Jatkosodan alku

Jopa käydään futuristista sotaa ;)

Kirjoitin "Saksalaiset aloittivat hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesäkuun 22.6.2004", mutta väittäähän Putkinenkin että "Neuvostoliiton lentokoneet ylittivät rajat 23. ja 24.6.1041" joten oliko tuo sen suurempi virhe ;)

Nimierkki kirjoitti:

Jopa käydään futuristista sotaa ;)

Kirjoitin "Saksalaiset aloittivat hyökkäyksen Neuvostoliittoon kesäkuun 22.6.2004", mutta väittäähän Putkinenkin että "Neuvostoliiton lentokoneet ylittivät rajat 23. ja 24.6.1041" joten oliko tuo sen suurempi virhe ;)

Lue lisää

Nimenomaan Venäjä ajoi törkeällä painostuksellaan Suomen Saksan rinnalle itseään vastaan.

Venäjällä oli sotilastukikohta Suomen alueella Hangossa ja Venäjä vaati, sekä sai ENSIN kauttakulkuoikeuden maitse Hankoon. Tämä oli Suomen kannalta ERITTÄIN suuri uhka (Helsingin vierestä venäläiset sotilasjunat).

Vasta tämän JÄLKEEN Suomi antoi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden Suomen alueen kautta Norjaan. Myös Ruotsi antoi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden Norjaan.

Saksalaiset EIVÄT hyökänneet Suomen alueelta Venäjälle ennen kuin Venäjä oli jo pommittanut Suomen alueita (alkaen 22.6.1941 kello 6.05).

On jotensakin surkuhupaisaa, miten Nimierkki jatkuvasti puolustaa imperialistisen roistovaltion Venäjän rikoksia ja mollaa Suomea ja suomalaisia. Pikemminkin minulla olisi aihetta kysellä Nimierkin motiivia.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Nimenomaan Venäjä ajoi törkeällä painostuksellaan Suomen Saksan rinnalle itseään vastaan.

Venäjällä oli sotilastukikohta Suomen alueella Hangossa ja Venäjä vaati, sekä sai ENSIN kauttakulkuoikeuden maitse Hankoon. Tämä oli Suomen kannalta ERITTÄIN suuri uhka (Helsingin vierestä venäläiset sotilasjunat).

Vasta tämän JÄLKEEN Suomi antoi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden Suomen alueen kautta Norjaan. Myös Ruotsi antoi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden Norjaan.

Saksalaiset EIVÄT hyökänneet Suomen alueelta Venäjälle ennen kuin Venäjä oli jo pommittanut Suomen alueita (alkaen 22.6.1941 kello 6.05).

On jotensakin surkuhupaisaa, miten Nimierkki jatkuvasti puolustaa imperialistisen roistovaltion Venäjän rikoksia ja mollaa Suomea ja suomalaisia. Pikemminkin minulla olisi aihetta kysellä Nimierkin motiivia.

Lue lisää

Nimierkin motiivien perään. Minun motiivinani on yrittää pysyä totuudessa, eikä keksiä uutta historiaa.

Venäläiset Hangossa olivat aivan varmasti uhka, sitä en kiellä. Mutta miksi sinä kiellät sen, että Suomi lupautui Saksan kumppaniksi jo Barbarossan suunnitteluvaiheessa ja alkoi valmistautua siihen jo hyvissä ajoin?

Vai "mollaan Suomea ja suomalaisia"? Minusta liitossa Saksan kanssa ei ole mitään häpeämistä, se oli silloin ainoa vaihtoehto. Meillä on historiassamme kipeitäkin paikkoja, mutta ei ne sieltä minnekään katoa toiseen suuntaan katsomalla. Ei hyökkäys Neuvostoliittoon ole asia joka pitäisi kieltää. Siinä otettiin riski jossa epäonnistuttiin, mutta onnistuessaan se olisi tuonut meille aika paljon, siksi siihen ryhdyttiin.

Miksi sinä yrität koko liittolaisuuden ja jatkosodan suunnitelmallisuuden kieltää? Vastaappa tähän.

Nimierkki kirjoitti:

Nimierkin motiivien perään. Minun motiivinani on yrittää pysyä totuudessa, eikä keksiä uutta historiaa.

Venäläiset Hangossa olivat aivan varmasti uhka, sitä en kiellä. Mutta miksi sinä kiellät sen, että Suomi lupautui Saksan kumppaniksi jo Barbarossan suunnitteluvaiheessa ja alkoi valmistautua siihen jo hyvissä ajoin?

Vai "mollaan Suomea ja suomalaisia"? Minusta liitossa Saksan kanssa ei ole mitään häpeämistä, se oli silloin ainoa vaihtoehto. Meillä on historiassamme kipeitäkin paikkoja, mutta ei ne sieltä minnekään katoa toiseen suuntaan katsomalla. Ei hyökkäys Neuvostoliittoon ole asia joka pitäisi kieltää. Siinä otettiin riski jossa epäonnistuttiin, mutta onnistuessaan se olisi tuonut meille aika paljon, siksi siihen ryhdyttiin.

Miksi sinä yrität koko liittolaisuuden ja jatkosodan suunnitelmallisuuden kieltää? Vastaappa tähän.

Lue lisää

Suomi EI ollut ennen Jatkosotaa, eikä myöskään Jatkosodan aikana Saksan liittolainen, vaan kanssasotija - oli yhteinen vihollinen, ja siihen syyllinen oli Venäjä, eikä Suomi.

Kommunisti-Venäjä ja Natsi-Saksa sen sijaan olivat liittolaisia Talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin 22.6.1941 saakka.

Nyt keskustellaan Jatkosodan alusta, ei siitä mitä joku jossakin kabineteissa keskusteli ja mistä. Historiallinen tosiasia on, että nimenomaan Venäjä aloitti sotatoimet Suomea vastaan - eli oli hyökkääjä siinäkin sodassa. JA juuri TÄMÄ on oleellista - stalinistinen historiankirjoitus väittää Suomen hyökänneen, mutta tämä EI pidä paikkaansa. Suomella meni hyökkäysvalmisteluihin vielä pari viikkoa siitä, kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun. Vasta sitten Suomi lähti valtaamaan imperialistisen roistovaltion Venäjän Suomelta ryöstämiä alueita takaisin - ja valtasikin hyvällä menestyksellä.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Nimenomaan Venäjä ajoi törkeällä painostuksellaan Suomen Saksan rinnalle itseään vastaan.

Venäjällä oli sotilastukikohta Suomen alueella Hangossa ja Venäjä vaati, sekä sai ENSIN kauttakulkuoikeuden maitse Hankoon. Tämä oli Suomen kannalta ERITTÄIN suuri uhka (Helsingin vierestä venäläiset sotilasjunat).

Vasta tämän JÄLKEEN Suomi antoi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden Suomen alueen kautta Norjaan. Myös Ruotsi antoi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden Norjaan.

Saksalaiset EIVÄT hyökänneet Suomen alueelta Venäjälle ennen kuin Venäjä oli jo pommittanut Suomen alueita (alkaen 22.6.1941 kello 6.05).

On jotensakin surkuhupaisaa, miten Nimierkki jatkuvasti puolustaa imperialistisen roistovaltion Venäjän rikoksia ja mollaa Suomea ja suomalaisia. Pikemminkin minulla olisi aihetta kysellä Nimierkin motiivia.

Lue lisää

Suomen Puolustusvoimat on kuitenkin toista mieltä kuin sinä, Juhani.

"Kun operaatio Barbarossa alkoi 22. kesäkuuta 1941, saksalaiset joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon myös Suomen alueelta. Puna-armeija vastasi 25. kesäkuuta pommittamalla suomalaisia lentokenttiä ja asutuskeskuksia. Illalla pääministeri Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa."

http://www2.mil.fi/perustietoa/esittely/historia/index_7.dsp

Mikä onkaan puolustusvoimaimme motiivi moisiin valeisiin?
No leikki leikkinä.

Mutta miksi sinä, Juhani, et kertonut tästä Sottungan tapauksesta sitä, että suomalaiset olivat miehittämässä demilitarisoitua Ahvenanmaata silloin kun venäläiset pommittivat aluksia?

Tai että sukellusveneemme Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso olivat laskemassa miinoja Suomenlahteen 21.-22.6.1941 ja olivat lastanneet sota-ajan ammukset jo 12.6.?

Tai sitä, että sukellusveneitämme avusti kuusi saksalaista miinalaivaa, jotka olivat saapuneet Suomeen 14.6.?

Tai että 18.6. Suomenlinnaan saapui saksalaisia torpedoveneitä?

Tietysti myös pohjoisessa tapahtui, tulivathan Saksan armeijan joukot ja Waffen-SS Norjasta Petsamoon (klo 03.00 alkaen), Luftwaffen alkaessa pommittaa useita sotilas- ja teollisuuskohteita Kuolassa.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Suomi EI ollut ennen Jatkosotaa, eikä myöskään Jatkosodan aikana Saksan liittolainen, vaan kanssasotija - oli yhteinen vihollinen, ja siihen syyllinen oli Venäjä, eikä Suomi.

Kommunisti-Venäjä ja Natsi-Saksa sen sijaan olivat liittolaisia Talvisodan aikana ja vielä sen jälkeenkin 22.6.1941 saakka.

Nyt keskustellaan Jatkosodan alusta, ei siitä mitä joku jossakin kabineteissa keskusteli ja mistä. Historiallinen tosiasia on, että nimenomaan Venäjä aloitti sotatoimet Suomea vastaan - eli oli hyökkääjä siinäkin sodassa. JA juuri TÄMÄ on oleellista - stalinistinen historiankirjoitus väittää Suomen hyökänneen, mutta tämä EI pidä paikkaansa. Suomella meni hyökkäysvalmisteluihin vielä pari viikkoa siitä, kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun. Vasta sitten Suomi lähti valtaamaan imperialistisen roistovaltion Venäjän Suomelta ryöstämiä alueita takaisin - ja valtasikin hyvällä menestyksellä.

Lue lisää

"Suomi EI ollut ennen Jatkosotaa, eikä myöskään Jatkosodan aikana Saksan liittolainen, vaan kanssasotija - oli yhteinen vihollinen, ja siihen syyllinen oli Venäjä, eikä Suomi."

Hieman tuo "kanssasotija" kaikuu suomettuneelta termiltä, voisitko antaa esimerkin jostain toisesta "kanssasotijasta" vai onko tämä ihan suomalainen yksinoikeus? Saksa puhui Suomesta liittolaisena, eikö saksan kielestä löydy "kanssasotijaa"? Minusta koko puhe "kanssasotijasta" on pelkkää selittelyä, jolla yritetään nostaa Suomi erityisasemaan. Häpeilyä jostakin?

"Nyt keskustellaan Jatkosodan alusta, ei siitä mitä joku jossakin kabineteissa keskusteli ja mistä."

Älä viitsi.
Jatkosota suunniteltiin ja päätettiin "kabineteissa" ja kenraalien Saksan matkoilla. Kiellätkö tosissasi tämän? Tähän vaadin suoran vastauksen.

Aloittiko Venäjä, eli tarkoitat kai Neuvostoliittoa, hyökkäystoimet Suomea vastaan? Lasketaanko muuten hyökkäystoimeksi miinojen laskua kansainvälisille vesille?

Puhut koko ajan "imperialistisesta roistovaltio Venäjästä" mikä jo sinällään on tarkoitus johtaa harhaan. Kyseessähän oli kommunistinen Neuvostoliitto, ei tämä nykyinen naapurimme eikä vanha keisarikunta.

Nimierkki kirjoitti:

"Suomi EI ollut ennen Jatkosotaa, eikä myöskään Jatkosodan aikana Saksan liittolainen, vaan kanssasotija - oli yhteinen vihollinen, ja siihen syyllinen oli Venäjä, eikä Suomi."

Hieman tuo "kanssasotija" kaikuu suomettuneelta termiltä, voisitko antaa esimerkin jostain toisesta "kanssasotijasta" vai onko tämä ihan suomalainen yksinoikeus? Saksa puhui Suomesta liittolaisena, eikö saksan kielestä löydy "kanssasotijaa"? Minusta koko puhe "kanssasotijasta" on pelkkää selittelyä, jolla yritetään nostaa Suomi erityisasemaan. Häpeilyä jostakin?

"Nyt keskustellaan Jatkosodan alusta, ei siitä mitä joku jossakin kabineteissa keskusteli ja mistä."

Älä viitsi.
Jatkosota suunniteltiin ja päätettiin "kabineteissa" ja kenraalien Saksan matkoilla. Kiellätkö tosissasi tämän? Tähän vaadin suoran vastauksen.

Aloittiko Venäjä, eli tarkoitat kai Neuvostoliittoa, hyökkäystoimet Suomea vastaan? Lasketaanko muuten hyökkäystoimeksi miinojen laskua kansainvälisille vesille?

Puhut koko ajan "imperialistisesta roistovaltio Venäjästä" mikä jo sinällään on tarkoitus johtaa harhaan. Kyseessähän oli kommunistinen Neuvostoliitto, ei tämä nykyinen naapurimme eikä vanha keisarikunta.

Lue lisää

Liittolaiset (Allierte) löytyvät tästä joukosta:

Bulgaria, Italia, Kroatia, Romania, Slovakia, Suomi, Unkari

Nämä maat olivat kutakuinkin tasavertaisia liittolaisia Saksan kanssa, tavoitteet/poliittiset motiivit samat ja maan hallinto oli vapaaehtoisesti valinnut Saksan liittolaisuuden.


ja kanssasotijat (Kollaboration):

Albania, Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Hollanti, Norja, Serbia, Slovenia

Näistä maista Saksa sai joko (asettamansa nukkehallituksen) poliittista tukea (esim. Quisling) tai myös sotilaallista apua vapaaehtoisten myötä (mm. Baltian SS-miehet). Yleinen mielipide maissa kuitenkin saksalaisvastainen ja sisäistä vastarintaa esiintyi.

Grustnij kirjoitti:

Suomen Puolustusvoimat on kuitenkin toista mieltä kuin sinä, Juhani.

"Kun operaatio Barbarossa alkoi 22. kesäkuuta 1941, saksalaiset joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon myös Suomen alueelta. Puna-armeija vastasi 25. kesäkuuta pommittamalla suomalaisia lentokenttiä ja asutuskeskuksia. Illalla pääministeri Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa."

http://www2.mil.fi/perustietoa/esittely/historia/index_7.dsp

Mikä onkaan puolustusvoimaimme motiivi moisiin valeisiin?
No leikki leikkinä.

Mutta miksi sinä, Juhani, et kertonut tästä Sottungan tapauksesta sitä, että suomalaiset olivat miehittämässä demilitarisoitua Ahvenanmaata silloin kun venäläiset pommittivat aluksia?

Tai että sukellusveneemme Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso olivat laskemassa miinoja Suomenlahteen 21.-22.6.1941 ja olivat lastanneet sota-ajan ammukset jo 12.6.?

Tai sitä, että sukellusveneitämme avusti kuusi saksalaista miinalaivaa, jotka olivat saapuneet Suomeen 14.6.?

Tai että 18.6. Suomenlinnaan saapui saksalaisia torpedoveneitä?

Tietysti myös pohjoisessa tapahtui, tulivathan Saksan armeijan joukot ja Waffen-SS Norjasta Petsamoon (klo 03.00 alkaen), Luftwaffen alkaessa pommittaa useita sotilas- ja teollisuuskohteita Kuolassa.

Lue lisää

Niin kuka "ampui" Venäjälle Suomen alueelta ennen kuin Venäjä pommitti Suomen aluetta 22.6.1941 klo 6.05. Mihin kelloaikaan se tapahtui, mitkä olivat Venäjän tappiot?

Grustnij kirjoitti:

Liittolaiset (Allierte) löytyvät tästä joukosta:

Bulgaria, Italia, Kroatia, Romania, Slovakia, Suomi, Unkari

Nämä maat olivat kutakuinkin tasavertaisia liittolaisia Saksan kanssa, tavoitteet/poliittiset motiivit samat ja maan hallinto oli vapaaehtoisesti valinnut Saksan liittolaisuuden.


ja kanssasotijat (Kollaboration):

Albania, Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Hollanti, Norja, Serbia, Slovenia

Näistä maista Saksa sai joko (asettamansa nukkehallituksen) poliittista tukea (esim. Quisling) tai myös sotilaallista apua vapaaehtoisten myötä (mm. Baltian SS-miehet). Yleinen mielipide maissa kuitenkin saksalaisvastainen ja sisäistä vastarintaa esiintyi.

Lue lisää

Niin missä on se liittosopimus Suomen ja Saksan välillä? Kuka sen on allekirjoittanut ja milloin? Minä päivämääränä Suomen eduskunta on sen ratifioinut?

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Niin missä on se liittosopimus Suomen ja Saksan välillä? Kuka sen on allekirjoittanut ja milloin? Minä päivämääränä Suomen eduskunta on sen ratifioinut?

"Niin missä on se liittosopimus Suomen ja Saksan välillä? Kuka sen on allekirjoittanut ja milloin? Minä päivämääränä Suomen eduskunta on sen ratifioinut? "

Parempi kysymys kuin Putkinen ehkä tarkoittikaan.
Missä tosiaan on eduskunnan ratifioima liittosopimus? Asettaako tämä paljon parjatut sotasyyllisyystuomiotkin oikeaan valoon?

Koska Putkiselta ilmeisesti suoraa vastausta suoraan kysymykseen on turha enää odotella, syystä tai toisesta, niin kerrotaanpa mitä siellä "kabineteissa" puuhattiin.

Talvisodan jälkeen Suomi lähestyi Saksaa poliittisyta asemaansa kohentaakseen ja aseita hannkiakseen. Talvisodan aikanahan Saksa oli kieltäytynyt auttamasta.

Saksan erikoislähettiläs everstiluutnantti J.Veltjens saapui Helsinkiin 17.8.1940 ja ilmoitti Mannerheimille, että Hitler on suostunut toimittamaan Suomelle aseita. Samalla hän esitti pyynnön kauttakulun järjestämisestä saksalaisille joukoille Suomen alueen kautta Pohjois-Norjaan. Mannerheim hyväksyi asetarjouksen ja poliittinen johto kauttakulun järjestelyn (sop.22.9.1940)

Berliinissä marraskuussa 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov sai kuulla Hitleriltä, ettei Saksa ole miehittänyt yhtään aluetta Suomessa vaan sillä on ainoastaan taloudellisia intressejä Pohjolassa, kun Molotov oli vaatinut Saksaa poistamaan joukkonsa Suomesta.

Saksa kutsui eri alojen edustajia, etenkin upseereita, Suomesta tutustumaan Saksan oloihin.
Sotilaallisen yhteistyön kehittelyssä etenkin kenraalimajuri Paavo Talvela keskusteli Saksan maavoimien yleisesikuntapäällikkö kenraalieversti Franz Haalderin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa joulukuussa 1940 jolloin Hitler hyväksyi Barbarossa suunnitelman Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vierailu Berliiniin tammikuussa 1941 liittyi myös sotilaallisen yhteistoiminnan valmisteluihin. Hän tapasi matkansa aikana Halderin lisäksi mm. Saksan idän sotasuunnitelman laatijan kenraali Friedrich von Pauluksen, jotka saivat tarpeelliset tiedot Suomelta sotasuunnitelmansa edelleen kehittämiseksi. Tämän jälkeen saksalaisia upseereita vieraili Pohjois-Suomessa tutustumassa lentokenttiin ja maastoon.

Ensimmäinen virallinen yhteydenotto tapahtui kun Saksan erikoislähettiläs Karl Schnurre saapui 20.5. Suomeen presidentti Rydin luo. Schnurre välitti Hitlerin ehdotuksen, että Suomesta lähetettäisiin yleisesikuntaupseereita Saksaan keskustelemaan yhteistoiminnasta. Ryti suostui ja kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin johtama upseeriryhmä matkusti 25.5. Salzburgiin keskustelemaan yhteistoiminnasta. Saksa kertoi suunnitelmastaan vain Suomea koskevat kohdat. Tarkoituksena oli hyökätä Baltian kautta Leningradiin. Pohjois-Suomen puolustuksen Saksa ottaisi vastuulleen ja toivoi saavansa avukseen siellä olevat joukot. Helsingissä 3.-6.6.1941 käydyissä jatkokeskusteluissa oli esillä lähinnä Suomen liikekannallepanon ajankohta. Mitään sopimuksia ja sitoumuksia ei tehty, mutta suomalaiset lupasivat ryhtyä saksalaisten ehdottamiin valmisteluihin. Saksalaiset olivat tyytyväisiä keskusteluihin ja saksalaisia joukkoja alkoi saapua Suomen satamiin 7.6 ja kuljetukset jatkuivat aina 21.6. saakka.

Suomi liittyi saksalaisten valmisteluihin ja alkoi saattaa puolustusvoimia sodan kannalle.
Rajavartiosto ja suojajoukot kutsuttiin 10.6.1941 ylimääräisiin harjoituksiin. Sitten oli vuorossa ratsuväkiprikaati, Hangon, Ahvenanmaan ja Pohjois-Suomen joukot. Ylipäällikkö alisti Pohjois-Suomen joukot siellä puolustuksesta vastaaville saksalaisille 15.6.1941.
17.6.1941 annettiin lopulta käsky liikekannallepanosta.
Suomalaisten keskittäessä voimiaan ennalta valmisteltujen suunnitelmien mukaisesti Saksa aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon 22.6.1941.

Suomi julistautui puolueettomaksi. Sen alueella oli kuitenkin kahden keskenään sotaa käyvän suurvallan joukkoja ja osia sen omista voimista oli alistettu toiselle sotaa käyvistä, joten puolueettomuusjulistus oli näennäinen. Lisäksi Hitler ilmoitti radiopuheessaan suomalaisten taistelevan saksalaisten rinnalla. Neuvostoliitto vakuutti puolueettomuutta Suomea kohtaan mutta ilmoitti samalla ryhtyvänsä heti kostotoimiin mikäli Suomi sallisi aluettaan käytettävän sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.
Puolustustoiminaan suomalaiset miehittivät 22.6 Ahvenanmaan ja miinoittivat Hangon alueelle johtavia väyliä sekä katkaisivat neuvostoliittolaisten junien kulun Hangon tukikohtaan. Samana päivänä suomalaiset sukellusveneet miinoittivat myös Neuvostoliiton puolella olevia Suomenlahdelle johtavia väyliä. Saksalaiset käyttivät sodan ensimmäisinä päivinä tarkoituksellisesti Suomen aluetta lentäessään Leningradin seudulle. Tätä näennäistä puolueettomuutta jatkui muutamia päiviä. Neuvostoliittolaiset olivat toisaalta loukanneet Suomen aluetta jo 22.6 ja pommittivat 25.6. ankarasti useita paikkakuntia. Tästä syystä Suomen pääministeri totesi eduskunnan istunnossa Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Sotatilan alkaessa Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat olivat valmiina toiminta-alueillaan.

Saksalaiset pyysivät 25.6. että suomalaiset valmistautuisivat hyökkäämään Laatokan itäpuolitse ainakin kuuden divisioonan voimin ja jotta hyökkäys vaikuttaisi yhteistoimintana Leningradin alueella, olisi suomalaisten aloitettava hyökkäys 10.7.

Mainittakoon vielä, että kun Suomen Karjalan armeija (viisi divisioonaa, kolme prikaatia ja myöhemmin vielä yksi vajaa saksalainen divisioona) aloitti 10.7.1941 hyökkäyksensä tavoitteenaan Syvärinvirta ja Petroskoi, niin sitä johti sama kenraaliluutnantti Heinrichs joka oli saksalaisten kanssa yhteistoimintaa suunnitellut.

Missä tosiaan on Missä tosiaan on eduskunnan ratifioima liittosopimus Saksan kanssa? Oliko yhteistoiminta saksalaisten joukkojen kanssa, suomalaisten joukkojen alistaminen saksalaisten käyttöön ja hyökkäys Neuvostoliittoon ja sen valmistelut laitonta toimintaa vai Suomen lakien mukaista eli säädetyssä järjestyksessä päätettyä?

Jossitellaan vaan ja viilaillaan pilkkuja siitä kuka ampui ensin. Kabineteissa ne sodat päätetään tänäkin päivänä, eikä niistä aina löydy mustaa valkoisella.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Niin kuka "ampui" Venäjälle Suomen alueelta ennen kuin Venäjä pommitti Suomen aluetta 22.6.1941 klo 6.05. Mihin kelloaikaan se tapahtui, mitkä olivat Venäjän tappiot?

määrätään, että sotatoimi alkaa "ampumalla". Pitääkö ampua tykillä vai riittääkö pienempi kaliberi? Toisaalta, kelpaahan sinulle venäläisten pommitkin, miksei siis merimiinat laskettuna naapurin aluevesille kelpaa sinulle sotatoimeksi?

Neuvostoliitto vakuutti puolueettomuutta Suomea kohtaan mutta ilmoitti samalla ryhtyvänsä heti kostotoimiin mikäli Suomi sallisi aluettaan käytettävän sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaiset käyttivät, suomalaiset sallivat ja mahtoikohan ne ensimmäiset pommitukset 22.6.1941 klo 6.05. olla niitä luvattuja kostotoimia?
Mitä muuten pommitettiin ja miksi?

Ymmärrän kyllä tavallaan hinkusi saada Neuvostoliitto hyökkääjäksi myös jatkosotaan, mutta se ei ikävä kyllä onnistu pelkästään katsomalla kellosta kuka veti liipaisimesta ensin. Sillä ei ole merkitystä, jos hyökkäysestä on sovittu jo aikoja sitten, joukot on mobilisoitu, ryhmitetty ja kovat on piipussa. Jälkikäteen selittely ja puheet "kanssasotimisesta" on vain suomettuneisuuden ajalta tuttua yritystä selittää asiat parempaan valoon.

Nimierkki kirjoitti:

"Niin missä on se liittosopimus Suomen ja Saksan välillä? Kuka sen on allekirjoittanut ja milloin? Minä päivämääränä Suomen eduskunta on sen ratifioinut? "

Parempi kysymys kuin Putkinen ehkä tarkoittikaan.
Missä tosiaan on eduskunnan ratifioima liittosopimus? Asettaako tämä paljon parjatut sotasyyllisyystuomiotkin oikeaan valoon?

Koska Putkiselta ilmeisesti suoraa vastausta suoraan kysymykseen on turha enää odotella, syystä tai toisesta, niin kerrotaanpa mitä siellä "kabineteissa" puuhattiin.

Talvisodan jälkeen Suomi lähestyi Saksaa poliittisyta asemaansa kohentaakseen ja aseita hannkiakseen. Talvisodan aikanahan Saksa oli kieltäytynyt auttamasta.

Saksan erikoislähettiläs everstiluutnantti J.Veltjens saapui Helsinkiin 17.8.1940 ja ilmoitti Mannerheimille, että Hitler on suostunut toimittamaan Suomelle aseita. Samalla hän esitti pyynnön kauttakulun järjestämisestä saksalaisille joukoille Suomen alueen kautta Pohjois-Norjaan. Mannerheim hyväksyi asetarjouksen ja poliittinen johto kauttakulun järjestelyn (sop.22.9.1940)

Berliinissä marraskuussa 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov sai kuulla Hitleriltä, ettei Saksa ole miehittänyt yhtään aluetta Suomessa vaan sillä on ainoastaan taloudellisia intressejä Pohjolassa, kun Molotov oli vaatinut Saksaa poistamaan joukkonsa Suomesta.

Saksa kutsui eri alojen edustajia, etenkin upseereita, Suomesta tutustumaan Saksan oloihin.
Sotilaallisen yhteistyön kehittelyssä etenkin kenraalimajuri Paavo Talvela keskusteli Saksan maavoimien yleisesikuntapäällikkö kenraalieversti Franz Haalderin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa joulukuussa 1940 jolloin Hitler hyväksyi Barbarossa suunnitelman Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vierailu Berliiniin tammikuussa 1941 liittyi myös sotilaallisen yhteistoiminnan valmisteluihin. Hän tapasi matkansa aikana Halderin lisäksi mm. Saksan idän sotasuunnitelman laatijan kenraali Friedrich von Pauluksen, jotka saivat tarpeelliset tiedot Suomelta sotasuunnitelmansa edelleen kehittämiseksi. Tämän jälkeen saksalaisia upseereita vieraili Pohjois-Suomessa tutustumassa lentokenttiin ja maastoon.

Ensimmäinen virallinen yhteydenotto tapahtui kun Saksan erikoislähettiläs Karl Schnurre saapui 20.5. Suomeen presidentti Rydin luo. Schnurre välitti Hitlerin ehdotuksen, että Suomesta lähetettäisiin yleisesikuntaupseereita Saksaan keskustelemaan yhteistoiminnasta. Ryti suostui ja kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin johtama upseeriryhmä matkusti 25.5. Salzburgiin keskustelemaan yhteistoiminnasta. Saksa kertoi suunnitelmastaan vain Suomea koskevat kohdat. Tarkoituksena oli hyökätä Baltian kautta Leningradiin. Pohjois-Suomen puolustuksen Saksa ottaisi vastuulleen ja toivoi saavansa avukseen siellä olevat joukot. Helsingissä 3.-6.6.1941 käydyissä jatkokeskusteluissa oli esillä lähinnä Suomen liikekannallepanon ajankohta. Mitään sopimuksia ja sitoumuksia ei tehty, mutta suomalaiset lupasivat ryhtyä saksalaisten ehdottamiin valmisteluihin. Saksalaiset olivat tyytyväisiä keskusteluihin ja saksalaisia joukkoja alkoi saapua Suomen satamiin 7.6 ja kuljetukset jatkuivat aina 21.6. saakka.

Suomi liittyi saksalaisten valmisteluihin ja alkoi saattaa puolustusvoimia sodan kannalle.
Rajavartiosto ja suojajoukot kutsuttiin 10.6.1941 ylimääräisiin harjoituksiin. Sitten oli vuorossa ratsuväkiprikaati, Hangon, Ahvenanmaan ja Pohjois-Suomen joukot. Ylipäällikkö alisti Pohjois-Suomen joukot siellä puolustuksesta vastaaville saksalaisille 15.6.1941.
17.6.1941 annettiin lopulta käsky liikekannallepanosta.
Suomalaisten keskittäessä voimiaan ennalta valmisteltujen suunnitelmien mukaisesti Saksa aloitti suurhyökkäyksen Neuvostoliittoon 22.6.1941.

Suomi julistautui puolueettomaksi. Sen alueella oli kuitenkin kahden keskenään sotaa käyvän suurvallan joukkoja ja osia sen omista voimista oli alistettu toiselle sotaa käyvistä, joten puolueettomuusjulistus oli näennäinen. Lisäksi Hitler ilmoitti radiopuheessaan suomalaisten taistelevan saksalaisten rinnalla. Neuvostoliitto vakuutti puolueettomuutta Suomea kohtaan mutta ilmoitti samalla ryhtyvänsä heti kostotoimiin mikäli Suomi sallisi aluettaan käytettävän sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.
Puolustustoiminaan suomalaiset miehittivät 22.6 Ahvenanmaan ja miinoittivat Hangon alueelle johtavia väyliä sekä katkaisivat neuvostoliittolaisten junien kulun Hangon tukikohtaan. Samana päivänä suomalaiset sukellusveneet miinoittivat myös Neuvostoliiton puolella olevia Suomenlahdelle johtavia väyliä. Saksalaiset käyttivät sodan ensimmäisinä päivinä tarkoituksellisesti Suomen aluetta lentäessään Leningradin seudulle. Tätä näennäistä puolueettomuutta jatkui muutamia päiviä. Neuvostoliittolaiset olivat toisaalta loukanneet Suomen aluetta jo 22.6 ja pommittivat 25.6. ankarasti useita paikkakuntia. Tästä syystä Suomen pääministeri totesi eduskunnan istunnossa Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Sotatilan alkaessa Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat olivat valmiina toiminta-alueillaan.

Saksalaiset pyysivät 25.6. että suomalaiset valmistautuisivat hyökkäämään Laatokan itäpuolitse ainakin kuuden divisioonan voimin ja jotta hyökkäys vaikuttaisi yhteistoimintana Leningradin alueella, olisi suomalaisten aloitettava hyökkäys 10.7.

Mainittakoon vielä, että kun Suomen Karjalan armeija (viisi divisioonaa, kolme prikaatia ja myöhemmin vielä yksi vajaa saksalainen divisioona) aloitti 10.7.1941 hyökkäyksensä tavoitteenaan Syvärinvirta ja Petroskoi, niin sitä johti sama kenraaliluutnantti Heinrichs joka oli saksalaisten kanssa yhteistoimintaa suunnitellut.

Missä tosiaan on Missä tosiaan on eduskunnan ratifioima liittosopimus Saksan kanssa? Oliko yhteistoiminta saksalaisten joukkojen kanssa, suomalaisten joukkojen alistaminen saksalaisten käyttöön ja hyökkäys Neuvostoliittoon ja sen valmistelut laitonta toimintaa vai Suomen lakien mukaista eli säädetyssä järjestyksessä päätettyä?

Jossitellaan vaan ja viilaillaan pilkkuja siitä kuka ampui ensin. Kabineteissa ne sodat päätetään tänäkin päivänä, eikä niistä aina löydy mustaa valkoisella.

Lue lisää

Niin, edelleenkään kukaan EI ole todistanut minulle, että Suomen alueelta olisi ammuttu Venäjälle ennen 22.6.1941 klo 6.05, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Suomea vastaan pommittamalla suomalaisia kohteita.

Demokraattisen Suomen olisi ollutkin lähes mahdotonta aloittaa sota - mutta kun Venäjä hyökkäsi, niin Suomen oli hyvä lähteä ottamaan takaisin Venäjän Suomelta ryöstämät alueet.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Niin kuka "ampui" Venäjälle Suomen alueelta ennen kuin Venäjä pommitti Suomen aluetta 22.6.1941 klo 6.05. Mihin kelloaikaan se tapahtui, mitkä olivat Venäjän tappiot?

Natsit ampuivat Venäjälle Suomen puolelta mm. 19.6.1941, kun he tekivät lentoja Murmanskin alueelle.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Niin, edelleenkään kukaan EI ole todistanut minulle, että Suomen alueelta olisi ammuttu Venäjälle ennen 22.6.1941 klo 6.05, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Suomea vastaan pommittamalla suomalaisia kohteita.

Demokraattisen Suomen olisi ollutkin lähes mahdotonta aloittaa sota - mutta kun Venäjä hyökkäsi, niin Suomen oli hyvä lähteä ottamaan takaisin Venäjän Suomelta ryöstämät alueet.

Lue lisää

Näyttää olevan turha edes yrittää osoittaa SINULLE, eli yrittää vääntää rautalankaa, kun olet päättänyt että asia on näin niin siinä on ja pysyy vaikka mitä osoitat :)

Lensivätkö Saksalaiset Suomen alueelta Neuvostoliiton puolelle jo 19.6.?

Venäjän paria pommitusta ei voi edes kutsua "hyökkäyksen aloittamiseksi" joka alkoi toden teolla vasta 10.7. ja jota suomalaiset yhdessä saksalaisten kanssa olivat valmistelleet jo kuukausia.

Mutta selvisi tässä se mitä tekosyytä haet jatkosodan puolustelulle: "KUN VENÄJÄ HYÖKKÄSI, niin Suomen oli hyvä lähteä ottamaan takaisin Venäjän Suomelta ryöstämät alueet. "

Eipä tuo veruke auttanut sotasyyllisiäkään.

Ikävä kyllä se hyökkääjä oli vaan tällä kertaa Suomi. Perusteluina:
- Suunnitelma
- Valmistautuminen
- Yhteistoiminta

Sillä toisarvoisella käytännön seikalla, kuka pudotti ensimmäisen pommin, ampui ensimmäisenä tykillä jne. ei tehdä Suomesta tai NL:sta hyökkääjää jatkosotaan. Neuvostoliitolla oli koko Suomen itärajalla Jäämerestä Suomenlahteen n.13 divisioonaa, joiden tehtävänä oli sitkeä puolustus - ei hyökkäys. Suomen 16 divisioonaa, ilmavoimat ja laivasto lähtivät 10.7. hyökkäämään, eivät puolustamaan. Vai oliko se hyökkäys paras puolustus?

Oikeastaan tästä on turha edes inttää. Olet Putkinen aika yksin väitteesi kanssa koska tosiasiat puhuvat sen puolesta että Suomi oli lähdössä hyökkäämään Saksan rinnalla jo vuoden 1941 alusta lähtien. Viime hetken puolueettomuusjulistuksia ei uskonut aikalaisistakaan kukaan.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Niin, edelleenkään kukaan EI ole todistanut minulle, että Suomen alueelta olisi ammuttu Venäjälle ennen 22.6.1941 klo 6.05, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Suomea vastaan pommittamalla suomalaisia kohteita.

Demokraattisen Suomen olisi ollutkin lähes mahdotonta aloittaa sota - mutta kun Venäjä hyökkäsi, niin Suomen oli hyvä lähteä ottamaan takaisin Venäjän Suomelta ryöstämät alueet.

Lue lisää

"19.6. tapahtui jo ensimmäinen ilmataistelukin, kun venäläinen I-153 hävittäjä hääti Kalastajasaarennolla tiedustelleen kaksimoottorisen saksalaisen Heinkel 111-koneen, jota suojasi Messerschnütt 110 -tyyppinen saattohävittäjä."

Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, s.472

Lisäksi suomalaisia kaukopartiomiehiä lähti rajan yli Vienan kanavalle 22.6.

"Anyone who harbors terrorists IS a terrorist"
- George W. Bush
(Suomi "harboroi" natseja ennen NL:n hyökkäystä, joten ainakin jenkkilogiikan mukaan NL:n velvollisuus oli hyökätä Suomeen torjumaan natsien harborointia)

Nimierkki kirjoitti:

Näyttää olevan turha edes yrittää osoittaa SINULLE, eli yrittää vääntää rautalankaa, kun olet päättänyt että asia on näin niin siinä on ja pysyy vaikka mitä osoitat :)

Lensivätkö Saksalaiset Suomen alueelta Neuvostoliiton puolelle jo 19.6.?

Venäjän paria pommitusta ei voi edes kutsua "hyökkäyksen aloittamiseksi" joka alkoi toden teolla vasta 10.7. ja jota suomalaiset yhdessä saksalaisten kanssa olivat valmistelleet jo kuukausia.

Mutta selvisi tässä se mitä tekosyytä haet jatkosodan puolustelulle: "KUN VENÄJÄ HYÖKKÄSI, niin Suomen oli hyvä lähteä ottamaan takaisin Venäjän Suomelta ryöstämät alueet. "

Eipä tuo veruke auttanut sotasyyllisiäkään.

Ikävä kyllä se hyökkääjä oli vaan tällä kertaa Suomi. Perusteluina:
- Suunnitelma
- Valmistautuminen
- Yhteistoiminta

Sillä toisarvoisella käytännön seikalla, kuka pudotti ensimmäisen pommin, ampui ensimmäisenä tykillä jne. ei tehdä Suomesta tai NL:sta hyökkääjää jatkosotaan. Neuvostoliitolla oli koko Suomen itärajalla Jäämerestä Suomenlahteen n.13 divisioonaa, joiden tehtävänä oli sitkeä puolustus - ei hyökkäys. Suomen 16 divisioonaa, ilmavoimat ja laivasto lähtivät 10.7. hyökkäämään, eivät puolustamaan. Vai oliko se hyökkäys paras puolustus?

Oikeastaan tästä on turha edes inttää. Olet Putkinen aika yksin väitteesi kanssa koska tosiasiat puhuvat sen puolesta että Suomi oli lähdössä hyökkäämään Saksan rinnalla jo vuoden 1941 alusta lähtien. Viime hetken puolueettomuusjulistuksia ei uskonut aikalaisistakaan kukaan.

Lue lisää

Ei puhuta virheellisesti Venäjästä, puhutaan Neuvostoliitosta.

huom! kirjoitti:

"19.6. tapahtui jo ensimmäinen ilmataistelukin, kun venäläinen I-153 hävittäjä hääti Kalastajasaarennolla tiedustelleen kaksimoottorisen saksalaisen Heinkel 111-koneen, jota suojasi Messerschnütt 110 -tyyppinen saattohävittäjä."

Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, s.472

Lisäksi suomalaisia kaukopartiomiehiä lähti rajan yli Vienan kanavalle 22.6.

"Anyone who harbors terrorists IS a terrorist"
- George W. Bush
(Suomi "harboroi" natseja ennen NL:n hyökkäystä, joten ainakin jenkkilogiikan mukaan NL:n velvollisuus oli hyökätä Suomeen torjumaan natsien harborointia)

Lue lisää

Rajaloukkauksia ja tiedustelua tapahtui kumpaankin suuntaan jo ennen varsinaisen sodan alkua. Saksakin otti kiinni venäläisiä tiedustelupartioita omalta alueeltaan ennen varsinaisen sodan syttymistä.

Tiedustelu ei ole hyökkäys.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Rajaloukkauksia ja tiedustelua tapahtui kumpaankin suuntaan jo ennen varsinaisen sodan alkua. Saksakin otti kiinni venäläisiä tiedustelupartioita omalta alueeltaan ennen varsinaisen sodan syttymistä.

Tiedustelu ei ole hyökkäys.

Lue lisää

"Tiedustelu ei ole hyökkäys. "

Eikö rauhansopimuksen rikkominen yleensä riitä syyksi aloittaa sotatoimet?
---
Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus 1940

3 Artikla.

Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koalitio-liittymiin, jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimuspuolta vastaan.
---

Niin että kun saksalaiset ryhmittävät yhdessä suomalaisten kanssa joukkoja hyökkäykseen Suomen alueelta ja tähtäilevät Suomen suunnalta naapuria niin Suomihan ei ole liitossa, eihän? :)

Nimierkki kirjoitti:

"Tiedustelu ei ole hyökkäys. "

Eikö rauhansopimuksen rikkominen yleensä riitä syyksi aloittaa sotatoimet?
---
Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus 1940

3 Artikla.

Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koalitio-liittymiin, jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimuspuolta vastaan.
---

Niin että kun saksalaiset ryhmittävät yhdessä suomalaisten kanssa joukkoja hyökkäykseen Suomen alueelta ja tähtäilevät Suomen suunnalta naapuria niin Suomihan ei ole liitossa, eihän? :)

Lue lisää

"Niin että kun saksalaiset ryhmittävät yhdessä suomalaisten kanssa joukkoja hyökkäykseen Suomen alueelta ja tähtäilevät Suomen suunnalta naapuria niin Suomihan ei ole liitossa, eihän? :) "

Nimenomaan natsi-Saksa ja kommunisti-Venäjä olivat liittoutuneet keskenään ja jakoivat naapureitaan sulle-mulle periaatteella. Nämä liittolaiset hyökkäsivät yhdessä Puolaan ja jakoivat sen keskenään - pitäen vielä yhteisen voitonparaatin. Tämä liitto päättyi vasta Saksan hyökättyä itään 22.6.1941. Kiitos Saksa, että hyökkäsit pari viikkoa ennen itään kuin Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin lanteen valloittamaan ensin koko Euroopan ja siten koko maailman.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

"Niin että kun saksalaiset ryhmittävät yhdessä suomalaisten kanssa joukkoja hyökkäykseen Suomen alueelta ja tähtäilevät Suomen suunnalta naapuria niin Suomihan ei ole liitossa, eihän? :) "

Nimenomaan natsi-Saksa ja kommunisti-Venäjä olivat liittoutuneet keskenään ja jakoivat naapureitaan sulle-mulle periaatteella. Nämä liittolaiset hyökkäsivät yhdessä Puolaan ja jakoivat sen keskenään - pitäen vielä yhteisen voitonparaatin. Tämä liitto päättyi vasta Saksan hyökättyä itään 22.6.1941. Kiitos Saksa, että hyökkäsit pari viikkoa ennen itään kuin Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin lanteen valloittamaan ensin koko Euroopan ja siten koko maailman.

Lue lisää

"Kiitos Saksa, että hyökkäsit pari viikkoa ennen itään kuin Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin lanteen valloittamaan ensin koko Euroopan ja siten koko maailman. "

Jopa keksit Saksalle loistavan syyn hyökätä Neuvostoliittoon! Mahtoikohan Hitlerkään keksiä noin hyvää tekosyytä? Natsien motiivit olivat kyllä oikeasti ihan muut kuin maailman pelastaminen.

Monikohan toinen eurooppalainen mahtaa tuntea yhtä suurta kiitollisuutta natseja kohtaan...

Nimierkki kirjoitti:

"Kiitos Saksa, että hyökkäsit pari viikkoa ennen itään kuin Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin lanteen valloittamaan ensin koko Euroopan ja siten koko maailman. "

Jopa keksit Saksalle loistavan syyn hyökätä Neuvostoliittoon! Mahtoikohan Hitlerkään keksiä noin hyvää tekosyytä? Natsien motiivit olivat kyllä oikeasti ihan muut kuin maailman pelastaminen.

Monikohan toinen eurooppalainen mahtaa tuntea yhtä suurta kiitollisuutta natseja kohtaan...

Lue lisää

Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä.

Nimierkki kirjoitti:

määrätään, että sotatoimi alkaa "ampumalla". Pitääkö ampua tykillä vai riittääkö pienempi kaliberi? Toisaalta, kelpaahan sinulle venäläisten pommitkin, miksei siis merimiinat laskettuna naapurin aluevesille kelpaa sinulle sotatoimeksi?

Neuvostoliitto vakuutti puolueettomuutta Suomea kohtaan mutta ilmoitti samalla ryhtyvänsä heti kostotoimiin mikäli Suomi sallisi aluettaan käytettävän sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaiset käyttivät, suomalaiset sallivat ja mahtoikohan ne ensimmäiset pommitukset 22.6.1941 klo 6.05. olla niitä luvattuja kostotoimia?
Mitä muuten pommitettiin ja miksi?

Ymmärrän kyllä tavallaan hinkusi saada Neuvostoliitto hyökkääjäksi myös jatkosotaan, mutta se ei ikävä kyllä onnistu pelkästään katsomalla kellosta kuka veti liipaisimesta ensin. Sillä ei ole merkitystä, jos hyökkäysestä on sovittu jo aikoja sitten, joukot on mobilisoitu, ryhmitetty ja kovat on piipussa. Jälkikäteen selittely ja puheet "kanssasotimisesta" on vain suomettuneisuuden ajalta tuttua yritystä selittää asiat parempaan valoon.

Lue lisää

Jos rajaloukkaus ampumalla ei ole sotatoimen aloittaminen, niin sitten ei NL:kaan olisi voinut aloittaa vastatoimia "Mainilan laukausten" johdosta, tämähän oli NL:n logiikkaa (vaikka itse lavastikin tuon tapauksen). Puhut koko ajan itsäsi pussiin puolustamalla NL:n toimia. Sinut on pantu jo merkille.

"Suomessa oli jo ennen hyökkäystä tehty liikekannallepano ja joukot oli ryhmitetty valmiiksi."

Kerros nyt kaikille että MITEN ne joukot olikaan ryhmitetty? Hyökkäykstä VAI puolustusta varten?

Tiedätkö vai luuletko tietäväsi?

"Suomessa oli jo ennen hyökkäystä tehty liikekannallepano ja joukot oli ryhmitetty valmiiksi."

Kerros nyt kaikille että MITEN ne joukot olikaan ryhmitetty? Hyökkäykstä VAI puolustusta varten?

Tiedätkö vai luuletko tietäväsi?

Kiinnostunut kirjoitti:

"Suomessa oli jo ennen hyökkäystä tehty liikekannallepano ja joukot oli ryhmitetty valmiiksi."

Kerros nyt kaikille että MITEN ne joukot olikaan ryhmitetty? Hyökkäykstä VAI puolustusta varten?

Tiedätkö vai luuletko tietäväsi?

Lue lisää

Tuolla se oli jo toisaalla kerrottu, jos viitsisit lukea, mutta toistetaanpa.

Suomen kenttäarmeija ryhmitettiin aluksi Saksan kanssa suunnitellun puolustussuunnitelman mukaisesti Neuvostoliiton rajalle 17.6. Ryhmittäminen aloitettiin Keskityskuljetusten aikana saivat eräät yhtymät kuitenkin vaihtoehtoisesti myös hyökkäystehtävän. Sodan virallisesti alettua ryhdyttiin joukkoja keskittämään hyökkäystä varten.

Miksi Suomen armeija ei lähtenyt yhtä aikaa Saksan kanssa hyökkäykseen vaan odotti 10.7. saakka niin kuin Saksa ehdotti?

Katsoppas "kiinnostunut" karttaa ja mieti mitä yhteisvaikutus voisi tarkoittaa. Suuntanahan molemmilla, Suomella ja Saksalla, oli Leningrad.

Eli jos Saksalla oli "hieman" pidempi matka taisteltavanaan kohti Leningradia kuin Suomella, niin kannattiko Suomen ryhmittää joukkonsa hyökkäykseen vai puolustukseen kun odotellaan sovittua hyökkäysajankohtaa?

Yrititkö "kiinnostunut" tällä puolustukseen ryhmittymisellä vedota muka jotenkin Suomen aikeisiin? Kyllä ne aikeet löytyvät kenraalien elämänkerroista. Suosittelen lukemista.

Esko Hokkanen kirjoitti:

Jos rajaloukkaus ampumalla ei ole sotatoimen aloittaminen, niin sitten ei NL:kaan olisi voinut aloittaa vastatoimia "Mainilan laukausten" johdosta, tämähän oli NL:n logiikkaa (vaikka itse lavastikin tuon tapauksen). Puhut koko ajan itsäsi pussiin puolustamalla NL:n toimia. Sinut on pantu jo merkille.

Lue lisää

keksiä itsellesi se pysyvä nimmari äläkä vaihda sitä joka renkutukseen erikseen.
Sinähän varsinainen asiantuntija taidat olla Mainilan laukausten ja Neuvostoliiton logiikan suhteen, kerro toki lisää?

Sinutkin on jo pantu merkille ;)

Lehtonen kirjoitti:

Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä.

Lue lisää

Jopa tänne taas ilmaantui Nimierkille opettajia kuin tyhjästä ja ihan taas uusia nimmareita, jotka tuntuvat silti olevan asiantuntijoita allekirjoittaneen suhteen:

Lehtonen klo. 10:09
Esko Hokkanen klo. 10:14
Kiinnostunut klo. 10:26

Tämä oli kieltämättä kyllä hyvä:
"Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä. "

On se mukavaa kun viisaammat jaksaa opettaa tyhmää :)

Lehtonen kirjoitti:

Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä.

Lue lisää

"Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta."

Kukahan toinen "asiantuntija" kehtaisi mennä seistä töröttämään Kolmen sepän aukiolle armeijan maastopuvussa, vaikka ei sotilashenkilö olekaan, ja tavata siellä paperista puheen ja väittää siinä kirkkain silmin, että "imperialistinen roistovaltio Venäjä" hyökkäsi Suomeen 22.6.1941 tavoitteenaan alistaa koko maapallon väestö kommunistisen diktatuurin alle ja että onneksi Saksa ennätti ennaltaehkäisevällä hyökkäyksellään ensin 22.6.1941 (siis samana päivänä, jopas sattui, mutta ilmeisesti kellosta katsottuna aikaisemmin?). Putkinen on tämän tehnyt, unohti vain puheensa lopusta tuon mikä tänne (vahingossa?) lipsahti: "Kiitos Saksa!"

Putkinen pitää lippua pystyssä: http://karjalatakaisin.fi/demo2/008.jpg
Putkinen puhuu: http://karjalatakaisin.fi/demo2/019.jpg
Putkisen puhe: http://karjalatakaisin.fi/st/?x=putkinen

Nimierkki kirjoitti:

Jopa tänne taas ilmaantui Nimierkille opettajia kuin tyhjästä ja ihan taas uusia nimmareita, jotka tuntuvat silti olevan asiantuntijoita allekirjoittaneen suhteen:

Lehtonen klo. 10:09
Esko Hokkanen klo. 10:14
Kiinnostunut klo. 10:26

Tämä oli kieltämättä kyllä hyvä:
"Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä. "

On se mukavaa kun viisaammat jaksaa opettaa tyhmää :)

Lue lisää

"Kiinnostunut klo. 10:26"

Nimierkki näkee haamuja nikeistä!

Nimierkki kirjoitti:

Jopa tänne taas ilmaantui Nimierkille opettajia kuin tyhjästä ja ihan taas uusia nimmareita, jotka tuntuvat silti olevan asiantuntijoita allekirjoittaneen suhteen:

Lehtonen klo. 10:09
Esko Hokkanen klo. 10:14
Kiinnostunut klo. 10:26

Tämä oli kieltämättä kyllä hyvä:
"Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä. "

On se mukavaa kun viisaammat jaksaa opettaa tyhmää :)

Lue lisää

Kiinnostunut on vain kiinnostunut, ei muuta
Kirjoittanut: Erkki Esimerkki 25.11.2004 klo 13.02

"Kiinnostunut klo. 10:26"

Nimierkki näkee haamuja nikeistä!

----

Niinpä. Ainoat kirjoitukset samoihin aikoihin ja sopivasti järjestyksessä "puuta alaspäin". Haamujahan minä vain näen :)

Monellakos nimmarilla esmerkki-Erkki, joka kummasti ilmaantuu vain minun tekstejäni kommentoimaan, on tänään ehtinyt näpytellä?

vielä kirjoitti:

"Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta."

Kukahan toinen "asiantuntija" kehtaisi mennä seistä töröttämään Kolmen sepän aukiolle armeijan maastopuvussa, vaikka ei sotilashenkilö olekaan, ja tavata siellä paperista puheen ja väittää siinä kirkkain silmin, että "imperialistinen roistovaltio Venäjä" hyökkäsi Suomeen 22.6.1941 tavoitteenaan alistaa koko maapallon väestö kommunistisen diktatuurin alle ja että onneksi Saksa ennätti ennaltaehkäisevällä hyökkäyksellään ensin 22.6.1941 (siis samana päivänä, jopas sattui, mutta ilmeisesti kellosta katsottuna aikaisemmin?). Putkinen on tämän tehnyt, unohti vain puheensa lopusta tuon mikä tänne (vahingossa?) lipsahti: "Kiitos Saksa!"

Putkinen pitää lippua pystyssä: http://karjalatakaisin.fi/demo2/008.jpg
Putkinen puhuu: http://karjalatakaisin.fi/demo2/019.jpg
Putkisen puhe: http://karjalatakaisin.fi/st/?x=putkinen

Lue lisää

Tuolta Putkisen puheen lopustahan se näköjään löytyy.

"Venäjän on aivan turha yrittää syyllistää Suomea hyökkääjäksi Jatkosodassa, kun se itse on todellisuudessa rikollinen imperialistinen hyökkääjä ja miehittäjä."

Syyllistäjiähän oli muitakin, ainakin Pariisin rauhansopimuksesta 1947 niitä löytyy...

"Rauhansopimus Suomen kanssa.

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,

ja Suomi toiselta puolen;

katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;..."

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2

Milloinkas lähdetään syyllistämään vuorostaan vaikka Kanadaa?

Nimierkki kirjoitti:

Jopa tänne taas ilmaantui Nimierkille opettajia kuin tyhjästä ja ihan taas uusia nimmareita, jotka tuntuvat silti olevan asiantuntijoita allekirjoittaneen suhteen:

Lehtonen klo. 10:09
Esko Hokkanen klo. 10:14
Kiinnostunut klo. 10:26

Tämä oli kieltämättä kyllä hyvä:
"Nyt Nimierkki, voit lopettaa jauhamisesi, koska Putkinen on perillä tästä asiasta. Kehotan lukemaan laajemmin historiaa, eikä vängätä periaatteessa vastaan joka asiassa, mistä ei käsitystä. "

On se mukavaa kun viisaammat jaksaa opettaa tyhmää :)

Lue lisää

Ei sen kummenpaa kun että sattuu vaan kiinnostamaan.

Grustnij kirjoitti:

Suomen Puolustusvoimat on kuitenkin toista mieltä kuin sinä, Juhani.

"Kun operaatio Barbarossa alkoi 22. kesäkuuta 1941, saksalaiset joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon myös Suomen alueelta. Puna-armeija vastasi 25. kesäkuuta pommittamalla suomalaisia lentokenttiä ja asutuskeskuksia. Illalla pääministeri Rangell totesi radiossa, että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa."

http://www2.mil.fi/perustietoa/esittely/historia/index_7.dsp

Mikä onkaan puolustusvoimaimme motiivi moisiin valeisiin?
No leikki leikkinä.

Mutta miksi sinä, Juhani, et kertonut tästä Sottungan tapauksesta sitä, että suomalaiset olivat miehittämässä demilitarisoitua Ahvenanmaata silloin kun venäläiset pommittivat aluksia?

Tai että sukellusveneemme Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso olivat laskemassa miinoja Suomenlahteen 21.-22.6.1941 ja olivat lastanneet sota-ajan ammukset jo 12.6.?

Tai sitä, että sukellusveneitämme avusti kuusi saksalaista miinalaivaa, jotka olivat saapuneet Suomeen 14.6.?

Tai että 18.6. Suomenlinnaan saapui saksalaisia torpedoveneitä?

Tietysti myös pohjoisessa tapahtui, tulivathan Saksan armeijan joukot ja Waffen-SS Norjasta Petsamoon (klo 03.00 alkaen), Luftwaffen alkaessa pommittaa useita sotilas- ja teollisuuskohteita Kuolassa.

Lue lisää

29.6 saksalaiset aloittivat hyökkäyksen yli rajan petsamossa,tavoitteena murmansk.

Nimierkki kirjoitti:

"Tiedustelu ei ole hyökkäys. "

Eikö rauhansopimuksen rikkominen yleensä riitä syyksi aloittaa sotatoimet?
---
Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus 1940

3 Artikla.

Molemmat Sopimuspuolet sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toistansa vastaan ja olemaan tekemättä mitään liittoja tai osallistumasta koalitio-liittymiin, jotka ovat suunnatut jompaakumpaa sopimuspuolta vastaan.
---

Niin että kun saksalaiset ryhmittävät yhdessä suomalaisten kanssa joukkoja hyökkäykseen Suomen alueelta ja tähtäilevät Suomen suunnalta naapuria niin Suomihan ei ole liitossa, eihän? :)

Lue lisää

Ryhmittelikö Suomi saksalaisten kanssa asemiä itärajalla ennen jatkosodan puhkeamista. Tästä uudesta tiedosta olisi hyvä saada dokumentteja. Airohan muistelmissaan kertoi saksalaisen upseeridelegaation vierailleen lapissa katsastelemassa maastoa. Airo oli antanut vihjeeksi saksalaisille kehoituksen "pysytellä lähinnä teiden varressa."

Suomi oli myöntänyt luvan saksalaiselle kauttakulkuun Norjaan siten, että maassa oli heitä rajoitettu määrä. Myös ruotsalaiset olivat myöntäneet muutamalle junalle kauttakulkuluvan. Ruotsia Saksa ei halunnut painostaa, kun Pohjois-Ruotsista virtasi Norjan kautta elintärkeää rautamalmia Saksaan ja Ruotsin teollisuus toimitti kuulalaakereita yms. tärkeitä tuotteita. Aivan ennen Saksan hyökkäystä saksalaisten kauttakulkua viivästytettiin niin, että Suomessa oli reilusti yli sovitun määrän "lomalaisia". Käsittääkseni itärajalle saakka saksalaisia ei ollut eksynyt "hyökkäystä suunnittelemassa". Kasaantuivat lähinnä Oulu - Rovaniemi - Ivalo -linjalle.

Kauttakulkulupaa alkuaan myöntäessäänhän Suomi toimi yhteystyössä tuolloisen Neuvostoliiton liittolaisen kanssa. Sodan lähestyessä toki Neuvostoliiton epäluulo kasvoi, vaikkain Stalinillehan Saksan hyökkäys kai todistetusti tuli yllätyksenä. Oudon kummallista oli venäläisiltä pommituslentojen aloittaminen ilman sodanjulistusta. Lennot eivät edes yrittäneetkään sotilaskohteisiin ja antoi oivan valtakirjan suomalaisille "sodan aloittajille". Ehkä sotilalliseen kohteeseen tehty isku olisi ollut parampi keino osoittaa, että valmiina ollaan. Taisivat venäläiset taas olleet Suomen kansan mielenliikkeistä väärin informoituja.

Kummalliselta tuntuu väite, että Suomi olisi saanut jo aikaisessa vaiheessa tietoa Barbarossa-suunnitelmasta. Käsittääkseni siitä käytiin tavattoman kova kiistely Saksan sodanjohdossa aivan viime päiviin saakka ja suunnitelmiin liittyi useita seikkoja, jotka olivat riippuvaisia länsirintaman etenemisestä tai oikeastaan pysähtymisestä. Yksin Hitlerin oman ratkaisun todellista ajankohtaa on voitu vain haarukoida. Varmasti Hitlerin arvioon vaikutti suuresti hänen talvosodan ajalta saama käsitys venäläisen armeijan "saamattomuudesta".

Totta on, ettei suomalaisten olisi tarvinnut lähteä pommitusten jälkeen Neuvostoliiton puolelle "etsimään optimaalista puolustuslinjaa". Ainahan olisi voitu ryhtyä vaihtamaan nootteja. Ilmeisesti sotaa ei Suomi olisi voinut parhaalla tahdollakaan välttää, kuten Ruotsi. Suomalaiset valitsivat kuitenkin sodan osapuolet tai ainakin vihollisen. Neuvostoliitto oli itse huolehtinut jo siitä, ettei parhaallakaan valtiomiestaidolla venäläisistä ei olisi voinut tulla suomalaisten kanssasotijoita.

Patriootti kirjoitti:

Ryhmittelikö Suomi saksalaisten kanssa asemiä itärajalla ennen jatkosodan puhkeamista. Tästä uudesta tiedosta olisi hyvä saada dokumentteja. Airohan muistelmissaan kertoi saksalaisen upseeridelegaation vierailleen lapissa katsastelemassa maastoa. Airo oli antanut vihjeeksi saksalaisille kehoituksen "pysytellä lähinnä teiden varressa."

Suomi oli myöntänyt luvan saksalaiselle kauttakulkuun Norjaan siten, että maassa oli heitä rajoitettu määrä. Myös ruotsalaiset olivat myöntäneet muutamalle junalle kauttakulkuluvan. Ruotsia Saksa ei halunnut painostaa, kun Pohjois-Ruotsista virtasi Norjan kautta elintärkeää rautamalmia Saksaan ja Ruotsin teollisuus toimitti kuulalaakereita yms. tärkeitä tuotteita. Aivan ennen Saksan hyökkäystä saksalaisten kauttakulkua viivästytettiin niin, että Suomessa oli reilusti yli sovitun määrän "lomalaisia". Käsittääkseni itärajalle saakka saksalaisia ei ollut eksynyt "hyökkäystä suunnittelemassa". Kasaantuivat lähinnä Oulu - Rovaniemi - Ivalo -linjalle.

Kauttakulkulupaa alkuaan myöntäessäänhän Suomi toimi yhteystyössä tuolloisen Neuvostoliiton liittolaisen kanssa. Sodan lähestyessä toki Neuvostoliiton epäluulo kasvoi, vaikkain Stalinillehan Saksan hyökkäys kai todistetusti tuli yllätyksenä. Oudon kummallista oli venäläisiltä pommituslentojen aloittaminen ilman sodanjulistusta. Lennot eivät edes yrittäneetkään sotilaskohteisiin ja antoi oivan valtakirjan suomalaisille "sodan aloittajille". Ehkä sotilalliseen kohteeseen tehty isku olisi ollut parampi keino osoittaa, että valmiina ollaan. Taisivat venäläiset taas olleet Suomen kansan mielenliikkeistä väärin informoituja.

Kummalliselta tuntuu väite, että Suomi olisi saanut jo aikaisessa vaiheessa tietoa Barbarossa-suunnitelmasta. Käsittääkseni siitä käytiin tavattoman kova kiistely Saksan sodanjohdossa aivan viime päiviin saakka ja suunnitelmiin liittyi useita seikkoja, jotka olivat riippuvaisia länsirintaman etenemisestä tai oikeastaan pysähtymisestä. Yksin Hitlerin oman ratkaisun todellista ajankohtaa on voitu vain haarukoida. Varmasti Hitlerin arvioon vaikutti suuresti hänen talvosodan ajalta saama käsitys venäläisen armeijan "saamattomuudesta".

Totta on, ettei suomalaisten olisi tarvinnut lähteä pommitusten jälkeen Neuvostoliiton puolelle "etsimään optimaalista puolustuslinjaa". Ainahan olisi voitu ryhtyä vaihtamaan nootteja. Ilmeisesti sotaa ei Suomi olisi voinut parhaalla tahdollakaan välttää, kuten Ruotsi. Suomalaiset valitsivat kuitenkin sodan osapuolet tai ainakin vihollisen. Neuvostoliitto oli itse huolehtinut jo siitä, ettei parhaallakaan valtiomiestaidolla venäläisistä ei olisi voinut tulla suomalaisten kanssasotijoita.

Lue lisää

"Ryhmittelikö Suomi saksalaisten kanssa asemiä itärajalla ennen jatkosodan puhkeamista. Tästä uudesta tiedosta olisi hyvä saada dokumentteja."

Yhteistoimintaahan oli suunniteltu "epävirallisesti" jo alkuvuodesta, ensimmäinen virallinen yhteydenotto tapahtui vasta 20.5. kun Saksan erikoislähettiläs Karl Schnurre saapui Rytiä tapaamaan. Saksalaisia tuskin mukana paikan päällä suomalaisten joukkojen ryhmittelyssä oli, mutta se tehtiin etukäteen saksalaisten kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti.

"Stalinillehan Saksan hyökkäys kai todistetusti tuli yllätyksenä."

Todistetusti? Venäläiset tiesivät hyökkäyksen olevan tulossa, mutta erehtyi ilmeisesti päivämäärässä. Ainakin hyökkyksen ajankohta tuli yllätyksenä. Jos se yllätys on jossakin todistettu niin kerroppa minullekin missä?

Laitetaanpa tapahtumia vielä vähän aikajärjestykseen.

Joulukuu 1940 kenraalimajuri Paavo Talvela keskustelee Saksan maavoimien yleisesikuntapäällikkö kenraalieversti Franz Haalderin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa, Hitler hyväksyy samaan aikaan operaatio Barbarossan

Tammikuussa 1941 Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vierailee Berliinissä valmistelemassa sotilaallista yhteistoimintaa, tapaa mm. Saksan idän sotasuunnitelman laatijan kenraali Friedrich von Pauluksen. Tämän jälkeen pitkin kevättä saksalaisia upseereita vieraili Pohjois-Suomessa tutustumassa lentokenttiin ja maastoon.

25.5.1941 Heinrichsin johtama upseeriryhmä matkusti Salzburgiin missä heille kerrottiin Barbarossasta Suomea koskevat kohdat, huom! ei paljastettu siis koko suunnitelmaa joka todellakin "eli" aivan h-hetkeen saakka.

7.-21.6.1941 Saksalaisia joukkoja saapuu Suomen satamiin ja kuljetetaan pohjois-Suomeen

10.6.1941 rajavartiosto ja suojajoukot kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.

15.6.1941 Mannerheim alisti pohjoisen joukot saksalaisille

17.6.1941 annettiin käsky liikekannallepanosta.

22.6.1941 tapahtui paljon:
- Saksa aloitti suurhyökkäyksen (Barbarossa) Neuvostoliittoon.
- Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät suomalaisia sotalaivoja vastaan Sottungan vesillä (Ahvenanmaa oli demilitarisoitua aluetta).
- Suomalaiset miehittivät Ahvenanmaan
- Suomalaiset miinoittivat venäläisten hallussa olevan Hangon alueelle johtavia väyliä
- Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat myös Neuvostoliiton puolella olevia Suomenlahdelle johtavia väyliä.

23.-24.6.1941 Neuvostoliiton lentokoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa

25.6.1941 Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja.

25.6.1941 Saksalaiset pyysivät että suomalaiset valmistautuisivat hyökkäämään Laatokan itäpuolitse ainakin kuuden divisioonan voimin ja jotta hyökkäys vaikuttaisi yhteistoimintana Leningradin alueella, olisi suomalaisten aloitettava hyökkäys 10.7.

Suomalaisten hyökkäys jatkosodassa, jota myös hyvityssodaksi kutsuttiin, alkoi 10.7.1941


Olen samaa mieltä, sotaa ei Suomi olisi voinut parhaalla tahdollakaan välttää, Suomi oli kahden tappelunhaluisen pukarin välissä. Neuvostoliitto olisi hyökännyt varmasti jossakin vaiheessa. On tietysti turha jossitella, mutta hyökkäämällä ensin ja valtaamalla "pelivaraa" säästettiin mielestäni melko paljon suomalaista maaperää. Karjala, Salla ja Petsamo lopulta menetettiin, mutta paljon enemmänkin oisi voinut mennä, jos olisi vain odotettu Neuvostoliiton maahyökkäystä.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Niin kuka "ampui" Venäjälle Suomen alueelta ennen kuin Venäjä pommitti Suomen aluetta 22.6.1941 klo 6.05. Mihin kelloaikaan se tapahtui, mitkä olivat Venäjän tappiot?

Neuvostoliitto kuului Ahvenanmaan demilitarisoinnin takaajavaltioihin, joten sillä oli velvollisuus pommittaa sinne laittomasti tulleita suomalaisjoukkoja.

Turhaa on spekuloida kumpi osapuoli aloitti sodan Neuvostoliiton ja Suomen välillä, kun Suomi olisi joka tapauksessa osallistunut operaatio Barbarossaan ennen pitkää.
Suomi suoritti yleisen liikekannallepanon kesäkuun puolivälissä. Suomen armeijan suunnitelmat eivät ole puolustuksellisia, vaan hyökkäyksellisiä, tarkoituksena hyökätä sinne asti, minne sittemmin päästiin.
Pohjois-Suomessa oli kokonainen saksalainen armeija, josta osa hyökkäsi NL:n alueelle jo 22.6. (Petsamossa).
Luftwaffe käytti Suomen lentokenttiä pommittaessaan NL:oa jo 22.6.
Suomen sukellusveneet avustivat Saksan laivastoa jo 21.6. alkaen, mm. osallistumalla Viron ja Suomen välisten miinakenttien laskemiseen.
Hitler sanoi radiopuheessaan 22.6., että Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla NL:oon.

Jos Suomi olisi vain puolustautunut Nl:oa vastaan, suomalaisjoukot eivät olisi hyökänneet vanhan rajan yli. Menetetyn alueen takaisinvaltaamisen ymmärtää joten kuten, vaikka ei sekään mikään puolustuksellinen manööveri ollut.
Pohjois-Suomessa oleet suomalaisjoukot oli alistettu Saksan Norjan Armeijan alaisuuteen, ja ne osallistuivat hyökkäykseen Kuolan niemimaalle ja Vienan Karjalaan saksalaisjoukkojen rinnalla.

nimimerkki kirjoitti:

Neuvostoliitto kuului Ahvenanmaan demilitarisoinnin takaajavaltioihin, joten sillä oli velvollisuus pommittaa sinne laittomasti tulleita suomalaisjoukkoja.

Turhaa on spekuloida kumpi osapuoli aloitti sodan Neuvostoliiton ja Suomen välillä, kun Suomi olisi joka tapauksessa osallistunut operaatio Barbarossaan ennen pitkää.
Suomi suoritti yleisen liikekannallepanon kesäkuun puolivälissä. Suomen armeijan suunnitelmat eivät ole puolustuksellisia, vaan hyökkäyksellisiä, tarkoituksena hyökätä sinne asti, minne sittemmin päästiin.
Pohjois-Suomessa oli kokonainen saksalainen armeija, josta osa hyökkäsi NL:n alueelle jo 22.6. (Petsamossa).
Luftwaffe käytti Suomen lentokenttiä pommittaessaan NL:oa jo 22.6.
Suomen sukellusveneet avustivat Saksan laivastoa jo 21.6. alkaen, mm. osallistumalla Viron ja Suomen välisten miinakenttien laskemiseen.
Hitler sanoi radiopuheessaan 22.6., että Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla NL:oon.

Jos Suomi olisi vain puolustautunut Nl:oa vastaan, suomalaisjoukot eivät olisi hyökänneet vanhan rajan yli. Menetetyn alueen takaisinvaltaamisen ymmärtää joten kuten, vaikka ei sekään mikään puolustuksellinen manööveri ollut.
Pohjois-Suomessa oleet suomalaisjoukot oli alistettu Saksan Norjan Armeijan alaisuuteen, ja ne osallistuivat hyökkäykseen Kuolan niemimaalle ja Vienan Karjalaan saksalaisjoukkojen rinnalla.

Lue lisää

Kirjoitit: "Neuvostoliitto kuului Ahvenanmaan demilitarisoinnin takaajavaltioihin, joten sillä oli velvollisuus pommittaa sinne laittomasti tulleita suomalaisjoukkoja."

Ai, että ihan "velvollisuus". Mihin tämä "velvollisuus" perustuu?

Ahvenanmaa oli ja on Suomen aluetta ja Suomi on velvollinen puolustamaan Ahvenanmaata.

VENÄJÄ aloitti Jatkosodan hyökkäyksillään. Venäjä tulitti myös 22.6.1941 klo 7.55 tykistöllään Hangosta yli vuokra-alueen rajan. Oliko tämäkin "Ahvenanmaan puolustusta"? :-)

Imperialistisen roistovaltion Venäjän hyökkäysten puolustelulla ei näytä olevan mitään rajaa. Entäs jos muuttaisit sinne ihannemaahasi - ellet jo satu siellä olemaankin.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Rajaloukkauksia ja tiedustelua tapahtui kumpaankin suuntaan jo ennen varsinaisen sodan alkua. Saksakin otti kiinni venäläisiä tiedustelupartioita omalta alueeltaan ennen varsinaisen sodan syttymistä.

Tiedustelu ei ole hyökkäys.

Lue lisää

Eli toisin sanoen Venäjällä oli oikeus hyökätä Suomeen "ensin", sillä natsit tiedustelivat ja valmistautuivat Suomessa.

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Kirjoitit: "Neuvostoliitto kuului Ahvenanmaan demilitarisoinnin takaajavaltioihin, joten sillä oli velvollisuus pommittaa sinne laittomasti tulleita suomalaisjoukkoja."

Ai, että ihan "velvollisuus". Mihin tämä "velvollisuus" perustuu?

Ahvenanmaa oli ja on Suomen aluetta ja Suomi on velvollinen puolustamaan Ahvenanmaata.

VENÄJÄ aloitti Jatkosodan hyökkäyksillään. Venäjä tulitti myös 22.6.1941 klo 7.55 tykistöllään Hangosta yli vuokra-alueen rajan. Oliko tämäkin "Ahvenanmaan puolustusta"? :-)

Imperialistisen roistovaltion Venäjän hyökkäysten puolustelulla ei näytä olevan mitään rajaa. Entäs jos muuttaisit sinne ihannemaahasi - ellet jo satu siellä olemaankin.

Lue lisää

Velvollisuus perustui Geneven sopimukseen 1922:

"Älkööt minkään vallan maa-, meri- tai ilmailuvoimat tunkeutuko 2 artiklassa määrätylle vyöhykkeelle tai siellä oleskelko; aseiden ja sotatarpeiden valmistus, tuonti, kauttakuljetus ja vienti ovat siellä nimenomaan kielletyt.

Sodan aikana pidetään 2 artiklassa mainittua vyöhykettä puolueettomana alueena, eikä sitä saa välillisesti eikä välittömästi käyttää tarkoitukseen, joka on jossain yhteydessä sotilaallisten toimenpiteiden kanssa.

Tämän sopimuksen määräykset pysyvät voimassa tapahtukoonpa Itämeren nykyisessä status quossa mitä muutoksia tahansa."

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001

Nimierkki kirjoitti:

"Ryhmittelikö Suomi saksalaisten kanssa asemiä itärajalla ennen jatkosodan puhkeamista. Tästä uudesta tiedosta olisi hyvä saada dokumentteja."

Yhteistoimintaahan oli suunniteltu "epävirallisesti" jo alkuvuodesta, ensimmäinen virallinen yhteydenotto tapahtui vasta 20.5. kun Saksan erikoislähettiläs Karl Schnurre saapui Rytiä tapaamaan. Saksalaisia tuskin mukana paikan päällä suomalaisten joukkojen ryhmittelyssä oli, mutta se tehtiin etukäteen saksalaisten kanssa käytyjen keskustelujen mukaisesti.

"Stalinillehan Saksan hyökkäys kai todistetusti tuli yllätyksenä."

Todistetusti? Venäläiset tiesivät hyökkäyksen olevan tulossa, mutta erehtyi ilmeisesti päivämäärässä. Ainakin hyökkyksen ajankohta tuli yllätyksenä. Jos se yllätys on jossakin todistettu niin kerroppa minullekin missä?

Laitetaanpa tapahtumia vielä vähän aikajärjestykseen.

Joulukuu 1940 kenraalimajuri Paavo Talvela keskustelee Saksan maavoimien yleisesikuntapäällikkö kenraalieversti Franz Haalderin ja valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin kanssa, Hitler hyväksyy samaan aikaan operaatio Barbarossan

Tammikuussa 1941 Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vierailee Berliinissä valmistelemassa sotilaallista yhteistoimintaa, tapaa mm. Saksan idän sotasuunnitelman laatijan kenraali Friedrich von Pauluksen. Tämän jälkeen pitkin kevättä saksalaisia upseereita vieraili Pohjois-Suomessa tutustumassa lentokenttiin ja maastoon.

25.5.1941 Heinrichsin johtama upseeriryhmä matkusti Salzburgiin missä heille kerrottiin Barbarossasta Suomea koskevat kohdat, huom! ei paljastettu siis koko suunnitelmaa joka todellakin "eli" aivan h-hetkeen saakka.

7.-21.6.1941 Saksalaisia joukkoja saapuu Suomen satamiin ja kuljetetaan pohjois-Suomeen

10.6.1941 rajavartiosto ja suojajoukot kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.

15.6.1941 Mannerheim alisti pohjoisen joukot saksalaisille

17.6.1941 annettiin käsky liikekannallepanosta.

22.6.1941 tapahtui paljon:
- Saksa aloitti suurhyökkäyksen (Barbarossa) Neuvostoliittoon.
- Neuvostoliiton pommikoneet hyökkäsivät suomalaisia sotalaivoja vastaan Sottungan vesillä (Ahvenanmaa oli demilitarisoitua aluetta).
- Suomalaiset miehittivät Ahvenanmaan
- Suomalaiset miinoittivat venäläisten hallussa olevan Hangon alueelle johtavia väyliä
- Suomalaiset sukellusveneet miinoittivat myös Neuvostoliiton puolella olevia Suomenlahdelle johtavia väyliä.

23.-24.6.1941 Neuvostoliiton lentokoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa

25.6.1941 Neuvostoliitto pommitti suomalaisia kaupunkeja.

25.6.1941 Saksalaiset pyysivät että suomalaiset valmistautuisivat hyökkäämään Laatokan itäpuolitse ainakin kuuden divisioonan voimin ja jotta hyökkäys vaikuttaisi yhteistoimintana Leningradin alueella, olisi suomalaisten aloitettava hyökkäys 10.7.

Suomalaisten hyökkäys jatkosodassa, jota myös hyvityssodaksi kutsuttiin, alkoi 10.7.1941


Olen samaa mieltä, sotaa ei Suomi olisi voinut parhaalla tahdollakaan välttää, Suomi oli kahden tappelunhaluisen pukarin välissä. Neuvostoliitto olisi hyökännyt varmasti jossakin vaiheessa. On tietysti turha jossitella, mutta hyökkäämällä ensin ja valtaamalla "pelivaraa" säästettiin mielestäni melko paljon suomalaista maaperää. Karjala, Salla ja Petsamo lopulta menetettiin, mutta paljon enemmänkin oisi voinut mennä, jos olisi vain odotettu Neuvostoliiton maahyökkäystä.

Lue lisää

Sotilaallista kanssakäymistä Suomen ja Saksan sotilasviranomaisten kesken oli. Milloin yhteistyö siirtyi hyökkäyksen valmisteluksi on aika huonesti tunnettu asia. Jo talvisodan kuluessa suomalaiset olivat yhteydessä saksalaisiin, tuolloin huonoin tuloksin. Ainakin se toki tiedettiin, että talvisodan jälkeen saksalaisten asenne oli muuttunut. Millon tämä muutos sai tietoisen asekumppanuuden muodon, on arvailujen varassa.

Revanssihenkeä Suomessa taatusti oli kohtuuttomaksi katsottujen talvisodan rauhanentojen vuoksi. Missä vaiheessa Suomi asetti päämääräkseen hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan, on sekin arvailujen varassa. Sodan alkuvaiheessa tavoitteena oli lähinnä Saksan sitominen Suomen rinnalle ja Saksa-Neuvostoliitto-paktin mitätöiminen. Oltiin huolissaan siitä, että talvisodassa Neuvostoliitolta jäi tavoite toteutumatta, mutta se piti oikeuttaan Suomeen edelleen voimassa.

Lapin puolustaminen oli esillä jo talvisodan aikana. Pitkälle oli voimassa puolustusdoktriini, ettei Suomi pystyisi puolustamaan harvaan asuttua Lappia, vaan puolustus keskitettäisiin Etelä-Suomeen. Oliko alkuvaiheessa lähtökohtana avata saksalaisille hyökkäysreitti Muurmanskin radalle, vai puolustamalla Lappia vain turvata Pohjois-Norjan asemat, on sekin epäselvä asia.

Onko olemassa dokumenttia siitä, oliko Suomi alkuaan sitoutunut hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan ja mikä oli Suomen ja Saksan sotilalliinen työnjako. Merkillepantavaa oli, että Suomi käytti aika paljon valmistelupotentiaalista puolustusrakenteisiin, mikä hyökkäyssotaa ajatellen olisi ollut kummallista. Jos siis Suomi saikin Heinrichin kautta tietoa Saksan idänhyökkäyksestä, mitä tietoa hän sai suomalaisten osuudesta tuossa suunnitelmassa. Oliko sovittu, että Suomi hyökkää Neuvostoliiton puolelle, mutta jättää esim. Pietarin saarron linjaltaan auki tai ettei Suomi aktiivisesti avusta Muurmanskin radan elimiinoinnissa.

Olisi ollut mielenkiintoista tietää, mitä olisi tapahtunut, jos Neuvostoliitto ei olisi aloittanut pommituslentoja siviilikohteita vastaan. Olisiko tuolloin Suomi julistanut sodan Neuostoliittoa vastaan, vai olisiko tyydytty tekemään Suomen maaperällä joitakin ei sotilaallisesti merkityksellisiä palveluja saksalaisille, kuten esim Ruotsi, ryhtymättä varsinaisesti itse sotatoimiiin. No, Neuvostoliitto itse ratkaisi tämän kysymyksen.

Sotakirjallisuudessa on hämmästelty, miten valmistautumattomana venäläiset ottivat saksalaisten hyökkäyksen vastaan. Varotuksia Stalin sai, mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin, Stalin oikein pyrki välttämään epäluuloa ilmentäviä toimia saksalaisia vastaan. Ilmeisesti hän piti varotustietoja Saksa/Neuvostoliitto -sopimuksen vastustajien provokatiivisina salajuonina. Sopimustahan vastustettiin aika avoimesti kommunistienkin keskuudessa. Stalinin läheisten muistelmissahan kuvataan, miten Stalin sai suorastaan mielenterveydellisiä ongelmia saksalaishyökkäyksen hänet yllätettyä.

Saksa(Neuvostoliitto -paktiahan aikanaan ylistettiin Stalinin valtioviisaana siirtona siirtää sota kapitalististen valtioiden voimainmittelöksi, minkä jälkeen sosialistinen maailmanvalta voi korjata kypsät hedelmät. (Suomihan oli vain lisäliite sopimuksessa). Paktihan ei ollut ainoa näiden valtioiden välinen sopimus. Saksa kehitti Neuvostoliiton alueella ennen sotaa sotakalustoaan, mitä se ei voinut Pariisin rauhansopimuksen mukaan kehittää Saksassa. Hitler tiesi, että Neuvostoliitolla on tiedossaan paljon sakalaista asetietoa ja että Neuvostoliitto oli aloittanut asevarustelun mm. näiden tietojen pohjalta. Talvisota osoitti, ettei venäläisillä ollut vielä käytössään uutta aseteknologiaa. Tämä havainto johdatti Hitlerin kiirehtimään sotatoimiaan Neuvostoliittoa vastaan.

Nimierkki kirjoitti:

Näyttää olevan turha edes yrittää osoittaa SINULLE, eli yrittää vääntää rautalankaa, kun olet päättänyt että asia on näin niin siinä on ja pysyy vaikka mitä osoitat :)

Lensivätkö Saksalaiset Suomen alueelta Neuvostoliiton puolelle jo 19.6.?

Venäjän paria pommitusta ei voi edes kutsua "hyökkäyksen aloittamiseksi" joka alkoi toden teolla vasta 10.7. ja jota suomalaiset yhdessä saksalaisten kanssa olivat valmistelleet jo kuukausia.

Mutta selvisi tässä se mitä tekosyytä haet jatkosodan puolustelulle: "KUN VENÄJÄ HYÖKKÄSI, niin Suomen oli hyvä lähteä ottamaan takaisin Venäjän Suomelta ryöstämät alueet. "

Eipä tuo veruke auttanut sotasyyllisiäkään.

Ikävä kyllä se hyökkääjä oli vaan tällä kertaa Suomi. Perusteluina:
- Suunnitelma
- Valmistautuminen
- Yhteistoiminta

Sillä toisarvoisella käytännön seikalla, kuka pudotti ensimmäisen pommin, ampui ensimmäisenä tykillä jne. ei tehdä Suomesta tai NL:sta hyökkääjää jatkosotaan. Neuvostoliitolla oli koko Suomen itärajalla Jäämerestä Suomenlahteen n.13 divisioonaa, joiden tehtävänä oli sitkeä puolustus - ei hyökkäys. Suomen 16 divisioonaa, ilmavoimat ja laivasto lähtivät 10.7. hyökkäämään, eivät puolustamaan. Vai oliko se hyökkäys paras puolustus?

Oikeastaan tästä on turha edes inttää. Olet Putkinen aika yksin väitteesi kanssa koska tosiasiat puhuvat sen puolesta että Suomi oli lähdössä hyökkäämään Saksan rinnalla jo vuoden 1941 alusta lähtien. Viime hetken puolueettomuusjulistuksia ei uskonut aikalaisistakaan kukaan.

Lue lisää

Ja siviilikone Kalevan ampuminen alas ei sitten ollut ollenkaan sotatoimi?

Myös NL joutui valitsemaan vuosina -39 ja -41: pelätäkö hengenvaarallista natsien hyökkäystä jostain kohtaa yli 1000km pitkän luoteisrajansa varrelta vai rikkoako kansainvälisoikeudellisia taiteen sääntöjä vastaan puuttumalla Suomen asemaan?

Ja NL valitsi. Hengissäpysymisen.

heinäsirkat vai paiseet? kirjoitti:

Myös NL joutui valitsemaan vuosina -39 ja -41: pelätäkö hengenvaarallista natsien hyökkäystä jostain kohtaa yli 1000km pitkän luoteisrajansa varrelta vai rikkoako kansainvälisoikeudellisia taiteen sääntöjä vastaan puuttumalla Suomen asemaan?

Ja NL valitsi. Hengissäpysymisen.

Lue lisää

Stalin tunsi Suomen ja tiesi, miten vähän Suomeen voi luottaa kovan paikan tullen. Leningradin puolustusta ei voitu rakentaa suomalaisten oletetun hyväntahtoisuuden varaan. Suomalaiset olivat jo vuosina 1918-1920 osoittaneet, että he ovat ensimmäisinä saaliinjaossa, jos Neuvostoliitto joutuu vaikeuksiin.

rutto vai kolera? kirjoitti:

Stalin tunsi Suomen ja tiesi, miten vähän Suomeen voi luottaa kovan paikan tullen. Leningradin puolustusta ei voitu rakentaa suomalaisten oletetun hyväntahtoisuuden varaan. Suomalaiset olivat jo vuosina 1918-1920 osoittaneet, että he ovat ensimmäisinä saaliinjaossa, jos Neuvostoliitto joutuu vaikeuksiin.

Lue lisää

jonka alueelta toinen suurvalta valmistautuu hyökkäämään? Ei Neuvostoliiton sotilastiedustelu mikään partiopoikakerho ollut, Stalin tiesi hyvin että hyökkäys on tulossa ja ketä siinä on mukana. Ei miljoonia sotilaita ja kalustoa liikutella salassa.

Suomen ajautuminen Saksan leiriin oli myös selvillä Moskovassa alusta lähtien, Hitlerhän suoraan kielsi Stalnia koskemasta Suomeen kun Suomi salli saksalaiset joukot maaperällään.

Suomen velvollisuus oli ja on edelleen puolustaa Ahvenanmaata. Niinpä sinne mentiin puolustamaan sitä Suomen valtakunnan aluetta, ettei vieraat joukot miehittäisi sitä.

Tänäkin vuonna merivoimamme harjoittelivat aivan vastaavaa "kilpapurjehdusta Ahvenanmaalle".

JuhaniPutkinen kirjoitti:

Suomen velvollisuus oli ja on edelleen puolustaa Ahvenanmaata. Niinpä sinne mentiin puolustamaan sitä Suomen valtakunnan aluetta, ettei vieraat joukot miehittäisi sitä.

Tänäkin vuonna merivoimamme harjoittelivat aivan vastaavaa "kilpapurjehdusta Ahvenanmaalle".

Lue lisää

Paitsi että sotaväki Ahvenanmaalla oli vastoin kansainvälisiä sopimuksia, jotka Suomi oli allekirjoittanut sekä länsivaltojen (Geneve) että NL:n kanssa. Juridisesti siis sodan alku.

Valitettavasti en tiedä kenestä/mistä puhut.

Unohdit sen, että Talvisodassa ja sen jälkeen ainoa tuki Suomella oli Saksa. Saksa lopeetti Talvisodan ja Suomen oli seu´rattava Saksaa välttääkseenStalinin uhan. Kauttakulkusopimus oli ehkä välttämätön, jotta Stalin ei olisi uskaltanut hyökätä uudelleen, kuten hän toistuvasti Hitlerille esitti haluavansa tehdä. Jatkosota oli kirjaimellisesti Talvisodan jatkoa eli turha nipottaa pelkästä katkeruudesta, koska kyseessä oli elämä tai kuolema tynkä-Suomenakin.

isäksi kaikki kauppa käytiin jo tuolloin Saksan kanssa. Englantihan olisi katkaissut kaiken Suomen kaupan jo aiemmin, mutta USA vähän viivytti sitä.

Kerettiläinenkin on heittänyt vaihteeksi bilettämästä ja jahtaa taas Nimierkkiä :)

Hieman menit taas vaihteeksi metsään ja asian vierestä mutta eihän se uutta sinulta ole. Minä en säilyttele sopimuksia "levykkeellä", täällä ne on sinunkin ihmeteltävissäsi: http://www.finlex.fi/fi/ (sikäli huonot sivut, että vähän kuvia, tylsää tekstiä vain, koita kestää)

Miksihän Suomen ja Saksan liitosta tosiaankin ei löydy sopimusta, vaikka sellainen oli olemassa ja sen on myöntänyt kaikki aikalaiset ja maan johtajat. Voisitko Kerettiläinen selittää, kun kuitenkin tiedät, vai väitätkö että Suomella ja Saksalla ei ollut liittoa, Suomi antoi saksalaisten käyttää aluettaan ilman lupaa?

Taitaa olla parempi, että pysyt tuolla Karjalan-palautus osastolla, kun et historian päälle näytä mitään ymmärtävän. Maailma tosiaankin muuttuu, historia ei, vaikka Kerettiläinen muuta toivoisikin.

Ja esitäppä se paperi siitä Paatsjoen pakkoluovutuksesta, jos löytyy...

Nimierkki kirjoitti:

Kerettiläinenkin on heittänyt vaihteeksi bilettämästä ja jahtaa taas Nimierkkiä :)

Hieman menit taas vaihteeksi metsään ja asian vierestä mutta eihän se uutta sinulta ole. Minä en säilyttele sopimuksia "levykkeellä", täällä ne on sinunkin ihmeteltävissäsi: http://www.finlex.fi/fi/ (sikäli huonot sivut, että vähän kuvia, tylsää tekstiä vain, koita kestää)

Miksihän Suomen ja Saksan liitosta tosiaankin ei löydy sopimusta, vaikka sellainen oli olemassa ja sen on myöntänyt kaikki aikalaiset ja maan johtajat. Voisitko Kerettiläinen selittää, kun kuitenkin tiedät, vai väitätkö että Suomella ja Saksalla ei ollut liittoa, Suomi antoi saksalaisten käyttää aluettaan ilman lupaa?

Taitaa olla parempi, että pysyt tuolla Karjalan-palautus osastolla, kun et historian päälle näytä mitään ymmärtävän. Maailma tosiaankin muuttuu, historia ei, vaikka Kerettiläinen muuta toivoisikin.

Ja esitäppä se paperi siitä Paatsjoen pakkoluovutuksesta, jos löytyy...

Lue lisää

Ja jälleen Nimierkki alkaa paniikissa jauhaa kirjoittajista, kun asioissa mennään metsään. Ja kuinka ollakaan, taas löytyi se kuuluisa finlex.fi, joka viimeistään silloin lyödään pöytään, kun argumenit ovat vähissä. Sinähän se kaikki ratkausu kaikkeen onkin :D

Jos sitä liittosopimusta ei löydy, silloin sitä ei olla virallisesti liitossa. Onko tämä nyt ihan liian vaikeaa ymmärtää?

Nimierkillä ei taaskaan ollut mitään mahdollisuuksia Putkista vastaan, joka pisteli jälleen Nimierkin matalaksi kylmällä faktatiedolla. Jos asioista ei mitään oikeasti tiedä, ei pitäisi väitellä vain omaa egoansa pönkittäen. Siinä nimittäin joutuu naurunalaiseksi.

Putkiselle 6-0 kirjoitti:

Nimierkillä ei taaskaan ollut mitään mahdollisuuksia Putkista vastaan, joka pisteli jälleen Nimierkin matalaksi kylmällä faktatiedolla. Jos asioista ei mitään oikeasti tiedä, ei pitäisi väitellä vain omaa egoansa pönkittäen. Siinä nimittäin joutuu naurunalaiseksi.

Lue lisää

hoisi homman kotiin! Hyvä Putkinen!

Putkiselle 6-0 kirjoitti:

Nimierkillä ei taaskaan ollut mitään mahdollisuuksia Putkista vastaan, joka pisteli jälleen Nimierkin matalaksi kylmällä faktatiedolla. Jos asioista ei mitään oikeasti tiedä, ei pitäisi väitellä vain omaa egoansa pönkittäen. Siinä nimittäin joutuu naurunalaiseksi.

Lue lisää

En tiedä minkälaisin silmin monet täällä lukee puhdasta kirjakieltä, ja samoilla henkilöillä näyttää olevan myös paha lukihäiriö. Kuinka ihmeessä joku voi nähdä Putkisen voittaneen nimierkin? Ja vielä mukamas puhtaalla faktatiedolla? Jos täällä joku on esittänyt faktatietoja niin nimenomaan nimierkki. Putkonen on taas jättänyt vastaamatta asiallisesti esitettyihin kysymyksiin ja faktoihin, heittelemällä lapsellista "imperialistinen ryövääjävaltio" jne.

Lapsellista, suoraan sanoen tyhmää; kuinka tuollaista henkilöä joku uskoo? No tietenkin nämä rysien vihaajat, katkeroituneet talvisodanhengen kannattajat jotka eivät näe puita metsältä. Säälittäviä raukkoja. Onneksi on tuollaisia kuin nimierkki, henkilöitä jotka PUOLUEETTOMASTI vetoavat faktatietoihin eivätkä lue jotain sotakirjaa ja vedä sieltä "tietojaan".

Kaikista naurettavinta on se, että kun nimierkki antaa lähdeitään ja linkkejä joista käy selville tosiasioita, sitä vähätellään. Ihan totta, kuinka vitun tyhmää kansaa tässä maassa asuu? Ei ole yhtään ihme että ollaan huonompia kuin länsi ja itä ja etelä: juntit on juntteja vaikka voissa paistaisi!

Kun luen täällä noita sokeita, tiedonhaluttomia kiihkoisänmaallisia sekopäitä, häpeän olla suomalainen. HÄPEÄN!

Akselivalloilla oli kirjallinen liittosopimus ("terässopimus"). Se ei pakottanut julistamaan sotaa Saksan vihollisille. Sopimuksen Saksan kanssa allekirjoittivat Italia 1939, Japani, Unkari ja Romania 1940 sekä Bulgaria 1941.

Neuvostoliitto käytti Viron lentokenttiä Suomen pommitusten tukikohtina talvisodassa. Silti Viro ja Suomi eivät olleet sodassa keskenään.