Yhdessä oltu jo yli 20 v, lapsetkin jo isoja (asuvat kuitenkin vielä kotona). Jo useamman vuoden ajan on tunteet puolisoa kohtaan hiipuneet. En rakasta häntä, en enää vuosiin. Viime aikoina on jopa ihan pienetkin asiat alkaneet hänessä ärsyttää ihan suunnattomasti ja tuntuu, että tämän takia olen koko ajan pahalla tuulella. Myös lapsille (joka harmittaa sitten itseänikin). Minulle olisi ok jatkaa avioliittoa lasten takia KAVERINA, ei siis todellakaan mitään romanttista tee mieli mieheni kanssa harrastaa, puhua saatikka edes ajatella. Hän kuitenkin edelleen sanoo rakastavansa, haluaa seksiä (yäk ajatuksellekin) jne.
Ketään kohtalontoveria? Miten te olette ongelman ratkaisseet? Ero? Kuten sanottua, en halua lapsilta rikkoa kotia vaan olisin valmis elämään kuin zombie siihen saakka kunnes lapset lähtevät omilleen mutta en tiedä, miten kestän miehen jatkuvat lääppimiset ja odotukset oikeasta parisuhteesta.
Pienet(kin) asiat ärsyttävät
32
596
Vastaukset
- Peukutan parisuhteel
Miksihän kiinnität noin kamalasti huomiota siihen, mitkä asiat miehessäsi ärsyttävät, varmasti on asioita, jotka myös viehättävät tai ovat positiivisia. Et sinäkään ole varmasikaan miehesi mielestä aina ihana ja haluttava mutta hän RAKASTAA.
Ongelma on sinun ja sinun tulee se ratkaista. Saat varmasti kymmeniä neuvoja siitä, miten kannataa vain erota ja etsiä uutta suuntaa elämään. Uutta suuntaa ja painopistettä voi etsiä myös pitkässä parisuhteessa, se itse asiassa on usein edellytys sille, että parisuhde kestää.
Pitkä parisuhde on vaalimisen arvoinen, varsinkaan jos se ei sisällä mitään klassisia oikeita eron aiheita kuten alkoholismi tai väkivalta. Tunteemma syntyvät aina omien ajatustemme tuloksena, eli sinun täytyisi nyt muuttaa ajatuksiasi ja asenteen tarkistaminenkin olisi paikallaan. - ei kavereiksi!
Teillä on jo isot lapset. Jos avioliitto ei kiinnosta, niin lasten takia on turha olla yhdessä.
Tuossa vaiheessa ei ole välttämätöntä pysyä edes puheväleissä exän kanssa, joten kerää vain ja kamppeesi ja lähde etsimään uutta onnea.
Kaikkein idioottimaisinta on kuvitella, että voisi pysyä kaverina exän kanssa. Miksi ihmeessä edes haluaisit kaverin, jota et voi sietää?
Paras vaihtoehto tietysti olisi selvittää ongelmienne syyt ja jatkaa onnellisimpina yhdessä. Harvalta parilta välien korjaaminen onnistuu. Erityisesti silloin, kun asenne on niinkin negatiivinen kuin sinulla.- meitä on moneksi
Sinähän se varsinainen terapeutti olet. Olet itsekäs,sinusta ei ole kaveriksi edes työpaikalla. Mietippäs ajatusmaailmaasi. Jotain hyvää toki,saamme halvalla erotaloja ostella.
- 20 + 20
meitä on moneksi kirjoitti:
Sinähän se varsinainen terapeutti olet. Olet itsekäs,sinusta ei ole kaveriksi edes työpaikalla. Mietippäs ajatusmaailmaasi. Jotain hyvää toki,saamme halvalla erotaloja ostella.
"ei kavereiksi!" on oikeassa. Olen aikamoinen moralisti, mutta kun lapset ovat aikuisia, velvollisuudet ovat ohi.
- rillit
20 + 20 kirjoitti:
"ei kavereiksi!" on oikeassa. Olen aikamoinen moralisti, mutta kun lapset ovat aikuisia, velvollisuudet ovat ohi.
Avioliitossa velvollisuus rakastaa toista ihmistä ei ole ohi lasten aikuistuttua. Pitikin tarkistaa vihkikaava. Ei, siinä ei puhuta yhdestäkään lapsesta, pienenä eikä aikuisena.
Mutta rakkaudesta itse asiassa, kaikenlaisina päivinä...
Rakkaus muuttaa muotojaan, pitkässä liitossa- väistämättä. Voihan erillään asumista kokeilla. Jos puolisoa tulee ikävä- rakkaus itse on yhä jollain tasolla olemassa.
-Puhekaveri.
-Harrastekaveri.
-Sänkykaveri/unikaveri.
-Arjen kaveri.
Jne. Tuossa hyvä listan alku, mitä puoliso on, joillekin työkaverikin, ja unelmien toteuttamisen kaveri. Mitä puolisosi on sinulle? Ehkä se siitä lähtee, kun puhutte- mitä olette toisillenne. Äkkiä on tarpeetonta tehdä hätiköityjä.
- 77 / 66
Mitkähän ovat niitä pieniäkin ärsyttäviä asioita?
Taitaa olla myöhäistä tottua niihin?
Me teimme heti alkuun kompromissin jossa minä jäin "voiton" puolelle.
Aivan ensi kuukausina vaimoni raivostui tavastani tiputella vaatteni eteisen lattialle kotiin tullessani.
Pari kertaa esiintyi "lentävien tekstiilien" ilmiö.
Tilanne päätyi nopeasti siihen, että ripustettavat vaatteet nostan naulakkoon mutta sukkani ja kaikki siihen vuodenaikaan käyttämäni kengät ovat lattialla suloisessa järjestyksessäni.
Toinen tapani johon hän on tottunut mutta ei vieläkään hyväksy, on kivesteni kohentelu kotona.
Seksi? En ole koskaan höpöttänyt rakkaudesta mutta vieläkin vaimoni kiinnostuu läheisyyden syvemmästä toteutusmuodosta pari kertaa viikossa.
Aikaa ja askarteluahan se vaatii.
En osaa sanoa muuta kuin sen, että kannattaisikohan itsetutkiskelu ja tilanteen analysointi yhdessä?
Oletko kertonut miehellesi mitkä asiat hänessä ärsyttävät?
Jos olet niin mikä on ollut reaktio?- 71 / 66
Lipsahti. 71v.
- ap......................
Pieniä ärsyttäviä asioita: toisen lapsen suosiminen kaikessa toisen jäädessä varjoon, jatkuva kovaääninen ja estoton piereskely, jatkuva sohvalla makaaminen ja tv:n katsominen, kaljan kittaaminen viikonloppuisin, itsekäs käytös, yksinkertaiset puheet (joista huomaa, ettei oikeasti asiasta tiedä mitään mutta esittää kaikentietävää), joululaulujen laulaminen keskellä kesää jne jne. Eli ärsyttää hyvin monenlaiset asiat. Ja kun toinen vain ärsyttää, voitte vain arvata, että seksin vonkaaminenkin ärsyttää. En todellakaan halua miestäni.
Yksi puhuu parisuhteen puolesta, toinen kannustaa harkitsemaan eroa. En haluaisi rikkoa lasten kotia ja koen olevani valmis pilaamaan nämä vuodet omasta elämästäni tässä roikkuessani. Ja samalla pilaan mieheni vuodet, kun hän ei rakastavaa vastakaikua minulta saa. - minusta
ap...................... kirjoitti:
Pieniä ärsyttäviä asioita: toisen lapsen suosiminen kaikessa toisen jäädessä varjoon, jatkuva kovaääninen ja estoton piereskely, jatkuva sohvalla makaaminen ja tv:n katsominen, kaljan kittaaminen viikonloppuisin, itsekäs käytös, yksinkertaiset puheet (joista huomaa, ettei oikeasti asiasta tiedä mitään mutta esittää kaikentietävää), joululaulujen laulaminen keskellä kesää jne jne. Eli ärsyttää hyvin monenlaiset asiat. Ja kun toinen vain ärsyttää, voitte vain arvata, että seksin vonkaaminenkin ärsyttää. En todellakaan halua miestäni.
Yksi puhuu parisuhteen puolesta, toinen kannustaa harkitsemaan eroa. En haluaisi rikkoa lasten kotia ja koen olevani valmis pilaamaan nämä vuodet omasta elämästäni tässä roikkuessani. Ja samalla pilaan mieheni vuodet, kun hän ei rakastavaa vastakaikua minulta saa.Minusta toisen lapsen suosiminen ei ole mikään pikkuasia. Eikö noista voisi avoimesti puhua vai oletko puhunutkin? Miten suhtautuu?
Parisuhteessa pitäisi voida sanoa asioista, jotka ärsyttävät niin että toisella on mahdollisuus korjata käytöstä ennen kuin on liian myöhäistä. Piereskely, nenän kaivaminen, typerät puheet (esim. rasismi) ja vastaavat ällöttävät tavat olisivat sellainen asia, ettei itseänikään moinen mies kiinnostaisi seksuaalisesti. Yäk. Suoraan sanominen on ihan hyvä keino parantaa suhdetta.
- 14+20
Eihän kaverissa ärsytä mikään, jos hänen kanssaan asuu, ei kuulosta siltä että olisitte kavereita.
Ikävältä kuulostaa lasten kannalta tuollainen ratkaisu. Lapset kyllä tajuavat onko vanhempien liittoo onnellinen vai ei. Ei huonoon liittoon jäämisestä voi lapsia syyttää. Malli parisuhteesta perityy lapsille ja samoin asioiden avoin käsittely ja ratkaisujen tekeminen tai avun hakeminen vaikka terapiasta. Jos kerran et ole muuten kuin lasten takia yhdessä niin kyllähän koti on lapsilta jo silloin rikottu koska se varsinainen koti on kodin ilmapiiri.- 71 / 66
Mallin periytyminen voi olla kaksisuuntaista.
Oma lapsuuden kotini oli niin riitainen, että se malli vaikutti täysin päinvastaiseen suuntaan.
Vaikutti myös avioitumisen hitauteen ja malttiin lasten hankinnassa.
Oma poikamme on perinyt mallin meiltä, ehkä turhankin pitkälle mutta ainakaan siitä ei ole haittaa heidän parisuhteelleen. - 14+20
71 / 66 kirjoitti:
Mallin periytyminen voi olla kaksisuuntaista.
Oma lapsuuden kotini oli niin riitainen, että se malli vaikutti täysin päinvastaiseen suuntaan.
Vaikutti myös avioitumisen hitauteen ja malttiin lasten hankinnassa.
Oma poikamme on perinyt mallin meiltä, ehkä turhankin pitkälle mutta ainakaan siitä ei ole haittaa heidän parisuhteelleen.Näinpä juuri. Ei siitä onnettomasta avioliitosta jää lapsille mitään uhrautuvan äidin ihanaa kuvaa vaan ihan päinvastoin. Pelkissä seinissä ei ole sitä mitä lapsi tarvitsee. Itselläkin tästä kokemusta.
- 14+20
14+20 kirjoitti:
Näinpä juuri. Ei siitä onnettomasta avioliitosta jää lapsille mitään uhrautuvan äidin ihanaa kuvaa vaan ihan päinvastoin. Pelkissä seinissä ei ole sitä mitä lapsi tarvitsee. Itselläkin tästä kokemusta.
Ja mielstäni hyviä kysymyksiä aloittajalle tässä esitetty. Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta joten kaksi vastuullista siitä miten regoi ja ratkaisee ongelmia.
- Uusiudu
Omaa elämää etsimään ja heti. Enkä tarkoita avioeroa. Miehen syy se ei välttämättä ole, jos sinulla on ahdasta mielen puolella.
- aivan tosi
Minusta tuntuu,että kaikki on mielenvikaisia. En suodittele teille mitään edes uutta suhdetta. Hoitakaa oma nuppi kuntoon,sitten miettikää .
- Pariterapiaan mars!
aivan tosi kirjoitti:
Minusta tuntuu,että kaikki on mielenvikaisia. En suodittele teille mitään edes uutta suhdetta. Hoitakaa oma nuppi kuntoon,sitten miettikää .
Juuri näin. Itse eronneena (mies petti) nauratti nuo ärsyttävät jutut (paitsi tuo suosiminen). Tuohan on perusmies; piereskelee ja makaa sohvalla, omaa omia mielipiteitä jne. Mitä ihmettä kuvittelet, että muut miehet tekevät?
Oletko katsonut liikaa romanttisia elokuvia ja lukenut roskaromaaneja?
Menkää pariterapiaan. Tuskin olet mennyt mieheksi kansaa naimisiin niin, että nuo hänen tapansa sinua jo silloin ärsyttivät ja seksi ällötti. Eihän lapsiakaan silloin olisi. Varmasti rakastit häntä. Mihin hänessä rakastuit, miksi ihastuit? Mieti niitä ha pohdi myös, miten itse toimit?
Keskustele avoimesti äläkä kerää vihaa, se on epäreilua miestäsi kohtaan.
Mikäli päädytte terapian ja yrittämisen jälkeen eroon, olkoon niin. Mutta aina kannattaa yrittää. Eronneena ei ole helppoa, eikä ne muutkaan miehet sen kummempia ole. Jos niin kuvittelet, kannattaa ostaa kiiltokuva miehestä. Asetat liikaa odotuksia, ole realisti. - reaalisti ,erotettu
Pariterapiaan mars! kirjoitti:
Juuri näin. Itse eronneena (mies petti) nauratti nuo ärsyttävät jutut (paitsi tuo suosiminen). Tuohan on perusmies; piereskelee ja makaa sohvalla, omaa omia mielipiteitä jne. Mitä ihmettä kuvittelet, että muut miehet tekevät?
Oletko katsonut liikaa romanttisia elokuvia ja lukenut roskaromaaneja?
Menkää pariterapiaan. Tuskin olet mennyt mieheksi kansaa naimisiin niin, että nuo hänen tapansa sinua jo silloin ärsyttivät ja seksi ällötti. Eihän lapsiakaan silloin olisi. Varmasti rakastit häntä. Mihin hänessä rakastuit, miksi ihastuit? Mieti niitä ha pohdi myös, miten itse toimit?
Keskustele avoimesti äläkä kerää vihaa, se on epäreilua miestäsi kohtaan.
Mikäli päädytte terapian ja yrittämisen jälkeen eroon, olkoon niin. Mutta aina kannattaa yrittää. Eronneena ei ole helppoa, eikä ne muutkaan miehet sen kummempia ole. Jos niin kuvittelet, kannattaa ostaa kiiltokuva miehestä. Asetat liikaa odotuksia, ole realisti."Pariterapiaan mars" ja tuo lopputeksti on hyvä lukea kaikkien.
- en ymmärrä
Pariterapiaan mars! kirjoitti:
Juuri näin. Itse eronneena (mies petti) nauratti nuo ärsyttävät jutut (paitsi tuo suosiminen). Tuohan on perusmies; piereskelee ja makaa sohvalla, omaa omia mielipiteitä jne. Mitä ihmettä kuvittelet, että muut miehet tekevät?
Oletko katsonut liikaa romanttisia elokuvia ja lukenut roskaromaaneja?
Menkää pariterapiaan. Tuskin olet mennyt mieheksi kansaa naimisiin niin, että nuo hänen tapansa sinua jo silloin ärsyttivät ja seksi ällötti. Eihän lapsiakaan silloin olisi. Varmasti rakastit häntä. Mihin hänessä rakastuit, miksi ihastuit? Mieti niitä ha pohdi myös, miten itse toimit?
Keskustele avoimesti äläkä kerää vihaa, se on epäreilua miestäsi kohtaan.
Mikäli päädytte terapian ja yrittämisen jälkeen eroon, olkoon niin. Mutta aina kannattaa yrittää. Eronneena ei ole helppoa, eikä ne muutkaan miehet sen kummempia ole. Jos niin kuvittelet, kannattaa ostaa kiiltokuva miehestä. Asetat liikaa odotuksia, ole realisti.Onko ihminen oikeasti tarkoitettu pysymään kiinni yhdessä ihmisessä koko ikänsä? Vaikka et rakasta niin yhdessä on silti pysyttävä vaikka hampaat irvessä ja keksittävä omia juttuja, jotta ankeaa elämäänsä jaksaa vuodesta toiseen? Kuka sen määrittelee, että siihen yhteen on juurruttava? Jos parisuhde on alkanut vaikka alaikäisenä niin ihanko oikeasti te uskotte että ihmiset eivät vanhetessaan kasva henkisesti siinä määrin, että se nuoruuden heila ei enää vain olekaan se, mitä parisuhteelta odotat? Jos parisuhteessa ei ole alkoholismia, väkivaltaa eikä pettämistä, tulee yhdessä pysyä väkisin lasten takia?
- Pariterapiaan mars!!
en ymmärrä kirjoitti:
Onko ihminen oikeasti tarkoitettu pysymään kiinni yhdessä ihmisessä koko ikänsä? Vaikka et rakasta niin yhdessä on silti pysyttävä vaikka hampaat irvessä ja keksittävä omia juttuja, jotta ankeaa elämäänsä jaksaa vuodesta toiseen? Kuka sen määrittelee, että siihen yhteen on juurruttava? Jos parisuhde on alkanut vaikka alaikäisenä niin ihanko oikeasti te uskotte että ihmiset eivät vanhetessaan kasva henkisesti siinä määrin, että se nuoruuden heila ei enää vain olekaan se, mitä parisuhteelta odotat? Jos parisuhteessa ei ole alkoholismia, väkivaltaa eikä pettämistä, tulee yhdessä pysyä väkisin lasten takia?
Ei välttämättä. Mutta monesti kyllästymään arkeen ja pidetään omaa suhdetta huonompana kuin muiden. Haaveillaan hullusta rakkaudesta, halutaan ikuista ihailua mieheltä, halutaan ELÄÄ! Ja sitten erotaan, ellei oteta salasuhdetta. Eron jälkeen etsitään sitä suurta rakkautta. Kun sitä ei löydy, aletaan haikailemaan takaisin entiseen. Verrataan uusia kumppaneita rakastumisvaiheen jälkeen exään, arkea entiseen,
Tietysti on ihmisiä, jotka löytävät uuden kumppanin ja ovat ikuisesti yhdessä. Kovin moni joutuu kuitenkin parisuhdekierteeseen, jossa kumppanit vaihtuvat muutamien vuosien välein.
Sitäkö halutaan? Kun haaveillaan vanhenemisesta yhdessä, jää se monilla eron ja uuden kumppanihaun jaloissa haaveeksi.
En kehota ketään olemaan väkisin yhdessä. Kannattaa vain miettiä, mitä erolta haluaa, mikä on toivetila ja miksi oikeasti haluaa erota. Samalla miettii myös, ovatko toiveet realistisia.
Mikäli suhteessa on sovittamattomia ristiriitoja, on ero varmasti ratkaisu, mutta kyllästymisen taustalla on monesti läheisyyden puute ja etääntyminen. Siihen auttaa kommunikaatio, asioiden pohtiminen yhdessä, yhdessä tekeminen, heittäytyminen välillä ihan muuhun kuin arkeen. Otetaan yhteistä aikaa, ilman lapsia. Se voi aluksi tuntua kummalta, mutta vähitellen se entinen luontevuus voi tulla esille.
Oikeasti, ero eoi ole niin ruusuista, kuin moni kuvittelee.
Varsinkin jos on lapsia, vaikka olisivat aikuisiakin jo. Perheen traditiot häviää sellaisenaan, niin moni asia muuttuu, ettei sitä voi edes kuvitella liitossa ollessaan. Minä tiedän. Vaikka exäni paljastui härskiksi petturiksi, ikävöin edelleen aikoja, kun olimme yhdessä perheenä, kun kaikki toimi. Ikävöin häntä, kun arki ei suku, tai kun joutuu työn takia järjestelemään lastenhoitoa, asioita, jotka olivat aikalailla itsestäänselvyyksiä aviossa ollessa. Kumppanin menetys on suuri juttu.
Itse olen erittäin hyvin toimeentuleva, en tarvitse miestä elättäjäksi, olen itsellinen, sormi ei mene suuhun kiperissäköön tilanteissa, silti kaipaan aikaa, kun olimme yhdessä. Nyt tuntuu, että elämä oli helpompaa.
Silti mielummin yksin, kuin ilman luottamusta pettäjän kanssa.
Mutta miettikää te, jotka vielä avioliitossa olette, mitkä asiat ovat tärkeitä.
Ei teidän tarvitse luopua naiseudesta liitossa, voitte harrastaa ja tehdä omia asioita. Onni on jokaisessa itsessään, sitä ei pidä odottaa kenenkään tuovan teille. Kun itse käyttäydytte niin, kuin haluatte itsenne olevan, alkaa elämä muuttumaan.
Muutos lähtee sisältä, ei ulkoisista asioista. Ainakaan ensiksi. - 18+13
Pariterapiaan mars!! kirjoitti:
Ei välttämättä. Mutta monesti kyllästymään arkeen ja pidetään omaa suhdetta huonompana kuin muiden. Haaveillaan hullusta rakkaudesta, halutaan ikuista ihailua mieheltä, halutaan ELÄÄ! Ja sitten erotaan, ellei oteta salasuhdetta. Eron jälkeen etsitään sitä suurta rakkautta. Kun sitä ei löydy, aletaan haikailemaan takaisin entiseen. Verrataan uusia kumppaneita rakastumisvaiheen jälkeen exään, arkea entiseen,
Tietysti on ihmisiä, jotka löytävät uuden kumppanin ja ovat ikuisesti yhdessä. Kovin moni joutuu kuitenkin parisuhdekierteeseen, jossa kumppanit vaihtuvat muutamien vuosien välein.
Sitäkö halutaan? Kun haaveillaan vanhenemisesta yhdessä, jää se monilla eron ja uuden kumppanihaun jaloissa haaveeksi.
En kehota ketään olemaan väkisin yhdessä. Kannattaa vain miettiä, mitä erolta haluaa, mikä on toivetila ja miksi oikeasti haluaa erota. Samalla miettii myös, ovatko toiveet realistisia.
Mikäli suhteessa on sovittamattomia ristiriitoja, on ero varmasti ratkaisu, mutta kyllästymisen taustalla on monesti läheisyyden puute ja etääntyminen. Siihen auttaa kommunikaatio, asioiden pohtiminen yhdessä, yhdessä tekeminen, heittäytyminen välillä ihan muuhun kuin arkeen. Otetaan yhteistä aikaa, ilman lapsia. Se voi aluksi tuntua kummalta, mutta vähitellen se entinen luontevuus voi tulla esille.
Oikeasti, ero eoi ole niin ruusuista, kuin moni kuvittelee.
Varsinkin jos on lapsia, vaikka olisivat aikuisiakin jo. Perheen traditiot häviää sellaisenaan, niin moni asia muuttuu, ettei sitä voi edes kuvitella liitossa ollessaan. Minä tiedän. Vaikka exäni paljastui härskiksi petturiksi, ikävöin edelleen aikoja, kun olimme yhdessä perheenä, kun kaikki toimi. Ikävöin häntä, kun arki ei suku, tai kun joutuu työn takia järjestelemään lastenhoitoa, asioita, jotka olivat aikalailla itsestäänselvyyksiä aviossa ollessa. Kumppanin menetys on suuri juttu.
Itse olen erittäin hyvin toimeentuleva, en tarvitse miestä elättäjäksi, olen itsellinen, sormi ei mene suuhun kiperissäköön tilanteissa, silti kaipaan aikaa, kun olimme yhdessä. Nyt tuntuu, että elämä oli helpompaa.
Silti mielummin yksin, kuin ilman luottamusta pettäjän kanssa.
Mutta miettikää te, jotka vielä avioliitossa olette, mitkä asiat ovat tärkeitä.
Ei teidän tarvitse luopua naiseudesta liitossa, voitte harrastaa ja tehdä omia asioita. Onni on jokaisessa itsessään, sitä ei pidä odottaa kenenkään tuovan teille. Kun itse käyttäydytte niin, kuin haluatte itsenne olevan, alkaa elämä muuttumaan.
Muutos lähtee sisältä, ei ulkoisista asioista. Ainakaan ensiksi.Jos sinun maailmassasi ja tuttavissasi on tuollaisia hullusta rakkaudesta haaveilevia yli-ikäisiä teininaisia ja kaljaa kittaavia, piereviä sohvaperunamiehiä, niin ei se sentään koko maailma ole.
Jos ollaan kokonaan eri planeetalta niin ei suju ystävyys saati avioliitto. Nuoruudenliitoissa voi käydä niin. Mutta siitä olen samaa mieltä, että parisuhdeterapeutti voi auttaa näkemään asiaa laajemmin kuin vain yleistysten ja syyllistysten kautta. - hoitoon kaikki
Pariterapiaan mars! kirjoitti:
Juuri näin. Itse eronneena (mies petti) nauratti nuo ärsyttävät jutut (paitsi tuo suosiminen). Tuohan on perusmies; piereskelee ja makaa sohvalla, omaa omia mielipiteitä jne. Mitä ihmettä kuvittelet, että muut miehet tekevät?
Oletko katsonut liikaa romanttisia elokuvia ja lukenut roskaromaaneja?
Menkää pariterapiaan. Tuskin olet mennyt mieheksi kansaa naimisiin niin, että nuo hänen tapansa sinua jo silloin ärsyttivät ja seksi ällötti. Eihän lapsiakaan silloin olisi. Varmasti rakastit häntä. Mihin hänessä rakastuit, miksi ihastuit? Mieti niitä ha pohdi myös, miten itse toimit?
Keskustele avoimesti äläkä kerää vihaa, se on epäreilua miestäsi kohtaan.
Mikäli päädytte terapian ja yrittämisen jälkeen eroon, olkoon niin. Mutta aina kannattaa yrittää. Eronneena ei ole helppoa, eikä ne muutkaan miehet sen kummempia ole. Jos niin kuvittelet, kannattaa ostaa kiiltokuva miehestä. Asetat liikaa odotuksia, ole realisti.Herra jumala! Löytyykö 2010-luvulla muitakin naisia kuin nimerkki Pariterapiaan mars, joka tajuaa, että naistenlehtien kiiltokuvamiehet ovat ainoastaan mielikuvitus tuotteita? Kyllä meissä kaikissa miehissä on omat vikamme ja ehkä joissakin jotain hyviäkin puolia.
Kun kuunteleee tätä nykyajan trendia, niin eroja tulee kahdesta syystä:
Jos mies eroaa, niin se on ottanut jo uuden naisen Eli on pettäjä paska, joka yleensä kuvittelee että uusien naisten pöksyjen sisältä löytyy jotakin uutta ja ihanaa. No hetken se huuma kestää kun aletaan taas haikelemaan exän perään.
Sen sijaan jos nainen hakee eroa, niin yleisin syy on tämä: yäk seksi ällöttää tuon kaljamahan kanssa tai sinä et ole suihkuseurapiireinen kelpaava mies, joita me naiset lehden jutut on pullollaan tai en vain rakasta enää sinua jne muita aivan säälittäviä syitä.
Yhteistä eroa hakevissa miehissä ja naisissa on tuo säälittävyys sen suhteen, että kuvitellaan että sillä erolla korjataan kaikki. Todellisuudessa sillä ei korjata mitään. Ihmisessä säilyy tasan tarkaan hyvät ja huonot puolet ja alkuhuuman jälkeen uudessa parisuhteessa ne tulee esille ja taas on tärmäyskurssi valmis. - kaikki hoitoon???
hoitoon kaikki kirjoitti:
Herra jumala! Löytyykö 2010-luvulla muitakin naisia kuin nimerkki Pariterapiaan mars, joka tajuaa, että naistenlehtien kiiltokuvamiehet ovat ainoastaan mielikuvitus tuotteita? Kyllä meissä kaikissa miehissä on omat vikamme ja ehkä joissakin jotain hyviäkin puolia.
Kun kuunteleee tätä nykyajan trendia, niin eroja tulee kahdesta syystä:
Jos mies eroaa, niin se on ottanut jo uuden naisen Eli on pettäjä paska, joka yleensä kuvittelee että uusien naisten pöksyjen sisältä löytyy jotakin uutta ja ihanaa. No hetken se huuma kestää kun aletaan taas haikelemaan exän perään.
Sen sijaan jos nainen hakee eroa, niin yleisin syy on tämä: yäk seksi ällöttää tuon kaljamahan kanssa tai sinä et ole suihkuseurapiireinen kelpaava mies, joita me naiset lehden jutut on pullollaan tai en vain rakasta enää sinua jne muita aivan säälittäviä syitä.
Yhteistä eroa hakevissa miehissä ja naisissa on tuo säälittävyys sen suhteen, että kuvitellaan että sillä erolla korjataan kaikki. Todellisuudessa sillä ei korjata mitään. Ihmisessä säilyy tasan tarkaan hyvät ja huonot puolet ja alkuhuuman jälkeen uudessa parisuhteessa ne tulee esille ja taas on tärmäyskurssi valmis.Eli vaikka en rakasta ja lapset aikanaan muuttavat kotoa pois, tulisi tässä vain nyhjätä, kun kerran on yhteen menty? En minä haaveile mistään uudesta kiiltokuvasuhteesta, itse asiassa en minkäänlaisesta parisuhteesta. Hankkiudunko siis minäkin hoitoon, kun en enää rakasta sitä miestä, jonka kanssa 25 v sitten menin yhteen?
- 63v
Tiedän tunteen,meillä ei puhuta eikä pussata.Seksi on yäk yäk.Ei kannata jäädä odottelemaan parempaa...
- erotkaa vaan
Meillä ja meillä,mitä itse teit sen eteen? Paskat yhtikästä mitään,meillä vain oli niin mustasukkanen ja sittenkun itse aikansa nuohosi ravintoloita joku päissään höynäytti ja läks. Nytpä yksin veloissa kyyhöttää. Siinä teille eroterapeuteille kannustettavaa.Erotkaa vaan kun siltä tuntuu. Joskus se pää selviää.
- heureekka
Aloittaja taitaa olla vaihdevuosi-iässä. Kokeile muuttaa kuukaudeksi erilleen miehestä. Näet oliko syy kurjuuteen miehessä vai onko ongelma yllättäen jäljellä vaikka miestä ei ole mailla halmeilla.
Vaihdevuosivaivoihin saa nykyään hyvää hoitoa halutessaan. - jo joutui armas aika
Joululaulujen laulaminen kesällä on kyllä niin pahajuttu, että ei jäljelle muuta jää kuin ero.
- elämä on
Kannattaisiko katsoa joskus peiliin??? Voisiko sun omassa käyttäytymisessäkin olla vikaa?
Toi just tätä 2010-lukua ja vapautta toimia just niin kuin itseä huvittaa..
Ehkä sun kannattaisi etsiä joku salasuhde ja kun se tuntuu hyvältä, niin heitä se entisen pas-ka ukko pihalle ja vie sen rahat samalla ja aloita uusi intohimoinen elämä uuden kumppanin kanssa. JA sitten kun kyllästyt siihenkin tee sama juttu...- ja sivistystä oli
Taitaa edellinen kirjoittaja olla aika katkera. Siltä on varmaan viety rahatkin, no monestako miljoonasta oli kyse? Jos te ajattelette avioliittoa ja rakkautta rahan tai sen kannalta kumpi on tehnyt enemmän sitä tai tätä niin ei hyvä. Mutta aina voi toimia järkevästi, voihan sitä tehdä avioehdon niin ei toinen vie omia säästöjä.
Onneksi kaikki ihmiset eivät ole noin pinnallisia. Toisaalta, jos oma liitto purkautuu ja hyvinkin pätevistä syistä niin eipä tunnu kivalta, kun uutta kumppania katsellessa törmää varmaan tuollaisiin mulkkuihin.
- Mietittävää
Naimisiin mennessä ei aina jaksa välittää pienistä sikamaisista puolison tekemistä tekosista. Kun elämään astuu arki mukaan, alkaa ne ärsyttää enemmän. Juuri pienissä ajattelemattomuuksissa näkyy kunnioittaako puoliso toista, vai ovatko ne hänelle pelkkää hupia välittämättä siitä, millä tavalla ne puolisoon vaikuttaa. Toinen voi tarkoituksellisestikin provosoida näillä typeryyksillä puolisoa ajattelematta, mitä toisen kunnioittaminen merkitsee.
Kun ärsytys menee liian pitkälle, on eroajatus lähempänä ja lopulta sen kokee ratkaisuna päästä pois tilanteesta. Lopulta voi olla niin täynnä toisen osapuolen sikamaisuuksia että puoliso alkaa inhottamaan jo niiden vuoksi.
"Toinen toisenne kunnioituksessa kilpailkaa keskenänne", sanotaan vihkiessä avioliittoon. Kunnioitus lisää kunnioitusta, ilkeys lisää ilkeyttä. Rakkaus lisää rakkautta ja viha vihaa. - Päivi
Tossa tilanteessa sanoisin: Aikalisä! Mene joksikin aikaa muualle, ala opiskelemaan jotain uutta, tai vaihda työpaikkaa. Siinä tullee muutosta arkeen ja varmaan kotielämäänkin.
Tiedän tunteen, mutta poissaolo vaikuttaa positiivisesti. Silloin jopa kaipaa toista taas.- aikalisä
Aikalisän jälkeen käy kyllä usein juuri päinvastoin eli sitä seuraa lopullinen ero.
- Elämää
aikalisä kirjoitti:
Aikalisän jälkeen käy kyllä usein juuri päinvastoin eli sitä seuraa lopullinen ero.
Näin käy kun huomaa että on parempaakin elämää. Porsas on pois viereltä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit418004Olisit ollut varovaisempi
Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e834666Mies sinä olet kaunis katsella
Olet myös rauhallinen, tavallinen, varovainen, lämmin, poikamainen, komea, ryhdikäs, rentotyylinen, kiva, mukava... jne673371- 552196
Sinulle, tahtoisin kertoa mitä
ajattelen siitä. Ehkä olen väärässä, mutta minusta kuulostaa jonkin alulta, mutta ei kerro minkä. Se selvinnee myöhemmi281719Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s71697Miksi suomussalmelaiset haisee niin pahalle?
Kaupassa käydessä huomaa, miten monet ihmiset haisee todella kammottavalle. Eikö täällä osata käydä pesulla tarpeeksi us171606Persut tyrmäsivät Suomen osallistumisen Ukrainan jälleenrakentamiseen
Siinä meni sitten kokoomusyrittäiltä bisnekset sivun suun putinistipersujen takia. Jälleenrakentamiseen osallistuvat mu3591533Miksi miehet pelkäätte jotain naista?
Iskeekö ujous, paniikki ja hävetys. En ole niin pelottava miltä vaikutan vink vink.581209Nuorisojoukko ryösti merkkikengät teinipojan jalasta Helsingin Itäkeskuksessa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010709501.html Muun muassa näidenkin rikosten huomattavan suurista kasvamismääristä vi2791128