Lähiäidin maksuvara?

Äideillä on yleensä paljon parempi maksuvara kun isillä sen takia että yksinhuoltajille tulee pienien tulojen kanssa helposti asumistukea ja lasten elatukseen tulee aina minimissään ne lapsilisät yh-korotuksella n. 150€ (jos kyseessä vaikka neljäs lapsi niin 230€) plus elatustuki joka on minimissään 152€/kk eli yksi lapsi saa elatukseen minimissään yli 300€. Kyllähän sitä voi lapsiin pistää niin paljon kun haluaa mutta ei monessa ydinperheessäkään lapsiin kuluteta välttämättä yhtään enempää kun tuo per lapsi. Ja nuo tuet tulee sitten aina palkan päälle olkoon äidin palkka vaikka kuinka suuri. Jos äiti on taas työtön tai pienituloinen asumistuki ja mahd. toimeentulotuki takaa sen että äidille jää min. n. 500€ itselleen eli jos itse elää niukasti (yhtä niukasti kun etän oletetaan elävän) niin kyllä niiden lasten elatukseen jää ihan tarpeeksi.

Miehet ei tajua, että he kiusaavat siinä omaa lastaan.

Ei ne yh äidit ole sitä elatusvelvollisuutta keksineet, eikä varmasti ajatelleet avioitusessaan ja lapsia tehdessään, että minäpä menen naimisiin ja teen muutaman lapsen jotta voin tienata hyvät elarit ym?

Mies jos on mies kertoo siitä myös lapsellensa, että isi ei nyt halua maksella sun kallista elatusta, että sorronooo... yritä päjrätä, ei sein sijaan he kiukkuavat siitä ex vaimolle, eikä seinnekkään kuka sen velvollisuuden on kehittänyt.

muutakuin rahan päälle. Turha olettaa, että kukaan tulee itkemään haudalle heidän kuoltuaan. Silloinkin lapsiraukat joutuvat paskaisän hautauskulut maksamaan, kun tämä kuolee, vaikka isältä ei ole koskaan penniäkään saannut.

No olisitko antanut lapsen isälle. Olettaen hänestä olisi ollut lasta hoitamaan. Et varmaankaan.

Pariskunta oli eroamassa avoliitosta tai äiti oli eroamassa.Lähivanhemmaksi tuli lasten isä. Etävanhemmuus siis äidille. Äiti meni takaisin avomiehensä luo joka otti hänet takaisin. Että semmonen tapaus.

Minä olen aikoinani jokaisen pennin ja sentin taistellut lapsilleni. Nimenomaan lapsilleni. Etävanhempi on asunut kaukana, ei ole tavannut lapsiaan usein, toki aina on saanut tavata, kun on halunnut ja tapaamisista sopimuksen mukaan toiminut. Ylimääräisiäkin tapaamisia on ollut, enkä ole hanttiin laittanut. Joka helvetin sentti on mennyt lapsille, omat menoni olen työssäkäyvänä kustantanut ihan itse.
Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että minulla on itselläkin ollut töitä, ihan ok tulot ja lapsille olen siten pystynyt pitämään aikaisempaa elintasoa yllä, tosin se on ollut eron jälkeen helpompaa, kun se yksi aikuinen lapsi - eli lasten etävanhempi - on ollut menojen aiheuttajana pois kuvioista.
Lapsille on laki määritellyt tietyt elatuskuviot, niitä vain pitää noudattaman, niin lähien kuin etienkin. Luojan kiitos, laki on tässä asiassa ehdoton, jonkun vain pitää pitää lapsten oikeuksien puolta. Meidän tapauksessa se olen ollut minä, koska ketään muutakaan ei lapsilla ole ollut, heidän oikeuksiaan valvomassa.
Nyt lapset jo aikuisia. Etäänsä viileät suhteet.....miksiköhän? Minulla erittäin läheiset suhteet lapsiin yhä. Minä en ole pahaa sanaa sanonut, mutta eivät ne lapset tyhmiä ole, kyllä he osaavat ajatella ihan itse, viimeistään siinä vaiheessa, kun aikuistuvat. Sitä niittää, mitä kylvää, näin se vain menee ja karma tekee tehtävänsä.