ystävätön nainen ?

neitierakko

Mitä mieltä miehet ovat siitä jos naisella ei ystäviä ?
Itse olen aina ollut ujo , eikä viimevuosina ole tullut tutustuttua erityisemmin kehenkään.
Onko tämä jotenkin luotaantyöntävää tai häiritsevää mielestänne ?

28

266

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 7+7

      Ei todellakaan ole mikään este suhteelle. Oikeastaan ottaisin paljon mieluummin kaverittoman naisen kuin supersosiaalisen ihmisen, joka olisi koko ajan menossa.

      Kokonaisuus tietenkin ratkaisee.

    • näin se menee

      Näin se minäkin paljolti ajattelen että ottaisin ennemmin sen "ujomman" kuin tämän ylisosiaalisen jolle ystävät on niin tärkeitä...toisille naisille on jopa se koira se sosiaalisen elämän korvaava, hyi hemmetti!!

      En tietenkään pysty ja osaa edes parisuhteessa yksin korvata kaikkea.

    • mietiskelyjä

      No kyllähän se vähän pistää miettimään, jos nainen ei ole koko elämänsä varrelta onnistunut säilyttämään yhtään ystävää. Tai jos on niin ujo, ettei ole ikinä ystävystynytkään kenenkään kanssa, miten siitä voisi suhde syntyä?

      Jos taas edes joitakin ystäviä löytyy, on tilanne jo huomattavasti parempi.

    • fghhkl

      Yksinäinen ja ujo nainen on parempi.
      Minulla on niin huonoja kokemuksia kahdesta naisesta joilla oli paljon ystäviä
      Naisilla ei ollut tarjota yhtään aikaa minulle. Kävimme vaikkapa syömässä niin kokoajan piti päivittää jotain proviilia tai viestittää. Jos muutenkin yritimme keskulla niin yllätys yllätys koko ajan hän oli yhteyksissä muihin . Ja jatkuvaan oli jotain synttäreitä, juhlija, kahvilla käymistä kaverien kanssa. Saatoimme päivänkin olla yhdessä niin sanaakaan ei saattanut naisen suusta kuulua.

    • gubbe.

      Mistä sellainen erakoituminen on saanut alkunsa?

    • 11 + 17

      Juuh, ei mitään väliä. Tällöin naisen ei tarvitse hyväksyttää minuakaan kavereillaan ennen kuin suhde voi mennä eteenpäin. Muutenkin pääsee paremmin keskittymään toisiinsa, kun ei tarvitse koko ajan näplätä somea tai juosta kissanristiäisissä.

    • poikaerakko

      Ei ole yhtää paha, itsekään en välitä liioista "kavereista".
      Omaa rauhaa pitää olla yhden hyvän ystävän/kumppanin kanssa ei siinä kaljakavereita tarvita.

    • 45vN

      Minullakaan ei ole ystäviä. Murrosiässä masennuin ja ainoa ystävä jätti oman onnensa nojaan, ja sen jälkeen en ole erikoisemmin naisten kanssa kaveerannut. Seurusteluiden myötä olen huomannut tulevani paremmin juttuun miesten kanssa. Miespuolisiakaan kavereita minulla ei tällä hetkellä ole, jos ei paria s-postia vuodessa eksän taholta sellaiseksi lasketa.

      Se että minulla ei ole kavereita ei tarkoita että haluan roikkua miehessä 24/7. Sen ajan minkä muut viettävät roikkuen muiden ihmisten seurassa minä vietän yleensä yksinäni, enkä koe että sitä olisi tarpeen siitä miksikään muuttaa. Eli jos minulla olisi miesystävä, olisin hänen kanssaan sen verran kuin nyt aikuisena miesystävän kanssa yleensä ollaan. Viikonloput ja lomat, ehkä joskus kerran viikollakin voi tavata, mutta ei pakko.

      Kaveruus ja kumppanuus ovat täysin eri asioita. Ei ihmisestä voi välttämättä tietää millainen hän on kumppanin seurassa siitä pääteltynä millainen hän on kavereiden seurassa.

      • 45vN_hki

        Ajankulukseni luen tässä näitä ja aivan aiheesta sivuun vastaan sinulle 45vN =) Mulla on vähän samanlainen tilanne kuin sullakin enkä oikein ystävysty naisten kanssa helposti. En tunne oloani kovin kotoisaksi esim työpaikan kahvihuoneen pullakesteissä enkä perjantain siideribileissä jossain baarissa kymmenen naisen laumassa. Naisiin täytyy aina pitää niin kauheasti yhteyttä, että se alkaa ahdistaa piankin. Mistä ihmeestä löytäisi tavallisen (heteron) naiskaverin, joka ei olisi niin kauhean takertuva?


      • 45vN
        45vN_hki kirjoitti:

        Ajankulukseni luen tässä näitä ja aivan aiheesta sivuun vastaan sinulle 45vN =) Mulla on vähän samanlainen tilanne kuin sullakin enkä oikein ystävysty naisten kanssa helposti. En tunne oloani kovin kotoisaksi esim työpaikan kahvihuoneen pullakesteissä enkä perjantain siideribileissä jossain baarissa kymmenen naisen laumassa. Naisiin täytyy aina pitää niin kauheasti yhteyttä, että se alkaa ahdistaa piankin. Mistä ihmeestä löytäisi tavallisen (heteron) naiskaverin, joka ei olisi niin kauhean takertuva?

        Sasse.

        Itse en osaa kaikkea sellaista pientä naisellista hömppää. Kuten esim. jos joku esittelee jonkun rättinsä tai käsityönsä, niin kaikkien pitää hihkua ihastuksesta. Kaikkinainen laumassa tehtävä sirkutus ja kotkotus ei vaan luonnistu. Kyllä yhden ainoan naisen kanssa voin olla kaveria, mutta yleensä se on mennyt sitten sillä tavalla pieleen että kun paikalle tulee muita naisia, niin se mukamas minun kaverini alkaakin kaveraamaan niiden muiden kanssa ja siitä eteenpäin olen persona non grata. Arvostan todella niitä naisia jotka pystyvät huomioimaan tasapuolisesti kaikki, eivätkä vedä jotain kaveripiirikerhoa jonka ulkoreunalle aina joku jää, muiden naurettavaksi ja oudoksuttavaksi.

        Enkä minäkään kuitenkaan mitään jatkuvaa toisen kanssa naimisissa olemista kestäisi. Haluaisin vain että ihmisten kanssa olisi aitoja suhteita, eikä jotenkin teennäisiä, tai muotopuolia niin että aina jotkut vetävät yhtä köyttä yhdessä ja kolmas saa korvapuustin, jne.

        Miehen kanssa on helpompi olla kun se tuntuu niin paljon aidommalta, mutta tietenkin siinäkin on ketunhäntä haudattuna. Vai koirako se oli... Eli jos se suhde ei olisi samalla myös seksisuhde, niin vähät mies välittäisi naisesta ja tämän kanssa kaveraamisesta. Nettideiteissä olen kyllä huomannut että jos mies kokee jäävänsä vain kaveriksi, niin ei hänestä sen koommin kuule.


    • Ei kaverittomuus ole luotaantyöntävää eikä häiritsevää minunkaan mielestäni. Tutustumalla selviää, ennakkoluulot kannattaa jättää pois, vaikka nimimerkki "mietiskelyjä" hyvän pointin tekikin, mutta niin myös "45vN".

    • miesvm_1967x

      No me olemme vaimoni kanssa sellainen pariskunta ettei kummallakaan ole erityisesti mitään kavereita. Vaimolla on pari ystävää joita joskus harvoin tapailee teatterin, konsertin, lounaan tms. merkeissä. Itselläni on pari kaveria joita tapaan epäsäännölliseti ja melko harvoin. Mun mielestä se on just hyvä homma kun kumpikaan ei laukkaa kaikenmaailman hössötyksissä kavereiden kera, saadaan olla rauhassa himassa tai lähteä keskenämme ulos vaikka illanviettoon tai ihan mihin tahansa eikä kukaan häiritse. No lapset ehkä joskus mutta se on tietty ihan eri asia :D

      Minähän olen sellainen etten kanna aina sitä puhelintakaan mukanani mielellään, lasten takia tietysti usein tarvii mutta jos mahdollista jätän luurin himaan kököttämään.

      Eli minäkin arvostan sitä ettei nainen jumppaa ystäviensä kanssa alvariinsa kuten en minäkään. Eli ei häiritse vaan on jopa plussaa mun mielestä :)

      • 7+17

        Hmm..ei sinulla sattuisi olemaan kaksosveli sinkkuna:))? Juurikin tuollainen, ei pelkästään seksin perässä oleva, eikä yltiösosiaalinen, joka kaikenaikaa menossa..ts.koska aikaa parisuhteelle:o..sellainen tavallinen mies kovasti ollut hakusessa! Ja edelleen hyvin piilossa:)! Ihanan kuuloista elämää..sitä onnea!


    • Mies 28v

      Eivätköhän ne ystävät jää muutenkin taka-alalle, kun rupeaa seurustelemaan. Sinkkuna sitä tulee ystävien kanssa vietettyä enemmän aikaa, kun ei viitsi koko ajan yksikseen olla. Sitten kun kaverit ajautuvat suhteeseen ja saavat kenties lapsia, niin ei niiden perhe-elämää viitsi kovin usein olla häiritsemässä.

      • Toivottavasi ei jää taka-alalle. Ainakin minulle viikottainen kahvihetki pitkäaikaisen ystävän kanssa on sellainen henkireikä, jota ilman en haluaisi olla. Hän tuntee taustani, ne ihmiset ja ne kokemukset joista puhun, pystymme suurin piirtein täydentämään toistemme lauseet, ja jos jotain sattuu niin hän on ensimmäinen, jolle haluan asiasta purkautua.

        Ystävät, joita ei tarvitse olla monta, tuovat myös turvaa. Esimerkiksi väkivaltainen kumppani (tai narsistinen, kuten muotisana kuuluu) pyrkii ensimmäisenä vieraannuttamaan uhrinsa ystävistä ja sukulaisista juuri siksi, että nämä näkevät tilanteen selvemmin kuin rakastunut nainen/mies, eikä ihmisen, jolla on ystäviä, tarvitse tulla riippuvaiseksi väkivaltaisesta elämänkumppanistaan joten häntä on vaikea alistaa.


      • Kierikki
        helka kirjoitti:

        Toivottavasi ei jää taka-alalle. Ainakin minulle viikottainen kahvihetki pitkäaikaisen ystävän kanssa on sellainen henkireikä, jota ilman en haluaisi olla. Hän tuntee taustani, ne ihmiset ja ne kokemukset joista puhun, pystymme suurin piirtein täydentämään toistemme lauseet, ja jos jotain sattuu niin hän on ensimmäinen, jolle haluan asiasta purkautua.

        Ystävät, joita ei tarvitse olla monta, tuovat myös turvaa. Esimerkiksi väkivaltainen kumppani (tai narsistinen, kuten muotisana kuuluu) pyrkii ensimmäisenä vieraannuttamaan uhrinsa ystävistä ja sukulaisista juuri siksi, että nämä näkevät tilanteen selvemmin kuin rakastunut nainen/mies, eikä ihmisen, jolla on ystäviä, tarvitse tulla riippuvaiseksi väkivaltaisesta elämänkumppanistaan joten häntä on vaikea alistaa.

        "eikä ihmisen, jolla on ystäviä, tarvitse tulla riippuvaiseksi väkivaltaisesta elämänkumppanistaan joten häntä on vaikea alistaa. "
        Tämä lienee kuitenkin yksilöllistä. Ystävistä huolimatta moni jää roikkumaan nyrkin ja hellan väliin.

        Itselläni ei ole ystäviä, parisuhteita on ollut. Yhteenkään huonoon suhteeseen ei ole tarvinnut jäädä ystävien puutteen takia. Uskallan kyllä palata omilleni, jos ei ole hyvä olla yhdessä. "Mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa" pätee minuun.

        Vaan eipä se mittään...


      • Kiltti mies.
        Kierikki kirjoitti:

        "eikä ihmisen, jolla on ystäviä, tarvitse tulla riippuvaiseksi väkivaltaisesta elämänkumppanistaan joten häntä on vaikea alistaa. "
        Tämä lienee kuitenkin yksilöllistä. Ystävistä huolimatta moni jää roikkumaan nyrkin ja hellan väliin.

        Itselläni ei ole ystäviä, parisuhteita on ollut. Yhteenkään huonoon suhteeseen ei ole tarvinnut jäädä ystävien puutteen takia. Uskallan kyllä palata omilleni, jos ei ole hyvä olla yhdessä. "Mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa" pätee minuun.

        Vaan eipä se mittään...

        Miehiä ei haittaa jos naisella ei ole kavereita mutta naista haittaa jos miehellä ei ole kavereita joten nainen ei halua tutustua kaverittomaan mieheen kuten minuun.
        Nainen kyllä saa miehen aina ja kavereita vaikka olisi ujokin.
        Pitää vaan olla hiukan rohkea ja heittää ensimmäinen viesti. Eikä kukan ole niin ujo ettei vois aloitetta tehdä.


      • 7+19
        Kiltti mies. kirjoitti:

        Miehiä ei haittaa jos naisella ei ole kavereita mutta naista haittaa jos miehellä ei ole kavereita joten nainen ei halua tutustua kaverittomaan mieheen kuten minuun.
        Nainen kyllä saa miehen aina ja kavereita vaikka olisi ujokin.
        Pitää vaan olla hiukan rohkea ja heittää ensimmäinen viesti. Eikä kukan ole niin ujo ettei vois aloitetta tehdä.

        Missähän päin taivaltaa Kiltti mies.? Mikä ihmeen este parisuhteelle on toisen kaverielämä..ainoastaan sitten,jos se vie kaiken ajan!:o Kun ihminen voi viettää kiiruistakin vapaa-aikaa ja vielä jopa ilman kavereita:)


      • 4-kymppiset
        Kiltti mies. kirjoitti:

        Miehiä ei haittaa jos naisella ei ole kavereita mutta naista haittaa jos miehellä ei ole kavereita joten nainen ei halua tutustua kaverittomaan mieheen kuten minuun.
        Nainen kyllä saa miehen aina ja kavereita vaikka olisi ujokin.
        Pitää vaan olla hiukan rohkea ja heittää ensimmäinen viesti. Eikä kukan ole niin ujo ettei vois aloitetta tehdä.

        Itselleni ei ennen ollut väliä onko miehellä ystäviä vai ei.Mutta nyt tapailen työtöntä miestä,jolla ei ole yhtään ystävää. Hän on aivan takertunut minuun,minun pitäisi täyttää koko tyhjiö hänen elämässään. Joka päivä pitäisi tavata ja muu aika puhua puhelimessa.Alkaa ahdistamaan!


      • nainen 47vv
        4-kymppiset kirjoitti:

        Itselleni ei ennen ollut väliä onko miehellä ystäviä vai ei.Mutta nyt tapailen työtöntä miestä,jolla ei ole yhtään ystävää. Hän on aivan takertunut minuun,minun pitäisi täyttää koko tyhjiö hänen elämässään. Joka päivä pitäisi tavata ja muu aika puhua puhelimessa.Alkaa ahdistamaan!

        Toi on aika huolestuttavaa...
        ei se ystävättömyys niinkään haittaa...mutta jos toisella ei ole mitään muuta elämää niin pidemmän päälle käy kyllä aika raskaaksi kuvaamasi takertuja :-(


      • niin siinä kävi
        helka kirjoitti:

        Toivottavasi ei jää taka-alalle. Ainakin minulle viikottainen kahvihetki pitkäaikaisen ystävän kanssa on sellainen henkireikä, jota ilman en haluaisi olla. Hän tuntee taustani, ne ihmiset ja ne kokemukset joista puhun, pystymme suurin piirtein täydentämään toistemme lauseet, ja jos jotain sattuu niin hän on ensimmäinen, jolle haluan asiasta purkautua.

        Ystävät, joita ei tarvitse olla monta, tuovat myös turvaa. Esimerkiksi väkivaltainen kumppani (tai narsistinen, kuten muotisana kuuluu) pyrkii ensimmäisenä vieraannuttamaan uhrinsa ystävistä ja sukulaisista juuri siksi, että nämä näkevät tilanteen selvemmin kuin rakastunut nainen/mies, eikä ihmisen, jolla on ystäviä, tarvitse tulla riippuvaiseksi väkivaltaisesta elämänkumppanistaan joten häntä on vaikea alistaa.

        Olet muuten aivan oikeassa...
        kyllä ystävyyssuhteita pitäisi voida säilyttää myös suhteen ajan!

        mulla kävi just noin...pikkuhiljaa huomasin ettei minulla ole yhtään ystäviä ja mies käyttäytyi hyvin omistavasti ja oli sitä mieltä että meille riittää vain toisemme!
        Kunnes sitten monta muuta asiaa loksahti kohdalleen ja tajusin että mies vaan järjestelmällisesti "hävitti" mun ystävä/sukulaispiirin...


      • 45vN
        4-kymppiset kirjoitti:

        Itselleni ei ennen ollut väliä onko miehellä ystäviä vai ei.Mutta nyt tapailen työtöntä miestä,jolla ei ole yhtään ystävää. Hän on aivan takertunut minuun,minun pitäisi täyttää koko tyhjiö hänen elämässään. Joka päivä pitäisi tavata ja muu aika puhua puhelimessa.Alkaa ahdistamaan!

        Minä en itse ole töissä, mutta en silti jaksaisi sitä sellaista että pitää olla kokoajan toisen ihmisen saatavilla.

        Ennemmin puhelisin miehen kanssa viikonloput ja lomat, ja tosiaan vaikka kerran viikolla, mutta en kokoaika puhelimessa. Mitä siihen törsäämään?


    • nainen 48vv

      Itselläni on myös kaverit jääneet...lapset, mies, kotityöt ja työ ovat viime vuosina vieneet kaiken ajan ja ystävyssuhteet on vaan "unohtuneet"

      Nyt tuli ero, lapset pärjää omillaan ja huomaan ettei juurikaan ole sellaisia ihmisiä joita voisin kutsua ystäviksi...
      Onneksi olen facen kautta löytänyt muutaman vanhan ystävän...ja pikkuhiljaa on vanhoja ystävyys suhteita herätelty henkiin

      Luulen että varsinkin perheellisillä naisilla on monella sama ongelma...uusiin ei helposti tutustu ja vanhat ystävät on vaan jääneet johonkin matkan varrelle, ei siinä tarvitse sen kummempaa syytä olla...ja siksipä itse etsiskelen seuraa netistä...miestä josta voisi olla myös ystäväksi!

      • n48

        Minulla on yksi ystävä ja todellakin hän on minulle todellinen ystävä. Hän tuntee minun taustani parinkymmen vuoden ajalta.

        Nyt kun olen sinkku, olen onnellinen, että hän on olemassa.


    • mies.v31

      Moikka AP, itseä ei ainakaan häiritse jos naisella ei ole kavereita. En silti ajattele mitään ilkeää sellaisesta ihmisestiä jolla ei ole kavereita, koska kenenkään ei tulisi olla aivan yksin. Eikä myöskään suhteen aloittaminen pitäisi olla mikään este jos toisella ei ole kavereita, päin vastoin siinähän sitä toinen mahdollisesti saa niitä ystäviä :)

    • kaveruus321

      "Nettideiteissä olen kyllä huomannut että jos mies kokee jäävänsä vain kaveriksi, niin ei hänestä sen koommin kuule."

      Mies vastaa. Samaa olen minäkin lukenut miesten tekevän. Minulle kelpaa kaveritkin, jos kemiat pelaa kaveruuteen. Juttelu kiinnostaa aina. Olenko outo? ;)

    • 2121

      Minulla on vain kaksi naisystävää mutta miesystäviä sitä enemmän. Ne ovat jääneen kun on käyty nettideiteillä ja ehkä seurusteltukin muutama kuukausi mutta todettu ettei sovita sillä tavalla yhteen mutta kuitenkin jatketaan niin että joskus soitellaan tai käydään yhdessä harrastamassa jos meillä oli yhteinen harrastus. Yhden koiraa hoidan aina tarvittaessa, tykkäsin tosi paljon siitä koirasta, nytkin se on tulossa pariksi yöksi minulle hoitoon kun mies lähtee työmatkalle.

    • Kilttis

      Kyllä miehet hyväksyy varmaan naisen jolla ei ole kavereita jos nainen on muuten kiva luonteeltaan. Ujous ei ole mikään este, sitten vaan harrastamaan jotain niin saa kavereita. Naiset harvoin hyväksyy miestä jolla ei ole kavereita tai sosiaalista elämää, minä pärjään yksinkin pitkiä aikoja enkä halua riippua naisessa kiinni. Voin mennä kalaan ja salille ja keksin kyllä tekemistä. Pelasin vuosia salibandyä mutta ne pelikaverit ei mielestäni ollut mitenkään läheisiä kavereita. Kentän ulkopuolella ei pidetty yhteyttä vaan näin aina treeneissä ja peleissä. Varmana johtui siitäkin että en ole mitenkään puhelias ja menevä tyyppi kun ne muut kävi baareissa ja biletti mutta minua ei vaan ryyppäily kiinnostanut.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      54
      4336
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2209
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1724
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1468
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      23
      1400
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1278
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1195
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1126
    9. 22
      1076
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1004
    Aihe