kaappi-bi/hetero -naiset

malttia vai karkuun

Saisko kuulla jotain onnistumistarinoita suhteista naisiin, jotka ovat pitäneet itseään siihen asti heteroina? Vai onko sellaisia? Hajoaa pää kun en tiedä pitäiskö ottaa jalat alle vielä kun kerkeää, tosin en sitäkään pystyisi tehdä kun olen jo niin umpi-ihastunut ko. naiseen.
Oon kertonut omista tunteistani hänelle, hänkin on jonkin tason kiinnostusta osoittanut mut asioista ei kuitenkaan puhuta ääneen.Ymmärrän ettei nainen joka on pitänyt itseään aina heterona välttämättä hyppää naisen kelkkaan tosta vaan, vaan varmaankin omaa identiteettiään joutuu jollain tapaa prosessoimaan.
Ainakin jos muistelen omia "alkuaikoja"... jumitin ja olin lukossa, enkä myöntänyt mitään vaikka olin ihan lääpälläni Sit vaan tapahtui joku napsahdus päässä, ja sen jälkeen se olikin menoa.
Ei tietenkään ole mitään kaavoja olemassa, eikä kukaan voi tietää mitä tuon naisen päässä liikkuu. yritän vain ymmärtää ja loogistaa tilannetta, enkä todellakaan alkaa painostaa tai ahdistaa mihinkään suuntaan.

Mutta onko kenellekään onnellisia tarinoita vastaavista tilanteista kerrottavana?

56

992

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaapissaoon*45

      Olen se toinen osapuoli eli en enää hetero, kun siis ihastumista on yhteen naiseen ja heterona itseäni pitänyt. Nyt kuitenkin myöntänyt itselleni etten mikään täyshetero voi missään nimessä olla, sellaisia haluja on tätä yhtä naista kohtaan tullut. Mutta miten tästä lähteä etenemään yhtään mihinkään, kun avioliitossa olen ja lapsiakin on. Kyllä sellaista tunteiden sekamelskaa on ajatukset. Kaapissa olen enkä kyllä tällä hetkellä koe, että olisi uskallusta ja voimia tästä liitosta mihinkään lähteä. Tämä toinen nainen on minulle selkeästi sanonut, että on minusta kiinnostunut. Itselläkin olisi haaveena häneen lähemmin tutustua, ihan sänkyhommiin asti, mutta taitaa haaveeksi jäädä. Eli ei tämä tarinointi kyllä nyt sulle rohkaisua antanut,sori. Ei ole helppoa lähteä ja jättää kaikkea taakseen, ei ainakaan minulle.

      • malttia vai karkuun

        Okei, olet naimisissa ja lapsia, mikä mutkistaa tilannetta aika paljon. Eli tilanne olisi melkein sama jos jostain miehestä haaveilisit varattuna. Kiitos ajatuksistasi!
        Tässä tilanteessa olemme onneksi sentään vapaita molemmat.


      • 10+13
        malttia vai karkuun kirjoitti:

        Okei, olet naimisissa ja lapsia, mikä mutkistaa tilannetta aika paljon. Eli tilanne olisi melkein sama jos jostain miehestä haaveilisit varattuna. Kiitos ajatuksistasi!
        Tässä tilanteessa olemme onneksi sentään vapaita molemmat.

        Mulla ei ole kuin karmiva tarina, mutta varmaan valtaosa onnellisista aikuisten naisten stooreista on lähtenyt ainakin jomman kumman osalta heteropohjalta. Toivoa on. Kuinka läheiset välit teillä sitten on? Ehdota ihastuksellesi jotain että saatte aikaa olla keskenänne.


      • tilanne sekin

        Onko se toinenkin varattu? Entä miten miehesi suhtautuisi siihen, että oletkin bi ja haluaisit kokeilla myös naisen kanssa? Osalle miehistähän se on ilmeisesti aika ok ja eri asia, kuin jos kyseessä olisi toinen mies.

        No, ajatus vain, teet niin kuin parhaaksi näet :) Ehdottaisin kuitenkin, että jos olet noin kiinnostunut siitä naisesta, niin tutustut häneen hieman paremmin, kun häntäkin kerran kiinnostaa.


      • tilanne sekin
        tilanne sekin kirjoitti:

        Onko se toinenkin varattu? Entä miten miehesi suhtautuisi siihen, että oletkin bi ja haluaisit kokeilla myös naisen kanssa? Osalle miehistähän se on ilmeisesti aika ok ja eri asia, kuin jos kyseessä olisi toinen mies.

        No, ajatus vain, teet niin kuin parhaaksi näet :) Ehdottaisin kuitenkin, että jos olet noin kiinnostunut siitä naisesta, niin tutustut häneen hieman paremmin, kun häntäkin kerran kiinnostaa.

        Edellinen viesti olisi tarkoitettu nimimerkille kaapissaoon*45, mutta meni näköjään vähän väärään paikkaan.


      • malttia vai karkuun
        10+13 kirjoitti:

        Mulla ei ole kuin karmiva tarina, mutta varmaan valtaosa onnellisista aikuisten naisten stooreista on lähtenyt ainakin jomman kumman osalta heteropohjalta. Toivoa on. Kuinka läheiset välit teillä sitten on? Ehdota ihastuksellesi jotain että saatte aikaa olla keskenänne.

        Aika paljon ollaan tekemisissä, molempien aloitteesta. Eli on ehdotettu ja vietetty aikaa keskenämme.


      • mun taktiikka
        malttia vai karkuun kirjoitti:

        Aika paljon ollaan tekemisissä, molempien aloitteesta. Eli on ehdotettu ja vietetty aikaa keskenämme.

        Sitten vain jomman kumman on oltava aloitteellisempi. Ole sinä! Seuraavan kerran kun istutte tai kävelette jossain vierekkäin, vie kätesi ihan hänen käteensä kiinni, niin että sormet koskettavat toisiaan ja katso miten reagoi. Ei tarvi edes sanoa mitään, ja parempi ehkä onkin olla hiljaa.


      • kun mahdollisuus on
        mun taktiikka kirjoitti:

        Sitten vain jomman kumman on oltava aloitteellisempi. Ole sinä! Seuraavan kerran kun istutte tai kävelette jossain vierekkäin, vie kätesi ihan hänen käteensä kiinni, niin että sormet koskettavat toisiaan ja katso miten reagoi. Ei tarvi edes sanoa mitään, ja parempi ehkä onkin olla hiljaa.

        Tämä oli ihan hyvä neuvo. Jomman kumman täytyy kuitenkin olla se aloitteellisempi. Olet aloittaja kuitenkin sellaisessa hienossa asemassa, että sinulla on mahdollisuus tavata ja vieläpä usein, joillakin ei välttämättä ole edes sitäkään, kun sekin on viety pois kuin olisi matto vetäisty jalkojen alta. Kannattaa toimia, silloin kun sitä aikaa ja mahdollisuutta on, koskaan ei tiedä tuleeko uutta mahdollisuutta vai ei. Tartu hetkeen=)


      • äksönplääni
        malttia vai karkuun kirjoitti:

        Aika paljon ollaan tekemisissä, molempien aloitteesta. Eli on ehdotettu ja vietetty aikaa keskenämme.

        Vastauksena kysymykseesi malttia vai karkuun: tee rohkean yksiselitteinen liike, sitten maltat odotella mitä tapahtuu ja jos ei tule vastakaikua, sitten lähdet karkuun kuviosta.


      • yritys hyvä kymppi
        äksönplääni kirjoitti:

        Vastauksena kysymykseesi malttia vai karkuun: tee rohkean yksiselitteinen liike, sitten maltat odotella mitä tapahtuu ja jos ei tule vastakaikua, sitten lähdet karkuun kuviosta.

        Näin just. Ei ainakaan voi jälkikäteen harmitella, että kun ei tullut edes yritettyä...


      • malttia vai karkuun
        äksönplääni kirjoitti:

        Vastauksena kysymykseesi malttia vai karkuun: tee rohkean yksiselitteinen liike, sitten maltat odotella mitä tapahtuu ja jos ei tule vastakaikua, sitten lähdet karkuun kuviosta.

        Olen tehnytkin, mm. kertonut tunteistani ja muitakin liikkeitä. Ei ole tyrmätty ja jotain vastakaikua olen saanut. Mut lujaa varovaisuutta on ilmassa. Ja asia on arka puheenaihe.


    • Yksi onnistunut esimerkk

      Täältä löytyy ainakin 1 onnellinen esimerkki vastaavasta. Minä olin hetero, enkä ollut koskaan tuntenut mitään yhtään naista kohtaan vaan kaikki ihastukset ja parisuhteet olivat olleet miesten kanssa. Naimisiin ehdin ja pari lastakin sain.Sitten ihastuin /rakastuin suin päin nykyiseen vaimooni (aloite tuli häneltä)ja sillä tiellä olen ollut nyt 10v.Meillä on onnellinen parisuhde, enkä kaipaa miestä elämääni, tämä yksi nainen on minulle kaikki =)Joten go for it,heteron on mahdollista rakastua vain ja ainoastaan naiseen, myös loppuelämäksi. ;)

      • malttia vai karkuun

        Kiva kuulla:) Mites sulla, hyppäsitkö heti naisen matkaan vai pitikö ensin sulatella tai empiä että hui nainen!


      • 1 onnistunut esimerkki
        malttia vai karkuun kirjoitti:

        Kiva kuulla:) Mites sulla, hyppäsitkö heti naisen matkaan vai pitikö ensin sulatella tai empiä että hui nainen!

        No miettiä piti tietysti, olihan se järisyttävä juttu ;) Toisaalta sitä tunnetta ei tarvinnut epäillä se oli niin vahva.Sen sijaan piti pohtia että onko minulla oikeus onneen vaikka se hetkellisesti sekoittaisi parin muun elämän? Mutta kun se tunne sisällä oli niin vahva niin myös rohkeutta tarttua siihen löytyi. Eli pohtia piti mutta minulla siihen ei kulunut kuukausia vaan viikkoja.Toiset ovat varmasti varovaisempia asian kanssa, se kaapista ulostulo itselleen,lapsilleen, vanhemmilleen, ystävilleen ei ole ihan helppo juttu heterollekaan ;)Mutta näin 10v jälkikäteen voin todeta että kannatti tarttua hetkeen, tunteeseen ja ryhtyä elämään.Pidän peukkuja sinulle!


    • Yksi onnistunut esimerkk

      Täältä löytyy ainakin 1 onnellinen esimerkki vastaavasta. Minä olin hetero, enkä ollut koskaan tuntenut mitään yhtään naista kohtaan vaan kaikki ihastukset ja parisuhteet olivat olleet miesten kanssa. Naimisiin ehdin ja pari lastakin sain.Sitten ihastuin /rakastuin suin päin nykyiseen vaimooni (aloite tuli häneltä)ja sillä tiellä olen ollut nyt 10v.Meillä on onnellinen parisuhde, enkä kaipaa miestä elämääni, tämä yksi nainen on minulle kaikki =)Joten go for it,heteron on mahdollista rakastua vain ja ainoastaan naiseen, myös loppuelämäksi;)

      • edelinen

        Sorry,puhelin temppuilee ja lähettää näköjään viestit tuplana. ...


      • haaveissa vain

        Miten hän teki sen aloitteen?? Itsellä järki sanoo olla tekemättä mitään, koska nainen johon olen rakastunut on perheellinen. En halua loukata häntä, enkä tietenkään nolata itseäni, joten tilanne on hankala. En tiedä mitä tekisin - vai onko parempi olla tekemättä mitään.


      • 1 onnistunut esimerkki
        haaveissa vain kirjoitti:

        Miten hän teki sen aloitteen?? Itsellä järki sanoo olla tekemättä mitään, koska nainen johon olen rakastunut on perheellinen. En halua loukata häntä, enkä tietenkään nolata itseäni, joten tilanne on hankala. En tiedä mitä tekisin - vai onko parempi olla tekemättä mitään.

        Aina oltiin viihdytty yhdessä mutta sitten kerran tuli baarireissulla pitkiä syviä, muun ympäröivän maailman pysäyttäviä katseita ja yksi hellä kosketus.Se oli siinä.....jotain tapahtui....ja vaikka olin silloin hetero perheenäiti niin miestä ei siinä vaiheessa ollut enää kuvioissa. Ei nämä tilanteet niin musta valkoisia ole ;)tämä kommentti on heille jotka ovat valmiina arvostelemaan muiden ratkaisuja.


      • haaveissa vain
        1 onnistunut esimerkki kirjoitti:

        Aina oltiin viihdytty yhdessä mutta sitten kerran tuli baarireissulla pitkiä syviä, muun ympäröivän maailman pysäyttäviä katseita ja yksi hellä kosketus.Se oli siinä.....jotain tapahtui....ja vaikka olin silloin hetero perheenäiti niin miestä ei siinä vaiheessa ollut enää kuvioissa. Ei nämä tilanteet niin musta valkoisia ole ;)tämä kommentti on heille jotka ovat valmiina arvostelemaan muiden ratkaisuja.

        Niinpä, minäkin aluksi ajattelin tästä naisesta, että miten kaunis ja ihana nainen. Tiesin kyllä "paikkani". Mutta sitten juuri tällaisen tietynlaisen "katseen" jälkeen, molemminpuolisen, jäin miettimään, että mitäs se tuo nyt oli??!

        Seuraavan kerran kun nähtiin, niin katsoinkin häntä eri tavalla kuin aluksi. Jotain siinä katseessa oli, mikä ei jättänyt rauhaan. Ja jatkoa seurasi heti pian. Oli näitä "sala-katseita", mistä hänkin jäi kiinni :) Mutta sitten taas sellainen, mitä en ollut ennen kokenutkaan, tämä kun kaikki muut katoaa ympäriltä - siinäkin oli kyllä monta ihmistä ympärillä, mutta jäimme vain toistemme silmiin kiinni ja tosiaankin, KAIKKI muut hiljenivät / hävisivät ja aika ikäänkuin pysähtyi...

        Sitä vaan, että tällaiset katseet yms. eivät ole minulle mitenkään tavanomaisia. Ja todellakaan en ole vastaavaa ennen kokenut, vaikka ikääkin jo on.


      • Femme Stadista
        haaveissa vain kirjoitti:

        Niinpä, minäkin aluksi ajattelin tästä naisesta, että miten kaunis ja ihana nainen. Tiesin kyllä "paikkani". Mutta sitten juuri tällaisen tietynlaisen "katseen" jälkeen, molemminpuolisen, jäin miettimään, että mitäs se tuo nyt oli??!

        Seuraavan kerran kun nähtiin, niin katsoinkin häntä eri tavalla kuin aluksi. Jotain siinä katseessa oli, mikä ei jättänyt rauhaan. Ja jatkoa seurasi heti pian. Oli näitä "sala-katseita", mistä hänkin jäi kiinni :) Mutta sitten taas sellainen, mitä en ollut ennen kokenutkaan, tämä kun kaikki muut katoaa ympäriltä - siinäkin oli kyllä monta ihmistä ympärillä, mutta jäimme vain toistemme silmiin kiinni ja tosiaankin, KAIKKI muut hiljenivät / hävisivät ja aika ikäänkuin pysähtyi...

        Sitä vaan, että tällaiset katseet yms. eivät ole minulle mitenkään tavanomaisia. Ja todellakaan en ole vastaavaa ennen kokenut, vaikka ikääkin jo on.

        Kannattaisi varmaan tutustua siihen naiseen sitten lähemmin, jos kerran on noin molemminpuolista. Voi muuten kaduttaa vanhana, että olisi kuitenkin pitänyt :)

        Mulla vähän samanlainen tilanne noine katseineen, joskin minä itse olen se perheellinen (ei kuitenkaan puolisollinen vaan pelkästään niin että mulla on lapsia, eli ei estettä sikäli että pettäisin ketään). Sen toisen osapuolen suuntautumista en kuitenkaan tiedä varmaksi, mutta tuskin on 100 % hetero kuitenkaan ;)

        Ja joo, kyseessä on kohdallani juuri sellainen juttu, että katuisin kyllä varmaan sitten vanhana kiikkustuolissa, jos jättäisin asian tähän enkä tekisi mitään aloitetta mihinkään suuntaan. Luulen että se toinen ei syystä tai toisesta rohkene tehdä sitä.

        Parisuhteessa oleville tuollaiset tilanteet ovat tietenkin hankalampia moraalisesti, mutta kuten joku tuolla alempana kirjoitti, niin onhan myöhäisheränneitä tapauksia olemassa ja onko sitten toisaalta reilua miehelle, että hänen kanssaan jatkaa vain velvollisuudentunnosta ja tunteet suuntautuvat jo kokonaan muualle. Ei ole tällaisesta kokemusta, mutta hankalaa varmasti heille, jotka joutuvat sen kokemaan. Onneksi olen omasta puolestani vapailla markkinoilla, vaan liekö se toinen. Ehkä se selviää joskus, kun tehdään asialle jotain eikä vain katsella ja hymyillä etäämmältä.


      • n-pks
        haaveissa vain kirjoitti:

        Niinpä, minäkin aluksi ajattelin tästä naisesta, että miten kaunis ja ihana nainen. Tiesin kyllä "paikkani". Mutta sitten juuri tällaisen tietynlaisen "katseen" jälkeen, molemminpuolisen, jäin miettimään, että mitäs se tuo nyt oli??!

        Seuraavan kerran kun nähtiin, niin katsoinkin häntä eri tavalla kuin aluksi. Jotain siinä katseessa oli, mikä ei jättänyt rauhaan. Ja jatkoa seurasi heti pian. Oli näitä "sala-katseita", mistä hänkin jäi kiinni :) Mutta sitten taas sellainen, mitä en ollut ennen kokenutkaan, tämä kun kaikki muut katoaa ympäriltä - siinäkin oli kyllä monta ihmistä ympärillä, mutta jäimme vain toistemme silmiin kiinni ja tosiaankin, KAIKKI muut hiljenivät / hävisivät ja aika ikäänkuin pysähtyi...

        Sitä vaan, että tällaiset katseet yms. eivät ole minulle mitenkään tavanomaisia. Ja todellakaan en ole vastaavaa ennen kokenut, vaikka ikääkin jo on.

        Minulla on hyvin samanlainen tilanne meneillään erään naisen kanssa. Hitaasti, mutta suht varmasti olemme edenneet. Jonkin ihanan siirron tekeminen on jo ihan kulman takana... :)


    • *********

      Älä luovuta juuri ennen kuin toiveesi ovat toteutumassa!

      En ole mikään ennustaja, mutta tällainen lause tuli mieleen, joten laitan sen ilmoille.

      • Turhhautunut

        Mihin tämä on?


      • ed.
        Turhhautunut kirjoitti:

        Mihin tämä on?

        Kaikille, joita se jollain tavalla puhuttelee :) myös mulle itselleni!


    • ihmeitä tapahtuu

      Tässä oma kokemukseni. Työkaverinin oli niin umpi hetero kuin olla ja taitaa. Vietettiin yhdessä aikaa vapaa-ajallakin työn lisäksi. Olin itse ihastunut tuohon kuvan kauniiseen naiseen heti ensi silmäyksellä jo silloin kun hän tuli työpaikalleni. Minulla meni pari vuotta ennen kuin uskalsin tehdä aloitteen. Istuimme iltaa hänen luonaan kokkaillen yhdessä hänen pienessä keittiössään, siinä tiskejä laitellessamme rohkenin kysyä häneltä saanko suudella häntä.... no sain. Siitä alkoi kolmen vuoden yhteinen intohimoinen suhde ylä ja alamäkineen.

    • haaveita vain

      Itsellä hieman samanlainen tilanne, kuin aloittajalla. Ihastuin perheelliseen heteronaiseen ja mikäli tulkitsin tilannetta oikein, niin hänkin taisi olla kiinnostunut minusta. Nyt ei olla nähty yli puoleen vuoteen, mutta joka päivä ajattelen häntä ja haaveilen hänestä. Olen yrittänyt "puhua" itselleni järkeä, että tilannehan on minun osaltani aivan toivoton, mutta sitten kuulee juuri tällaisia elämäntarinoita, että perheellinen hetero onkin alkanut seurustelemaan naisen kanssa, joten toivoa voisikin olla...

      • F-F

        Minulle tuli myös rohkaistunut olo taas. Kaikki on sinänsä mahdollista ehkä sittenkin erään naisen kanssa. On vain rohkeasti otettava selvää. :)


    • Itsekkyys

      Eikö niitä naisia riitä avioliittojen/rekparisuhteiden ja lapsiperheidenkin ulkopuolella. Jotain kunnioitusta pitäisi olla. Mutta hyvin tämän päivän ilmiö vikitellä itsekkäästi varattua naista. Antakaa erota omine aikojeen suhteesta johtuvista syista, ei sen takia että maalatte vihreämpää nurmikkoa aidan toiselle puolelle. Siinä syntyy vasn kaikille haavoja, lapsille ehkä eniten jos vanhempi ryhtyy hommiin jo ennenku on toisesta vanhemmasta eronnu.

      • perheellinen homo

        Näin.


      • haaveissa vain

        Sepä se dilemma onkin... Mutta mitäs kun saa aika silmiinpistäviä kiinnostuksen osoituksia varatulta naiselta ja sitten kuulee, että moni perheellinen, vanhemmalla iällä kiinnostuukin samasta sukupuolesta.

        Ja en ole sinänsä vikitellyt, vaan kun oli katseita jne. merkkejä puolin ja toisin, niin toki sitä jää miettimään, että; "Mitä JOS"


      • Femme Stadista

        Ja sitten on meitä lapsiperheellisiä naisia, joilla ei ole miestä eikä naista, vaan pelkästään ne lapset ;) Se että on lapsia, ei automaattisesti tarkoita, että olisi varattu. Minä en ainakaan ole :)

        Vähän turha kommentti, mutta tuli tarve sanoa se, kun joskus tuntuu siltä että kaikki lapsiperheelliset niputetaan yhteen.


      • haaveissa vain
        Femme Stadista kirjoitti:

        Ja sitten on meitä lapsiperheellisiä naisia, joilla ei ole miestä eikä naista, vaan pelkästään ne lapset ;) Se että on lapsia, ei automaattisesti tarkoita, että olisi varattu. Minä en ainakaan ole :)

        Vähän turha kommentti, mutta tuli tarve sanoa se, kun joskus tuntuu siltä että kaikki lapsiperheelliset niputetaan yhteen.

        Juu, eipä täällä kukaan ole väittänytkään muuta. Sattuneista syistä tiedetään tämä perhetilanne, kun ollaan ihastuneita/rakastuneita, joten myös tiedetään onko miestä vai ei.. Jos minun rakkauteni kohteella ei olisi miestä, ja vaikka on lapsia, niin aivan takuulla olisin jo tehnyt jonkinmoisen "liikkeen"; pyytänyt kahville tms. mutta enhän minä voi naimisissa olevaa naista pyytää yhtään mihinkään.. Se vaan on väärin.


      • Kunnioitus
        haaveissa vain kirjoitti:

        Sepä se dilemma onkin... Mutta mitäs kun saa aika silmiinpistäviä kiinnostuksen osoituksia varatulta naiselta ja sitten kuulee, että moni perheellinen, vanhemmalla iällä kiinnostuukin samasta sukupuolesta.

        Ja en ole sinänsä vikitellyt, vaan kun oli katseita jne. merkkejä puolin ja toisin, niin toki sitä jää miettimään, että; "Mitä JOS"

        Entä jos ajattelet näin: onko nainen todella haaveilusi arvoinen, jos hän VARATTUNA leikittelee kanssasi, kumppaniaan väheksyen? Haluaisitko tulevaisuudessa olla se kumppani jota väheksytään, jos haaveidesi nainen osoittaa samanlaisi "vihjeitä" muille. Itse en haaveilisi naisestä, jonku luonne on kyseenalainen, pettäväinen. Tai sitten olet ymmärtänyt "vihjeet" väärin.

        Toisaalta, kertooko haaveidesi naisen luonteesta jotain myös se, että hän kietoo sinua vihjeillään, mutta ei kerto suoraan jos jotain haluaa. Hänhän on siinä asemassa, joka määräisi tahdin, jos jotain tulisi, kun perheellinen on. Oletko mielestäsi sen arvoinen, että sulle voidaan vihjailla ja saada miettimään, nähdään vaivaa oikean aloitteen verran.

        Tuossa on kyse muitten kunnioituksen lisäksi itsekunnioituksesta. "Toisilla naisilla" on muelestäni ongelmia molempien kanssa.


      • Leppäleppäkerttu

        Erittäin hyvin sanottu! Jotain rajaa pitäisi olla. Ei kovin terveeltä alulta kuulosta suhteelle, jos se aloitetaan toisen ollessa naimisissa. No respect!


      • malttia vai karkuun
        Leppäleppäkerttu kirjoitti:

        Erittäin hyvin sanottu! Jotain rajaa pitäisi olla. Ei kovin terveeltä alulta kuulosta suhteelle, jos se aloitetaan toisen ollessa naimisissa. No respect!

        On niitä ihan sinkku-heterojakin. Eli en ole ihastunut/pokailemassa varattua naista.


      • Edellinen
        Leppäleppäkerttu kirjoitti:

        Erittäin hyvin sanottu! Jotain rajaa pitäisi olla. Ei kovin terveeltä alulta kuulosta suhteelle, jos se aloitetaan toisen ollessa naimisissa. No respect!

        Tän piti mennä itsekkyys-nimisen kirjoituksen alle toteamuksena.


      • nappia painamalla
        Leppäleppäkerttu kirjoitti:

        Erittäin hyvin sanottu! Jotain rajaa pitäisi olla. Ei kovin terveeltä alulta kuulosta suhteelle, jos se aloitetaan toisen ollessa naimisissa. No respect!

        Se kun ei vaan ole niin helppoa, että napista painaisi, että tuohon minä ihastun ja tuohon en. Sitä kun ei vaan voi sillä tavalla valita, että keneen ihastuu ja keneen ei. Vaikka kuinka toinen olisi vapaa, mutta tunteita ei vaan millään välttämättä synny eikä mitään kipinää huolimatta siitä, että molemmat olisivat vapaita ja lesboja.


      • Leeeeeeeila
        nappia painamalla kirjoitti:

        Se kun ei vaan ole niin helppoa, että napista painaisi, että tuohon minä ihastun ja tuohon en. Sitä kun ei vaan voi sillä tavalla valita, että keneen ihastuu ja keneen ei. Vaikka kuinka toinen olisi vapaa, mutta tunteita ei vaan millään välttämättä synny eikä mitään kipinää huolimatta siitä, että molemmat olisivat vapaita ja lesboja.

        Minä rakastuin vaimooni (yhdessä nyt 9v.) ollessani varattu. Mitään fyysistä ei tapahtunut ennen kuin olin eronnut, mutta niin se vain meni että jätin silloisen mieheni nykyisen vaimoni vuoksi. Nykyinen vaimoni teki lopulta aloitteen vaikka epäröikin, ja toki minullakin oli osuuteni asiaan, tunteet olivat niin vahvat että ei niitä voinut olla huomaamatta. Olihan se repivää, mutta päivääkään en ole katunut. Myös ex-mies on nykyään paremmassa suhteessa kun mikä meidän oli ja on sitä mieltä että ratkaisu oli oikea, vaikka tilanne oli tietysti kamala aikoinaan. Elämä ei aina ole niin yksinkertaista, mutta tähteään täytyy seurata ja kukin vastaa lopulta omasta elämästään. Myös lapsille onnelliset vanhemmat ovat paremmat kuin huonossa suhteessa elävät, vaikka onkin repivää että viattomat joutuvat osaksi kriisejä.

        Rohkaisen muutokseen tai ainakin sille mahdollisuuden antamiseen, se on elämän luonne. Ei me niin kauaa täällä olla.


      • haaveissa vain
        Leeeeeeeila kirjoitti:

        Minä rakastuin vaimooni (yhdessä nyt 9v.) ollessani varattu. Mitään fyysistä ei tapahtunut ennen kuin olin eronnut, mutta niin se vain meni että jätin silloisen mieheni nykyisen vaimoni vuoksi. Nykyinen vaimoni teki lopulta aloitteen vaikka epäröikin, ja toki minullakin oli osuuteni asiaan, tunteet olivat niin vahvat että ei niitä voinut olla huomaamatta. Olihan se repivää, mutta päivääkään en ole katunut. Myös ex-mies on nykyään paremmassa suhteessa kun mikä meidän oli ja on sitä mieltä että ratkaisu oli oikea, vaikka tilanne oli tietysti kamala aikoinaan. Elämä ei aina ole niin yksinkertaista, mutta tähteään täytyy seurata ja kukin vastaa lopulta omasta elämästään. Myös lapsille onnelliset vanhemmat ovat paremmat kuin huonossa suhteessa elävät, vaikka onkin repivää että viattomat joutuvat osaksi kriisejä.

        Rohkaisen muutokseen tai ainakin sille mahdollisuuden antamiseen, se on elämän luonne. Ei me niin kauaa täällä olla.

        Hyvä kirjoitus "Leeeeeeeila" - ja tätä minäkin pohdin, että koskaanhan ei voi tietää.. On kulissiavioliittoja, on rakkaudettomuutta yms. mutta yhdessä ollaan "hampaat irvessä".

        Moni on heti tuomitsemassa kaikki varattuun kohdistuneet kiinnostukset, mutta tosiaankaan elämä ei ole aina niin mustavalkoista ja nykyään paljon puhutaan myöhäisherännäisyydestä - onko sekään sitten oikein, kun on nuorena mennyt naimisiin ja yht'äkkiä huomaakin, ettei äijä enää kiinnostakaan - vaan naiset kiinnostaa, että pitäisi sitten vaan jäädä siihen tilanteeseen.


      • Mikäkiirepettää
        haaveissa vain kirjoitti:

        Hyvä kirjoitus "Leeeeeeeila" - ja tätä minäkin pohdin, että koskaanhan ei voi tietää.. On kulissiavioliittoja, on rakkaudettomuutta yms. mutta yhdessä ollaan "hampaat irvessä".

        Moni on heti tuomitsemassa kaikki varattuun kohdistuneet kiinnostukset, mutta tosiaankaan elämä ei ole aina niin mustavalkoista ja nykyään paljon puhutaan myöhäisherännäisyydestä - onko sekään sitten oikein, kun on nuorena mennyt naimisiin ja yht'äkkiä huomaakin, ettei äijä enää kiinnostakaan - vaan naiset kiinnostaa, että pitäisi sitten vaan jäädä siihen tilanteeseen.

        Tottakai huonosta suhteesta pitää lähteä. Nimenomaan lähteä ennenkuin aloittaa mitään muuta. Minusta on kuvottavaa, että joku varattu liehittelee toista kumppanin selän takana, oli huono suhde tai ei. Ja yhtä kuvottavaa on miettiä ja punoa suunnitelmia miten saa varatun naisen itselleen.
        Sanoisin, että sano suoraan ajatuksesi ja katso mitä tapahtuu. Silloin ei sua kaduta ettet tehny mitään, mutta toimit kuten rehellisen ihmisen tulee. Ei ruveta virittelemään leikkejä aviossa olevan naisen kanssa.


      • Leeeeeeeila
        Mikäkiirepettää kirjoitti:

        Tottakai huonosta suhteesta pitää lähteä. Nimenomaan lähteä ennenkuin aloittaa mitään muuta. Minusta on kuvottavaa, että joku varattu liehittelee toista kumppanin selän takana, oli huono suhde tai ei. Ja yhtä kuvottavaa on miettiä ja punoa suunnitelmia miten saa varatun naisen itselleen.
        Sanoisin, että sano suoraan ajatuksesi ja katso mitä tapahtuu. Silloin ei sua kaduta ettet tehny mitään, mutta toimit kuten rehellisen ihmisen tulee. Ei ruveta virittelemään leikkejä aviossa olevan naisen kanssa.

        Niin ja tähän vielä piti sanoa, että kantani mukaan viime kädessä vastuu on aina sillä suhteellisella/naimisissa olevalla, esim. meidän tapauksessa oli aikanaan minulla. Jokainen vastaa omista ratkaisuistaan. En tietenkään itsekään kannata varattujen vikittelemistä huvin vuoksi, mutta jos tunteet ovat vahvat niin kyllä minusta asia kannattaa ottaa esiin. Nainen sitten itse päättää mitä sillä tiedolla tekee. Pettäminen on toinen asia, tosin siinäkin vastuu on minusta ennen kaikkea suhteellisella osapuolella eikä vapaalla kolmannella.


      • haaveissa vain
        Mikäkiirepettää kirjoitti:

        Tottakai huonosta suhteesta pitää lähteä. Nimenomaan lähteä ennenkuin aloittaa mitään muuta. Minusta on kuvottavaa, että joku varattu liehittelee toista kumppanin selän takana, oli huono suhde tai ei. Ja yhtä kuvottavaa on miettiä ja punoa suunnitelmia miten saa varatun naisen itselleen.
        Sanoisin, että sano suoraan ajatuksesi ja katso mitä tapahtuu. Silloin ei sua kaduta ettet tehny mitään, mutta toimit kuten rehellisen ihmisen tulee. Ei ruveta virittelemään leikkejä aviossa olevan naisen kanssa.

        "Kuvottavaa" se on silloin, jos liehitellään ja leikitään huvikseen - ja tällaisia pleijereitähän riittää.

        Omassa tilanteessani en näe kenenkään tehneen mitään väärää. Vaikka katseita on ollut, niin emmehän ole toimineet millään tavalla. Ja neuvosi, että: "Sano suoraan ajatuksesi ja katso mitä tapahtuu" - on mielestäni juuri "toimimista".

        Tunteilleen ihminen ei voi mitään - mutta teoilleen voi. Kyllähän naimisissa olevakin voi ihastua, mutta aina ei tarvitse toimia. Itse olen vapaa, ja ihastuin varattuun. Elämä on.


    • Identiteettikriisi

      Täällä ilmoittautu yksi ihastunut heteronainen. Todella vaikea oli aluksi myöntää olevansa ihastunut toiseen naiseen, niin söpöön lesboystävääni

      • malttia vai karkuun

        Ihana kirjoitus jollain tapaa, ja toivoa antava. Vaikkakaan tilanne ei ole kovin edullinen kenenkään teidän kolmen osapuolen kannalta.

        Hienosti sinulta toimittu, että peität tunteesi sillä ei hän varmasti tarvitis kovinkaan suurta signaalia suunnaltasi että hän alkaisi todella haikailla perääsi. Nyt, jos hän pitää sua puhtaasit varattuna heterona niin tyytyy ns. tilanteeseen vaikka tunteita sua kohtaan olisikin.

        Mites sitten maltat itsesi jos hän tosiaan vetää kuin magneetti puoleensa? Oletko aktiivisempi hänen suhteensa kuin muiden ystäviesi?

        Mitä jos hän kertoisi ihastuneensa suhun? Kieltäisitkö tunteesi vai lataisitko faktat pöytään?


    • Identiteettikriisi

      Koitan käyttäytyä mahdollisimman neutraalisti häntä kohtaan, mutta huomaan kuitenkin aivan liian usein vilkuilevani vahingossa hänen suuntaansa ja huomioivani häntä enemmän kuin muita ystäviäni. Toivon siis, että feminiininen heteroulkokuoreni pitää salaisuuteni turvassa. ;) En usko, että kenellekkään ystävistäni tulisi ikinä mieleen, että olen kiinnotunut toisesta naisesta. Itsellenikin tämä oli aivan täydellinen yllätys, jota pitikin kypsytellä pidemmän aikaa, ennen kuin pystyin hyväksymään asian.

      Apua, jos hän kertoisi ihastuneensa minuun... Toivon järjen syvällä rintaäänellä, ettei niin ikinä tule käymään (alitajuntani taas toivoo jotain ihan muuta, olisi ihana painaa nenäni hänen nenäänsä vasten ja sanoa todeta "niin olen minäkin suhun").

      Kyllä kai laittaisin faktat pöytään, mutta samalla pitäisi heti todeta että tästä ei valitettavasti voi tulla mitään ja fiksuna naisena hän kyllä jo muutenkin tietäisi tilanteen mahdottomuuden. Valehtelemaan en alkaisi, koska en haluaisi hänen luulleen tulkinneensa (ne salaisiksi tarkoitetut) signaalini väärin ja pitävän itseään ihan typeryksenä siitä hyvästä.Tai kuvittelevan, että olisin vain pelaillut tai testaillut omaa viehätysvoimaani hänen kustannuksellaan.

      Kiitos tästä ketjusta, loistavaa vertaistukea! :)

    • Yllätysten yllätys

      Täällä "myöhään heräilevä" perheellinen, joka on tuskallisen ihastunut ihanaan naiseen. Haaveissa intiimit hetket, mutta todellisuudessa pelko, että ikinä ei tohdi tunteitaan näyttää ja jää ilman rakkautta ja läheisyyttä. Mutta entä jos yksi yö?

      • rohkeasti vaan=)

        Ei muuta kuin anna palaa vaan;) Ties vaikka useampikin yö..


      • Onnelianneli
        rohkeasti vaan=) kirjoitti:

        Ei muuta kuin anna palaa vaan;) Ties vaikka useampikin yö..

        Huojentavaa lukea että on muitakin samassa tilanteessa.
        Ajat sitten kuolleessa heteroliitossa elävänä onkin yhtäkkiä onnellisen ihastunut toiseen naiseen... Jotain pieniä ihastumisia on ollut aiemminkin, ei asia siis täytenä yllätyksenä tullut. Nyt vaan toinen tuntuu heti niin käsittämättömän läheiseltä. Sitä en tiedä onko tämä ihastukseni kohde tajunnut asianlaidan. Mutta kuinka tästä eteenpäin, se onkin sitten toinen juttu. Yritän kai painaa jarrua ja pitää jalat tiukasti maassa.


      • Yllätysten yllätys
        Onnelianneli kirjoitti:

        Huojentavaa lukea että on muitakin samassa tilanteessa.
        Ajat sitten kuolleessa heteroliitossa elävänä onkin yhtäkkiä onnellisen ihastunut toiseen naiseen... Jotain pieniä ihastumisia on ollut aiemminkin, ei asia siis täytenä yllätyksenä tullut. Nyt vaan toinen tuntuu heti niin käsittämättömän läheiseltä. Sitä en tiedä onko tämä ihastukseni kohde tajunnut asianlaidan. Mutta kuinka tästä eteenpäin, se onkin sitten toinen juttu. Yritän kai painaa jarrua ja pitää jalat tiukasti maassa.

        Uskaltaako vai ei... Tässä on vain se pikkuriikkinen asia, että kerran vaan eletään.


      • en kässää
        Onnelianneli kirjoitti:

        Huojentavaa lukea että on muitakin samassa tilanteessa.
        Ajat sitten kuolleessa heteroliitossa elävänä onkin yhtäkkiä onnellisen ihastunut toiseen naiseen... Jotain pieniä ihastumisia on ollut aiemminkin, ei asia siis täytenä yllätyksenä tullut. Nyt vaan toinen tuntuu heti niin käsittämättömän läheiseltä. Sitä en tiedä onko tämä ihastukseni kohde tajunnut asianlaidan. Mutta kuinka tästä eteenpäin, se onkin sitten toinen juttu. Yritän kai painaa jarrua ja pitää jalat tiukasti maassa.

        Siis miks jarrua ja jalat maassa? Jos toinen tuntuu heti käsittämättömän läheiseltä. Mä ainakin tekisin kaikkeni valloittaakseni sellaisen naisen!


      • tähtitaivahalla67
        Yllätysten yllätys kirjoitti:

        Uskaltaako vai ei... Tässä on vain se pikkuriikkinen asia, että kerran vaan eletään.

        Minä meinaan uskaltaa, olen ihastunut ihanaan samanikäiseen naiseen ja oikeastaan tämä on jo enemmän kuin pelkkää ihastumista...olen perheellinen, eikä mulla ole kokemusta naissuhteista, pientä ihastumista muutaman kerran ollut naispuolisiin työkavereihin. Niinkuin itsekin sanot, elämme vain kerran. Tämä kaikki on ollut ihmeellistä ja uskomatonta, mutta todellista, en voi vain ohi kävellä tästä naisesta vaan haluan tarttua häneen käteensä ja sanoa " kyllä, olen valmis"...


    • Onnellisesti heräämässä

      Mikä ihana, kihelmöivä tunne se onkaan monen vuoden jälkeen. Olla ihastunut, mahan pohjasta kipristää, katsoako silmiin, kun ujostuttaa.
      Se mikä nyt pelottaa on yksinäisyys tämän asian kanssa. Vasta itselleni asianlaidan tunnustaneena ei ole ketään jonka kanssa juttelisin. Ja mikähän se loppujen lopuksi pelottaa, kasvojen menettämisen pelko ehkä. Mitä sillä olisi väliä, kun on vihdoin sinut itsensä kanssa?

    • 37++

      Minä rakastuin toiseen ollessani naimisissa. Tämä rakkaus on kaiken alleen peittävää henkistä yhteyttä, fyysinen puoli seurasi sitä. Lopetin avioliiton ja menin uuteen suhteeseen. Tuli kärsimystä monelle, mutta nyt luulen kaikkien osapuolten olevan onnellisempia kuin avioliittoni aikana. Joka tapauksessa, mennyttä ei voi silotella. Syyllistyin uskottomuuteen, valehteluun ja kaksinaamaisuuteen. Tapahtuneen kanssa pitää elää ja myöntää oma viallisuutensa tältä osin. Se on osa minua.

    • 2+12

      Mun tyttöystävä ja nykyinen avopuoliso oli niin hetero kuin olla ja voi. Olin ihastunut mutten uskonut että mulla voisi olla mahdollisuuksia koska tiesin että hän pitää miehistä. Sitten oli jotenkin helppoa kertoa, että olin itse lesbo (olimme työkavereita). Kuinka ollakaan yksien firman juhlien päätteeksi tämä upea nainen suuteli minua ja siitä juttu vähitellen lähti. Nyt ollaan seurusteltu yli 2 vuotta. Hän käy kyllä identiteettikriisiään ja on joskus ollut epävarma. Rakkaus on kuitenkin ratkaissut asian ja se, että olen ymmärtänyt hänen hämmennystään uudessa tilanteessa. Toivotan rohkeutta kaikille asian kanssa kamppaileville, mutta erityisesti toivon pitkää pinnaa ja tukevaa asennetta niille lesbokumppaneille, jotka ovat jo asian kanssa sinut. Me heräämme näihin asioihin eri tahtiin ja toisen kunnioitus tuo ihan varmasti parhaan lopputuloksen kaikille.

      Kosketelkaa toisianne! ;)

      • Onnelianneli

        Te osaatte kirjoittaa jotenkin niin rehellisesti ja rohkaisevasti! Itsellä suurin syy painaa jarrua on kai valtava epävarmuus. Ei siis omien tunteideni suhteen, niistä olen täysin varma. En muistanut että toisesta voi tykätä näin paljon ja kuinka hyvälle se tuntuu. Miten helppoa ja hyvä on olla yhdessä. Pelkään mitä tapahtuisi sen jälkeen, jos suoraan kertoisin siitä mitä tunnen. Sen tiedän että en halua menettää häntä.


      • 15+15
        Onnelianneli kirjoitti:

        Te osaatte kirjoittaa jotenkin niin rehellisesti ja rohkaisevasti! Itsellä suurin syy painaa jarrua on kai valtava epävarmuus. Ei siis omien tunteideni suhteen, niistä olen täysin varma. En muistanut että toisesta voi tykätä näin paljon ja kuinka hyvälle se tuntuu. Miten helppoa ja hyvä on olla yhdessä. Pelkään mitä tapahtuisi sen jälkeen, jos suoraan kertoisin siitä mitä tunnen. Sen tiedän että en halua menettää häntä.

        Entisenä kontollifriikkinä annan neuvon: älä yritä rakentaa koko pakettia vamiiksi mitä jos -ajatuksilla. Elämä yllättää joka tapauksessa, vaikka kuinka olisi miettinyt vaihtoehdot läpi ja kuviot kuntoon. Anna mennä niin kuin hyvältä tuntuu. Uskalla! Etkö antaisi saman neuvon parhaalle kaverillesikin?!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 169
      4759
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      125
      4333
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      26
      2821
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      28
      1911
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      23
      1774
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      15
      1689
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1680
    8. Hermo mennyt sotealueeseen?

      Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????
      70 plus
      95
      1641
    9. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      30
      1593
    10. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      18
      1541
    Aihe