Mitähän tuo eräs bloggari selittää blogissaan "pohjolan valosta"? Onko se jokin rasistinen ilmaus pohjoismaiden paremmuudesta? Ovatko pohjoismaalaiset hyvempiä, moraalisempia ja puhtaampia ihmisiä kuin muiden maiden ihmiset? Tuon bloggarin olisi aika avata silmänsä kun näyttää elelevän jossain illuusiossa.
Tuleeko hänen mielestään maailma paremmaksi jos kukaan ei uskoisi median uutisointeihin? eli se jokin "herääminen"??
Loppuuko maailmasta sodat, sairaudet, väkivalta, kuolema, ihmisten ahneus, itsekkyys ja moraalittomuus pelkästään kun lakkaa uskomasta median välittämiin uutisiin? Muuttuuko maailma silloin paratiisiksi?
Pohjolan valo ja
muut outoudet
36
5491
Vastaukset
Se on new age soopaa.
http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=6907.0- seseko
Pohjolan Valo
25.05.2006 14:17:06
Hei!
En nyt löydä niitä kahta alkuperäistä ketjua jossa kyseltiin Pohjolan Valosta, johon useampi viittaa kirjoituksisssaan, joten tein aiheesta uuden viestin.
Näin sen verran vaivaa että lueskelin valoja viestäjä ja etsin ja löysin asiasta tietoa mm. sivulta www.pohjolanvalo.com - Hengen foorumilla Pietarin hengellisen keskuksen Elena Jev... jotain käy Suomessa myös luennoimassa esoteerista astrologiasta ja samasta aiheesta.
Lainatakseni vanhaa viestiä tältä foorumilta, jonka mukaan Tuija Robbins ja Michael Robbins (jälkimmäinen on perustanut USAan myös Seven Rays Institute ) ovat perustaneet Pohjalan Valo-nimisen organisaation. Pohjolan Valo näkemys on sekoitus ainakin esoteeristä kristillisyyttä, Kalevaa, teosofisia opetuksia (Alice Bailey, Helena Blavatsky ja Pekka Ervast). Vahvasti teosofiaan pohjautuvaa, ilmeisesti. Ilmeisesti Blavatskyn ennustus "valo tulee pohjolasta" on tulkittu Suomeksi (nimenomaan Ervastin tulkinta??)
Tässä leikaten-ja-liimaten-viestissä ehdotetaan pohjoiseksi Shamballaa, pohjois-Intiaa ja Tiibettiä (eikös se Shamballa joidenkin mukaan ole maapallon keskipiste...tai tuleva uusi napa, josta maailmaa hallinollinen keskus tulee sijaitsemaan.)
Hmm... kuuluisa selvännäkija Edgar Cayce muistaakseni väitti että se mitä tapahtuu Venäjällä tapahtuu muuallakin. (Tulipahan nyt mieleen On se idässä ainakin Suomesta katsoen ja maata halkoo Ural-vuoret eli Euraasian ja Aasian (idän) raja.
Joka tapauksessa, Pohjolan Valo -aihe (suomalaiset jotenkin valaistuneimpia - nyt tai tulevaisuudessa, ohjaavat & auttavat muita löytämään valon jne) on ilmeisesti aiheuttanut suurta polemiikkia listalla (ja ennen kaikkea eri osapuolten selkokielisyys tai tapa ilmaista itseään) etteivät ne jotka ovat asiaan perehtyneitä ja/tai uskovat asiaan, viitsi kommentoida. Luulen, en tiedä
No, tässä yksi lyhyt teksti (josta siis selvisi henkiöitä ja aatteita & ajatuksia) aiheesta.
Michael and Tuija Robbins who has founded organization called Pohjolan Valo - Northern Light Society held the lecture.
(In America Michael has founded a Seven Rays Institute too) They tells Northern Light Society is a peace group and is about esoteric christianity, Christ Love, Kalevala, Ageless Wisdom teachings, Alice Bailey, Blavatsky and of course Ervast teachings and they want to support Finnish people and humanity to achive spiritual growth. And they too belive that Light comes from Finland or from "north" and now they have also founded a "mystery school" in Finland. During their lecture they gave some copies about their teachings and these copies includes The Commander-in-Chief's (Finnish ex-president Mannerheim) Order of the day. See what nationalistic propaganda it's all about http://www.pp.clinet.fi/~pkr01/history/mheim.html (ei toimi enää - soln. huom.) and this got nothing to do with peace, Jesus Christs Love and so on.
I post this message also to alt.theosophy, alt.metaphysics.a-a-bailey and alt.yoga because I want opinions does it really matter in which country this Light should come? I belive and I know that Light and God is within and countries and nationalities, those lodges, groups and nationalistic propaganda and everything else what separates humans got nothing to do with spirituality. And if Blavatsky really said that Light comes from "north" it could mean Shamballa, North India and Tibet.
And do theosophist all over the world thinks that Finland is going to enlighten the whole planet and universum with Ervast and Aryan Jesus?
---Solina - PV--
seseko kirjoitti:
Pohjolan Valo
25.05.2006 14:17:06
Hei!
En nyt löydä niitä kahta alkuperäistä ketjua jossa kyseltiin Pohjolan Valosta, johon useampi viittaa kirjoituksisssaan, joten tein aiheesta uuden viestin.
Näin sen verran vaivaa että lueskelin valoja viestäjä ja etsin ja löysin asiasta tietoa mm. sivulta www.pohjolanvalo.com - Hengen foorumilla Pietarin hengellisen keskuksen Elena Jev... jotain käy Suomessa myös luennoimassa esoteerista astrologiasta ja samasta aiheesta.
Lainatakseni vanhaa viestiä tältä foorumilta, jonka mukaan Tuija Robbins ja Michael Robbins (jälkimmäinen on perustanut USAan myös Seven Rays Institute ) ovat perustaneet Pohjalan Valo-nimisen organisaation. Pohjolan Valo näkemys on sekoitus ainakin esoteeristä kristillisyyttä, Kalevaa, teosofisia opetuksia (Alice Bailey, Helena Blavatsky ja Pekka Ervast). Vahvasti teosofiaan pohjautuvaa, ilmeisesti. Ilmeisesti Blavatskyn ennustus "valo tulee pohjolasta" on tulkittu Suomeksi (nimenomaan Ervastin tulkinta??)
Tässä leikaten-ja-liimaten-viestissä ehdotetaan pohjoiseksi Shamballaa, pohjois-Intiaa ja Tiibettiä (eikös se Shamballa joidenkin mukaan ole maapallon keskipiste...tai tuleva uusi napa, josta maailmaa hallinollinen keskus tulee sijaitsemaan.)
Hmm... kuuluisa selvännäkija Edgar Cayce muistaakseni väitti että se mitä tapahtuu Venäjällä tapahtuu muuallakin. (Tulipahan nyt mieleen On se idässä ainakin Suomesta katsoen ja maata halkoo Ural-vuoret eli Euraasian ja Aasian (idän) raja.
Joka tapauksessa, Pohjolan Valo -aihe (suomalaiset jotenkin valaistuneimpia - nyt tai tulevaisuudessa, ohjaavat & auttavat muita löytämään valon jne) on ilmeisesti aiheuttanut suurta polemiikkia listalla (ja ennen kaikkea eri osapuolten selkokielisyys tai tapa ilmaista itseään) etteivät ne jotka ovat asiaan perehtyneitä ja/tai uskovat asiaan, viitsi kommentoida. Luulen, en tiedä
No, tässä yksi lyhyt teksti (josta siis selvisi henkiöitä ja aatteita & ajatuksia) aiheesta.
Michael and Tuija Robbins who has founded organization called Pohjolan Valo - Northern Light Society held the lecture.
(In America Michael has founded a Seven Rays Institute too) They tells Northern Light Society is a peace group and is about esoteric christianity, Christ Love, Kalevala, Ageless Wisdom teachings, Alice Bailey, Blavatsky and of course Ervast teachings and they want to support Finnish people and humanity to achive spiritual growth. And they too belive that Light comes from Finland or from "north" and now they have also founded a "mystery school" in Finland. During their lecture they gave some copies about their teachings and these copies includes The Commander-in-Chief's (Finnish ex-president Mannerheim) Order of the day. See what nationalistic propaganda it's all about http://www.pp.clinet.fi/~pkr01/history/mheim.html (ei toimi enää - soln. huom.) and this got nothing to do with peace, Jesus Christs Love and so on.
I post this message also to alt.theosophy, alt.metaphysics.a-a-bailey and alt.yoga because I want opinions does it really matter in which country this Light should come? I belive and I know that Light and God is within and countries and nationalities, those lodges, groups and nationalistic propaganda and everything else what separates humans got nothing to do with spirituality. And if Blavatsky really said that Light comes from "north" it could mean Shamballa, North India and Tibet.
And do theosophist all over the world thinks that Finland is going to enlighten the whole planet and universum with Ervast and Aryan Jesus?
---SolinaNoiden lisäksi myös Urantia-kirjassa sanotaan: 'Ja valo nousee pohjolasta'
- ValoTuleePohjolasta
"Pohjolan valo"
Onko Pohjolan valo tuleminen sama kuin todellisuuden illuusion romahtaminen?
Elämmekö kuten Matrixissa?
Jäävätkö kaikki Matrixin energiaa imevät addiktiot automaattisesti pois? Lakkaako tv, sanomalehdet ja internet?
Tuolla käskettiin Matrixista irrottautumiseksi heittää tv, internet ja sanomalehdet pois koska ne muodostaa jonkinlaisen "taajuusvankilan". Ovat vain täynnä sekoittavaa disinformaatiota.
Entä jos maapallon värähtelytasoa nostetaan, ja siirrymme vaikka astraalitasolle, eli valoon (ainakin enemmän kuin nykyään), jolloin kaikki se mikä ei kestäisi tuota valoon siirtymistä "putoaisi ns. kelkasta".
Siis vanhat mediakonstitkaan eivät enää toimisi, eikä www.
Kuulostaa ihan They Liveltä: https://www.youtube.com/watch?v=Nrg95JxspkU&t=40s
- alasajotalkoot
Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli sen jo kertoo, eivät turhaan demonivoimat ole sen kimpussa.
- metyssä
Pohjolan Valo ry
"Pohjolan Valo on ihmisessä olevan Hengen ja Sielun Valo, Kristustietoisuus, joka nousee Pohjolasta, pohjoisen suunnasta, kun ihminen ja/tai kansakunta kääntyy Polulle kohti henkistä Todellisuutta – kohti henkistä kotiaan.
Pohjolan Valo ry. on perustettu tukemaan henkisen kasvun nousua ja tietoisuuden kohoamista, niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Pyrimme rakentamaan siltoja henkisten työntekijä-ryhmien välillä, jotka tunnustavat ihmisten veljeyden ja yhteisen alkuperän todellisuuden kaikkien luotujen olentojen välillä ja jotka haluavat auttaa ns. Suuressa Työssä Kristuksen Tien valmistamisessa. (”Minä Olen Maailman Valo”).
Pohjolan Valo ry. pyrkii virittäytymään planeettamme Henkisen Hierarkian energioihin, suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Hierarkia on ”Planeettamme Sisäinen Hallitus”, joka koostuu henkisesti kehittyneistä sieluista, jotka ovat voitokkaasti läpäisseet kaikki ihmisperheessä kohdattavat koetukset ja testit. Hierarkialle on annettu monta nimeä. ”Suuri Valkoinen Veljeskunta” on yksi niistä. Muita nimiä ovat mm. ”Universaalinen ja Voittoisa Kirkko”, ”Järjestyneiden ja Valaistuneiden Sielujen Seura” ja ”Suuri Ashram”.
Henkisen Hierarkian ihmiskunnalle antama Opetus tunnetaan nimellä ”Ajaton Viisaus”. Tämä Viisaus on kaikille ymmärrettävää, ei dogmaattista, ilmentyen eri muodoissaan lukemattomissa rodullisissa, etnisissä ja kansallisissa traditioissa kaikkialla maailmassa.
Meidän tarkoituksenamme on edesauttaa Ajattoman Viisauden ymmärtämistä ja toteuttaa sitä käytännössä mm. seremoniallisten palvelusten, meditaation ja opiskelun kautta. Pohjolan Valo ry:n ulkoisena keskuspaikkana on ”Rauhanlinna”. Olemme tietoisia suuresta ja kauniista Rauhasta, joka jonain päivänä tulee vallitsemaan ihmiskunnassa ja Maaplaneetalla.
Koska Pohjolan Valo ry. on juuriltaan suomalainen organisaatio, olemme kiinnostuneita Kalevalan – Suuren Suomalaisen Kansalliseepoksemme – syvällisestä okkultismista ja sen läheisestä yhteydestä ihmiskunnan ja planetaarisen historian moniin Viisaustraditioihin.
Pohjolan Valo on Valo, joka nousee pohjoisesta, jonka pienenä osasena toimii myös Pohjolan Valo ry. Meidän ei tule sekoittaa organisoitunutta ryhmää paljon suurempaan ja täydellisempään Pohjolan Valo-ideaan. Pekka Ervast ja monet muut näkijät ja tietäjät ovat maassamme ja pohjoismaissa puhuneet Valosta, joka nousee Pohjolasta. Haluamme toimia tuon nousevan Valon puolesta, tukien sitä kantamalla oman osamme tästä Työstä."
Lainaukset: http://www.kolumbus.fi/tuija.robbins/html_suomi/pohjolanvalo.htm - Seppo.I
http://sfnet.keskustelu.rajatieteet.narkive.com/hGh6Rwsz/nostradamuksen-ennustus-1999-pohjolan-valo-jalopeura-kauhistuttava-kuningas
Nostraradamuksen ennustus:
X-72
L'an mil neuf cens nonante neuf sept mois
Du ciel viendra un grand Roy deffraieur
Resusciter le grand Roy d'Angolmois.
Avant apres Mars regner par bon heur.
X-72
"Vuonna 1999 ja seitsemän kuukautta,
Taivaalta tulee suuri ja pelottava Kuningas.
Herättääkseen henkiin suuren Angolmoisin Kuninkaan.
Ennen ja jälkeen Mars hallitsee onnekkaasti."
TULKINTA:
1. rivi: "Vuonna 1999 ja seitsemän kuukautta"
2.rivi: "Taivaalta tulee suuri ja pelottava Kuningas"
Mikä on taivas, eikö se ole Pohjola.
Entä suuri ja pelottava Kuningas? Mikä on pelottava tai kauhistuttava
Kuningas?
Eläinten Kuningas Leijona, Jalopeura hallitsee heinäkuusta 1999.
Mikä Jalopeura Pohjolassa silloin hallitsi? Aivan Suomen Leijona eli Suomi,
joka toimi heinäkuusta 1999 alkaen Euroopan unionin ministerineuvoston ja
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuus kesti kuusi kuukautta
eli vuoden 1999 loppuun asti. Puheenjohtajuuden on arvoitu olleen Suomen
merkittävin kansainvälinen tehtävä tähän asti.
3. rivi:
"Herättääkseen henkiin suuren Angolmoisin Kuninkaan"
Mikä herättää henkiin suuren Angolmoisin Kuninkaan? Pohjolan Jalopeura, eli
Suomesta nousee toinen Kuningas. Taivaalta tulee Jalopeura. Tämä
mahdollisesti tarkoittaa Leijonan tähtimerkissä syntynyttä henkilöä.
Entä Angolmoisin Kuningas? Nostradamus käytti paljon anagrammeja, joten
Angolmois kääntyy Mongolien Kuninkaaksi. Suomalaisiahan haukutaan Pohjolan
Mongoleiksi.
Pohjolan Valo liittyy tähän ja eräät näkijät Tolstoi, H. P. Blavatsky sekä
Teosofinen liike odottavat suurta henkistä ja maailmankatsomuksellista
muutosta Pohjolasta ja juuri Suomesta alkavaksi.
J. R. Hannula [Ruusu-Risti, tammikuu 1937, s. 22-25] kirjoitti tähän
liittyen:
"Tässä yhteydessä ei tarvitse unohtaa, että jo Nostradamus vuosisatoja
sitten ennusti, että uusi uskonto lähtee pohjoisesta. Vielä vähemmin
tarvitsee meidän unohtaa sitä ennustusta, josta Pekka Ervast silloin tällöin
huomautti, että nim. H. P. Blavatsky oli useasti teroittanut ystävälleen
kreivitär Wachtmeisterille: "Tulee vaikeita aikoja, jolloin teosofitkin
hämääntyvät niin, etteivät ole selvillä siitä, mitä teosofia on: muista,
kreivitär, jos silloin vielä elät, että valo tulee pohjolasta, että se tulee
Suomesta". Tähän voisimme lisätä ne monet ulkomaalaiset ennustukset Suomesta
ja sen tehtävästä, joita aikoinaan julkaistiin "Tietäjässä" ja
"Ruusu-Ristissä". Nykyään monet ulkomaalaiset syntyjen syvien tutkijat ovat
kääntäneet katseensa Suomeen. Suomesta yhä odotetaan. Pekka Ervast
huomauttikin kerran eräässä kokouksessa, kun oli kysymys hänen kirjojensa
kääntämisestä ulkomaalaisille kielille: "Tämä työ pitäisi päästä ensin
Suomessa oikein leimuamaan, ja vasta sitten se voisi päästä laajenemaan
muihin maihin".
Näinollen on meidän ensimäinen tehtävämme syventyä asiaan, on päästävä
mahdollisimman asialliseen selvyyteen siitä, mistä oikein kysymys on, mitä
jo on tapahtunut ja mitä ja miten on työtä edelleen jatkettava".
Nostradamus liitti selväkielisen vuosiluvun vain hyvin harvoihin
tapahtumiin, joten kysyä sopii miksi Suomen Euroopan puheenjohtajuus olisi
tälläinen tapahtuma. Ehkä se onkin vain esiintulo ja johdattaa varsinaiseen
Suomesta alkavaan tapahtumaan ja muutokseen, jonka Angolmoisin Kuninkaan,
Pohjolan Valon esiintulo käynnistää.
Entä kuka tämä Pohjolan Valo on, ja mitä hän tulee muuttamaan? Ilmeisesti
muutos koskee suurta maailmankuvan mullistusta. Tämä voi lähteä liikkeelle
suuresta uskonnollisesta, filosofisesta, tieteellisestä mullistuksesta, tai
kaikki edelliset yhdistävästä näkemyksestä.
4. rivi:
"Ennen ja jälkeen Mars hallitsee onnekkaasti"
Muutos hallitsee onnistuneesti tapahtumia ennen ja jälkeen heinäkuuta 1999.
(Mars on myös muutoksenjumala).
Muutosta ei voi pysäyttää ja se on väistämätön sekä maailmanlaajuisesti
leviävä ja yhdistävä.
Suuren maailmankuvan mullistuksen on määrä alkaa Suomesta, eli ''lopun
maasta'' FIN LAND.
Mutta älkää peljätkö tämä ei ole lopun alkua, vaan alun loppua.- yksi ai
Jalopeuran jäljillä (Kaisa Häkkinen)
Sana jalopeura tarkoittaa vanhassa kirjasuomessa lähes poikkeuksetta
'leijonaa'. Sitä pidetään yleisesti Agricolan keksimänä uudissanana mutta
onko meillä aihetta olettaa, että jalopeura tunnettiin ja jalopeurasta
puhuttiin Suomessa jo ennen Agricolan ja hänen aikalaistensa kirjallista
toimintaa? Monet konkreettiset, joskaan eivät kielelliset, todistuskappaleet
puhuvat tämän puolesta.
Heikki Mikkeli on kirjassaan Euroopan idea (1994) osoittanut, että
kristinusko ja eurooppalaisuus kuuluvat kiinteästi yhteen. Keskiajalla
Euroopan ymmärrettiin käytännössä tarkoittavan kristikuntaa. Voidaan siis
perustellusti ajatella ja sanoa, että suomalaisistakin tuli eurooppalaisia
juuri keskiajalla, kristinuskon myötä. Suomen kielen historian tutkimuksessa
tätä kulttuurin murrosjaksoa ei kuitenkaan ole noteerattu oikeastaan
mitenkään erikseen, ja tähän lienee syynä se, ettei käytettävissä ole
keskiaikaisia, suomenkielisiä tekstilähteitä. Kuitenkin komparatiivisen
tutkimuksen nojalla kielentutkijoilla on tapana rohkeasti esittää
olettamuksia ja päätelmiä paljon kaukaisemmistakin asioista, aina
uralilaista kantakieltä ja jopa sitä edeltäviä aikoja myöten.
Keskiaika on paljon lähempänä, heti sen oven takana, jolle ensimmäisten
suomenkielisten tekstilähteiden avulla on mahdollisuus päästä. Ovia on
lisäksi enemmän kuin yksi: Agricolan aikaiset käsikirjoitukset avaavat
menneisyyteen hieman erilaisia näköaloja kuin Agricolan tekstit. Keskiajan
suomeen voi päästä käsiksi monin tavoin, ja yksi näistä on vanhimpien
tekstin keskinäinen vertailu. Tällaisen tutkimuksen yhteydessä olen
törmännyt jalopeuraan, jota seuraavassa kirjoituksessani aion käsitellä
hieman tarkemmin. - yksi ai
yksi ai kirjoitti:
Jalopeuran jäljillä (Kaisa Häkkinen)
Sana jalopeura tarkoittaa vanhassa kirjasuomessa lähes poikkeuksetta
'leijonaa'. Sitä pidetään yleisesti Agricolan keksimänä uudissanana mutta
onko meillä aihetta olettaa, että jalopeura tunnettiin ja jalopeurasta
puhuttiin Suomessa jo ennen Agricolan ja hänen aikalaistensa kirjallista
toimintaa? Monet konkreettiset, joskaan eivät kielelliset, todistuskappaleet
puhuvat tämän puolesta.
Heikki Mikkeli on kirjassaan Euroopan idea (1994) osoittanut, että
kristinusko ja eurooppalaisuus kuuluvat kiinteästi yhteen. Keskiajalla
Euroopan ymmärrettiin käytännössä tarkoittavan kristikuntaa. Voidaan siis
perustellusti ajatella ja sanoa, että suomalaisistakin tuli eurooppalaisia
juuri keskiajalla, kristinuskon myötä. Suomen kielen historian tutkimuksessa
tätä kulttuurin murrosjaksoa ei kuitenkaan ole noteerattu oikeastaan
mitenkään erikseen, ja tähän lienee syynä se, ettei käytettävissä ole
keskiaikaisia, suomenkielisiä tekstilähteitä. Kuitenkin komparatiivisen
tutkimuksen nojalla kielentutkijoilla on tapana rohkeasti esittää
olettamuksia ja päätelmiä paljon kaukaisemmistakin asioista, aina
uralilaista kantakieltä ja jopa sitä edeltäviä aikoja myöten.
Keskiaika on paljon lähempänä, heti sen oven takana, jolle ensimmäisten
suomenkielisten tekstilähteiden avulla on mahdollisuus päästä. Ovia on
lisäksi enemmän kuin yksi: Agricolan aikaiset käsikirjoitukset avaavat
menneisyyteen hieman erilaisia näköaloja kuin Agricolan tekstit. Keskiajan
suomeen voi päästä käsiksi monin tavoin, ja yksi näistä on vanhimpien
tekstin keskinäinen vertailu. Tällaisen tutkimuksen yhteydessä olen
törmännyt jalopeuraan, jota seuraavassa kirjoituksessani aion käsitellä
hieman tarkemmin...Jalopeura - iso villieläin?
Sanalla jalopeura ei ole etymologisia vastineita sukukielissä, joten
normaalin etymologisen käytännön mukaan se lasketaan kuuluvaksi suomen
kielen erilliskehityksen aikana syntyneeseen sanastoon. Sitä pidetään
yleisesti Agricolan keksimänä uudissanana. Sanan ikää ja alkuperää on
pohdiskellut perinpohjaisesti Martti Rapola; myöhemmät tutkijat sekä
etymologiset sanakirjat esittävät jalopeuraa koskevat tiedot Rapolan
mukaisesti. Teoksessaan Kieli elää (1947: 208 - 212) Rapola tuo sanan
varhaisimmista dokumentoiduista vaiheista esiin seuraavanlaisia näkökohtia.
Sana jalopeura tarkoittaa vanhassa kirjasuomessa poikkeuksetta 'leijonaa'.
Sanan alkuosa on aina taipumaton. Sana on yleinen Agricolasta alkaen ja "se
perustuu omassa maassa tehtyyn kokeeseen selittää ja havainnollistaa tuon
aavikon pedon laatua ja olemusta". Vanhan kirjakielen lisäksi jalopeura
esiintyy myös kansanrunoudessa, mutta eri merkityksessä. Siellä se tunnetaan
hirven toisintosanana, esim. säeparissa Hirvi suuri hirtettiin, jalopeura
jaksettiin. Tällä jälkimmäisellä tavalla käytettynä se voi olla vanhakin
murresana.
Molemmissa tapauksissa on kuitenkin selvää, ettei jalo-sanalla näissä
yhteyksissä ole nykyistä edel/noble-merkitystä, vaan se on merkinnyt
yksinkertaisesti suurikokoista. Tämä merkitys sillä on monissa murteissa
vieläkin. Sana peura on Rapolan mukaan voinut merkitä alun perin vain
kookasta villieläintä, ja näin hän tulee siihen tulokseen, että vanhan
kirjakielen jalopeura alkuperäisessä merkityksessään on tarkoittanut
epämääräisesti suurta villieläintä. Hän päättää pohdintansa seuraavanlaiseen
toteamukseen:
"Jalopeura edusti kielessämme runollisen ylväänä kuumien maiden eläimistön
hirvittävää majesteettia, kunnes järkeilevät luonnontieteilijät - peläten,
että luonnontieteellisesti valistumaton Suomen rahvas voisi typerästi
erehtyä leijonan tieteellisessä luokittelussa ja nähtävästi kuvitellen, että
kielen ihanteena on oleva looginen sanasto - suistivat tämän iän aateloiman
sanan valtaistuimeltaan."
Vanhan kirjakielen sanakirja (VKS) tarjoaa jalopeuraa käsittelevässä
sana-artikkelissaan muutamia lisätietoja. Kansanrunoudessa esiintyvä
merkitys 'hirvi' esiintyy myös vanhassa kirjakielessä, tosin harvinaisena.
Ainoat esimerkit ovat Christian Lencqvistin nimissä julkaistusta, mutta
ilmeisesti hänen isänsä Erik Lencqvistin ja opinnäytetyötä ohjanneen Henrik
Gabriel Porthanin tutkimuksiin perustuvasta väitöskirjasta 1782: Siell' on
hirwet kytkettynä, Jalopeurat jatkettuna. Väitöskirjan aiheena oli
suomalaisten taikausko ja aineistona suomalainen kansanrunous. Gananderin
sanakirjassa (1786 - 1787) ei ole vastaavaa esimerkkiä, mutta sielläkin
todetaan jalopeuran voivan merkitä hirveä muussa kuin raamatullisessa
tekstissä.
Vanhasta kirjakielestä löytyy myös jokunen esimerkki jalopeura-sanan
alkuosan taipumisesta, esim. Agricola I 279: [Pelasta] minun yxinäijsen
Jaloijstpeuroijsta. Tärkein lisätieto kuitenkin on, että vanhasta
kirjakielestä löytyy sanalle kolmaskin merkitys: se on Agricolasta alkaen
merkinnyt myös Leijonan tähtikuviota. Tarkemmin sanoen sen ensiesiintymä
viittaa horoskooppimerkkiin, joka on saanut nimensä kyseisestä
tähtikuviosta.
Lisäksi vanhan kirjasuomen aineisto antaa aihetta vielä seuraavanlaisiin
Rapolan esitystä koskeviin huomautuksiin. Ensinnäkin leijona-sana on alkanut
syrjäyttää jalopeuraa jo 1600-luvulla, ennen luonnontieteiden kukoistusta,
sillä sen ensiesiintymä on ensimmäisessä suomalaisessa Raamatussa, vuoden 1642 Bibliassa. Toiseksi jalopeura-sanan lopullisessa valtaistuimeltaan suistamisessa lienee tärkeä osuutensa Porthanilla, joka Jusleniuksen sanakirjaan (1745) tekemissään lisäyksissä totesi jalopeura-sanan absurdiksi ja arveli sitä ensimmäisten raamatunkääntäjien keksinnöksi. Tosiasiassa järkeilevät luonnontieteilijät eivät ole olleet ensimmäisinä hylkäämässä jalopeura-sanaa, pikemminkin päinvastoin, kuten jäljempänä käy ilmi. - yksi ai
yksi ai kirjoitti:
..Jalopeura - iso villieläin?
Sanalla jalopeura ei ole etymologisia vastineita sukukielissä, joten
normaalin etymologisen käytännön mukaan se lasketaan kuuluvaksi suomen
kielen erilliskehityksen aikana syntyneeseen sanastoon. Sitä pidetään
yleisesti Agricolan keksimänä uudissanana. Sanan ikää ja alkuperää on
pohdiskellut perinpohjaisesti Martti Rapola; myöhemmät tutkijat sekä
etymologiset sanakirjat esittävät jalopeuraa koskevat tiedot Rapolan
mukaisesti. Teoksessaan Kieli elää (1947: 208 - 212) Rapola tuo sanan
varhaisimmista dokumentoiduista vaiheista esiin seuraavanlaisia näkökohtia.
Sana jalopeura tarkoittaa vanhassa kirjasuomessa poikkeuksetta 'leijonaa'.
Sanan alkuosa on aina taipumaton. Sana on yleinen Agricolasta alkaen ja "se
perustuu omassa maassa tehtyyn kokeeseen selittää ja havainnollistaa tuon
aavikon pedon laatua ja olemusta". Vanhan kirjakielen lisäksi jalopeura
esiintyy myös kansanrunoudessa, mutta eri merkityksessä. Siellä se tunnetaan
hirven toisintosanana, esim. säeparissa Hirvi suuri hirtettiin, jalopeura
jaksettiin. Tällä jälkimmäisellä tavalla käytettynä se voi olla vanhakin
murresana.
Molemmissa tapauksissa on kuitenkin selvää, ettei jalo-sanalla näissä
yhteyksissä ole nykyistä edel/noble-merkitystä, vaan se on merkinnyt
yksinkertaisesti suurikokoista. Tämä merkitys sillä on monissa murteissa
vieläkin. Sana peura on Rapolan mukaan voinut merkitä alun perin vain
kookasta villieläintä, ja näin hän tulee siihen tulokseen, että vanhan
kirjakielen jalopeura alkuperäisessä merkityksessään on tarkoittanut
epämääräisesti suurta villieläintä. Hän päättää pohdintansa seuraavanlaiseen
toteamukseen:
"Jalopeura edusti kielessämme runollisen ylväänä kuumien maiden eläimistön
hirvittävää majesteettia, kunnes järkeilevät luonnontieteilijät - peläten,
että luonnontieteellisesti valistumaton Suomen rahvas voisi typerästi
erehtyä leijonan tieteellisessä luokittelussa ja nähtävästi kuvitellen, että
kielen ihanteena on oleva looginen sanasto - suistivat tämän iän aateloiman
sanan valtaistuimeltaan."
Vanhan kirjakielen sanakirja (VKS) tarjoaa jalopeuraa käsittelevässä
sana-artikkelissaan muutamia lisätietoja. Kansanrunoudessa esiintyvä
merkitys 'hirvi' esiintyy myös vanhassa kirjakielessä, tosin harvinaisena.
Ainoat esimerkit ovat Christian Lencqvistin nimissä julkaistusta, mutta
ilmeisesti hänen isänsä Erik Lencqvistin ja opinnäytetyötä ohjanneen Henrik
Gabriel Porthanin tutkimuksiin perustuvasta väitöskirjasta 1782: Siell' on
hirwet kytkettynä, Jalopeurat jatkettuna. Väitöskirjan aiheena oli
suomalaisten taikausko ja aineistona suomalainen kansanrunous. Gananderin
sanakirjassa (1786 - 1787) ei ole vastaavaa esimerkkiä, mutta sielläkin
todetaan jalopeuran voivan merkitä hirveä muussa kuin raamatullisessa
tekstissä.
Vanhasta kirjakielestä löytyy myös jokunen esimerkki jalopeura-sanan
alkuosan taipumisesta, esim. Agricola I 279: [Pelasta] minun yxinäijsen
Jaloijstpeuroijsta. Tärkein lisätieto kuitenkin on, että vanhasta
kirjakielestä löytyy sanalle kolmaskin merkitys: se on Agricolasta alkaen
merkinnyt myös Leijonan tähtikuviota. Tarkemmin sanoen sen ensiesiintymä
viittaa horoskooppimerkkiin, joka on saanut nimensä kyseisestä
tähtikuviosta.
Lisäksi vanhan kirjasuomen aineisto antaa aihetta vielä seuraavanlaisiin
Rapolan esitystä koskeviin huomautuksiin. Ensinnäkin leijona-sana on alkanut
syrjäyttää jalopeuraa jo 1600-luvulla, ennen luonnontieteiden kukoistusta,
sillä sen ensiesiintymä on ensimmäisessä suomalaisessa Raamatussa, vuoden 1642 Bibliassa. Toiseksi jalopeura-sanan lopullisessa valtaistuimeltaan suistamisessa lienee tärkeä osuutensa Porthanilla, joka Jusleniuksen sanakirjaan (1745) tekemissään lisäyksissä totesi jalopeura-sanan absurdiksi ja arveli sitä ensimmäisten raamatunkääntäjien keksinnöksi. Tosiasiassa järkeilevät luonnontieteilijät eivät ole olleet ensimmäisinä hylkäämässä jalopeura-sanaa, pikemminkin päinvastoin, kuten jäljempänä käy ilmi....
Kiljuvia jalopeuroja
Sekä Rapola (yllä mainitun lisäksi mm. teoksessa Agricolan apajalla 1962:
95), VKS että Raimo Jussilan luettelo Vanhat sanat (1999) antavat sen
mielikuvan, että jalopeura esiintyisi vanhimmissa teksteissä vain
Agricolalla. Rapola tosin ei väitä, että kysymyksessä olisi Agricolan
uudissana, vaan esittää paremminkin varauksia ("kuka sanan ensi käyttäjä
lienee ollutkin"), mutta esityksistä saattaa silti tällaisen päätelmän
helposti tehdä. Esimerkiksi Laila Lehikoinen ja Silva Kiuru toteavat
teoksessaan Kirjasuomen kehitys (1998): "Jonkin verran Agricola on
ilmeisesti sepittänytkin sanoja. Näitä lienevät esim. seuraavat yhdyssanat:
jalopeura." Simo Heininen kirjassaan Agricola raamatunsuomentajana (1999:
260) sanoo: "Uranuurtajana Agricola joutui luomaan uudissanoja, joista
kaikkien merkitys ei ole aivan selvä. - - . Esterin rukouksessa debytoinut
Ialopeura oli elinvoimaisempi." Saman ajatuksen olen itsekin hyväksynyt mm.
kirjoittaessani arvostelua Heinisen teoksesta (Tieteessä tapahtuu 6/2000),
mutta asia jäi vaivaamaan: Agricolalla on paljon suoraan lainattuja sanoja,
myös eksoottisten eläinten nimiä, ja leo tai lejoni olisi ollut
suomalaisenkin helppo ääntää. Miksi ne eivät kelvanneet? Ja miksi Agricola
olisi valinnut uudissanansa perusosaksi juuri peuran, joka oli vanha sana ja
tarkoitti perinteisesti aina hirven tai peuran tapaista, kasviksia syövää
sorkkaeläintä. Eikö Agricolalla olisi muka ollut mitään tarkempaa käsitystä
leijonan ulkonäöstä ja luonteesta?
Sana jalopeura näyttää todella kuuluneen vakinaisesti Agricolan
sanavarastoon, sillä se esiintyy useaan kertaan koottujen teosten kaikissa
osissa. Sitä käytetään sekä selvänä eläimen nimenä että metaforana. Sanan
debyytti ei Agricolalla kuitenkaan ole Esterin rukouksessa vaan Rukouskirjan
taulukossa sivulla 40, jossa se on eläinradan merkin nimenä. Agricola tiesi
aivan varmasti, miltä leijona näyttää, sillä hänen omassa Uudessa
testamentissaan on leijonan kuva. Leijona on evankelista Markuksen
tunnuseläin, joten Agricolan leijona esiintyy juuri Markuksen evankeliumin
alussa olevassa kuvassa. Leijonasta puhutaan Raamatussa kaikkiaan n. 150
kertaa, ja se esitetään sekä eläinkunnan majesteettina että raatelevana
petona, joka väijyy ja vainoaa sekä ihmisiä että muita eläimiä. Jalopeurojen
luolaan heittäminen esitetään tavallisena kuolemanrangaistuksen muotona.
Jokainen Raamattuun perehtyvä saa tietää leijonasta melkoisesti seikkoja,
jotka eivät mitenkään sovi sorkkaeläinten toimenkuvaan. Agricola käyttää
teoksissaan myös peura-sanaa, mutta sen tarkoittama eläin esiintyy aivan
toisenlaisissa konteksteissa kuin jalopeura. Agricolan peura esitetään
nopeajalkaisena, kepeästi juoksevana olentona, se esiintyy rinnakkain
metsävuohien ja villivuohien kanssa ja se esitetään myös jalopeuran
saaliina. Kaikki esiintymät viittaavat selvästi siihen, että Agricola on
ymmärtänyt jalopeuran ja peuran keskenään hyvin erilaisiksi eläimiksi.
Sana jalopeura on siis jo Agricolalla ollut selvästi vakiintunut leijonan
nimitys. Se ole myöskään ollut Agricolan yksityisomaisuutta, sillä se
esiintyy kahdessa muussakin Agricolan aikaisessa tekstissä, sekä Westhin
tekstissä että Upsalan kirkkokäsikirjan katkelmassa, kohdassa, jossa
puhutaan sairaiden luona vierailemisesta. Vaikka näiden tekstien sisältö on
periaatteessa sama kuin Agricolan käsikirjassa, poikkeaa Agricolan muotoilu
(1549) selvästi kahdesta muusta. Yhteistä kaikille on kuitenkin kiljuva
jalopeura:
Agricola III (1549: 30)
Siehen mös Perkele aina öte ia peiue achkeroitze / ninquin kiliuua Jalopeura
/ meite hucataxens
Westh (ennen vuotta 1546, SKM I: 57)
Vielä sijtten kiäypi mös perkele öödt ja päiuädt nin quin kijliuä jalopeura
sen iälkin, että hän saisij meidät cadotta
Upsalan käsikirja n. 1550 (SKM I: 56)
wielæ sÿtten käÿpi möss pkele äätt, ia päuett, nÿn qn kiliuua Jalopeura. Sen
ielkin että hän saisi meiden kadhotta.
Myös VKS:n sana-artikkelissa kiljuva on mainittu Westhin tekstin ja Upsalan
käsikirjan kiljuvat jalopeurat, vaikka siis jalopeura-sanan kohdalla ei ole
mainintaa sanan esiintymisestä muissa samanaikaisissa teksteissä. Kiljuva
jalopeura esiintyy Agricolallakin useissa kohdin, myös käsikirjaa
vanhemmissa teksteissä, esimerkiksi
Agricola I (1544: 614, 837)
Muijsta - - Ette Perkele ninquin hwtaua Jalopeura ymberikieupi / etzijen
ketä hen ylessöys
Se ryme hengi ymberikieupi / sinun Seurakunnas Canssan seassa / ninquin
kilijuua Jalopeura
Agricola II (1548: 610)
Sille ette teiden Wiholisen Perkele ymberiskieupi ninquin kilijuua Jalopeura
/ ia etzipi ketä hen ylesnielis - yksi ai
yksi ai kirjoitti:
...
Kiljuvia jalopeuroja
Sekä Rapola (yllä mainitun lisäksi mm. teoksessa Agricolan apajalla 1962:
95), VKS että Raimo Jussilan luettelo Vanhat sanat (1999) antavat sen
mielikuvan, että jalopeura esiintyisi vanhimmissa teksteissä vain
Agricolalla. Rapola tosin ei väitä, että kysymyksessä olisi Agricolan
uudissana, vaan esittää paremminkin varauksia ("kuka sanan ensi käyttäjä
lienee ollutkin"), mutta esityksistä saattaa silti tällaisen päätelmän
helposti tehdä. Esimerkiksi Laila Lehikoinen ja Silva Kiuru toteavat
teoksessaan Kirjasuomen kehitys (1998): "Jonkin verran Agricola on
ilmeisesti sepittänytkin sanoja. Näitä lienevät esim. seuraavat yhdyssanat:
jalopeura." Simo Heininen kirjassaan Agricola raamatunsuomentajana (1999:
260) sanoo: "Uranuurtajana Agricola joutui luomaan uudissanoja, joista
kaikkien merkitys ei ole aivan selvä. - - . Esterin rukouksessa debytoinut
Ialopeura oli elinvoimaisempi." Saman ajatuksen olen itsekin hyväksynyt mm.
kirjoittaessani arvostelua Heinisen teoksesta (Tieteessä tapahtuu 6/2000),
mutta asia jäi vaivaamaan: Agricolalla on paljon suoraan lainattuja sanoja,
myös eksoottisten eläinten nimiä, ja leo tai lejoni olisi ollut
suomalaisenkin helppo ääntää. Miksi ne eivät kelvanneet? Ja miksi Agricola
olisi valinnut uudissanansa perusosaksi juuri peuran, joka oli vanha sana ja
tarkoitti perinteisesti aina hirven tai peuran tapaista, kasviksia syövää
sorkkaeläintä. Eikö Agricolalla olisi muka ollut mitään tarkempaa käsitystä
leijonan ulkonäöstä ja luonteesta?
Sana jalopeura näyttää todella kuuluneen vakinaisesti Agricolan
sanavarastoon, sillä se esiintyy useaan kertaan koottujen teosten kaikissa
osissa. Sitä käytetään sekä selvänä eläimen nimenä että metaforana. Sanan
debyytti ei Agricolalla kuitenkaan ole Esterin rukouksessa vaan Rukouskirjan
taulukossa sivulla 40, jossa se on eläinradan merkin nimenä. Agricola tiesi
aivan varmasti, miltä leijona näyttää, sillä hänen omassa Uudessa
testamentissaan on leijonan kuva. Leijona on evankelista Markuksen
tunnuseläin, joten Agricolan leijona esiintyy juuri Markuksen evankeliumin
alussa olevassa kuvassa. Leijonasta puhutaan Raamatussa kaikkiaan n. 150
kertaa, ja se esitetään sekä eläinkunnan majesteettina että raatelevana
petona, joka väijyy ja vainoaa sekä ihmisiä että muita eläimiä. Jalopeurojen
luolaan heittäminen esitetään tavallisena kuolemanrangaistuksen muotona.
Jokainen Raamattuun perehtyvä saa tietää leijonasta melkoisesti seikkoja,
jotka eivät mitenkään sovi sorkkaeläinten toimenkuvaan. Agricola käyttää
teoksissaan myös peura-sanaa, mutta sen tarkoittama eläin esiintyy aivan
toisenlaisissa konteksteissa kuin jalopeura. Agricolan peura esitetään
nopeajalkaisena, kepeästi juoksevana olentona, se esiintyy rinnakkain
metsävuohien ja villivuohien kanssa ja se esitetään myös jalopeuran
saaliina. Kaikki esiintymät viittaavat selvästi siihen, että Agricola on
ymmärtänyt jalopeuran ja peuran keskenään hyvin erilaisiksi eläimiksi.
Sana jalopeura on siis jo Agricolalla ollut selvästi vakiintunut leijonan
nimitys. Se ole myöskään ollut Agricolan yksityisomaisuutta, sillä se
esiintyy kahdessa muussakin Agricolan aikaisessa tekstissä, sekä Westhin
tekstissä että Upsalan kirkkokäsikirjan katkelmassa, kohdassa, jossa
puhutaan sairaiden luona vierailemisesta. Vaikka näiden tekstien sisältö on
periaatteessa sama kuin Agricolan käsikirjassa, poikkeaa Agricolan muotoilu
(1549) selvästi kahdesta muusta. Yhteistä kaikille on kuitenkin kiljuva
jalopeura:
Agricola III (1549: 30)
Siehen mös Perkele aina öte ia peiue achkeroitze / ninquin kiliuua Jalopeura
/ meite hucataxens
Westh (ennen vuotta 1546, SKM I: 57)
Vielä sijtten kiäypi mös perkele öödt ja päiuädt nin quin kijliuä jalopeura
sen iälkin, että hän saisij meidät cadotta
Upsalan käsikirja n. 1550 (SKM I: 56)
wielæ sÿtten käÿpi möss pkele äätt, ia päuett, nÿn qn kiliuua Jalopeura. Sen
ielkin että hän saisi meiden kadhotta.
Myös VKS:n sana-artikkelissa kiljuva on mainittu Westhin tekstin ja Upsalan
käsikirjan kiljuvat jalopeurat, vaikka siis jalopeura-sanan kohdalla ei ole
mainintaa sanan esiintymisestä muissa samanaikaisissa teksteissä. Kiljuva
jalopeura esiintyy Agricolallakin useissa kohdin, myös käsikirjaa
vanhemmissa teksteissä, esimerkiksi
Agricola I (1544: 614, 837)
Muijsta - - Ette Perkele ninquin hwtaua Jalopeura ymberikieupi / etzijen
ketä hen ylessöys
Se ryme hengi ymberikieupi / sinun Seurakunnas Canssan seassa / ninquin
kilijuua Jalopeura
Agricola II (1548: 610)
Sille ette teiden Wiholisen Perkele ymberiskieupi ninquin kilijuua Jalopeura
/ ia etzipi ketä hen ylesnielis..Aineisto siis osoittaa, että Agricolan aikana jalopeura oli laajemminkin
tunnettu, monikäyttöinen ja samalla ainoa 1500-luvun kirjakielessä
esiintynyt leijonan suomenkielinen nimitys. Sana leijona näkyy tulleen
kieleen vasta 1642 eli ensimmäisen kokonaisen raamatunkäännöksen myötä.
Vielä ruotsalaisen Ericus Schroderuksen pieni monikielinen sanakirja Lexicon
Latino-Scondicum (1637), jonka suomalainen osa on koostettu kielenoppaalta
kyselemällä eikä esim. kirjallisten lähteiden mukaan, antaa latinan
leo-sanan vastineeksi ainoastaan jalopeuran.
Suomen keskiaikaiset leijonat
Onko meillä aihetta olettaa, että jalopeura tunnettiin ja jalopeurasta
puhuttiin Suomessa jo ennen Agricolan ja hänen aikalaistensa kirjallista
toimintaa? Monet konkreettiset, joskaan eivät kielelliset, todistuskappaleet
puhuvat tämän puolesta. Leijona ei ole mikään harvinaisuus Suomen
keskiaikaisessa kuva-aineistossa.
Tutkija Helena Edgrenin henkilökohtaisen tiedonannon mukaan Codex
Aboensiksen nimellä tunnetussa, 1430-luvulle ajoitetussa käsikirjoituksessa
on leijonan kuva, joskin sen leijona muistuttaa enemmän luppakorvaista
koiraa kuin karjuvaa petoa. Suunnilleen samanikäinen leijona on Nousiaisten
kirkossa, Pyhän Henrikin sarkofagin koristelaatassa. Taivassalon kirkossa on
länsiseinällä 1470-luvulla valmistunut maalaus, jossa leijonaemo herättää
poikasensa henkiin hengittämällä niiden päälle. 1500-luvun alussa tehdyissä
Lohjan ja Hattulan kirkkojen seinämaalauksissa esitetään Daniel jalopeurojen
luolassa, ja molemmissa kirkoissa kuvataan myös Danielin vihollisten
joutuminen kuninkaan käskystä leijonien eteen. (Viimeksi mainituista ks.
myös Kilström 1992: 119, 122.)
Kirkkomaalaukset ovat olleet vapaasti kaiken kansan nähtävillä, ja ainakin
Hattulassa on ollut varmaa, että kirkkokansa on hämmästellyt teoksia suomen
kielellä. Ainakin osa suomea puhuvista suomalaisista tunsi siis leijonan ja
sen tavat jo kauan ennen Agricolan aikaa.
Leijonalla on pitkät perinteet myös heraldiikan alalla. Leijonasta tuli
Suomen vaakunaeläin jo 1500-luvulla, ja tätä ennen se oli ollut mm.
ruotsalaisen Folkunga-suvun tunnus. Suomen ensimmäiset herttuat, Birger
Jaarlin poika Pentti ja Maunu Ladonlukon poika Valdemar, jotka tosin
tiettävästi eivät koskaan käyneetkään Suomessa, käyttivät leijonavaakunaa.
Keskiajalla vallinneen yleisen käsityksen mukaan leijona oli ollut jo
muinaisten goottien tunnuseläin. (Talvio 1998: erit. 9 - 13.)
Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 on kuvattu Göötanmaan
(Gothian) kuningas valtaistuimellaan, vierellään leijonavaakuna. Kuvaan
liittyy teksti, jossa viitataan Hesekielin kirjan 19. lukuun. Luku sisältää
leijona-allegorian muotoon puetun valitusvirren Juudan kuninkaiden tuhosta.
Tätä taustaa vasten on mahdotonta ajatella, että ainakaan Agricolan tapaiset
oppineet suomalaiset olisivat 1500-luvun puolimaissa ajatelleet leijonaa
epämääräisesti "suurena villieläimenä". - yksi ai
yksi ai kirjoitti:
..Aineisto siis osoittaa, että Agricolan aikana jalopeura oli laajemminkin
tunnettu, monikäyttöinen ja samalla ainoa 1500-luvun kirjakielessä
esiintynyt leijonan suomenkielinen nimitys. Sana leijona näkyy tulleen
kieleen vasta 1642 eli ensimmäisen kokonaisen raamatunkäännöksen myötä.
Vielä ruotsalaisen Ericus Schroderuksen pieni monikielinen sanakirja Lexicon
Latino-Scondicum (1637), jonka suomalainen osa on koostettu kielenoppaalta
kyselemällä eikä esim. kirjallisten lähteiden mukaan, antaa latinan
leo-sanan vastineeksi ainoastaan jalopeuran.
Suomen keskiaikaiset leijonat
Onko meillä aihetta olettaa, että jalopeura tunnettiin ja jalopeurasta
puhuttiin Suomessa jo ennen Agricolan ja hänen aikalaistensa kirjallista
toimintaa? Monet konkreettiset, joskaan eivät kielelliset, todistuskappaleet
puhuvat tämän puolesta. Leijona ei ole mikään harvinaisuus Suomen
keskiaikaisessa kuva-aineistossa.
Tutkija Helena Edgrenin henkilökohtaisen tiedonannon mukaan Codex
Aboensiksen nimellä tunnetussa, 1430-luvulle ajoitetussa käsikirjoituksessa
on leijonan kuva, joskin sen leijona muistuttaa enemmän luppakorvaista
koiraa kuin karjuvaa petoa. Suunnilleen samanikäinen leijona on Nousiaisten
kirkossa, Pyhän Henrikin sarkofagin koristelaatassa. Taivassalon kirkossa on
länsiseinällä 1470-luvulla valmistunut maalaus, jossa leijonaemo herättää
poikasensa henkiin hengittämällä niiden päälle. 1500-luvun alussa tehdyissä
Lohjan ja Hattulan kirkkojen seinämaalauksissa esitetään Daniel jalopeurojen
luolassa, ja molemmissa kirkoissa kuvataan myös Danielin vihollisten
joutuminen kuninkaan käskystä leijonien eteen. (Viimeksi mainituista ks.
myös Kilström 1992: 119, 122.)
Kirkkomaalaukset ovat olleet vapaasti kaiken kansan nähtävillä, ja ainakin
Hattulassa on ollut varmaa, että kirkkokansa on hämmästellyt teoksia suomen
kielellä. Ainakin osa suomea puhuvista suomalaisista tunsi siis leijonan ja
sen tavat jo kauan ennen Agricolan aikaa.
Leijonalla on pitkät perinteet myös heraldiikan alalla. Leijonasta tuli
Suomen vaakunaeläin jo 1500-luvulla, ja tätä ennen se oli ollut mm.
ruotsalaisen Folkunga-suvun tunnus. Suomen ensimmäiset herttuat, Birger
Jaarlin poika Pentti ja Maunu Ladonlukon poika Valdemar, jotka tosin
tiettävästi eivät koskaan käyneetkään Suomessa, käyttivät leijonavaakunaa.
Keskiajalla vallinneen yleisen käsityksen mukaan leijona oli ollut jo
muinaisten goottien tunnuseläin. (Talvio 1998: erit. 9 - 13.)
Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539 on kuvattu Göötanmaan
(Gothian) kuningas valtaistuimellaan, vierellään leijonavaakuna. Kuvaan
liittyy teksti, jossa viitataan Hesekielin kirjan 19. lukuun. Luku sisältää
leijona-allegorian muotoon puetun valitusvirren Juudan kuninkaiden tuhosta.
Tätä taustaa vasten on mahdotonta ajatella, että ainakaan Agricolan tapaiset
oppineet suomalaiset olisivat 1500-luvun puolimaissa ajatelleet leijonaa
epämääräisesti "suurena villieläimenä"....
Taivaallinen jalopeura
Vielä varhemmin jalopeuraa on mitä todennäköisimmin tarvittu eläinradan
merkin ja siihen liittyvän tähtikuvion nimenä. Ajanlasku on alusta pitäen
kuulunut kiinteänä osana kristilliseen kulttuuriin, ja astronomisia tietoja
tarvittiin ajanlaskun ja kalenterin perustaksi. Jo tätä ennen muinaiset
babylonialaiset olivat tarkkailleet taivaan ilmiöitä, ja auringon vuotuinen
kiertoliike - näennäinen, niin kuin nykyään tiedetään - oli kuvattu
jakamalla taivas eläinrataan ja sen mukaan huoneisiin tai merkkeihin, jotka
oli nimetty tiettyjen, useimmiten eläimiä muistuttavien tähtikuvioiden
mukaan ja joilla on ollut vanhat, tähtikuvioista juontuvat symbolinsa.
Astronomia oli yksi niistä vapaista taiteista, jotka olivat keskiaikaisen
yliopisto-opetuksen perusta.
Tieteenalat eivät olleet eriytyneitä, vaan ne muodostivat yhtenäisen
järjestelmän, jossa tarkastelun kohteina olivat yhtä lailla sekä ihminen
että häntä ympäröivä, näkyvä tai näkymätön universum kaikkineen. Yhtä
tieteenalaa ei voinut hallita perehtymättä myös muihin (esim. Nuorteva
1997/1999: 26 - 33.) Astronomia tuli Euroopan yliopistojen säännölliseen
opetusohjelmaan 1300-luvulta alkaen, mutta sekä astronomiaa että astrologiaa
eli tähdistä ennustamista oli opetettu jo tätä ennen. Jälkimmäisessä ei
nähty mitään epäilyttävää tai epätieteellistä, päinvastoin pidettiin
itsestään selvänä, että kun taivaankappaleiden liikkeet vaikuttivat ajan
jaksottumiseen ja vuodenaikojen vaihteluun, ne vaikuttivat myös ihmisiin ja
heidän toimiinsa. Astrologia oli arvostettu tiede uuden ajan alkuun asti, ja
nimenomaan horoskooppiastrologiaa siihen olennaisesti kuuluvine taivaan
merkkeineen on Euroopassa harrastettu ensimmäisiltä kristillisiltä
vuosisadoilta alkaen.
Koska Suomessa on annettu kirkon organisoimaa koulutusta 1200-luvulta alkaen
ja ainakin 165 nimeltä tunnettua suomalaista miestä on ennen reformaatioajan
alkua opiskellut Euroopan yliopistoissa (Nuorteva mts. 139), ei täällä
ainakaan oppineissa piireissä ole voitu olla täysin tietämättömiä
horoskooppiastrologiasta. Sitä paitsi, koska ennustaminen on aina
viehättänyt ihmisiä ikään ja säätyyn katsomatta, astrologien tarjoamilla
palveluilla on varmasti ollut kysyntää myös oppineiston ulkopuolella.
Ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla tähtikuvioiden asema ja auringon
vuotuinen kiertorata sitä vastaavine eläinradan huoneineen kävivät todella
yksiin, mutta myöhemmin ne ovat erkaantuneet toisistaan. Keskiajalla aurinko
ei siis enää ollut leijonan tähtikuvion kohdalla silloin kun astrologien
mukaan elettiin leijonan merkeissä, mutta horoskooppimerkin ja tähtikuvion
yhteys on ollut kuitenkin selvä ja samaa nimitystä on käytetty molemmista,
joko kreikan sanaa leon tai sen latinankielistä vastinetta leo. Jälkimmäinen
on meillä keskiajalta lähtien ollut tunnettu myös kristillisenä etunimenä,
mutta tällä ei liene tässä yhteydessä merkitystä.
Leijonan vanha symbolimerkki on pitkähäntäinen pyörylä, joka ei kerro
nimitystä vastaavan eläimen hahmosta mitään täsmällistä. Leijonan
tähtikuvion voi hyvällä tahdolla hahmottaa leijonaksi sellainen, joka oikean
leijonan tuntee, mutta yhtä hyvin kuvion voi tulkita tarkoittavan muutakin
nelijalkaista, suhteellisen pitkäkaulaista eläintä. Itse asiassa tähtikuvio
muistuttaakin enemmän hirveä tai peuraa kuin leijonaa.
Suomensukuisten kansojen astronomisista harrastuksista ja tähtikuvioiden
vanhoista omaperäisistä nimityksistä ei ole kovin paljon tietoa, mutta se
vähä aineisto, joka käytettävissä on, kertoo siitä, että
suomalais-ugrilaiset esi-isät ovat muinaisten babylonialaisten lailla
hahmottaneet tähtikuvioita usein juuri eläimiksi ja nähneet taivaalla
tietysti tuttuja eläimiä, mm. hirviä. Esimerkiksi T. I. Itkonen toteaa
teoksessaan Suomen lappalaiset II (1948: 359 - 360), että tähtikuvioiden
nimiä saamelaisten parissa tunnetaan vain harvoja. Silti sarva eli hirvi on
vahvasti esillä: Ajomies, Capella ja Perseus on 'hirvi' tai 'hirven
sarvikilpi', Kassiopeia on 'hirvensarvet', Kaksoset on 'hirvenhiihtäjät'.
Tätä kautta voisi olla mahdollista ymmärtää, miksi suomalaiset ovat antaneet
Leijonan tähtikuviolle ja tätä vastaavalle horoskooppimerkille niin
kummalliselta näyttävän nimen kuin jalopeura. Kuten kansanrunoista näkyy,
jalopeura-sanaa on vanhastaan käytetty hirven toisintosanana, ja kuten
Rapolakin varovasti arvelee, sana on voinut kauankin olla kansanomaisessa
käytössä todellisen sorkkaeläimen nimityksenä. Yhtä hyvin sitä on voitu
käyttää myös samanhahmoisen tähtikuvion nimenä. - yksi ai
yksi ai kirjoitti:
...
Taivaallinen jalopeura
Vielä varhemmin jalopeuraa on mitä todennäköisimmin tarvittu eläinradan
merkin ja siihen liittyvän tähtikuvion nimenä. Ajanlasku on alusta pitäen
kuulunut kiinteänä osana kristilliseen kulttuuriin, ja astronomisia tietoja
tarvittiin ajanlaskun ja kalenterin perustaksi. Jo tätä ennen muinaiset
babylonialaiset olivat tarkkailleet taivaan ilmiöitä, ja auringon vuotuinen
kiertoliike - näennäinen, niin kuin nykyään tiedetään - oli kuvattu
jakamalla taivas eläinrataan ja sen mukaan huoneisiin tai merkkeihin, jotka
oli nimetty tiettyjen, useimmiten eläimiä muistuttavien tähtikuvioiden
mukaan ja joilla on ollut vanhat, tähtikuvioista juontuvat symbolinsa.
Astronomia oli yksi niistä vapaista taiteista, jotka olivat keskiaikaisen
yliopisto-opetuksen perusta.
Tieteenalat eivät olleet eriytyneitä, vaan ne muodostivat yhtenäisen
järjestelmän, jossa tarkastelun kohteina olivat yhtä lailla sekä ihminen
että häntä ympäröivä, näkyvä tai näkymätön universum kaikkineen. Yhtä
tieteenalaa ei voinut hallita perehtymättä myös muihin (esim. Nuorteva
1997/1999: 26 - 33.) Astronomia tuli Euroopan yliopistojen säännölliseen
opetusohjelmaan 1300-luvulta alkaen, mutta sekä astronomiaa että astrologiaa
eli tähdistä ennustamista oli opetettu jo tätä ennen. Jälkimmäisessä ei
nähty mitään epäilyttävää tai epätieteellistä, päinvastoin pidettiin
itsestään selvänä, että kun taivaankappaleiden liikkeet vaikuttivat ajan
jaksottumiseen ja vuodenaikojen vaihteluun, ne vaikuttivat myös ihmisiin ja
heidän toimiinsa. Astrologia oli arvostettu tiede uuden ajan alkuun asti, ja
nimenomaan horoskooppiastrologiaa siihen olennaisesti kuuluvine taivaan
merkkeineen on Euroopassa harrastettu ensimmäisiltä kristillisiltä
vuosisadoilta alkaen.
Koska Suomessa on annettu kirkon organisoimaa koulutusta 1200-luvulta alkaen
ja ainakin 165 nimeltä tunnettua suomalaista miestä on ennen reformaatioajan
alkua opiskellut Euroopan yliopistoissa (Nuorteva mts. 139), ei täällä
ainakaan oppineissa piireissä ole voitu olla täysin tietämättömiä
horoskooppiastrologiasta. Sitä paitsi, koska ennustaminen on aina
viehättänyt ihmisiä ikään ja säätyyn katsomatta, astrologien tarjoamilla
palveluilla on varmasti ollut kysyntää myös oppineiston ulkopuolella.
Ensimmäisillä kristillisillä vuosisadoilla tähtikuvioiden asema ja auringon
vuotuinen kiertorata sitä vastaavine eläinradan huoneineen kävivät todella
yksiin, mutta myöhemmin ne ovat erkaantuneet toisistaan. Keskiajalla aurinko
ei siis enää ollut leijonan tähtikuvion kohdalla silloin kun astrologien
mukaan elettiin leijonan merkeissä, mutta horoskooppimerkin ja tähtikuvion
yhteys on ollut kuitenkin selvä ja samaa nimitystä on käytetty molemmista,
joko kreikan sanaa leon tai sen latinankielistä vastinetta leo. Jälkimmäinen
on meillä keskiajalta lähtien ollut tunnettu myös kristillisenä etunimenä,
mutta tällä ei liene tässä yhteydessä merkitystä.
Leijonan vanha symbolimerkki on pitkähäntäinen pyörylä, joka ei kerro
nimitystä vastaavan eläimen hahmosta mitään täsmällistä. Leijonan
tähtikuvion voi hyvällä tahdolla hahmottaa leijonaksi sellainen, joka oikean
leijonan tuntee, mutta yhtä hyvin kuvion voi tulkita tarkoittavan muutakin
nelijalkaista, suhteellisen pitkäkaulaista eläintä. Itse asiassa tähtikuvio
muistuttaakin enemmän hirveä tai peuraa kuin leijonaa.
Suomensukuisten kansojen astronomisista harrastuksista ja tähtikuvioiden
vanhoista omaperäisistä nimityksistä ei ole kovin paljon tietoa, mutta se
vähä aineisto, joka käytettävissä on, kertoo siitä, että
suomalais-ugrilaiset esi-isät ovat muinaisten babylonialaisten lailla
hahmottaneet tähtikuvioita usein juuri eläimiksi ja nähneet taivaalla
tietysti tuttuja eläimiä, mm. hirviä. Esimerkiksi T. I. Itkonen toteaa
teoksessaan Suomen lappalaiset II (1948: 359 - 360), että tähtikuvioiden
nimiä saamelaisten parissa tunnetaan vain harvoja. Silti sarva eli hirvi on
vahvasti esillä: Ajomies, Capella ja Perseus on 'hirvi' tai 'hirven
sarvikilpi', Kassiopeia on 'hirvensarvet', Kaksoset on 'hirvenhiihtäjät'.
Tätä kautta voisi olla mahdollista ymmärtää, miksi suomalaiset ovat antaneet
Leijonan tähtikuviolle ja tätä vastaavalle horoskooppimerkille niin
kummalliselta näyttävän nimen kuin jalopeura. Kuten kansanrunoista näkyy,
jalopeura-sanaa on vanhastaan käytetty hirven toisintosanana, ja kuten
Rapolakin varovasti arvelee, sana on voinut kauankin olla kansanomaisessa
käytössä todellisen sorkkaeläimen nimityksenä. Yhtä hyvin sitä on voitu
käyttää myös samanhahmoisen tähtikuvion nimenä.Raamattu sisältää niin paljon tietoa todellisesta leijonasta ja leijonaan
liittyvästä symboliikasta, että sen perusteella suomenkielistä nimitystä
jalopeura olisi mahdotonta motivoida. Todennäköisempää on, että jalopeura on
tullut 'leijonaa' vastaavaksi nimitykseksi jo siinä vaiheessa, kun tällaista
todellista tietoa ei vielä ole ollut ja ainoa keino havainnollistaa
vierasperäisen leo-käsitteen sisältöä on ollut horoskooppisymboli tai
tähtikuvio, jotka eivät ole antaneet mitään selvää osviittaa eläimen
todellisesta ulkonäöstä tai luonteesta.
Se, että suomen kielen jalopeura on tullut kieleen nimenomaan astrologian
myötä, saa tukea siitä tosiseikasta, että sana alusta alkaen on esiintynyt
nimenomaan kalenteritietojen yhteydessä, ja astronomian piirissä se on myös
säilynyt sitkeimmin. Esimerkiksi ensimmäisessä suomenkielisessä almanakassa
vuonna 1705 käytetään termiä jalopeura, vaikka leijona-sanakin oli jo
kirjakielessä tähän aikaan. Elias Lönnrotin vuonna 1847 ilmestyneessä
tulkkisanakirjassa on eläimiä käsittelevässä kohdassa (s. 94) annettu
ruotsin lejon-sanan vastineeksi sekä jalopeura että leijona, mutta
tähtitaivaan ilmiöitä käsittelevässä kohdassa puhutaan vain jalopeurasta (s.
104). 1900-luvun alussa ilmestyneessä ensimmäisessä suomenkielisessä
tietosanakirjassa eläinrataa koskevassa sana-artikkelissa käytetään
yksinomaan termiä jalopeura, mutta itse eläintä koskevassa
luonnontieteellisessä sana-artikkelissa puhutaan johdonmukaisesti
leijonasta. Vielä nykyäänkin jalopeura on käypä tähtitieteen ja astrologian
termi, vaikka se muussa kielenkäytössä on jo selvästi vanhahtava,
ylätyylinen tai runollinen.
KIRJALLISUUTTA
Agricola, Mikael: Teokset I - III. Näköispainos. WSOY, Porvoo 1987.
Ganander, Christfrid (1786-1787/1997): Nytt Finskt Lexicon.
Alkuperäiskappaleesta ja sen näköispainoksesta toimittanut Liisa Nuutinen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus,
Helsinki.
Heininen, Simo (1999): Mikael Agricola raamatunsuomentajana. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Itkonen, T. I. (1948): Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa. WSOY:
Porvoo - Helsinki.
Juslenius, Daniel (1745): Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Näköispainos [H. G.
Porthanille kuuluneesta sanakirjan kappaleesta]. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Helsinki 1968.
Jussila, Raimo (1998): Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Helsinki.
Kilström, Bengt Ingmar (1992): Raamatunaiheet Suomen keskiaikaisessa
kirkkotaiteessa. - Biblia 350. Suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri.
Toimittanut Jussi Nuorteva. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva (1998): Kirjasuomen kehitys. Uudistettu
laitos. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
[Lönnrot, Elias] 1847: Ruotsin, Suomen ja Saksan tulkki. Öhman, Helsingfors.
Mikkeli, Heikki (1994): Euroopan idea. Eurooppa-aatteen ja eurooppalaisuuden
pitkä historia. Suomen historiallinen seura. Helsinki.
Nuorteva, Jussi (1997/1999): Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun
akatemian perustamista 1640. Suomen historiallinen seura, Bibliotheca
Historica 27; Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 177. Helsinki
1997, toinen painos 1999.
Rapola, Martti (1947): Kieli elää. WSOY, Porvoo - Helsinki.
Rapola, Martti (1962): Agricolan apajalla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
Tietolipas 28. Helsinki.
Schroderus, Ericus (1637): Lexicon Latino-Scondicum. Holmiae.
SKM I = Suomen kielen muistomerkkejä I. Julkaisseet E. N. Setälä ja K.
B.Wiklund. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1893.
Talvio, Tuukka (1997): Suomen leijona. Vammala: Museovirasto, Suomen
kansallismuseo ja Vammalan Kirjapaino Oy.
Tietosanakirja I - X. Tietosanakirjaosakeyhtiö, Helsinki 1908 - 1919.
VKS = Vanhan kirjasuomen sanakirja 2. J - K. Kotimaisten kielten
tutkimuskeskus. Helsinki 1994.
Kirjoittaja on Suomenkielen professori Turun yliopistossa.
- valotulee
Pohjoismainen yhteistyö ja Pohjolan valo
http://www.sci.fi/~starseed/fromstars/tapahtumat/lorentsen.html- 2015
Reinfeldt: Pohjolan valo tulee Ruotsista
http://iltapaska.wordpress.com/2014/09/16/reinfeldt-pohjolan-valo-tulee-ruotsista/
"Ruotsin väistyvä pääministeri Fredrik Reinfeldt kertoo olevansa yhä shokissa Ruotsidemokraattien vaalivoiton tähden, mutta hän kertoo uskovansa, että tilanne kääntyy vielä paremmaksi.
Lukuisat asiantuntijat ovat arvioineet Ruotsin olevan vajoamassa takaisin pimeään keskiaikaan ja menettävän kaiken sen ihailun, mitä koko maailma tuntee sitä kohtaan. Mustan surman odotetaan palaavan ebolan muodossa ja pelloilla on jo näkynyt merkkejä siitä, että valtavat heinäsirkkaparvet syövät ensi vuonna koko sadon.
Television surkeaa ohjelmatarjontaa ei vielä olla onnistuttu panemaan Ruotsidemokraattien syyksi, mutta sekin on työn alla.
Reifeldt muistuttaa kuitenkin, että lukuisien vanhojen ennustusten mukaan Pohjolasta nousee vaikeina aikoina ennennäkemätön valo ja kaikki ruotsalaiset tietävät, että se tulee Ruotsista. Jotkut ovat ehdottaneet syttymispaikaksi Suomeakin, mutta siihen hän ei usko alkuunkaan, koska Pohjolassa ei ole Ruotsin lisäksi muita sivistysmaita.
Hän arvioi ajan olevan lähellä, sillä joku on sammuttanut valot Ruotsista eikä kukaan näytä löytävän katkaisijaa.
Tarkkaa paikkaa hän ei osaa sanoa, mutta hän arvelee omaa puoluettaan Maltillista kokoomusta vahvaksi ehdokkaaksi, sillä se on taas puolueista kunniallisin, jahka Carl Bildtin tuore korruptioskandaali saadaan lakaistua maton alle ilman, että kukaan muu osallisista paljastuu.
Sitä odotellessa hän toivoo, että kansa jaksaa järjestää lisää Ruotsidemokraattien vastaisia mielenosoituksia, jotta skandaali unohtuu nopeammin.
Lehdistön kokoomuslainen johto ei hänen mukaansa ole lopettamassa kansan kiihottamista Ruotsidemokraatteja vastaan ennen kuin skandaali unohtuu, joten on vain kansasta kiinni kuinka tavoite saadaan pidettyä".
- upsalan uni
Tuleeko valo Pohjolasta?
http://www.ultra-lehti.com/kolumnit/kolumni-0308.html- dszddzfbfbbf
http://keskustelu.ellit.fi/threads/valo-tulee-pohjolasta.1901197/
Valo tulee pohjolasta ovat jo Nostradamus ja Blavatsky ennustaneet, pienempiä näkijöitä mainitsematta. Pekka Ervast sanoi, että Suomi tulee olemaan omanatuntona Euroopalle. Valo tulee loistamaan täältä pohjolasta. Ja mikä tämä valo on ? Nostradamuksen ja Blavatskyn mukaan se on alkuperäinen todellinen kristinusko.
http://www.ruusuristi.fi/kalevalan-mysteerioviisautta - Valon puoli
dszddzfbfbbf kirjoitti:
http://keskustelu.ellit.fi/threads/valo-tulee-pohjolasta.1901197/
Valo tulee pohjolasta ovat jo Nostradamus ja Blavatsky ennustaneet, pienempiä näkijöitä mainitsematta. Pekka Ervast sanoi, että Suomi tulee olemaan omanatuntona Euroopalle. Valo tulee loistamaan täältä pohjolasta. Ja mikä tämä valo on ? Nostradamuksen ja Blavatskyn mukaan se on alkuperäinen todellinen kristinusko.
http://www.ruusuristi.fi/kalevalan-mysteerioviisauttaValon Voima on täällä erityisen vahva enkä sitä yhtään epäilisi.
- kertaus on
Valon puoli kirjoitti:
Valon Voima on täällä erityisen vahva enkä sitä yhtään epäilisi.
Valo tulee pohjolasta, mutta NATO lännestä
http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2014/04/valo-tulee-pohjolasta-mutta-nato.html
"Jos alkaisimme tässä analysoimaan Yhdysvaltain sotilastiedustelun suunnatonta NATO-intoa ja sitä, miksi NATO:n kanssa tehty isäntämaasopimus tyrkytettiin väkisin Suomeen ja Ruotsiin. On tällä suurvaltapoliittisella juonittelulla paljon syvemmätkin tarkoitukset ja motiivit.
On sanonta, että valo tulee pohjolassa ja henkisesti tämä pitää täysin paikkansa. Sillä nämä Skandinavian maissa asuvat ihmiset ovat henkisen kehityksensä puitteissa mitattuna koko planeetan ehdotonta valoisinta eliittiä.
Tällöin kaikki henkinen muutos mikä tällä planeetalla tapahtuu, myöskin eskaloituu aina sen kautta, mistä ns. valo tälle planeetalle tulee ja se tulee pohjolasta.
II-maailmansodan aikana tuolloinen pimeydenvoimien lähettiläs sekä Sionistisen valtaeliitti Illuminatin vihitty poliittinen kätyrimies Adolf Hitler, joka oli tuolloisen Natsi-Saksan diktaattori solmi tuolloin Suomen kanssa liittoutumissopimuksen, että Natsi-Saksa pystyisi käyttämään Suomen valtiota hyväksi hyökätessään täältä Venäjälle.
Tämä koko juoni oli tuolloinkin eskaloitunut henkivaltojen pimeyttä ja materiaa edustavan tahon kautta ja Suomi sekä Skandinavian alueet olivat se paikka, mistä tämä valo tuli henkisesti tänne tuolloinkin.
Niin tämä ei ollut sitten mikään yllätys, että maamme joutui tuolloinkin näiden pimeyttä edustavien henkivaltojen voimankäytön alle. Mutta maatamme ei kuitenkaan miehitetty ja Natsit joutuivat palaamaan Venäjältä tuli perseessä. Jolloin lopulta jälleen valo voitti ja pimeyden henkivallat saivat nenillensä.
Nyt Yhdysvaltain armeija on tekemässä Suomen ja Ruotsin kanssa samanlaisen liittoutumissopimuksen, että mahdollisen poikkeustilan ja suursodanriskin johdosta USA:n armeija sekä NATO voisi tuoda koko sotakalustonsa tänne ja hyökätä täältä Venäjälle. Joten se ei eroa juurikaan tuosta Suomen II-maailmansodan aikoihin Natsi-Saksan kanssa solmitusta liittoutumissopimuksesta.
Kyse on jälleen pimeyden henkivaltojen yrityksestä tuhota kaikki tämä valo, joka täältä pohjolasta lähtee tälle pallolle.
Yhdysvaltain armeija edustaa itsessään puhdasta saatanaa, eli pimeyden voimia ja kaikki heidän harjoittamansa politiikka on suoraan ns. saatanasta, eli pimeyden voimien taholta.
Jos Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoo, että Pakistanin ohjusiskut, joissa tapetaan lapsia edistävät maan demokratiaa. Niin todellisuudessa hän tarkoittaa aina päinvastaista ja samoin tämä laki pätee myös kaikkiin muihinkin sielunsa myyneiden poliitikkojen sekä ministerien sekä heitä edustavien kätyrien poliittisiin lausuntoihin.
Sanoohan Kimmo Sasikin (Kok.), että kuinka NATO tulee turvaamaan Suomeen rauhaa pistämällä ohjuspatterit kohti Venäjää. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (Sdp.) kuitenkin pisti vielä suuremman emävalheen eilen YLE:n A-studiossa, kun hän sanoi kuinka Suomen tulisi liittyä Natoon, jonkin luonnonkatastrofin ehkäisemiseksi kuten meteorin. Huomaa kyllä, että NATO-paska on jo housussa." - alasajotalkoot
kertaus on kirjoitti:
Valo tulee pohjolasta, mutta NATO lännestä
http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2014/04/valo-tulee-pohjolasta-mutta-nato.html
"Jos alkaisimme tässä analysoimaan Yhdysvaltain sotilastiedustelun suunnatonta NATO-intoa ja sitä, miksi NATO:n kanssa tehty isäntämaasopimus tyrkytettiin väkisin Suomeen ja Ruotsiin. On tällä suurvaltapoliittisella juonittelulla paljon syvemmätkin tarkoitukset ja motiivit.
On sanonta, että valo tulee pohjolassa ja henkisesti tämä pitää täysin paikkansa. Sillä nämä Skandinavian maissa asuvat ihmiset ovat henkisen kehityksensä puitteissa mitattuna koko planeetan ehdotonta valoisinta eliittiä.
Tällöin kaikki henkinen muutos mikä tällä planeetalla tapahtuu, myöskin eskaloituu aina sen kautta, mistä ns. valo tälle planeetalle tulee ja se tulee pohjolasta.
II-maailmansodan aikana tuolloinen pimeydenvoimien lähettiläs sekä Sionistisen valtaeliitti Illuminatin vihitty poliittinen kätyrimies Adolf Hitler, joka oli tuolloisen Natsi-Saksan diktaattori solmi tuolloin Suomen kanssa liittoutumissopimuksen, että Natsi-Saksa pystyisi käyttämään Suomen valtiota hyväksi hyökätessään täältä Venäjälle.
Tämä koko juoni oli tuolloinkin eskaloitunut henkivaltojen pimeyttä ja materiaa edustavan tahon kautta ja Suomi sekä Skandinavian alueet olivat se paikka, mistä tämä valo tuli henkisesti tänne tuolloinkin.
Niin tämä ei ollut sitten mikään yllätys, että maamme joutui tuolloinkin näiden pimeyttä edustavien henkivaltojen voimankäytön alle. Mutta maatamme ei kuitenkaan miehitetty ja Natsit joutuivat palaamaan Venäjältä tuli perseessä. Jolloin lopulta jälleen valo voitti ja pimeyden henkivallat saivat nenillensä.
Nyt Yhdysvaltain armeija on tekemässä Suomen ja Ruotsin kanssa samanlaisen liittoutumissopimuksen, että mahdollisen poikkeustilan ja suursodanriskin johdosta USA:n armeija sekä NATO voisi tuoda koko sotakalustonsa tänne ja hyökätä täältä Venäjälle. Joten se ei eroa juurikaan tuosta Suomen II-maailmansodan aikoihin Natsi-Saksan kanssa solmitusta liittoutumissopimuksesta.
Kyse on jälleen pimeyden henkivaltojen yrityksestä tuhota kaikki tämä valo, joka täältä pohjolasta lähtee tälle pallolle.
Yhdysvaltain armeija edustaa itsessään puhdasta saatanaa, eli pimeyden voimia ja kaikki heidän harjoittamansa politiikka on suoraan ns. saatanasta, eli pimeyden voimien taholta.
Jos Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoo, että Pakistanin ohjusiskut, joissa tapetaan lapsia edistävät maan demokratiaa. Niin todellisuudessa hän tarkoittaa aina päinvastaista ja samoin tämä laki pätee myös kaikkiin muihinkin sielunsa myyneiden poliitikkojen sekä ministerien sekä heitä edustavien kätyrien poliittisiin lausuntoihin.
Sanoohan Kimmo Sasikin (Kok.), että kuinka NATO tulee turvaamaan Suomeen rauhaa pistämällä ohjuspatterit kohti Venäjää. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (Sdp.) kuitenkin pisti vielä suuremman emävalheen eilen YLE:n A-studiossa, kun hän sanoi kuinka Suomen tulisi liittyä Natoon, jonkin luonnonkatastrofin ehkäisemiseksi kuten meteorin. Huomaa kyllä, että NATO-paska on jo housussa."Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli sen jo kertoo, eivät turhaan demonivoimat ole sen kimpussa.
- Silmät.Auki
alasajotalkoot kirjoitti:
Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli sen jo kertoo, eivät turhaan demonivoimat ole sen kimpussa.
Pimeyden ahneuden ahnaat voimat ovat Suomen hyvinvointivaltiota sisältä päin tuhonneet jo vuosikausia ja suomalaiset ovat näille pimeille voimille mandaatin antaneet vaaleissa. No eksytys sisältää aina valehtelua, mutta ei pitäisi näin helposti ihmisten mennä ansaan. Olkaatte hereillä.
- verivala
Vs: Suomesta tulee valo!
http://www.sinikivi.com/keskustelu-sinikivi-com/hermeeti/3056-suomesta-tulee-valo?start=70
Joo, se mitä olen kaivellut pohjolan leijonasta esitellään nyt tässä tiiviisti. Tästä muuten puuttuu Nostradamuksen maininta joka tuntui sijoittuvan vuoteen 1999 - ja epäilyttävästi muuten Matti Vanhaseen mutta olkoon nyt tässä mainittuna kuriositeettina. Näyttäisi kuitenkin siltä että teema on syntynyt 1500-luvun alussa saksalaisen humanismin parissa, joka kaiken muun sivussa toi kiinnostuksen muinaistietoihin.
Pohjolan leijonasta taisi ensimmäisenätuoda julki Paracelsus puhuessaan ylväästi marssivasta leijonasta jolla oli kumppaniensa kunniaksi sinistä ja valkoista yllään. Sinivalkoinen leijona siis, ja on hyvin mahdollista että Suomen leijona siniristilippuineen nojaa tähän profetiaan. Böömiläinen astrologi Cyprianus kirjoitti 1564 leijonan olevan nouseva ruhtinas joka palauttaisi järjestyksen ja poistaisi tyrannian. Myös toinen astrologi, puolalainen Johannes Latosinus kirjoitti samasta teemasta 1594; Pohjoisessa Euroopassa tulee syntymään viisas ja voimakas, Jumalan tahdon ohjaama kuningas jonka tahtoa kukaan ei pysty vastustamaan.
Profetia otettiin hyvin vakavasti ja sille haettiin kunnon kandidaattejakin.
Tanskan kuningasta Christian IV ehdotettiin ottamaan airuet käsiinsä pohjolan leijonaksi kuin myös Norjan prinssiä Fredrikiä. Pohjolan leijonaksi sommiteltiin myös Englannin kuningasta Jaakkoa, joka tosin alkoi olla siihen puuhaan jo toivottoman seniili, mutta siihen titteliin suostuivat skotlantilaiset Stuartit ilomielin – arvattavasti käyttääkseen sitä kruununtavoittelussa. Erityisen suosituksi pohjolan leijona tuli myös Prahassa vaikuttaneen mystikkoliikkeen ruusuristien parissa, jotka mystisissä käsikirjoituksissaan puhuvat tästä pohjolan leijonan profetiasta paljonkin. Ruusuristiläinen Adam Hasselmayer totesi että Cabala (Kabbala) tullaan tuntemaan ja tunnistamaan suureksi mieheksi, pohjolan leijonaksi ja Elias Artistaksi.
Profetiat olivat melko selväsanaisia muissakin kirjoituksissa; kun Eurooppa oli ajautumassa harhaoppien ja turmeluksen tielle, kaukaisesta Suomesta tulisi nousemaan tämä leijona joka palauttaisi totisen kristillisyyden.
Mystisin versio tulee Tyko Brahen ennustuksesta. Teoksessaan Astronomia Illustratae, joka julkaistiin Brahen kuoleman jälkeen, esiteltiin tuleva pohjolan leijona. Tämä tulisi syntymään Suomessa ja vaikuttamaan vuosien 1594-1632 välisen ajan. Tämä ennustus alettiin liittämään enemmän ja enemmän Kustaa II Adolfiin – joka tosin syntyi vuotta myöhemmin mutta pantin toki alulle yhdeksän kuukautta aiemmin. Eikä hän niin Suomenkaan puolella syntynyt mutta teknisesti Suomi oli osa Ruotsia, joten ei nyt hiuksia halkomaan. Tämä ennustus vaikutti keskeisesti siihen, että kuningas päätti lähteä 30-vuotisen sodan tielle, ja sen verran mystinen ennustus toki on, että kuningas sai surmansa taistelukentällä juuri vuonna 1632.
On kai aikas selvää että nämä keskiajan - tai uudenajan - profetiat toimii pohjana laajemminkin Rudolf Steinerilla, Blavatskyllä ym aikansa älyköillä. Sinänsä teosofit ja steinerilaiset ei vaan tuoneet mitään uutta juttuun, kunhan kierrättivät vanhoja ennustuksia.
Kalevalan vetämistä mukaan en sinänsä ihmettele. Sanotaan että ulkomaankieliset kalevalat on paljon mystisempiä ja salaperäisempiä versioita kuin kotimainen versiomme.
Itse olen tainnut tuoda moneenkin kertaan julki että pohjolan leijona näyttäisi kaikkein todennäköisemmin olevan verilinja kaikkien kuningassaagojen alkulähteeseen - suomalaisiin muinaiskuninkaisiin joiden verenperimää virtaa kuningashuoneissa edelleen. - joopa.
Kuulostaapa höpöltä. Kukahan valopää taas keksinyt tällaisen jutun/lahkon?
- nbvnvbnvn
>>"Ennen ja jälkeen Mars hallitsee onnekkaasti"
- alasajotalkoot
Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli sen jo kertoo, eivät turhaan demonivoimat ole sen kimpussa.
- Lightworker
Suomi on ollut kuin satu rumasta ankanpoikasesta, joka on ollut sisarustensa vähättelemä ja alistama, mutta nyt onkin nousemassa henkisesti suuremmille siiville kuin sisaruksensa Ruotsi ja Venäjä ja tulee yhä enemmän tietoiseksi ylevistä sukujuuristaan.
Monet ennustukset ovat kuvanneet henkisen valon tulevan täältä Suomesta ja ellei Suomi lähde tätä Kalevalaistaa henkistä viisautta ja ikuisia totuuksia jakamaan, niin Eurooppa tulee vajoamaan materialismin suohon.
Jokaisella kansalla on oma tehtävänsä kansojen yhteisössä ja Suomen tehtävä on kansallishaltijamme Väinämöisen mukaan jakaa henkistä tietoa ja olla Euroopan omanatuntona.
Suomi on maailman ainoa maa, jonka kartta on ihmisen muotoinen. Tämä Pohjanneitomme vilkuttaakin Euroopan kansoille, että huomaisivat mistä valoa on odotettavissa. Herätkää kasvamaan Ihmisiksi, isolla ii llä !
Henkinen kasvu on nimenomaan ymmärryksemme heräämistä, jotta meissä korkeampi jumalainen järki pääsisi ohjaksiin.- Turan
Professori Yrjö-Koskinen kirjassaan "Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta", painettu v. 1862, pitää todennäköisenä, että kaukaisessa muinaisuudessa, ennen historiallista aikaa ja ennen kuin arjalainen rotu oli Aasiasta liikkeelle lähtenyt, kuten hän kertoo, suomalainen kantakansa oli suuri, mahtava kansa, joka asutti Kaspianmerestä Himalajaan ja siitä Pohjoiseen Jäämereen olevaa laajaa aluetta. Toinen haara jäi hallitsemaan näitä alueita ja kutsuttiin turanilaiseksi, kun taas toinen osa tätä kansaa (suomalais-ugrilaiset) kääntyi länteen, levittäytyen Euroopan alueelle paljon aikaisemmin nykyisiä Euroopan kansoja.
Tämä suuri ja mahtava Turanin kansa on Iranin muinaistaruissa mainittu Tuirjan heimoksi. (Todennäköisesti sama, mitä Kalevalassa on kutsuttu Turjan kansaksi.) - Turan
Turan kirjoitti:
Professori Yrjö-Koskinen kirjassaan "Tiedot Suomen suvun muinaisuudesta", painettu v. 1862, pitää todennäköisenä, että kaukaisessa muinaisuudessa, ennen historiallista aikaa ja ennen kuin arjalainen rotu oli Aasiasta liikkeelle lähtenyt, kuten hän kertoo, suomalainen kantakansa oli suuri, mahtava kansa, joka asutti Kaspianmerestä Himalajaan ja siitä Pohjoiseen Jäämereen olevaa laajaa aluetta. Toinen haara jäi hallitsemaan näitä alueita ja kutsuttiin turanilaiseksi, kun taas toinen osa tätä kansaa (suomalais-ugrilaiset) kääntyi länteen, levittäytyen Euroopan alueelle paljon aikaisemmin nykyisiä Euroopan kansoja.
Tämä suuri ja mahtava Turanin kansa on Iranin muinaistaruissa mainittu Tuirjan heimoksi. (Todennäköisesti sama, mitä Kalevalassa on kutsuttu Turjan kansaksi.)Edelleen Yrjö-Koskinen kertoo: "Persian kuningasten kalliokirjoissa, jotka ulottuvat vuoteen 500 eKr., tapaamme kolme kieltä. Ylin on Persian, alin assyrialaisten ja keskimmäinen kieli jonkin vanhemman, tuntemattoman kansan, jota tutkijat sanovat turanilaiseksi ja muutamat vielä tarkemmin suomensukuiseksi. Tämä muinainen kansa omasi korkean sivistyksen, kehitti nuolenpääkirjoituksen ja jätti sen perinnöksi Kaksoisvirran maan kansoille."
- .....
Sekopää ketju tämäkin.
- Pohjolan valo
Kyllä nyt kelpaa - tutkijat: Suomalaisilla Euroopan korkein älykkyysosamäärä
"Oululaiset tutkijat tekivät yllättävän havainnon.
Suomessa asuvat Euroopan älykkäimmät ihmiset.
Tätä mieltä on oululainen tutkijaryhmä.
– Suomalaisten älykkyysosamäärä on Euroopan korkein, suomalaisilla on Euroopan parhaat tulokset pisa-testeissä, Oulun yliopistossa dosenttina vaikuttava Edward Dutton perustelee.
Duttonin mukaan monessa tieteellisessä tutkimuksessa suomalaisille on mitattu poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.
Dutton viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa suomalaisten älykkyysosamääräksi on laskettu yli 105.
Luku on Euroopan korkein ja edustaa myös maailman huippua. Vain joissakin Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, äly säkenöi terävämmin.
Missä tieteen Nobelit?
Vaikka suomalaisella riittää älyä vaikka muille jakaa, omituista on, etteivät hengen lahjat näy esimerkiksi tieteen Nobeleita jaettaessa.
Tieteen Nobelin on saanut virallisesti kaksi suomalaista: Artturi Virtanen ja Ragnar Granit.
Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat Nobelin saajatilastossa 22. sijalla.
Granit on kiistanalainen henkilö. Suomessa syntynyt Granit hankki ennen Nobelia Ruotsin kansalaisuuden.
– Kun Granitia ei lasketa, Suomen sijoitus on 28. Edellä on sellaisia maita kuin Kroatia ja Saint Lucia, Dutton sanoo.
Dutton uskoo, että suomalainen luonne selvittää outoa arvoitusta.
Suomalainen on luonteeltaan ahkera ja sovitteleva. Hän hillitsee hyvin itsensä, on epäitsekäs, ei räiskähtele.
Duttonin mielestä suomalainen kurinalainen luonne auttaa menestymään keskittymistä vaativissa tehtävissä, kuten pisa-testissä.
Samat ominaisuudet kääntyvät suomalaisia vastaan tiedemaailmassa.
– Itsehillintä ja ahkeruus voivat tukahduttaa luovuutta ja neroutta, Dutton viittaa suomalaisten heikkoon Nobel-menestymiseen.
Jos aikoo keksiä jotain mullistavaa, pitäisi olla luova ja ulospäin suuntautunut persoona.
Kylmä ilmasto muovannut luonnetta
Suomalaisten erikoinen luonteenlaatu johtuu Duttonin mukaan paljolti asuinympäristöstä. Hän muistuttaa, että ihmisen luonteenpiirteistä 66 prosenttia on perinnöllisiä.
– Erittäin kylmä ympäristö on kehittänyt suomalaista.
Luonto on karaissut suomalaista jääkaudesta lähtien. Suomalaisesta on kehittynyt sisäänpäin kääntynyt ja hillitty.
Duttonin, Jan te Nijenhuisin ja Eka Roivaisen tutkimus "The puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe" julkaistaan Intelligence -lehdessä."- hyvinvointivaltio
Tutkimus: Näin suomalaiset tulivat Euroopan älykkäimmäksi kansaksi
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288763844947.html
"Suomen karu historia on kohottanut suomalaisten älykkyysosamäärää, väittävät tutkijat.
Suomalaisten karut olot menneisyydessä tekivät heistä Euroopan älykkäimmän kansan, väittää syyskuussa julkaistu tiedeartikkeli.
Antropologi Edward Dutton ja psykologit Eka Roivainen ja Jan te Nijenhuis tekivät Oulun yliopistossa suomalaisten älykkyyttä käsittelevän artikkelin, joka ilmestyi Intelligence-tiedejulkaisussa.
Brittiläisen opetusalan TES-lehden mukaan tutkijat arvioivat suomalaisten korkean älykkyysosamäärän johtuvan historian vaikutuksista.
Jääkausi kohotti suomalaisten älykkyysosamäärää, koska älykkäät ihmiset ”selviytyivät muita todennäköisemmin ja pääsivät jatkamaan sukuaan”, artikkelissa arvioidaan.
Toinen suomalaisten älykkyyttä kohentanut hetki oli tutkijoiden mukaan pahat katovuodet ja niitä seurannut suuri nälänhätä 1600-luvun lopussa, jolloin väestöstä kuoli noin kolmannes. Artikkelissa arvioidaan, että ”varakkaat ihmiset ovat todennäköisesti muita älykkäämpiä” ja että nälkäkatastrofi koetteli etenkin vähäosaisia.
Samankaltainen vaikutus oli tutkijoiden mukaan myös Suurella Pohjan sodalla (1700–1721), jossa suuri määrä köyhistä oloista olleita nuoria suomalaismiehiä sai surmansa.
Myös se, että teollistuminen saapui Suomeen Euroopan mittapuussa myöhäisessä vaiheessa, kohotti tutkijoiden mukaan Suomen väestön älyä. Artikkelin mukaan teollistumisen mukana tulleet kansanterveyden edistysaskeleet vähensivät varakkuuden merkitystä selviytymiselle, mikä laski keskimääräistä älykkyyttä.
Artikkelin mukaan merkki suomalaisten muita eurooppalaisia korkeammasta älykkyysosamäärästä on Suomen koululaisten menestys Pisa-tutkimuksissa.
Artikkelissa pohditaan, miksi tästä huolimatta suomalaisten nobelistien määrä on vähäinen. Selityksenä asialle esitetään suomalaisten miellyttävyyttä ja tunnollisuutta, jotka parantavat koulutuksellista menetystä, mutta tukahduttavat artikkelin mukaan neroutta ja luovuutta."
- harmaiden hybridi
Selittämätön havainto: Suomalaisilla epätavallisen isot päät
Selittämätön havainto: Suomalaisilla epätavallisen isot päät
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288693960270.html
"Suomalaiset eroavat mittasuhteiltaan muista kansallisuuksista keskimääräistä isomman päänsä vuoksi.
THL:n mukaan noin puolet suomalaislapsista joutuisi ison pään vuoksi jatkotutkimuksiin, jos neuvoloissa käytettäisiin kansainvälisiä kasvukäyriä. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.
Täkäläisen mittapuun mukaan keskikokoisella päällä varustettu suomalainen kuuluu maailman terveysjärjestö WHO:n aineistossa isopäisimpään 10–15 prosenttiin. Ne, joilla on suomalaisen mittapuun mukaan iso pää, ovat maailmassa vielä harvinaisempaa sakkia.
Huolestuttavaa on, jos päänympäryksen kasvu kiihtyy tai hidastuu, mikä voi olla merkki keskushermoston ongelmasta.
− Pään suuri koko on voimakkaasti perinnöllinen asia, eikä se ole sinällään huolestuttava asia. Huolestuttavaa on, jos päänympäryksen kasvu kiihtyy tai hidastuu, mikä voi olla merkki keskushermoston ongelmasta, kertoo THL:n tutkija ja lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo.
Tekemistä älykkyyden kanssa?
5-vuotiaan suomalaistytön päänympärys on keskimäärin 51,5 cm ja samanikäisen suomalaispojan 52,5 cm. WHO:n aineiston mukaan 5-vuotiaiden tyttöjen päänympärys on keskimäärin 49,9 cm ja poikien 50,7 cm. Aikuisten suomalaisten päänympäryksestä ei ole vastaavaa vertailukelpoista tietoa.
Toinen mahdollinen selitys olisi se, että täällä olisivat selvinneet paremmin sellaiset, joilla on isompi pää.
Salon mukaan suomalaisten suuripäisyydelle on kaksi mahdollista selitystä. Ensimmäinen selitys on se, että Suomeen on muuttanut aikanaan keskimääräistä isopäisempää porukkaa.
− Toinen mahdollinen selitys olisi se, että täällä olisivat selvinneet paremmin sellaiset, joilla on isompi pää. Mutta on vaikea keksiä syytä, miksi näin olisi. Todennäköisempi syy on se, että Suomen maalle hakeutuneen pienen porukan perinnölliset ominaisuudet ovat vain rikastuneet, Salo miettii.
Valitettavasti isopäisyydellä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Tietoja käsittelevän harmaan aivokudoksen määrä riippuu aivojen poimuttuneisuudesta, ei pään koosta."
-- Suomalaisten menestyminen pienenä kansakuntana mm. teknologiassa, PISA-tuloksissa ja monella muulla mittarilla mitattuna (kilpailukykyisin maa, paras maa yrittää jne.) kertoo että nimenomaan iso pää kertoo älykkyydestä.
Suomessa on myös ollut toimivin pohjoismainen hyvinvointivaltio, jota tosin nyt pienipäisten kokoomuslaisten toimesta ollaan tuhoamassa. Suomessa on myös maailman paras moraalinen ja eettinen oikeudentunto, jota myös ollaan tuhoamassa.
Olemmeko harmaiden hybridi? Ainakin meissä on jotain erityislaatuista.
Lähde: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12275520 - mummixaz
Todella mielenkiintoista.
- Morgan
https://mesikammen.wordpress.com/tag/pohjolasta-nouseva-valo/
Mesikämmen on saanut käsiinsä Turun Hengentieteen Seuran salaisista arkistoista dokumentteja, jotka tuovat tähän natsiufokuvioon nyt aivan uuden kotimaisen ulottuvuuden. Nämä tiedot on Mesikämmenelle julkaistavaksi antanut vuonna 2010 uudelleen perustetun Turun Hengentieteen Seuran johtokunta.
Siitoin sai tehtäväkseen siirtää Vril-yhteisön toiminnan Suomeen, joka kylmän sodan aikakautena oli strategisesti otollisessa paikassa idän ja lännen välissä. Saksalaisten luomaa kontaktia toisien ulottuvuuksien henkisiin olentoihin (ja heidän teknologiansa tutkimista ja käyttöä) oli tarkoitus kehittää eteenpäin nyt ennen kaikkea Turussa ja Vehmaalla. Siitoin filmi oy ja sen alaiset yritykset olivat tässä skenaariossa peite ufoteknologian kehittämiselle, hengentieteen seura taas ryhmä asian henkisen puolen toiminnalle. Koko operaatio oli osa suurempaa operaatiota, jonka tarkoituksena oli hyökätä Neuvostoliittoon ja muihin kommunistisiin maihin niin ufoilla kuin myös maagisen sodankäynnin keinoin. Tämä kaikki kuului suureen henkiseen aikakausien skenaarioon, jossa pelissä oli ihmiskunnan henkisen kehityksen edistäminen.
Vril-yhteisön jäsenet antoivat Siitoimelle tässä skenaariossa hyvin tärkeän roolin ja mandaatin, koska he näkivät teosofi Helena Blavatskyn ennustuksen “pohjolasta nousevasta valosta” tulevan Siitoimessa todeksi. Vaikka Blavatsky ei suoranaisesti kuulunutkaan Vril-yhteisöön, jakoi niin Blavatsky kuin Vril-yhteisökin saman henkisen maailmankatsomuksen juurirotuineen ja maailman henkisine kehityslinjoineen kaikkineen. Blavatskyn monivuotinen työtoveri, kreivitär Constance Wachtmeister, tapasi kotimaisen teosofian suuren nimen, Pekka Erwastin, Tukholmassa kesäkuussa 1903. Tuossa tapaamisessa kreivitär kertoi Erwastille seuraavaa:
Tulee aika, niin vaikea koko maailmalle, että kaikki ihmiset ovat vähällä kadottaa tasapainonsa, ja teosofitkin, jotka ovat saaneet niin paljon henkistä valoa, kysyvät itseltään ja toisiltaan toivottomina, mitä teosofia oikeastaan on ja mikä on Teosofisen seuran tehtävä maailmassa? Kaikki tuntuu pettävän jalkojen alla ja pimeys vallitsee maailmassa. Muistakoot teosofit silloin kääntää katseensa Pohjolaa kohti, sillä Suomesta tulee valo. Niin sanoi madame Blavatsky.
Ei ole sattumaa sekään, että Suomen kuuluisin selvänäkijä Aino Kassinen piti Siitointa parhaimpana oppilaanaan. Siitoin oli ennustettu “Pohjolasta nouseva valo” ja Kassinen tiesi tämän.
Tämä ennustus yhdistettynä Siitoin filmi oy:n ja Turun Hengentieteen Seuran toimintaan sai Neuvostoliittoa nuoleskelevan Kekkosen ja hänen hallintonsa kauhun valtaan. Oli hyvässä muistissa, että vaikka natsit auttoivat sodan aikaan Suomea stukineen, niin he myös polttivat ja hävittivät Lapin lähtiessään maasta. Kekkonen epäili, etteivät avaruuden arjalaiset pystyisi ufoineen kuitenkaan kaatamaan suurta Neuvostoliittoa, ja hänen kaljulleen nousi kylmä hiki kun hän mietti, miten pahasti Lappi tällä kertaa tulisi poltetuksi ja hävitetyksi. Kekkonen päätti, että Siitoimen missio piti abortoida sen alkumetreille.
SUPOn agentit kävivät säännöllisesti urkkimassa hengentieteen seuran toimintaa ja heille oli selvää, että Blavatskyn ennustukset olivat käymässä toteen. Kommunismin vastaisen taistelun toinen suuri aalto alkaisi pian Suomen Turusta, jossa kaikessa hiljaisuudessa oltiin Kaskenkatu 1:ssä kehitetty ufoteknologiaa ja vahvistettu yhteyksiä toisten ulottuvuuksien antikommunistisiin olentoihin. Nuo olennot vain odottivat, että ihmiskunnan keskuudessa jossain päin maailmaa noustaisiin sellaiselle henkiselle tasolle, että aika olisi kypsä ihmiskunnan avoimeen auttamiseen henkisen ja materiaalisen kommunismin vastaisessa taistelussa. Erityisen toivon ufo-olennot asettivat tässä tilanteessa Pekka Siitoimen harteille.
Siitoimelle, Pohjolan valolle, oltiin varattu tässä suunnitelmassa myös uuden rodun luomiseen liittyvä tärkeä tehtävä, kuten oheisesta Kursiivin oikeudenkäynnin aikaisesta Kansan Uutisten lehtileikkeestä epäsuoraan paljastuu. Sivumennen, Siitoin totesi näistä ufo-naisista teoksessaan Ufot, uskonto ja paholainen seuraavaa:
Naiset ovat yleensä joko erittäin vaaleita, tai erittäin tummia, sekä iholtaan, että hiuksiltaan. Naisten lantio on yleensä leveä, ja kauniisti muotoutunut. Iho on läpikuultava ja ohut. Huulet ovat myös ohuet ja katse on terävä. Tukka on voimakas ja kaunis. Naiset ovat erittäin siististi pukeutuneita ja heistä saa erittäin hygieenisen kuvan. Naiset kävelevät hauskan sipsuttavasti lyhyin askelin suoraryhtisesti.
Tässä tilanteessa Kekkosen hallinto järjesti salaliiton, jossa Kursiivin kirjapainoon tehtiin murhapolttoisku, ja josta sitten syytettiin Siitointa. Tämä salaliitto toimi ja Siitoin sai täysin poliittisin perustein 5 vuoden vankeustuomion. Siitoin totesikin Kursiivin oikeudenkäynnin aikana olevansa “salaliiton uhri”. Samaan syssyyn ulkoasiainministeriö asetti toimintakiellon kaikille Siitoimen perustamille järjestöille. Taant - Anonyymi
Ei ainakaan nyt näytä siltä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743680
- 2012992
- 252900
- 492768
- 242694
Kuule rakas...
Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl412465Miten hitsissä ulosoton asiakas?
On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez2542193Törmättiin tänään
enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v241917Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2091898- 441857