Joku täällä minulle, ei-purjehtijalle, selitti, että ruorin edestakaisin vääntelyllä myötäillään veneen kohdistuvia ulkoisia voimia.
Nyt luin, että monet pitkänmatkan purjehtijat käyttävät apunaan automaattiohjausta. Tällainen ohjaus tuskin joustavasti reagoi.
Mitä tästä seuraa? Veneen rajummat liikkeet? Hitaampi nopeus? Suurempi rasitus veneelle (esimerkiksi peräsimelle)?
Ruorin vääntely vastaan automaattiohjaus
Kajakki-Kalle
25
1154
Vastaukset
- -Mika-
Useimmiten siitä ei seuraa mitään. Samalla tavalla se automaattiohjaus vääntelee sitä ruoria edestakas. Joissain keleissä autopilotilla ajaminen vaan on epämukavampaa. Viistosti takaa tuleva aalto kääntää venettä ja pilotti ei ehdi reagoida siihen riittävän nopeasti, mutta ihminen osaa ennakoida sen ja reagoida nopeasti.
Mutta sellaiset kelit on poikkeuksia. Yleensä pilotti ajaa vähintään yhtä hyvin kuin ihminen. - 9+6
Automaattiohjaukseln ohjaus varsinkin aallokossa on vähän mutkittelevampaa kuin valppaan ohjaajan ohjaus. Vähän väsyneen ohjaajan ohjaus taas on mutkittelevampaa kuin automaattiohjauksen ohjaus.
- Vanha Ohlson
Mulla ei vielä pilottia mutta aikomus hankkia ensi kahdeksi. Asiaa ja ominaisuuksia olen yrittänyt tutkia esitteistä ym.
Olen ymmärtänyt että pilotin reagointinopeutta / vastetta voi säätää ja tämähän vaikuttaa suoraan syntyviin vastavoimiin. Miten on ja mitä säätöparametrejä yleensä on ? - omat havainnot
Vanha Ohlson kirjoitti:
Mulla ei vielä pilottia mutta aikomus hankkia ensi kahdeksi. Asiaa ja ominaisuuksia olen yrittänyt tutkia esitteistä ym.
Olen ymmärtänyt että pilotin reagointinopeutta / vastetta voi säätää ja tämähän vaikuttaa suoraan syntyviin vastavoimiin. Miten on ja mitä säätöparametrejä yleensä on ?Nimimerkistäsi päättelen, että olet hankkimassa pinnapilottia. Niinkuin itse totesit säätöjä on kaksi, "gain" ja "response" eli miten nopeasti autopilotti reagoi suunnan muuttumiseen ja paljonko se kääntää venettä. Käytännössä säädöillä on merkitystä. Jos ajat pläkässä koneella ja haluat pitää mahdollisimman tarkan suunnan, laitat pilotin "nopeammalle". Silloin se "sahaa" yhtenään ja vie enemmän virtaa, mutta pitää veneen tarkemmin suunnassa. Avomerellä purjehtiessa voit vähentää "sahausta", ettet turhaan kuluta akkua. Autopilottien manuaaleissa on ohjeet. Eri malleissa on jkv eroavaisuuksia säätöjen asetuksissa eri tilanteisiin. Myös veneen ominaisuudet vaikutttavat siihen, mitkä "gain"- ja "response"-asetukset sopivat parhaiten aallokossa purjehtimiseen.
Edellä väitettiin, että käsin ohjaamalla voi aallokossa pitää tarkempaa kurssia kuin autopilotti. Tämä ei voine koskea varsinkaan avomeren myötäaallokkoa yöllä purjehtiessa. Kun aaltoja ei näe eikä edessä näy mitään kiintopistettä, jota kohti ohjaisi, käsin ohjaus perustuu lähinnä kompassin (tai tuulen suunnan - Windex/mittari) mukaan ajamiseen. Siinä tilanteessa autopilotti on selvästi parempi kuin käsin ohjaaminen.
Oman kokemukseni mukaan korkeassa aallokossa ja kovissa tuulissa tuuliperäsin on ollut täysin ylivoimainen autopilottiin verrattuna. Nykyinen autopilottini on gyrolla varustettu Raymarinen GP-pinnapilotti, tuuliperäsin on Monitor.
Jos hankkisin pinnapilotin vähän pienempään veneeseen, valintani olisi ehkä Simrad TP22 tai 32.
TP22 voisi olla hyvä valinta 30-jalkaiseen pinnaveneeseen. - reiska 2k
Vanha Ohlson kirjoitti:
Mulla ei vielä pilottia mutta aikomus hankkia ensi kahdeksi. Asiaa ja ominaisuuksia olen yrittänyt tutkia esitteistä ym.
Olen ymmärtänyt että pilotin reagointinopeutta / vastetta voi säätää ja tämähän vaikuttaa suoraan syntyviin vastavoimiin. Miten on ja mitä säätöparametrejä yleensä on ?Minulla on ollut muutaman kesän Raymarine ST2000 pinnapilotti käytössä. Kyllä siellä on aika paljon niitä säätöparametrejä käytössä. Oma veneeni on erikoisen herkkä ohjattava eli siellä on akselin etupuolella lapapintaa, joten siitä tulee ikäänkuin tehostusta ohjaukseen. Jouduin säätämään ne peräsinarvot sinne ykköskohtaan kun esim. se tehdasasetus (muistaakseni 5) vatkasi todella voimakkaasti.
Normaalikelissä se ohjaa aivan mukavasti, mutta isossa aallokossa sivumyötäisessä tekee aika suuria korjauksia. Sen kompassi elää omaa elämäänsä eli on reippaasti eri lukemilla kuin veneen kompassi, josta johtuu että off course hälytyksiä tulee usein. Yksinpurjehtijalle siinä on oikein mukava toiminto, eli sen saa tekemään vendan parilla näppäin komennolla(100astetta) , jolloin saat molemmat kädet vinssille.
Kaikenkaikkiaan pidän autopilottia välttämättömänä varusteena enkä voisi enää olla ilman sitä, mutta minä odotin kyllä enemmän kuin mitä se tarjosi. Minulla se on myös kytketty Sea talkin välityksellä plotteriin, jolla voi ajaa waypointilta toiselle, mutta se ei sovi kuin avomerelle - sen verran laiskaa on sen viivallapito.
- että näin,
>Sen kompassi elää omaa elämäänsä eli on reippaasti eri lukemilla kuin veneen kompassi, josta johtuu että off course hälytyksiä tulee usein
Näillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Autopilotin kompassi ei tiedä magneettisesta ohjailukompassista mitään.
Siellä on kaksi eri arvoa, jotka vaikuttavat kuinka nopeasti pilotti reagoi ja kuinka paljon kääntää peräsintä.
Oikein herkällä veneellä tarvitsisi gyron apua, koska kompassi on hitaampi reagoimaan.
>voi ajaa waypointilta toiselle
Tsekkaa XTE- arvo, tämä määrittää sallitun ajokaistan leveyden. Jos esim. laitat pisteeksi viittaportin, niin kyllä se pitäisi yleensä löytyä (joskus GPS-paikannuksessa on virheitä, mutta harvoin)- huono avomerellä
"Tsekkaa XTE- arvo, tämä määrittää sallitun ajokaistan leveyden. Jos esim. laitat pisteeksi viittaportin, niin kyllä se pitäisi yleensä löytyä ".. Näinhän sen pitäisi ohjata ja saariston suojassa niin tekeekin. Avomerellä merenkäynnissä waypoint-ohjelmalla gyro-autopilottini ohjaa hyvin kiemuraista kurssia niin, että XTE on milloin 0.5 nm vasemmalle milloin saman verran oikealle. Jos se kertomasi viittaportti sattuu olemaan aallokkoisessa paikassa, XTE voi sen kohdalla olla hyvinkin tuon 0.5 nm jompaan kumpaan suuntaan.
Edellinen pinnapilottini oli Reiskan ST6000 (jossa ei ollut gyroa) ja se piti ehkä vielä kiemuraisempaa kurssia. Kun meri on tasainen, ongelmaa ei ole. Kaikki säädöt on kokeiltu ja "sea trialit" tehty. Aika lelujahan nuo ovat tuuliperäsimeen verrattuna, eivätkä edes vesitiiviitä! - reiska 2k
huono avomerellä kirjoitti:
"Tsekkaa XTE- arvo, tämä määrittää sallitun ajokaistan leveyden. Jos esim. laitat pisteeksi viittaportin, niin kyllä se pitäisi yleensä löytyä ".. Näinhän sen pitäisi ohjata ja saariston suojassa niin tekeekin. Avomerellä merenkäynnissä waypoint-ohjelmalla gyro-autopilottini ohjaa hyvin kiemuraista kurssia niin, että XTE on milloin 0.5 nm vasemmalle milloin saman verran oikealle. Jos se kertomasi viittaportti sattuu olemaan aallokkoisessa paikassa, XTE voi sen kohdalla olla hyvinkin tuon 0.5 nm jompaan kumpaan suuntaan.
Edellinen pinnapilottini oli Reiskan ST6000 (jossa ei ollut gyroa) ja se piti ehkä vielä kiemuraisempaa kurssia. Kun meri on tasainen, ongelmaa ei ole. Kaikki säädöt on kokeiltu ja "sea trialit" tehty. Aika lelujahan nuo ovat tuuliperäsimeen verrattuna, eivätkä edes vesitiiviitä!Olen tehnyt sea trialin useimpaan kertaan enkä ole saanut sitä sen viisaammaksi. Olen palauttanut sen tehdasasetuksiin ja ajanut ympyrärät sekuntikellolla tarkasti ohjeiden mukaan, mutta mikään ei muutu. Ymmärrän kyllä ettei ne kompassit tietenkään samaa voi näyttää, mutta joillakin suunnilla on eroa toistakymmentä astetta, vaikka mitään magneettista ei siinä vieressä ole. Tajusin jo aikaa että leluja ovat, mutta parempi kuin jokin kiinteä tappisysteemi.
Minulla on lisäksi kaukosäädin, jolla voi sitä keulakannelta käsin ohjata kun esim. pimeällä täytyy kalastajien merkkejä kierrellä.
- -Mika-
Ympyrää ajamalla itseasiassa annteaan pilotin tehdä kompassinsa eksymätalukko. SIksi se tasainen nopeus ja vakioympyrän ajaminen on tärkeää.
Joissain piloteissa on tämän lisäksi mahdollisuus tehdä "kokonaiseksymän" korjaus ihan numeroarvo syöttämällä. Näin saadaan ohjailukompassi ja pilotin kompassi näyttämään samaa lukemaa. Tämä kannattaa tietysti tehdä ajamalla suuntaa, johon tietää ohjailukompassin eksymän olevan nolla.
Jos ohjailukompassin ja pilotin kompassin ero muuttuu eri suunnilla paljonkin, on yleensä ohjailukompassin eksymäkorjaukset tekemättä ja erot johtuu sen ohjailukompassin virheistä, ei pilotin.
Lisäksi pinnapilotissa on se huono puoli, että veneen kallistuessä kompassin näyttämäusein muuttuu, vaikka suunta pysyisi samana ja pilotti ohjaa silloin väärin. Harvassa pinnapilotissa on kunnollinen ja toimiva kardanointi sille kompassille, jos sellaista on ollenkaan. Aallokossa tai herkällä veneellä puuskaisessa tuulessa tämä on suurin ongelma.- pitää suunnan
Simrad TP22 pinnapilotti ohjaa kovassa kallistuksessakin ongelmitta.
- seppomartti
Hyvän autopilotin ( ei "pinnapilotin") ja hyvän tuuliperäsimen ero kilpaa valtamerillä purjehtineiden mielestä ei ole iso. Päivämatkoissa ei ole eroja. Tuuliperäsimiä ei 1-2 hengen kisamiehistöjen veneissä näy ja siitä voi jotain päätellä. Tuuliperäsin toimii sitä paremmin, mitä enemmän tuulee. Mutta toisaalta sekään ei toimi heikossa tuulessa etenkään isossa myötäaallossa. Sivutuuleen ja kryssissä molemmat ajavat tuulikulmaa tarkasti ja keskimäärin pinnamiestä paremmin. Tuuliperäsintä ei vaan saa ajamaan kompassikurssia mikä on pois suorituskyvystä ja tuulen suunnan muuttuminen saattaa rannikolla olla vaarallista.
Autopilotit ajavat tuulikulmaa keskimääräistä pinnamiestä paremin mutta häviävät kaikille pinnamiehille isossa myötäisessä aallokossa ja puuskaisessa kelissä. Kääntävät aina liian vähän ja liian myöhään.
Lainaus :"Edellä väitettiin, että käsin ohjaamalla voi aallokossa pitää tarkempaa kurssia kuin autopilotti. Tämä ei voine koskea varsinkaan avomeren myötäaallokkoa yöllä purjehtiessa. Kun aaltoja ei näe eikä edessä näy mitään kiintopistettä, jota kohti ohjaisi, käsin ohjaus perustuu lähinnä kompassin (tai tuulen suunnan - Windex/mittari) mukaan ajamiseen. Siinä tilanteessa autopilotti on selvästi parempi kuin käsin ohjaaminen." Kokemukseni on juuri päi vastainen eli ellei puhuta aivan keveästä kelistä niin n. 20 kts tuulessa mies ja autopilotti ovat tasavahvat, 30-35kts tuulessa autopilotin ominaisuudet ovat lopussa ja käsiohjaus tai tuuliperäsin ovat ainoita mahdollisia avotuulissa. Itse asiassa ei tuulen vaan aallokon vuoksi- 4+11
Käyttäisit normaalien ihmisten tuulennopeusyksikköä eli m/s. Rasittavaa miettiä, mitä hittoa se solmu nyt onkaan metreinä sekunnissa.
- seppomartti
4+11 kirjoitti:
Käyttäisit normaalien ihmisten tuulennopeusyksikköä eli m/s. Rasittavaa miettiä, mitä hittoa se solmu nyt onkaan metreinä sekunnissa.
M/s on maailmanlaajuisesti hyvin epänormaali nopeusyksikkö maalla, ilmassa, säätiedoissa ja etenkin merellä.
- hosj
Olen täysin samaa mieltä, 30-35kn myötätuuli lentävällä keulapurjeella alkaa olla mahdoton suurimmalle osalle autopiloteista( poikkeuksena valtamerikilpapurjehdukseen suunnittellut). Autopilotti kääntää yksinkertaisesti liian myöhään ja vähän, vene kääntyy isosta aallosta enemmän reippaaseen sivutuuleen, jolloin seurauksena on maukas broachi.
Mielestäni taitava pinnamies ajaa aina autopilottia paremmin, eteenkin myötäisiin suuntiin, ongelmaksi muodostuu yleensä se ettei veneessä ole kovin montaa hyvää pinnamiestä ja kukaan ei jaksa keskittyä 12h/vrk tarkkaan ajamiseen.
Pimeällä reippaassa tuulessa ja aallokossa venettä ajetaan nimenomaan perstuntumalla, sekä tarkkailemalla kompassia/tuulikulmaa. Jos ruorimies ei saa perstuntumaa minkä kokoinen/muotoinen aalto venettä keinauttaa ja minkä verran se venttä tuuleen kampeaa, niin hankalaa on. - Preaktiivinen
hosj kirjoitti:
Olen täysin samaa mieltä, 30-35kn myötätuuli lentävällä keulapurjeella alkaa olla mahdoton suurimmalle osalle autopiloteista( poikkeuksena valtamerikilpapurjehdukseen suunnittellut). Autopilotti kääntää yksinkertaisesti liian myöhään ja vähän, vene kääntyy isosta aallosta enemmän reippaaseen sivutuuleen, jolloin seurauksena on maukas broachi.
Mielestäni taitava pinnamies ajaa aina autopilottia paremmin, eteenkin myötäisiin suuntiin, ongelmaksi muodostuu yleensä se ettei veneessä ole kovin montaa hyvää pinnamiestä ja kukaan ei jaksa keskittyä 12h/vrk tarkkaan ajamiseen.
Pimeällä reippaassa tuulessa ja aallokossa venettä ajetaan nimenomaan perstuntumalla, sekä tarkkailemalla kompassia/tuulikulmaa. Jos ruorimies ei saa perstuntumaa minkä kokoinen/muotoinen aalto venettä keinauttaa ja minkä verran se venttä tuuleen kampeaa, niin hankalaa on.Eipä ole valtameriltä kovasti kokemusta. Mutta ihan tässä Itämerenkin aallokossa voi sanoa, että Autopilotti ei oikein toimi myötäaallokossa tai sivumyötäisessä aallokossa. Kunnon ruorimies osaa ennakoida aaltojen aiheuttaman väännön, mutta autopilotti reagoi vasta kun vene lähtee kääntymään ja on siksi aina myöhässä. Se on sitä perstuntumaa, mitä autopilotti ei koskaan opi. Tai ainakaan nämä nykyiset. Siis hyvä ruorimies on preaktiivinen ja autopilotti reaktiivinen. Iso ero.
- Vanha Ohlson
Preaktiivinen kirjoitti:
Eipä ole valtameriltä kovasti kokemusta. Mutta ihan tässä Itämerenkin aallokossa voi sanoa, että Autopilotti ei oikein toimi myötäaallokossa tai sivumyötäisessä aallokossa. Kunnon ruorimies osaa ennakoida aaltojen aiheuttaman väännön, mutta autopilotti reagoi vasta kun vene lähtee kääntymään ja on siksi aina myöhässä. Se on sitä perstuntumaa, mitä autopilotti ei koskaan opi. Tai ainakaan nämä nykyiset. Siis hyvä ruorimies on preaktiivinen ja autopilotti reaktiivinen. Iso ero.
Saattaa vielä tulla aika jolloin autopilotit "oppivat" veneen liikehdinnästä niin paljon että pystyvät ohjaamaan kaikilla tuulilla kuten hyvä ruorimies.
Väittämäni perustuu säätötekniikan sumean logiikan anturitekniikan kehittymiseen.
Toinen asia on tietenkin tällaisen systeemin hinta ja sen kautta todellinen kysyntä. - Joakim1
Vanha Ohlson kirjoitti:
Saattaa vielä tulla aika jolloin autopilotit "oppivat" veneen liikehdinnästä niin paljon että pystyvät ohjaamaan kaikilla tuulilla kuten hyvä ruorimies.
Väittämäni perustuu säätötekniikan sumean logiikan anturitekniikan kehittymiseen.
Toinen asia on tietenkin tällaisen systeemin hinta ja sen kautta todellinen kysyntä.Autopilotti saa perstuntuman gyrolla, joka on nykyään vakiovaruste kaikissa kalliimmissa piloteissa, myös pinnapiloteissa. Tietysti vaatii myös järkevän ohjelman.
Tavallinen keinuva fluxgate-kompassi sisältää niin paljon kohinaa, että vaaditaan paljon vaimennusta, jolloin pilotti ei tiedä veneen kääntyneen ennen kuin vasta aallon jo mentyä. Gyrolla kääntyminen näkyy heti, jolloin siihen voi reagoida alusta saakka. - 12+9
Usein yölläkin näkyy tähtiä, kuu tai pilven muotoja. Niistä saa paljon apua, kun ohjaa. Toki joskus on pimeitä öitä.
Me ajoimme käsin koko menomatkan. Ihan vaan huvikseen. Pilotti ei olisi kyllä aina toiminutkaan. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Autopilotti saa perstuntuman gyrolla, joka on nykyään vakiovaruste kaikissa kalliimmissa piloteissa, myös pinnapiloteissa. Tietysti vaatii myös järkevän ohjelman.
Tavallinen keinuva fluxgate-kompassi sisältää niin paljon kohinaa, että vaaditaan paljon vaimennusta, jolloin pilotti ei tiedä veneen kääntyneen ennen kuin vasta aallon jo mentyä. Gyrolla kääntyminen näkyy heti, jolloin siihen voi reagoida alusta saakka.Nykyään ei ole enää fluxgate kompassikaan vaan siru ilman liikkuvia osia. Miten sellainen toimii asteen tarkkuudella menee yli ymmärrykseni. Näitä ilmeisesti Kiinan suunnalla näperrellään ja saa ostaa netistä.
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Nykyään ei ole enää fluxgate kompassikaan vaan siru ilman liikkuvia osia. Miten sellainen toimii asteen tarkkuudella menee yli ymmärrykseni. Näitä ilmeisesti Kiinan suunnalla näperrellään ja saa ostaa netistä.
Taitaa näissä ST1000/2000 malleissa kuitenkin olla edelleen se kelluva fluxgate.
Se yksittäinen siru mittaa magneettikentän kolme komponenttia eli pystyy kompensoimaan kallistuman. Yleensä noissa on myös kiihtyvyysanturit ja mahdollisesti myös gyrot.
- Vote
TÄH!?
- seppomartti
Ei taida oppiminen olla kovin hyödyllidtä isossa aallokossa kun aallokko on kaoottinen. Seuraava aaljto poikkeaa edellisestä liian paljon. Jotain osviittaa voi saada korjausliikkeen keskimääräiärin tarvittavasta nopeudesta ja laajuudesta. Ei vain taida nykypilotit toimia kuin yhdellä nopeudella. Raymarin koettaa kompensoida yhdeksällä g-anturilla uudessa laitteessaan. Lähitulevaisuudessa edelleen tarvitaan käsiohjaus tai tuuliperäwin kun keli kovenee.
- säätöinssi
seppomartti kirjoitti:
Ei taida oppiminen olla kovin hyödyllidtä isossa aallokossa kun aallokko on kaoottinen. Seuraava aaljto poikkeaa edellisestä liian paljon. Jotain osviittaa voi saada korjausliikkeen keskimääräiärin tarvittavasta nopeudesta ja laajuudesta. Ei vain taida nykypilotit toimia kuin yhdellä nopeudella. Raymarin koettaa kompensoida yhdeksällä g-anturilla uudessa laitteessaan. Lähitulevaisuudessa edelleen tarvitaan käsiohjaus tai tuuliperäwin kun keli kovenee.
En tiedä milloin autopilotit tulivat veneisiin, mutta uskon että vielä viisi vuotta ennen niiden markkinoille tuloa kukaan ei uskonut sellaisen olevan mahdollinen. Sama toistuu nyt.
Ja tottakai käsiohjaus säilyy ainakin varalla. .. - Seppomartti
säätöinssi kirjoitti:
En tiedä milloin autopilotit tulivat veneisiin, mutta uskon että vielä viisi vuotta ennen niiden markkinoille tuloa kukaan ei uskonut sellaisen olevan mahdollinen. Sama toistuu nyt.
Ja tottakai käsiohjaus säilyy ainakin varalla. ..Ostin ensimmäisen sähköisen autopilotin Englannista 1975 /- 1 vuosi. Siinä oli jo kolme nappia vasteen säätöön. Keltainen laatikko, joka naruilla ajeli pinnaa. Autohelm 1000 oli seuraava erillisen tuulianturin kera 1979. Hassler wind wane oli jo niitä ennen, varmaan myynnissä 60- luvun puolivälin jälkeen. Ongelma sähköpiloteissa oli silloin sama kuin vielä 40 v myöhemmin. Kääntää myötäisillä liian vähän ja liian myöhään- sitä enemmän, mitä kovempi keli.
- Tyytyväinen
Seppomartti kirjoitti:
Ostin ensimmäisen sähköisen autopilotin Englannista 1975 /- 1 vuosi. Siinä oli jo kolme nappia vasteen säätöön. Keltainen laatikko, joka naruilla ajeli pinnaa. Autohelm 1000 oli seuraava erillisen tuulianturin kera 1979. Hassler wind wane oli jo niitä ennen, varmaan myynnissä 60- luvun puolivälin jälkeen. Ongelma sähköpiloteissa oli silloin sama kuin vielä 40 v myöhemmin. Kääntää myötäisillä liian vähän ja liian myöhään- sitä enemmän, mitä kovempi keli.
Itsellä raymarinen kiinteä pilotti gyrolla ja ei vielä ole tullut keliä missä ei ajaisi paremmin kuin vähän väsynyt ruorimies. Vaatii kyllä sen että purjetrimmin oltava kohdallaan. Ja purjetta ylhäällä maltillisesti. Ajaa myös isommat myötäaallokot. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305075- 323197
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161837Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221790Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191655Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711511Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111315Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111276Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191267Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161257