Tulipa kerrassaan iso kiista sanan tarkk'ampuja ääntämisestä. Onko siinä ero sanan tarkka ääntämiseen vai ei? Minä haluan ääntää jättäen pienen tauon k-äänteiden jälkeen, koska siinä on heittomerkki. Eiväthän ne k:t kuulu samaan tavuun kuin am.
Eräät muut, epäilemättä harhaoppiset, sanovat, että se on turhaa hienostelua. Ehkäpä täältä voisi asian varmistaa. Miten tämä sana äännetään huolitellusti?
Hieman on huumoria kyselyssä mukana, mutta toivottavasti asia ratkeaa, että jouluna ei tarvitse kinastella ;-)
Tarkk'ampujan ääntäminen
Kiistapukari
27
1560
Vastaukset
- Sulku
Olisiko tässä nyt se kuuluisa loppuhenkonen eli aspiraatio, josta esimerkkinä on sana "sadetakki" (äännetään sadettakki).
"Tule tänne, mene sinne!" Katko, loppuhenkonen, aspiraatio, mikä lieneekin, aiheuttaa lyhyen tauon sanojen väliin, kuten myös sanassa "tarkkámpuja". Tietyissä länsimurteissa tämä kuuluu selvästi. Aikanaan karjalaisten puheesta se ei muistini mukaan kuulunut ollenkaan yhtä hyvin.- ainakin
Jossain Kannaksen murteissa sanottiin: "Tule tänne", siis ei "Tulettänne", kuten se meidän muiden ääntämänä kuulostaa.
Veikko Vennamokin puhui vähän tuon murteen tyyliin. - kumoavat
Monissa murteissa ei pidennetä välikonsonanttia. Esim. Porissa ja Raumalla sanotaan tuollaiset sanat, kuten kirjoitetaan.
sadetakki
hernekeitto
tule tänne
jne. - reipus
Eihän se nyt hyvänenaika mikään aspiraatio ole! Jäännöslopuke, joka aiheuttaa seuraavan sanan ensimmäisen konsonantin kahdentumisen, on kyseessä. Jos seuraava sana alkaa vokaalilla ääntyy glottaaliklusiili. Se on kuitenkin ihan totta, ettei kaikissa murteissa loppukahdennusta tapahdu, ei omassa kotkan murteessanikaan.
- reipus
reipus kirjoitti:
Eihän se nyt hyvänenaika mikään aspiraatio ole! Jäännöslopuke, joka aiheuttaa seuraavan sanan ensimmäisen konsonantin kahdentumisen, on kyseessä. Jos seuraava sana alkaa vokaalilla ääntyy glottaaliklusiili. Se on kuitenkin ihan totta, ettei kaikissa murteissa loppukahdennusta tapahdu, ei omassa kotkan murteessanikaan.
...ja eihän se edes liity tähän tapaukseen mitenkään...
- A.S.
reipus kirjoitti:
Eihän se nyt hyvänenaika mikään aspiraatio ole! Jäännöslopuke, joka aiheuttaa seuraavan sanan ensimmäisen konsonantin kahdentumisen, on kyseessä. Jos seuraava sana alkaa vokaalilla ääntyy glottaaliklusiili. Se on kuitenkin ihan totta, ettei kaikissa murteissa loppukahdennusta tapahdu, ei omassa kotkan murteessanikaan.
Googlesta löysin seuraavan määritelmän aspiraatiolle: äänteeseen, etenkin klusiiliin liittyvä h:n kaltainen henkäys; loppukahdennus.
- Raumalaisen kollega
kumoavat kirjoitti:
Monissa murteissa ei pidennetä välikonsonanttia. Esim. Porissa ja Raumalla sanotaan tuollaiset sanat, kuten kirjoitetaan.
sadetakki
hernekeitto
tule tänne
jne.Raumalainen ystäväni kertoi kuinka kannattaa mennä markkinoille 'Porin toril', tarjolla on kuulemma 'hernkeittoo, torvsoittoo ja nyrktappeluu' eli aspiraation puuttumisen lisäksi puuttuu parit äänteetkin.
- reipus
A.S. kirjoitti:
Googlesta löysin seuraavan määritelmän aspiraatiolle: äänteeseen, etenkin klusiiliin liittyvä h:n kaltainen henkäys; loppukahdennus.
Aspiraatiolla tarkoitetaan yleisesti klusiiliin liittyvää h-maista äännettä, joka voi joissain kielissä olla distinktiivinen piirre. Aspiraatio syntyy selitystavasta riippuen joko suuontelossa sulkeuman taakse jäävän ilmanpaineen purkautuessa voimakkaasti, tai kun klusiilin jälkeen seuraa soinniton vaihe, eli äänihuulet eivät värähtele, ennen seuraavaa äännettä. Mutta tarkka-ampujan kanssa sillä ei kyllä ole tekemistä.
- KPKP
reipus kirjoitti:
Aspiraatiolla tarkoitetaan yleisesti klusiiliin liittyvää h-maista äännettä, joka voi joissain kielissä olla distinktiivinen piirre. Aspiraatio syntyy selitystavasta riippuen joko suuontelossa sulkeuman taakse jäävän ilmanpaineen purkautuessa voimakkaasti, tai kun klusiilin jälkeen seuraa soinniton vaihe, eli äänihuulet eivät värähtele, ennen seuraavaa äännettä. Mutta tarkka-ampujan kanssa sillä ei kyllä ole tekemistä.
Kyllähän sitä pohjoisessa sanotaan, jotta tarkhampuja. Nehän pistää sitä h:ta joka paikkaan. Että on sillä aspiraatiolla jotain tekemistä tuon kanssa, jos oikhiaa murretta puhuu.
- A.S.
KPKP kirjoitti:
Kyllähän sitä pohjoisessa sanotaan, jotta tarkhampuja. Nehän pistää sitä h:ta joka paikkaan. Että on sillä aspiraatiolla jotain tekemistä tuon kanssa, jos oikhiaa murretta puhuu.
-' --'!
- reipus
KPKP kirjoitti:
Kyllähän sitä pohjoisessa sanotaan, jotta tarkhampuja. Nehän pistää sitä h:ta joka paikkaan. Että on sillä aspiraatiolla jotain tekemistä tuon kanssa, jos oikhiaa murretta puhuu.
Ei siinä silti aspiraatiota ole, vaan ylimääräinen h-äänne.
- maamies pellollansa
...hyvältä kuulostaa!
Mielestäni pitää ääntää jotta "tark-ampuja", EI näin että "tark-kampuja". Mikä se edes on, se "kampuja".
Tulee väistämättä mieleeni muuan littlejuttu, jonka on kirjoittanut Veikas Huovinenas: pastiksissa jonka nimi on Kaledonia, tämä kirjailijaprofessori kuuluttaa että "maannisä saapuu". Maannisä on isorintainen nainen, joka...
Äh! parempi että luet itse Veikko Huovisen juttuja
... Tällaisissa sanoissa heittomerkki on vain sanan kirjoitusasuun kuuluva koriste - eikä sitä edes yleensä käytetä enää. Nykyisin käytetään muotoa "tarkka-ampuja". Muotoa "tarkk'ampuja" käytetään vain historiallisissa esityksissä, esimerkiksi viitattaessa Suomen kaartin tarkk'ampujapataljoonaan.
Nykyisin kirjoitetaan myös "vaikkei" eikä "vaikk'ei". Kirjoitusasusta riippumatta ääntämys on [vaik-kei]. Virallisten sääntöjen mukaan sanaa riveille jaettaessa kuitenkin jaetaan yhdysosien rajalta: vaikk-ei. Käytännössä tällaista jakoa kannattaa tietysti välttää.- Uomo
"Nykyisin käytetään muotoa 'tarkka-ampuja'."
Pitäisikö mielestäsi siis sanoa ja kirjoittaa myös "aikakausilehti" eikä "aikakauslehti", "pieniviljelijä" eikä "pienviljelijä" ja "suurijärvi" eikä "suurjärvi"? - Sudeettisaviolainen
Uomo kirjoitti:
"Nykyisin käytetään muotoa 'tarkka-ampuja'."
Pitäisikö mielestäsi siis sanoa ja kirjoittaa myös "aikakausilehti" eikä "aikakauslehti", "pieniviljelijä" eikä "pienviljelijä" ja "suurijärvi" eikä "suurjärvi"?Lienee kysymys vähän eri asioista. Luulen kuitenkin (hypoteesina), että "Tarkk`ampujankatu on Helsingissä aikoinaan nimetty jonkinlaisessa Runebergin suomennoksen rytmisessä hengessä. Tuskin Turun murteen vaikutuksesta (?). Tarkka-ampujankatua sillä tarkoitetaan.
"Suurjärvi" on luonteva kielenkuluma suuresta järvestä. Suur-Espoo, Suur-Suomi jne. Aikakauslehti kuuluu samaan kulumissarjaan.
"Pienviljelijällä" ei viitata pienikokoiseen viljelijään (jolloin sana ei olisi yhdysana), vaan viljellyn tilan pinta-alaan.
Löötyisikö jostain nimeätön kadunpätkä, joka voitaisiin Uomon kunniaksi nimittää Harh´ampujankaduksi?
;-) tietysti mielessä!! - Kiistapukari
En löytänyt viestistäsi mitään perusteluja näkemyksellesi. Onko kyseessä vain oma mielipiteesi?
"Käytetään"? Kuka käyttää?
- fil.maist.
Suomen kielen opinnoissa on käynyt hyvin selväksi mihin suuntaan kieli kehittyy. Kirjoitusasu yksinkertaistuu jatkuvasti - siis suomentuu. Ja koska suomen kielen sanat pääsääntöisesti luetaan niinkuin ne kirjoitetaan, niin sanat myös äännetään samalla tavalla yksinkertaisesti.
shampoo = sampoo (ei ole väärin kirjoittaa shampoo, mutta suositellaan suomenkielistä versiota)
ruoan = ruuan (sama juttu)
tarkk´ampuja = tarkka-ampuja (heittomerkillä kirjoitettu versio on vanha kirjoitusasu, suositellaan yksinkertaista nykyaikaista versiota)
Vanhan kirjoitusasun käyttäminen ei ole väärin, joten voit sitä käyttää, mutta ehdottomasti tuo kirjoitusasu on jäämässä pois, joten kannattaa vaan opetella tuo uusi. Ja se myös sanotaan niinkuin kirjoitetaan.- fil.maist.
ongelmatapauksissa voitte aina soittaa kielitoimistoon. Sieltä me ammattilaisetkin tarkastamme asioita - kieli kun muuttuu koko ajan, mistä niitä muutoksia muuten saisi tietää.
- selvennys
fil.maist. kirjoitti:
ongelmatapauksissa voitte aina soittaa kielitoimistoon. Sieltä me ammattilaisetkin tarkastamme asioita - kieli kun muuttuu koko ajan, mistä niitä muutoksia muuten saisi tietää.
Minä kyllä ääntäisin Tark-kampujankatu. Mutta kai sen tauonkin saa siinä välissä pitää, jos haluaa. Kysykää joltain, joka asuu Tarkk'ampujankadulla, mikä tuntuu luontevimmalta ;) . Jos viralliset ohjeet ovat tarpeen, kysykää Kielitoimistosta.
Täällä nyt monet tuntuvat uudempia kirjoitus- ja ääntämisasuja (tarkka-ampuja yms.) suositellessaan unohtaneen, että tuon kadun nimi edelleenkin on Tarkk'ampujankatu, ja tuskin se siitä kovin pian muuksi muuttuu.
Samoin termi aspiraatio on täällä ja kirjallisuudessakin ymmärretty kahdella tavalla.
1)Nykyinen merkitys on yleensä tuo h-mainen - hmm - lisäpiirre klusiilin (p, t, k) perässä (erit. germaanisissa kielissä. Esim. englantilainen ei lausu "pink" vaan ikään kuin "phink" (tosin i:kin siinä on höllempi kuin meillä).
2)Joissakin vanhoissa oppaissa aspiraatiolla tosiaan viitataan loppukahdennukseen (tulet tänne, hernekkeitto). Nykyisin kai loppukahdennus tai rajageminaatio ovat suositeltavia termejä. Ei esimerkiksi jäännöslopuke eikä loppuhenkonenkaan enää nykyään.
Aspiraatiolla tai loppukahdennuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ko. tarkk'ampujan ääntämisen kanssa. Ei niin minkäänlaista. - Aseeton
selvennys kirjoitti:
Minä kyllä ääntäisin Tark-kampujankatu. Mutta kai sen tauonkin saa siinä välissä pitää, jos haluaa. Kysykää joltain, joka asuu Tarkk'ampujankadulla, mikä tuntuu luontevimmalta ;) . Jos viralliset ohjeet ovat tarpeen, kysykää Kielitoimistosta.
Täällä nyt monet tuntuvat uudempia kirjoitus- ja ääntämisasuja (tarkka-ampuja yms.) suositellessaan unohtaneen, että tuon kadun nimi edelleenkin on Tarkk'ampujankatu, ja tuskin se siitä kovin pian muuksi muuttuu.
Samoin termi aspiraatio on täällä ja kirjallisuudessakin ymmärretty kahdella tavalla.
1)Nykyinen merkitys on yleensä tuo h-mainen - hmm - lisäpiirre klusiilin (p, t, k) perässä (erit. germaanisissa kielissä. Esim. englantilainen ei lausu "pink" vaan ikään kuin "phink" (tosin i:kin siinä on höllempi kuin meillä).
2)Joissakin vanhoissa oppaissa aspiraatiolla tosiaan viitataan loppukahdennukseen (tulet tänne, hernekkeitto). Nykyisin kai loppukahdennus tai rajageminaatio ovat suositeltavia termejä. Ei esimerkiksi jäännöslopuke eikä loppuhenkonenkaan enää nykyään.
Aspiraatiolla tai loppukahdennuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ko. tarkk'ampujan ääntämisen kanssa. Ei niin minkäänlaista.>Kysykää joltain, joka asuu Tarkk'ampujankadulla
Vieläköhän muuan kohukansanedustajaksi mainittu henkilö mahtaa asua Tarkk'ampujankatu 14 A 10:ssä, kuten pari suvea sitten kerrottiin?
Hänen sihtinsä ei kai ollut ihan kohdallaan, koskapa kenenkään nahkaan ei tullut reikiä miehen innostuttua lasauttelemaan pyssyllään tuon nimenomaisen asunnon sisällä! Tarkkuus jäi varsin suhteelliseksi käsitteeksi.
Mitä muuten on "kohukansa", jota mies määreensä mukaan edustaa?
= = =
Korkealta ja kovaa laulavia miehenpuolia kutsutaan tenoreiksi. Tarkempi erittely tuntee ainakin lyyriset ja dramaattiset tenoriäänet; lisäksi on varsinkin Wagner-rooleissa kysyntää omakseen luettavalle ns. "Heldentenor"-äänityypille.
Suomesta löytyy edellisten lisäksi vielä "kohutenoriksi" ristitty tapaus. Kävi äskettäin leivättömän pöydän ääressä. Ehdollista jaettiin, ei ehtoollista. Lieneekö (tarkk'-)ampujamiehiä hänkin, kun miehen sanotaan olleen jollakin tavalla mukana jonkin ihmeen "kuulakamarisäätiön" toiminnassa? Liekö niitä epätarkk'uuksia sitten ollut tuon säätiön tileissä vai miehen omissa – oikeuden päätöksen mukaan kaveri ei joka tapauksessa ollut tarpeeksi tarkoin pitänyt lukua siitä, mikä raha kuuluu verottajalle ja mikä hänelle itselleen. - Harh'ampuja
Aseeton kirjoitti:
>Kysykää joltain, joka asuu Tarkk'ampujankadulla
Vieläköhän muuan kohukansanedustajaksi mainittu henkilö mahtaa asua Tarkk'ampujankatu 14 A 10:ssä, kuten pari suvea sitten kerrottiin?
Hänen sihtinsä ei kai ollut ihan kohdallaan, koskapa kenenkään nahkaan ei tullut reikiä miehen innostuttua lasauttelemaan pyssyllään tuon nimenomaisen asunnon sisällä! Tarkkuus jäi varsin suhteelliseksi käsitteeksi.
Mitä muuten on "kohukansa", jota mies määreensä mukaan edustaa?
= = =
Korkealta ja kovaa laulavia miehenpuolia kutsutaan tenoreiksi. Tarkempi erittely tuntee ainakin lyyriset ja dramaattiset tenoriäänet; lisäksi on varsinkin Wagner-rooleissa kysyntää omakseen luettavalle ns. "Heldentenor"-äänityypille.
Suomesta löytyy edellisten lisäksi vielä "kohutenoriksi" ristitty tapaus. Kävi äskettäin leivättömän pöydän ääressä. Ehdollista jaettiin, ei ehtoollista. Lieneekö (tarkk'-)ampujamiehiä hänkin, kun miehen sanotaan olleen jollakin tavalla mukana jonkin ihmeen "kuulakamarisäätiön" toiminnassa? Liekö niitä epätarkk'uuksia sitten ollut tuon säätiön tileissä vai miehen omissa – oikeuden päätöksen mukaan kaveri ei joka tapauksessa ollut tarpeeksi tarkoin pitänyt lukua siitä, mikä raha kuuluu verottajalle ja mikä hänelle itselleen....ollut jyvällä!
(Mistäpä arvelette olevan peräisin sanonta "olla jyvällä"?...) - Ohtaan Ampujat ry
Harh'ampuja kirjoitti:
...ollut jyvällä!
(Mistäpä arvelette olevan peräisin sanonta "olla jyvällä"?...)Saattaisipa hyvinkin tulla siitä että, kiväärin tähtäimen osat ovat hahlo ja jyvä. Kun maali on saatu tähtäimeen siten että, maali hahlo ja jyvä ovat samalla linjalla niin ase on tähdätty suoraan maalin ja voi painaa liipaisinta.
- reipus
selvennys kirjoitti:
Minä kyllä ääntäisin Tark-kampujankatu. Mutta kai sen tauonkin saa siinä välissä pitää, jos haluaa. Kysykää joltain, joka asuu Tarkk'ampujankadulla, mikä tuntuu luontevimmalta ;) . Jos viralliset ohjeet ovat tarpeen, kysykää Kielitoimistosta.
Täällä nyt monet tuntuvat uudempia kirjoitus- ja ääntämisasuja (tarkka-ampuja yms.) suositellessaan unohtaneen, että tuon kadun nimi edelleenkin on Tarkk'ampujankatu, ja tuskin se siitä kovin pian muuksi muuttuu.
Samoin termi aspiraatio on täällä ja kirjallisuudessakin ymmärretty kahdella tavalla.
1)Nykyinen merkitys on yleensä tuo h-mainen - hmm - lisäpiirre klusiilin (p, t, k) perässä (erit. germaanisissa kielissä. Esim. englantilainen ei lausu "pink" vaan ikään kuin "phink" (tosin i:kin siinä on höllempi kuin meillä).
2)Joissakin vanhoissa oppaissa aspiraatiolla tosiaan viitataan loppukahdennukseen (tulet tänne, hernekkeitto). Nykyisin kai loppukahdennus tai rajageminaatio ovat suositeltavia termejä. Ei esimerkiksi jäännöslopuke eikä loppuhenkonenkaan enää nykyään.
Aspiraatiolla tai loppukahdennuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ko. tarkk'ampujan ääntämisen kanssa. Ei niin minkäänlaista.Siis loppukahdennushan ei ole sama kuin jäännöslopuke, vaan loppukahdennuksen aiheuttaa jäännöslopuke...
- Harh'ampuja
reipus kirjoitti:
Siis loppukahdennushan ei ole sama kuin jäännöslopuke, vaan loppukahdennuksen aiheuttaa jäännöslopuke...
Loppuhenkonen: se viimeinen vetäisy siitä viimeisestä savukkeesta, silloin kun toimija lopettaa tupakanpolton joko tilapäisesti tai lopullisesti (in mortem).
Itse vetäisin loppuhenkosen 1900-luvun lopulla... - piraatti
Harh'ampuja kirjoitti:
Loppuhenkonen: se viimeinen vetäisy siitä viimeisestä savukkeesta, silloin kun toimija lopettaa tupakanpolton joko tilapäisesti tai lopullisesti (in mortem).
Itse vetäisin loppuhenkosen 1900-luvun lopulla...Itse ajoitan aspiraationi heinäkuuhun 1972, toimittuani sitä ennen liki vuosikymmenen verran hyryläläistehtaan mannekiiniaspiranttina. Sen jälkeen toistakymmentä vuotta mellevien sikareiden pössyttelyä, huikeat 2 kpl/vuosi. Vaan taaksepa ovat jääneet nekin.
Perspiraatio pelaa toki edelleen, saunassa eritoten. Ja miksei syödessäkin – saksalaisesta suusta olen kuullut viisauden, jonka mukaan "oikeat ihmiset palelevat töitä tehdessään ja hikoilevat syödessään".
Sama saksalaisäijävainaa tuumi saunasta: "In der Sauna wird man der Sau sehr nah!" Mitä lienee tarkoittanut?
Montakos prosenttia se ins.genious Thomas Alva sanoikaan suurissa keksinnöissä olevan inspiraation osuutta? Loppuhan (ylivoimaisesti suurin osa) oli sitten sitä perspiraatiota. - piraatti
piraatti kirjoitti:
Itse ajoitan aspiraationi heinäkuuhun 1972, toimittuani sitä ennen liki vuosikymmenen verran hyryläläistehtaan mannekiiniaspiranttina. Sen jälkeen toistakymmentä vuotta mellevien sikareiden pössyttelyä, huikeat 2 kpl/vuosi. Vaan taaksepa ovat jääneet nekin.
Perspiraatio pelaa toki edelleen, saunassa eritoten. Ja miksei syödessäkin – saksalaisesta suusta olen kuullut viisauden, jonka mukaan "oikeat ihmiset palelevat töitä tehdessään ja hikoilevat syödessään".
Sama saksalaisäijävainaa tuumi saunasta: "In der Sauna wird man der Sau sehr nah!" Mitä lienee tarkoittanut?
Montakos prosenttia se ins.genious Thomas Alva sanoikaan suurissa keksinnöissä olevan inspiraation osuutta? Loppuhan (ylivoimaisesti suurin osa) oli sitten sitä perspiraatiota.Olisi tietenkin pitänyt otsikoida:
as-, pers- ja ins-
Prefiksejähän nuo tietengii ovat eivätkä suffikseja!
Kelpaisiko muuten sen takalistossa tuntuvan kylmän ringin saksannokseksi
"Arschpiration"
??
Englannin "asspiration" kuulostaa vähän aasimaiselta eikä "arsepiration" rimmaa oikein sekään. - fil.maist.
selvennys kirjoitti:
Minä kyllä ääntäisin Tark-kampujankatu. Mutta kai sen tauonkin saa siinä välissä pitää, jos haluaa. Kysykää joltain, joka asuu Tarkk'ampujankadulla, mikä tuntuu luontevimmalta ;) . Jos viralliset ohjeet ovat tarpeen, kysykää Kielitoimistosta.
Täällä nyt monet tuntuvat uudempia kirjoitus- ja ääntämisasuja (tarkka-ampuja yms.) suositellessaan unohtaneen, että tuon kadun nimi edelleenkin on Tarkk'ampujankatu, ja tuskin se siitä kovin pian muuksi muuttuu.
Samoin termi aspiraatio on täällä ja kirjallisuudessakin ymmärretty kahdella tavalla.
1)Nykyinen merkitys on yleensä tuo h-mainen - hmm - lisäpiirre klusiilin (p, t, k) perässä (erit. germaanisissa kielissä. Esim. englantilainen ei lausu "pink" vaan ikään kuin "phink" (tosin i:kin siinä on höllempi kuin meillä).
2)Joissakin vanhoissa oppaissa aspiraatiolla tosiaan viitataan loppukahdennukseen (tulet tänne, hernekkeitto). Nykyisin kai loppukahdennus tai rajageminaatio ovat suositeltavia termejä. Ei esimerkiksi jäännöslopuke eikä loppuhenkonenkaan enää nykyään.
Aspiraatiolla tai loppukahdennuksella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ko. tarkk'ampujan ääntämisen kanssa. Ei niin minkäänlaista."Täällä nyt monet tuntuvat uudempia kirjoitus- ja ääntämisasuja (tarkka-ampuja yms.) suositellessaan unohtaneen, että tuon kadun nimi edelleenkin on Tarkk'ampujankatu, ja tuskin se siitä kovin pian muuksi muuttuu."
Alkuperäinen kysymys koski sanaa "tarkk´ampuja", siis tietynlaista asetta käyttävää henkilöä. Tässä tapauksessa olisi ehdottomasti tarpeen käyttää edellä jo suositeltua uudempaa kirjoitus-ja ääntämisasua. Mikäli tarkoitetaan Tarkk´ampujankatua, jolla on sanana historiallista merkitystä kadun nimenä, niin käytetään vanhaa kirjoitusasua, ja nimi lausutaan tarkkampujankatu tai uusien ohjeiden mukaan tarkka-ampujankatu.
On ihan eri asia puhua sanasta neutraalina sanana kuin nimenä. Vanhoja nimiä kunnioitetaan aina eikä niitä mennä muuttelemaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 934730
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?854069Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1633977Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1162658Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1362613- 442177
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian282077Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2261860- 881729
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91727