Uskotko sellaiseen rakkauteen mikä on rakkautta eikä vaan luulla rakkaudeksi?Uskotko että jos rakastaa todella niin mikään ei voi tulla väliin tai pilata sitä?Jos rakastaa voiko pienet tai suuremmat riidat sitä horjuttaa?Jos rakastaa voiko olla ilman tätä rakastamaansa ihmistä?Uskotko sitä että mikä pysyy niin pysyy ja mikä ei pysy niin ei pysy?(Eivätkö rakastuneet ihmiset kannusta toisiaan?)Tiedän ihmisiä jotka sanovat rakastavansa toisiaan ja silti yrittävät tehdä toistensa elämästä helvetin.OLEN TÄYSIN EKSYKSISSÄ SIINTÄ MITÄ ON RAKKAUS?
USKOTKO RAKKAUTEEN?
myrkkynainensuomi24fi
79
2517
Vastaukset
- maikki
Toive ajattelua koko rakkaus, ei ole olemassakaan ,ainakaan sellaisena kun ihmiset yleensä sen käsittää, minä ainakin olen tullut siihen tulokseen. Tietenkin sellainen mahdollisuuskin on, että on vaan liian vaikea juttu meille ihmisille, ettei sen takia oikein onnistu.
- Nanni
enään sellaiseen rakkauteen, jota verisiteet yhdistää.
Tietenkin on olemassa rakkaus luontoon, musiikkiin ja kirjoihin jne.
Muunlaiseen ihmisten väliseen rakkauteen ja ystävyyteen en enää usko.
Ihmiset ovat petollisia ja petoja toisilleen. - onko sisar vai serkku
Nanni kirjoitti:
enään sellaiseen rakkauteen, jota verisiteet yhdistää.
Tietenkin on olemassa rakkaus luontoon, musiikkiin ja kirjoihin jne.
Muunlaiseen ihmisten väliseen rakkauteen ja ystävyyteen en enää usko.
Ihmiset ovat petollisia ja petoja toisilleen.mitä veriside tarkottaa?
- Nanni
onko sisar vai serkku kirjoitti:
mitä veriside tarkottaa?
että serkku, lapset, vanhemmat = kaikki, jotka ovat
sukua keskenään. - päästä toisilleen.
Nanni kirjoitti:
enään sellaiseen rakkauteen, jota verisiteet yhdistää.
Tietenkin on olemassa rakkaus luontoon, musiikkiin ja kirjoihin jne.
Muunlaiseen ihmisten väliseen rakkauteen ja ystävyyteen en enää usko.
Ihmiset ovat petollisia ja petoja toisilleen.Kun niin sanottu rakkaus päättyy niin ihmisistä tulee usein piruja toisilleen.
- Onko näin?
onko sisar vai serkku kirjoitti:
mitä veriside tarkottaa?
,,,,,,,
- koltis
On kiva mutta tohelo olotila, tila, jossa itseänsä ei näe naiviksi.
- Pirre*
jolla ihmiset saadaan lisääntymään...
- Einott
Kuka tai ken sen ansan mahtaa virittää:-))
- tiedän !
Einott kirjoitti:
Kuka tai ken sen ansan mahtaa virittää:-))
Tauno tietysti ! =o)
- Einott
tiedän ! kirjoitti:
Tauno tietysti ! =o)
Huomio,niinpä tietenkin:-(((
- Pirre*
Einott kirjoitti:
Kuka tai ken sen ansan mahtaa virittää:-))
ohi, se lisääntymisvietti juttu siis....:)
- Nolo Tikki
Einott kirjoitti:
Huomio,niinpä tietenkin:-(((
Sulle,hyvä yritys kuitenkin;=)
- Einott
Nolo Tikki kirjoitti:
Sulle,hyvä yritys kuitenkin;=)
Sanottiin ennen:-)
Mitä se sitten tarkoittaakaan. - Pirre*
Einott kirjoitti:
Sanottiin ennen:-)
Mitä se sitten tarkoittaakaan.Voi täälläkin on niiiin monta yksinäisyyttään valittavaa mukavaa ihmistä, eiku pyytöjä virittelemmään ja yrittämmään einotti :)
- Einott
Pirre* kirjoitti:
Voi täälläkin on niiiin monta yksinäisyyttään valittavaa mukavaa ihmistä, eiku pyytöjä virittelemmään ja yrittämmään einotti :)
Verkotko vai ihan "Rysä"pitäisi virittää:-))
(sallittu silmä koko näin alkuun mietityttää) - Pirre*
Einott kirjoitti:
Verkotko vai ihan "Rysä"pitäisi virittää:-))
(sallittu silmä koko näin alkuun mietityttää)niin isoks, että sualis piässöö uimmaan vappaasti..:)
- Einott
Pirre* kirjoitti:
niin isoks, että sualis piässöö uimmaan vappaasti..:)
Pyydyksillä ei ole mitään virkaa,eli ei jää mitään koettavaa:-))
Pyydystäjä voi turhautua ja kyllästyä tyhjän saalistamiseen:-)) - tehtävä on suoritettu.
Lisääntyminen.Harvat pysyvät loppuun asti yhdessä.
- ansoja?
Einott kirjoitti:
Kuka tai ken sen ansan mahtaa virittää:-))
Puolin ja toisin.
- Se on
tiedän ! kirjoitti:
Tauno tietysti ! =o)
Tyyne tietysti.......
- Tarvitaan kaksi.
Einott kirjoitti:
Huomio,niinpä tietenkin:-(((
Että silleen.
- Niinpä.
Nolo Tikki kirjoitti:
Sulle,hyvä yritys kuitenkin;=)
Nolo olo.
- yrittää.
Einott kirjoitti:
Sanottiin ennen:-)
Mitä se sitten tarkoittaakaan.Vaikka ei onnaakkaan aina ehkä?
- Vaikka tärppäis.
Pirre* kirjoitti:
Voi täälläkin on niiiin monta yksinäisyyttään valittavaa mukavaa ihmistä, eiku pyytöjä virittelemmään ja yrittämmään einotti :)
Sitä se tarkoittaa että yrittänyttä ei laiteta.?????
- Ei mene kolosta ulos.
Einott kirjoitti:
Verkotko vai ihan "Rysä"pitäisi virittää:-))
(sallittu silmä koko näin alkuun mietityttää)Vaan jää verkkoon.
- Turhaa työtä.
Pirre* kirjoitti:
niin isoks, että sualis piässöö uimmaan vappaasti..:)
Pienisilmäinen parempi.
- tarpeeksi.
Pirre* kirjoitti:
ohi, se lisääntymisvietti juttu siis....:)
Nyt voi vain nauttia kaikesta.
- uskon
rakkauteen. Rakastan lapsiani, lastenlastani. Rakastan sisaruksiani, heidän lapsiaan. Rakastan miestä, joka asuu muualla ja joka ei ole kumppanini, joten olen "ilman" tätä rakastamaani miestä. Hänen läsnäolonsa on joskus ratkaisevasti auttanut minua vaikeassa elämän vaiheessa. Rakastan häntä omalla laillani loppuelämäni. Rakkaus on niin tavattoman laaja käsite, ei yksistään kahden ihmisen avio/avoliitto tai sen luonteinen parisuhde.
- rakkautta?
Jos on nuoresta asti ollut suhteessa jonkun toista sukupuolta olevan kanssa.Niin miten tulee selviytymään jos jää kuin nalli kalliolle.Koko ajan menee sukset ristiin.Sitäkään ei jaksa.Voisinko selvitä vaikka olenkin omalla tavallaan yksin.En ole enään mikään nuori ihminen.Seniori ikäinen.Miten opin olemaan yksin.Tämä on ensimmäinen kerta.Tulenko selviämään tästä tilanteesta kunnialla?
- Ayla
rakkautta? kirjoitti:
Jos on nuoresta asti ollut suhteessa jonkun toista sukupuolta olevan kanssa.Niin miten tulee selviytymään jos jää kuin nalli kalliolle.Koko ajan menee sukset ristiin.Sitäkään ei jaksa.Voisinko selvitä vaikka olenkin omalla tavallaan yksin.En ole enään mikään nuori ihminen.Seniori ikäinen.Miten opin olemaan yksin.Tämä on ensimmäinen kerta.Tulenko selviämään tästä tilanteesta kunnialla?
Kun on pitkään toisen kanssa ja vaikka välillä on vaikeetakin,se on se tottumus,tapa,tuttu,tää toinen.
Sitä joskus luulee rakkaudeksi,ja jokainen vain itse pystyy tulkitsemaan tunteen,mikä keneläkin ketäkin kohtaan on.Itse sanoisin,ihminen ja varsinkin naiset,ovat niin tunteiden vietävissä ja mitä sellainen elämä olisi jos aina järjen pitäisi voittaa?Tunteet määrää paljon ja sen takia tuleekin tehtyä monta hölmöyttä,mitä ei "järjissään"tekisi.
Mutta sitä on kuin kissa-putoaa jaloilleen,ajan kanssa,kun vaan uskaltaa ottaa askeleen uuteen elämään.Tottakai se pelottaa,tuntematon,uusi asia.
Itse olen ollut rakastunut monta kertaa ja aina se tunne on ihana ja saa pilvisenkin päivän kirkkaaksi.On monenlaista rakkautta,voi rakastaa salaa,silloin ei haavoita ketään vaan itse kihelmöi sen tunteen kanssa.Onko se sitten rakkautta?Mitä se on?Sitä vaan uuden kohteen ilmestyessä näkee sen toisen niin ihanana mutta jos sitten ajattelee että aika kuluu ja kenties asuisit ja olisit tämän kanssa,mitä paljastuu?
Parempi olla tietämättä ja jättää itselle se ihana tunne.
Mutta rakkautta riittää maailmassa kaikille,kun sen vaan osaa vastaanottaa! - Tuntuu turhauttavalta.
Ayla kirjoitti:
Kun on pitkään toisen kanssa ja vaikka välillä on vaikeetakin,se on se tottumus,tapa,tuttu,tää toinen.
Sitä joskus luulee rakkaudeksi,ja jokainen vain itse pystyy tulkitsemaan tunteen,mikä keneläkin ketäkin kohtaan on.Itse sanoisin,ihminen ja varsinkin naiset,ovat niin tunteiden vietävissä ja mitä sellainen elämä olisi jos aina järjen pitäisi voittaa?Tunteet määrää paljon ja sen takia tuleekin tehtyä monta hölmöyttä,mitä ei "järjissään"tekisi.
Mutta sitä on kuin kissa-putoaa jaloilleen,ajan kanssa,kun vaan uskaltaa ottaa askeleen uuteen elämään.Tottakai se pelottaa,tuntematon,uusi asia.
Itse olen ollut rakastunut monta kertaa ja aina se tunne on ihana ja saa pilvisenkin päivän kirkkaaksi.On monenlaista rakkautta,voi rakastaa salaa,silloin ei haavoita ketään vaan itse kihelmöi sen tunteen kanssa.Onko se sitten rakkautta?Mitä se on?Sitä vaan uuden kohteen ilmestyessä näkee sen toisen niin ihanana mutta jos sitten ajattelee että aika kuluu ja kenties asuisit ja olisit tämän kanssa,mitä paljastuu?
Parempi olla tietämättä ja jättää itselle se ihana tunne.
Mutta rakkautta riittää maailmassa kaikille,kun sen vaan osaa vastaanottaa!Olimme yhdessä 17 vuotta ja loppu aika oli vaan riitaa.Kumpikaan ei uskaltanut lopettaa suhdetta.Nyt olen ajatellut että en ota yhteyttä.Muuten taas sama jatkuisi.Olimme aviossakin 11 vuotta.Olimme niin mustasukkaisia että molemmat kulutimme itsemme ja toisemme loppuun.Pitää yrittää vain pärjätä omillaan.Kiitos Ayla vastauksestasi.
rakkautta? kirjoitti:
Jos on nuoresta asti ollut suhteessa jonkun toista sukupuolta olevan kanssa.Niin miten tulee selviytymään jos jää kuin nalli kalliolle.Koko ajan menee sukset ristiin.Sitäkään ei jaksa.Voisinko selvitä vaikka olenkin omalla tavallaan yksin.En ole enään mikään nuori ihminen.Seniori ikäinen.Miten opin olemaan yksin.Tämä on ensimmäinen kerta.Tulenko selviämään tästä tilanteesta kunnialla?
En tiedä, mitä eniten pelkäät,mutta kaikista asioista selviää, jos tosissaan tahtoo. Ja ainahan voi pyytää apua.
Luulen, että itse jatkaisin matkaani, jos molempien on jatkuvasti paha olla, eikä tilannetta saada tai haluta korjata. Jos molemmilta on loppunut tahto rakastaa, miksi pitäisi jatkaa?
Mielestäni yksin on parempi elää kuin huonon kumppanin kanssa. Niitä uusia kumppaneitakin voi osua kohdalle, jos pitää mielensä avoimena ja antaa elämälle mahdollisuuden.- sinä nyt
optimisti-orvokki kirjoitti:
En tiedä, mitä eniten pelkäät,mutta kaikista asioista selviää, jos tosissaan tahtoo. Ja ainahan voi pyytää apua.
Luulen, että itse jatkaisin matkaani, jos molempien on jatkuvasti paha olla, eikä tilannetta saada tai haluta korjata. Jos molemmilta on loppunut tahto rakastaa, miksi pitäisi jatkaa?
Mielestäni yksin on parempi elää kuin huonon kumppanin kanssa. Niitä uusia kumppaneitakin voi osua kohdalle, jos pitää mielensä avoimena ja antaa elämälle mahdollisuuden.sängystä? :)
- silloin
rakkautta? kirjoitti:
Jos on nuoresta asti ollut suhteessa jonkun toista sukupuolta olevan kanssa.Niin miten tulee selviytymään jos jää kuin nalli kalliolle.Koko ajan menee sukset ristiin.Sitäkään ei jaksa.Voisinko selvitä vaikka olenkin omalla tavallaan yksin.En ole enään mikään nuori ihminen.Seniori ikäinen.Miten opin olemaan yksin.Tämä on ensimmäinen kerta.Tulenko selviämään tästä tilanteesta kunnialla?
pärjää.
Nuorempana kuvitteli, ettei voi "elää ilman" sitä
toista ihmistä rinnallaan, mutta käytäntö opettanut toista.
Olen itse asunut nyt lähes 12 vuotta yksin ja hyvin on mennyt alkuvaikeuksien jälkeen.
Nyt olen jopa huomannut kuinka rikasta tällainen
elämä voi olla, kun saa tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa.
Tosin sitä toisen läheisyyttä kaipaa aika ajoin =
varjopuoli yksin asumisessa. Se tyhjiö pitää vain osata korvata muilla asioilla. - Kyllä on mukavaa.
sinä nyt kirjoitti:
sängystä? :)
Rakkaus on ihmeellinen asia.
Yritetään ainakin.
Mielestäni rakkaus on toisen ihmisen hyväksymistä juuri sellaisena kun hän on, välittämistä, toisen hyvän asettamista omansa edelle ja paljon muuta. Se vaati rehellisyyttä ja uskollisuutta. Se lisääntyy kun sitä jakaa, sitä voi kieltää järjellä, muttei käskeä.
Hyvässä sitoutuneessa parisuhteessa ei mielestäni ole sijaa mustasukkaisuudelle. Rakkauden pitäisi tuoda lisäarvoa elämään eikä rajoittaa sitä. Jos molemmat rakastavat ja tekevät parhaansa suhteen hoitamiseksi, sitä tuskin uhkaa mikään ulkoapäin. Jos uhkaisi, mustasukkaisuus ja kahlitsemisyritykset vaan pahentaisivat tilannetta.
Uskon rakkauteen, rakastan ja haluan olla rakastettu. Luulen, että todella kuihtuisin, jos kokisin, ettei kukaan minua enää rakastaisi. Muutamien läheisteni rakkauden uskon kestävän elämän loppuun saakka.
Ensirakkauteni kanssa olimme vihkivalalla luvanneet rakastaa toisiamme, kunnes kuolema meidät erottaa. Luulin käyneen toisin, kun hän monien onnellisten vuosien jälkeen alkoholisoitui menettäen virkansa, terveytensä ja erosimme. Luulin, etten sen jälkeen enää rakastanut häntä, vaikka taisinkin olla hänen paras ystävänsä kuolemaan asti. Siihen kului pitkälti yli 10 vuotta.
Vasta kuolemansa jälkeen tajusin, että olin rakastanut häntä, hieman eri tavoin, mutta rakastanut kuitenkin loppuun asti. - Asia selvisi minulle yllättäen. Tietyissä asioissa (joita tässä en halua kertoa) meillä oli erilainen arvomaailma, ja olin sopeutunut hyväksymään hänen arvomaailmaansa kuuluvia asioita. Huomasin vapautuneeni ajattelemaan entiseen tapaan vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hämmästyin.
Eromme jälkeen luulin, etten koskaan enää päästäisi ketään miestä elämääni, en edes ihan lähelle. Toisin kävi. Yksi elämäni parhaista kokemuksista oli, kun pian huomasin yllättäen olevani riemukkaasti rakastunut. Sen tunteen haluaisin kokea uudelleen vielä monta kertaa, mieluiten oman tutun turvallisen kumppanin kanssa, vaikkapa lomamatkalla.
Erosta toivuttua minä ainakin haluaisin olla avoin elämälle ja uusille mahdollisuuksille. Ei koskaan ole liian myöhäistä.
Uskalletaan elää ja rakastaa - ainakin itseämme ja toivottavasti tiellemme osuu muitakin sen arvoisia.- Pirre*
kylläpä puhuit asiaa - taas :)
Kyynisyys vaan tahtoo voittaa arjessa; totta on ettei rakkaus katso ikää eikä sukupuolta, jos kuka muuta väittää se on elämänpelkoa, mahdollisen menetyksen tuottaman kivun pelkoa - siis parisuhderakkaus, muu rakkaus on itsestään selvää ja helppoa jo.. Pirre* kirjoitti:
kylläpä puhuit asiaa - taas :)
Kyynisyys vaan tahtoo voittaa arjessa; totta on ettei rakkaus katso ikää eikä sukupuolta, jos kuka muuta väittää se on elämänpelkoa, mahdollisen menetyksen tuottaman kivun pelkoa - siis parisuhderakkaus, muu rakkaus on itsestään selvää ja helppoa jo..Kivun pelko voi johtaa kohtalokkaisiin tuloksiin monilla elämän alueilla ja lyhentää elämää joko konkreettisesti tai muuten.
Minulla on läheinen MS-potilas, jolle aikanaan tarjottiin silloin vielä kokeiluasteella ollutta hoitoa, joka olisi edellyttänyt päivittäisiä pistoksia. Monet paranivat merkittävästi ja taudin eteneminen pysähtyi. Nyt hänen tautinsa on edennyt niin pitkälle, että hänkin olisi jo valmis pistoksiin. Hän ei saa niitä, koska enää niistäkään ei olisi mitään hyötyä.
Itse olen saanut monenlaista siedätyshoitoa, se kasvattaa rohkeammaksi.;)
Rakkaudesta:
Muistan lukeneeni jonkun aikuisen julkkunaisen lausuneen viisaita naistenlehden haastattelijalle. Hän oli kertonut onnellisuutensa salaisuudeksi sen, että oli vihdoin oppinut rakastamaan miettimättä saako itse rakkautta osakseen tai kuinka paljon sitä saa. Ehkä siinä onkin koko salaisuus. (Muistan hämmästelleeni, että mielestäni usein pinnalliselta kuulostanut nainen puhui viisaita siinä haastattelussa,)
Hyvää aamupäivää. Lähdetäänkö ulkoilemaan?- salakaataja
optimisti-orvokki kirjoitti:
Kivun pelko voi johtaa kohtalokkaisiin tuloksiin monilla elämän alueilla ja lyhentää elämää joko konkreettisesti tai muuten.
Minulla on läheinen MS-potilas, jolle aikanaan tarjottiin silloin vielä kokeiluasteella ollutta hoitoa, joka olisi edellyttänyt päivittäisiä pistoksia. Monet paranivat merkittävästi ja taudin eteneminen pysähtyi. Nyt hänen tautinsa on edennyt niin pitkälle, että hänkin olisi jo valmis pistoksiin. Hän ei saa niitä, koska enää niistäkään ei olisi mitään hyötyä.
Itse olen saanut monenlaista siedätyshoitoa, se kasvattaa rohkeammaksi.;)
Rakkaudesta:
Muistan lukeneeni jonkun aikuisen julkkunaisen lausuneen viisaita naistenlehden haastattelijalle. Hän oli kertonut onnellisuutensa salaisuudeksi sen, että oli vihdoin oppinut rakastamaan miettimättä saako itse rakkautta osakseen tai kuinka paljon sitä saa. Ehkä siinä onkin koko salaisuus. (Muistan hämmästelleeni, että mielestäni usein pinnalliselta kuulostanut nainen puhui viisaita siinä haastattelussa,)
Hyvää aamupäivää. Lähdetäänkö ulkoilemaan?näin minä olen oppinut. Siitä olen onneksi pääsyt, en enää pelkää huomista. Tämä päivä on tässä ja nyt. Joskus se päivä menee omia aikojaan, joskus tuo rakkauden, joskus vie.
Sitä pitää vaan uskaltaa tunnustaa rakkautensa, - vaikka toisen omalle. - Virve
salakaataja kirjoitti:
näin minä olen oppinut. Siitä olen onneksi pääsyt, en enää pelkää huomista. Tämä päivä on tässä ja nyt. Joskus se päivä menee omia aikojaan, joskus tuo rakkauden, joskus vie.
Sitä pitää vaan uskaltaa tunnustaa rakkautensa, - vaikka toisen omalle.näinkö on?
Minä taas olen sitä mieltä, päivät vain vie mennessään.
Toistaiseksi elämä ei ole antanut muuta kuin murhetta ja petollisia ystäviä. - Pirre*
optimisti-orvokki kirjoitti:
Kivun pelko voi johtaa kohtalokkaisiin tuloksiin monilla elämän alueilla ja lyhentää elämää joko konkreettisesti tai muuten.
Minulla on läheinen MS-potilas, jolle aikanaan tarjottiin silloin vielä kokeiluasteella ollutta hoitoa, joka olisi edellyttänyt päivittäisiä pistoksia. Monet paranivat merkittävästi ja taudin eteneminen pysähtyi. Nyt hänen tautinsa on edennyt niin pitkälle, että hänkin olisi jo valmis pistoksiin. Hän ei saa niitä, koska enää niistäkään ei olisi mitään hyötyä.
Itse olen saanut monenlaista siedätyshoitoa, se kasvattaa rohkeammaksi.;)
Rakkaudesta:
Muistan lukeneeni jonkun aikuisen julkkunaisen lausuneen viisaita naistenlehden haastattelijalle. Hän oli kertonut onnellisuutensa salaisuudeksi sen, että oli vihdoin oppinut rakastamaan miettimättä saako itse rakkautta osakseen tai kuinka paljon sitä saa. Ehkä siinä onkin koko salaisuus. (Muistan hämmästelleeni, että mielestäni usein pinnalliselta kuulostanut nainen puhui viisaita siinä haastattelussa,)
Hyvää aamupäivää. Lähdetäänkö ulkoilemaan?heti kun saan perheeni syötettyä.
Aamulla aikaisin oli vielä 16 ast. pakkasta ja siksi en aamusta kiirehi hiihottelemaan, enkä oikein joudakaan. Iltapäivällä aurinko jo lämmittää, eikä pikku tuulikaan haittaa.
Eilen en päässyt hiihtämään; meillä siskoni kanssa menivät sukset ristiin....
Olimme edellisenä päivänä jäällä hiihtelemässä ja pois tultuamme olin illan hämärässä ottanut hänen autostaan parittomat hiihottimet - Peltosen ja Atomikin, joissa oli erilaiset siteetkin..eli mahdoton yhtälö..:)
Nyt äsken siskoni palautti mökilleen mennessään yhden eksyneen Atomikin...:)
Muuten, minäkin olen syyllistynyt toisinaan arvioimaan ihmisiä liian heppoisin perustein, ja olen yrittänytkin kasvaa siinä asiassa....näköjään kasvunvaraa löyttyypi loppuiäksi.. - Nanni
Pirre* kirjoitti:
heti kun saan perheeni syötettyä.
Aamulla aikaisin oli vielä 16 ast. pakkasta ja siksi en aamusta kiirehi hiihottelemaan, enkä oikein joudakaan. Iltapäivällä aurinko jo lämmittää, eikä pikku tuulikaan haittaa.
Eilen en päässyt hiihtämään; meillä siskoni kanssa menivät sukset ristiin....
Olimme edellisenä päivänä jäällä hiihtelemässä ja pois tultuamme olin illan hämärässä ottanut hänen autostaan parittomat hiihottimet - Peltosen ja Atomikin, joissa oli erilaiset siteetkin..eli mahdoton yhtälö..:)
Nyt äsken siskoni palautti mökilleen mennessään yhden eksyneen Atomikin...:)
Muuten, minäkin olen syyllistynyt toisinaan arvioimaan ihmisiä liian heppoisin perustein, ja olen yrittänytkin kasvaa siinä asiassa....näköjään kasvunvaraa löyttyypi loppuiäksi..Pirre, oletko lintu vai kala?
Onko "teiltä" pitkä matka jäälle? - Mike Beuf
Virve kirjoitti:
näinkö on?
Minä taas olen sitä mieltä, päivät vain vie mennessään.
Toistaiseksi elämä ei ole antanut muuta kuin murhetta ja petollisia ystäviä.taaksepäin. Eikös se joskun ollut rakkauttakin, jonka aika vei mennessään. Oli kuitenkin...
- Pirre*
Nanni kirjoitti:
Pirre, oletko lintu vai kala?
Onko "teiltä" pitkä matka jäälle?mutta lintu en tarvihe olla kun suikkaan järvenjäälle,..MUTTA toissapäivänä sisareni haki minut samaisen järven rannalla olevalle mökille autollaan(välimatkaa n.10 km), josta sitten yhdessä hiihtelimme meidän saari mökkeröllemme ja takaisin hänen mökilleen kahville ja leppeemmään pikkusen - eli tällainen lintukalahan....mie.
- Virve
Mike Beuf kirjoitti:
taaksepäin. Eikös se joskun ollut rakkauttakin, jonka aika vei mennessään. Oli kuitenkin...
en tunne enää sellaista käsitettä?
Suhtaudun tästä eteenpäin aina kaikkeen ja kaikkiin epäluuloisesti.
Ts. minua ei enää kuseteta. - Virve
Mike Beuf kirjoitti:
taaksepäin. Eikös se joskun ollut rakkauttakin, jonka aika vei mennessään. Oli kuitenkin...
ei aika vienyt rakkauttani vaan petolliset
kanssaihmiset,joiden vuoro tulee ajallaan. Pirre* kirjoitti:
heti kun saan perheeni syötettyä.
Aamulla aikaisin oli vielä 16 ast. pakkasta ja siksi en aamusta kiirehi hiihottelemaan, enkä oikein joudakaan. Iltapäivällä aurinko jo lämmittää, eikä pikku tuulikaan haittaa.
Eilen en päässyt hiihtämään; meillä siskoni kanssa menivät sukset ristiin....
Olimme edellisenä päivänä jäällä hiihtelemässä ja pois tultuamme olin illan hämärässä ottanut hänen autostaan parittomat hiihottimet - Peltosen ja Atomikin, joissa oli erilaiset siteetkin..eli mahdoton yhtälö..:)
Nyt äsken siskoni palautti mökilleen mennessään yhden eksyneen Atomikin...:)
Muuten, minäkin olen syyllistynyt toisinaan arvioimaan ihmisiä liian heppoisin perustein, ja olen yrittänytkin kasvaa siinä asiassa....näköjään kasvunvaraa löyttyypi loppuiäksi..Hyvää ja aurinkoista päivänjatkoa sinullekin optimisti - orvokki, kuin kaikille muillekin palstalaisille.
- salakaataja
Virve kirjoitti:
ei aika vienyt rakkauttani vaan petolliset
kanssaihmiset,joiden vuoro tulee ajallaan.sitähän minä, ettei pidä pelätä jos se uudelleen sattuisi kohdalle osumaan. Sitä loppumista nimittäin.
Se on tosiaan haluttu tuo rakkaus, se saatetaan toiseltakin viedä. Tosi on. - Virve
salakaataja kirjoitti:
sitähän minä, ettei pidä pelätä jos se uudelleen sattuisi kohdalle osumaan. Sitä loppumista nimittäin.
Se on tosiaan haluttu tuo rakkaus, se saatetaan toiseltakin viedä. Tosi on.loppumiselle mahdollisuutta, sillä ilman alkua ei ole loppuakaan, eikö niin?
- Virve
salakaataja kirjoitti:
sitähän minä, ettei pidä pelätä jos se uudelleen sattuisi kohdalle osumaan. Sitä loppumista nimittäin.
Se on tosiaan haluttu tuo rakkaus, se saatetaan toiseltakin viedä. Tosi on.ainut mitä ihmisen tulee pelätä tästä eteenpäin on
lintuinfluenssa ja maailmanloppu.
Molempia ennustettu tälläkin palstalla tiuhaan, etten sanoisi pitkään ja hartaudella.
Varohan sinäkin "muniesi" hyytymistä. salakaataja kirjoitti:
sitähän minä, ettei pidä pelätä jos se uudelleen sattuisi kohdalle osumaan. Sitä loppumista nimittäin.
Se on tosiaan haluttu tuo rakkaus, se saatetaan toiseltakin viedä. Tosi on.Kieltäydyn uskomasta, että rakkautta voisi viedä ottaa, varastaa tai vaatimalla saada; kieltää sen tietysti voi.
Rakkautta voi jakaa tai antaa, molempia vapaaehtoisesti.- Mike Beuf rykmentinkirjuri
Virve kirjoitti:
ainut mitä ihmisen tulee pelätä tästä eteenpäin on
lintuinfluenssa ja maailmanloppu.
Molempia ennustettu tälläkin palstalla tiuhaan, etten sanoisi pitkään ja hartaudella.
Varohan sinäkin "muniesi" hyytymistä.olen ja eläinrakas. Autuaita ovat tyhmät ( puupäät ) sillä he pelastuvat hukkumasta. Siis maailmanloppu ei minua kosketa.
Eläinrakkaana, ei pelota mikään lintuflunssa. Korkeintaan on mielenkiintoista nähdä kuinka tässä käy. Siis tuleeko pandemia vai ei. -tuskin.
Muniani haudoin juuri viikolla untuvapussissa untuvatakin sisällä. Hyvin jaksavat ;)
Vaikkei niillä mitään käyttöä ole, edes Pääsiäisenä, siveyrikos niitä on esillä pitää ;) - Pirre*
Nanni kirjoitti:
Pirre, oletko lintu vai kala?
Onko "teiltä" pitkä matka jäälle?sinun sielunlaitasi, älä anna elämän kolhujen katkeroittaa, sielusi muuttuu vain rumaksi...
Pirre* kirjoitti:
mutta lintu en tarvihe olla kun suikkaan järvenjäälle,..MUTTA toissapäivänä sisareni haki minut samaisen järven rannalla olevalle mökille autollaan(välimatkaa n.10 km), josta sitten yhdessä hiihtelimme meidän saari mökkeröllemme ja takaisin hänen mökilleen kahville ja leppeemmään pikkusen - eli tällainen lintukalahan....mie.
kun olen vielä ihan neitsy, elokuun kuutamolla syntynyt. Saaressa on minunkin mökkini, vielä sinne vois mennä, mutta enpä tuota ole käynyt koko talvena. Ei sinne yksin, kun vaimo ketselee tuolta pilvenlonkalta, että mitäs se Kalle siellä oikei chattailee.
- rosalii
Virve kirjoitti:
näinkö on?
Minä taas olen sitä mieltä, päivät vain vie mennessään.
Toistaiseksi elämä ei ole antanut muuta kuin murhetta ja petollisia ystäviä.odotin Sinua palstoille...
:D - Kyllä oli ilo lukea.
Kirjoituksesi oli mahtava.KIITOS!
- Kirjoitat kauniisti.
Pirre* kirjoitti:
kylläpä puhuit asiaa - taas :)
Kyynisyys vaan tahtoo voittaa arjessa; totta on ettei rakkaus katso ikää eikä sukupuolta, jos kuka muuta väittää se on elämänpelkoa, mahdollisen menetyksen tuottaman kivun pelkoa - siis parisuhderakkaus, muu rakkaus on itsestään selvää ja helppoa jo..Kiitos!
- petollisia.
Virve kirjoitti:
näinkö on?
Minä taas olen sitä mieltä, päivät vain vie mennessään.
Toistaiseksi elämä ei ole antanut muuta kuin murhetta ja petollisia ystäviä.Ei voi luottaa täysin kehenkään?
- Sinua on loukattu.
Virve kirjoitti:
en tunne enää sellaista käsitettä?
Suhtaudun tästä eteenpäin aina kaikkeen ja kaikkiin epäluuloisesti.
Ts. minua ei enää kuseteta.Jossain vaiheessa?
- Yrittävät rikkoa sen.
Virve kirjoitti:
ei aika vienyt rakkauttani vaan petolliset
kanssaihmiset,joiden vuoro tulee ajallaan.Olen kokenut sen ja se on todella sattunut.
- Kyllä sitä varovaiseksi
Virve kirjoitti:
loppumiselle mahdollisuutta, sillä ilman alkua ei ole loppuakaan, eikö niin?
tulee.
- mennäkseen menee.
Virve kirjoitti:
ainut mitä ihmisen tulee pelätä tästä eteenpäin on
lintuinfluenssa ja maailmanloppu.
Molempia ennustettu tälläkin palstalla tiuhaan, etten sanoisi pitkään ja hartaudella.
Varohan sinäkin "muniesi" hyytymistä.Teit mitä teit.
- Näin se on.
optimisti-orvokki kirjoitti:
Kieltäydyn uskomasta, että rakkautta voisi viedä ottaa, varastaa tai vaatimalla saada; kieltää sen tietysti voi.
Rakkautta voi jakaa tai antaa, molempia vapaaehtoisesti.Todellinen rakkaus pysyy!
- arviointeja
Pirre* kirjoitti:
heti kun saan perheeni syötettyä.
Aamulla aikaisin oli vielä 16 ast. pakkasta ja siksi en aamusta kiirehi hiihottelemaan, enkä oikein joudakaan. Iltapäivällä aurinko jo lämmittää, eikä pikku tuulikaan haittaa.
Eilen en päässyt hiihtämään; meillä siskoni kanssa menivät sukset ristiin....
Olimme edellisenä päivänä jäällä hiihtelemässä ja pois tultuamme olin illan hämärässä ottanut hänen autostaan parittomat hiihottimet - Peltosen ja Atomikin, joissa oli erilaiset siteetkin..eli mahdoton yhtälö..:)
Nyt äsken siskoni palautti mökilleen mennessään yhden eksyneen Atomikin...:)
Muuten, minäkin olen syyllistynyt toisinaan arvioimaan ihmisiä liian heppoisin perustein, ja olen yrittänytkin kasvaa siinä asiassa....näköjään kasvunvaraa löyttyypi loppuiäksi..ihmisistä.Ikävä kyllä!
- Suru menee aikanaan.
ylikypsa kirjoitti:
kun olen vielä ihan neitsy, elokuun kuutamolla syntynyt. Saaressa on minunkin mökkini, vielä sinne vois mennä, mutta enpä tuota ole käynyt koko talvena. Ei sinne yksin, kun vaimo ketselee tuolta pilvenlonkalta, että mitäs se Kalle siellä oikei chattailee.
Tai ainakin siihen alistuu.Voi Kalle hyvin!
- Voikaa hyvin!
Pirrejuupas kirjoitti:
Hyvää ja aurinkoista päivänjatkoa sinullekin optimisti - orvokki, kuin kaikille muillekin palstalaisille.
Joka ikinen.
- koltis
Ja vakoillaan. Tartutaan kiinni sen liepeistä ja parutaan kun tekstiili ei kestä. Mun mielestä ihmisen tulisi kulkea normaalisti vähän rakkauksien yläpuolella ja sallia itselleen, sen kohdatessa, laskeutua sinne sitten. Mutta sieltä täytyy aina kyetä nousemaan omin voimin ylös.
- Pirre*
sanottua..mieheksi.
- Miehen_mieli
Pirre* kirjoitti:
sanottua..mieheksi.
No joo, mikä musta miehen äkkiä tekis.
Miehen_mieli kirjoitti:
No joo, mikä musta miehen äkkiä tekis.
että oletkin nainen? Täällähän katoaa kohta viimeisetkin miehet jos säkin olisit muka nainen:(
Vai oliks toi vain toteamuns pitkästä riitistä kasvaa pojankoltiaisesta mieheksi?:D- Miehen_mieli
Narttu1 kirjoitti:
että oletkin nainen? Täällähän katoaa kohta viimeisetkin miehet jos säkin olisit muka nainen:(
Vai oliks toi vain toteamuns pitkästä riitistä kasvaa pojankoltiaisesta mieheksi?:DEi ollut tarkoitus hämätä. Tossa nikin kaappauksessa vähän itsekin sekoilen vielä. Suo se muru mulle anteeksi. X-koltis.
- Miehen_mieli
Pirre* kirjoitti:
sanottua..mieheksi.
Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. Ei tää niin vakavaa ole. Sulle kaikkee kivaa.
- Pirre*
Miehen_mieli kirjoitti:
No joo, mikä musta miehen äkkiä tekis.
tuo kuvakieli..
Minun "elinpiirissäni" ei tuo kuvakieli ole ollut kovin tavallista..ei ainakaan kaunista..miehillä varsinkaan - siitä syystä tuo huomautukseni.
- Sitä on tai ei ole.
On se rakkaus aika veitikka.Ja saa paljon hyvää ja pahaa aikaan.
- kukkuloille.
Kyllä rakkaus on todella ihmeellinen asia.
Ensimmäiseen kysymyksesi- ,uskon, kyllä,olen myös kokenut sen.
Toiseen kysymykseen - ,uskon, kyllä,eipä kahden rakastuneen välissä ole tyhjiötä,vaan tila(nne)on "yltäkylläinen".
kolmanteen - , ei voi.
neljänteen - , voi elää.Etäisyys fyysisesti antaa kontrastin suhteelle.Lisäksi;eletyt ja koetut tunteet ovat "ikuisia",vaikka toinen on poissa,jopa haudassa.
Mikä pysyy,se pysyy ja mikä ei,niin ei.
Rakastuneet kannustavat toisiaan ja myös ympäristöään,sillä sen voima on rajatonta.
Olen paljon rakastuneempi 54-vuotiaana,kuin esim.45-vuotiaana.Kyseessä on silti sama kohde ja yhteisiä vuosia on yli kolmekymmentä elettynä.
Yhteisiä rakkauksia on sitten vielä melko monia ja omat lapset heistä tärkeimpinä.
Silti voin myös myötää,että olen täysin "eksyksissä",mitä se rakkaus perimmiltään on?Vain sen tuomat vaikutukset olen saanut kokea.- Janina-67
Kun rakastaa, täytyy ola vilpittömästi rehellinen niin itselleen kuin toisellekin. En usko, että joku on rakastunut aidosti, jos yrittää tehdä toisen elämästä helvetin..sehän on suorastaan kiusantekoa ja toisen aliarvostamista sekä luottamuksen puutetta (tai huono itsetunto).
Kyllä rakastuneiden pitää ja kuuluu kannustaa toisiaan - niin toimii hyvä parisuhde.Jos toiseen luotetaan ja uskotaan ja rakastetaan vilpittömästi, siihen ei heti "pienistä rypyistä" suhde saa kaatua. Ja on ihana rakastaa ja olla rakastettu. On ihana kaivata ja palata rakastaan. Tosin itselläni on kokemusta 40 miehestä, joka oli alussa aivan ihana mutta muuttui mustasukkaiseksi,takertujaksi, joka ei vieläkään tahdo ymmärtää että suhteemme on jo ohi. Miehellä ei ole enää jäljelläkään ihailemaani itsetuntoa, joka teki hänestä miehekkään ja rakastettavan.
Kylmyyteni kuulema saa hänet raivon partaalle. Joten olen päätynyt, että hän ei ollut rakkauteni arvoinen eikä se ollut aitoa rakkautta vaan ihastumista. Mehän kuitenkin eletään täällä vain kerran, joten kuka haluaa elää huonossa suhteessa???- vain joku.
Jopa kärsien.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1501799
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu121661Joensuun (kaupungin) kiusaamisongelma
Syrjitään, savustetaan ulos ja kiusataan. Pieneen piiriin ei kaikki mahdu. Tehdään elämästä mahdotonta, jolloin ainoa va301252Nainen, jos kuuntelet ja tottelet, niin sinulle on hyvä osa
Ominpäin toimiessasi olet jo nähnyt mihin se on johtanut. Olen jo edeltä sen sinulle kertonut ja näen sen asian ja totuu1931171- 921131
- 741021
Evoluutioteoria on varmuudella väärin - monet tutkijat irtisaunoutuvat siitä
Tutkimuksissa on löytynyt paljon näyttöä siitä, ettei evoluutioteoria ole totta. Monet tutkijat kuitenkin vielä kannatta351961- 62849
- 49811
- 50806