Vuolukiven lämmönvaraus

Vertailtaessa vuolukiven ja esim Kerman Saven takkojen varauskykyä, on vuolukivi selvästi parempi. Kokemusta on molemmista.

Totuuus kirjoitti:

Vertailtaessa vuolukiven ja esim Kerman Saven takkojen varauskykyä, on vuolukivi selvästi parempi. Kokemusta on molemmista.

Kermansaven takat tehdään pääosin harkoista, joka on lämmöneriste, eli ei varaa ollenkaan. Vertailu pitää tehdä tiiliin joka varaa lämpöä hyvin ja luovuttaa sitä hitaasti

tiiliin kirjoitti:

Kermansaven takat tehdään pääosin harkoista, joka on lämmöneriste, eli ei varaa ollenkaan. Vertailu pitää tehdä tiiliin joka varaa lämpöä hyvin ja luovuttaa sitä hitaasti

Kerroppa lisää siitä lämmöneristeestä (harkosta), kun tunnut tietävän asian...

Olet aivan oikeilla jäljillä, ominaislämpökapasiteetti todellakin ilmoitetaan kiloa kohti ja näin se on kokoonsa nähden huomattavasti suurempi vuolukiviuunissa.
Tarkkaan ottaen se on 6,4 kertainen tiileen verrattuna. Ominaislämpökapasiteetti eli lämmönkantokyky on oleellisin tekijä mitä varauskykyyn tulee, lisäksi vuolukivellä on varauskyvylle edullinen lustorakenne jolla varauskyky vielä paranee kunhan lustot ymmärretään asettaa oikein päin, Juukassa kyllä osataan, käykää niiden kotisivuilla ja lopettakaa toi jorina.

termisellä diffusiviteetilla on merkityksensä. Terminen diffusiviteetti kuvaa lämmön absorptiota savukaasuista tulipesässä ja poskikanavissa. Vuolukiven terminen diffusiviteetti on 3-3.5 kertainen tiileen verrattuna. Tässä on syy miksi lämmönsiirtopinta (tulipesä, poskikanavat) vuolukivellä voi olla 30-35% tiileen verrattuna saman lämpövirran aikaansaamiseksi.
Terminen diffusiviteetti = lämmönjohtavuus/(ominaislämpö*tiheys)

Masa kirjoitti:

Olet aivan oikeilla jäljillä, ominaislämpökapasiteetti todellakin ilmoitetaan kiloa kohti ja näin se on kokoonsa nähden huomattavasti suurempi vuolukiviuunissa.
Tarkkaan ottaen se on 6,4 kertainen tiileen verrattuna. Ominaislämpökapasiteetti eli lämmönkantokyky on oleellisin tekijä mitä varauskykyyn tulee, lisäksi vuolukivellä on varauskyvylle edullinen lustorakenne jolla varauskyky vielä paranee kunhan lustot ymmärretään asettaa oikein päin, Juukassa kyllä osataan, käykää niiden kotisivuilla ja lopettakaa toi jorina.

Lue lisää

Mikä on laskennassa (umpi)tiilen tiheys ja om.kapasiteetti ?
Samoin vuolukiven ?
Reikätiili on tietty kevyt, umpitiili ei niinkään.

Kiitod

Mikko 7 kirjoitti:

termisellä diffusiviteetilla on merkityksensä. Terminen diffusiviteetti kuvaa lämmön absorptiota savukaasuista tulipesässä ja poskikanavissa. Vuolukiven terminen diffusiviteetti on 3-3.5 kertainen tiileen verrattuna. Tässä on syy miksi lämmönsiirtopinta (tulipesä, poskikanavat) vuolukivellä voi olla 30-35% tiileen verrattuna saman lämpövirran aikaansaamiseksi.
Terminen diffusiviteetti = lämmönjohtavuus/(ominaislämpö*tiheys)

Lue lisää

Itselläni on vuolukiviuuni, sen ominaisuudet eli suhteellisen pieni/kompakti koko,nopeahko lämpeneminen ja myös lämpimänä pysyminen seuraavaan iltaan asti hyvin tiedossa.
Olin tuossa vasta vuokramökillä. No talohan se oikeastaan oli, 100m2 ja sisältä aluksi viileähkö eli noin 18 astetta. Lämmiteltiin tietysti tiilitakkaa sitten. Kooltaan se oli hyvin (75x75x170) samankokoinen kuin kotoani löytyvä vuolukiviuuni. No havainnot: puuta sai polttaa reilusti ja siittä huolimatta ei tuntunut vaan huone lämpenevän. Ja tosiaankin kädellä lämpöä kokeiltaessa ei uunin pinta ollut juurikaan edes lämmennyt no kaippa se sitten 6 tunnin päästä olisi lämpimältä tuntunut. Aamulla uuni oli kyllä kädellä koeteltuna taas kylmä.
Tuon kokemuksen jälkeen olen erittäin tyytyväinen omaan uuniini. Ehkä se tiilitakkakin samaan pystyisi kun tehdään tilavuudeltaan tuplaten suurempana.

itsellä tiilinen leivinuuni jonka massa n.4000kg kun sen lämmittää kunnolla on uunin sisällä n.450 astetta. Luovuttaa lämpöä lämmityksen jälkeen kaksi päivää. kavereilla on noita vuolukivi takka-leivinuunivirityksiä jotka tuntuvat pitävän lämmön vain seuraavaan päivään. Tosin niissä yleensä pienempi massa. Valittiin toi tiiliuuni sen perusteella että haluttiin hyvät paisto- ja lämmitys ominaisuudet. Meillä on velipojan kanssa samankokoiset ja muotoiset talot ja veljellä vuolukivitakkaleivinuuni. Puun kulutus meillä vuonna 2003 n.3,5m3 ja veljellä 8m3. Molemmissa taloissa suorasähkölämmitys ja sähkönkulutus samaa luokkaa. Meillä tarvitsee lämmittää tuota uunia paljon harvemmin

paras kirjoitti:

itsellä tiilinen leivinuuni jonka massa n.4000kg kun sen lämmittää kunnolla on uunin sisällä n.450 astetta. Luovuttaa lämpöä lämmityksen jälkeen kaksi päivää. kavereilla on noita vuolukivi takka-leivinuunivirityksiä jotka tuntuvat pitävän lämmön vain seuraavaan päivään. Tosin niissä yleensä pienempi massa. Valittiin toi tiiliuuni sen perusteella että haluttiin hyvät paisto- ja lämmitys ominaisuudet. Meillä on velipojan kanssa samankokoiset ja muotoiset talot ja veljellä vuolukivitakkaleivinuuni. Puun kulutus meillä vuonna 2003 n.3,5m3 ja veljellä 8m3. Molemmissa taloissa suorasähkölämmitys ja sähkönkulutus samaa luokkaa. Meillä tarvitsee lämmittää tuota uunia paljon harvemmin

Lue lisää

massa on?

velpojan kirjoitti:

massa on?

No velpojan massa on sellaiset 150 kiloa mutta on se muutenkin iso mies.

Masa kirjoitti:

Olet aivan oikeilla jäljillä, ominaislämpökapasiteetti todellakin ilmoitetaan kiloa kohti ja näin se on kokoonsa nähden huomattavasti suurempi vuolukiviuunissa.
Tarkkaan ottaen se on 6,4 kertainen tiileen verrattuna. Ominaislämpökapasiteetti eli lämmönkantokyky on oleellisin tekijä mitä varauskykyyn tulee, lisäksi vuolukivellä on varauskyvylle edullinen lustorakenne jolla varauskyky vielä paranee kunhan lustot ymmärretään asettaa oikein päin, Juukassa kyllä osataan, käykää niiden kotisivuilla ja lopettakaa toi jorina.

Lue lisää

Vuolukiven lämmönvarauskyky(ominaislämpö) kilogrammaa kohden on käytännössä sama kuin tiilen. Tuo suhdeluku 6,4 saattaa viitata lämmönjohtavuuteen, ei ainakaan lämmönvarauskykyyn (ominaislämpöön). Tarkkoja arvoja ei edessäni juuri ole, mutta joku voisi ne kaivaa ja kertoa.

Tietoa on kirjoitti:

Vuolukiven lämmönvarauskyky(ominaislämpö) kilogrammaa kohden on käytännössä sama kuin tiilen. Tuo suhdeluku 6,4 saattaa viitata lämmönjohtavuuteen, ei ainakaan lämmönvarauskykyyn (ominaislämpöön). Tarkkoja arvoja ei edessäni juuri ole, mutta joku voisi ne kaivaa ja kertoa.

Lue lisää

Vuolukiven ja tiilen ominaislämmöt ovat lähellä toisiaan - vuolukiven hiven (5%) suurempi. Tiheys poikkeaa merkitsevästi - tiili 1500-1800 kg/m3 ja vuolukivi n. 3000 kg/m3. Tilavuuden suhteen laskettu ominaislämpökapasiteetti on vuolukivellä siten 1,7-1,8 kertainen tiileen verrattuna.
Vuolukiven lämmönjohtavuus on 4-6.5 (luston suunta vaikuttaa) kertainen tiileen verrattuna.
Terminen diffusiviteetti on oleellinen varaavuuteen vaikuttava tekijä. Vuolukiven terminen diffusiviteetti (lämmön absorptionopeus varaavaan massaan) on vuolukivellä 3...3.5 kertainen tiileen verrattuna. Siis vuolukivitulisijan koko sekä tulipasän ja konvektio-osan lämmönsiirtopinta-ala voidaan pitää selvästi tiiliuunia pienempinä samalla hyötysuhteella, varauskyvyllä ja teholla.
Terminen diffusiviteetti = lämmönjohtavuus/(ominaislämpö*tiheys)

Tietoa on kirjoitti:

Vuolukiven lämmönvarauskyky(ominaislämpö) kilogrammaa kohden on käytännössä sama kuin tiilen. Tuo suhdeluku 6,4 saattaa viitata lämmönjohtavuuteen, ei ainakaan lämmönvarauskykyyn (ominaislämpöön). Tarkkoja arvoja ei edessäni juuri ole, mutta joku voisi ne kaivaa ja kertoa.

Lue lisää

Kiitos Mikko7 faktatiedoista. En epäile niitä.

Siis voidaan sanoa: Kerro kivi/tiilirakenteisen uunisi paino, niin minä kerron paljonko lämpöä siihen on varautunut, kun se on lämmitetty tiettyyn lämpötilaan. Käytettyä kivimateriaalia ei juurikaan tarvitse tietää, koska sen vaikutus on niin pieni.

Tietoa on kirjoitti:

Kiitos Mikko7 faktatiedoista. En epäile niitä.

Siis voidaan sanoa: Kerro kivi/tiilirakenteisen uunisi paino, niin minä kerron paljonko lämpöä siihen on varautunut, kun se on lämmitetty tiettyyn lämpötilaan. Käytettyä kivimateriaalia ei juurikaan tarvitse tietää, koska sen vaikutus on niin pieni.

Lue lisää

Vuolukiviuunin lämmitysohjeissa sanotaan: Yleensä riittää 1-3 lisäyskertaa. Eli se kestää nostaa lämpötilaa paljon korkeammalle kuin kuoreton tiiliuuni. Mutta vaatii se aikaa polttaa esim. yhteensä neljä pesällistä peräkkäin. Eikä se energia tyhjästä synny. Tai muuten se on ikiliikkuja. Onkohan missään olemassa puolueetonta mittaustietoa vuolukiviuunien luovutustehoista?

Tietoa on kirjoitti:

Kiitos Mikko7 faktatiedoista. En epäile niitä.

Siis voidaan sanoa: Kerro kivi/tiilirakenteisen uunisi paino, niin minä kerron paljonko lämpöä siihen on varautunut, kun se on lämmitetty tiettyyn lämpötilaan. Käytettyä kivimateriaalia ei juurikaan tarvitse tietää, koska sen vaikutus on niin pieni.

Lue lisää

Vuolukiven korkeampi lämmönjohtavuus (ja se hemmetin terminen diff.) aikaansaa sen, että vuolukiviuunin varaavan massan keskilämpötila on tiiliuunia korkeampi.

Siis vuolukivellä päästään samaan varattuun lämpömäärään pienemmällä massalla.

Toisaalta - tiilestä tehtäköön hyviä tiilitakkoja ja vuolukivestä vuolukivitakkoja! Molemmille on sijansa.

paras kirjoitti:

itsellä tiilinen leivinuuni jonka massa n.4000kg kun sen lämmittää kunnolla on uunin sisällä n.450 astetta. Luovuttaa lämpöä lämmityksen jälkeen kaksi päivää. kavereilla on noita vuolukivi takka-leivinuunivirityksiä jotka tuntuvat pitävän lämmön vain seuraavaan päivään. Tosin niissä yleensä pienempi massa. Valittiin toi tiiliuuni sen perusteella että haluttiin hyvät paisto- ja lämmitys ominaisuudet. Meillä on velipojan kanssa samankokoiset ja muotoiset talot ja veljellä vuolukivitakkaleivinuuni. Puun kulutus meillä vuonna 2003 n.3,5m3 ja veljellä 8m3. Molemmissa taloissa suorasähkölämmitys ja sähkönkulutus samaa luokkaa. Meillä tarvitsee lämmittää tuota uunia paljon harvemmin

Lue lisää

Melkoinen massa uunissasi, vuolukiviuuneja ei taida yli 2500 kg:n löytyäkään (ainakaan suoraan kuvastoista.)
Viestissäni kyllä mainitsinkin että massaa lisäämällä tiiliuunikin lienee samoihin pääsee vuolukiven kanssa. Talooni ei vain mahtuisi 4000 kg:n vertaa tiiliä, tai mahtuisi kyllä mutta kun 1m2 lattiapintaa maksoi lähes 1000eur niin käytän ne neliöt mieluummin itse asumiseen.
Jos tilaa löytyy tuhlattavaksi asti niin tiiliuunin saa halvemmalla. Ulkonäkö on sitten mielipidekysymys.

Otto1 kirjoitti:

Melkoinen massa uunissasi, vuolukiviuuneja ei taida yli 2500 kg:n löytyäkään (ainakaan suoraan kuvastoista.)
Viestissäni kyllä mainitsinkin että massaa lisäämällä tiiliuunikin lienee samoihin pääsee vuolukiven kanssa. Talooni ei vain mahtuisi 4000 kg:n vertaa tiiliä, tai mahtuisi kyllä mutta kun 1m2 lattiapintaa maksoi lähes 1000eur niin käytän ne neliöt mieluummin itse asumiseen.
Jos tilaa löytyy tuhlattavaksi asti niin tiiliuunin saa halvemmalla. Ulkonäkö on sitten mielipidekysymys.

Lue lisää

Uuni tuli piipun kanssa yli puolet halvemmaksi muurarilla teetettynä kuin vuolukiviuuni, joten tarvitttu lisätila tuli näin verrattuna ikään kuin ilmaiseksi

ilmaista kirjoitti:

Uuni tuli piipun kanssa yli puolet halvemmaksi muurarilla teetettynä kuin vuolukiviuuni, joten tarvitttu lisätila tuli näin verrattuna ikään kuin ilmaiseksi

Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä.
Itse en pidä 4000 kg:n tiilimäärää sisällä talossa minään komistuksena mutta makunsa kullakin.
Kestääkö jollain ne tiiliuunit. En muista nähneeni yhtään tiiliuunia ilman lohkeilua, kosmeettinen virhehän se vain on tosin lähes aina.

Otto1 kirjoitti:

Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä.
Itse en pidä 4000 kg:n tiilimäärää sisällä talossa minään komistuksena mutta makunsa kullakin.
Kestääkö jollain ne tiiliuunit. En muista nähneeni yhtään tiiliuunia ilman lohkeilua, kosmeettinen virhehän se vain on tosin lähes aina.

Lue lisää

Leivinuuni 3300kg tiilestä vie 1,2614 neliömetriä pohjaa. 2700kg leivinuuni vuolukivestä vie melkein saman. Ja kummankaan kanssa ei kuole kylmään. Muurauksen halkeilu johtuu liiasta lämmityksestä. Jos täytyy polttaa toinen pesällinen tiiliuunissa, pitäisi se polttaa muutaman tunnin kuluttua, silloin se varautuukin paremmin eikä mene savukaasun lämpötilan nousuna taivaalle. Heikki Hyytiäinen: Tulisijat ja sydänmuurit; Rakennuskirja 1984.

kikka5 kirjoitti:

Leivinuuni 3300kg tiilestä vie 1,2614 neliömetriä pohjaa. 2700kg leivinuuni vuolukivestä vie melkein saman. Ja kummankaan kanssa ei kuole kylmään. Muurauksen halkeilu johtuu liiasta lämmityksestä. Jos täytyy polttaa toinen pesällinen tiiliuunissa, pitäisi se polttaa muutaman tunnin kuluttua, silloin se varautuukin paremmin eikä mene savukaasun lämpötilan nousuna taivaalle. Heikki Hyytiäinen: Tulisijat ja sydänmuurit; Rakennuskirja 1984.

Lue lisää

itse poltan aina 2 täyttä pesällistä peräkkäin tiiliuunissa, joskus olen polttanut jopa kolme pesällistä peräkkäin, silloin tosin lämpöä puskee niin paljon tupaan että pitää ikkunoita avata(hölmöläisten hommaa siis) kestää kyllä lämmittää ilman halkeamisia jos on oikein tehty. Nuo hyvät muurarimestarit ovat kyllä katoavaa kansanperinnettä. Omasta mielestäni tuo vuolukivikasa
huoneen nurkassa ei ole mitenkään kaunis, kiveähän on
ulkona joka paikassa ja sisällä kattelee sitten mieluummin jotakin muuta.

Masa kirjoitti:

Olet aivan oikeilla jäljillä, ominaislämpökapasiteetti todellakin ilmoitetaan kiloa kohti ja näin se on kokoonsa nähden huomattavasti suurempi vuolukiviuunissa.
Tarkkaan ottaen se on 6,4 kertainen tiileen verrattuna. Ominaislämpökapasiteetti eli lämmönkantokyky on oleellisin tekijä mitä varauskykyyn tulee, lisäksi vuolukivellä on varauskyvylle edullinen lustorakenne jolla varauskyky vielä paranee kunhan lustot ymmärretään asettaa oikein päin, Juukassa kyllä osataan, käykää niiden kotisivuilla ja lopettakaa toi jorina.

Lue lisää

Joo. Näin on. Siksi koskaan ei takkaa kannata muurata reikätiilestä tai vielä ilmavammasta harkosta.

Anonyymi kirjoitti:

Joo. Näin on. Siksi koskaan ei takkaa kannata muurata reikätiilestä tai vielä ilmavammasta harkosta.

Tämä aloitus oli todella korkea aika nostaa...

tehtävänsä just ajaa, mutta mukavuudesta tai päästöistä ei voi kehuskella ;)

>Tiilitulisija on yleensä ainakin kaksi kertaa painavampi kuin vuolukivitulisija, joten se on lämmönvarauskyvyltään selvästi parempi.<

Vaikea uskoa todeksi. Meillä on vuolukjivinen ja normaalin kokoinen hella/leivinuuni, jonka massa on 3800kg. Kun leivinuunissa poltetaan puuta n 25kg, niin emäntä saa paistaa iltatunneille.

Todellisuus on, jos otat käteesi tiilen ja samankokoisen vuolukiven, niin tiedät kumpi on painavampi ja siten parempi lämmönjohtavuus.

Tosin onhan vanhoja tiilisiä tulisijoja, jotka ovat todella massiivisia ja monta kuutiota tilavuudeltaan.

Ihanteellinen tulisija olisi sellainen, jossa pinnat, jotka ovat kosketuksissa kuumien savukaasujen kanssa, niin nämä pinnat tulisi johtaa lämpöä mahdollisimman hyvin ja näin savukaasuissa oleva lämpöenergia voitaisiin hyödyntää/johtaa mahdollisimman hyvin.

Taas tulisijan pintakerros tulisi johtaa lämpöä heikosti/hitaammin ja näin tulisijan massaan varastoitu lämpöenergia hyödynnettäisiin tasaisemmin ja pitkäkestoisemmin.

Niin, olen nähnyt, miten tämä onnistuu siten, että massiivinen vuolukiviuuni on vuorattu tiiliverhouksella ja näin vuolukiven lämpöenergia siirtyy hitaammin tiilen läpi. Tiilihän on huokoista materiaalia ja siten heikompi johtamaan lämpöä kuin vuolukivi.

Niimpä. 15 kg puuta , saat lämpöenergiaa hyvin poltettuna n. 45kw/h.

Tähän varmaan kokemuksia muiltakin mutta käytännössä vuolukivisen uunin lämmönvarauskyky heikkenee olennaisesti vuosien saatossa. Nuohouksen yhteydessä eristävä nokikerros puhdistettu joten sekää ei ole syyllinen kuten varmasti valmistajat näin perustelisivat. Ero on jopa dramaattinen - sen huomaa sekä polttopuun määrässä mitä tarvitaan että kuinka usein lämmitystä tarvitaan.

Miten ihmeessä olet mennyt hankkimaan vuolukivisen takan, jos kerta olet muurannut edellisen uunin ja se on ollut hyvä?
Olen itse muurannut takka-leivinuunin ja monenlaista muuta, mutta olen myös hankkinut ja kasannut neljä vuolukiviuunia vuosien varrella taloihini. Hyviä uuneja ovat olleet vuolukiviuunit ja yksi on minulla nytkin käytössä tässä talossa, sekä pari vuolukiviuunia toisessa talossa. Ei niitä pois antaisi, eikä kaduta hankinnat. Ainoastaan se kaduttaa, etten ostanut aikoinaan niitä varastoon enempää, kun olivat todella edullisia ostaa.
Tiilestä muurattu uunikin kestää, minulla on kohta 70 vuotta vanha tiilestä muurattu takka täysin kunnossa olevana ja lämmitetään lähes vielä päivittäin. Joten senkin puoleen ihmettelen, että muuraamasi takka piti vaihtaa 25 vuoden jälkeen.
Tuo ehdotuksesi, että muuraa vuolukiviuunin kuorellisena ei ole kovin huono. Niinhän tiiliuunejakin saadaan luovuttamaan lämpöä pidempään. Omalla kohdallani tuo nykyinen vuolukiviuuni (Tulikiven LU3000) on painoltaan 3000kg ja laitoin siihen sitä muuratessani ylimääräistä kivivillaa pitämään lämpöä pidempään uunin sisällä ja hyvin on toiminut 25 vuotta. Jopa kissat voivat olla uunin päällä paistumatta sinne!
Kyllä tiiliuunillekin hintaa tulee, jos sitä ei itse osaa muurata.

...jatkoa vielä. Muuraa vaan kuoret siihen vuolukivitakkaan, jos et ole siihen tyytyväinen. Saat tosi hyvän uunin sen jälkeen. Ja ei tule paljoa edes hintaa, jos kierrätystiilillä muuraat ne kuoret ja laatoitat pinnat näyttävillä laatoilla.
Ja vuolukiviuunihan on helppo saada kaupaksi, kun ne on helppoja purkaa ja kasata uudelleen. Tiiliuuniin verrattuna vuolukiviuuni myyntiarvoltaan paljon parempi, kun tiiliuunista et saa käytännössä yhtään rahaa, maksamaan joudut.

No jäi se materiaali eli vain ja ainoastaan vuolukiveä.