miten kumotaan ositus?

Repikää ne paperit.

Aika oudolta kuulostaa tuo avioehtotulkinta. Taitaa olla niin, että verotus- ym. syistä ositussopimus on käytännössä mitätön ilman eroa.

Jallu kirjoitti:

Repikää ne paperit.

Aika oudolta kuulostaa tuo avioehtotulkinta. Taitaa olla niin, että verotus- ym. syistä ositussopimus on käytännössä mitätön ilman eroa.

Ositussopimus on teidän kahden välinen. Jos hävitätte sopimuspaperit, tilanne on "nollattu".

En minä ainakaan lähtisi maistraattiin tuputtamaan ositussopimusta avioehtosopimukseksi. Toisen kuoleman jälkeen tilanne voi olla varsin outo.

Jallu kirjoitti:

Repikää ne paperit.

Aika oudolta kuulostaa tuo avioehtotulkinta. Taitaa olla niin, että verotus- ym. syistä ositussopimus on käytännössä mitätön ilman eroa.

Ositussopimus on teidän kahden välinen. Jos hävitätte sopimuspaperit, tilanne on "nollattu".

En minä ainakaan lähtisi maistraattiin tuputtamaan ositussopimusta avioehtosopimukseksi. Toisen kuoleman jälkeen tilanne voi olla varsin outo.

Jallu kirjoitti:

Ositussopimus on teidän kahden välinen. Jos hävitätte sopimuspaperit, tilanne on "nollattu".

En minä ainakaan lähtisi maistraattiin tuputtamaan ositussopimusta avioehtosopimukseksi. Toisen kuoleman jälkeen tilanne voi olla varsin outo.

Lue lisää

Minulla on muutama nimimerkki, kun alkoivat soittamaan suuta, että olen liian monella palstalla, ja ydinvoimapalstallakaan - kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen - en tiedä juuri mitään.

Jallu kirjoitti:

Repikää ne paperit.

Aika oudolta kuulostaa tuo avioehtotulkinta. Taitaa olla niin, että verotus- ym. syistä ositussopimus on käytännössä mitätön ilman eroa.

... noinhan se käytännössä "nollaantuu", etenkin ellei omaisuutta ole vielä eroteltu (eli lainhuudot talosta toiselle, ja velat yksin hänen nimiinsä) jolloin ositussopimusta olisi ulkoilutettu ja kopioitu enenmmänkin.

Silti teoriassa ositus on tehty ja pysyy -- mutta onneksi se toissijainen seikka, jos ko avioparipari on löytänyt keinot korjata suhdettaan ja oppineet aviokriisistään.



PS. niin... ja kyllä soitus on pätevä vaikkei lopullista eroa koskaan tulisikaan ... mutta kuten snottu, silloin se käytännössä on avioehto (joka sikäli hassua, koska ositustahan ei rekisteröidä maistaarissa kuten avioehto).

M36 kirjoitti:

... noinhan se käytännössä "nollaantuu", etenkin ellei omaisuutta ole vielä eroteltu (eli lainhuudot talosta toiselle, ja velat yksin hänen nimiinsä) jolloin ositussopimusta olisi ulkoilutettu ja kopioitu enenmmänkin.

Silti teoriassa ositus on tehty ja pysyy -- mutta onneksi se toissijainen seikka, jos ko avioparipari on löytänyt keinot korjata suhdettaan ja oppineet aviokriisistään.



PS. niin... ja kyllä soitus on pätevä vaikkei lopullista eroa koskaan tulisikaan ... mutta kuten snottu, silloin se käytännössä on avioehto (joka sikäli hassua, koska ositustahan ei rekisteröidä maistaarissa kuten avioehto).

Lue lisää

Jos kaikki kappaleet ositussopimuksesta hävitetään. Ei se pelkkänä suupuheena päde.

Eihän ositussopimusta, poiketen avioehtosopimuksesta, rekisteröidä tms. missään.

Kun allekirjoitetutut paperit on hävitetty, ei sopimusta enää ole.

Jallu kirjoitti:

Jos kaikki kappaleet ositussopimuksesta hävitetään. Ei se pelkkänä suupuheena päde.

Eihän ositussopimusta, poiketen avioehtosopimuksesta, rekisteröidä tms. missään.

Kun allekirjoitetutut paperit on hävitetty, ei sopimusta enää ole.

Lue lisää

Siinä oli niin paljon liturgiaa lopussa, etteivät allekirjoitusten todistajat tiedä, mitä sovittiin.

Jos kaikki allekirjoitetut kappaleet olisi hävitetty, huono olisi siitä asiasta käräjöidä. Olisi väite vastaan väite.

Ennen eroa yksikään kappale sopimuksesta ei mennyt kolmannelle osapuolelle.

Jallu kirjoitti:

Jos kaikki kappaleet ositussopimuksesta hävitetään. Ei se pelkkänä suupuheena päde.

Eihän ositussopimusta, poiketen avioehtosopimuksesta, rekisteröidä tms. missään.

Kun allekirjoitetutut paperit on hävitetty, ei sopimusta enää ole.

Lue lisää

Kuten yllä sanoin ... jos sopimus hävitetään, niin käytännössä asia hoidossa. Ohessa "Toinen Oikkari" nimerkin tarkempi pohdinta aiheesta:

******************


Asiasta on säädetty täysin yksiselitteisesti avioliittolain 107 a §:ssä:

"Kun ositus on toimitettu, ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei osituksen jälkeen avioehtosopimuksella toisin määrätä."

Tämän on täysin vakiintuneesti tulkittu tarkoittavan juuri tilannetta, jossa avioliitto jatkuu puolisoiden toimittamasta osituksesta huolimatta. Itse asiassa on vaikea edes kuvitella, että lainkohdassa tarkoitettaisiin jotain muuta tilannetta.

Em. viestissäni esitetyssä tilanteessa siis puolisoiden aviovarallisuussuhteet ovat vain samankaltaisia kuin puolisoilla, joiden välillä on ns. täydellinen avioehtosopimus, ts. kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen, niiden surrogaatteihin tai tuottoon. En kuitenkaan edes väittänyt, että kyse olisi edes käytännössä (täysin) samanlaisista oikeusvaikutuksista kuin avioehtosopimuksella.
Tarkoitin viestissäni että AL 107a:han perustuva avio-oikeudeton tila muistuttaa läheisesti oikeusvaikutuksiltaan täydellistä avioehtosopimusta. Otin avioehtosopimuksen käsitteen vain sen havainnollisuuden vuoksi esiin. Joitakin perustavanlaatuisia eroja voidaan tuoda kuitenkin tuoda esiin.

A) Ositusta ei koske mikään ehdoton muotovaatimus, toisin kuin avioehtosopimusta, jonka on ollakseen pätevä, aina täytettävä sitä koskevat muotovaatimukset: 1) kirjallinen, 2) päivätty, 3) kummankin puolison allekirjoittama 4) kahden _esteettömän_ todistajan nimikirjoituksillaan todistama 5) oltava rekisteröity jomman kumman puolison toimesta maistraattiin ennen ositusperusteen syntyhetkeä.
Ositushan voidaan tehdä vaikkapa suullisesti (kiinteistöjärjestelmään liittyvät seikat tosin usein edellyttävät kirjallista muotoa, esim. lainhuudon hakeminen). Voipa ositus syntyä poikkeustapauksessa jopa konkludenttisestikin, ilman varsinaista suullista sopimusta, jos olosuhteista on pääteltävissä että ositus on toimitettu (hyvin poikkeuksellinen tilanne). Osituskirjaa ei siis tarvitse rekisteröidä maistraattiin jotta se olisi pätevä. Tämä lienee selvää ainakin kaikille eronneille. Tietyissä tapauksissa osituskirjan rekisteröiminen maistraattiin on kuitenkin syytä tehdä, silmällä pitäen ex-puolison avioeron jälkeistä konkurssia. Tähän ei liene tässä turha mennä tarkemmin.

B) Ositus tarkoittaa aina puolisoiden lopulliseksi tarkoitettua aviovarallisuussuhteiden purkamista. Avioehtosopimus taas kohdistuu lähinnä tulevaisuuteen. Se muotoaa niitä taloudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka puolisoilla/puolisoiden kuolinpesillä on tulevaisuudessa tehtävässä jäämistö/avioero -osituksessa. Tämä johtaa tiettyyn eroavaisuuteen silmälläpitäen osituksen sovittelua. Avioehtosopimusta voidaan äärimmäisissä tapauksissa sovitella AL 103b:n perusteella. Sen sijaan AL 107b §:n mainitsemassa tilanteessa tapahtunutta puolisoiden "joutumista avio-oikeudettomaan tilaan" ei voida sovitella liiton päättyessä avioeroon tai kuolemaan. AL 103b §:n 2 mom. 3. kohdassahan säädetään viimesijaisena keinona osituksen sovittelun toteuttamiseksi määrätä,

"että omaisuus, johon toisella puolisolla ei AVIOEHTOSOPIMUKSEN nojalla ole avio- oikeutta, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus."

On selvää, ettei ole mahdollista sovitella ko. lainkohdan avulla jo aiemmin suoritettua ositusta. Ei ole kertakaikkisesti mahdollista sovitteluharkinnassa käyttää hyväksi seikkoja, jotka liittyvät osituksen jälkeiseen taloudelliseen toimintaa puolisoiden välillä (vaikka olisivat olleet korviaan myöten toisiinsa rakastuneita, ennen kuin riitautuivat uudestaan). Toisaalta avioliiton jatkuessakin ositusta olisi moitittava perintökaaren 23 luvun mukaisessa ”kohtuullisessa ajassa”, tai toimitusosituksen kyseessä ollessa 6 kk ehdottomassa määräajassa. (ks. myös AL 98§). Tällaisen kanteen nostaminen aviopuolisoa vastaan riittävän aikaisin liiton ”eheytymisen” jälkeen lienee osin hypoteettinen tilanne. Kaikkihan on toki mahdollista, etenkin kun puolisot ovat jo raukeamaan päästetyn avioeroprosessin aikana tehdyllä osituksella osoittaneet, etteivät osaa päättää että kenen kanssa elämäänsä haluavat elää. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että jos liitto lopulta päättyy avioeroon niin ositustahan ei siis tehdä, sillä puolisothan ovat jo tehneet osituksen. Heidän taloudellista suhdetta on liiton aikana siis arvioitava hiukan samaan tapaan kuin kahden muukalaisen. Tämä ymmärrettävästi voi tuntua hiukan pulmalliselta, kun otetaan huomioon heidän faktisesti läheinen asema toisiinsa nähden taloudellisessa mielessä. AL 107a §:stä johtuvaan avio-oikeuden puuttumiseen ei siis ole mahdollista puuttua AL 103b:n sovittelusäännöksen nojalla edes selkeästi kohtuuttomilta vaikuttavissa tapauksissa. Tämä on toinen merkittävä ero täydellisen avioehtosopimuksen ja AL 107a:n tilanteissa. Jälkimmäisessä on instrumenttina käytettävä perusteettoman edun palauttamisen vaatimista, mikäli kyseisen oikeuskeinon käyttöedellytykset ovat käsillä.


C) Summa summarum.
AL:n sääntely voi tuottaa ikävän yllätyksen tilanteessa, jossa avio-oikeuden poistuminen osituksen myötä "paljastuu" puolisolle vasta vuosien kuluttua.

Sinänsä kyseessä ei ole mikään "typerä sudenkuoppa" tai "virhe lainsäätäjän ajatuksenjuoksussa", vaan säännöshän on aivan rationaalinen ja varallisuusoikeuden yleisiä oppeja myötäilevä. Ositushan on sopimus siinä missä asunto-osakkeen kauppakin, ja sopimusten oikeusvaikutusten kannalta sopimuksenteon jälkeiset olosuhdemuutokset ovat yleensä merkityksettömiä (vrt. kohta B, jossa yritin selittää täydellisen avioehtosopimuksen ja AL 107a §:n ”avio-oikeudettoman tilan” välisiä tärkeitä eroja). Kun puolisot ovat sopimusosituksessa avioliitto-oikeuteen liittyvät varallisuussuhteensa purkaneet, ei olisi kohtuullista viedä _sopimukselta_ pohjaa yksinomaan sen vuoksi, että avioeroa ei tullutkaan. Puolisothan voivat avio-oikeutta koskevin osin kumota osituksensa oikeusvaikutukset. Olisi suorastaan vastoin yksityisoikeutemme yleisiä periaatteita kumota menneisyyteen suuntautuva kertasopimus sopimuksenteon jälkeisten tapahtumien vuoksi. Puolisoiden oikeus tehdä SITOVIA oikeustoimia keskenään on aviovarallisuusjärjestelmämme yksi tärkeä tunnusmerkki. Tämä on luonnollisesti kirjattu myös avioliittolakiin, AL 33§:
” Avioliitto ei rajoita puolison oikeutta tehdä sopimuksia … Puolisot saavat tehdä sopimuksia myöskin keskenään …”.

AL 107a § on selvästi oikeusjärjestelmämme periaatteiden kanssa yhdenmukainen säännös. Yksittäistapauksessa on tietenkin surullista, jos joku on laiminlyönyt perehtyä avioliittolain varallisuusjärjestelmään avioliiton solmimista harkitessaan, tai vasta erotilanteen aktualisoituessa. Oikeuserehdyshän on laajalti torjuttu oikeudessamme: on yhdentekevää mitä henkilö tiesi lain sisällöstä jos hän pahoinpiteli, allekirjoitti takaussitoumuksen tai solmi avioliiton. Toki on syytä huomauttaa, että mainittu ongelma koskee vain niitä, jotka soutavat ja huopaavat eroasiansa kanssa.

Jallu kirjoitti:

Siinä oli niin paljon liturgiaa lopussa, etteivät allekirjoitusten todistajat tiedä, mitä sovittiin.

Jos kaikki allekirjoitetut kappaleet olisi hävitetty, huono olisi siitä asiasta käräjöidä. Olisi väite vastaan väite.

Ennen eroa yksikään kappale sopimuksesta ei mennyt kolmannelle osapuolelle.

Lue lisää

... toinen puoliso olisi kuitenkin ottanut kopion ... tai käynyt rekisteröimässä oman kappaleensa maistraatissa ennen "juhlallista repistilaisuutta".

Njoooh ... eihän ihminen ole niin raadollinen että moista "vakuutusta" menisi itselleen ottamaan kaiken varalta :-D

Jocu_ kirjoitti:

Ositussopimus on teidän kahden välinen. Jos hävitätte sopimuspaperit, tilanne on "nollattu".

En minä ainakaan lähtisi maistraattiin tuputtamaan ositussopimusta avioehtosopimukseksi. Toisen kuoleman jälkeen tilanne voi olla varsin outo.

Lue lisää

Eijän se papereiden repiminen auta mitään.
Kopiothan jäävät käräjäoikeudelle/maistraattiin.
Jos jompi kumpi taas kerran vaatii eroa niin voimassa oleva ositus on voimassa vaikka paperit olisi revitty.

Paperien "repiminen" ei siis auta lopullisesti yhtään mitään.

kopioit löytyy kirjoitti:

Eijän se papereiden repiminen auta mitään.
Kopiothan jäävät käräjäoikeudelle/maistraattiin.
Jos jompi kumpi taas kerran vaatii eroa niin voimassa oleva ositus on voimassa vaikka paperit olisi revitty.

Paperien "repiminen" ei siis auta lopullisesti yhtään mitään.

Lue lisää

Mitä sä oikein selvität ???

Hyvin harvoin ositussopimusta mihinkään käräjäoikeuteen kiikutetaan. Oikein riitaisa ositus sietä kautta saatetaan teettää -- mutta siitähän nyt ei ollut kyse.

Jos johonkin niitä ositussopimuksia olisi kopioitu, niin pankkiin (jos ositukseen liittyy lainajärjestelyitä) tai lainhuutojen muuttamiseen (jos talon omistussuhteet muuttuneet osituksessa).

Ettet nyt sekoita avioerohakemusta ja omaisuuden osittamista keskenään...

Ei se noin mene. Varsinaisessa erossakin pelotellaan lahjaverolla.

Tuo olisi liian helppo kikka siirtää omaisuutta toiselle puolisolle.
Lahjavero siitä rävähtää.

Jallu kirjoitti:

Ei se noin mene. Varsinaisessa erossakin pelotellaan lahjaverolla.

Tuo olisi liian helppo kikka siirtää omaisuutta toiselle puolisolle.
Lahjavero siitä rävähtää.

Lue lisää

Noh ... sen vuoksi en tätä ketjua linkittänyt ... vaan osituksen "pätevyyden" takia vaikkei lopullista eroa koskaan haettaisikaan.

Mutta kun otit tuon lahjaveron puheeksi ... niin se on asia mistä minua oikaistiin myös (kiitos pitkämielisyydestäsi "yx tavallinen").

Lahjaveroa ei mene normaalissa osituksessa (eikä pesän ulkopuolisia varoja olla käytetty) ... vaikka tasinkoa maksettaisiinkin, jne.

Mutta, jos vatikkeetta exälle lahjoittaa omaisuutta menee veroa. Vatikkeeksi voidaan katsoa esim. kertakorvauksena maksetut elarit.

Ja tästä käyty väittely on tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=551&posting=22000000014064404

M36 kirjoitti:

Noh ... sen vuoksi en tätä ketjua linkittänyt ... vaan osituksen "pätevyyden" takia vaikkei lopullista eroa koskaan haettaisikaan.

Mutta kun otit tuon lahjaveron puheeksi ... niin se on asia mistä minua oikaistiin myös (kiitos pitkämielisyydestäsi "yx tavallinen").

Lahjaveroa ei mene normaalissa osituksessa (eikä pesän ulkopuolisia varoja olla käytetty) ... vaikka tasinkoa maksettaisiinkin, jne.

Mutta, jos vatikkeetta exälle lahjoittaa omaisuutta menee veroa. Vatikkeeksi voidaan katsoa esim. kertakorvauksena maksetut elarit.

Ja tästä käyty väittely on tuolla:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=551&posting=22000000014064404

Lue lisää

Avio-oikeushan on ”oletusarvo”, joka käy toteen kahdessa tilanteessa, avioerossa tai toisen puolisoista kuollessa. Näin on usein kirjoitettu Veronmaksajat -lehdessä, lakimiehen toimesta. Muutoin aviopuolisoilla on kummallakin omat varansa, joiden luovuttamiseen toiselle pätevät lahjaverosäädökset.

Omaisuusveron tasaamiseksi tai lahjojen antamiseksi puolisolle tuo eroaikomus olisikin oiva lainkiertokonsti. Mutta kun se ei toimi.
Tuollaiset porsaanreiät on kyllä tukittu.

Jallu kirjoitti:

Avio-oikeushan on ”oletusarvo”, joka käy toteen kahdessa tilanteessa, avioerossa tai toisen puolisoista kuollessa. Näin on usein kirjoitettu Veronmaksajat -lehdessä, lakimiehen toimesta. Muutoin aviopuolisoilla on kummallakin omat varansa, joiden luovuttamiseen toiselle pätevät lahjaverosäädökset.

Omaisuusveron tasaamiseksi tai lahjojen antamiseksi puolisolle tuo eroaikomus olisikin oiva lainkiertokonsti. Mutta kun se ei toimi.
Tuollaiset porsaanreiät on kyllä tukittu.

Lue lisää

... ja tuosta mainitsemastasi:

"Omaisuusveron tasaamiseksi tai lahjojen antamiseksi puolisolle tuo eroaikomus olisikin oiva lainkiertokonsti. "

... minua oikaistiinkin :-)

M36 kirjoitti:

... ja tuosta mainitsemastasi:

"Omaisuusveron tasaamiseksi tai lahjojen antamiseksi puolisolle tuo eroaikomus olisikin oiva lainkiertokonsti. "

... minua oikaistiinkin :-)

Lue lisää

Kun oikeasti halutaan suojata omaisuus ulosotolta tms., niin kyllä silloin myös erotaan. Näin on tietämissäni tapauksissa, joissa lakimies on siten junaillut omaisuuden "turvaan".

Nuo esittämäsi jutut ovat enemmänkin runoutta. Kuten kerroin, varman päälle pelattaessa avioero hoidetaan jämptisti loppuun asti.

Myöhemmin voidaan avioitua uudestaan, ja rahojenkyselijät ovat vetäneet vesiperän.

Jallu kirjoitti:

Kun oikeasti halutaan suojata omaisuus ulosotolta tms., niin kyllä silloin myös erotaan. Näin on tietämissäni tapauksissa, joissa lakimies on siten junaillut omaisuuden "turvaan".

Nuo esittämäsi jutut ovat enemmänkin runoutta. Kuten kerroin, varman päälle pelattaessa avioero hoidetaan jämptisti loppuun asti.

Myöhemmin voidaan avioitua uudestaan, ja rahojenkyselijät ovat vetäneet vesiperän.

Lue lisää

... mutta kohdallasi se ei ole uutta.

Yhtä kaikki, hyvään lakimieheen oikeassa paikassa kannattaa sijoittaa -- vaikkei kyse olisi erostakaan edes :-)

Jallu kirjoitti:

Ei se noin mene. Varsinaisessa erossakin pelotellaan lahjaverolla.

Tuo olisi liian helppo kikka siirtää omaisuutta toiselle puolisolle.
Lahjavero siitä rävähtää.

Lue lisää

Puhut asiaa. Näin siinä kävisi, eli pahimmassa tapauksessa lahjaverot yms. tulisivat maksettaviksi.

Siksi se ero onkin harkinnan luontoinen asia, eikä
mikään päähänpiston aiheuttama tekaisu.

Laki kävisi vastaan kirjoitti:

Puhut asiaa. Näin siinä kävisi, eli pahimmassa tapauksessa lahjaverot yms. tulisivat maksettaviksi.

Siksi se ero onkin harkinnan luontoinen asia, eikä
mikään päähänpiston aiheuttama tekaisu.

Lue lisää

Tämä on tullut esiin ennenkin. Jokin verolaki on ehkä asiasta toista mieltä, tai se ainakin tulkitaan toisin.

Vanhana konkarina alallani voin sanoa, ettei kannata ruveta oikaisemaan epävarmoissa paikoissa. Parasta on pelata varmanpäälle, vaikka se onkin aikaavievää.

Mokan selvittely se vasta työlästä on!

Se kävi selville jo eräästä linkistä. Sellaisiakin pareja on, jotka horjuvat eron partaalla vuositolkulla. Olisi turhan raskasta tehdä ositussopimuksia uudelleen ja uudelleen.

Tavallisesti parit hoitavat homman sopuisasi, eli hävittävät ositussopimuksen, jos päättävät jatkaa liittoaan.

Jallu kirjoitti:

Se kävi selville jo eräästä linkistä. Sellaisiakin pareja on, jotka horjuvat eron partaalla vuositolkulla. Olisi turhan raskasta tehdä ositussopimuksia uudelleen ja uudelleen.

Tavallisesti parit hoitavat homman sopuisasi, eli hävittävät ositussopimuksen, jos päättävät jatkaa liittoaan.

Lue lisää

Tuli kerrottua jossakin vaiheessa Veronmaksajat-lehden juristien juttuja. Niistä lienee tulkittavissa, että sopikaa tykönänne mitä tahansa omaisuutenne jaosta, mutta älkää esittäkö verottajalle mitään uusia järjestelyjä ilman avioeroa.

Toisaalta, jos arvokkaan omaisuuden omistussuhteet muuttuvat, on siitä ilmoitettava verottajalle, ja silloin rävähtää.

Jallu kirjoitti:

Tuli kerrottua jossakin vaiheessa Veronmaksajat-lehden juristien juttuja. Niistä lienee tulkittavissa, että sopikaa tykönänne mitä tahansa omaisuutenne jaosta, mutta älkää esittäkö verottajalle mitään uusia järjestelyjä ilman avioeroa.

Toisaalta, jos arvokkaan omaisuuden omistussuhteet muuttuvat, on siitä ilmoitettava verottajalle, ja silloin rävähtää.

Lue lisää

... eikös laulussakin sanota: "ainahan on maksetta eikös juu..."

M36 kirjoitti:

... eikös laulussakin sanota: "ainahan on maksetta eikös juu..."

Eihän tästä ole kauaakaan, kun sinä kehotit erovia tekemään tasajaon, ettei lahjavero iske. Nyt verottaja unohtui kokonaan.

Eihän ositussopimuksen roikuttamisessa ole mitään ideaa, jos kaikki jatkuu kuten ennenkin, mutta toinen osapuoli joutuu maksamaan lahjaverot.

Jallu kirjoitti:

Eihän tästä ole kauaakaan, kun sinä kehotit erovia tekemään tasajaon, ettei lahjavero iske. Nyt verottaja unohtui kokonaan.

Eihän ositussopimuksen roikuttamisessa ole mitään ideaa, jos kaikki jatkuu kuten ennenkin, mutta toinen osapuoli joutuu maksamaan lahjaverot.

Lue lisää

Jos tuollaista olen joskus kirjoittanut, niin pistä linkki missä ja milloin.. ja potkin itseäni perseelle vartin (kuva tulee nettiin, sen lupaan).

"Tasajako" ... hmmm .. siis normaali avioehdoton ositus, niin ... se on tietenkin veroton menettely, etenkin lahjaveron osalta. Samoin osituksessa määräytyvä tasinko on verotonta.

Varainsiirtovero voi napsahtaa jos osituksen jälkeen tehtävässä erottelussa toinen lunastaa talon, ja joutuu käyttämään pesän ulkopuolisia varoja ... mutta tästä kai ei nyt ollut kyse.

MUTTA, jos osituksessa päätätkin luovuttaa vaikka koko omaisuutesi exälle ... niin SILLOIN mene lahjavero (tai siis lankeaa exällesi).

Ymmärrätkö sinä nyt lainkaan mistä tässä keskustellaan (tai yritetään) ??

M36 kirjoitti:

Jos tuollaista olen joskus kirjoittanut, niin pistä linkki missä ja milloin.. ja potkin itseäni perseelle vartin (kuva tulee nettiin, sen lupaan).

"Tasajako" ... hmmm .. siis normaali avioehdoton ositus, niin ... se on tietenkin veroton menettely, etenkin lahjaveron osalta. Samoin osituksessa määräytyvä tasinko on verotonta.

Varainsiirtovero voi napsahtaa jos osituksen jälkeen tehtävässä erottelussa toinen lunastaa talon, ja joutuu käyttämään pesän ulkopuolisia varoja ... mutta tästä kai ei nyt ollut kyse.

MUTTA, jos osituksessa päätätkin luovuttaa vaikka koko omaisuutesi exälle ... niin SILLOIN mene lahjavero (tai siis lankeaa exällesi).

Ymmärrätkö sinä nyt lainkaan mistä tässä keskustellaan (tai yritetään) ??

Lue lisää

Puolisotkin voivat tehdä keskenään mitä tahansa sopimuksia, mutta omaisuus voi vaihtaa omistajaa ilman veroseuraamuksia vain avioeron yhteydessä tai toisen kuoltua. Jotakin "peruuttamatonta" siis pitää tapahtua.

Erota siis pitää, eikä vain aikoa.

Jallu kirjoitti:

Puolisotkin voivat tehdä keskenään mitä tahansa sopimuksia, mutta omaisuus voi vaihtaa omistajaa ilman veroseuraamuksia vain avioeron yhteydessä tai toisen kuoltua. Jotakin "peruuttamatonta" siis pitää tapahtua.

Erota siis pitää, eikä vain aikoa.

Lue lisää

Näinhän se on, jos esimerkiksi:

Osituksessa yhteistä 200.000EUR talo, 100.000 mökki, 50.000 auto, ja 50.000 vene. Velkaa ei ole.

Osituksen ja erottelun jälkeen talo kokonaan vaimolle, muut miehelle. Ei veroja.

MUTTA, jos mies osituksessa tahtoisikin luovuttaa kaiken puolisolleen, niin silloin lahjaveroa menee 200.000 EUR osuudesta.

M36 kirjoitti:

Näinhän se on, jos esimerkiksi:

Osituksessa yhteistä 200.000EUR talo, 100.000 mökki, 50.000 auto, ja 50.000 vene. Velkaa ei ole.

Osituksen ja erottelun jälkeen talo kokonaan vaimolle, muut miehelle. Ei veroja.

MUTTA, jos mies osituksessa tahtoisikin luovuttaa kaiken puolisolleen, niin silloin lahjaveroa menee 200.000 EUR osuudesta.

Lue lisää

Yleisesti käytetty kikka on siirtää eron osituksessa kaikki omaisuus "turvaan", toisen nimiin.
Näinhän suuren helsikiläisen asianajotoimiston lakimieskin minulle sanoi. Mitään rajoituksia omaisuussiirroille ei ole, jos kyseessä on muu kuin veron kiertämiseksi solmittu avioliitto.

Verottajan lakimies vahvisti tuon saman. Ketään ei ollut hänen talossa ollessaan eron osituksessa verotettu. Yhtä tapausta hän sanoi aiotun verotta, mutta ei sitten verotettu.

Jallu kirjoitti:

Yleisesti käytetty kikka on siirtää eron osituksessa kaikki omaisuus "turvaan", toisen nimiin.
Näinhän suuren helsikiläisen asianajotoimiston lakimieskin minulle sanoi. Mitään rajoituksia omaisuussiirroille ei ole, jos kyseessä on muu kuin veron kiertämiseksi solmittu avioliitto.

Verottajan lakimies vahvisti tuon saman. Ketään ei ollut hänen talossa ollessaan eron osituksessa verotettu. Yhtä tapausta hän sanoi aiotun verotta, mutta ei sitten verotettu.

Lue lisää

Tässähän on selitys sille, että takavuosilla miljoonien arvoiset maatilat säilyivät ennallaan, vaikka ero tuli.

Tyypillisesti eroa haluava emäntä lähti nimellisellä summalla talosta.

Eräässäkin tietämässäni tapauksessa emäntä sai usean miljoonan tilalta lähtiessään 300 000 mk.

Nykyäänhän silläkin alalla toimitaan toisin.

Jallu kirjoitti:

Tässähän on selitys sille, että takavuosilla miljoonien arvoiset maatilat säilyivät ennallaan, vaikka ero tuli.

Tyypillisesti eroa haluava emäntä lähti nimellisellä summalla talosta.

Eräässäkin tietämässäni tapauksessa emäntä sai usean miljoonan tilalta lähtiessään 300 000 mk.

Nykyäänhän silläkin alalla toimitaan toisin.

Lue lisää

Lahjaverolaissa ei ole pykälää, jota voitaisiin soveltaa tavallisen avioeron ositukseen.
Tuosta asiasta ei verottajankaan juristi ollut toista mieltä.

Tuo kertomani juristi sanoi, että asia on selvitetty perusteellisesti eräässä "oppikirjassa", jonka ovat joutuneet opiskellessaan pänttäämään niin verottajan kuin muutkin juristit.

Jallu kirjoitti:

Lahjaverolaissa ei ole pykälää, jota voitaisiin soveltaa tavallisen avioeron ositukseen.
Tuosta asiasta ei verottajankaan juristi ollut toista mieltä.

Tuo kertomani juristi sanoi, että asia on selvitetty perusteellisesti eräässä "oppikirjassa", jonka ovat joutuneet opiskellessaan pänttäämään niin verottajan kuin muutkin juristit.

Lue lisää

Niin ... yhden näkemys ja perustelut vs. sinun. Pakko tunnustaa, että "Laki" keskustelussa asiaa perusteltu hieman paremmin kuin sinun argumentoinnissa (tekeekö se vastauksesta oikeamman, en tiedä)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&con ference=551&posting=22000000014064404

Kukin pohtikoon kumpi vakuuttavampi, ja jos jonkun omalle kohdalle moinen tilanne sattuu ... niin toivottavasti löytävät etevän juristin joka lahjaveron pystyy asiakkailtaan välttämään ... sanoo laki mitä tahansa :-)

Ethän muuten nyt ole sekoittamassa osituksen jälkeen tehtävää erottelua ja tätä lahjaveroasiaa. Eli, jos yhteisellä maatilalla paljon yhteisiä velkoja -- ja mies ottaa kaiken kokonaan vastuulleen, niin eipä emännälle välttämättä paljoa kuulukaan.

Mutta jos velaton tila, ja emäntä luovuttaa osuutensa isännälle ... niin lahjahan se on.

M36 kirjoitti:

Niin ... yhden näkemys ja perustelut vs. sinun. Pakko tunnustaa, että "Laki" keskustelussa asiaa perusteltu hieman paremmin kuin sinun argumentoinnissa (tekeekö se vastauksesta oikeamman, en tiedä)

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&con ference=551&posting=22000000014064404

Kukin pohtikoon kumpi vakuuttavampi, ja jos jonkun omalle kohdalle moinen tilanne sattuu ... niin toivottavasti löytävät etevän juristin joka lahjaveron pystyy asiakkailtaan välttämään ... sanoo laki mitä tahansa :-)

Ethän muuten nyt ole sekoittamassa osituksen jälkeen tehtävää erottelua ja tätä lahjaveroasiaa. Eli, jos yhteisellä maatilalla paljon yhteisiä velkoja -- ja mies ottaa kaiken kokonaan vastuulleen, niin eipä emännälle välttämättä paljoa kuulukaan.

Mutta jos velaton tila, ja emäntä luovuttaa osuutensa isännälle ... niin lahjahan se on.

Lue lisää

Verottajan neuvonnassa sanottiin minulle, että lahjavero on vaarana, jos eron ositus ei mene tasan.

Kerroin tämän lakiasiaintoimiston lakimiehelle. Hän sanoi, että lahjaveroa ei varmasti mene. Kysyi vielä kollegoiltaan, onko kukaan kuullut moisesta. Ei olut kuullut. Sitten lakimies kehotti minua kysymään verottajan neuvojalta, minkä lahjaverolain pykälän mukaan verotetaan. Siihen nainen ei osannut vastata, vaan sanoi, että verottajan juristi soittaa minulle.

Juristi soitti, ja juttelussamme vahvisti, että tavallisen liiton eron osituksen kyseessä ollen lahjaveroa ei tule. Sanoi kuitenkin, että jos jako ei ole kovin paljon epätasainen, arvostakaa omaisuutenne siten, että ”tase täsmää”. Näin se menee verotoimistossa läpi ilman lisäselvityksiä.

Tulostin vielä ositussopimuksen liitteeksi sähköpostikeskusteluamme, ja mainitsin tuon hesalaisen lakimiehen sanoin, että jos lahjaveroa tulee, niin verovalituksella se poistuu.

Ei kuulunut mitään verottajalta.

Nämä kaikki olivat oikeita, kokeneita juristeja. Näiden nettisivujen "juristien" pätevyydestä en menisi takuuseen.

Jallu kirjoitti:

Verottajan neuvonnassa sanottiin minulle, että lahjavero on vaarana, jos eron ositus ei mene tasan.

Kerroin tämän lakiasiaintoimiston lakimiehelle. Hän sanoi, että lahjaveroa ei varmasti mene. Kysyi vielä kollegoiltaan, onko kukaan kuullut moisesta. Ei olut kuullut. Sitten lakimies kehotti minua kysymään verottajan neuvojalta, minkä lahjaverolain pykälän mukaan verotetaan. Siihen nainen ei osannut vastata, vaan sanoi, että verottajan juristi soittaa minulle.

Juristi soitti, ja juttelussamme vahvisti, että tavallisen liiton eron osituksen kyseessä ollen lahjaveroa ei tule. Sanoi kuitenkin, että jos jako ei ole kovin paljon epätasainen, arvostakaa omaisuutenne siten, että ”tase täsmää”. Näin se menee verotoimistossa läpi ilman lisäselvityksiä.

Tulostin vielä ositussopimuksen liitteeksi sähköpostikeskusteluamme, ja mainitsin tuon hesalaisen lakimiehen sanoin, että jos lahjaveroa tulee, niin verovalituksella se poistuu.

Ei kuulunut mitään verottajalta.

Nämä kaikki olivat oikeita, kokeneita juristeja. Näiden nettisivujen "juristien" pätevyydestä en menisi takuuseen.

Lue lisää

Minä olen kertonut kaiken kokemani tästä aiheesta. Selvitä sinäkin se oikeilta juristeilta, jos et usko.

On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.

Jallu kirjoitti:

Minä olen kertonut kaiken kokemani tästä aiheesta. Selvitä sinäkin se oikeilta juristeilta, jos et usko.

On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.

Lue lisää

Ositussopimuksen ”taseeseen” voi mielenrauhan säilyttämiseksi laittaa esim. olemattomia sijoitusvakuutuksia tai moninkertaistaa olemassa olevien arvo. Ei verottaja niitä kuitenkaan ala selvittämään. Ei niistä voi olla mitään seuraamuksiakaan, koska sopimus on eroavien puolisoiden välinen.

Kuten aiemmin kerroin, minä sain verottajalta moitteentapaiset, kun laitoin ositussopimuksen erovuoden veroilmoituksen liitteeksi. Kun sitten oikaisin väärin menneitä kiinteistöveroja, sanoi nainen, että eivät he sitä ositussopimusta tarvitse muuhun kuin kuin perusteeksi kiinteistöveron määräämiselle.

Jallu kirjoitti:

Minä olen kertonut kaiken kokemani tästä aiheesta. Selvitä sinäkin se oikeilta juristeilta, jos et usko.

On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.

Lue lisää

Tämä on keskustelupalsta ... ellet ole sattunut huomaamaan.

Jos joku on niin lahopää että käyttää Suomi24 keskustelua pohjana jursidisissa tai ihmissuhde asioissaan ... niin heikosti meenee mutta menköön.

Ja jos satuit lukemaan yllä mitä kirjoitin:

" Kukin pohtikoon kumpi vakuuttavampi, ja jos jonkun omalle kohdalle moinen tilanne sattuu ... niin toivottavasti löytävät etevän juristin joka lahjaveron pystyy asiakkailtaan välttämään ... sanoo laki mitä tahansa :-) "

Joka tarkoittaa -- jos omalla kohdallani moinen viritys olisi käsissäni, varmasti asian selvittäisin useammankin juristin voimin -- enkä täältä kysisi ensimmäistäkään mielipidettä.

Tälle palstalle aiheesta olen vain välittänyt siitä toisaalla käytyä keskustelua ... joka edelleen, vakuutti perusteluineen paremmin kuin sinun omakohtaisuutesi.

Jallu kirjoitti:

Minä olen kertonut kaiken kokemani tästä aiheesta. Selvitä sinäkin se oikeilta juristeilta, jos et usko.

On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.

Lue lisää

Jallu:
//On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.//

Aivan. Sinä täällä olet sitä väärää tietoa jakanut. Lieventävänä asianhaarana otan huomioon, että tietosi (väärinkäsityksesi?) perustuu lakimiehesi "tietoon".

Alla pari asiaa selvittävää kirjoitustani Laki- ja Avioero-palstoilta.

----------
>>Lahjavero osituksessa
Kirjoittanut: yx tavallinen 11.3.2006 klo 00.56

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Osituksessa yli normaalin avioliittolain mukaisen tasingon saatu omaisuus siis on lahjaa, jota koskevat lahjaverolain säännökset.

Mielenkiintoinen kysymys on lahjansaajan veroluokka. Aviopuoliso kuuluu I veroluokkaan, mutta ex-aviopuoliso III veroluokkaan. Jos ositus toimitetaan avioliiton kestäessä (siis avioeroasian vireille tulon jälkeen, mutta ennen avioeron tuomitsemista), lahjansaaja on aviopuoliso, joka maksaa lahjaveroa halvimman mukaan. Mutta entä jos ositus siirtyykin avioeron jälkeiseen aikaan (ex-puolisoiden asuessa erillään), tuleeko ex-puolison maksaa saamastaan lahjasta vero kolminkertaisena?>KHO:sta en ole hakenut
Kirjoittanut: yx tavallinen 18.3.2006 klo 14.33

En ole etsinyt KHO:n ratkaisuja. Ymmärtääkseni pienehköt poikkeamat AL:n mukaisesta osituksesta eivät käytännössä johda verottamiseen (alarajahan on muutenkin se 3400 euroa), mutta selvät isommat lahjat kyllä.

Kaksi ylintä kappaletta aiemmassa kirjoituksestani olivat lainaa Pertti Purosen teoksesta Perintö- ja lahjaverotus. Puronen on alan tunnustettu ekspertti, OTT ja pitkäaikainen Tampereen verotoimiston verojohtaja. Joten ainakin Tampereen seudulla verotetaan näin.

yx tavallinen kirjoitti:

Jallu:
//On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.//

Aivan. Sinä täällä olet sitä väärää tietoa jakanut. Lieventävänä asianhaarana otan huomioon, että tietosi (väärinkäsityksesi?) perustuu lakimiehesi "tietoon".

Alla pari asiaa selvittävää kirjoitustani Laki- ja Avioero-palstoilta.

----------
>>Lahjavero osituksessa
Kirjoittanut: yx tavallinen 11.3.2006 klo 00.56

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Osituksessa yli normaalin avioliittolain mukaisen tasingon saatu omaisuus siis on lahjaa, jota koskevat lahjaverolain säännökset.

Mielenkiintoinen kysymys on lahjansaajan veroluokka. Aviopuoliso kuuluu I veroluokkaan, mutta ex-aviopuoliso III veroluokkaan. Jos ositus toimitetaan avioliiton kestäessä (siis avioeroasian vireille tulon jälkeen, mutta ennen avioeron tuomitsemista), lahjansaaja on aviopuoliso, joka maksaa lahjaveroa halvimman mukaan. Mutta entä jos ositus siirtyykin avioeron jälkeiseen aikaan (ex-puolisoiden asuessa erillään), tuleeko ex-puolison maksaa saamastaan lahjasta vero kolminkertaisena?>KHO:sta en ole hakenut
Kirjoittanut: yx tavallinen 18.3.2006 klo 14.33

En ole etsinyt KHO:n ratkaisuja. Ymmärtääkseni pienehköt poikkeamat AL:n mukaisesta osituksesta eivät käytännössä johda verottamiseen (alarajahan on muutenkin se 3400 euroa), mutta selvät isommat lahjat kyllä.

Kaksi ylintä kappaletta aiemmassa kirjoituksestani olivat lainaa Pertti Purosen teoksesta Perintö- ja lahjaverotus. Puronen on alan tunnustettu ekspertti, OTT ja pitkäaikainen Tampereen verotoimiston verojohtaja. Joten ainakin Tampereen seudulla verotetaan näin.

Lue lisää

Lukaisin juttusi. Noin vastasi verottajan palautelinkin kautta jokin juristi minulle. Kyseessä ovat ns. kikkailut, jossa lyhyellä avioliitolla yritetään siirtää omaisuutta toiselle veron välttämiseksi.

Kyllä tuon hesalaisen lakiasiaintoimiston juristikin noista poikkeuksista puhui, ja verottajan juristikin niihin viittasi.

Normaalissa avioeron osituksessa ei lahjaveroseuraamuksia tule.

Menne Toimihenkilöunionin sivuille. Siellä ovat sen hesalaisen lakiasiaintoimiston yhteystiedot. Kysy heidän kantaansa.

yx tavallinen kirjoitti:

Jallu:
//On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.//

Aivan. Sinä täällä olet sitä väärää tietoa jakanut. Lieventävänä asianhaarana otan huomioon, että tietosi (väärinkäsityksesi?) perustuu lakimiehesi "tietoon".

Alla pari asiaa selvittävää kirjoitustani Laki- ja Avioero-palstoilta.

----------
>>Lahjavero osituksessa
Kirjoittanut: yx tavallinen 11.3.2006 klo 00.56

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Osituksessa yli normaalin avioliittolain mukaisen tasingon saatu omaisuus siis on lahjaa, jota koskevat lahjaverolain säännökset.

Mielenkiintoinen kysymys on lahjansaajan veroluokka. Aviopuoliso kuuluu I veroluokkaan, mutta ex-aviopuoliso III veroluokkaan. Jos ositus toimitetaan avioliiton kestäessä (siis avioeroasian vireille tulon jälkeen, mutta ennen avioeron tuomitsemista), lahjansaaja on aviopuoliso, joka maksaa lahjaveroa halvimman mukaan. Mutta entä jos ositus siirtyykin avioeron jälkeiseen aikaan (ex-puolisoiden asuessa erillään), tuleeko ex-puolison maksaa saamastaan lahjasta vero kolminkertaisena?>KHO:sta en ole hakenut
Kirjoittanut: yx tavallinen 18.3.2006 klo 14.33

En ole etsinyt KHO:n ratkaisuja. Ymmärtääkseni pienehköt poikkeamat AL:n mukaisesta osituksesta eivät käytännössä johda verottamiseen (alarajahan on muutenkin se 3400 euroa), mutta selvät isommat lahjat kyllä.

Kaksi ylintä kappaletta aiemmassa kirjoituksestani olivat lainaa Pertti Purosen teoksesta Perintö- ja lahjaverotus. Puronen on alan tunnustettu ekspertti, OTT ja pitkäaikainen Tampereen verotoimiston verojohtaja. Joten ainakin Tampereen seudulla verotetaan näin.

Lue lisää

Kuten mainitsin, ositussopimuksella voidaan kusettaa verottajaa helposti. Verottajan juristikin kehotti minua arvostamaan omaisuuttamme väärin, lähinnä kai puolustellakseen neuvontanaisensa puheita.

Esim. omakotitaloni ja mökkini menivät heittämällä läpi sillä arvolla kuin minä ositussopimukseen laitoin. Jos verottaja olisi ollut kiinnostunut sopimuksestamme, olisi se vaatinut ammattilaisen tekemän hinta-arvion.

Sattuneesta syystä arvostin nuo pirtit noin puoleen käyvästä arvostaan, ja paikkakunnan hintataso on kyllä verottajan tiedossa.

Syy verottajan menettelyyn oli se, että vajaat 20 vuotta kestäneen liittomme eron osituksesta ei voinut tulla veroseuraamuksia.

Jallu kirjoitti:

Kuten mainitsin, ositussopimuksella voidaan kusettaa verottajaa helposti. Verottajan juristikin kehotti minua arvostamaan omaisuuttamme väärin, lähinnä kai puolustellakseen neuvontanaisensa puheita.

Esim. omakotitaloni ja mökkini menivät heittämällä läpi sillä arvolla kuin minä ositussopimukseen laitoin. Jos verottaja olisi ollut kiinnostunut sopimuksestamme, olisi se vaatinut ammattilaisen tekemän hinta-arvion.

Sattuneesta syystä arvostin nuo pirtit noin puoleen käyvästä arvostaan, ja paikkakunnan hintataso on kyllä verottajan tiedossa.

Syy verottajan menettelyyn oli se, että vajaat 20 vuotta kestäneen liittomme eron osituksesta ei voinut tulla veroseuraamuksia.

Lue lisää

Miksi ositussopimukselle ei ole omaa määrättyä lomakettaan, jos kerran verottaja niitä vahtii. Aiemminhan todettiin, että sopimus voi olla jopa suullinen.

Ristiriitaista. Työkaveri myi muutama vuosi siten n. 20 Sammon osaketta. Verottaja oli pahana, kun niitä ei ollut hänen veroilmoituksessaan.
Minulta menivät moninkymmenkertaiset "verotettavat" heittämällä ohi verottajan tarkan silmän.

M36 kirjoitti:

Tämä on keskustelupalsta ... ellet ole sattunut huomaamaan.

Jos joku on niin lahopää että käyttää Suomi24 keskustelua pohjana jursidisissa tai ihmissuhde asioissaan ... niin heikosti meenee mutta menköön.

Ja jos satuit lukemaan yllä mitä kirjoitin:

" Kukin pohtikoon kumpi vakuuttavampi, ja jos jonkun omalle kohdalle moinen tilanne sattuu ... niin toivottavasti löytävät etevän juristin joka lahjaveron pystyy asiakkailtaan välttämään ... sanoo laki mitä tahansa :-) "

Joka tarkoittaa -- jos omalla kohdallani moinen viritys olisi käsissäni, varmasti asian selvittäisin useammankin juristin voimin -- enkä täältä kysisi ensimmäistäkään mielipidettä.

Tälle palstalle aiheesta olen vain välittänyt siitä toisaalla käytyä keskustelua ... joka edelleen, vakuutti perusteluineen paremmin kuin sinun omakohtaisuutesi.

Lue lisää

Sinä tuputat, ihan kiitettävästi, neuvojasi lähes joka juttuun. Taidat olla täällä lähes samanlaisessa asemassa kuin hyvä kaverini Jocu ydinvoimapalstalla. Pitää myöntää, että joskus olen etsinyt jotakin tietoa koulutusmateriaaleista yms., jotta en puhuisi perättömiä sielläkään. Tee sinä samoin. Täällähän on ihmisillä yleensä ”tilanne päällä”, ja he usein luottavat sinun neuvoihisi.

Jallu kirjoitti:

Miksi ositussopimukselle ei ole omaa määrättyä lomakettaan, jos kerran verottaja niitä vahtii. Aiemminhan todettiin, että sopimus voi olla jopa suullinen.

Ristiriitaista. Työkaveri myi muutama vuosi siten n. 20 Sammon osaketta. Verottaja oli pahana, kun niitä ei ollut hänen veroilmoituksessaan.
Minulta menivät moninkymmenkertaiset "verotettavat" heittämällä ohi verottajan tarkan silmän.

Lue lisää

Minäkin niitä sain, kahteen otteeseen. Kun myin ne, olisi siitä touhusta pitänyt täyttää verottajalle lomake, jonka käsitteet olivat minulle täysin vieraita. Niinpä tein oman taulukon Excelillä. Kelpasi sentään.

Avioeron osituksessa jaellaan taloja ja tiloja, eikä niistä tehtävien papereiden muodolla ole väliä. Jo on kummaa touhua verottajalta!

Jallu kirjoitti:

Miksi ositussopimukselle ei ole omaa määrättyä lomakettaan, jos kerran verottaja niitä vahtii. Aiemminhan todettiin, että sopimus voi olla jopa suullinen.

Ristiriitaista. Työkaveri myi muutama vuosi siten n. 20 Sammon osaketta. Verottaja oli pahana, kun niitä ei ollut hänen veroilmoituksessaan.
Minulta menivät moninkymmenkertaiset "verotettavat" heittämällä ohi verottajan tarkan silmän.

Lue lisää

//Miksi ositussopimukselle ei ole omaa määrättyä lomakettaan, jos kerran verottaja niitä vahtii.//

Verovirkailija ei suinkaan pääsääntöisesti vahdi ositussopimuksia.

Kommentissani kirjoitin:

"Se taas, että osituksen yhteydessä annettava lahja käytännössä saattaa jäädä verottamatta, johtuu aivan muista tekijöistä kuin laista."

Tästä juuri on kysymys. Jos verovirkailija noudattaisi lakia, osituksen yhteydessäkin annetut selvät lahjat verotettaisiin. Ositukseen liittyy kuitenkin niin monenlaisia asioita, että sen selvittäminen, sisältyykö ositukseen mahdollisesti verotettavaa lahjaa, ilmeisesti vaatisi niin paljon voimavaroja (verrattuna esim. jonkin kaupan tuottaman luovutusvoiton verottamiseen), että verotoimistossa ei riitä a) voimavaroja, b) tietotaitoa ositussopimusten penkomiseen. Niinpä ne helposti lasketaan "sormien välistä", jolloin verovirkailijakin pääsee työssään vähemmällä stressillä. Tämä on minun käsitykseni asiasta.

yx tavallinen kirjoitti:

Jallu:
//On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.//

Aivan. Sinä täällä olet sitä väärää tietoa jakanut. Lieventävänä asianhaarana otan huomioon, että tietosi (väärinkäsityksesi?) perustuu lakimiehesi "tietoon".

Alla pari asiaa selvittävää kirjoitustani Laki- ja Avioero-palstoilta.

----------
>>Lahjavero osituksessa
Kirjoittanut: yx tavallinen 11.3.2006 klo 00.56

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Osituksessa yli normaalin avioliittolain mukaisen tasingon saatu omaisuus siis on lahjaa, jota koskevat lahjaverolain säännökset.

Mielenkiintoinen kysymys on lahjansaajan veroluokka. Aviopuoliso kuuluu I veroluokkaan, mutta ex-aviopuoliso III veroluokkaan. Jos ositus toimitetaan avioliiton kestäessä (siis avioeroasian vireille tulon jälkeen, mutta ennen avioeron tuomitsemista), lahjansaaja on aviopuoliso, joka maksaa lahjaveroa halvimman mukaan. Mutta entä jos ositus siirtyykin avioeron jälkeiseen aikaan (ex-puolisoiden asuessa erillään), tuleeko ex-puolison maksaa saamastaan lahjasta vero kolminkertaisena?>KHO:sta en ole hakenut
Kirjoittanut: yx tavallinen 18.3.2006 klo 14.33

En ole etsinyt KHO:n ratkaisuja. Ymmärtääkseni pienehköt poikkeamat AL:n mukaisesta osituksesta eivät käytännössä johda verottamiseen (alarajahan on muutenkin se 3400 euroa), mutta selvät isommat lahjat kyllä.

Kaksi ylintä kappaletta aiemmassa kirjoituksestani olivat lainaa Pertti Purosen teoksesta Perintö- ja lahjaverotus. Puronen on alan tunnustettu ekspertti, OTT ja pitkäaikainen Tampereen verotoimiston verojohtaja. Joten ainakin Tampereen seudulla verotetaan näin.

Lue lisää

Perunkirjoituksessa pitää ollaliput ja laput joka asiasta, vaikka vainaja olisi lähes varaton. Verottaja vaatii.

Ositussopimukseen voi kirjoittaa mitä tahansa, eikä sitä ilman kiinteistöverojuttuja edes tarvitse toimittaa verottajalle.
Rahaa voi panna jakoon mielivaltaisesti, eikä se verottajaa kiinnosta.

Jallu kirjoitti:

Perunkirjoituksessa pitää ollaliput ja laput joka asiasta, vaikka vainaja olisi lähes varaton. Verottaja vaatii.

Ositussopimukseen voi kirjoittaa mitä tahansa, eikä sitä ilman kiinteistöverojuttuja edes tarvitse toimittaa verottajalle.
Rahaa voi panna jakoon mielivaltaisesti, eikä se verottajaa kiinnosta.

Lue lisää

Exäni sai osituksessa n. vanhan miljoonan sijoitusvakuutuksen muodossa. Verottajalle ei mennyt siitä mitään tositetta. Vakuutusyhtiöstä verottaja ei tietoja saisi, vaan olisi vaatinut tositteen minulta.

Ei vaatinut mitään. Eikä tullut lahjaveroa vanhan miljoonan lahjasta!

Jännää, kun asiantuntijajuristien kanta ja verottajan toiminta ovat yhteneväiset. Sinä vain olet toista mieltä.

Jallu kirjoitti:

Exäni sai osituksessa n. vanhan miljoonan sijoitusvakuutuksen muodossa. Verottajalle ei mennyt siitä mitään tositetta. Vakuutusyhtiöstä verottaja ei tietoja saisi, vaan olisi vaatinut tositteen minulta.

Ei vaatinut mitään. Eikä tullut lahjaveroa vanhan miljoonan lahjasta!

Jännää, kun asiantuntijajuristien kanta ja verottajan toiminta ovat yhteneväiset. Sinä vain olet toista mieltä.

Lue lisää

Tässä taas yksi pönttöpää, jonka kanssa on hyödytöntä jatkaa pitempään kinastelua. Jos ne sinun "asiantuntijajuristisi" ovat yhtä mieltä sinun kanssasi siitä, että lahjaa ei kuulu verottaa silloin, kun se annetaan osituksen yhteydessä, niin eri mieltä en ole vain minä, vaan myös viittaamani Pertti Puronen. Vai eikö ymmärryskykysi riitä hänen tekstinsä käsittämiseen? Tavaa lainaamani kohdat hänen kirjastaan o-i-k-e-i-n hitaasti, jospa silloin paremmin sytyttäisi.

Kysymys on - vielä kerran - siitä, että JOS lahja tulee verottajan tietoon, niin se myös lahjana verotetaan. Jos se ei tule (syystä tai toisesta, esim. omaisuusarvoja kertomallasi tavalla mukailemalla) tietoon, sitä ei veroteta. Ja vielä, jos olet käsittänyt väärin: normaali tasinko ei ole lahjaa.

Sinä sen sanoit. Juristikin sanoi, että ositussopimuksessa pitää olla mainittu, että jokin "komponentti" on lahja. Muuten sitä ei voida lahjana verottaa.

Jallu kirjoitti:

Sinä sen sanoit. Juristikin sanoi, että ositussopimuksessa pitää olla mainittu, että jokin "komponentti" on lahja. Muuten sitä ei voida lahjana verottaa.

Vai oikein juristi sanoi noin. Jätetään vain sanomatta, että jokin "komponentti" on lahja, niin se ei ole lahja. Siinä kaikki. Helppoa kun sen osaa!!

No, minun osaltani kinastelu kanssasi loppuu tähän.

yx tavallinen kirjoitti:

Vai oikein juristi sanoi noin. Jätetään vain sanomatta, että jokin "komponentti" on lahja, niin se ei ole lahja. Siinä kaikki. Helppoa kun sen osaa!!

No, minun osaltani kinastelu kanssasi loppuu tähän.

Lue lisää

Kerroin, mitä minulle on kerrottu ja kerroin myös, miten itse toimin. Kuinka ollakaan, juristien "ennustukset" kävivät toteen!

Konstrasti oli voimakas, kun ositusjuttu ja isäni perunkirjoitus olivat lähes samaan aikaan.

Verottaja ei osituksestamme piitannut. Sen sijaan, isävainajani kiinteistöjen arvoa se korotti perukirja-arvosta.

Tuskin tuo sattumaa oli.

Jallu kirjoitti:

Kerroin, mitä minulle on kerrottu ja kerroin myös, miten itse toimin. Kuinka ollakaan, juristien "ennustukset" kävivät toteen!

Konstrasti oli voimakas, kun ositusjuttu ja isäni perunkirjoitus olivat lähes samaan aikaan.

Verottaja ei osituksestamme piitannut. Sen sijaan, isävainajani kiinteistöjen arvoa se korotti perukirja-arvosta.

Tuskin tuo sattumaa oli.

Lue lisää

Onhan tuossa verokohtelussa hyvä ideakin. Jos joku varakas menee avioon varattoman kanssa ilman avioehtosopimusta, ja eron tullessa pelataan reilua peliä, eli varaton ei halua mitään varakkaalta puolisoltaan, olisi siitä lankeava tolkuton lahjavero kohtuuton asia. Kallis hinta erehdyksestä.

Jallu kirjoitti:

Onhan tuossa verokohtelussa hyvä ideakin. Jos joku varakas menee avioon varattoman kanssa ilman avioehtosopimusta, ja eron tullessa pelataan reilua peliä, eli varaton ei halua mitään varakkaalta puolisoltaan, olisi siitä lankeava tolkuton lahjavero kohtuuton asia. Kallis hinta erehdyksestä.

Lue lisää

Esimerkkisi on mielenkiintoinen, ja sen takia palaan vielä foorumille, vaikka jo lupasin lopettaa.

Saako varakkaampi siis verotettavan lahjan köyhemmältä, kun tämä ei vaadi sitä, mihin AL:n mukaan olisi oikeutettu?

Toisinpäinhän asia on selvä. Jos varakkaan omaisuus on 1000 000 ja köyhemmän 0, ja varakas osituksessa antaa köyhälle 750 000, tämä on saanut tasingon (500 000) lisäksi lahjan (250 000), josta hän on lahjaverovelvollinen.

Mutta jos köyhä ei halua varakkaalta mitään, onko hän täten antanut varakkaalle 500 000:n suuruisen lahjan, josta tälle tulisi määrätä lahjavero? Tuskinpa sentään, omaisuus kun ei ole omistajaltaan mihinkään siirtynyt. "Lahja on oikeustoimi, jolla omistusoikeus luovutetaan vastikkeetta toiselle." (Erkki Aurejärvi: Suomen yksityisoikeus)

Toki tasingon osaltakin omistusoikeus luovutetaan vastikkeetta, mutta kun tasinko perustuu lakiin ja on suuruudeltaan lain määrittämä, kysymys ei ole lahjasta.

Avioehdon avulla on mahdollista helposti ja riskittömästi järjestellä tulevan eron jälkeistä omaisuuden jakoa. Avioehtohan voi olla molemminpuolinen tai yksipuolinen ja se voi kohdistua kaikkeen omaisuuteen tai vain nimettyyn omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana ennen kuin avioerohakemus on toimitettu oikeuteen - eikä verottajalla ole siihen mitään sanomista. Sitä hyväksi käyttäen köyhempi puoliso voi omaisuuden jaossa aivan "laillisesti", ilman veroseuraamuksen riskiä, saada toiselta enemmän omaisuutta kuin mihin hänellä olisi mahdollisuus avioehdottomassa tilanteessa avio-oikeuden nojalla.

Osituksen sovittelun mahdollisuus tuo omat mutkansa perintö- ja lahjaverotukseen. Jos toimitusosituksessa ositusta on soviteltu (kohtuullistettu) ja siten poikettu kaavamaisesta tasingon laskemisesta, kysymys ei ole lahjasta, vaikka tasinko olisi suurempi kuin "normaali" tasinko. Mutta entä, jos puolisot ovat keskenään päätyneet samanlaiseen kohtuullistamiseen? Tällöin on olemassa riski, että "liian suuren" tasingon saajalle määrätään lahjavero. Tältä nähdäkseni voidaan välttyä sillä, että ositussopimuksessa riittävästi (lakiin vetoamalla) perustellaan sovittu poikkeaminen normaalitasingosta.

Perintöverotuksen kannalta Pertti Puronen aiemmin mainitsemassani teoksessaan kirjoittaa osituksen sovittelusta: "Kun kohtuullistamisen tulisi ainakin lähtökohtaisesti koskea vain marginaalisia tapauksia, ja siten sen soveltaminen tulisi ainakin alkuun olemaan poikkeuksellista säännöksen yleisluontoisuudesta huolimatta, tuntuisi oikealta, ettei säännöstä ilman erityistä perustetta otettaisi huomioon laskennallisessa osituksessa, vaan vasta silloin kun kohtuullistamisen asiallinen sisältö voitaisiin selvittää luotettavasti lainvoimaisen osituskirjan perusteella.”

Lesken ”liikaa” saamasta tasingosta Puronen kirjoittaa: ”Jos perintöverotusta toimitettaessa on käytettävissä ositus- ja jakokirja, toimitetaan verotus sen mukaisesti, ellei siinä ole eloonjääneelle puolisolle annettu avio-oikeuden nojalla enempää kuin hänelle olisi AL:n mukaan tuleva. LESKEN SAAMA OMAISUUS ON PERINTÖVEROSTA VAPAATA SIIS VAIN SILTÄ OSIN KUIN SE ON AL:N SÄÄNNÖSTEN NOJALLA TULEVAA TASINKOA. … Jos ”liika” omaisuus aiheutuu siitä, että muut perilliset luopuvat osin omasta omaisuudestaan lesken hyväksi, kyse on joko lesken saamasta lahjasta, tai jos luopuminen on ollut tehokas, vastaavan suuruisesta perinnöstä.”

Puronen toteaa merkittäväksi epäkohdaksi (verottajan kannalta) sen, että ositus- ja jakokirjaan ei ”ilmeisesti” tarvitse merkitä varallisuusesineiden arvoa. Samahan koskee myös avioero-ositusta. Miten tässä tapauksessa selvitetään, onko tasinko ollut AL:n säännösten mukainen? Tässä onkin taas yksi syy siihen, miksi ositukseen sisältyvä lahja voi jäädä verottamatta, vaikka se lain mukaan kuuluisi verottaa. Liian hankala ja työläs asia verovirkailijan pähkäiltäväksi.

yx tavallinen kirjoitti:

Jallu:
//On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.//

Aivan. Sinä täällä olet sitä väärää tietoa jakanut. Lieventävänä asianhaarana otan huomioon, että tietosi (väärinkäsityksesi?) perustuu lakimiehesi "tietoon".

Alla pari asiaa selvittävää kirjoitustani Laki- ja Avioero-palstoilta.

----------
>>Lahjavero osituksessa
Kirjoittanut: yx tavallinen 11.3.2006 klo 00.56

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Osituksessa yli normaalin avioliittolain mukaisen tasingon saatu omaisuus siis on lahjaa, jota koskevat lahjaverolain säännökset.

Mielenkiintoinen kysymys on lahjansaajan veroluokka. Aviopuoliso kuuluu I veroluokkaan, mutta ex-aviopuoliso III veroluokkaan. Jos ositus toimitetaan avioliiton kestäessä (siis avioeroasian vireille tulon jälkeen, mutta ennen avioeron tuomitsemista), lahjansaaja on aviopuoliso, joka maksaa lahjaveroa halvimman mukaan. Mutta entä jos ositus siirtyykin avioeron jälkeiseen aikaan (ex-puolisoiden asuessa erillään), tuleeko ex-puolison maksaa saamastaan lahjasta vero kolminkertaisena?>KHO:sta en ole hakenut
Kirjoittanut: yx tavallinen 18.3.2006 klo 14.33

En ole etsinyt KHO:n ratkaisuja. Ymmärtääkseni pienehköt poikkeamat AL:n mukaisesta osituksesta eivät käytännössä johda verottamiseen (alarajahan on muutenkin se 3400 euroa), mutta selvät isommat lahjat kyllä.

Kaksi ylintä kappaletta aiemmassa kirjoituksestani olivat lainaa Pertti Purosen teoksesta Perintö- ja lahjaverotus. Puronen on alan tunnustettu ekspertti, OTT ja pitkäaikainen Tampereen verotoimiston verojohtaja. Joten ainakin Tampereen seudulla verotetaan näin.

Lue lisää

Anna nyt se päätös!!!!

Jos Puronen on väikkärissään jotain esittänyt, että periaatteessa... niin se ei ole laki eikä oikeuskäytäntö. Vai oletko eri mieltä? Jos Puronen on tehnyt tuollaisen päätöksen niin ANNA diarinumero! Älä ratsasta Purosella jollei ole näyttöä.

Ja hei, VerML 28 § yksin on huono perustelu.

yx tavallinen kirjoitti:

Esimerkkisi on mielenkiintoinen, ja sen takia palaan vielä foorumille, vaikka jo lupasin lopettaa.

Saako varakkaampi siis verotettavan lahjan köyhemmältä, kun tämä ei vaadi sitä, mihin AL:n mukaan olisi oikeutettu?

Toisinpäinhän asia on selvä. Jos varakkaan omaisuus on 1000 000 ja köyhemmän 0, ja varakas osituksessa antaa köyhälle 750 000, tämä on saanut tasingon (500 000) lisäksi lahjan (250 000), josta hän on lahjaverovelvollinen.

Mutta jos köyhä ei halua varakkaalta mitään, onko hän täten antanut varakkaalle 500 000:n suuruisen lahjan, josta tälle tulisi määrätä lahjavero? Tuskinpa sentään, omaisuus kun ei ole omistajaltaan mihinkään siirtynyt. "Lahja on oikeustoimi, jolla omistusoikeus luovutetaan vastikkeetta toiselle." (Erkki Aurejärvi: Suomen yksityisoikeus)

Toki tasingon osaltakin omistusoikeus luovutetaan vastikkeetta, mutta kun tasinko perustuu lakiin ja on suuruudeltaan lain määrittämä, kysymys ei ole lahjasta.

Avioehdon avulla on mahdollista helposti ja riskittömästi järjestellä tulevan eron jälkeistä omaisuuden jakoa. Avioehtohan voi olla molemminpuolinen tai yksipuolinen ja se voi kohdistua kaikkeen omaisuuteen tai vain nimettyyn omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana ennen kuin avioerohakemus on toimitettu oikeuteen - eikä verottajalla ole siihen mitään sanomista. Sitä hyväksi käyttäen köyhempi puoliso voi omaisuuden jaossa aivan "laillisesti", ilman veroseuraamuksen riskiä, saada toiselta enemmän omaisuutta kuin mihin hänellä olisi mahdollisuus avioehdottomassa tilanteessa avio-oikeuden nojalla.

Osituksen sovittelun mahdollisuus tuo omat mutkansa perintö- ja lahjaverotukseen. Jos toimitusosituksessa ositusta on soviteltu (kohtuullistettu) ja siten poikettu kaavamaisesta tasingon laskemisesta, kysymys ei ole lahjasta, vaikka tasinko olisi suurempi kuin "normaali" tasinko. Mutta entä, jos puolisot ovat keskenään päätyneet samanlaiseen kohtuullistamiseen? Tällöin on olemassa riski, että "liian suuren" tasingon saajalle määrätään lahjavero. Tältä nähdäkseni voidaan välttyä sillä, että ositussopimuksessa riittävästi (lakiin vetoamalla) perustellaan sovittu poikkeaminen normaalitasingosta.

Perintöverotuksen kannalta Pertti Puronen aiemmin mainitsemassani teoksessaan kirjoittaa osituksen sovittelusta: "Kun kohtuullistamisen tulisi ainakin lähtökohtaisesti koskea vain marginaalisia tapauksia, ja siten sen soveltaminen tulisi ainakin alkuun olemaan poikkeuksellista säännöksen yleisluontoisuudesta huolimatta, tuntuisi oikealta, ettei säännöstä ilman erityistä perustetta otettaisi huomioon laskennallisessa osituksessa, vaan vasta silloin kun kohtuullistamisen asiallinen sisältö voitaisiin selvittää luotettavasti lainvoimaisen osituskirjan perusteella.”

Lesken ”liikaa” saamasta tasingosta Puronen kirjoittaa: ”Jos perintöverotusta toimitettaessa on käytettävissä ositus- ja jakokirja, toimitetaan verotus sen mukaisesti, ellei siinä ole eloonjääneelle puolisolle annettu avio-oikeuden nojalla enempää kuin hänelle olisi AL:n mukaan tuleva. LESKEN SAAMA OMAISUUS ON PERINTÖVEROSTA VAPAATA SIIS VAIN SILTÄ OSIN KUIN SE ON AL:N SÄÄNNÖSTEN NOJALLA TULEVAA TASINKOA. … Jos ”liika” omaisuus aiheutuu siitä, että muut perilliset luopuvat osin omasta omaisuudestaan lesken hyväksi, kyse on joko lesken saamasta lahjasta, tai jos luopuminen on ollut tehokas, vastaavan suuruisesta perinnöstä.”

Puronen toteaa merkittäväksi epäkohdaksi (verottajan kannalta) sen, että ositus- ja jakokirjaan ei ”ilmeisesti” tarvitse merkitä varallisuusesineiden arvoa. Samahan koskee myös avioero-ositusta. Miten tässä tapauksessa selvitetään, onko tasinko ollut AL:n säännösten mukainen? Tässä onkin taas yksi syy siihen, miksi ositukseen sisältyvä lahja voi jäädä verottamatta, vaikka se lain mukaan kuuluisi verottaa. Liian hankala ja työläs asia verovirkailijan pähkäiltäväksi.

Lue lisää

Tuo puheena ollut lakiasiaintoimisto oli sellaisella linjalla, että lunastessani muiden perillisten osuutta kotitilastani, voisi verotusarvo olla verottajan mielestä riittävä hinta. Se voisi mennä läpi ilman lahjaveroa.

En kuitenkaan ole halukas laittamaan niin paljon rahaa kiinni siihen touhuun. Saan jo omalla perinnölläni riittävästi maita ja mantuja.

ja lahja kirjoitti:

Anna nyt se päätös!!!!

Jos Puronen on väikkärissään jotain esittänyt, että periaatteessa... niin se ei ole laki eikä oikeuskäytäntö. Vai oletko eri mieltä? Jos Puronen on tehnyt tuollaisen päätöksen niin ANNA diarinumero! Älä ratsasta Purosella jollei ole näyttöä.

Ja hei, VerML 28 § yksin on huono perustelu.

Lue lisää

Verottajankin juristi sanoi, että tavallisesta osituksesta ei tule lahjaveroseuraamuksia.

Olen miettinyt, että verottajan neuvonnan lahjaveropuheilla edistetään sovinnollisuutta. Jos siellä sanottaisiin, että jakakaa kuten haluatte, voisi monessa paikassa tulla tappelu.

ja lahja kirjoitti:

Anna nyt se päätös!!!!

Jos Puronen on väikkärissään jotain esittänyt, että periaatteessa... niin se ei ole laki eikä oikeuskäytäntö. Vai oletko eri mieltä? Jos Puronen on tehnyt tuollaisen päätöksen niin ANNA diarinumero! Älä ratsasta Purosella jollei ole näyttöä.

Ja hei, VerML 28 § yksin on huono perustelu.

Lue lisää

Osituksessa puretaan avioliittoon liittyvät varallisuussuhteet tilanteissa, joissa puolisoilla on avio-oikeus toistensa varallisuuteen. Pääsääntö on, että se puoliso, jolla on enemmän varallisuutta, on velvollinen suorittamaan tasinkoa toiselle osapuolelle. Tasingon suorittamisen jälkeen omaisuus jakautuu tasan. Tasinkona toiselle osapuolelle luovutettava omaisuus siirtyy ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu AL:n säännöksiä noudattaen. Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tai ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka ehkä ajallisesti tapahtuvatkin samaan aikaan. Tällaiset luovutukset ovat periaatteessa lahjoja, joihin sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä periaatteita eli PerVL:n 18 §:n mukaista lahjaveron suorittamisvelvollisuutta.

Ystävällisin terveisin

Tuomo Sallinen

Jallu kirjoitti:

Osituksessa puretaan avioliittoon liittyvät varallisuussuhteet tilanteissa, joissa puolisoilla on avio-oikeus toistensa varallisuuteen. Pääsääntö on, että se puoliso, jolla on enemmän varallisuutta, on velvollinen suorittamaan tasinkoa toiselle osapuolelle. Tasingon suorittamisen jälkeen omaisuus jakautuu tasan. Tasinkona toiselle osapuolelle luovutettava omaisuus siirtyy ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu AL:n säännöksiä noudattaen. Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tai ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka ehkä ajallisesti tapahtuvatkin samaan aikaan. Tällaiset luovutukset ovat periaatteessa lahjoja, joihin sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä periaatteita eli PerVL:n 18 §:n mukaista lahjaveron suorittamisvelvollisuutta.

Ystävällisin terveisin

Tuomo Sallinen

Lue lisää

Miksi neuvonnassanne puhutaan p... lahjaverotuksesta avioeron osituksen yhteydessä? Juristinnekin myönsi, että käytännössä ketään ei ole verotettu 'epätasaisessa' osituksesssa.

Näihin asioihin perehtynyt lakimies sanoi, että osituksessa ei voida langettaa lahjaveroa.

Juristinne sanoi, että pelaatte Lahjaverolain 18. pykälän mukaan. Käyttämäni juristi sanoi, että sitä ei voida soveltaa ositukseen. Kyseessä ei ole lahja, ellei niin ositussopimuksessa mainita.

ja lahja kirjoitti:

Anna nyt se päätös!!!!

Jos Puronen on väikkärissään jotain esittänyt, että periaatteessa... niin se ei ole laki eikä oikeuskäytäntö. Vai oletko eri mieltä? Jos Puronen on tehnyt tuollaisen päätöksen niin ANNA diarinumero! Älä ratsasta Purosella jollei ole näyttöä.

Ja hei, VerML 28 § yksin on huono perustelu.

Lue lisää

Kysy Puroselta tai etsi itse eriävää kantaasi tukeva KHO:n päätös!

Totta kai tukeudun oman päättelyni ohessa Puroseen, joka on tunnustettu perintö- ja lahjaverotuksen auktoriteetti: mm. opettanut alaa maamme yliopistoissa ja toiminut pitkään Tampereen vertoimiston verojohtajana sekä perintö- ja lahjaverolautakunnan puheenjohtajana. Eivät hänen kannanottonsa mainitsemassani teoksessa perustu vain hänen yksityisajatteluunsa, vaan myös verotuskäytäntöön.

Mutta kuten sanoin, etsi itse kantaasi tukevat KHO:n tai muut päätökset!

Jallu kirjoitti:

Osituksessa puretaan avioliittoon liittyvät varallisuussuhteet tilanteissa, joissa puolisoilla on avio-oikeus toistensa varallisuuteen. Pääsääntö on, että se puoliso, jolla on enemmän varallisuutta, on velvollinen suorittamaan tasinkoa toiselle osapuolelle. Tasingon suorittamisen jälkeen omaisuus jakautuu tasan. Tasinkona toiselle osapuolelle luovutettava omaisuus siirtyy ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu AL:n säännöksiä noudattaen. Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tai ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka ehkä ajallisesti tapahtuvatkin samaan aikaan. Tällaiset luovutukset ovat periaatteessa lahjoja, joihin sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä periaatteita eli PerVL:n 18 §:n mukaista lahjaveron suorittamisvelvollisuutta.

Ystävällisin terveisin

Tuomo Sallinen

Lue lisää

Juuri tätähän minä olen yrittänyt työllä ja vaivalla saada sinun kalloosi mahtumaan. Toinen kappale ("Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa...") on jopa sama lainaus Pertti Purosen teoksesta, jonka sinulle jo aikaisemmin tarjosin. Jokohan nyt rupeat vähitellen ymmärtämään, mistä on kysymys?

ja lahja kirjoitti:

Anna nyt se päätös!!!!

Jos Puronen on väikkärissään jotain esittänyt, että periaatteessa... niin se ei ole laki eikä oikeuskäytäntö. Vai oletko eri mieltä? Jos Puronen on tehnyt tuollaisen päätöksen niin ANNA diarinumero! Älä ratsasta Purosella jollei ole näyttöä.

Ja hei, VerML 28 § yksin on huono perustelu.

Lue lisää

Minun tietämykseni asiasta voit lukea tuosta 2003 tekemästäni kysymyksestä.

Kyllä ydinvoimatekniikka sentään on helppoa. Fysiikan laeista kun ei juurikaan voi kinata!

yx tavallinen kirjoitti:

Kysy Puroselta tai etsi itse eriävää kantaasi tukeva KHO:n päätös!

Totta kai tukeudun oman päättelyni ohessa Puroseen, joka on tunnustettu perintö- ja lahjaverotuksen auktoriteetti: mm. opettanut alaa maamme yliopistoissa ja toiminut pitkään Tampereen vertoimiston verojohtajana sekä perintö- ja lahjaverolautakunnan puheenjohtajana. Eivät hänen kannanottonsa mainitsemassani teoksessa perustu vain hänen yksityisajatteluunsa, vaan myös verotuskäytäntöön.

Mutta kuten sanoin, etsi itse kantaasi tukevat KHO:n tai muut päätökset!

Lue lisää

Jos esittää väitteen, on myös velvollinen esittämään sitä tukevat tosiasiat. Sinä esitit asiaan liittyvän munsta tuntuu väitteen -perustele.

Sen mitä KHO:n päätöksiä olen lukenut, niissä ei ole ainoatakaan tapausta, jossa tasinkoa olisi perintöverotettua. En ole myöskään koskaan ennen kuullut että ko tilanteessa olisi perintöverotettu. Sinulla vaan on tuo jumalainen tieto!

Luuletko, etten tiedä kuka Puronen on? Hänen toimenkuvansa esittely ei perustele mitenkään sitä, mitä verotuskäytäntö on. Enkä lue sinua minkään sortin auktoriteetiksi verotuksessa, koska et pysty perustelemaan *päätelmiäsi*. Valitettavasti näitä sivuja lukee ihmisiä, jotka eivät tiedän että sinulla on punaiset pillerit jääneet ottamatta.

yx tavallinen kirjoitti:

Jallu:
//On vastuutonta jakaa systemaattisesti väärää tietoa, asiantuntijana esiintyen.//

Aivan. Sinä täällä olet sitä väärää tietoa jakanut. Lieventävänä asianhaarana otan huomioon, että tietosi (väärinkäsityksesi?) perustuu lakimiehesi "tietoon".

Alla pari asiaa selvittävää kirjoitustani Laki- ja Avioero-palstoilta.

----------
>>Lahjavero osituksessa
Kirjoittanut: yx tavallinen 11.3.2006 klo 00.56

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Osituksessa yli normaalin avioliittolain mukaisen tasingon saatu omaisuus siis on lahjaa, jota koskevat lahjaverolain säännökset.

Mielenkiintoinen kysymys on lahjansaajan veroluokka. Aviopuoliso kuuluu I veroluokkaan, mutta ex-aviopuoliso III veroluokkaan. Jos ositus toimitetaan avioliiton kestäessä (siis avioeroasian vireille tulon jälkeen, mutta ennen avioeron tuomitsemista), lahjansaaja on aviopuoliso, joka maksaa lahjaveroa halvimman mukaan. Mutta entä jos ositus siirtyykin avioeron jälkeiseen aikaan (ex-puolisoiden asuessa erillään), tuleeko ex-puolison maksaa saamastaan lahjasta vero kolminkertaisena?>KHO:sta en ole hakenut
Kirjoittanut: yx tavallinen 18.3.2006 klo 14.33

En ole etsinyt KHO:n ratkaisuja. Ymmärtääkseni pienehköt poikkeamat AL:n mukaisesta osituksesta eivät käytännössä johda verottamiseen (alarajahan on muutenkin se 3400 euroa), mutta selvät isommat lahjat kyllä.

Kaksi ylintä kappaletta aiemmassa kirjoituksestani olivat lainaa Pertti Purosen teoksesta Perintö- ja lahjaverotus. Puronen on alan tunnustettu ekspertti, OTT ja pitkäaikainen Tampereen verotoimiston verojohtaja. Joten ainakin Tampereen seudulla verotetaan näin.

Lue lisää

Jos on kyseessä tavallisen eron ositus, ei mikään kikkailu, Ei veroseuraamuksia ole.

"Lähtökohtana lahjaverotuksen ja osituksen suhteessa on periaate, ettei lahjaverotus kohdistu osituksen sisältämiin varallisuudensiirtoihin, mikäli ositus tapahtuu avioliittolain säännöksiä noudattaen.

Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tahi ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka eivät ole ositusta, vaikka tapahtuvatkin ehkä ajallisesti samaan aikaan. TÄLLAISET LUOVUTUKSET OVAT PERIAATTEESSA TAVALLISIA LAHJOJA, JOIHIN SOVELLETAAN LAHJAVEROTUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA."
(Pertti Puronen: Perintö- ja lahjaverotus)

Vastaus ......:lle ei mahtunut kohdalleen, vaan sijoittui tänne.

Puhun osituksesta. O-s-i-t-u-k-s-e-s-t-a , niinkuin itse olet tehokeinona käyttänyt. Et pysty näyttämään yhtäkään tapausta, jossa ositusta olisi lahjaverotettu.

Mihin lahjan alakategoriaan saannoissa ositus kuuluu? Ai niin, nämähän on niitä siviilioikeuden yleisiä oppeja.

Oletko aivan varma, ettei verotoimistossa (vai oliko se verovirasto ;)) ole Purosen kirjaa, josta osaavat hyvin asian lukea. Mutta taas primäärilähteenä sama kirja. Ei hyvä. Sunsta ei tuu koskaan hyvää tutkijaa ja käytäntökin tuntuu olevan vierasta.

Emmääkään leiki sun kanssa. Herran haltuun ittelles.

........ kirjoitti:

Puhun osituksesta. O-s-i-t-u-k-s-e-s-t-a , niinkuin itse olet tehokeinona käyttänyt. Et pysty näyttämään yhtäkään tapausta, jossa ositusta olisi lahjaverotettu.

Mihin lahjan alakategoriaan saannoissa ositus kuuluu? Ai niin, nämähän on niitä siviilioikeuden yleisiä oppeja.

Oletko aivan varma, ettei verotoimistossa (vai oliko se verovirasto ;)) ole Purosen kirjaa, josta osaavat hyvin asian lukea. Mutta taas primäärilähteenä sama kirja. Ei hyvä. Sunsta ei tuu koskaan hyvää tutkijaa ja käytäntökin tuntuu olevan vierasta.

Emmääkään leiki sun kanssa. Herran haltuun ittelles.

Lue lisää

Tässä Jallun verotoimistosta saama vastaus. Opiskele sitä, niin ehkä opit perusasiat.



Jos et ymmärtänyt (kuten valitettavasti uskon), niin toistan vielä keskeisen kohdan. Lue se uudelleen ja pinnistä; jospa sinullekin lopussa kiitos seisoisi.

"Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tai ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka EIVÄT OLE OSITUSTA, vaikka ehkä ajallisesti tapahtuvatkin samaan aikaan. Tällaiset luovutukset OVAT periaatteessa LAHJOJA, joihin sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä periaatteita eli PerVL:n 18 §:n mukaista lahjaveron suorittamisvelvollisuutta."

Asiakirjan SISÄLTÖ nimittäin määrää sen, onko siinä kysymys lahjasta, ei OTSIKKO, niin kuin (Jallun tavoin) näyt luulevan.

Mutta se siitä (ainakin sinun kanssasi).

yx tavallinen kirjoitti:

Tässä Jallun verotoimistosta saama vastaus. Opiskele sitä, niin ehkä opit perusasiat.



Jos et ymmärtänyt (kuten valitettavasti uskon), niin toistan vielä keskeisen kohdan. Lue se uudelleen ja pinnistä; jospa sinullekin lopussa kiitos seisoisi.

"Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tai ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka EIVÄT OLE OSITUSTA, vaikka ehkä ajallisesti tapahtuvatkin samaan aikaan. Tällaiset luovutukset OVAT periaatteessa LAHJOJA, joihin sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä periaatteita eli PerVL:n 18 §:n mukaista lahjaveron suorittamisvelvollisuutta."

Asiakirjan SISÄLTÖ nimittäin määrää sen, onko siinä kysymys lahjasta, ei OTSIKKO, niin kuin (Jallun tavoin) näyt luulevan.

Mutta se siitä (ainakin sinun kanssasi).

Lue lisää

Tästä jutusta ei loppua tule, kun muuan osallistuja ei usko "puhetta", vaan verottaisi eroavia vastoin lakia ja verottajan käytäntöä.

Käytännössä kuitenkin on hyvä ja "turvallinen" keino arvostaa omaisuus siten, että molemmat ovat saavinaan yhtä paljon. Verottaja ei mitään tositteita kysele, koska sitä ei normaali ositus kiinnosta. Siitä vain numeroita rustaamaan.

Eihän ositussopimusta tosin tarvitse verotoimistoon toimittaakaan. Kiinteistöveron määräämisperusteeksi se minultakin tarvittiin. Ei muuhun. Ositussopimus oli sentään verottajan arkistojen kätköissä, kun tarve tuli. Eihän kiinteistöverotusta voi pelkän puhelinkeskustelun perusteella muuttaa, vaikka itse kiinteistöverottamisen aloitus ainakin minun kohdaltani olikin verottajan puolelta melkoinen farssi. Se on taas toinen juttu.

yx tavallinen kirjoitti:

Tässä Jallun verotoimistosta saama vastaus. Opiskele sitä, niin ehkä opit perusasiat.



Jos et ymmärtänyt (kuten valitettavasti uskon), niin toistan vielä keskeisen kohdan. Lue se uudelleen ja pinnistä; jospa sinullekin lopussa kiitos seisoisi.

"Ositukseen saattaa kuitenkin liittyä vastikkeettomia tai ali- tai ylihintaisia luovutuksia, jotka EIVÄT OLE OSITUSTA, vaikka ehkä ajallisesti tapahtuvatkin samaan aikaan. Tällaiset luovutukset OVAT periaatteessa LAHJOJA, joihin sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä periaatteita eli PerVL:n 18 §:n mukaista lahjaveron suorittamisvelvollisuutta."

Asiakirjan SISÄLTÖ nimittäin määrää sen, onko siinä kysymys lahjasta, ei OTSIKKO, niin kuin (Jallun tavoin) näyt luulevan.

Mutta se siitä (ainakin sinun kanssasi).

Lue lisää

Anna minulle yksi tapaus, missä osituksen muotoon tehty asiakirja on lahjaverotettu. Sitä olen pyytänyt.

En ole pyytänyt opetusta sisälukutaidossa, en copy-paste leikkeitä edellisistä kirjoituksista, en viittauksia/kehäviittauksia jonkun henkilön mielipiteestä vaan miten asia ihan oikeassa elämässä menee.

Ajattele, kun antaisit pyytämäni niin en enää ikinä kiusaisi sinua. Et tarvitsisi niitä dramaattisia loppukaneettejasi.

OTSIKKO kirjoitti:

Anna minulle yksi tapaus, missä osituksen muotoon tehty asiakirja on lahjaverotettu. Sitä olen pyytänyt.

En ole pyytänyt opetusta sisälukutaidossa, en copy-paste leikkeitä edellisistä kirjoituksista, en viittauksia/kehäviittauksia jonkun henkilön mielipiteestä vaan miten asia ihan oikeassa elämässä menee.

Ajattele, kun antaisit pyytämäni niin en enää ikinä kiusaisi sinua. Et tarvitsisi niitä dramaattisia loppukaneettejasi.

Lue lisää

//En ole pyytänyt opetusta sisälukutaidossa,//

Et ymmärtänyt. En ole epäillyt sisälukutaitoasi. Olen epäillyt luetun ymmärtämisen taitoasi.

Ja jos ajatuksella luet kirjoitelmiani, niin huomaat, että olen kirjoittanut siitä, miten verottaja lain mukaisesti menetellen ositukseen sisältyvään lahjaan suhtautuu. Olen myös todennut, että tällaiset lahjat käytännössä syystä tai toisesta (jotka syyt eivät ole lakiin perustuvia, ja joita olen myös esittänyt) saattavat jäädä verottamatta.

Lahjan ositus-nimikkeen alle "kätkevän" on kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä riskistä, että lahja voi (oikein meneteltäessä) tulla verotetuksi. Ja jos tulee, siihen ei varmasti ole nokan koputtamista. Jos tällaisesta verotuspäätöksestä valitettaisiin, se ei muuttuisi - koska se on selvästi lain mukainen päätös.

Jos asiaan liittyviä KHO:n ratkaisuja ei löydy, se ilmeisesti johtuu siitä, että asia on lain kannalta täysin selvä: lahja on lahja ja lahverolain mukaan verotettava siitä riippumatta, mitä asiakirjan otsikoksi on kirjoitettu. Selvästä asiasta ei ole KHO:een asti valitettu. Mutta kun Pertti Puronen on Tampereen verojohtaja, niin mitäpä jos kysyisit häneltä, onko hän verottanut. - Tässä kuitenkin KHO:n ratkaisu, jossa tosin on kysymys ns. vanhan avioliiton piiriin kuuluvasta pesän jaosta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1986/198600200

Eiköhän ole parempi, että täältä saa oikeata, vaikka jollekulle ehkä epämieluisaakin tietoa, kuin Jallun ja .........:n jakamaa toiveisiin perustuvaa mutu-tietoa. ("Kun minä en tiedä, että ketään olisi verotettu, voin sanoa, ettei ketään veroteta.")

.........:
//Anna minulle yksi tapaus, missä osituksen muotoon tehty asiakirja on lahjaverotettu.//

Jallu:
"Kyseessä ei ole lahja, ellei niin ositussopimuksessa mainita."

Tässä selkästi ilmenee teidän kahden diletanttius: olette kuin uskovaisia, joille muoto on tärkeämpi kuin sisältö - ja joiden uskoa ei mikään tässä maailmassa horjuta. Olisipa verojen välttäminen todella helppoa, jos asia näin olisi - valitaan vain sopiva otsikko, ja siinä kaikki! Todellisuus on kuitenkin karu: otsikko/muoto ei ratkaise, vaan sisältö.

Mutta kun tapauksia niin kovin kaipaat, toistan vielä: kysy Tampereen verojohtajalta Pertti Purhoselta. Tai kysy Jallulle vastanneelta verottaja Tuomo Salliselta. Eiköhän niitä tapauksia heiltä löytyne.

yx tavallinen kirjoitti:

//En ole pyytänyt opetusta sisälukutaidossa,//

Et ymmärtänyt. En ole epäillyt sisälukutaitoasi. Olen epäillyt luetun ymmärtämisen taitoasi.

Ja jos ajatuksella luet kirjoitelmiani, niin huomaat, että olen kirjoittanut siitä, miten verottaja lain mukaisesti menetellen ositukseen sisältyvään lahjaan suhtautuu. Olen myös todennut, että tällaiset lahjat käytännössä syystä tai toisesta (jotka syyt eivät ole lakiin perustuvia, ja joita olen myös esittänyt) saattavat jäädä verottamatta.

Lahjan ositus-nimikkeen alle "kätkevän" on kuitenkin hyvä olla tietoinen siitä riskistä, että lahja voi (oikein meneteltäessä) tulla verotetuksi. Ja jos tulee, siihen ei varmasti ole nokan koputtamista. Jos tällaisesta verotuspäätöksestä valitettaisiin, se ei muuttuisi - koska se on selvästi lain mukainen päätös.

Jos asiaan liittyviä KHO:n ratkaisuja ei löydy, se ilmeisesti johtuu siitä, että asia on lain kannalta täysin selvä: lahja on lahja ja lahverolain mukaan verotettava siitä riippumatta, mitä asiakirjan otsikoksi on kirjoitettu. Selvästä asiasta ei ole KHO:een asti valitettu. Mutta kun Pertti Puronen on Tampereen verojohtaja, niin mitäpä jos kysyisit häneltä, onko hän verottanut. - Tässä kuitenkin KHO:n ratkaisu, jossa tosin on kysymys ns. vanhan avioliiton piiriin kuuluvasta pesän jaosta: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/1986/198600200

Eiköhän ole parempi, että täältä saa oikeata, vaikka jollekulle ehkä epämieluisaakin tietoa, kuin Jallun ja .........:n jakamaa toiveisiin perustuvaa mutu-tietoa. ("Kun minä en tiedä, että ketään olisi verotettu, voin sanoa, ettei ketään veroteta.")

.........:
//Anna minulle yksi tapaus, missä osituksen muotoon tehty asiakirja on lahjaverotettu.//

Jallu:
"Kyseessä ei ole lahja, ellei niin ositussopimuksessa mainita."

Tässä selkästi ilmenee teidän kahden diletanttius: olette kuin uskovaisia, joille muoto on tärkeämpi kuin sisältö - ja joiden uskoa ei mikään tässä maailmassa horjuta. Olisipa verojen välttäminen todella helppoa, jos asia näin olisi - valitaan vain sopiva otsikko, ja siinä kaikki! Todellisuus on kuitenkin karu: otsikko/muoto ei ratkaise, vaan sisältö.

Mutta kun tapauksia niin kovin kaipaat, toistan vielä: kysy Tampereen verojohtajalta Pertti Purhoselta. Tai kysy Jallulle vastanneelta verottaja Tuomo Salliselta. Eiköhän niitä tapauksia heiltä löytyne.

Lue lisää

Heikoilla tunnut olevan. Tietysti vanhempien lapsille antamat lahjat ovat veronalaisia.

Etsi päätös, jossa jotakin on verotettu tavallisessa osituksessa.

Tuo jääräpäisyytesi ei oikein tunnu enää normaalilta. Juttusi on laulettu suohon, mutta sinä vain jankutat.

Jallu kirjoitti:

Heikoilla tunnut olevan. Tietysti vanhempien lapsille antamat lahjat ovat veronalaisia.

Etsi päätös, jossa jotakin on verotettu tavallisessa osituksessa.

Tuo jääräpäisyytesi ei oikein tunnu enää normaalilta. Juttusi on laulettu suohon, mutta sinä vain jankutat.

Lue lisää

KHO:n ratkaisun selostus alkaa näin:
"Lesken ja kuolinpesän välillä toimitetussa osituksessa leski oli saanut pesästä omaisuutta vähemmän kuin hänelle naima- ja etuosana kuuluvan määrän."

Perilliset siis saivat OSITUKSESSA enemmän kuin heille lain mukaan olisi kuulunut, minkä vuoksi heille määrättiin maksettavaksi lahjavero ylimääräisestä osuudestaan. Ositusasiakirjassa ei mainittu mitään lahjasta - mistä ihmeen "vanhempien lapsille antamasta lahjasta" siis höpäjät!

//Juttusi on laulettu suohon, mutta sinä vain jankutat.//

Laulajina kaksi diletanttia, Jallu ja ..........
Ketkähän ne siellä suon silmäkkeessä pyristelevätkään!

//Tuo jääräpäisyytesi ei oikein tunnu enää normaalilta.//

Ei minustakaan. Jotain epänormaaliahan siinä on, että viitsii jankuttaa selvää asiaa jankuttamasta päästyään kahdelle tunkelolle. Joten palaan normaalitilaan ja lopetan. Häärätkää rauhassa.

yx tavallinen kirjoitti:

KHO:n ratkaisun selostus alkaa näin:
"Lesken ja kuolinpesän välillä toimitetussa osituksessa leski oli saanut pesästä omaisuutta vähemmän kuin hänelle naima- ja etuosana kuuluvan määrän."

Perilliset siis saivat OSITUKSESSA enemmän kuin heille lain mukaan olisi kuulunut, minkä vuoksi heille määrättiin maksettavaksi lahjavero ylimääräisestä osuudestaan. Ositusasiakirjassa ei mainittu mitään lahjasta - mistä ihmeen "vanhempien lapsille antamasta lahjasta" siis höpäjät!

//Juttusi on laulettu suohon, mutta sinä vain jankutat.//

Laulajina kaksi diletanttia, Jallu ja ..........
Ketkähän ne siellä suon silmäkkeessä pyristelevätkään!

//Tuo jääräpäisyytesi ei oikein tunnu enää normaalilta.//

Ei minustakaan. Jotain epänormaaliahan siinä on, että viitsii jankuttaa selvää asiaa jankuttamasta päästyään kahdelle tunkelolle. Joten palaan normaalitilaan ja lopetan. Häärätkää rauhassa.

Lue lisää

Kun ketään ei ole normaalissa osituksessa verotettu, ei ole mitään kärjöitävääkään.

Sinähän tosin, jos ole aviossa ja eroat, voit vaatia verotusta osituksenne takia.