sokerit?

apua..

Mitä eroa on seuraavilla:

Taloussokeri, hillosokeri, panimosokeri, fariinisokeri ja hunaja?

Ja jos joku ihmettelee, mihin tuollaisia tietoja tarvitsen, niin viiniä olis tarkoituksena tehdä? Jos muuten tiedätte enemmänkin optimaalisesta käymisprosessista niin kertokaa ihmeessä? Tai keinoja, joilla voi ehkäistä sakkautumista.

12

7677

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Taloussokeri on sakkaroosia, C10H22O11, hillosokeri on tavallista sakkaroosia, johon on lisätty sitruunahappoa ja hyytelöimisaine pektiiniä. Pektiini aikaan saa metanolikäymistä, joten ÄLÄ KÄYTÄ HILLOSOKERIA VIININVALMISTUKSEEN. Panimosokeri on rypälesokeria, C6H12O6. Se ilmeisesti käy jonkin verran nopeammin alkoholiksi, mutta se makeusarvo on 0,6 tavallisen sokerin makeusarvosta. Fariinisokeri sisältää siirapilla päällystettyä tavallista sokeria. Siirappi on eräänlaista raakasokeria, jossa on oma makuarominsa. Hunaja on pääasiassa inventterisokeria ja vettä sekä pieniä määriä satoja eril. yhdisteitä. I.sokeri sisältää hedelmäsokeria, fruktoosia ja rypälesokeria eli glukoosia (Molemmilla sama molekyylikaava: C6H12O6, mutta eril. rakenne) Sakkaroosi voidaan hajottaa (laboratoriossa) happamissa olosuhteissa glukoosiksi ja fruktoosiksi. Lisäksi reaktiossa vapautuu vettä. I.sokeri on samanarvoisen makeaa kuin tavallinen sokeri.

      Lähes kaikki viinissä oleva sokeri käy alkoholiksi, oli sitten mitä sokeria hyvänsä. Valmiin tuotteen makeudessa ei ole juurikaan eroa käytti mitä sokeria hyvänsä, mutta jos tarkkoja ollaan, voi reaktioyhtälöistä laskea ihanteelleset määrät sokeria. Itse käytän viinin teossa tavllista sokeria.

      Jos kiinnostaa, on tuolla omakirjoittamani sivu alkoholinvalmistuksesta: http://harrinsysteemit.com/etanoli.html

      Osaan selittää asiat vaikeasti. Kysy, jos selitin liian vaikeasti =) Ja muut, korjatkaa, jos jossain olen väärässä.

      • pari juttua

        "Pektiini aikaan saa metanolikäymistä, joten ÄLÄ KÄYTÄ HILLOSOKERIA VIININVALMISTUKSEEN."


        Eikös tuota pektiiniä ole ihan hedelmissä ja marjoissakin? Muistaakseni esim. pihlajanmarjat sisältävät runsaasti pektiiniä.

        Satuin vaan tekemään juuri viiniä, jossa yhtenä ainesosana omenoiden, sitruunan ja limen lisäksi oli myös pihljanamarjoja.

        Viinipakkauksessa oli mukana tuollainen "enzymers" -pussi, mutta sisällöstä ei ollut mitään infoa. Kaitpa siellä sitten tuota pektolaasia toivon mukaan oli.

        Entä myydäänköhän esim. apteekissa jotain pektolaasipitoista tuotetta, jota voisin lisätä viiniini varmuuden vuoksi?

        Eikös muuten viinissä tai missä tahansa käymisessä oli se sitten kiljua tai olutta, muodostu pieniä määriä myös metanolia sekä myös noita pidempiketjuisiakin alkoholeja, puhumattakaan muista ihme yhdisteistä. Että mietin tässä vain, että onkohan edes mahdollista saada aikaiseksi tavallisella alkoholikäymisellä haitallisia määriä metanolia?


      • näinpä

        Lainaus sivuiltasi:

        "Esimerkiksi hedelmien ja marjojen (varsinkin raakojen) kuorten sisältämä pektiini saa aikaan metanolikäymisen."


        Olishan ne omentakin tietty kannattanu kuoria pilkkomisen lisäksi. =) Toivottavasti en nyt saa metanolimyrkytystä, heh.


      • näinpä kirjoitti:

        Lainaus sivuiltasi:

        "Esimerkiksi hedelmien ja marjojen (varsinkin raakojen) kuorten sisältämä pektiini saa aikaan metanolikäymisen."


        Olishan ne omentakin tietty kannattanu kuoria pilkkomisen lisäksi. =) Toivottavasti en nyt saa metanolimyrkytystä, heh.

        En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde. En tiedä kuinka paljon asialla on merkitystä, mutta niinhän se on, että jo pieni määrä metanolia vie näön. Kyllä niissä marjojen ja hedelmien kuorissa tosiaan on pektiiniä, raaoissa vielä enemmän. Se entsyymipussi varmaankin sisältää pektolaasia. Tuskin saat metanolimyrkytystä.

        Pitkäketjuisia alkoholeja, sikunoita syntyy käymisen sivutuotteena. Sikunat haisevat inhottaville, ja antavat jonkin verran makua. Ei niistä varsinaista haittaa ole.

        metanoli (ja sikunat) syntyvät jo käymisvaiheessa. Tislauksessakin ongelma on se, että metanolipitoisuus rikastuu ensimäisiin tippoihin.


      • totta..
        harsa82 kirjoitti:

        En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde. En tiedä kuinka paljon asialla on merkitystä, mutta niinhän se on, että jo pieni määrä metanolia vie näön. Kyllä niissä marjojen ja hedelmien kuorissa tosiaan on pektiiniä, raaoissa vielä enemmän. Se entsyymipussi varmaankin sisältää pektolaasia. Tuskin saat metanolimyrkytystä.

        Pitkäketjuisia alkoholeja, sikunoita syntyy käymisen sivutuotteena. Sikunat haisevat inhottaville, ja antavat jonkin verran makua. Ei niistä varsinaista haittaa ole.

        metanoli (ja sikunat) syntyvät jo käymisvaiheessa. Tislauksessakin ongelma on se, että metanolipitoisuus rikastuu ensimäisiin tippoihin.

        "En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde."


        Ainakin googlessa pectine methanol ( wine) tuo aiheesta lukemattoman paljon sivuja, että kyllä tuo paikkansa pitänee, mutta ne muodostuneet määrät sitä metanolia ei taida kyllä kovin hälyyttäviä olla.


      • rakennekaava
        totta.. kirjoitti:

        "En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde."


        Ainakin googlessa pectine methanol ( wine) tuo aiheesta lukemattoman paljon sivuja, että kyllä tuo paikkansa pitänee, mutta ne muodostuneet määrät sitä metanolia ei taida kyllä kovin hälyyttäviä olla.

        Mikähän mahtaa olla pektiinin rakennekaava?
        Entä pektolaasin?


      • rakennekaava kirjoitti:

        Mikähän mahtaa olla pektiinin rakennekaava?
        Entä pektolaasin?

        Googlessa suomenkielisellä hakusanalla pektiini molekyylikaava ei löydy mitään järkevää. Englanninkielinen "pectin molecular stucture" ohjaa mm. sivulle: http://www.lsbu.ac.uk/water/hypec.html. Jonkinlainen sokeri tuo näyttää olevan. Metyyliryhmiäkin sieltä löytyy. Ilmeisesti ne voivat lohjeta ja muodostaa metanolia. Pektolaasi on biokatalyytti eli entsyymi, joka hajottaa pektiinin. En tiedä miksi tuo sitten hajoaa. Siitä voi etsiä tietoja vaikka hakusanalla "pectolase molecular stucture"

        Aika monimutkainen rakenne...


      • coeur de vin
        harsa82 kirjoitti:

        En kyllä tarkalleen muista, mistä olen tuon pektiinitiedon onkinut, mutta muistelisin sen olleen luotettava tietolähde. En tiedä kuinka paljon asialla on merkitystä, mutta niinhän se on, että jo pieni määrä metanolia vie näön. Kyllä niissä marjojen ja hedelmien kuorissa tosiaan on pektiiniä, raaoissa vielä enemmän. Se entsyymipussi varmaankin sisältää pektolaasia. Tuskin saat metanolimyrkytystä.

        Pitkäketjuisia alkoholeja, sikunoita syntyy käymisen sivutuotteena. Sikunat haisevat inhottaville, ja antavat jonkin verran makua. Ei niistä varsinaista haittaa ole.

        metanoli (ja sikunat) syntyvät jo käymisvaiheessa. Tislauksessakin ongelma on se, että metanolipitoisuus rikastuu ensimäisiin tippoihin.

        Pienillä määrillä metanolia ei ole merkitystä, koska etanoli ohittaa sen aineenvaihdunnassa. Metanolimyrkytyksissä ensiapukin taitaa olla etanolihoito.


    • ex. sokerityöntekijä

      Taloussokeri on sakkaroosia, joka on kiteytetty keskimäärin 0,55 millin kidekokoon

      Hillosokeri sekoitetaan taloussokerista, pektiinistä, sitruunahaposta ja kaliumsorbaatista. Pektiini toimii hyytelöintiaineena, sitruunahappoa tarvitaan optimaalisen pH: saavuttamiseen ja viimeinen on säilöntäaine

      Panimosokeri on dekstroosia, joka on "valmiimpaa" hiivan ravintoa kuin sakkaroosi. Tämä sopii käymisprosessiin kaikkein parhaiten. Hiivan entsyymien ei tartte ensin lähteä pilkkomaan sakkaroosia, vaan tämä on sellaisenaan "käymiskelpoista".

      Fariinisokeri valmistetaan muistaakseni elintarvikemelassista (vai oliko sitten joku oma siirappilaatunsa) ja ns. loppupään taloussokerikiteytyksen (kolmas tai neljäs kiteytys) saannosta.

      Hunaja on mehiläisten haihduttamalla tiivistämää, kukista imettyä mettä, joka sisältää sokereita n. 85% sekä myös muita aineita vähäisissä määrin.

      Näitä juttuja opin, kun 15 vuotta sitten kesiä vietin sokeritehtaalla.

      • kidekoko

        "Taloussokeri on sakkaroosia, joka on kiteytetty keskimäärin 0,55 millin kidekokoon"


        Todellakin vain KESKIMÄÄRIN!

        Laittakaapa huviksenne taloussokeria tummalle alustalle ja tutkikaapa kidekokoa. Löytyy tasapuolisesti kaikenkokoisia kiteitä väliltä 0,2 mm - 1,0 mm. Jos alettaisiin laskea sitä keskiarvoa, niin tuo 0,55 saattaisi osua aika kohdalleen.


      • Sokerihtaalla työskennellyt

        >Fariinisokeri valmistetaan muistaakseni elintarvikemelassista (vai oliko sitten joku oma siirappilaatunsa) ja ns. loppupään taloussokerikiteytyksen (kolmas tai neljäs kiteytys) saannosta<

        Kyllä vain. Loppupään kiteet ovat jo sen verran ruskeita että niitä ei enää sellaisena kehdata laittaa myyntiin. Sotkemalla melassia joukkoon saadaan fariinisokeria. Ihme juttu että fariinisokeri on kaupassa tavallista sokeria kalliinpaa vaikka melassi ja ruskea loppupään sokeri yksinään ovat ihmiselle epäkuranttia tavaraa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä

      Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi
      Maailman menoa
      62
      6668
    2. Valkeakosken murhaaja

      Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia
      Maailman menoa
      77
      6248
    3. Tekijä on poliisin vanha tuttu

      Ihan supisuomalainen.
      Valkeakoski
      58
      3262
    4. Kuumat päivät

      Hyvää huomenta. 🌞🌼☕😊🙌 Sinkkukesä 2024
      Ikävä
      347
      1223
    5. Nainen, olet jollakin tavalla pelottava

      Tunne sinun suhteen on ehkä verrattavissa ruusupensaaseen, hurmaavan kaunis kukka, upea tuoksu, mutta jos yrittää lähell
      Ikävä
      58
      1212
    6. Valkeakosken surmaaja oli koeajalla edellisestä tuomiosta

      Tässä osoitus, että rangaistukset Suomessa ovat liian löysiä ja se maksoi tämän tytön hengen https://yle.fi/a/74-2009067
      Maailman menoa
      14
      1063
    7. Naiset pysyy sinkkuna ja ottavat mieluimmin koiran

      Nykynainen ei halua jakaa elämäänsä miehen kanssa, vaan elää yksin ja ottaa koiran tai koiria. Ja pikkuvähemmistö eli in
      Sinkut
      214
      991
    8. Haaveilen sinusta

      Läheisyydestäsi, kosketuksestasi. Siitä että saisin koskettaa sinua. Pitää sinua lähellä. En tiedä mistä tämä tuli. Tied
      Ikävä
      22
      883
    9. Enpä usko että olisit valmis jättämään kaiken

      Vaikka tulisin ja kosisin sinua.
      Ikävä
      48
      861
    10. Ohimenevältä

      Tilalta tämä alkaa jo vaikuttamaan. Arjen pieni piristys olimme toisillemme.
      Ikävä
      29
      833
    Aihe