sokerit?

apua..

Mitä eroa on seuraavilla:

Taloussokeri, hillosokeri, panimosokeri, fariinisokeri ja hunaja?

Ja jos joku ihmettelee, mihin tuollaisia tietoja tarvitsen, niin viiniä olis tarkoituksena tehdä? Jos muuten tiedätte enemmänkin optimaalisesta käymisprosessista niin kertokaa ihmeessä? Tai keinoja, joilla voi ehkäistä sakkautumista.

12

8515

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Taloussokeri on sakkaroosia, C10H22O11, hillosokeri on tavallista sakkaroosia, johon on lisätty sitruunahappoa ja hyytelöimisaine pektiiniä. Pektiini aikaan saa metanolikäymistä, joten ÄLÄ KÄYTÄ HILLOSOKERIA VIININVALMISTUKSEEN. Panimosokeri on rypälesokeria, C6H12O6. Se ilmeisesti käy jonkin verran nopeammin alkoholiksi, mutta se makeusarvo on 0,6 tavallisen sokerin makeusarvosta. Fariinisokeri sisältää siirapilla päällystettyä tavallista sokeria. Siirappi on eräänlaista raakasokeria, jossa on oma makuarominsa. Hunaja on pääasiassa inventterisokeria ja vettä sekä pieniä määriä satoja eril. yhdisteitä. I.sokeri sisältää hedelmäsokeria, fruktoosia ja rypälesokeria eli glukoosia (Molemmilla sama molekyylikaava: C6H12O6, mutta eril. rakenne) Sakkaroosi voidaan hajottaa (laboratoriossa) happamissa olosuhteissa glukoosiksi ja fruktoosiksi. Lisäksi reaktiossa vapautuu vettä. I.sokeri on samanarvoisen makeaa kuin tavallinen sokeri.

      Lähes kaikki viinissä oleva sokeri käy alkoholiksi, oli sitten mitä sokeria hyvänsä. Valmiin tuotteen makeudessa ei ole juurikaan eroa käytti mitä sokeria hyvänsä, mutta jos tarkkoja ollaan, voi reaktioyhtälöistä laskea ihanteelleset määrät sokeria. Itse käytän viinin teossa tavllista sokeria.

      Jos kiinnostaa, on tuolla omakirjoittamani sivu alkoholinvalmistuksesta: http://harrinsysteemit.com/etanoli.html

      Osaan selittää asiat vaikeasti. Kysy, jos selitin liian vaikeasti =) Ja muut, korjatkaa, jos jossain olen väärässä.

      • pari juttua

        "Pektiini aikaan saa metanolikäymistä, joten ÄLÄ KÄYTÄ HILLOSOKERIA VIININVALMISTUKSEEN."


        Eikös tuota pektiiniä ole ihan hedelmissä ja marjoissakin? Muistaakseni esim. pihlajanmarjat sisältävät runsaasti pektiiniä.

        Satuin vaan tekemään juuri viiniä, jossa yhtenä ainesosana omenoiden, sitruunan ja limen lisäksi oli myös pihljanamarjoja.

        Viinipakkauksessa oli mukana tuollainen "enzymers" -pussi, mutta sisällöstä ei ollut mitään infoa. Kaitpa siellä sitten tuota pektolaasia toivon mukaan oli.

        Entä myydäänköhän esim. apteekissa jotain pektolaasipitoista tuotetta, jota voisin lisätä viiniini varmuuden vuoksi?

        Eikös muuten viinissä tai missä tahansa käymisessä oli se sitten kiljua tai olutta, muodostu pieniä määriä myös metanolia sekä myös noita pidempiketjuisiakin alkoholeja, puhumattakaan muista ihme yhdisteistä. Että mietin tässä vain, että onkohan edes mahdollista saada aikaiseksi tavallisella alkoholikäymisellä haitallisia määriä metanolia?


      • näinpä

        Lainaus sivuiltasi:

        "Esimerkiksi hedelmien ja marjojen (varsinkin raakojen) kuorten sisältämä pektiini saa aikaan metanolikäymisen."


        Olishan ne omentakin tietty kannattanu kuoria pilkkomisen lisäksi. =) Toivottavasti en nyt saa metanolimyrkytystä, heh.


      • näinpä kirjoitti:

        Lainaus sivuiltasi:

        "Esimerkiksi hedelmien ja marjojen (varsinkin raakojen) kuorten sisältämä pektiini saa aikaan metanolikäymisen."


        Olishan ne omentakin tietty kannattanu kuoria pilkkomisen lisäksi. =) Toivottavasti en nyt saa metanolimyrkytystä, heh.

        En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde. En tiedä kuinka paljon asialla on merkitystä, mutta niinhän se on, että jo pieni määrä metanolia vie näön. Kyllä niissä marjojen ja hedelmien kuorissa tosiaan on pektiiniä, raaoissa vielä enemmän. Se entsyymipussi varmaankin sisältää pektolaasia. Tuskin saat metanolimyrkytystä.

        Pitkäketjuisia alkoholeja, sikunoita syntyy käymisen sivutuotteena. Sikunat haisevat inhottaville, ja antavat jonkin verran makua. Ei niistä varsinaista haittaa ole.

        metanoli (ja sikunat) syntyvät jo käymisvaiheessa. Tislauksessakin ongelma on se, että metanolipitoisuus rikastuu ensimäisiin tippoihin.


      • totta..
        harsa82 kirjoitti:

        En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde. En tiedä kuinka paljon asialla on merkitystä, mutta niinhän se on, että jo pieni määrä metanolia vie näön. Kyllä niissä marjojen ja hedelmien kuorissa tosiaan on pektiiniä, raaoissa vielä enemmän. Se entsyymipussi varmaankin sisältää pektolaasia. Tuskin saat metanolimyrkytystä.

        Pitkäketjuisia alkoholeja, sikunoita syntyy käymisen sivutuotteena. Sikunat haisevat inhottaville, ja antavat jonkin verran makua. Ei niistä varsinaista haittaa ole.

        metanoli (ja sikunat) syntyvät jo käymisvaiheessa. Tislauksessakin ongelma on se, että metanolipitoisuus rikastuu ensimäisiin tippoihin.

        "En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde."


        Ainakin googlessa pectine methanol ( wine) tuo aiheesta lukemattoman paljon sivuja, että kyllä tuo paikkansa pitänee, mutta ne muodostuneet määrät sitä metanolia ei taida kyllä kovin hälyyttäviä olla.


      • rakennekaava
        totta.. kirjoitti:

        "En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde."


        Ainakin googlessa pectine methanol ( wine) tuo aiheesta lukemattoman paljon sivuja, että kyllä tuo paikkansa pitänee, mutta ne muodostuneet määrät sitä metanolia ei taida kyllä kovin hälyyttäviä olla.

        Mikähän mahtaa olla pektiinin rakennekaava?
        Entä pektolaasin?


      • rakennekaava kirjoitti:

        Mikähän mahtaa olla pektiinin rakennekaava?
        Entä pektolaasin?

        Googlessa suomenkielisellä hakusanalla pektiini molekyylikaava ei löydy mitään järkevää. Englanninkielinen "pectin molecular stucture" ohjaa mm. sivulle: http://www.lsbu.ac.uk/water/hypec.html. Jonkinlainen sokeri tuo näyttää olevan. Metyyliryhmiäkin sieltä löytyy. Ilmeisesti ne voivat lohjeta ja muodostaa metanolia. Pektolaasi on biokatalyytti eli entsyymi, joka hajottaa pektiinin. En tiedä miksi tuo sitten hajoaa. Siitä voi etsiä tietoja vaikka hakusanalla "pectolase molecular stucture"

        Aika monimutkainen rakenne...


      • coeur de vin
        harsa82 kirjoitti:

        En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde. En tiedä kuinka paljon asialla on merkitystä, mutta niinhän se on, että jo pieni määrä metanolia vie näön. Kyllä niissä marjojen ja hedelmien kuorissa tosiaan on pektiiniä, raaoissa vielä enemmän. Se entsyymipussi varmaankin sisältää pektolaasia. Tuskin saat metanolimyrkytystä.

        Pitkäketjuisia alkoholeja, sikunoita syntyy käymisen sivutuotteena. Sikunat haisevat inhottaville, ja antavat jonkin verran makua. Ei niistä varsinaista haittaa ole.

        metanoli (ja sikunat) syntyvät jo käymisvaiheessa. Tislauksessakin ongelma on se, että metanolipitoisuus rikastuu ensimäisiin tippoihin.

        Pienillä määrillä metanolia ei ole merkitystä, koska etanoli ohittaa sen aineenvaihdunnassa. Metanolimyrkytyksissä ensiapukin taitaa olla etanolihoito.


    • ex. sokerityöntekijä

      Taloussokeri on sakkaroosia, joka on kiteytetty keskimäärin 0,55 millin kidekokoon

      Hillosokeri sekoitetaan taloussokerista, pektiinistä, sitruunahaposta ja kaliumsorbaatista. Pektiini toimii hyytelöintiaineena, sitruunahappoa tarvitaan optimaalisen pH: saavuttamiseen ja viimeinen on säilöntäaine

      Panimosokeri on dekstroosia, joka on "valmiimpaa" hiivan ravintoa kuin sakkaroosi. Tämä sopii käymisprosessiin kaikkein parhaiten. Hiivan entsyymien ei tartte ensin lähteä pilkkomaan sakkaroosia, vaan tämä on sellaisenaan "käymiskelpoista".

      Fariinisokeri valmistetaan muistaakseni elintarvikemelassista (vai oliko sitten joku oma siirappilaatunsa) ja ns. loppupään taloussokerikiteytyksen (kolmas tai neljäs kiteytys) saannosta.

      Hunaja on mehiläisten haihduttamalla tiivistämää, kukista imettyä mettä, joka sisältää sokereita n. 85% sekä myös muita aineita vähäisissä määrin.

      Näitä juttuja opin, kun 15 vuotta sitten kesiä vietin sokeritehtaalla.

      • Koekaniini

      • kidekoko

        "Taloussokeri on sakkaroosia, joka on kiteytetty keskimäärin 0,55 millin kidekokoon"


        Todellakin vain KESKIMÄÄRIN!

        Laittakaapa huviksenne taloussokeria tummalle alustalle ja tutkikaapa kidekokoa. Löytyy tasapuolisesti kaikenkokoisia kiteitä väliltä 0,2 mm - 1,0 mm. Jos alettaisiin laskea sitä keskiarvoa, niin tuo 0,55 saattaisi osua aika kohdalleen.


      • Sokerihtaalla työskennellyt

        >Fariinisokeri valmistetaan muistaakseni elintarvikemelassista (vai oliko sitten joku oma siirappilaatunsa) ja ns. loppupään taloussokerikiteytyksen (kolmas tai neljäs kiteytys) saannosta<

        Kyllä vain. Loppupään kiteet ovat jo sen verran ruskeita että niitä ei enää sellaisena kehdata laittaa myyntiin. Sotkemalla melassia joukkoon saadaan fariinisokeria. Ihme juttu että fariinisokeri on kaupassa tavallista sokeria kalliinpaa vaikka melassi ja ruskea loppupään sokeri yksinään ovat ihmiselle epäkuranttia tavaraa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sanna niin nättinä Amsterdamin Business Foorumilla

      Upeasti edustaa taas Suomea ulkomailla meidän kansainvälinen superstaramme. Miksei persuilla ole ketään siedettävän näk
      Maailman menoa
      163
      9985
    2. Stubb jo paljon tunnetumpi kuin kaikki persut yhteensä

      Nyt on aika ottaa mittaa tunnettavuudesta, herrat ja narrit! Joku tuolla toisessa ketjussa väitti, että "persujen rivimi
      Maailman menoa
      6
      9544
    3. Työeläkkeiden maksaminen on lopetettava

      Suomen talous on palkansaajien vuosikausia heikentyneen ostovoiman vuoksi niin kuralla, että palkkasumman jakamisessa ta
      Maailman menoa
      142
      8056
    4. Sofia Virran pahoinpitelyä puolustetaan netissä

      HS soitti Virran pahoinpitelyä puolustaneille https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011516353.html
      Maailman menoa
      263
      7575
    5. Purra tekee hyvää työtä, me suomalaiset haluamme että hän jatkaa myös

      seuraavan hallituksen valtiovarainministerinä. Kovina aikoina pitää olla kova.
      Maailman menoa
      152
      6266
    6. Koska Minja Koskela ja Sofia Virta kääntyy islamiin?

      Sekä vihreät että vasurit selvästi pitävät islamista ja muslimeista, varsinkin naiset, joten voidaan olettaaa että nuo k
      Maailman menoa
      87
      5997
    7. Persu Keskisarja on politiikan Uuno Turhapuro

      Asiantuntija luonnehtii Keskisarjaa Trumpin ajan Turhapuroksi, joka ärsyttää kokoomusta. – Keskisarjan känni-imago j
      Maailman menoa
      61
      5832
    8. Stubb jo paljon tunnetumpi ja arvostetumpi maailmalla, kuin Marin koskaan

      Stubb tekee sitä työtä mitä pitää, hän ei koreile vaatteilla eikä ole baareissa räkäposkella kuten Marin. Marininhan pit
      Maailman menoa
      95
      4874
    9. Oikeistohallitusten aikaan saannokset.

      Holkerin touhujen seurauksena lama. Aho jatkoi tuhoa osaamattomuudellaan. Katainen ja alkoi talouden alamäki. Sipilä ja
      Maailman menoa
      15
      3961
    10. Pelle Miljoona, 70, saa harvinaista taiteilijaeläkettä - Tämän suuruinen eläke on kuussa!

      Pelle Miljoona on kyllä symppis! Peace! Suomen punk-konkari Pelle Miljoona on yksi syksyn Vain elämää -kauden artisteist
      Vain elämää
      57
      1541
    Aihe