Eli olen luullut, että höylähirsi on höylättyä hirttä (massiivipuuta). Onko massiivihirsi samaa kamaa, mutta järeämpänä? Eli en halua pyöröhirttä vaan kantikasta kamaa, joka ei ole mitään rimpulaohutta. Mökkiin tarvisi saada.
Mitä eroa massiivihirrellä ja höylähirrellä
kyselee blondi
37
15003
Vastaukset
- eroa
Höylähirsi on massiivipuuta = massiivihirsi.
Ja höylähirttä on useaa eri paksuista, joitsa voi valita mieleisimmän. Esim normaaliin kesämökkiin riittää 4-5 tuuman hirsi. - joko-tai
Massiivihirsi voi olla joko höylä- tai pyöröhirttä. Se on valmistettu vain yhdestä puusta.
Liimahirret on valmistettu useammasta eri puusta, siis liimaamalla. Saumat näet, kun katsot hirren päätyyn. Jotkut liimaavat puita myös pystysuunnassa päällekkäin; tällöin saumat näkyvät vaakasuorina viivoina seinässä.
Joidenkin mielestä liimahirret eivät ole oikeita hirsiä. Siis massiivihirret ovat niitä oikeita hirsiä.- täysharmaa
Onko totta, että joku valmistaja tekisi liimahirsiä päällekkäin liimaamalla? Tuntuu oudolta.
Edelliseen täsmennys: hirren paksuus ilmaistaan virallisesti milleinä. Siis 95 mm ja 120 mm, jotka on höylätty 4 ja 5 tuumaisista. - lkasgjdlk
täysharmaa kirjoitti:
Onko totta, että joku valmistaja tekisi liimahirsiä päällekkäin liimaamalla? Tuntuu oudolta.
Edelliseen täsmennys: hirren paksuus ilmaistaan virallisesti milleinä. Siis 95 mm ja 120 mm, jotka on höylätty 4 ja 5 tuumaisista.Löytyy niitä sekä vaakaan että pystyyn liimattuna.
Mitä outoa tuossa vaakaliimauksessa mielestäsi on?
Ukonäöllisesti vaakaliimaus on typerämmän näköinen kuin pystyliimaus, mutta eipä se sauma käsittelyn alta näy ainakaan ulkoseinissä. Sisäseinissä se voi häiritä etenkin, jos eri puut tummuvat eri tahtiin.
Teknisessä mielessä (maalaisjärjellä ajateltuna) vaakaliimaus voi olla parempi silloin, jos liima pettää kymmenien vuosien päästä. Silloin tapitus ja ylempien hirsikertojen paino pitää irtolaudat kuitenkin paikoillaan. Pystyliimaus kun pettää, niin silloin vois uloin kerros sekä sisä että ulkopinnasta pusertua ulos. Kukapa tietää, miten liima pitää kutinsa sadan vuoden pääästä?
Lisäksi aina epäillään, että estääkö pystysauman liimakerros puun "hengittämisen" (mitä se sitten tarkoittaneekaan). Vaakaliimauksessa tällaisia peräkkäisiä vesieristekerroksia ei synny. - käsi
lkasgjdlk kirjoitti:
Löytyy niitä sekä vaakaan että pystyyn liimattuna.
Mitä outoa tuossa vaakaliimauksessa mielestäsi on?
Ukonäöllisesti vaakaliimaus on typerämmän näköinen kuin pystyliimaus, mutta eipä se sauma käsittelyn alta näy ainakaan ulkoseinissä. Sisäseinissä se voi häiritä etenkin, jos eri puut tummuvat eri tahtiin.
Teknisessä mielessä (maalaisjärjellä ajateltuna) vaakaliimaus voi olla parempi silloin, jos liima pettää kymmenien vuosien päästä. Silloin tapitus ja ylempien hirsikertojen paino pitää irtolaudat kuitenkin paikoillaan. Pystyliimaus kun pettää, niin silloin vois uloin kerros sekä sisä että ulkopinnasta pusertua ulos. Kukapa tietää, miten liima pitää kutinsa sadan vuoden pääästä?
Lisäksi aina epäillään, että estääkö pystysauman liimakerros puun "hengittämisen" (mitä se sitten tarkoittaneekaan). Vaakaliimauksessa tällaisia peräkkäisiä vesieristekerroksia ei synny.on vaakaliimauksessa lämmön pitävyyden kanssa? Voisi olettaa, että kuivunut liima muodostaisi "kylmän sillan" jolloin lämmönkestävyys olisi huono vaakaliimatussa. Kai liimanlatu on ratkaiseva tekijä ja se, onko liimaus yhtenäinen koko laudanleveydeltä vai koostuuko se kaistoista ulko. ja sisäreunassa?
- cbnc
käsi kirjoitti:
on vaakaliimauksessa lämmön pitävyyden kanssa? Voisi olettaa, että kuivunut liima muodostaisi "kylmän sillan" jolloin lämmönkestävyys olisi huono vaakaliimatussa. Kai liimanlatu on ratkaiseva tekijä ja se, onko liimaus yhtenäinen koko laudanleveydeltä vai koostuuko se kaistoista ulko. ja sisäreunassa?
joten ei se kummosta kylmäsiltaa taida aiheuttaa.
- eikös
cbnc kirjoitti:
joten ei se kummosta kylmäsiltaa taida aiheuttaa.
se ole nyt niin että norm. hirret liimataan yhteen lankuista ja lankut on silloin pystyssä. Missään enole nähnyt että lankut olisi liimattu lappeellaan ikään kuin kertopuut. Päällekkäin voi toki liimailla pienempiäkin lankkuja mutta silloinkin ne ovat pystyssä, esim. kaks kertaa neljä tuumaa pystyyn ja vaikka kolme kertaa kolme tuumaa leveä.
No jossainhan aina joku voi toki tehdä näitä lappeelleen liimattuja hirsiä mutta ulkonäköhän on aivan hirveä. - Nilkki
eikös kirjoitti:
se ole nyt niin että norm. hirret liimataan yhteen lankuista ja lankut on silloin pystyssä. Missään enole nähnyt että lankut olisi liimattu lappeellaan ikään kuin kertopuut. Päällekkäin voi toki liimailla pienempiäkin lankkuja mutta silloinkin ne ovat pystyssä, esim. kaks kertaa neljä tuumaa pystyyn ja vaikka kolme kertaa kolme tuumaa leveä.
No jossainhan aina joku voi toki tehdä näitä lappeelleen liimattuja hirsiä mutta ulkonäköhän on aivan hirveä.varsinaiset asiantuntijat...
Sallikaa mun nauraa! - ssdfgadhg
Nilkki kirjoitti:
varsinaiset asiantuntijat...
Sallikaa mun nauraa!Näyttäis olevan tarjolla mm. täällä:
http://www.honkakartano.fi/tuotteet/hirret.htm - minä
täysharmaa kirjoitti:
Onko totta, että joku valmistaja tekisi liimahirsiä päällekkäin liimaamalla? Tuntuu oudolta.
Edelliseen täsmennys: hirren paksuus ilmaistaan virallisesti milleinä. Siis 95 mm ja 120 mm, jotka on höylätty 4 ja 5 tuumaisista.Honkatalot tekee lamellihirsiä vaakaliimauksella, siis Honkakartanon lisäksi.
Voisiko vaakaliimaus olla pystyliimausta huonompi siitä syystä että siinä on puun ulommainen osa ulkopintana. Eli siis että pystyliimauksessa kovempi sydänpuu tulee ulkopuolelle ja kestää näin ollen paremmin? - kuten
ssdfgadhg kirjoitti:
Näyttäis olevan tarjolla mm. täällä:
http://www.honkakartano.fi/tuotteet/hirret.htmyllä totesin, niin olipa hirveän näköistä vaakaliimattuna.
- klSJDHFÖasjhfd
kuten kirjoitti:
yllä totesin, niin olipa hirveän näköistä vaakaliimattuna.
Kuten omassa eka postauksessani totesin, ulkonäöstä voi olla montaa mieltä, mutta tekninisesti vaakaliimaus voi olla kymmenien ja satojen vuosien saatossa kestävämpi ratkaisu ...maalaisjärjellä ajateltuna :)
- täysharmaa
lkasgjdlk kirjoitti:
Löytyy niitä sekä vaakaan että pystyyn liimattuna.
Mitä outoa tuossa vaakaliimauksessa mielestäsi on?
Ukonäöllisesti vaakaliimaus on typerämmän näköinen kuin pystyliimaus, mutta eipä se sauma käsittelyn alta näy ainakaan ulkoseinissä. Sisäseinissä se voi häiritä etenkin, jos eri puut tummuvat eri tahtiin.
Teknisessä mielessä (maalaisjärjellä ajateltuna) vaakaliimaus voi olla parempi silloin, jos liima pettää kymmenien vuosien päästä. Silloin tapitus ja ylempien hirsikertojen paino pitää irtolaudat kuitenkin paikoillaan. Pystyliimaus kun pettää, niin silloin vois uloin kerros sekä sisä että ulkopinnasta pusertua ulos. Kukapa tietää, miten liima pitää kutinsa sadan vuoden pääästä?
Lisäksi aina epäillään, että estääkö pystysauman liimakerros puun "hengittämisen" (mitä se sitten tarkoittaneekaan). Vaakaliimauksessa tällaisia peräkkäisiä vesieristekerroksia ei synny.Olet ihan oikeassa kestävyyden suhteen, ainakin teoreettisesti on just kuten sanoit. Siinähän laitetaan ikäänkuin hirsiä päällekkäin ilman salvoksia ja suoralla saumalla. Ulkonäkö siinä äkkiseltään oudoksuttaa ja nimenomaan sisäpuoli.
- Rakennusmestari
Oikea massiivihirsi on järeätä luonnonhirttä,josta taitavat hirsitimpurit ovat valmistaneet taloja satoja vuosia.Mm.pohjanmaan komeat kaksikerroksiset maalaistalot,kirkot,Halosenniemen ateljee Tuusulassa,Akseli Gallen-Kallelan erämaa ateljee Ruovedellä,ym.arvorakennukset ovat tehdyt juuri siitä materiaalista.Massiivi luonnonhirren muoto voi olla joko litteä,ns.pelkkahirsi, tai luonnonpyöreä vuoluhirsi,joka on hiukan kartiokas,luonnollisen puun muotoinen. Koska tästä luonnonirrestä poistetaan vuoluraudalla vain kuori,se on aika tavalla järeätä seinämateriaalia.Luonnonhirsien koko valitaan useimmiten rakennuksen koon mukaan,että rakennuksesta tulee hyvän näköinen.Sopusuhtainen ja luontoon sopiva.Luonnonhirsien veistäminen tehdään aidosti käsin,sillä tunnoton kone ei pysty työstämään luonnollisen muotoiseen puuhun tiiviitä,kauniita liitoksia.Paksuudet ovat yleensä 4, 5, 6, 7, 8, 9, ja 10 tuumaa.Tämä hirsityyppi on ainoa aito perinteinen. Kunnolliseen työn jälkeen pystyviä hirsiammattilaisia on enää jäljellä vain kourallinen.
Massiivihirttä on myös höyläkoneella kantikkaaksi mittatarkaksi,steriiliksi työstetty ns."höylähirsi", kuin myös tasapaksuksi pötkyläksi hirsisorvilla sorvattu kuorettoman nakkimakkaran näköinen tasapaksu sorvihirsi.Ne ovat normaalista liimaamattomasta puusta työstettyjä. Varsinkin höylähirsiä työstetään hyvinkin ohueksi. Seinänpaksuus saattaa olla vain 34 mm tai 45 mm paksuista ja sitäkin nimittävät vielä hirreksi,vaikka se on todellisuudessa vain lautaa.Nämä ovat köyhien ihmisten rakennuksia,koska ovat halpoja.
Uusi tulokas "lamellihirsi" ei ole massiivihirttä, sillä se on tehty liimaamalla ohuita lautoja ja lankkuja yhteen ja työstetty höyläkoneella hirren muotoon.Vaikka se onkin täysin konetyötä,sitä ei kovin halvaksi pysty tekemään,sillä liimaamisessa on niin monta työvaihetta.
Tämä hirsihomma on mennyt 98 % :sesti konetyöksi, koska taitavia ammatti hirsitimpureita ei ole riittävästi.Eikä nykyihminen enää muusta tiedäkkään kuin koneella tehdyistä hirsistä.
Kun kone tekee työn, hirsirakennuksia pystyy tuottamaan ihan kuka tahansa. Siinä ei tarvitse tietää hirsistä yhtään mitään.Automaattikone on tehtaalla saksassa tai japanissa ohjelmoitu valmiiksi. Se käynnistyy nappulasta painamalla ja alkaa tuottaa hirsimökkejä tietokoneen ohjaamana.- japsi-inssi
Autojakaan ei enää tehdä käsityönä 'hitsaajamestarin' toimesta :-)
- Rakennusmestari
japsi-inssi kirjoitti:
Autojakaan ei enää tehdä käsityönä 'hitsaajamestarin' toimesta :-)
Autoissa on miljoonia osia. Näitä hirsirakenteita silti vielä pystyy käsinkin tekemään lähes konetyön hinnalla.Kun vaan on taito hyppysissä ja viitseliäisyyttä piisaa.
Se, että autoja prässätään koneella,ei muuta sitä tosiasiaa,että arvorakennuksia tehdään käsin ja koneella massatuotantona sarjatuotantokamaa.
Sekin on tosiasia,että käsityö loppuu pikapuoliin,kun vaistäjät loppuu.
Ei työvoimahallinnon pikakouluttamat vastahakoiset pysty enää samaan. Hirsityö heidän toimestaan on niin huteroa,että kintahat saa heittää nurkasta läpi. - halvemmalla?
Rakennusmestari kirjoitti:
Autoissa on miljoonia osia. Näitä hirsirakenteita silti vielä pystyy käsinkin tekemään lähes konetyön hinnalla.Kun vaan on taito hyppysissä ja viitseliäisyyttä piisaa.
Se, että autoja prässätään koneella,ei muuta sitä tosiasiaa,että arvorakennuksia tehdään käsin ja koneella massatuotantona sarjatuotantokamaa.
Sekin on tosiasia,että käsityö loppuu pikapuoliin,kun vaistäjät loppuu.
Ei työvoimahallinnon pikakouluttamat vastahakoiset pysty enää samaan. Hirsityö heidän toimestaan on niin huteroa,että kintahat saa heittää nurkasta läpi.Tunnen monia jotka hallitsevat käsin veiston, mutta ammattikunta tulee katoamaan hintojen kyselijöihin.
Kone suoltaa nurkkaa paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin käsityöläinen, laatu on aina samanlaista, eikä tekijän tarvitse vaivata päätänsä puiden yksilöllisellä muodolla, kiertymisellä tai laskeutumisella.
Säästäväisyys on hyve, mutta kyllä se silti harmittaa, kun näennäisen varakkaatkin ihmiset kiertelevät vertailemassa käsinveistäjien hintoja koneilla veistäjiin ja sitten pakenevat paikalta. - keskituloinen
halvemmalla? kirjoitti:
Tunnen monia jotka hallitsevat käsin veiston, mutta ammattikunta tulee katoamaan hintojen kyselijöihin.
Kone suoltaa nurkkaa paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin käsityöläinen, laatu on aina samanlaista, eikä tekijän tarvitse vaivata päätänsä puiden yksilöllisellä muodolla, kiertymisellä tai laskeutumisella.
Säästäväisyys on hyve, mutta kyllä se silti harmittaa, kun näennäisen varakkaatkin ihmiset kiertelevät vertailemassa käsinveistäjien hintoja koneilla veistäjiin ja sitten pakenevat paikalta.En ole varakas vaan ns. keskituloinen ja silti viimekesänä nousi tontilleni kolme käsinveistettyä pelkkahirsi rakennusta ja hintataso oli vastaavan kokoista (7 tuumaa) höylähirttä edullisempi...Kysykää ihmeessä tarjouksia ennenkuin teette päätöksiä.
- mokkeilija
keskituloinen kirjoitti:
En ole varakas vaan ns. keskituloinen ja silti viimekesänä nousi tontilleni kolme käsinveistettyä pelkkahirsi rakennusta ja hintataso oli vastaavan kokoista (7 tuumaa) höylähirttä edullisempi...Kysykää ihmeessä tarjouksia ennenkuin teette päätöksiä.
Pystytkö antamaan esimerkin käsinveistetyn kehikon hinnasta.
- hinnasta
mokkeilija kirjoitti:
Pystytkö antamaan esimerkin käsinveistetyn kehikon hinnasta.
rantasauna 25m2( 12m2 terassi), perinteinen malli (omat piirustukset) 7 tuuman pelkkahirsi täydellisenä puuosatoimituksena sis. kattopuut,niskat,ikkunat,ovet,listat, paneelit,lattiat, yms. siis kaikki paitsi saunan lauteet. Hinta oli noin 9500EUR, Hongan, Kontion Kuusamon vastaavat tarjoukset 5-6 tuuman höylähirrellä olivat 9-11tEUR ja pikkutoimittajat 7-9tEUR..Pohjanmaalta löytyy veistäjiä...
- Hirsiammattilainen Pohjanma...
halvemmalla? kirjoitti:
Tunnen monia jotka hallitsevat käsin veiston, mutta ammattikunta tulee katoamaan hintojen kyselijöihin.
Kone suoltaa nurkkaa paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin käsityöläinen, laatu on aina samanlaista, eikä tekijän tarvitse vaivata päätänsä puiden yksilöllisellä muodolla, kiertymisellä tai laskeutumisella.
Säästäväisyys on hyve, mutta kyllä se silti harmittaa, kun näennäisen varakkaatkin ihmiset kiertelevät vertailemassa käsinveistäjien hintoja koneilla veistäjiin ja sitten pakenevat paikalta.Yhtälailla kuin maanviljelyskin.
Me valitaan ja kaadetaan hyvät puut leimikosta ensin.. Meidän jälkeemme tulee puupuimuri hakkuukone,joka rymistää suurtehoteollisuudelle materiaalit ilman minkäänlaista valintaa. Sorviin menee kaikenlaisia venkuroita ja rököleitä,kun puuta ei ole ollenkaan valittu.Tyyli on se,että "kyllä sorvi oikoo" venkuratkin. Niinhän se oikookin. Paljon sorvautuu pinnasta lastukasaan.kun tasapaksua pötkylää pitää saada. Kun puu on alkujaan muotopuoli,sydänkin jää monin paikoin melkein pintaan. Se saa aikaan jännityksiä hirsiin.
Hirsiseinien koossa pysymiseksi on ne pakko pultata terästangoilla. Se on pakollinen toimenpide. Mainosmiehet ovat siitäkin keksineet mainosvaltin: Mainostetaan,että "seinissä on oikein läpipultitus". Aivankuin se olisi lisäetu. Se ei ole lisäetu,vaan pakon sanelema toimenpide.Muuten ei seinät pysy kasassa. Pakosti on pultattava. - sorvaa
Hirsiammattilainen Pohjanma... kirjoitti:
Yhtälailla kuin maanviljelyskin.
Me valitaan ja kaadetaan hyvät puut leimikosta ensin.. Meidän jälkeemme tulee puupuimuri hakkuukone,joka rymistää suurtehoteollisuudelle materiaalit ilman minkäänlaista valintaa. Sorviin menee kaikenlaisia venkuroita ja rököleitä,kun puuta ei ole ollenkaan valittu.Tyyli on se,että "kyllä sorvi oikoo" venkuratkin. Niinhän se oikookin. Paljon sorvautuu pinnasta lastukasaan.kun tasapaksua pötkylää pitää saada. Kun puu on alkujaan muotopuoli,sydänkin jää monin paikoin melkein pintaan. Se saa aikaan jännityksiä hirsiin.
Hirsiseinien koossa pysymiseksi on ne pakko pultata terästangoilla. Se on pakollinen toimenpide. Mainosmiehet ovat siitäkin keksineet mainosvaltin: Mainostetaan,että "seinissä on oikein läpipultitus". Aivankuin se olisi lisäetu. Se ei ole lisäetu,vaan pakon sanelema toimenpide.Muuten ei seinät pysy kasassa. Pakosti on pultattava.Kuka sorvaa vielä pyöröhirttä? Kyllä ne höylätään ja aivan varmasti höylähirsikehikko on tiiviimpi kuin käsivuoltu ja käsin salvattu hirsikehikko.
Ja todellakaan ei tarvitse pultata hirsiä toisiinsa minkään jännityksen vuoksi. Eikä noita tankoja edes käytetä kuin pienissä rakennuksissa, kuten aitoissa ja pienissä saunoissa. - käsi
sorvaa kirjoitti:
Kuka sorvaa vielä pyöröhirttä? Kyllä ne höylätään ja aivan varmasti höylähirsikehikko on tiiviimpi kuin käsivuoltu ja käsin salvattu hirsikehikko.
Ja todellakaan ei tarvitse pultata hirsiä toisiinsa minkään jännityksen vuoksi. Eikä noita tankoja edes käytetä kuin pienissä rakennuksissa, kuten aitoissa ja pienissä saunoissa.ainakin on vetänyt pultilla kasaan mun saunamökkini, noin 10 v sitten tehty ja 32 neliötä. Ehkä lasket sen ns pieniin rakennuksiin, niin kuin minäkin.
Onhan se ainakin varma ratkaisu, ei liiku hirret. - Rakennusmestari
käsi kirjoitti:
ainakin on vetänyt pultilla kasaan mun saunamökkini, noin 10 v sitten tehty ja 32 neliötä. Ehkä lasket sen ns pieniin rakennuksiin, niin kuin minäkin.
Onhan se ainakin varma ratkaisu, ei liiku hirret.Ne pysyy koossa puutapeilla takuuvarmasti,kun hirret ovat luommollisen puun muotoisia.
Kun puu pitää työstää koneella tehden tasapaksuksi,ei ole merkitystä sillä sorvataanko vai höylätäänkö se.
Kun kone oikoo mutkat,sydän jää toisinpaikoin väkisinkin lähelle pintaa. Puu käyttäytyy silloin eri tavalla. On pakko pultata.
Käsin tehden puu katkaistaan mutkasta,jolloin mutkakohtaa ei laiteta ollenkaan seinään. - ole pakko
Rakennusmestari kirjoitti:
Ne pysyy koossa puutapeilla takuuvarmasti,kun hirret ovat luommollisen puun muotoisia.
Kun puu pitää työstää koneella tehden tasapaksuksi,ei ole merkitystä sillä sorvataanko vai höylätäänkö se.
Kun kone oikoo mutkat,sydän jää toisinpaikoin väkisinkin lähelle pintaa. Puu käyttäytyy silloin eri tavalla. On pakko pultata.
Käsin tehden puu katkaistaan mutkasta,jolloin mutkakohtaa ei laiteta ollenkaan seinään.No ei todellakaan ole pakko pultata. Mutta on höylähirrestä tehty talo, jonka harjakorkeus 9 metriä ja missään ei ole kierrotankoja. Pihassa on 50 m2 autotalli/varasto, jossa on kierretangot nurkissa vain sen vuoksi, että niillä voidaan helposti kiristää hirret toisiinsa, jolloin painuminen on pienempää. Ja ihan varmasti varasto pysyisi kasasssa ilman kierretankoja pelkillä tapeilla, kuten talonikin.
Höylähirsikehikko elää paljon vähemmän kuin käsinvuoltu hirsikehikko. Pelkästään painuminen on huomattavasti pienempi ja tiiviys huomattavasti parempi kuin käsinvuollussa, jota pitää tilkitä vuosien saatossa. Esim taloni höylähirsi seinät ovat todella tarkasti pysyneet mitoissaan ja tiiviinä 20 vuoden ajan. - näin...
käsi kirjoitti:
ainakin on vetänyt pultilla kasaan mun saunamökkini, noin 10 v sitten tehty ja 32 neliötä. Ehkä lasket sen ns pieniin rakennuksiin, niin kuin minäkin.
Onhan se ainakin varma ratkaisu, ei liiku hirret.Näin juuri, mutta esim omakotitaloissa ei kierretankoja käytetä. Eikä niistä ole todellakaan mitään haittaa, vaan niillä saadaan hyvin kiristettyä hirret toisiinsa, jolloin painuminen on vähäisempää. Saunasi pysyisi kyllä kasassa, vaikka löysyttäisit nuo tangot.
- puhuit
ole pakko kirjoitti:
No ei todellakaan ole pakko pultata. Mutta on höylähirrestä tehty talo, jonka harjakorkeus 9 metriä ja missään ei ole kierrotankoja. Pihassa on 50 m2 autotalli/varasto, jossa on kierretangot nurkissa vain sen vuoksi, että niillä voidaan helposti kiristää hirret toisiinsa, jolloin painuminen on pienempää. Ja ihan varmasti varasto pysyisi kasasssa ilman kierretankoja pelkillä tapeilla, kuten talonikin.
Höylähirsikehikko elää paljon vähemmän kuin käsinvuoltu hirsikehikko. Pelkästään painuminen on huomattavasti pienempi ja tiiviys huomattavasti parempi kuin käsinvuollussa, jota pitää tilkitä vuosien saatossa. Esim taloni höylähirsi seinät ovat todella tarkasti pysyneet mitoissaan ja tiiviinä 20 vuoden ajan.itsesi pussiin. "...jossa on kierretangot nurkissa vain sen vuoksi, että niillä voidaan helposti kiristää hirret toisiinsa, jolloin painuminen on pienempää". Painuminenhan on aina samaa luokkaa, oli sitten kierretankoja tai ei. Puu elää joka tapauksessa, kiristät tankoja kuin paljon haluat (mitä valitettavasti tehdään, että kiristetään tankoja hampaat irvessä).
Sekä "...Höylähirsikehikko elää paljon vähemmän kuin käsinvuoltu hirsikehikko". Jos höylähirsikehikko elää vähemmän, kuin käsinvuoltu, niin miksi pitää olla kierretangot? Tuntuu varmuuden maksimoinnilta ja turhalta toimenpiteeltä.
Itse katson nuo kierretangot tarpeettomiksi ja olen monen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että käsinveistetty on aito ja oikea ratkaisu. Mutta valitettavasti käsinveistoammattikunta alkaa harvenemaan. - ilmaisin väärin
puhuit kirjoitti:
itsesi pussiin. "...jossa on kierretangot nurkissa vain sen vuoksi, että niillä voidaan helposti kiristää hirret toisiinsa, jolloin painuminen on pienempää". Painuminenhan on aina samaa luokkaa, oli sitten kierretankoja tai ei. Puu elää joka tapauksessa, kiristät tankoja kuin paljon haluat (mitä valitettavasti tehdään, että kiristetään tankoja hampaat irvessä).
Sekä "...Höylähirsikehikko elää paljon vähemmän kuin käsinvuoltu hirsikehikko". Jos höylähirsikehikko elää vähemmän, kuin käsinvuoltu, niin miksi pitää olla kierretangot? Tuntuu varmuuden maksimoinnilta ja turhalta toimenpiteeltä.
Itse katson nuo kierretangot tarpeettomiksi ja olen monen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että käsinveistetty on aito ja oikea ratkaisu. Mutta valitettavasti käsinveistoammattikunta alkaa harvenemaan.En puhunut itseäni pussiin, ilmaisin ehkä asian hieman väärin. Kierrotangoillaan saadaan jo rakennusvaiheessa hirret tiiviimmin toisiinsa, joten kun rakennus on valmis, niin painuminen on vähäisempää, koska osa painumisesta on "puristettu pois" noilla kierretangoilla ennenkuin rakennus on valmis. Rakennus kyllä pysyy kasassa ilman kierretankoja erittäin hyvin ja onhan minulla yksi iso esimerkki (reilu 20-vuotta vanha talo 187 m2, 2 kerrosta, harjakorkeus 9 metria, hirsikehikko yltää ylös saakka ja osa sisäseinistä hirttä). Ja puu elää aina, mutta höylähirsinen elää todella vähän.
Ja höylähirsikehikko elää vähemmän kuin käsinvuoltu.piste. Höylähirsikehikko on erittäin mittatarkka ja painuminen erittäin tasaista joka paikassa. Käsin vuollussa kehikossa varaukset eivät ole lähellekkään yhtä tarkkoja ja siksi kaikki seinät painuvat eri tavalla.
Käsinvuoltuun on hankala saada noita tankoja laitettua, koska reikä pitää olla alhaalta ylös saakka ja käsinvuoltu kehikko kasataan hirsikerrallaan, ja jokainen hirsi istutetaan paikoilleen ja silloin vasta porataan tapin reiät. Ja isoissa höylähirsisissä rakennuksissa kierrotankoja ei ole. En tosin ymmärrä, että miksi kierretankoja ei saisi olla?
Ja olen ollut mukana veistämässä yhtä aittaa ja piilusimme hirret piilukirveellä. Erittäin nätti aittahan siitä tuli. Mutta enemmän kyse on makusasiasta, että tykkääkö höylätystä vai pitääkö olla käsinvuoltu. Lisäksi käsinvuoltu on kalliimpi ratkaisu ja huomattavasti hankalampi rakentaa (mukaan lukien koko rakennus, ei pelkkä kehikko). Höylähirsisiä rakennuksia on tullut rakennettua n. 30 kpl. - antsa
näin... kirjoitti:
Näin juuri, mutta esim omakotitaloissa ei kierretankoja käytetä. Eikä niistä ole todellakaan mitään haittaa, vaan niillä saadaan hyvin kiristettyä hirret toisiinsa, jolloin painuminen on vähäisempää. Saunasi pysyisi kyllä kasassa, vaikka löysyttäisit nuo tangot.
Leikitään ajatuksella että meille tulisi
kova myrsky jonka tielle sattuisi kierretangoton hirsirakennus. Myräkän jälkeen kova homma etsiä hirret pitkin pitäjää (kannattaa merkata hirret
ennen myrsykyä.....) - sw54
hinnasta kirjoitti:
rantasauna 25m2( 12m2 terassi), perinteinen malli (omat piirustukset) 7 tuuman pelkkahirsi täydellisenä puuosatoimituksena sis. kattopuut,niskat,ikkunat,ovet,listat, paneelit,lattiat, yms. siis kaikki paitsi saunan lauteet. Hinta oli noin 9500EUR, Hongan, Kontion Kuusamon vastaavat tarjoukset 5-6 tuuman höylähirrellä olivat 9-11tEUR ja pikkutoimittajat 7-9tEUR..Pohjanmaalta löytyy veistäjiä...
miksi käsinveistäjiä suosit jos kone tekee paremman ja halvemmalla
- ARRZI
MASSIIVIHIRSI VOI OLLA PYÖRÖ- TAI HÖYLÄHIRTTÄ. NIMIKE TULEE MATERIAALIN K-ARVOSTA. ELI MASSIIVIHIRSI EI TARVITSE LISÄERISTYSTÄ TÄYTTÄÄKSEEN ASUINTALON K-ARVON (NYKYÄÄN MUUTEN U-ARVO SAMA ASIA).
- antsa
no nyt pomppas!
Massiivihirsi= yhdestä "kappaleesta" tehty,
oli se sitten pyörö- tai höylähirsi, ei massiivi-
sanalla ole mitään tekemistä k-arvojen kanssa.
- Tupajumi
Turhaa höpinää puhua "massiivihirrestä".
Hirsi on hirsi. Lankku on lankku. Lauta on lauta. Ja liimapalkki on liimapalkki. - Bener Hirsitalot
Verrattaessa keskivertoon massatuotantoon todellinen massiivihirsirakennus saa suuren edun korkealaatuisella käsityöllään, joka maksaa itsensä moninkertaisena takaisin pitkäikäisyydellään ja aidolla ulkonäöllään. Kaikki alkaa alkuvalmisteluista: hirsien luonnollinen kapeneminen säilytetään ja jollain asteella myös kaarevuus. Latoessaan mestarit valitsevat jokaisen hirren koon ja muodon mukaan ja asettavat ne seinään tyvestä latvaan, kyttyrät ylöspäin, asettaen sen oikeaan asentoon käsin.
Jos kyseessä käsin kuorittu pyöreä hirsi - sillä on etunaan vahva ulkoinen puukerros (katoaa yleensä hiottaessa), joka säästää rakennusta kylmän tunkeutumiselta sisään alhaisissa lämpötiloissa ja kasvattaa hirren kestävyyttä. Lisäksi vahva kerros antaa puulle lisäsuojaa ympäristötekijöiltä ja auttaa puun luonnollisessa ilmanvaihdossa. Profiloimattoman pyöröhirren hakkaaminen on täysin käsityötä. Kuljetushinnat ovat korkeammat niille kuin muille hirsityypeille ja eristysominaisuudet ovat hieman huonommat ovaalin muotoisiin hirsiin verrattuna. Silti luonnollinen ulkonäkö ja kurvikkuus saattavat olla ratkaisevia ominaisuuksia päätöstä tehdessä.
Soikion muotoinen hirsi on perinteinen materiaali Norjalaisessa puuarkkitehtuurissa. Se sopii parhaiten Skandinaavisiin kylmiin talvioloihin. Näyttäessään pyöreä-hirsi talolta, mutta hirsien ollessa laajemman tasanteen päällä se on lämpimämpi. Mahdollisuus käyttää hirsiä suuremmalla halkaisijalla, joka saattaa toisaalta tehdä rakennuksesta liian raskaan, liitosten pinta-ala vähenee joka saa aikaan paremman lämmöneristyskyvyn.
tässä on TODELLISTA massiivihirrestä ladottu seinät - saatte nähdä, miten ne poikkeavat massatuotannosta!
http://benerhirsitalot.fi/pictures/models/20010b.jpg
http://benerhirsitalot.fi/pictures/models/20017b.jpg
http://benerhirsitalot.fi/pictures/models/20021b.jpg
http://benerhirsitalot.fi/pictures/Accessories/4007b.jpg - Mainos vai keskustel
No tämä Benerin mainomieshän on ahkerasti tuotettaan/työnantajaansa edustamassa?
Pintapuu on heikompaa kuin kova ydinpuu, muuten ihan jees. Näkee esim. pelkkahirressä siitä, että pelkatut sivut kestää kun vastaavasti varauksien ylä- ja alaosiín jäävä pintapuu "kuluu" nopeammin. Johtuu kyllä osittain siitäkin että sivut on kestävämpiä koska syyt lyödään "lukkoon" kirveellä (huomattavasti kestävämpi rak.tapa kuin "vuoltu pinta"). Joka tapauksessa viimeisin vuosikasvu heikkona puuna pyritään veistämään aina pois varsinkin pelkkahirsissä. Pyöreä hirsi on nyt lähinnä latoihin soveltuva rak.tapa. En tiedä mihin sen suosio perustuu koska ei ole koskaan ollut arvostettu veistotapa ainakaan perinnerakentajien keskuudessa? Varmaan perustuu sorvaamisen yleistymiseen ja aika aneemisiin hirsikursseihin mitä on paljon Suomessa harrasteltu?
Soikea puu on hieman tyhmähkö veistotapa siinä mielessä että varaukset kapenee verrattuna siihen, että hirsi säilyttäisi hyötyleveytensä ylhäältä alas. Liitosten pinta-alan kaventaminen heikentää, ei paranna lämmöneristyskykyä. Suomessakin on käytetty samankaltaisia ajatusmalleja mielestäni fiksummin. Ensimmäisenä tulee mieleen esim. sulkanurkka. Sama kiristyvä salvostapa sillä erolla että hirren hyötyleveys hyödynnetään huom. järkevämmin. On aika sama mikä hirren hyötyleveys on keskellä jos varauksen leveys vastaa huomattavasti ohuemman materiaalin vastaavaa.
Kyttyrät yms. kyllä kertoo siitä, ettei puutavaraa ole valikoitu huolella. Pystymetsästä kun otetaan yleensä ne suorat. Helpottaa työtä ja puiden pyörittelyä työstövaiheessa aika oleellisesti. Eipä silti, omissa projekteissa jätän usein tahallisesti hirren yläpuolelle kaikki mutkat ja työstän seuraavan hirren pohjan alemman mukaisesti heittojen mukaan. Antaa omaa ilmettään vaikka työmäärä kasvaa.
SItten se tyhmä kysymys koska Norskityyppinen veistotapa on itselle outo. Miksi hirren täytyy olla soikea ja kuinka muoto toteutetaan teknisesti. Iso työ, missä hyöty?
Joka tapauksessa työnjälestä voisi moni ottaa mallia ja hakkaahan nuo teollisesti työstetyt hirsirakennukset milloin tahansa. Eniten itseä vieroksuttaa veistotapa joka ei vastaa sitä perinteistä Suomalaista veistokulttuuria. Ei niin sanotusti istu Suomalaiseen maisemaan. - = Mainos24
Kyllä tuo on pelkkä juoksupoika joka ei vielä edes tiedä mitä on myymässä. Toistelee papereistaan työnantajansa luovuttamaa informaatiota tuotteesta ymmärtämättä mitä luntissa lukee.
Tai sitten on osakkaana bisneksissä mutta on vielä niin vihreä ettei ymmärrä mitä myy? Provisiot lähtee juoksemaan paremmin jos tutustut ensin hirrenveiston saloihin metsästä valmiiseen rakennukseen.
Maalaamatta piruja seinille en usko että tuo bisnes lähtee nousuun koska höylä-, sorvi- ja lamelli(liimapuu)hirsiyrittäjät on luoneet tuoteryhmälle yleisen hintatason missä käsinveistetty ei pysty kilpailemaan. varsinkin kun palkkalistoilta tuskin löytyy vironpoikia tai vastaavia näkkäripalkalla?
Sitten sitä positiivista palautetta.
Suomalaiset "käsinveistäjät" on pääasiassa moottorisahaveistäjiä. Johtuu tosin siitä, ettei käsinveistolle löydy maksajia kuin harvakseltaan? Tai siitä että tuotteelle saadaan parempi kate lallattamalla sahaa teräaseiden sijaan? Alkaa olemaan enemmän sääntö kuin poikkeus ettei piiluja tms. löydy veistäjien pakista vaan piilurälläkät jne. jne. Look a like esikuvansa mutta vain näyttää siltä. - Bener Hirsitalot
Heippa hei! Kerron kaikkista joka haluaisitte tietää:
Kysymys 1. Toki olen yrityksessämme osaakkaana)) EN ole myös itse kirvesmestäri, vaan olen ammatillinen myyja, ja siksi ehkä selläinen "edustava" tyyli viestissäni, koska kyllä kopioinnut tekstit omasta sivustollamme. Muuten nämä tekstit olen itsekin kirjoittanut, ja aihe on lähellä sydämessäni. Muuten olen toki "juoksutyttö", siis suunnistaja, tässä videossa numero 41. Hyvää tutustua)) http://arenan.yle.fi/video/1308428243938
Ja toki osa mainontaa on ehkä olemassa mukana, koska omat tuotteet esimmerkkinä. Mutta hei, kuluttajan tasolta puhujen olen oppinut riittavan paljon teknikkoista ja Suomen markkinan ehdotuksista. Ja asia ensisijaisesti siitä, että hermostu, kun laaja lamellivalmistajien mainonta pakottaa asiakkaita uskoa, että koneellisesti valmistettu lamellihirsitalo on sama kuin aito massiivihirsitalo!!! Toki muiden firmojen tuotteita voisin harvoin tuoda esimmerkkinä koska Suomessa, paitsi Lapissa kuivasta puusta rakennettuja taloja ei ole enää paljon MASSIIVIhirtta. Tai jos joku yrittää siitä rakentaa, niin tulee KALLIISTA. Siis hullu hintarakenne on ensisijaisesti se asia, jodka estää ihmisiä massiivihirsi-rakentamisesta. Huonosta laatusta iso hinta, ja taas hyvästä - hirveän iso.
Kysymys 2. Kyttyrät ym pitää paikkansa juuri siksi, että tämä on KIVA. Koska nämä talot ostavat ne, joiden mielestä juuri sellaiset luonnolliset talot ovat parhaat. Siksi haluavat luonnolista ulkonäköä. Asiakkas päättää aina. Talojen tyylit voi tietysti muokata, kyseessä siis materiaalit ja kirvesmiesten taidot.
Kysymys 3. Valmistajamme firma on Valkovenäjällä. Friman johtaja on muuten maan suunistus maajoukkuen päälikkö. Olemme siis "suunnistuksen mafia"! Ei mikään Viroa, koska tämä on aivan liian kallista)). Ja siksi hinnat kirvestyöllistetysta massiivihirsitalosta kilpailee vaikka lammelitavaran kanssa ym. Kyllä tämä on asiakkaiden päätettävissä mitä valita, mutta teidän epäilyt siitä ettemme selviä hintojen takia on aivan turhat)). Ja kyllä olemme kansainvalinen yhtiö, joka rakentaa Pohjoismaissa, ei ainoastaan Suomessa.
Kysymys 4. Soikio muoto - a). Kun puu on 50-60cm halkasijaltaan, seinä tulee liian raskasta jos rakennetaan pyöreästä hirrestä. Seinän paksuus 20-30 cm on aivan riitta.
"Liitosten pinta-alan kaventaminen heikentää, ei paranna lämmöneristyskykyä." - tässä ette ole ymmärtäneet asiaa, koska ehkä olette yrittäneet liian innokkaasti löytämään joku vikaa)). Koska hirret on 30-40 cm korkeat, liitosten MÄÄRÄ per m2 vähenee (kun katselemme pystysuoran seinän pinta-ala). Ja vaakasuora liitosten pinta-alat on samanlaiset tai isompi, pyöreästä hirrestä rakennettujen seinijen verrattuna. Tässä kuvat lovien rakennelmista http://benerhirsitalot.fi/42_fi_Corner_styles.aspx - taas meidän sivusto mutten tiedä valitettavasti muita samanlaisia suomenkielisiä sivustoa, vaikka etsikin monta tuntia.
b). Tämä on ASIAKKAIDEN valinta.
Voi olla että suomalaisille kirvesmestareille tämä muoto näyttää oudolta, mutta Norjassa niin rakentavat jo vuosisatoja - luultavasti siinäkin on paljon järkeä, ja sana "tyhmähkö" syntyi varmasti hammastuksesta siitä, että on maailmassa muutkin tavat kuin tuttuja))
Ja taas teille kysymys, "asrvoisat kriitikkot" - voisitteko laitta mahdollisesti tähän linkkit näistä hienoista seinärakenteista joista olette kirjoittaneet? Uskoisin että olisi kaikkille lukijoille mielenkiintoista nähdä massiivihirren vahvat puolet. Olen aloittanut muuten uuden palstan johon olette tervetulleet kirjoittamaan vapaasti kaikki mitä kirvestyöstä ja massiivihirsirakentamisestä tiedätte http://keskustelu.suomi24.fi/node/9983565
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 972833
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1042400- 912170
- 171982
- 421826
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?1661820Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en451777- 781726
Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1321513Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411304