Ex-lestadiolaisia?

Pyöriikö

täällä palstalla entisiä lestadiolaisia, joilla on/oli hankaluuksia sukulaisten ja "ystävien" kanssa yhteisön jättämisvaiheessa(tai muita ongelmia)? Olisi kiva kuulla kokemuksia.. Kysyn täältä siksi, etten tiedä miltä muulta palstalta sellaisia ihmisiä löytäisin... :O

253

33369

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Entinen ES

      Olen entinen esikoislestadiolainen.

    • entinen elli :-)

      Selvisin kuule hengissä siitä lahkosta.
      Herra päästi minut vankeudesta 1996 syystalvella. Siitä lähtien elämä on ollut päivien kirkastumista niinkuin Raamattukin asian sanoo: "Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." Kiitti Iskälle hänen rakkaudestaan.

      Ajan myötä olen oppinut kohtaamaan myös lestadiolaisia niin etten ole enää murehduttanut mieltäni, niinkuin ennen, kun olin ottanut kaiken taakan niin raskaasti omille harteilleni. Kiitos siitäkin Herralle, hän on minua auttanut.

      Arkielämäkin on sujunut keveämmin kuin "orjuuden" aikoina, eikä lähimmäiset ystäväni ole saaneet kärsiä minun takiani enää niin paljon kuin ennen. Kiitos siitäkin Herralleni, Jeesukselle Kristukselle. Jipii! :-)

      • toinen entinen elli

        Olen käynyt pari-kolme kertaa seuroissa viimeisen ~10 vuoden aikana. Olen uskossa ja elänkin uskovien yhteydessä tuntematta eeällää kodikseni. Olen siis käynyt kylässä. En tuntenut itseäni kovin tervetulleeksi, mutta eipä tuo haittaa mitään. Olen itse pienenä "kyylännyt" isompien ex-ellien punaisia huulia, huonosti värjättyjä hiuksia(;-)) ja kummastellut;"huulipuna on syntiä, hiusten kähertäminen, koreus..".
        Pieni sivuhuomautus tuosta huonosti värjätystä tukasta. Jossain vaiheessa tuntu siltä, että entiset ellit ensitöikseen ottivat pienikiharaisen permanentin, leikkuutti lyhyen tukan samaan syssyyn erottuaakseen elleistä sopi tyyliin tai ei. Nyt kun kattelee ruxagalleriaa, nyky neidit eivät erotu maailmasta ainakaan junttimaisuudella, kauniita kaikki.
        Olen uskossa. Kotitaustani oli el, kuten kerroin. Kiitos Herralle, matkaamme samaan Taivaaseen vanhempieni kanssa. Olemme siis samalla "aaltopituudella" näissä uskon asioissa. Ollessani elli usko ei ollut niin tärkeää kuin ainoaan oikeaan seurakuntaan kuuluminen. Nyt kun virallisesti olen eronnut ko. seurakunnasta, huomaan Luojan luoneen värikkään maailman; ei vain mustaa ja valkoista.
        Kun luen näitä palstoja ja "itsemurhapommittajat" tunkevat itsensä vääräuskoisen kylkeen......ei tunnu miltään; millään vanhoilla fraaseilla ei minun Taivaan Isältä saamaani rauhaa häiritä. Pohja uskostani ei mene pois, jos joku uhkailee helvetin tulilla. Vain usko Jeesukseen, Hänen sovitustyöhönsä, merkitsee. Jumalan rakkaudella, armahtavaisuudella; kolmiyhteisellä Jumalalla on merkitystä.
        "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"

      • ............
        toinen entinen elli kirjoitti:

        Olen käynyt pari-kolme kertaa seuroissa viimeisen ~10 vuoden aikana. Olen uskossa ja elänkin uskovien yhteydessä tuntematta eeällää kodikseni. Olen siis käynyt kylässä. En tuntenut itseäni kovin tervetulleeksi, mutta eipä tuo haittaa mitään. Olen itse pienenä "kyylännyt" isompien ex-ellien punaisia huulia, huonosti värjättyjä hiuksia(;-)) ja kummastellut;"huulipuna on syntiä, hiusten kähertäminen, koreus..".
        Pieni sivuhuomautus tuosta huonosti värjätystä tukasta. Jossain vaiheessa tuntu siltä, että entiset ellit ensitöikseen ottivat pienikiharaisen permanentin, leikkuutti lyhyen tukan samaan syssyyn erottuaakseen elleistä sopi tyyliin tai ei. Nyt kun kattelee ruxagalleriaa, nyky neidit eivät erotu maailmasta ainakaan junttimaisuudella, kauniita kaikki.
        Olen uskossa. Kotitaustani oli el, kuten kerroin. Kiitos Herralle, matkaamme samaan Taivaaseen vanhempieni kanssa. Olemme siis samalla "aaltopituudella" näissä uskon asioissa. Ollessani elli usko ei ollut niin tärkeää kuin ainoaan oikeaan seurakuntaan kuuluminen. Nyt kun virallisesti olen eronnut ko. seurakunnasta, huomaan Luojan luoneen värikkään maailman; ei vain mustaa ja valkoista.
        Kun luen näitä palstoja ja "itsemurhapommittajat" tunkevat itsensä vääräuskoisen kylkeen......ei tunnu miltään; millään vanhoilla fraaseilla ei minun Taivaan Isältä saamaani rauhaa häiritä. Pohja uskostani ei mene pois, jos joku uhkailee helvetin tulilla. Vain usko Jeesukseen, Hänen sovitustyöhönsä, merkitsee. Jumalan rakkaudella, armahtavaisuudella; kolmiyhteisellä Jumalalla on merkitystä.
        "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"

        hienoa lukea kertomuksesi! Kiitos Herralle, hän elää

      • toinen entinen elli
        ............ kirjoitti:

        hienoa lukea kertomuksesi! Kiitos Herralle, hän elää

        Niin elää!
        Siunausta sinulle ja hyvää Taivasmatkaa!

      • dasljchdsjafp
        toinen entinen elli kirjoitti:

        Olen käynyt pari-kolme kertaa seuroissa viimeisen ~10 vuoden aikana. Olen uskossa ja elänkin uskovien yhteydessä tuntematta eeällää kodikseni. Olen siis käynyt kylässä. En tuntenut itseäni kovin tervetulleeksi, mutta eipä tuo haittaa mitään. Olen itse pienenä "kyylännyt" isompien ex-ellien punaisia huulia, huonosti värjättyjä hiuksia(;-)) ja kummastellut;"huulipuna on syntiä, hiusten kähertäminen, koreus..".
        Pieni sivuhuomautus tuosta huonosti värjätystä tukasta. Jossain vaiheessa tuntu siltä, että entiset ellit ensitöikseen ottivat pienikiharaisen permanentin, leikkuutti lyhyen tukan samaan syssyyn erottuaakseen elleistä sopi tyyliin tai ei. Nyt kun kattelee ruxagalleriaa, nyky neidit eivät erotu maailmasta ainakaan junttimaisuudella, kauniita kaikki.
        Olen uskossa. Kotitaustani oli el, kuten kerroin. Kiitos Herralle, matkaamme samaan Taivaaseen vanhempieni kanssa. Olemme siis samalla "aaltopituudella" näissä uskon asioissa. Ollessani elli usko ei ollut niin tärkeää kuin ainoaan oikeaan seurakuntaan kuuluminen. Nyt kun virallisesti olen eronnut ko. seurakunnasta, huomaan Luojan luoneen värikkään maailman; ei vain mustaa ja valkoista.
        Kun luen näitä palstoja ja "itsemurhapommittajat" tunkevat itsensä vääräuskoisen kylkeen......ei tunnu miltään; millään vanhoilla fraaseilla ei minun Taivaan Isältä saamaani rauhaa häiritä. Pohja uskostani ei mene pois, jos joku uhkailee helvetin tulilla. Vain usko Jeesukseen, Hänen sovitustyöhönsä, merkitsee. Jumalan rakkaudella, armahtavaisuudella; kolmiyhteisellä Jumalalla on merkitystä.
        "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"

        Turhaan tuudittaudut siihen vanhempien uskoon, sinulla tulee olla henkilökohtainen usko sydämellä.

        Eikä tuo toisten syntien vahtiminen paljoakaan auta, siinä ettei itsellä ole noita vikoja. Olenhan minä heitäkin paremmin onnistunut siinä kohtaa.

        Paljonko se ihmistä auttaa jos elämällä kieltää kaiken hengellisen suuntunnustuksen.

      • on uskoa
        dasljchdsjafp kirjoitti:

        Turhaan tuudittaudut siihen vanhempien uskoon, sinulla tulee olla henkilökohtainen usko sydämellä.

        Eikä tuo toisten syntien vahtiminen paljoakaan auta, siinä ettei itsellä ole noita vikoja. Olenhan minä heitäkin paremmin onnistunut siinä kohtaa.

        Paljonko se ihmistä auttaa jos elämällä kieltää kaiken hengellisen suuntunnustuksen.

        kaiken maailman synnin sovittajan, Herramme Jeesuksen päälle, joka on siis maailman loppuun asti kaiken synnin sovittanut. Uskovaisella sydämellä teemme matkaa, ja kun vihollinen on puuttuvaisuutemme kautta ja takia ottamassa tätä uskoa pois, nostamme katseemme Golgatalle.
        KIITOS HERRAMME JEESUS KRISTUS.

      • ketään kotona?
        dasljchdsjafp kirjoitti:

        Turhaan tuudittaudut siihen vanhempien uskoon, sinulla tulee olla henkilökohtainen usko sydämellä.

        Eikä tuo toisten syntien vahtiminen paljoakaan auta, siinä ettei itsellä ole noita vikoja. Olenhan minä heitäkin paremmin onnistunut siinä kohtaa.

        Paljonko se ihmistä auttaa jos elämällä kieltää kaiken hengellisen suuntunnustuksen.

        Eipä hän tainnut vanhempiensa uskoon nojata vaan suullaan tunnusti oman uskonsa. Et tainnut lukea tekstiä, kun jo nousivat karvasi pystyyn.

      • toinen entinen elli
        dasljchdsjafp kirjoitti:

        Turhaan tuudittaudut siihen vanhempien uskoon, sinulla tulee olla henkilökohtainen usko sydämellä.

        Eikä tuo toisten syntien vahtiminen paljoakaan auta, siinä ettei itsellä ole noita vikoja. Olenhan minä heitäkin paremmin onnistunut siinä kohtaa.

        Paljonko se ihmistä auttaa jos elämällä kieltää kaiken hengellisen suuntunnustuksen.

        Palstan aloittaja kyseli, miten suku ja ystävät ovat suhtautuneet el:sta irrottautumiseen; tästä syystä kommentoin vanhempieni uskoa.
        Jeesus Kristus on Herra. Hän on minun Herrani ja vapahtajani. Tässä henkilökohtainen suuntunnustus.
        En pahastu, vaikka joku lapsi tai muu "kiinnostunut" katsoo pitkään "ei niin perus-elli"-tyyliäni. Olen itse tuijotellut aikoinani, kuten kerroinkin.

        Sinulle ystäväni; Katso: Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

        "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu."
        ps.23:1

        Ei puutu...ei: ei puutu vihreitä nurmia, ei virvoittavia vesiä, eikä väärin ymmärryksiä tai tuomituksi tulemista. Ei puutu mitään; mutta "Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä,
        ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti."Ps.23:6

      • uskossasi
        toinen entinen elli kirjoitti:

        Palstan aloittaja kyseli, miten suku ja ystävät ovat suhtautuneet el:sta irrottautumiseen; tästä syystä kommentoin vanhempieni uskoa.
        Jeesus Kristus on Herra. Hän on minun Herrani ja vapahtajani. Tässä henkilökohtainen suuntunnustus.
        En pahastu, vaikka joku lapsi tai muu "kiinnostunut" katsoo pitkään "ei niin perus-elli"-tyyliäni. Olen itse tuijotellut aikoinani, kuten kerroinkin.

        Sinulle ystäväni; Katso: Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

        "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu."
        ps.23:1

        Ei puutu...ei: ei puutu vihreitä nurmia, ei virvoittavia vesiä, eikä väärin ymmärryksiä tai tuomituksi tulemista. Ei puutu mitään; mutta "Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä,
        ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti."Ps.23:6

        tuomioon vikapää.

      • toinen entinen elli
        uskossasi kirjoitti:

        tuomioon vikapää.

        Ei voi olla totta!
        Eipä mua ennen ole mormooniksi kutsuttukaan.
        Kuulun Suomen ev.lut.kirkkoon.

        Room.8:31-39

      • entinen elli :-)
        toinen entinen elli kirjoitti:

        Ei voi olla totta!
        Eipä mua ennen ole mormooniksi kutsuttukaan.
        Kuulun Suomen ev.lut.kirkkoon.

        Room.8:31-39

        täällä on tullut sinulle huvittavia kommentteja, huomasin.
        Kiva että elli on saanut elämän :-)

      • .................
        uskossasi kirjoitti:

        tuomioon vikapää.

        31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
        32 Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
        33 Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
        34 Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
        35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
        36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
        37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
        38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
        39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

      • Pätkä
        dasljchdsjafp kirjoitti:

        Turhaan tuudittaudut siihen vanhempien uskoon, sinulla tulee olla henkilökohtainen usko sydämellä.

        Eikä tuo toisten syntien vahtiminen paljoakaan auta, siinä ettei itsellä ole noita vikoja. Olenhan minä heitäkin paremmin onnistunut siinä kohtaa.

        Paljonko se ihmistä auttaa jos elämällä kieltää kaiken hengellisen suuntunnustuksen.

        että puupäätkin saavat kirjoittaa tälle palstalle.

      • olkikupo

        Ehkä olisi hyvä käydä kuitenkin kuulolla.

      • onnelllinenko
        toinen entinen elli kirjoitti:

        Palstan aloittaja kyseli, miten suku ja ystävät ovat suhtautuneet el:sta irrottautumiseen; tästä syystä kommentoin vanhempieni uskoa.
        Jeesus Kristus on Herra. Hän on minun Herrani ja vapahtajani. Tässä henkilökohtainen suuntunnustus.
        En pahastu, vaikka joku lapsi tai muu "kiinnostunut" katsoo pitkään "ei niin perus-elli"-tyyliäni. Olen itse tuijotellut aikoinani, kuten kerroinkin.

        Sinulle ystäväni; Katso: Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

        "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu."
        ps.23:1

        Ei puutu...ei: ei puutu vihreitä nurmia, ei virvoittavia vesiä, eikä väärin ymmärryksiä tai tuomituksi tulemista. Ei puutu mitään; mutta "Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä,
        ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti."Ps.23:6

        kyllä yksin sai lähtee.. siinä meni samalla perhe, sukulaiset ja suurin osa ystävistä.. hip hip hurraa. pidetään yhtä ja eletään yhdessä aina, niinkö?

    • ex el-nainen

      Täälläkin entinen el-nainen.Nykyään kuulun ns. Kristuksen seurakuntaan ilman mitään kirkkokunnan rajoja ja jonka ainoana totena pidetään Raamattua,viis muut opit ja kirjat-Raamattu riittää minulle,ei siihen tarvita muiden ihmisten tekemiä tulkintakirjoja.Se on sama kuin ei luottaisi siihen ettei pyhähenki antaisi riittävää viisautta sanaa lukiessa.

      • aloittaja

        Mitkä asiat teillä muilla vaikutti siihen, että "jätitte" lestadiolaisuuden?
        Itselläni vaikutti suuresti se, että "vain me"- oppi alkoi suorastaan ärsyttää niin paljon. Esimerkiksi jos joku tuttava tai läheinen kuoli, niin surtiin vain sitä, ettei hän voinut millään päästä taivaaseen kun oli väärässä uskossa. Tai kun joku oli lähtenyt lestadiolaisuudesta, niin hänet hylättiin.. Se kaksinaismoralismi ja itsensä ja oman uskonsa jalustalle nostaminen, se ärsyttää!

        Ja sekin alkoi ärsyttää, kun omia aivoja ei olisi saanut käyttää ollenkaan. Kaikki asiat piti vain uskoa, koska joku vanhempi uskovainen tai saarnamies oli niin sanonut. Ei minulle riitä perusteluksi se, että näin on aina sanottu tai näin on aina tehty.

        Loppujen lopuksi sellainen uskominen alkoi ahdistaa enemmän, kun tuoda iloa. Vihdoin tajusin, että tästä on päästävä pois. Niin monta vuotta olen antanut muiden ihmisten viedä itseäni kuin pässiä narussa ja unohtanut omat tarpeeni ja haaveeni. Ei enää.

        Mutta tietenkään minun ei aikuisena ihmisenä "anneta" tehdä omia päätöksiä. Sillä enhän voi tietää mikä on minulle parasta. Senhän tietää vain seurakunta. Niinpä minua ollaan neuvomassa, syyllistämässä ja tuomitsemaas helvettiin lestadiolaisuskovaisten taholta..! Koen niin, että minut yritetään saada niin ahdistuneeksi, että palaisin takaisin. Sanotaan, että tule sellaisena kuin olet, mutta loppua ei kerrota. Ja se kuuluu niin, että... niin teemme sinusta sellaisen kuin me haluamme.

        Minulla on tällainen kokemus lestadiolaisuudesta ja minulla se vaatimusten ja nöyristelyn aika alkoi käydä mielenterveyden päälle, joten pois oli päästävä ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tiedän tuttavapiirissäni monia joilla on mielenterveys mennytkin. On valitettavaa, että uskonto menee niin pitkälle, että se puuttuu kaikista henkilökohtaisimpiin päätöksiin, kuten lasten lukumäärään tai äänestyskäyttäytymiseen ja lukuisiin muihin asioihin.

        Tiedän myös sellaisia, jotka tosissaan ovat onnellisia lestadiolaisuudessa eikä se minua haittaa. Inhottavaa on vain se, että heidän on usein hyvin vaikea pitää elämänviisauksiaan omana tietonaan.

        Tämä oli tällainen sekalainen teksti.. Pakko joskus purkaa tuntoja!

      • saapas
        aloittaja kirjoitti:

        Mitkä asiat teillä muilla vaikutti siihen, että "jätitte" lestadiolaisuuden?
        Itselläni vaikutti suuresti se, että "vain me"- oppi alkoi suorastaan ärsyttää niin paljon. Esimerkiksi jos joku tuttava tai läheinen kuoli, niin surtiin vain sitä, ettei hän voinut millään päästä taivaaseen kun oli väärässä uskossa. Tai kun joku oli lähtenyt lestadiolaisuudesta, niin hänet hylättiin.. Se kaksinaismoralismi ja itsensä ja oman uskonsa jalustalle nostaminen, se ärsyttää!

        Ja sekin alkoi ärsyttää, kun omia aivoja ei olisi saanut käyttää ollenkaan. Kaikki asiat piti vain uskoa, koska joku vanhempi uskovainen tai saarnamies oli niin sanonut. Ei minulle riitä perusteluksi se, että näin on aina sanottu tai näin on aina tehty.

        Loppujen lopuksi sellainen uskominen alkoi ahdistaa enemmän, kun tuoda iloa. Vihdoin tajusin, että tästä on päästävä pois. Niin monta vuotta olen antanut muiden ihmisten viedä itseäni kuin pässiä narussa ja unohtanut omat tarpeeni ja haaveeni. Ei enää.

        Mutta tietenkään minun ei aikuisena ihmisenä "anneta" tehdä omia päätöksiä. Sillä enhän voi tietää mikä on minulle parasta. Senhän tietää vain seurakunta. Niinpä minua ollaan neuvomassa, syyllistämässä ja tuomitsemaas helvettiin lestadiolaisuskovaisten taholta..! Koen niin, että minut yritetään saada niin ahdistuneeksi, että palaisin takaisin. Sanotaan, että tule sellaisena kuin olet, mutta loppua ei kerrota. Ja se kuuluu niin, että... niin teemme sinusta sellaisen kuin me haluamme.

        Minulla on tällainen kokemus lestadiolaisuudesta ja minulla se vaatimusten ja nöyristelyn aika alkoi käydä mielenterveyden päälle, joten pois oli päästävä ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tiedän tuttavapiirissäni monia joilla on mielenterveys mennytkin. On valitettavaa, että uskonto menee niin pitkälle, että se puuttuu kaikista henkilökohtaisimpiin päätöksiin, kuten lasten lukumäärään tai äänestyskäyttäytymiseen ja lukuisiin muihin asioihin.

        Tiedän myös sellaisia, jotka tosissaan ovat onnellisia lestadiolaisuudessa eikä se minua haittaa. Inhottavaa on vain se, että heidän on usein hyvin vaikea pitää elämänviisauksiaan omana tietonaan.

        Tämä oli tällainen sekalainen teksti.. Pakko joskus purkaa tuntoja!

        minua lohdutti, usko tai älä

      • Jeesmän
        aloittaja kirjoitti:

        Mitkä asiat teillä muilla vaikutti siihen, että "jätitte" lestadiolaisuuden?
        Itselläni vaikutti suuresti se, että "vain me"- oppi alkoi suorastaan ärsyttää niin paljon. Esimerkiksi jos joku tuttava tai läheinen kuoli, niin surtiin vain sitä, ettei hän voinut millään päästä taivaaseen kun oli väärässä uskossa. Tai kun joku oli lähtenyt lestadiolaisuudesta, niin hänet hylättiin.. Se kaksinaismoralismi ja itsensä ja oman uskonsa jalustalle nostaminen, se ärsyttää!

        Ja sekin alkoi ärsyttää, kun omia aivoja ei olisi saanut käyttää ollenkaan. Kaikki asiat piti vain uskoa, koska joku vanhempi uskovainen tai saarnamies oli niin sanonut. Ei minulle riitä perusteluksi se, että näin on aina sanottu tai näin on aina tehty.

        Loppujen lopuksi sellainen uskominen alkoi ahdistaa enemmän, kun tuoda iloa. Vihdoin tajusin, että tästä on päästävä pois. Niin monta vuotta olen antanut muiden ihmisten viedä itseäni kuin pässiä narussa ja unohtanut omat tarpeeni ja haaveeni. Ei enää.

        Mutta tietenkään minun ei aikuisena ihmisenä "anneta" tehdä omia päätöksiä. Sillä enhän voi tietää mikä on minulle parasta. Senhän tietää vain seurakunta. Niinpä minua ollaan neuvomassa, syyllistämässä ja tuomitsemaas helvettiin lestadiolaisuskovaisten taholta..! Koen niin, että minut yritetään saada niin ahdistuneeksi, että palaisin takaisin. Sanotaan, että tule sellaisena kuin olet, mutta loppua ei kerrota. Ja se kuuluu niin, että... niin teemme sinusta sellaisen kuin me haluamme.

        Minulla on tällainen kokemus lestadiolaisuudesta ja minulla se vaatimusten ja nöyristelyn aika alkoi käydä mielenterveyden päälle, joten pois oli päästävä ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tiedän tuttavapiirissäni monia joilla on mielenterveys mennytkin. On valitettavaa, että uskonto menee niin pitkälle, että se puuttuu kaikista henkilökohtaisimpiin päätöksiin, kuten lasten lukumäärään tai äänestyskäyttäytymiseen ja lukuisiin muihin asioihin.

        Tiedän myös sellaisia, jotka tosissaan ovat onnellisia lestadiolaisuudessa eikä se minua haittaa. Inhottavaa on vain se, että heidän on usein hyvin vaikea pitää elämänviisauksiaan omana tietonaan.

        Tämä oli tällainen sekalainen teksti.. Pakko joskus purkaa tuntoja!

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

      • saapas
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        ...Jeesmän, aaltoja :-)

      • Bat boy
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        Kyllä net ovat olleetkin oikeassa, tyhmä pitää ollakin jos tuossa on kaikki syyt.

      • ei tule riitaa

        kun tekee mieleisensä opin.

      • näin on
        aloittaja kirjoitti:

        Mitkä asiat teillä muilla vaikutti siihen, että "jätitte" lestadiolaisuuden?
        Itselläni vaikutti suuresti se, että "vain me"- oppi alkoi suorastaan ärsyttää niin paljon. Esimerkiksi jos joku tuttava tai läheinen kuoli, niin surtiin vain sitä, ettei hän voinut millään päästä taivaaseen kun oli väärässä uskossa. Tai kun joku oli lähtenyt lestadiolaisuudesta, niin hänet hylättiin.. Se kaksinaismoralismi ja itsensä ja oman uskonsa jalustalle nostaminen, se ärsyttää!

        Ja sekin alkoi ärsyttää, kun omia aivoja ei olisi saanut käyttää ollenkaan. Kaikki asiat piti vain uskoa, koska joku vanhempi uskovainen tai saarnamies oli niin sanonut. Ei minulle riitä perusteluksi se, että näin on aina sanottu tai näin on aina tehty.

        Loppujen lopuksi sellainen uskominen alkoi ahdistaa enemmän, kun tuoda iloa. Vihdoin tajusin, että tästä on päästävä pois. Niin monta vuotta olen antanut muiden ihmisten viedä itseäni kuin pässiä narussa ja unohtanut omat tarpeeni ja haaveeni. Ei enää.

        Mutta tietenkään minun ei aikuisena ihmisenä "anneta" tehdä omia päätöksiä. Sillä enhän voi tietää mikä on minulle parasta. Senhän tietää vain seurakunta. Niinpä minua ollaan neuvomassa, syyllistämässä ja tuomitsemaas helvettiin lestadiolaisuskovaisten taholta..! Koen niin, että minut yritetään saada niin ahdistuneeksi, että palaisin takaisin. Sanotaan, että tule sellaisena kuin olet, mutta loppua ei kerrota. Ja se kuuluu niin, että... niin teemme sinusta sellaisen kuin me haluamme.

        Minulla on tällainen kokemus lestadiolaisuudesta ja minulla se vaatimusten ja nöyristelyn aika alkoi käydä mielenterveyden päälle, joten pois oli päästävä ennen kuin on liian myöhäistä. Ja tiedän tuttavapiirissäni monia joilla on mielenterveys mennytkin. On valitettavaa, että uskonto menee niin pitkälle, että se puuttuu kaikista henkilökohtaisimpiin päätöksiin, kuten lasten lukumäärään tai äänestyskäyttäytymiseen ja lukuisiin muihin asioihin.

        Tiedän myös sellaisia, jotka tosissaan ovat onnellisia lestadiolaisuudessa eikä se minua haittaa. Inhottavaa on vain se, että heidän on usein hyvin vaikea pitää elämänviisauksiaan omana tietonaan.

        Tämä oli tällainen sekalainen teksti.. Pakko joskus purkaa tuntoja!

        Vika ei ole kristillisyydessä, vaan sinussa itsessäsi.

      • ainakin peili
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        muutaki voi muistuu mielee

      • aikoinaan
        saapas kirjoitti:

        minua lohdutti, usko tai älä

        sekin oli synti. Sanottiin, ettei Jumalan Poikakaan peiliä tarvinnut.

      • vika väli
        aikoinaan kirjoitti:

        sekin oli synti. Sanottiin, ettei Jumalan Poikakaan peiliä tarvinnut.

        ------

      • Tzantta
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        Jopas olit listaa askarrellut...

      • sentään. mitä
        Bat boy kirjoitti:

        Kyllä net ovat olleetkin oikeassa, tyhmä pitää ollakin jos tuossa on kaikki syyt.

        pimeyttä tuokin ed viesti pitää sisällään, Kyllä huomaa, ettei sinulla ole mitään omakohtaista. HERÄÄ....

      • vaarin pitäköön
        näin on kirjoitti:

        Vika ei ole kristillisyydessä, vaan sinussa itsessäsi.

        opetuksestaan. Siitä on kysymys. Seurakunnan velvollisuus on arvioida kuultua sanaa, että se on RAAMATUN mukainen, kaikessa. Perinteetkin valvova kristitty osaa jättää omaan arvoonsa, jos eivät ole Sanan mukaisia. Etkö ymmärrä, tässä on sinunkin auteesi kyseessä.

      • kuitenkin
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        tekosynti on käytävä ripittäytymässä.
        Tätä ihmettelin jo nuoruudessa, että kuinka voidaan saarnata KAIKKI synnit anteeksi, ja kuitenkin sanotaan, etteihän TEKOsyntejä saa anteeksi, kuin henk. kohtaisella ripillä. Koin nuorena ison ristiriidan tässä asiassa. Nykyään ymmärrän, että rippi on tarpeen vain, jos ko synnit vihollinen nostaa uskon esteeksi. Se , siis rippi, tehdään USKOSSA. eikä sillä ansaita mitään autuutta. piste

      • kalikka.
        näin on kirjoitti:

        Vika ei ole kristillisyydessä, vaan sinussa itsessäsi.

        Tuohon kommenttiin törmää yhtenään. Mitähän se tarkoittaa. "Vika on sinussa itsessäsi", "Menisit itseesi". Taidamme kaikki olla viallisia, siitä lienemme yhtä mieltä. Miten korjataan tuollainen vika itsessä, johon noin viitataan? Jos saarnattu sana ei anna lohtua eikä rakenna...

      • Tallukka
        kuitenkin kirjoitti:

        tekosynti on käytävä ripittäytymässä.
        Tätä ihmettelin jo nuoruudessa, että kuinka voidaan saarnata KAIKKI synnit anteeksi, ja kuitenkin sanotaan, etteihän TEKOsyntejä saa anteeksi, kuin henk. kohtaisella ripillä. Koin nuorena ison ristiriidan tässä asiassa. Nykyään ymmärrän, että rippi on tarpeen vain, jos ko synnit vihollinen nostaa uskon esteeksi. Se , siis rippi, tehdään USKOSSA. eikä sillä ansaita mitään autuutta. piste

        Oikein ja lämmittävästi sanottu. Luhter nousi pakkorippiä vastaan. Katekismus on hyvä oppikirja tässäkin. Kaikkein paras kotiopettja on Pyhä Henki.
        Oman taustansa ja hengellisen kotinsa parjaamisella me emme mitään voita.
        Se Henki haisee kirjoitettunakin pahalle ja kauas.
        Eräs kortti pappi kertoi kerran. Olivat jääkieko-ottelussa. Takana oli nuorimies. Hän haukkui koko pelin aikana vanhempiaan kotiaan ja lestadiolaista uskon kotiaan.
        Ottelun jälkeen pappi sanoi nuorelle miehelle. "Ensin sinä häpäisit vanhempasi ja kotisi sekä uskosi. Eniten sinä kuitenkin häpäisit ja nolasit itseäsi"

      • Else
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        ...lukea tekstiäsi. Se lähetyskirje nostatti minussa nostalgisia fiiliksiä, kaipuuta menneeseen aikaan. Kaikki vanhat, rakkaat saarnaajat, jotka ääntään narisuttaen paheksuivat milloin mitäkin.
        Listasikin on oikein kiintoisa. Tuttuja olivat melkein kaikki asiat, mutta oli siellä outojakin asioita, joista en ole koskaan kuullut, esimerkiksi polkupyörä.
        Tietysti ennen vanhaan, kun naisilla oli pitkät hameet ja nilkkojenkin näkyminen oli lähes siveetöntä, oli pyöräily erittäin kyseenalaista.
        Niinhän se taitaa olla vaikkapa vähemmistökulttuuriamme edustavilla romaninaisilla tänäkin päivänä pahasta. Minä ainakaan en ole ikinä nähnyt pyöräilevää mustalaisrouvaa tai -neitiä, en aainakaan hameissa ja röijyissä.
        On sinun listassasi muutakin kiinnostavaa. Minua huvitti kovasti lukea sitä. Muistui mieleen kaikenlaisia lapsuuden- ja nuoruudentilanteita.
        Toisinajattelijaksi siinä oppi, kun piti aina olla erilainen kuin muut ja keksiä selityksiä, miksi minulta oli kielletty yhtä ja toista, mitä muut - esimerkiksi koulukaverit - eivät osanneet mitenkään pitää vääränä.
        Isäni oli oikein "tiukkapipo"-lestadiolainen, mutta silti minulla oli kaikkea: hän esimerkiksi rakensi minulle armeijan hylkäämistä vanhoista pyöristä hitssamalla ja yhdistelemällä makean naistenpyörän, jonka hän maalasi oranssiksi ja jolla sitten kävin koulua. Rippilahjaksi sain vanhemmiltani rannekellon. Elämäni oli kaikin tavoin "normaalia".
        Nuorena aikuisena leikkasin hiukseni, mikä järkytti jotenkin itseänikin: aivan kuin olisin samalla katkaissut symbolisesti jotakin tärkeää myös sisälläni. Oloni oli töissä kuitenkin merkillisen vapautunut ja väljä (olen virkanainen), kunnes huomasin, että minähän olin unohtanut rintaliivitkin kotiin. Ei kiristänyt nuttura, ei puristanut liivinkantti.
        Aikaa myöten olen oppinut kaikkinaisen tiukoista normeista ja tavoista löysäämisen jalon taidon. "Tekemään syntiä" tai "sallimaan synnin luvallisuuksia", ajattelee varmaan yksi ja toinen.
        "Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä opetan", kerrotaan jonkun papin entisinä aikoina saarnanneen. Minä en kuitenkaan opeta mitään. Toteanpahan vain, että vaikeaa on joskus käytännön ja ihanteiden yhteen sovittaminen. "Ken teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven."

      • GE
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        Osuitpa nulan kantaan! Juuri nuo ovat SYNTEJÄ!!!! Kohdat 38 ja 40 ovat erityisen hauskoja: ulkomaanmatka on vähän parempi kuin etelänmatka! Hiihaa, missä maantieto oli kun esik. lestadiolaisille kompasseja jaettiin?

      • teu,
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        "JEESMAN "

        Tuolla on listassa 8 santena Joulu kuusi , tiesittekö että Viipurissa ja ympäristösä
        ei -39 vielä tunteneet syntiä nimeltä Joulukuusi , vasta kun tulivat evakkona sieltä
        tänne sisä suomeen . Suntiä on Jumala kirjoittanut Aadamin sydämeen , mutta se
        ei oikein hyvin , Koskapa hän tuhosi sen ajan ihmiskunnan .

        Jumalan tarkoitus oli saada se silloin toimimaan, Mooseksen aikana siinain vuorella
        1447 Mooses teetti Laintaulut , jotka sisälsi 10 käskyä muita Synti luetteloita ei pitä'si olla , mutta näytää lessuillakinoplevan , ne on ihmismäärityksiä , niitä ei pidä
        ollakoska ihmismääritys on ihmismääritys , niillä ei ole mitään virkaa ja tuskin
        tulekaan tuo vuosi 1447. eKr. 2014. = 3461. Tarkoittaa sitä että Jumala
        on silloin määrittänyt viimeisen kerran synnit.

      • Teu,
        teu, kirjoitti:

        "JEESMAN "

        Tuolla on listassa 8 santena Joulu kuusi , tiesittekö että Viipurissa ja ympäristösä
        ei -39 vielä tunteneet syntiä nimeltä Joulukuusi , vasta kun tulivat evakkona sieltä
        tänne sisä suomeen . Suntiä on Jumala kirjoittanut Aadamin sydämeen , mutta se
        ei oikein hyvin , Koskapa hän tuhosi sen ajan ihmiskunnan .

        Jumalan tarkoitus oli saada se silloin toimimaan, Mooseksen aikana siinain vuorella
        1447 Mooses teetti Laintaulut , jotka sisälsi 10 käskyä muita Synti luetteloita ei pitä'si olla , mutta näytää lessuillakinoplevan , ne on ihmismäärityksiä , niitä ei pidä
        ollakoska ihmismääritys on ihmismääritys , niillä ei ole mitään virkaa ja tuskin
        tulekaan tuo vuosi 1447. eKr. 2014. = 3461. Tarkoittaa sitä että Jumala
        on silloin määrittänyt viimeisen kerran synnit.

        "teu"

        Se tarkoittaa myös sitä että kaikki muut synnit on ihmisoppia , ja ne ei ole saanut
        Jumalan määritystystä , ei koskaan , sen tähden olen tutkimuksissa tullut tähän
        tulokseen ja kaikissa vanhoissa lapin veikkojen määrityksessä on ihmis määritys,
        joka ei mihinkään kelpaa ..

        Sillä ne on Juutalaisten isäin säätöjä ,vastaavia ei Jumalan määrityksiä ,pitäisi
        uskoa , kun Jeesuksen ainoina poistettiin 633 kpl isäinsääntöä', Mitä jäi jäljelle
        vain 10 käskyä ja selitykset, se tarkoittaa ettei kanelläkään ole puhtaat jauhot
        pussissa siksi olen kirjoittanut ,,listan niistä synneistä jotka eiole enää voimassa
        mutta ei sekään ole oikein , koska nilivaaran kirjeessäkin on vain ihmisoppia ei
        lainkaan Jumalan määrittelemää SYNTIÄ. . . USKOTTEKO ..

      • teu,
        Teu, kirjoitti:

        "teu"

        Se tarkoittaa myös sitä että kaikki muut synnit on ihmisoppia , ja ne ei ole saanut
        Jumalan määritystystä , ei koskaan , sen tähden olen tutkimuksissa tullut tähän
        tulokseen ja kaikissa vanhoissa lapin veikkojen määrityksessä on ihmis määritys,
        joka ei mihinkään kelpaa ..

        Sillä ne on Juutalaisten isäin säätöjä ,vastaavia ei Jumalan määrityksiä ,pitäisi
        uskoa , kun Jeesuksen ainoina poistettiin 633 kpl isäinsääntöä', Mitä jäi jäljelle
        vain 10 käskyä ja selitykset, se tarkoittaa ettei kanelläkään ole puhtaat jauhot
        pussissa siksi olen kirjoittanut ,,listan niistä synneistä jotka eiole enää voimassa
        mutta ei sekään ole oikein , koska nilivaaran kirjeessäkin on vain ihmisoppia ei
        lainkaan Jumalan määrittelemää SYNTIÄ. . . USKOTTEKO ..

        "teu"

        Synnin liike Aadamista ->Nooaan. kesti noin 2242. vuotta , ja lopuksi erittäin huomosti , koska silloin tällöin Jumala muomautti . arkin rakennuksesta että'
        se kestää ;Nooak sai alkaa Arkin teon n.120 ennen tuota vuotta eli arkinteko
        alkoi n. 2102 ,nämä vuodet oli LUOMISESTA, Vedenpaisuminen alkoi Arkin
        valmistuttua eli 3400 eKr. Näin saatiin Vanhantestamentin iäksi 5642.Jeesus
        syntyi vuonna ooo4. .Koska silloin alkoi laskutoimitus nekatiisistä positiiviisiin
        ja se tuotti monille tiettyä vaikaeutta jonka olemme jälestä huomioineet ..

        Koska jeesuksen olisi pitänyt syntyä OOOO josta olisipitänyt laskea 33.5 vuotta
        eteen päin Eikä niinkuin tehtiin että Jeesus kuoli sinä aikana kun kirjoitetiin oo30
        ja pääsiäisenä , pitkäperjantaina , ja nousi kuolleista Sunnuntaina Viikon ensimm-äisenä päivänä' Jolloin Hän myös ilmestyi 4 kertaa ja seuraavina päivinä 6 kertaa.
        Hän ilmestyi v ielä usein siihen aikaan kun Käännytti Sauluksen , ja opsti Anaiaan
        3 3 kertaa silloin , ja ainakin 6 kertaa Paavalille ennen kuin Paavali joutui NERON
        Määräämään mestaukseen ... Neron liikkeistä sen jälkeen .Hänet määrättiin
        8.6-68 Senatrin tutkimiseen ja määrättiin Vankilaan lopuksi ikää , 9.6-68
        hän teki itsemurhan , eipä kestänyt tuomiota ,( ei ehtinyt aikaisemmin keväällä

        Teofilus avuksi Paavalille , niinkuin oli ajatellut , meidän tulee ajatella mitä Herra
        antyaa ja suo sen vain me , osaamme ja taidamme emme mitään minkä ihminen
        ajattelee , vaan minka Herra suo..

        Tästä voi helposti laskea sen maailman ajan jossa on asunut ihmisiä , koska
        Jeesuksen jälkeen lasketaan 2014. ja ja vedenpaisumuksesta - Jeesukseen
        3400 vuotta ja tänne vedenpaisumista 2242. Tekee yht. 7656. vuotta. Hamaseen
        LUOMISESTA tänne asti.

      • Kukon muna
        teu, kirjoitti:

        "JEESMAN "

        Tuolla on listassa 8 santena Joulu kuusi , tiesittekö että Viipurissa ja ympäristösä
        ei -39 vielä tunteneet syntiä nimeltä Joulukuusi , vasta kun tulivat evakkona sieltä
        tänne sisä suomeen . Suntiä on Jumala kirjoittanut Aadamin sydämeen , mutta se
        ei oikein hyvin , Koskapa hän tuhosi sen ajan ihmiskunnan .

        Jumalan tarkoitus oli saada se silloin toimimaan, Mooseksen aikana siinain vuorella
        1447 Mooses teetti Laintaulut , jotka sisälsi 10 käskyä muita Synti luetteloita ei pitä'si olla , mutta näytää lessuillakinoplevan , ne on ihmismäärityksiä , niitä ei pidä
        ollakoska ihmismääritys on ihmismääritys , niillä ei ole mitään virkaa ja tuskin
        tulekaan tuo vuosi 1447. eKr. 2014. = 3461. Tarkoittaa sitä että Jumala
        on silloin määrittänyt viimeisen kerran synnit.

        Eikö arvoisa teutatenus arkillaps tiennyt, ettei karjalanmailla kasva joulukuusia, koska siellä veli venäläinen löi päänsä vai karjan mäntyihin.

        Siinä listassa oli paljon hölynpölyä, toki kirjoittajalle kuitenkin nekin syntiä.

        Ei Mooses niitä teettänyt, vaan Herra antoi jo valmiit taulut Moosekselle.

        Teuratenus arkillapsin munkki latinaa: lessuillakinoplevan ollakoska Suntiä 8 santena Joulu kuusi pitä'si olla. Ota tuosta sitten selvää, pitäisiköhän viedä
        Heinävedelle. Josko sielläkään osattaisiin.

      • teu,
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        "" Jeesmän ""

        monin paikoin pitää tarkistaa lista ei ole sen jälkeen n.33 pitkä
        voin tehdä sen myöhemmin.

      • TEU,
        teu, kirjoitti:

        "" Jeesmän ""

        monin paikoin pitää tarkistaa lista ei ole sen jälkeen n.33 pitkä
        voin tehdä sen myöhemmin.

        ""Jeesman""

        Käydään nyt ne läpi mitä jaa , jälelle kun käsitellään synti lista
        niin kuin pitää .

        Elokuvat ,
        Hiusten kiharrus
        korut
        Maailmallinen kirjallisuus
        meikkaus
        Raskauden esto.
        Teatteri,
        Valokuvaus ,Niliuvaaran aikana 22,vouttasitten ei enää .
        EIKÄ NÄISTÄKÄÄN KAIKKI OLE KADOTTAVIA .

      • TEUTA
        teu, kirjoitti:

        "" Jeesmän ""

        monin paikoin pitää tarkistaa lista ei ole sen jälkeen n.33 pitkä
        voin tehdä sen myöhemmin.

        TÄSSÄ OLISI VOINUT OLLA SE LISTA ,JOKA OLI MÄÄRITELTY KAIKKI AUTOT
        JA KONEET :
        1 LINJA AUTO
        2. KUORMA-AUTO
        3 HENKILÖ -AUTO , NÄISTÄ TULI SOPIVIA HIEMAN ERI AIKOIHIN
        ... LINJA AUTO VAPAUTUI ENSIN KOSKA YMMÄRRETTIIN TARVE , N.1920.
        ... KUORMA -AUTO,KUN TAJUTTIIN,KUINKA HELPOSTI LASTI PERILLE.n.1923.
        ... HENKILÖ -AUTOT n.1934, . MUTTA HALUAN OTTUA VIELÄ AVO -AUTOIHIN
        ... OLI TILANNE ,ETTÄ KOLME SISKOSTA OSTI 1956 AVO-AUTONHE AJELIVAT
        ... SILLÄ PITKIN RAITTIA JA KUN MENIVÄT ,SU.. SEUROIHIN ,SAARNAAJA
        ... SAARNAAJA SAARNASI AVO -AUTON NAISILLE SYNNIKSI .
        ... PAHAKSI OTTIVA , MUTTA PIKKUHILJAA SIITÄ SELVIYTYIVÄT, JA MYIVÄT
        ... AUTONSA , HE OLIVAT TÄTEJÄNI
        4. MOOTTORI-PYÖRÄ JOKA VAPAUTUI N. 1919.
        5. POLKU -PYÖRÄ JOKA OLI ENSIMMÄINEN SYNTI KAPINE LLL. MIESTEN
        MIELESTÄ. VALITETTAVASTI VAPAUTUI MYÖS ENSIN n. 1910.-15.
        6 MATOT LATTIOILLA ,
        7. MAALATUT REET. TALOT n EHKA ENNEN SOTIA,
        8 PEILI TARKOITTAEN ,KAI ISOJA VARETALO PEILEJÄ
        9 TAPETIT SEINILLÄ.
        10. PITKÄT VERHOT

        NÄISTÄ KAIKISTA ON PÄÄSTY YHTEISYMMÄRRYKSEEN , ETTÄ NE EI
        OLE ENÄÄ SYNTIÄ ,MUTTA ON VIELÄ YKSI JOTA KURMOITAN JA SE
        ON JOULU KUUSI NIMITTÄIN ENNEN SOTAA EI OLLUT VIIPURISSA JA YMPÄRISTÖSSÄ MITÄÄN TIETOA ETTÄ ,JOULUKUUSI OLISI SYNTI -39
        KUN EVAKKOJA ALKOI TULLA JA HEIDÄN JÄLESSÄ JOULU , JA KUN
        HE KYSELIVÄT KUUSTA ,HEILLE SANOTTIIN ETTÄ SE ON SYNTI ,EI SITÄ
        RISTITTY LAITA. JA NIIN SE PIKKUHILJAA ON JÄÄNYT.
        kUITENKIN ,,ABBELQWIST ,JA WETTASJÄVI OLIVAT KÄYNEET 1902
        SIELLÄKIN KIERROKSELLA , EI KAI SEURAT OLLEET SATTUNEET LÄHELLE
        JOULUA ,KOSKEI PUHUTTU JOULUKUUSESTA , VAIKKA OLI 37 VUOTTA
        TEHTY KIERROSTA ,.ALOITUKSEN JÄLKEEN ..

      • Anonyymi
        Jeesmän kirjoitti:

        Kysyit syitä, miksi jäin sivuun es. lest. liikkeestä. Seuraavassa on pari juttua. Ensin ns. nilivaaran kirje. Se on tosissaan kirjoitettua lakihenkisyyttä. Toinen on leikillään Nettiruukussa ollut juttu, jonka aikanaan kopsasin.

        Muitakin vastaavia löytyy. Kiirunan kirje 2003 esimerkiksi, jne. Lakihenkisyyttä, ihmisten tyhminä pitämistä, uskonnollista manipulointia, paskan jauhamista, jne.

        Niilivaara 29.5.1992
        Rakkaat veljet ja Siionin muurin vartijat kalliissa kristillisyydessä, Eelis Ahonen, Veikko Viljanen, Einari Koponen, Eero Halme, Aaro Hartikka ynnä muut kalliit työntekijät Suomen kristillisyydessä.
        Tulemme tervehtimään teitä Jumalan armon, rauhan ja rakkauden toivotuksella ja kiitämme kalliitten kirjeitten edestä, joita olemme sieltä saaneet.
        Olemme Nilivaaraan kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaa saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme. Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi. Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavaista palkkaa. Ei sekään riitä kristitylle suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa. Tämä kalkki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuolettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä. Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa elämällään vaelluksellaan, töillään ja puheillaan kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa. Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
        Sen johdosta, mitä monet Suomen kristityistä ovat kirjeitten ja puhelinyhteyden kautta valittaneet, että muutoksia on tullut saarnoissa, jonka seurauksena on myös muutoksia opissa. Se mitä ennen meidän vanhoilta saarnaajilta on saarnattu synniksi ja se mikä johtaa syntiin, siitä ei puhuta enää niinkuin ennen.
        Sentähden toivomme me, rakkaat Suomen saarnaajat, että saa kuulla teiltä, että voimme heitä näyttää teidän tykö, jotka olette maan saarnaajat. Ja kun me tunnemme, että monet murehtivat heidän sydämillään, olemme me velvolliset auttamaan toisiamme Jumalan suuren armon ja avun kautta, että se perustus ja oppi, jonka meidän uskolliset opettajat alusta asti ovat saarnanneet, pysyisi puhtaana, ettei lihallinen vapaus, jota moni halajaa, tunkeaisi kristillisyyteen ja sammuttaisi uskonelämän.
        Eikä muuta enempää, vaan uskokaa, rakkaat matkaystävät, kaikki synnit anteeksi annettuna Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä aina taivaaseen asti.
        Rukoilkaa meidän edestä
        Evald Larsson Levi Larsson
        Bror Erkstam Ulf Bolsoy
        Håkan Gustavsson

        (Esikois)lestadiolaisten ”synnit”
        1.   Alkoholi
        2. Elokuvat
        3. Hiusten kihartaminen
        4. Huonekasvit
        5. Ikkunaverhot (pitkät)
        6. Internet
        7. Jakaus sivulla
        8. Joulukuusi
        9. Kihlasormus (miehillä)
        10. Korut
        11. Kuorolaulu
        12. Lyhyet hiukset (naisilla)
        13. Maailmallinen kirjallisuus
        14. Maailman muodit
        15. Maalatut reet (aik.)
        16. Maalatut talot (aik.)
        17. Matot (aik.)
        18. Meikkaus
        19. Musiikki (osin)
        20. Muut usk. yhteisöt
        21. Naisten hattu (muu päähine kuin huivi)
        22. Naisten housut
        23. Parta (viikset)
        24. Pitkät hiukset (miehillä)
        25. Plyysisohvat (aik)
        26. Polkupyörä (aik.)
        27. Puoluepolitiikka (muu kuin kokoomus)
        28. Radio
        29. Rannekello (aik.)
        30. Raskauden ehkäisy
        31. Seinävaatteet
        32. Soittimet (?)
        33. Solmio
        34. Taskukellon vitjat (kiiltävät)
        35. Taulut seinällä
        36. Teatteri
        37. Televisio
        38. Ulkomaanmatkat
        39. Valokuvaus      
        40. Etelän matkat      
        41. Yleiset uimarannat

        Jeesmän

        Veljeni jeesmän !
        Valitettavasti kirjoitit täyttä valhetta kristillisyydestä ja rakkauden hengessä pyydämne että korjaat kirjoituksesi . Tässä kristillisyydessä EI OLE saarnattu ikkuna verhoja tai ulkomaan matkoja tai kravattia synniksi tai seinävaatteet taskukellot ym mitä valhetta kirjoitit . Ehkä valehtelu kirkastuu sinulle synniksi .

    • -kiinnostunut-

      saanko kysyä,mikä oli syynä yhteisön jättämiseen?

      • Lasse-setä

        Usein käy niin, että mielipiteisiin tulee eroa. Viitekehys on joko liian ahdistava tai elämää liian rajoittava.

        Joskus tällainen yhteisö ahdistaa sellaiseen muottiin, johon iloa sopii enintään rippunen, jos sitäkään. Joskus käy niin, että ihminen kokee elämäänsä säädeltävän sietämättömästi.

        Itse olen kallistunut sille kannalle, että on viisainta vetästä pieni rako, kuin aloittaa vuosisatainen taistelu.

        Kun on mielipiteensä tuonut selkeästi esille, eikä ole saanut vastakaikua, on viisaampaa toteuttaa uskonelämäänsä vapauden ilmapiirissä.

      • kuglkihj

        Näille EX:lle on yhteistä se että he eivät ole koskaan käsittäneet oikeaa uskoa henkilökohtaisesti omalle kohdalleen, vaan ovat yrittäneet itse luoda uskoa omalla voimalla ja järjellä. Omanvanhurskauden voima on järjessä joka vaatii lisää ja lisää työtä, mutta ei koskaan ole valmis, koska se vie koko ajan pois Jeesuksen sovitustyöstä kauemmaksi. Toisekseen he yrittävät omia helpompia teitä salaa lähestyä Jeesusta, aivan kuin se nainen joka salaa kosketti Jeesuksen vaatteen liepeitä. Eivät he siedä maailman ylenkatsetta, pilkkaa vaan yrittävät omia kierto teitä kulkea maailman pelossa.

      • Es-lest
        kuglkihj kirjoitti:

        Näille EX:lle on yhteistä se että he eivät ole koskaan käsittäneet oikeaa uskoa henkilökohtaisesti omalle kohdalleen, vaan ovat yrittäneet itse luoda uskoa omalla voimalla ja järjellä. Omanvanhurskauden voima on järjessä joka vaatii lisää ja lisää työtä, mutta ei koskaan ole valmis, koska se vie koko ajan pois Jeesuksen sovitustyöstä kauemmaksi. Toisekseen he yrittävät omia helpompia teitä salaa lähestyä Jeesusta, aivan kuin se nainen joka salaa kosketti Jeesuksen vaatteen liepeitä. Eivät he siedä maailman ylenkatsetta, pilkkaa vaan yrittävät omia kierto teitä kulkea maailman pelossa.

        Koska muiden tilannetta et tiedä.

        Itse olen esikoislestadiolainen, vaikka uskon Jeesukseen Kristukseen Vapahtajanani aina iloon ja vapauteen asti. Jokainen käsittää omalla tavallaan, myös lestadiolaiset. Erilasten ajatusten vuoksi ei kenekään tarvitse seurakunnasta lähtreä koska seurakuntamme on rvankelisluterilainen. Eri mieltä saa olla ja vapaasti voi toimia muissakin seurakunnissa kenekään estämättä.

      • aloittaja
        kuglkihj kirjoitti:

        Näille EX:lle on yhteistä se että he eivät ole koskaan käsittäneet oikeaa uskoa henkilökohtaisesti omalle kohdalleen, vaan ovat yrittäneet itse luoda uskoa omalla voimalla ja järjellä. Omanvanhurskauden voima on järjessä joka vaatii lisää ja lisää työtä, mutta ei koskaan ole valmis, koska se vie koko ajan pois Jeesuksen sovitustyöstä kauemmaksi. Toisekseen he yrittävät omia helpompia teitä salaa lähestyä Jeesusta, aivan kuin se nainen joka salaa kosketti Jeesuksen vaatteen liepeitä. Eivät he siedä maailman ylenkatsetta, pilkkaa vaan yrittävät omia kierto teitä kulkea maailman pelossa.

        Sieltä tulee taas niin täyttä faktaa, kuin voi olettaa.. En ymmärrä miten toisten uskon omakohtaisuutta tms. voi analysoida muutaman lyhyen kirjoituksen perusteella netissä. Ja kun kysymys on vielä täysin tuntemattomista ihmisistä...

      • aloittaja
        aloittaja kirjoitti:

        Sieltä tulee taas niin täyttä faktaa, kuin voi olettaa.. En ymmärrä miten toisten uskon omakohtaisuutta tms. voi analysoida muutaman lyhyen kirjoituksen perusteella netissä. Ja kun kysymys on vielä täysin tuntemattomista ihmisistä...

        kuglkihj:n kirjoittamaa tekstiä..

      • bökjåol
        aloittaja kirjoitti:

        Sieltä tulee taas niin täyttä faktaa, kuin voi olettaa.. En ymmärrä miten toisten uskon omakohtaisuutta tms. voi analysoida muutaman lyhyen kirjoituksen perusteella netissä. Ja kun kysymys on vielä täysin tuntemattomista ihmisistä...

        En ymmärrä kuinka joku voi arvostella toisen tietämystä sekä kokemusta ja mitätöidä sitä. Kyllä jollakin voi olla jopa omakohtaisia kokemuksia kulkemisesta omanvanhurskauden vaatimusten tiellä. Kukas muu voi olla parempi asiantuntija kuin se jolla on omakohtainen kokemus. Tällä tarkoitan aloittajan kommenttia Just joo.

      • ainakn,
        aloittaja kirjoitti:

        Sieltä tulee taas niin täyttä faktaa, kuin voi olettaa.. En ymmärrä miten toisten uskon omakohtaisuutta tms. voi analysoida muutaman lyhyen kirjoituksen perusteella netissä. Ja kun kysymys on vielä täysin tuntemattomista ihmisistä...

        ettkä vaikka eivät kaikki jaksa seuroissa käydä, niin älkää lakatko uskomasta kuitenkaan. Pitäkää aina Jeesus rakkaimpana aarteenanne. Säilyttäkää rukousyhteys taivaan Isään päivittäin, Hän kyllä kuulee kaikkia omia lapsiaan vaikka ovatkin hajallaan asuvaiset. Ja Hän varmasti kuljettaa lapsensa, jotka Häntä rakastavat, iankaikkiseen kotiin kerran. Uskon voimia kaikille toivotan ja iloa Herrassa.

      • aloittaja
        bökjåol kirjoitti:

        En ymmärrä kuinka joku voi arvostella toisen tietämystä sekä kokemusta ja mitätöidä sitä. Kyllä jollakin voi olla jopa omakohtaisia kokemuksia kulkemisesta omanvanhurskauden vaatimusten tiellä. Kukas muu voi olla parempi asiantuntija kuin se jolla on omakohtainen kokemus. Tällä tarkoitan aloittajan kommenttia Just joo.

        jollakin voi tietysti olla mainitsemiasi "omakohtaisia kokemuksia kulkemisesta omanvanhurskauden vaatimusten tiellä", mutta kommentoimani kirjoitus sisälsi väitteen, että ex:ille on yhteistä se, että he eivät ole koskaan kokeneet uskoa omakohtaisesti. Enkä usko, että se pitää paikkaansa.
        Koska kyllä sellainenkin, joka kokee uskon omakohtaisesti, voi väsyä ja lopulta lähteä. Ainakin seuroissa kovin on sitä vastaan saarnattu, että myös "elävä" kristitty voi väsyä ja "mennä maailmaan". Kirjoitukseni sävy oli ehkä kärkevä, mutta pointtini oli se, ettei kaikki ex-lestadiolaiset ole olleet "omanvanhurskauden tien kulkijoita".

        Mutta edelleenkin odotan kokemuksia ja kommentteja ex-lestadiolaisilta, koska tuskinpa kukaan voi tietää miksi joku yhteisön jättää, kuin jättäjä itse..

      • Yks vaan
        aloittaja kirjoitti:

        jollakin voi tietysti olla mainitsemiasi "omakohtaisia kokemuksia kulkemisesta omanvanhurskauden vaatimusten tiellä", mutta kommentoimani kirjoitus sisälsi väitteen, että ex:ille on yhteistä se, että he eivät ole koskaan kokeneet uskoa omakohtaisesti. Enkä usko, että se pitää paikkaansa.
        Koska kyllä sellainenkin, joka kokee uskon omakohtaisesti, voi väsyä ja lopulta lähteä. Ainakin seuroissa kovin on sitä vastaan saarnattu, että myös "elävä" kristitty voi väsyä ja "mennä maailmaan". Kirjoitukseni sävy oli ehkä kärkevä, mutta pointtini oli se, ettei kaikki ex-lestadiolaiset ole olleet "omanvanhurskauden tien kulkijoita".

        Mutta edelleenkin odotan kokemuksia ja kommentteja ex-lestadiolaisilta, koska tuskinpa kukaan voi tietää miksi joku yhteisön jättää, kuin jättäjä itse..

        Sellainen, joka on päässyt syömään, sitä syötettyä vasikkaa ei palaa sinne missä tarjotaan rapaa, jota sioille syötetään.

      • aloittaja
        Yks vaan kirjoitti:

        Sellainen, joka on päässyt syömään, sitä syötettyä vasikkaa ei palaa sinne missä tarjotaan rapaa, jota sioille syötetään.

        onko muka niin ettei ns.elävä kristitty voi "mennä maailmaan"?!

      • eqlkgft
        ainakn, kirjoitti:

        ettkä vaikka eivät kaikki jaksa seuroissa käydä, niin älkää lakatko uskomasta kuitenkaan. Pitäkää aina Jeesus rakkaimpana aarteenanne. Säilyttäkää rukousyhteys taivaan Isään päivittäin, Hän kyllä kuulee kaikkia omia lapsiaan vaikka ovatkin hajallaan asuvaiset. Ja Hän varmasti kuljettaa lapsensa, jotka Häntä rakastavat, iankaikkiseen kotiin kerran. Uskon voimia kaikille toivotan ja iloa Herrassa.

        Itse en ole ex enkä jätä hengellistä kotiani, tuli vastaan mitä tuli. Ymmärrän kuitenkin jos jotkut vieraantuvat seurakuntayhteytedestä ahdistavan ilmpiirin, kylmäsydämisyyden, lakihenkisyyden, jatkuvan riitelyn ym. vuoksi. Älkää kuitenkaan koskaan kieltäkö uskoanne! Seurakunta tuskin vaihtamalla paranee koska kyse on joukosta ihmisiä vikoineen ja puutteineen.

        Ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden.

      • Es-lest
        aloittaja kirjoitti:

        Sieltä tulee taas niin täyttä faktaa, kuin voi olettaa.. En ymmärrä miten toisten uskon omakohtaisuutta tms. voi analysoida muutaman lyhyen kirjoituksen perusteella netissä. Ja kun kysymys on vielä täysin tuntemattomista ihmisistä...

        Siitä se johtuu, ja vain siitä. Heillä ei ole mitään käsitystä todellisesta itsestään sokeina ihmisinä.

      • aloittaja
        Es-lest kirjoitti:

        Siitä se johtuu, ja vain siitä. Heillä ei ole mitään käsitystä todellisesta itsestään sokeina ihmisinä.

        määrittelet elävän ja kuolleen uskon eron? Jos kysymys on vain ja ainoastaan omastavanhurskaudesta..

      • Es-lest
        aloittaja kirjoitti:

        määrittelet elävän ja kuolleen uskon eron? Jos kysymys on vain ja ainoastaan omastavanhurskaudesta..

        Ei ole muuta autuaaksitekevää, kuin Jeesus Kristus.

      • puhu vain itsestäsi
        kuglkihj kirjoitti:

        Näille EX:lle on yhteistä se että he eivät ole koskaan käsittäneet oikeaa uskoa henkilökohtaisesti omalle kohdalleen, vaan ovat yrittäneet itse luoda uskoa omalla voimalla ja järjellä. Omanvanhurskauden voima on järjessä joka vaatii lisää ja lisää työtä, mutta ei koskaan ole valmis, koska se vie koko ajan pois Jeesuksen sovitustyöstä kauemmaksi. Toisekseen he yrittävät omia helpompia teitä salaa lähestyä Jeesusta, aivan kuin se nainen joka salaa kosketti Jeesuksen vaatteen liepeitä. Eivät he siedä maailman ylenkatsetta, pilkkaa vaan yrittävät omia kierto teitä kulkea maailman pelossa.

        hvittavia ovat juttusi!

      • pitää katsoa eteensä
        Yks vaan kirjoitti:

        Sellainen, joka on päässyt syömään, sitä syötettyä vasikkaa ei palaa sinne missä tarjotaan rapaa, jota sioille syötetään.

        just siks moni jätti rakkaiden vanhinten puheet omaan arvoonsa.

      • lievästi vieroittuneella
        eqlkgft kirjoitti:

        Itse en ole ex enkä jätä hengellistä kotiani, tuli vastaan mitä tuli. Ymmärrän kuitenkin jos jotkut vieraantuvat seurakuntayhteytedestä ahdistavan ilmpiirin, kylmäsydämisyyden, lakihenkisyyden, jatkuvan riitelyn ym. vuoksi. Älkää kuitenkaan koskaan kieltäkö uskoanne! Seurakunta tuskin vaihtamalla paranee koska kyse on joukosta ihmisiä vikoineen ja puutteineen.

        Ihminen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden.

        myös, eli en jätä es-lessuja. Siellä joukossa on ystäväni, jotka uskovat samoin kuin itsekin: YKSIN ARMOSTA, YKSIN USKOSTA, YKSIN KRISTUKSEN TÄHDEN.
        Mielestäni vielä on muutama saarnaaja, jotka opettavat oikein. Eikö nyt olisi syytä rukoilla joukolla , että Herra antaisi herätyksen tuulen puhaltaa.?

      • ylösalaisin
        Es-lest kirjoitti:

        Siitä se johtuu, ja vain siitä. Heillä ei ole mitään käsitystä todellisesta itsestään sokeina ihmisinä.

        Siinäpä se ongelma onkin, sinäpä sen sanoit, aivan naulan kantaan. Toisten vaellus silmätikkuna, ja isäin säännöt ohjenuorana, napapiirin pohjoispuoli
        kotimaana ja armon sana kiellettynä.

      • vieraalla maalla
        kuglkihj kirjoitti:

        Näille EX:lle on yhteistä se että he eivät ole koskaan käsittäneet oikeaa uskoa henkilökohtaisesti omalle kohdalleen, vaan ovat yrittäneet itse luoda uskoa omalla voimalla ja järjellä. Omanvanhurskauden voima on järjessä joka vaatii lisää ja lisää työtä, mutta ei koskaan ole valmis, koska se vie koko ajan pois Jeesuksen sovitustyöstä kauemmaksi. Toisekseen he yrittävät omia helpompia teitä salaa lähestyä Jeesusta, aivan kuin se nainen joka salaa kosketti Jeesuksen vaatteen liepeitä. Eivät he siedä maailman ylenkatsetta, pilkkaa vaan yrittävät omia kierto teitä kulkea maailman pelossa.

        eikö hänkin käsittänyt ja omisti oikean uskon omalle kohdalle. mutta näin vain kävi että meni kauas ja oli kuollut.

      • saapas
        kuglkihj kirjoitti:

        Näille EX:lle on yhteistä se että he eivät ole koskaan käsittäneet oikeaa uskoa henkilökohtaisesti omalle kohdalleen, vaan ovat yrittäneet itse luoda uskoa omalla voimalla ja järjellä. Omanvanhurskauden voima on järjessä joka vaatii lisää ja lisää työtä, mutta ei koskaan ole valmis, koska se vie koko ajan pois Jeesuksen sovitustyöstä kauemmaksi. Toisekseen he yrittävät omia helpompia teitä salaa lähestyä Jeesusta, aivan kuin se nainen joka salaa kosketti Jeesuksen vaatteen liepeitä. Eivät he siedä maailman ylenkatsetta, pilkkaa vaan yrittävät omia kierto teitä kulkea maailman pelossa.

        parantui, ota se huomioon.

        Minä olen pelastunut siitä lahkosta. Olen "koskettanut Jeesuksen viittaan" ja parantunut. Varmaa on etten siihen entiseen hapatukseen palaa, sillä minulla on Herra Jeesus, joka johdattaa oikeaa tietä.

        Kehoitan sinuakin etsimään ihmisten sijaan elävää Jumalaa. Ole siunattu Herrassa.

      • saapas
        Yks vaan kirjoitti:

        Sellainen, joka on päässyt syömään, sitä syötettyä vasikkaa ei palaa sinne missä tarjotaan rapaa, jota sioille syötetään.

        ottanut huomioon sellaisen seikan, ettet sinä voi sille mitään jos Herra päättää viedä sinut vaikkapa helvetin porteille?

      • saapas
        pitää katsoa eteensä kirjoitti:

        just siks moni jätti rakkaiden vanhinten puheet omaan arvoonsa.

        ihmisiin, mutta älä sitä toisille tyrkytä. Etkö tiedä että pienten pahentaja joutuu meren syvyyteen

      • Jeesmän
        Es-lest kirjoitti:

        Ei ole muuta autuaaksitekevää, kuin Jeesus Kristus.

        Olet oikeassa. siihen ei tarvita es. lest. harhaanjohtajia eikä koko liikettä.

        Jeesmän

      • allekirjoitan
        ainakn, kirjoitti:

        ettkä vaikka eivät kaikki jaksa seuroissa käydä, niin älkää lakatko uskomasta kuitenkaan. Pitäkää aina Jeesus rakkaimpana aarteenanne. Säilyttäkää rukousyhteys taivaan Isään päivittäin, Hän kyllä kuulee kaikkia omia lapsiaan vaikka ovatkin hajallaan asuvaiset. Ja Hän varmasti kuljettaa lapsensa, jotka Häntä rakastavat, iankaikkiseen kotiin kerran. Uskon voimia kaikille toivotan ja iloa Herrassa.

        rakkaudella

      • saarnan,
        pitää katsoa eteensä kirjoitti:

        just siks moni jätti rakkaiden vanhinten puheet omaan arvoonsa.

        jossa mainittiin, että omavanhurskaus vaikuttaa kristillisyyden ulkopuolella ns. kuolleen uskon ( kirkon) piirissä. Oma kokemukseni on, että kyllä se mitä voimakkaimmin vaikuttaa seurakunnassa, ja tahtoo ryöstää uskon pois armoitetulta kristityltä. Toiset se taas pistää muiden tuomareiksi, vahtaamaan "hedelmiä" .

      • ev.luterilainen
        Es-lest kirjoitti:

        Koska muiden tilannetta et tiedä.

        Itse olen esikoislestadiolainen, vaikka uskon Jeesukseen Kristukseen Vapahtajanani aina iloon ja vapauteen asti. Jokainen käsittää omalla tavallaan, myös lestadiolaiset. Erilasten ajatusten vuoksi ei kenekään tarvitse seurakunnasta lähtreä koska seurakuntamme on rvankelisluterilainen. Eri mieltä saa olla ja vapaasti voi toimia muissakin seurakunnissa kenekään estämättä.

        Hei! Mielenkiinnolla olen seurannut silloin tällöin tätä palstaa. Itsekkin olen x-elli ja syyni poisvetäytymiseen oli se, etten saanut taivaan leipää tarpeeksi saarnoista, että olisin pysynyt hengissä. Ja uskokin tuli, Jumalan suuresta armosta, eläväksi ts. virkosin henkiin vasta otettuani välimatkaa, jolloin löysin, mitä on oikeasti olla syntinen, kadotukseen tuomittu ilman Jeesuksen Kristuksen lahjavanhurskautta. Aiemmin ellien saarnojen alla (lukuun ottamatta muutamia saarnoja) ajauduin vain oman itseni paranteluun ja oman uskoni tarkasteluun. Nykyään luterilaisena minun on ikäväkseni todettava, että liian monessa kohtaa on e.l:t poikenneet alkuperäisestä luterilaisuudesta (ja siinä mukana raamatullisuudesta) Toivon todella, että ne ketkä Sanaa kuulevat vain ellien keskuudessa, pystyvät Jumalan avulla säilyttämään uskon VAIN KRISTUKSEEN (ei siis OMAAN uskoonsa, tekemisenä)
        Jumalan rauhaa kaikille itsessään syntisille, Jeesukseen Kristukseen kastettuina pyhille

      • Barnabas
        ev.luterilainen kirjoitti:

        Hei! Mielenkiinnolla olen seurannut silloin tällöin tätä palstaa. Itsekkin olen x-elli ja syyni poisvetäytymiseen oli se, etten saanut taivaan leipää tarpeeksi saarnoista, että olisin pysynyt hengissä. Ja uskokin tuli, Jumalan suuresta armosta, eläväksi ts. virkosin henkiin vasta otettuani välimatkaa, jolloin löysin, mitä on oikeasti olla syntinen, kadotukseen tuomittu ilman Jeesuksen Kristuksen lahjavanhurskautta. Aiemmin ellien saarnojen alla (lukuun ottamatta muutamia saarnoja) ajauduin vain oman itseni paranteluun ja oman uskoni tarkasteluun. Nykyään luterilaisena minun on ikäväkseni todettava, että liian monessa kohtaa on e.l:t poikenneet alkuperäisestä luterilaisuudesta (ja siinä mukana raamatullisuudesta) Toivon todella, että ne ketkä Sanaa kuulevat vain ellien keskuudessa, pystyvät Jumalan avulla säilyttämään uskon VAIN KRISTUKSEEN (ei siis OMAAN uskoonsa, tekemisenä)
        Jumalan rauhaa kaikille itsessään syntisille, Jeesukseen Kristukseen kastettuina pyhille

        Et tunne Lutherin opetuksia, se minkä pappi suustaan päästää kirkossa ei todellakaan ole Lutherin oppia. Tähän ansaan älä itseäsi aja, siinä on vihollisen työ mukana. He eksyttävät heränneitä eivätkä he pysty lohduttamaan ainuttakaan kuoleman hädässä olevaa viimeisen virran rannalla olevaa kuolevaa. Heidän on täytynyt todistaa ettemme pysty sinua lohduttamaan, sinun täytyy saada Esiokislestadiolainen saarnamies paikalle. Näitä tapauksia on hyvin monta etteivät heillä riitä uskon voimia sinne saakka. Kukaan ei voi johdattaa pitemmälle kuin on itse päässyt ymmärtämään.

      • ja sen lupaukset
        Barnabas kirjoitti:

        Et tunne Lutherin opetuksia, se minkä pappi suustaan päästää kirkossa ei todellakaan ole Lutherin oppia. Tähän ansaan älä itseäsi aja, siinä on vihollisen työ mukana. He eksyttävät heränneitä eivätkä he pysty lohduttamaan ainuttakaan kuoleman hädässä olevaa viimeisen virran rannalla olevaa kuolevaa. Heidän on täytynyt todistaa ettemme pysty sinua lohduttamaan, sinun täytyy saada Esiokislestadiolainen saarnamies paikalle. Näitä tapauksia on hyvin monta etteivät heillä riitä uskon voimia sinne saakka. Kukaan ei voi johdattaa pitemmälle kuin on itse päässyt ymmärtämään.

        sydämen uskolla vastaan ottamalla, usko vahvistuu. Ei kaikkien saarnaajien opetuksessa liene aina kuulunut hyvän paimenen ääni.Onpa ollut niinkin, että tekoin päälle...

      • kirjoitat
        ja sen lupaukset kirjoitti:

        sydämen uskolla vastaan ottamalla, usko vahvistuu. Ei kaikkien saarnaajien opetuksessa liene aina kuulunut hyvän paimenen ääni.Onpa ollut niinkin, että tekoin päälle...

        Millä raamatun paikalla tuon edellisen nyt sitten vahvistat.

      • Aisakello
        Barnabas kirjoitti:

        Et tunne Lutherin opetuksia, se minkä pappi suustaan päästää kirkossa ei todellakaan ole Lutherin oppia. Tähän ansaan älä itseäsi aja, siinä on vihollisen työ mukana. He eksyttävät heränneitä eivätkä he pysty lohduttamaan ainuttakaan kuoleman hädässä olevaa viimeisen virran rannalla olevaa kuolevaa. Heidän on täytynyt todistaa ettemme pysty sinua lohduttamaan, sinun täytyy saada Esiokislestadiolainen saarnamies paikalle. Näitä tapauksia on hyvin monta etteivät heillä riitä uskon voimia sinne saakka. Kukaan ei voi johdattaa pitemmälle kuin on itse päässyt ymmärtämään.

        Papit puhuvat oikein, joitakin poikkeuksia on. Sen sijaan sinulla vain ei ole hajuakaan Raamatun ja Lutherin opista.

      • Yksin Jeesus on Herra!
        Barnabas kirjoitti:

        Et tunne Lutherin opetuksia, se minkä pappi suustaan päästää kirkossa ei todellakaan ole Lutherin oppia. Tähän ansaan älä itseäsi aja, siinä on vihollisen työ mukana. He eksyttävät heränneitä eivätkä he pysty lohduttamaan ainuttakaan kuoleman hädässä olevaa viimeisen virran rannalla olevaa kuolevaa. Heidän on täytynyt todistaa ettemme pysty sinua lohduttamaan, sinun täytyy saada Esiokislestadiolainen saarnamies paikalle. Näitä tapauksia on hyvin monta etteivät heillä riitä uskon voimia sinne saakka. Kukaan ei voi johdattaa pitemmälle kuin on itse päässyt ymmärtämään.

        Kiitos vaan, mutta kyllä saan uskoa synninpäästön myös Sanan kautta, ei siihen tarvita välttämättä es.lest. saarnaajaa. Ja olin aivan tosissani, kun kerroin, että löysin omakohtaisen uskon (joidenkin mielestä kuolleen uskon) ulkopuolelta es.lest. Raamattu sanoo, että joka USKOO ja KASTETAAN, pelastuu. Tunnen myös Tunnustuksellisia Luterilaisia pappeja, jotka oikeasti pystyvät lohduttamaan kuoleman porteilla olevaa syntistä, Sanalla ja Sakramenteilla, ja nämä totisesti ovat uskoneet "iloon ja vapauteen asti". Ei Jumalan Pyhää Henkeä (koska se vaikuttaa yhtä lailla Sanassa) voi sitoa vain yhden nimetyn srk:n haltuun. Kyllä, on vain yksi seurakunta, mutta sen rajat eivät ole ihmissilmin nähtävissä (tuntomerkkejä kyllä on). Ja se, mikä pelastaa, on uskon kohde JEESUS KRISTUS, ei MEIDÄN uskomme tai että meidän pitäisi uskoa es.lest. tai muussakaan tietyssä seurakunnassa.
        Lutherin käsityksen mukaan usko on tarttumistoiminto, jolla vastaanotamme Jeesuksen Kristuksen lahjavanhurskauden (joka muuten kasteessa päällemme puetaan.) Eli kasteen jälkeen meidät kadottaa vain epäusko.(ei kuulumattomus johonkin TIETTYYN seurakuntaan.) Tämä nyt ei sitten tarkoita sitä, että ihmisen ei tarvitse sotia syntiä vastaan, päinvastoin. Mutta se onkin sitten sitä hengen hedelmää jne.

        Kiitos kuitenkin huolehtivasta viestistäsi!

      • Jempti on niin
        Aisakello kirjoitti:

        Papit puhuvat oikein, joitakin poikkeuksia on. Sen sijaan sinulla vain ei ole hajuakaan Raamatun ja Lutherin opista.

        Papit puhuvat kirkonopetuksesta eikä Lutheria, eiväthän heillä ole Lutherin kirjoja edes. Joten helkyttele sinä vain aisakelloasi. Lestadius ja Luther olivat yhtä mutta kirkonoppi on kaukana heistä. Pappein oppi on tiedossa eli tuolla hiustupon alla ei sydämessä missä on uskon paikka.

      • tun.luterilainen
        Jempti on niin kirjoitti:

        Papit puhuvat kirkonopetuksesta eikä Lutheria, eiväthän heillä ole Lutherin kirjoja edes. Joten helkyttele sinä vain aisakelloasi. Lestadius ja Luther olivat yhtä mutta kirkonoppi on kaukana heistä. Pappein oppi on tiedossa eli tuolla hiustupon alla ei sydämessä missä on uskon paikka.

        Siinä olet oikeassa, että papeista löytyy monta sellaista, ketkä eivät ole uskossa, mutta eivät kaikki sentään ole uskottomia (siihenhän ei siis kuulu, että onko e.lestadiolainen vai ei). Mitä tulee Lestadiuksen ja Lutherin yhtenä olemiseen, niin kehottaisin tutkimaan vaikka katekismusta. Kyllä vaan Lestadiuksen oppi kasteesta on erilainen kuin Lutherilla ja Raamatussa. Ja tutki oikeasti ihan itse, älä luota kuulopuheisiin!

      • Mikä arvostelija sinä olet
        Jempti on niin kirjoitti:

        Papit puhuvat kirkonopetuksesta eikä Lutheria, eiväthän heillä ole Lutherin kirjoja edes. Joten helkyttele sinä vain aisakelloasi. Lestadius ja Luther olivat yhtä mutta kirkonoppi on kaukana heistä. Pappein oppi on tiedossa eli tuolla hiustupon alla ei sydämessä missä on uskon paikka.

        Otapa nyt selvää mitä Luther opettaa. Niin toteat saman minkä minäkin, että papit opettavat oikein, mutta useimmat lestadiolaiset väärin.

      • auttaa YKSIN KRISTUS
        Barnabas kirjoitti:

        Et tunne Lutherin opetuksia, se minkä pappi suustaan päästää kirkossa ei todellakaan ole Lutherin oppia. Tähän ansaan älä itseäsi aja, siinä on vihollisen työ mukana. He eksyttävät heränneitä eivätkä he pysty lohduttamaan ainuttakaan kuoleman hädässä olevaa viimeisen virran rannalla olevaa kuolevaa. Heidän on täytynyt todistaa ettemme pysty sinua lohduttamaan, sinun täytyy saada Esiokislestadiolainen saarnamies paikalle. Näitä tapauksia on hyvin monta etteivät heillä riitä uskon voimia sinne saakka. Kukaan ei voi johdattaa pitemmälle kuin on itse päässyt ymmärtämään.

        Kuule, miten on sitten mahdollista, että kuoleva kristitty vanha nainen ei saanutkaan lohdutusta e.lest. saarnaajalta vaan sairaalaalapapin jakamasta ehtoollisesta? Olen itse ollut isäni (e.lest.)kuolinvuoteen äärellä ja niin voimakas oli se tunne, että se on YKSIN JEESUS, joka kantaa hänet kuoleman virran toiselle rannalle. Yksin luottamus siihen. Että kun Jeesus kaksituhatta vuotta sitten kantoi koko maailman SYNNIN ristinpuulle, niin mikään muu ei pelasta kuin sen uskolla vastaanottaminen. Se on lestadiolaisten oma oppi, että pitää olla joku e.lest. saarnaamassa eli jakamassa tämä Pyhän Hengen lahja. Sehän on vähän, tai aika paljon sama, kun karismaattisissa liikkeissä jaetaan Pyhää Henkeä, ikään kuin PH olisi meidän ihmisten jaettavissa. Tiedän kyllä, mihin e.lest. vetoavat (kättenpäällepaneminen, helluntain tapahtumat jne.), mutta raamatusta löytyy muitakin kohtia.

        No, turhaan kai päätäni taon seinään, mutta en voi kokonaan vaietakaan. Jumalan Pyhä Henki kuitenkin kirkastakoon edelleen vain Jeesusta, joka tuli meitä kaikkia syntisiä, kadotukseen meneviä armahtamaan!

      • Lyöt päätä seinään
        auttaa YKSIN KRISTUS kirjoitti:

        Kuule, miten on sitten mahdollista, että kuoleva kristitty vanha nainen ei saanutkaan lohdutusta e.lest. saarnaajalta vaan sairaalaalapapin jakamasta ehtoollisesta? Olen itse ollut isäni (e.lest.)kuolinvuoteen äärellä ja niin voimakas oli se tunne, että se on YKSIN JEESUS, joka kantaa hänet kuoleman virran toiselle rannalle. Yksin luottamus siihen. Että kun Jeesus kaksituhatta vuotta sitten kantoi koko maailman SYNNIN ristinpuulle, niin mikään muu ei pelasta kuin sen uskolla vastaanottaminen. Se on lestadiolaisten oma oppi, että pitää olla joku e.lest. saarnaamassa eli jakamassa tämä Pyhän Hengen lahja. Sehän on vähän, tai aika paljon sama, kun karismaattisissa liikkeissä jaetaan Pyhää Henkeä, ikään kuin PH olisi meidän ihmisten jaettavissa. Tiedän kyllä, mihin e.lest. vetoavat (kättenpäällepaneminen, helluntain tapahtumat jne.), mutta raamatusta löytyy muitakin kohtia.

        No, turhaan kai päätäni taon seinään, mutta en voi kokonaan vaietakaan. Jumalan Pyhä Henki kuitenkin kirkastakoon edelleen vain Jeesusta, joka tuli meitä kaikkia syntisiä, kadotukseen meneviä armahtamaan!

        Siinä olemme yhtä mieltä.

      • ......................
        Lyöt päätä seinään kirjoitti:

        Siinä olemme yhtä mieltä.

        ihmiseltä. Onneksi en tartte nähdä sua eikä tämän enempää jutella

      • kakkonen
        lievästi vieroittuneella kirjoitti:

        myös, eli en jätä es-lessuja. Siellä joukossa on ystäväni, jotka uskovat samoin kuin itsekin: YKSIN ARMOSTA, YKSIN USKOSTA, YKSIN KRISTUKSEN TÄHDEN.
        Mielestäni vielä on muutama saarnaaja, jotka opettavat oikein. Eikö nyt olisi syytä rukoilla joukolla , että Herra antaisi herätyksen tuulen puhaltaa.?

        Tuohon edelliseen yhtyen ja pientä tsemppiä ja sitkeyttä toivoen. Joitakin kummallisuuksia ja epäkohtia lukuunottamatta es-les porukka on yhteisönä mahtava voimavara, ystäväpiiri, kasvualusta lapsillemme ja kuitenkin koti.

        Omien lasteni toivoisin todella saavan kasvaa samassa turvallisessa yhteisössä, kuin missä itse olen elänyt.

        Etsikää poislähtemisen sijaan mielummin paikkakunnaltanne samanhenkisiä ystäviä ja toimikaa valona seurakunnassa. Ainahan näistä hameen pituuksista on kuultu ja aina on ollut mielipide-eroja. Nykyään tämä asioiden mieletön vatvominen puolin toisin on vaan lisännyt ja tuonut asioita näkyvimmäksi.

        Vähän huumoria ja reissukestävyyttä peliin ja pidetään es-lessit tuoreena pikkukiharaisten permanenttiemme kanssa.

      • john
        Jempti on niin kirjoitti:

        Papit puhuvat kirkonopetuksesta eikä Lutheria, eiväthän heillä ole Lutherin kirjoja edes. Joten helkyttele sinä vain aisakelloasi. Lestadius ja Luther olivat yhtä mutta kirkonoppi on kaukana heistä. Pappein oppi on tiedossa eli tuolla hiustupon alla ei sydämessä missä on uskon paikka.

        Luepa joskus sellainen tutkimus esikoisleastadiolaisuudesta kun, Jumalan lapseksi/Risto Blom.
        Siitä tulee selkeästi esille herrojen käsityserot kasteopissa ja eehtoollisopissa.
        jne. Olen itsekin omissa tutkimuksissa huomannut saman.
        Ja esikoisuudessa luonnollisesti uskotaan enemmän Laestadiusta, kuin Lutheria.

      • ok

        syynä esim saarnan katkelma (itkuisella äänellä): Älkää rakkaat nuoret kuunnelko niitä magnetofooneja

      • hah haa
        aloittaja kirjoitti:

        jollakin voi tietysti olla mainitsemiasi "omakohtaisia kokemuksia kulkemisesta omanvanhurskauden vaatimusten tiellä", mutta kommentoimani kirjoitus sisälsi väitteen, että ex:ille on yhteistä se, että he eivät ole koskaan kokeneet uskoa omakohtaisesti. Enkä usko, että se pitää paikkaansa.
        Koska kyllä sellainenkin, joka kokee uskon omakohtaisesti, voi väsyä ja lopulta lähteä. Ainakin seuroissa kovin on sitä vastaan saarnattu, että myös "elävä" kristitty voi väsyä ja "mennä maailmaan". Kirjoitukseni sävy oli ehkä kärkevä, mutta pointtini oli se, ettei kaikki ex-lestadiolaiset ole olleet "omanvanhurskauden tien kulkijoita".

        Mutta edelleenkin odotan kokemuksia ja kommentteja ex-lestadiolaisilta, koska tuskinpa kukaan voi tietää miksi joku yhteisön jättää, kuin jättäjä itse..

        Kiteytitpä hyvin sen, miksi olen jättäny e-lastadiolaiset ja eronnut kirkosta!!! Jumalan kiitos sinulle!!!

      • jees wumän
        Jeesmän kirjoitti:

        Olet oikeassa. siihen ei tarvita es. lest. harhaanjohtajia eikä koko liikettä.

        Jeesmän

        olet oikeassa!

      • teu,
        john kirjoitti:

        Luepa joskus sellainen tutkimus esikoisleastadiolaisuudesta kun, Jumalan lapseksi/Risto Blom.
        Siitä tulee selkeästi esille herrojen käsityserot kasteopissa ja eehtoollisopissa.
        jne. Olen itsekin omissa tutkimuksissa huomannut saman.
        Ja esikoisuudessa luonnollisesti uskotaan enemmän Laestadiusta, kuin Lutheria.

        ""John""

        Luther ja lestaadius YHTÄ ,Periaatteessa näin , Kun ajatellaan aikaa
        Luther teki parannustansa n,1516, joka oli Teologian tohtori jo ,1513,
        Ja monien tunnustama 1517, , siitä on 3 vuoden päästä 500 vuotta .

        LLL syntyi 1800 , tulipapiksi 1826, oli pappina 18 vuotta ,ennen kuin kukaan
        teki hänelle rippiä , Hän sai keskustella 1844 Kinkerin aikaan ennen Joulua .
        MIlla Gloperdotriitin kanssa , joka nimitettiin Lapin Mariaksi ..

        Niin että kenen kanssa yhteinen .

        Olen lukenut Jumalan lapsi /kirjaa ,ja ,Kallein Jalokivi ,(risto Blom) .
        Hänellä on LUTHERIlaisia ajatuksia enemmän kuin LLL.:lä ..
        Tottakai opikelemassa teolokiaa , on suurenpi arvo LUTHERILLÄ
        mutten kiellä etteikö siellä pikkuisen menesi LLL:n asiaa tosin
        aika usein olen havainnut ,että LLL:n teksti liirailee , tarkoitan tällä
        sitä että ,tekstejä olisi tarkenettava , ja korjattava.

        Mutta ei ole ylensä tarvis ajatella LUTHERISTA niin , Teksti on sitä
        mitä sen pitääkin olla ..

        LLL:n aika oli s,1800..pappisvihkimys 1826 sai ensimmäisen murroksen
        kun poika kuoli .n.1842 , teki Kirjan Grapula Mundin, 1843 , kirjoitti Saameksi Raamatun historia, 1844 , Kohtasi Millan/Marian samana vuonna Åselein kirkossa
        ja sai paljon enemmän oppia sinä ilta kuin pappiskoulussa Upsalassa ..
        Tämä keskustelun Rakkaudellisuus alkoi näkyä LLL:n saarnoissa ja 1845. tuli
        ensimmäinen mies keskustelamaan Hänen kanssa joka johti Rippiin.

        1861-1845 = 16, vuotta sinä aikana hän sai aikaiseksi paljon , jospa lasketaan
        tänne asti 2014- 1845. = 159. vuotta ,,2014-1826.= 178. vuotta mutta tätä viimeistä aikaa ei voi käyttää juuri mihinkään,.

      • Anonyymi
        john kirjoitti:

        Luepa joskus sellainen tutkimus esikoisleastadiolaisuudesta kun, Jumalan lapseksi/Risto Blom.
        Siitä tulee selkeästi esille herrojen käsityserot kasteopissa ja eehtoollisopissa.
        jne. Olen itsekin omissa tutkimuksissa huomannut saman.
        Ja esikoisuudessa luonnollisesti uskotaan enemmän Laestadiusta, kuin Lutheria.

        Nimimerkki john .
        Väärin ystäväin . Esikoislestadiolaisuudessa uskotaan samalla tavalla kuin mitä Martti Luther ja rovasti Laestadius ovat saarnanneet . Molemmat saarnasivat oikean armonjärjestyksen ja heillä oli sama elävä usko kuin paavalilla pietarilla johanneksella pienellä lapsella tai ryövärillä ristillä . Se on oikea kristillisyys joka on hengessä ja totuudessa .

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki john .
        Väärin ystäväin . Esikoislestadiolaisuudessa uskotaan samalla tavalla kuin mitä Martti Luther ja rovasti Laestadius ovat saarnanneet . Molemmat saarnasivat oikean armonjärjestyksen ja heillä oli sama elävä usko kuin paavalilla pietarilla johanneksella pienellä lapsella tai ryövärillä ristillä . Se on oikea kristillisyys joka on hengessä ja totuudessa .

        Unohtit kertoa, että esikoislestadiolaisuudessa uskotaan niin, että vain esikoislestadiolaisuus pelastaa. Syntejä eivät voi antaa anteeksi muut lestadiolkaisetkaan, koska he ovat "eri seuraa". Martti Luther ja roivasti Laestadius eivät saarnanneet, että vain Esikoislestadiolaiset ry:llä on "elävä usko" ja kaikki muut kuin esikoislestadiolaiset joutuvat helvettiin. Esikoislestadiolaiset saarnaavat niin.

    • Entinen ES

      Minulla on Esikoisissa ystäviä edelleen, mutta seuroissa en ole käynyt moneen vuoteen. Sellaisia saarnaajia kun EH ja PL kaipaan edelleen. He ottivat vastaan tällaisen syntisen tuomitsematta ja olivat "kavereita", vaikka olenkin ollut aina tällainen laiska "seuraihminen".

      Edelleenkään en ryyppää, en katso väkivaltaa, enkä pornoa TV:stä, ja muutenkin voi elää "kiltisti" olematta esikoislestadiolainen.

      Toivon kaikille Jumalan siunausta ja onnellista matkaa tuonpuoleiseen, on esikoislestadiolainen tai sitten ei.

      • saapas

        olet siis pysynyt puhtaassa vaelluksessa. No, nythän et enää tarvitse Herraa Jeesusta. Harmi vain että vain Pojan kautta pääsee Isän syliin :-(

      • Tzantta

        Loppuuko PL:n etu- ja sukunimi molemmat samaan kirjaimeen, vai onko joku muu? Mietin päätäni puhki, kuka mahtaa olla, kun vielä laitat, että kaipaat edelleen. En viitsi kirjoitella tänne nimiä auki, vaikka joku on niinkin tehnyt.

      • noa suoraan?
        Tzantta kirjoitti:

        Loppuuko PL:n etu- ja sukunimi molemmat samaan kirjaimeen, vai onko joku muu? Mietin päätäni puhki, kuka mahtaa olla, kun vielä laitat, että kaipaat edelleen. En viitsi kirjoitella tänne nimiä auki, vaikka joku on niinkin tehnyt.

        minuakin kiinnostaisi tietää, ken on hän(PL)

      • saapas
        noa suoraan? kirjoitti:

        minuakin kiinnostaisi tietää, ken on hän(PL)

        kyseessä Pää Lyyli?

      • niin ettei
        saapas kirjoitti:

        kyseessä Pää Lyyli?

        sinulla ei taida olla pääkopassa mitään syvällisempää ajattelua. tekstit kertovat siitä.

      • Entinen ES
        Tzantta kirjoitti:

        Loppuuko PL:n etu- ja sukunimi molemmat samaan kirjaimeen, vai onko joku muu? Mietin päätäni puhki, kuka mahtaa olla, kun vielä laitat, että kaipaat edelleen. En viitsi kirjoitella tänne nimiä auki, vaikka joku on niinkin tehnyt.

        Joo päättyy samaan kirjaimeen. Mitähän miehelle kuuluu?

      • Entinen ES
        saapas kirjoitti:

        olet siis pysynyt puhtaassa vaelluksessa. No, nythän et enää tarvitse Herraa Jeesusta. Harmi vain että vain Pojan kautta pääsee Isän syliin :-(

        Itsetarkoitus ei ole esimerkikis olla juomatta. Olen vaan raitis. Saattaa olla, että olen perinyt tämän mielestäni ihan HYVÄN ominaisuuden kasvatuksesta tai jostain muusta, mutta alkoholi ei vaan maistu. Tiedän kyllä, että en minä sillä saavutuksella mitään ansaitse. Pääasia, että on hyvä olla.

        Pitäisikö alkaa juomaan, että kukaan vaan ei luule uskovaiseksi? Niitäkin on.

      • kokemusta on
        Entinen ES kirjoitti:

        Itsetarkoitus ei ole esimerkikis olla juomatta. Olen vaan raitis. Saattaa olla, että olen perinyt tämän mielestäni ihan HYVÄN ominaisuuden kasvatuksesta tai jostain muusta, mutta alkoholi ei vaan maistu. Tiedän kyllä, että en minä sillä saavutuksella mitään ansaitse. Pääasia, että on hyvä olla.

        Pitäisikö alkaa juomaan, että kukaan vaan ei luule uskovaiseksi? Niitäkin on.

        viitti.
        Olen entinen el. ja nuorempana maistellut "maailman iloja" tarkempiin yksityiskohtiin menemättä. Tänä päivänä ei vois vähempää kiinnostaa moiset menot ja touhut. Voisin nauttia lasillisen viiniä, mutta jos/kun nupissa alkaa tuntua, mielenkiinto menee. Ajatus humaltumisesta ei viehätä pätkääkään.

        Ihmiset arvostavat raittiutta riippumatta aatesuunnasta. Uskoisin näin.

      • m. tavast

        Turussa on kuulunut viime sunnuntaina luterilainen saarna.

      • kyl maar ihmettelen
        m. tavast kirjoitti:

        Turussa on kuulunut viime sunnuntaina luterilainen saarna.

        mikäs sellaanen on ihan luteriaalainen.

      • tän assiin siul
        kyl maar ihmettelen kirjoitti:

        mikäs sellaanen on ihan luteriaalainen.

        vain ja ainoastaan HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN ANSIOON SYDÄMEN USKOLLA kiinitettynä. Puhtaaksi pestynä ja valkoisen hääpuvun saaneena; jonka päällä tämä on, ei yhtään syntiä, eikä vaelluksen vikaa ole ., koska Hän on ottanut koko maailman synnin. Tämän kun uskot, sen omistat

      • saapas
        tän assiin siul kirjoitti:

        vain ja ainoastaan HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN ANSIOON SYDÄMEN USKOLLA kiinitettynä. Puhtaaksi pestynä ja valkoisen hääpuvun saaneena; jonka päällä tämä on, ei yhtään syntiä, eikä vaelluksen vikaa ole ., koska Hän on ottanut koko maailman synnin. Tämän kun uskot, sen omistat

        VERIRUSKEAT SYNNIT OVAT PESTY PUHTAAN VALKOISEKSI NIIN VALKOISEKSI EMME YHTÄÄN VAATETTA VOIDA VALKAISTA NIIN VALKOISEKSI
        jIPII
        JA SE TIE ON PYHÄ TIE, EIKÄ SIELLÄ SYNTINEN KULJE VAAN TÄYSIN PUHDAS, SILLÄ JEESUS KRISTUS ON SEN PUHDISTANUT

      • Tzantta
        noa suoraan? kirjoitti:

        minuakin kiinnostaisi tietää, ken on hän(PL)

        En vaan kirjoittele tänne nimiä, vaikka olisi EL-piireissä julkkis eli saarnaaja. Mulla voi nääs karata vähän käsistä, että jos laitan yhden nimen, voin alkaa laittaa enemmänkin, eikä se varmaan ole kivaa.

      • persoonallista
        niin ettei kirjoitti:

        sinulla ei taida olla pääkopassa mitään syvällisempää ajattelua. tekstit kertovat siitä.

        nimimerkkiä, on kyl outo ajatus itselläsi.
        saappaan kirjoituksista kyllä huomaa, että hänen uskonsa perustus on Jeesus kristus

      • saapas
        persoonallista kirjoitti:

        nimimerkkiä, on kyl outo ajatus itselläsi.
        saappaan kirjoituksista kyllä huomaa, että hänen uskonsa perustus on Jeesus kristus

        Olen nimittäin kirjoitellut tänne ihan lunkisti :-) muutamia lauseita. Silti osuit oikeaan: uskon tosiaankin Herraan Jeesukseen, Vapahtajaani. Taidat uskoa sinäkin, et olisi muuten asiaa huomannut :-)

    • kesäheinä

      Lähdin liikkeestä jo murrosikäisenä ja olen siitä erittäin iloinen. Huomaan aina silloin tällöin "exiä" tavatessani, että mitä pidempään on asian kanssa vitkutellut; sen vaikeampaa näyttää olevan lestadiolaisajattelutavasta irroittautuminen. Ihan loogista tietysti...

      Itse hädin tuskin ymmärrän puhe- ja kirjoitustyyliä joka on nähtävästi säilynyt 100 vuotta samanlaisena - ei sillä että lestadiolaisjargon millään muullakaan tavalla esitettynä uppoaisi.

      Tasapuolisuuden vuoksi kerrottakoon, että olen hyvin kriittinen myös yhteiskunnan yleisiä "pakkoja" ja nk. normaaliutta kohtaan; ilman lestadiolaisuuttakin mielestäni on hurjasti turhia ja ahdistusta aiheuttavia odotuksia ja normeja. Kukaan ei tässä nykyelämässäni kuitenkaan tule mulkoilemaan tappavasti jos päätän pukeutua housuihin, noin niin kuin esimerkkinä. Edistystä on siis tapahtunut. ;)

      En tiedä oikein uskonko ja mihin jumalaan, en ole reilussa 15 vuodessa ehtinyt muuta kuin päästä pahimmista ennakkoluuloistani kaikkea uskonnollisuutta kohtaan. En usko että lapsuudessa päähän istutettua käsitystä jonkinlaisesta jumaluudesta voi välttämättä mihinkään hävittää, joten otan lunkisti ja mietin että ehkä sitä joskus vielä alkaa kristityksi. Ehkä ei, onhan niitä muitakin uskontoja.

      Uskon että joillekin tiukan yhteisöllinen elämä sopii ja heillehän tällainen ryhmä on mitä hienoin asia. Toiset taas, kuten minä; kokivat ja kokevat hyvin voimakkaasti tukehtuvansa jos sellaiseen joutuvat.

      Onneksi olen voinut elää näköiseni elämän ja saanut paljon rakkautta ihmsiltä joille merkitsen omana itsenäni. Joskus huvittaa kovasti kun muistuu mieleen miten lapsena uskoin siihen kun meille kerrottiin "maailman ihmisten" kylmästä ja rakkaudettomasta elämästä jota tietysti sävyttää hillitön viinasten käyttö ja ympäriinsä sekstaaminen. :D Useimmiten en edes muista taustaani; mutta toisaalta - en halua kieltää sitä vaan pitää sitä arvokkaana kokemuksena siinä kuin muitakin elämänvaiheitani. Ja mitenpä muuten olisin oppinut niin syvästi oman vakaumuksen seuraamisen tärkeyden kuin lähtiessäni noinkin kokonaisvaltaisesti sitovasta ryhmästä.

      Jatkan varmaankin myöhemmin aiheesta, nyt työt kutsuvat.

      • pää lyylille

        Rukoilkaamme, että päälyyli saa Herraltamme lisää ja aina enempi uskonvoimaa saarnaamaan ja kirkastamaan Kristuksen lunastustyötä, luteruksen tyyliin

      • .....................
        pää lyylille kirjoitti:

        Rukoilkaamme, että päälyyli saa Herraltamme lisää ja aina enempi uskonvoimaa saarnaamaan ja kirkastamaan Kristuksen lunastustyötä, luteruksen tyyliin

        päälyyli:-)

      • aihe on
        pää lyylille kirjoitti:

        Rukoilkaamme, että päälyyli saa Herraltamme lisää ja aina enempi uskonvoimaa saarnaamaan ja kirkastamaan Kristuksen lunastustyötä, luteruksen tyyliin

        myös se, että pyydämme hänelle vielä terveyttä ja elinvuosia paljon, sillä kova on tunku hänen paikalleen. Keinoja kaihtamatta, paras os tietenkin toisten mustamaalaaminen ja "vanhimpien" nuoleskelu.

      • ei ainakaan
        aihe on kirjoitti:

        myös se, että pyydämme hänelle vielä terveyttä ja elinvuosia paljon, sillä kova on tunku hänen paikalleen. Keinoja kaihtamatta, paras os tietenkin toisten mustamaalaaminen ja "vanhimpien" nuoleskelu.

        ole hinku hänen paikalleen.
        Olen nainen, että oisko sillä jotain tekemistä tuon hinkuamisen kanssa. Toisaalta eikös päälyyliksi kelpaisi nainen jo noin nimenkin perusteella.

      • sinulle ...

        Toivon sinulle oikein kovia koettelemuksia pahoja aikoja, jotka raastavat sisimpääsi.

      • aloittaja

        ajattelen minäkin..
        Ainut vaan, että minä olen lähtenyt liikkeestä vasta vajaa kaksi vuotta sitten ja lähtemisprosessi on ollut aika vaikea. Elikkä lestadiolaisesta ajatustavasta irroittautuminen on joskus aika hankalaa. Mutta en pidä sitä mitenkään ihmeenä, koska on onhan minulle kaksikymmentä vuotta opetettu tätä ainutta ja oikeaa oppia. Koko elämä on ensin perustettuna tietyn uskon varaan ja sitten kun siitä irrottautuu, niin se ei ole aina niin helppoa. Joutuu laittamaan kaikki elämänsä palikat uuteen järjestykseen ja hankkimaan uusiakin.

        Vaikeinta minulle on se, että sukulaiset yrittävät vieläkin käännyttää minua ja osa ei ole ollenkaan tekemisissä valintani vuoksi. Olen sukuni musta lammas tai yksi niistä. "Ystäväni" jättivät minut heti kun seuroissa lakkasin käymästä. Mietin siis, että onko aitoa ystävyyttä ollutkaan. kun taas ei-lestadiolaiset ystäväni eivät ole koskaan hylänneet minua, ei silloinkaan kun olin tiukan linjan lestadiolainen. Että se siitä maailman ihmisten kylmyydestä ja rakkaudettomuudesta.

        Suhtautumiseni uskon asioihin on melkolailla samanlaista kuin sinulla.. (siis kesäheinä) En tiedä mihin uskon ja uskonko mihinkään.
        Muuten toivon, että voisin elää sellaista elämää kuin haluaisin tästä eteenpäin ilman muiden ihmisten ohjailua. Että saisin tehdä omat päätökseni itse..!

      • Rauhan sanalainen
        aloittaja kirjoitti:

        ajattelen minäkin..
        Ainut vaan, että minä olen lähtenyt liikkeestä vasta vajaa kaksi vuotta sitten ja lähtemisprosessi on ollut aika vaikea. Elikkä lestadiolaisesta ajatustavasta irroittautuminen on joskus aika hankalaa. Mutta en pidä sitä mitenkään ihmeenä, koska on onhan minulle kaksikymmentä vuotta opetettu tätä ainutta ja oikeaa oppia. Koko elämä on ensin perustettuna tietyn uskon varaan ja sitten kun siitä irrottautuu, niin se ei ole aina niin helppoa. Joutuu laittamaan kaikki elämänsä palikat uuteen järjestykseen ja hankkimaan uusiakin.

        Vaikeinta minulle on se, että sukulaiset yrittävät vieläkin käännyttää minua ja osa ei ole ollenkaan tekemisissä valintani vuoksi. Olen sukuni musta lammas tai yksi niistä. "Ystäväni" jättivät minut heti kun seuroissa lakkasin käymästä. Mietin siis, että onko aitoa ystävyyttä ollutkaan. kun taas ei-lestadiolaiset ystäväni eivät ole koskaan hylänneet minua, ei silloinkaan kun olin tiukan linjan lestadiolainen. Että se siitä maailman ihmisten kylmyydestä ja rakkaudettomuudesta.

        Suhtautumiseni uskon asioihin on melkolailla samanlaista kuin sinulla.. (siis kesäheinä) En tiedä mihin uskon ja uskonko mihinkään.
        Muuten toivon, että voisin elää sellaista elämää kuin haluaisin tästä eteenpäin ilman muiden ihmisten ohjailua. Että saisin tehdä omat päätökseni itse..!

        Paljon on ex-lestadiolaisista löytnyt kodin Lähetysyhdistys Rauhan Sanan piiristä. Useita entisiä vanhoollisia ,uusheränneistä, pappislinjalaisista ,esikoisistakin jne. Tulkaa tekin entiset esikoiset seuroihimme. Saamme vapaasti uskoa.Perinteillä ja ulkoisella ei ole keskeistä merkitystä.www.LYRS.fi Ei meidän tarvitse emmekä saa haukkua hengellistä kotiamme.
        Älä jää orvoksi.

      • Jahnukainen
        Rauhan sanalainen kirjoitti:

        Paljon on ex-lestadiolaisista löytnyt kodin Lähetysyhdistys Rauhan Sanan piiristä. Useita entisiä vanhoollisia ,uusheränneistä, pappislinjalaisista ,esikoisistakin jne. Tulkaa tekin entiset esikoiset seuroihimme. Saamme vapaasti uskoa.Perinteillä ja ulkoisella ei ole keskeistä merkitystä.www.LYRS.fi Ei meidän tarvitse emmekä saa haukkua hengellistä kotiamme.
        Älä jää orvoksi.

        Teidän joukkon eksyneet ovat totisesti äpäriä, ei teillä ole isää eikä äitiä maan päällä. Ei ole teillä Isää Jumalaa taivaassa eikä seurakuntaa Äitinä maan päällä.

        On paljon helpompi tehdä parannusta maailmasta kuin väärästä jumalisuudesta. Niin kuin Jeesuskin vertauksessaan sanoo;jos mahdollista hän hänet löytää vuorilta, eli väärästä jumalisuuden seasta. Sinne eksyneet eivät edes tiedä milloin ja missä hän on eksynyt.

        He ovatkin niin pyörällä päästään että kysyvät kertokaa nyt missä olen väärässä vaikka ympärillä olevat sen näkevät selvästi.

      • ......................
        sinulle ... kirjoitti:

        Toivon sinulle oikein kovia koettelemuksia pahoja aikoja, jotka raastavat sisimpääsi.

        Jos toivot lähimmäiselle kovia koettelemuksia niin se on ainoastaan hyvää, ei koskaan pahaa, sillä Herra on hyvä.

        Paha on ihmisen aiheuttamaa. Ja pahan toivominen toiselle on pahaa.

        Herra on aina hyvä: hän antaa koetuksen ja katsoo itse että se kestetään. Siksi Herra on hyvä.
        Joten, älä toivota pahaa vaan hyvää -Herralta, silloin se on aina hyvää vaikka se meistä tuntuisi pahalta, jeps :-)

      • ..................
        aloittaja kirjoitti:

        ajattelen minäkin..
        Ainut vaan, että minä olen lähtenyt liikkeestä vasta vajaa kaksi vuotta sitten ja lähtemisprosessi on ollut aika vaikea. Elikkä lestadiolaisesta ajatustavasta irroittautuminen on joskus aika hankalaa. Mutta en pidä sitä mitenkään ihmeenä, koska on onhan minulle kaksikymmentä vuotta opetettu tätä ainutta ja oikeaa oppia. Koko elämä on ensin perustettuna tietyn uskon varaan ja sitten kun siitä irrottautuu, niin se ei ole aina niin helppoa. Joutuu laittamaan kaikki elämänsä palikat uuteen järjestykseen ja hankkimaan uusiakin.

        Vaikeinta minulle on se, että sukulaiset yrittävät vieläkin käännyttää minua ja osa ei ole ollenkaan tekemisissä valintani vuoksi. Olen sukuni musta lammas tai yksi niistä. "Ystäväni" jättivät minut heti kun seuroissa lakkasin käymästä. Mietin siis, että onko aitoa ystävyyttä ollutkaan. kun taas ei-lestadiolaiset ystäväni eivät ole koskaan hylänneet minua, ei silloinkaan kun olin tiukan linjan lestadiolainen. Että se siitä maailman ihmisten kylmyydestä ja rakkaudettomuudesta.

        Suhtautumiseni uskon asioihin on melkolailla samanlaista kuin sinulla.. (siis kesäheinä) En tiedä mihin uskon ja uskonko mihinkään.
        Muuten toivon, että voisin elää sellaista elämää kuin haluaisin tästä eteenpäin ilman muiden ihmisten ohjailua. Että saisin tehdä omat päätökseni itse..!

        ..olet päässyt lahkoilusta irti.
        Herra johtaa sinun askeleesi, sillä ilman Häntä me emme hengittäisikään. Sanallaan hän pitää tätä maailmaa pystyssä.

        Herra Jeesus sinua siunatkoon, missä ikinä kuljetkin.

      • ....................
        Rauhan sanalainen kirjoitti:

        Paljon on ex-lestadiolaisista löytnyt kodin Lähetysyhdistys Rauhan Sanan piiristä. Useita entisiä vanhoollisia ,uusheränneistä, pappislinjalaisista ,esikoisistakin jne. Tulkaa tekin entiset esikoiset seuroihimme. Saamme vapaasti uskoa.Perinteillä ja ulkoisella ei ole keskeistä merkitystä.www.LYRS.fi Ei meidän tarvitse emmekä saa haukkua hengellistä kotiamme.
        Älä jää orvoksi.

        kun Herra Jeesus on matkassa mukana. Olkoon matka Sauhan Sanalaisten luona, töissä, kotona, missä tahansa. Kiitos kuitenkin kutsusta.

      • Tallukka
        Jahnukainen kirjoitti:

        Teidän joukkon eksyneet ovat totisesti äpäriä, ei teillä ole isää eikä äitiä maan päällä. Ei ole teillä Isää Jumalaa taivaassa eikä seurakuntaa Äitinä maan päällä.

        On paljon helpompi tehdä parannusta maailmasta kuin väärästä jumalisuudesta. Niin kuin Jeesuskin vertauksessaan sanoo;jos mahdollista hän hänet löytää vuorilta, eli väärästä jumalisuuden seasta. Sinne eksyneet eivät edes tiedä milloin ja missä hän on eksynyt.

        He ovatkin niin pyörällä päästään että kysyvät kertokaa nyt missä olen väärässä vaikka ympärillä olevat sen näkevät selvästi.

        Jumalan sana kehoittaa ,"että he yhtä olisivat". Samoin on yksi "lammas huone", ei siitä monta, väärää ja oikeaa. Jeesus sanoo: "minulla on myös muita lampaita joita minun pitää paimentaman ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen".
        Näin olemme aina uskoneet raamattujen ja apostolien opetusten mukaisesti. Tähän perustuu lestadiolainen alkuherätys ja sille uskollisena oleminen. Se on sama kuin raamatulle ja Jeesukselle uskollisena oleminen. Kukaan elävässä uskossa oleva ei vaadi uskollisuutta Lapin vanhemille eikä Oulun Jumalan huoneen hallituksellekaan.

      • aikanaan
        ...................... kirjoitti:

        Jos toivot lähimmäiselle kovia koettelemuksia niin se on ainoastaan hyvää, ei koskaan pahaa, sillä Herra on hyvä.

        Paha on ihmisen aiheuttamaa. Ja pahan toivominen toiselle on pahaa.

        Herra on aina hyvä: hän antaa koetuksen ja katsoo itse että se kestetään. Siksi Herra on hyvä.
        Joten, älä toivota pahaa vaan hyvää -Herralta, silloin se on aina hyvää vaikka se meistä tuntuisi pahalta, jeps :-)

        Jos muistat Paavalin sanat eräästä syntiin joutuneesta ihmisestä. Paavali sanoi: hän jättää hänet saatanan haltuun, että hänen sielunsa pelastuisi.

      • ...............
        Jahnukainen kirjoitti:

        Teidän joukkon eksyneet ovat totisesti äpäriä, ei teillä ole isää eikä äitiä maan päällä. Ei ole teillä Isää Jumalaa taivaassa eikä seurakuntaa Äitinä maan päällä.

        On paljon helpompi tehdä parannusta maailmasta kuin väärästä jumalisuudesta. Niin kuin Jeesuskin vertauksessaan sanoo;jos mahdollista hän hänet löytää vuorilta, eli väärästä jumalisuuden seasta. Sinne eksyneet eivät edes tiedä milloin ja missä hän on eksynyt.

        He ovatkin niin pyörällä päästään että kysyvät kertokaa nyt missä olen väärässä vaikka ympärillä olevat sen näkevät selvästi.

        että, kuinka sitä pientä Jeesus-lastakin nimiteltiin äpäräksi. Se oli muuten yksi syy miksi hänet ristiinnaulittiin. Kristus on kärsinyt senkin. Me kuljemme äpäriksi haukuttuina, Jumalan pilkkaajina niin kuin Herramme Mestarimmekin on kulkenut, huom! puolustamatta itseään

      • Tallukka
        .................... kirjoitti:

        kun Herra Jeesus on matkassa mukana. Olkoon matka Sauhan Sanalaisten luona, töissä, kotona, missä tahansa. Kiitos kuitenkin kutsusta.

        Näin se on Jeesus on omiensa kanssa aina jokapaikassa. Erityisesti Hän sanoo olevansa siellä missä Kaksi tai kolme koontuu:"minun(Jeesuksen) nimeen. Onnellista kotimatkaa Jumalan armossa ja rauhassa. Tulkaa kaikki kotiin tulkaa, tulkaa pienet lapsetkin kutsua tää on majeesteetin itse taivaan Jumalan.

      • Huopahattu ...
        Tallukka kirjoitti:

        Jumalan sana kehoittaa ,"että he yhtä olisivat". Samoin on yksi "lammas huone", ei siitä monta, väärää ja oikeaa. Jeesus sanoo: "minulla on myös muita lampaita joita minun pitää paimentaman ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen".
        Näin olemme aina uskoneet raamattujen ja apostolien opetusten mukaisesti. Tähän perustuu lestadiolainen alkuherätys ja sille uskollisena oleminen. Se on sama kuin raamatulle ja Jeesukselle uskollisena oleminen. Kukaan elävässä uskossa oleva ei vaadi uskollisuutta Lapin vanhemille eikä Oulun Jumalan huoneen hallituksellekaan.

        Sinulla näyttää olevan sekaisin aita ja aidan seipäät, etkä näe metsää puilta.

      • ..................
        Tallukka kirjoitti:

        Jumalan sana kehoittaa ,"että he yhtä olisivat". Samoin on yksi "lammas huone", ei siitä monta, väärää ja oikeaa. Jeesus sanoo: "minulla on myös muita lampaita joita minun pitää paimentaman ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen".
        Näin olemme aina uskoneet raamattujen ja apostolien opetusten mukaisesti. Tähän perustuu lestadiolainen alkuherätys ja sille uskollisena oleminen. Se on sama kuin raamatulle ja Jeesukselle uskollisena oleminen. Kukaan elävässä uskossa oleva ei vaadi uskollisuutta Lapin vanhemille eikä Oulun Jumalan huoneen hallituksellekaan.

        muut lampaat ovat pakanoita, eli meitä, jotka emme ole juutalaisia, lihan puolesta lapsia

      • ..............................
        .................. kirjoitti:

        muut lampaat ovat pakanoita, eli meitä, jotka emme ole juutalaisia, lihan puolesta lapsia

        Mutta olemme hengellisä juutalaisia kuitenkin...............

      • .....................
        aikanaan kirjoitti:

        Jos muistat Paavalin sanat eräästä syntiin joutuneesta ihmisestä. Paavali sanoi: hän jättää hänet saatanan haltuun, että hänen sielunsa pelastuisi.

        siinä paavali toivonut pahaa. Kannattaa ensin miettiä ennenkuin asettuu Paavalin virkaan. Paavali teki monta ihmetekoa Jeesuksen nimessä ja oli täynnä Pyhää Henkeä.

        Pistä raamatun paikka näkyville jos nojaat sanoillasi johonkin sanan kohtaan

      • .......................
        .............................. kirjoitti:

        Mutta olemme hengellisä juutalaisia kuitenkin...............

        :-)

      • theoforos
        Tallukka kirjoitti:

        Jumalan sana kehoittaa ,"että he yhtä olisivat". Samoin on yksi "lammas huone", ei siitä monta, väärää ja oikeaa. Jeesus sanoo: "minulla on myös muita lampaita joita minun pitää paimentaman ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen".
        Näin olemme aina uskoneet raamattujen ja apostolien opetusten mukaisesti. Tähän perustuu lestadiolainen alkuherätys ja sille uskollisena oleminen. Se on sama kuin raamatulle ja Jeesukselle uskollisena oleminen. Kukaan elävässä uskossa oleva ei vaadi uskollisuutta Lapin vanhemille eikä Oulun Jumalan huoneen hallituksellekaan.

        Ja sekö "yksi lammashuone" on sitten eräs reilu 100-vuotias protestanttinen herätysliike? Mieti vähän sitä, niin tulet varmasti toisiin ajatuksiin, ja saatat päästä oikeille jäljille...

      • kesäheinä
        aloittaja kirjoitti:

        ajattelen minäkin..
        Ainut vaan, että minä olen lähtenyt liikkeestä vasta vajaa kaksi vuotta sitten ja lähtemisprosessi on ollut aika vaikea. Elikkä lestadiolaisesta ajatustavasta irroittautuminen on joskus aika hankalaa. Mutta en pidä sitä mitenkään ihmeenä, koska on onhan minulle kaksikymmentä vuotta opetettu tätä ainutta ja oikeaa oppia. Koko elämä on ensin perustettuna tietyn uskon varaan ja sitten kun siitä irrottautuu, niin se ei ole aina niin helppoa. Joutuu laittamaan kaikki elämänsä palikat uuteen järjestykseen ja hankkimaan uusiakin.

        Vaikeinta minulle on se, että sukulaiset yrittävät vieläkin käännyttää minua ja osa ei ole ollenkaan tekemisissä valintani vuoksi. Olen sukuni musta lammas tai yksi niistä. "Ystäväni" jättivät minut heti kun seuroissa lakkasin käymästä. Mietin siis, että onko aitoa ystävyyttä ollutkaan. kun taas ei-lestadiolaiset ystäväni eivät ole koskaan hylänneet minua, ei silloinkaan kun olin tiukan linjan lestadiolainen. Että se siitä maailman ihmisten kylmyydestä ja rakkaudettomuudesta.

        Suhtautumiseni uskon asioihin on melkolailla samanlaista kuin sinulla.. (siis kesäheinä) En tiedä mihin uskon ja uskonko mihinkään.
        Muuten toivon, että voisin elää sellaista elämää kuin haluaisin tästä eteenpäin ilman muiden ihmisten ohjailua. Että saisin tehdä omat päätökseni itse..!

        Ymmärrän hyvin mitä käyt läpi, vaikka vuosien varrella muistot ovat haalistuneet. Painostus, syyllistäminen, suoranainen sääli - kaikki on käyty läpi. Koin kuitenkin loukkaavimmaksi hyvää tarkoittavat "käännytysyritykset"; elin vihdoin sellaista elämää kun halusin ja joku katsoi oikeudekseen lempeän ystävälllisesti kertoa että olen kadotukseen menossa enkä ymmärrä mitä teen ja yada yada. Sinänsä tietysti hedelmällistä tuo toiminta, että koin entistä ahdistavammaksi minkäänlaiset yhteydet ko. liikkeeseen ja oli helpompi repiä itsensä irti. Mielestäni on sekä yksilön ajattelukykyä halveksivaa että äärettömän itsekästä kulkea ympäriinsä kertomassa mikä on oikea tapa elää.

        Siksipä vältänkin jakamasta kenellekään mitään ohjeita, kyllä sen yleensä itse kukin tietää milloin tuntuu niin pahalta että jonkin pitää muuttua. Jos siis vain kuuntelee itseään...

        Tunnen nykyisin joitakuita lestadiolaisuuden kanssa kipuilevia henkilöitä, jotka ovat aina silloin tällöin ravintolaelämässä ja palaavat katuvina seurakuntaan. Humalassakin jotkut ovat kovia käännyttäjiä, mutta suotakoon se heille; omaa syyllisyyttään se varmaan yrittävät lähinnä hälventää.

        Syyllisyyden tunteen puuttuminen ja se, että ymmärsin minulla olevan oikeuden tehdä mitä haluan vaikka koko maailma olisi eri mieltä - se oli hienoimpia asioita jotka valkenivat minulle muutamia vuosia lähdön jälkeen. (Tämä lause siis viittaa suoraan oikeuteeni valita vakaumukseni, ei mihinkään ihmisyyttä loukkaavaan tai muuten hämärään.:D ) Joillakin tie on varmaan ollut paljon kivisempi, en ollut oikeastaan koskaan kunnolla sosiaalistunut lestadiolaisyhteisöön joten en kokenut lähtöä niin kipeästi.

        Jännä juttu, miten tätäkin ketjua lukiessa tulee elävästi mieleen se sama ahdistus; nyt vain muistona. Samaa raamatulla päähän hakkaamista ja jakeiden ulkoa lukua; montaakaan ei edes kiinnosta toisen ihmisen hyvinvointi. Siksi kai lähdinkin; en nähnyt rakkautta tai hyväksyntää vaan sääntöjä ja alistamista. Pyydän anteeksi jos loukkasin jotakuta ajtuksellani, myönnän sen olleen subjektiivinen kokemukseni eikä mikään universaali totuus.

      • kesäheinä
        sinulle ... kirjoitti:

        Toivon sinulle oikein kovia koettelemuksia pahoja aikoja, jotka raastavat sisimpääsi.

        Niin, miksipä sitä helvettiä tai saatanaa pelkäisi kun ihmiset ovat tällaisia. Kyllä ne pelättävät asiat ovat ihan muualla kuin tuonpuoleisessa, mitä tietenkään tuskin lähimmäiselleen pahaa toivova ymmärtää.

        No, live and let live, toivon että piposi kireys vähään hellittää, ehkä aitten alat ajatella tuntemattomista kanssaihmisistä hyvääkin...

      • kiitoksia rehellisyydestä
        kesäheinä kirjoitti:

        Ymmärrän hyvin mitä käyt läpi, vaikka vuosien varrella muistot ovat haalistuneet. Painostus, syyllistäminen, suoranainen sääli - kaikki on käyty läpi. Koin kuitenkin loukkaavimmaksi hyvää tarkoittavat "käännytysyritykset"; elin vihdoin sellaista elämää kun halusin ja joku katsoi oikeudekseen lempeän ystävälllisesti kertoa että olen kadotukseen menossa enkä ymmärrä mitä teen ja yada yada. Sinänsä tietysti hedelmällistä tuo toiminta, että koin entistä ahdistavammaksi minkäänlaiset yhteydet ko. liikkeeseen ja oli helpompi repiä itsensä irti. Mielestäni on sekä yksilön ajattelukykyä halveksivaa että äärettömän itsekästä kulkea ympäriinsä kertomassa mikä on oikea tapa elää.

        Siksipä vältänkin jakamasta kenellekään mitään ohjeita, kyllä sen yleensä itse kukin tietää milloin tuntuu niin pahalta että jonkin pitää muuttua. Jos siis vain kuuntelee itseään...

        Tunnen nykyisin joitakuita lestadiolaisuuden kanssa kipuilevia henkilöitä, jotka ovat aina silloin tällöin ravintolaelämässä ja palaavat katuvina seurakuntaan. Humalassakin jotkut ovat kovia käännyttäjiä, mutta suotakoon se heille; omaa syyllisyyttään se varmaan yrittävät lähinnä hälventää.

        Syyllisyyden tunteen puuttuminen ja se, että ymmärsin minulla olevan oikeuden tehdä mitä haluan vaikka koko maailma olisi eri mieltä - se oli hienoimpia asioita jotka valkenivat minulle muutamia vuosia lähdön jälkeen. (Tämä lause siis viittaa suoraan oikeuteeni valita vakaumukseni, ei mihinkään ihmisyyttä loukkaavaan tai muuten hämärään.:D ) Joillakin tie on varmaan ollut paljon kivisempi, en ollut oikeastaan koskaan kunnolla sosiaalistunut lestadiolaisyhteisöön joten en kokenut lähtöä niin kipeästi.

        Jännä juttu, miten tätäkin ketjua lukiessa tulee elävästi mieleen se sama ahdistus; nyt vain muistona. Samaa raamatulla päähän hakkaamista ja jakeiden ulkoa lukua; montaakaan ei edes kiinnosta toisen ihmisen hyvinvointi. Siksi kai lähdinkin; en nähnyt rakkautta tai hyväksyntää vaan sääntöjä ja alistamista. Pyydän anteeksi jos loukkasin jotakuta ajtuksellani, myönnän sen olleen subjektiivinen kokemukseni eikä mikään universaali totuus.

        Hei vaan, kesäheinä! Ymmärrän hyvin sinua. Itsekin riuhtaisin itseni tuosta kaikesta ihmistekoisesta. Koen sen Jumalan armona, koska muuten olisin varmaan kuolemaani saakka luottanut seurakuntaan pelastajanani. Nyt olen saanut luottaa vain Jeesukseen. Sinulle sanoisin, että Jumala ei pakota ketään! Mut jos sulle joskus tulee tarve, niin Herra on sua avosylin vastassa ja ilman mitään vaatimuksia. Kaikkea hyvää sulle ja kaikille muille keskustelijoille!

      • Tzantta
        ..................... kirjoitti:

        päälyyli:-)

        on päälyyli?

      • Tallukka
        theoforos kirjoitti:

        Ja sekö "yksi lammashuone" on sitten eräs reilu 100-vuotias protestanttinen herätysliike? Mieti vähän sitä, niin tulet varmasti toisiin ajatuksiin, ja saatat päästä oikeille jäljille...

        Kyllä se on paljon vanhempi. Koska se on rakennettu jo vanhanliiton prpfetoojen ennusten päälle ja apostollien tunnustuken päälle. Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen. Ensimmäisenä helluntaina perustettiin kristillinen seurakunta ja Kristuksen kirkko. Lapin alkuherätys on sille suoraa jatkumoa. Pyhän Hengen tulet puhalsivat liekkien lailla.

      • Tallukka
        kiitoksia rehellisyydestä kirjoitti:

        Hei vaan, kesäheinä! Ymmärrän hyvin sinua. Itsekin riuhtaisin itseni tuosta kaikesta ihmistekoisesta. Koen sen Jumalan armona, koska muuten olisin varmaan kuolemaani saakka luottanut seurakuntaan pelastajanani. Nyt olen saanut luottaa vain Jeesukseen. Sinulle sanoisin, että Jumala ei pakota ketään! Mut jos sulle joskus tulee tarve, niin Herra on sua avosylin vastassa ja ilman mitään vaatimuksia. Kaikkea hyvää sulle ja kaikille muille keskustelijoille!

        En halua olla Sinua tuomitsemassa. En syylistämässä. Olet kokenut elämässäsi ja seurakunnassa kovia. Näin uskon monen kohdalla olevan. Susia lamppaitten vaatteissa on aina esiintynyt. Voi kuinka jaksaisit uskoa, että Jeesus joka on seurakunnan todellinen pää on kaiken inhimillisen yläpuolella. Ei kannata jättää
        omaa hengellistä kotia.Tule rohkeasti seuroihin sellaisena kuin olet.

      • Tzantta
        kesäheinä kirjoitti:

        Ymmärrän hyvin mitä käyt läpi, vaikka vuosien varrella muistot ovat haalistuneet. Painostus, syyllistäminen, suoranainen sääli - kaikki on käyty läpi. Koin kuitenkin loukkaavimmaksi hyvää tarkoittavat "käännytysyritykset"; elin vihdoin sellaista elämää kun halusin ja joku katsoi oikeudekseen lempeän ystävälllisesti kertoa että olen kadotukseen menossa enkä ymmärrä mitä teen ja yada yada. Sinänsä tietysti hedelmällistä tuo toiminta, että koin entistä ahdistavammaksi minkäänlaiset yhteydet ko. liikkeeseen ja oli helpompi repiä itsensä irti. Mielestäni on sekä yksilön ajattelukykyä halveksivaa että äärettömän itsekästä kulkea ympäriinsä kertomassa mikä on oikea tapa elää.

        Siksipä vältänkin jakamasta kenellekään mitään ohjeita, kyllä sen yleensä itse kukin tietää milloin tuntuu niin pahalta että jonkin pitää muuttua. Jos siis vain kuuntelee itseään...

        Tunnen nykyisin joitakuita lestadiolaisuuden kanssa kipuilevia henkilöitä, jotka ovat aina silloin tällöin ravintolaelämässä ja palaavat katuvina seurakuntaan. Humalassakin jotkut ovat kovia käännyttäjiä, mutta suotakoon se heille; omaa syyllisyyttään se varmaan yrittävät lähinnä hälventää.

        Syyllisyyden tunteen puuttuminen ja se, että ymmärsin minulla olevan oikeuden tehdä mitä haluan vaikka koko maailma olisi eri mieltä - se oli hienoimpia asioita jotka valkenivat minulle muutamia vuosia lähdön jälkeen. (Tämä lause siis viittaa suoraan oikeuteeni valita vakaumukseni, ei mihinkään ihmisyyttä loukkaavaan tai muuten hämärään.:D ) Joillakin tie on varmaan ollut paljon kivisempi, en ollut oikeastaan koskaan kunnolla sosiaalistunut lestadiolaisyhteisöön joten en kokenut lähtöä niin kipeästi.

        Jännä juttu, miten tätäkin ketjua lukiessa tulee elävästi mieleen se sama ahdistus; nyt vain muistona. Samaa raamatulla päähän hakkaamista ja jakeiden ulkoa lukua; montaakaan ei edes kiinnosta toisen ihmisen hyvinvointi. Siksi kai lähdinkin; en nähnyt rakkautta tai hyväksyntää vaan sääntöjä ja alistamista. Pyydän anteeksi jos loukkasin jotakuta ajtuksellani, myönnän sen olleen subjektiivinen kokemukseni eikä mikään universaali totuus.

        *Tunnen nykyisin joitakuita lestadiolaisuuden kanssa kipuilevia henkilöitä, jotka ovat aina silloin tällöin ravintolaelämässä ja palaavat katuvina seurakuntaan. Humalassakin jotkut ovat kovia käännyttäjiä, mutta suotakoon se heille; omaa syyllisyyttään se varmaan yrittävät lähinnä hälventää.*

        Ovatko seurakunta ja ravintolaelämä toisensa poissulkevia? Tai onko meno sitten ravintolaan ja ryyppäämään, jos ei askeleet suuntaa seuroihin? On kai sitä elämässä muutakin, mutta tuohan oli tietysti vain esimerkki?

      • theoforos
        Tallukka kirjoitti:

        Kyllä se on paljon vanhempi. Koska se on rakennettu jo vanhanliiton prpfetoojen ennusten päälle ja apostollien tunnustuken päälle. Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen. Ensimmäisenä helluntaina perustettiin kristillinen seurakunta ja Kristuksen kirkko. Lapin alkuherätys on sille suoraa jatkumoa. Pyhän Hengen tulet puhalsivat liekkien lailla.

        Juuret ovat auttamattomasti poikki. Jos jokin yhteisö on "lammashuone", niin sen on oltava ollut sellaisenaan olemassa aina apostoleista asti. Esikoislestadiolaisuus (eikä mikään muukaan lestadiolaisuus) ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti, ja siten jää jäljelle tasan kaksi vaihtoehtoa:

        1. Lammashuone ei ole mikään yksittäinen yhteisö.
        2. Lammashuone on joku muu yhteisö kuin (esikois)lestadiolaisuus).

      • theoforos
        Tzantta kirjoitti:

        on päälyyli?

        Voihan se olla myös Posti Laatikko...

      • ................
        theoforos kirjoitti:

        Voihan se olla myös Posti Laatikko...

        Perus Lestadiolainen

      • edes seurakunan tuntomerkkejä
        Tallukka kirjoitti:

        Kyllä se on paljon vanhempi. Koska se on rakennettu jo vanhanliiton prpfetoojen ennusten päälle ja apostollien tunnustuken päälle. Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen. Ensimmäisenä helluntaina perustettiin kristillinen seurakunta ja Kristuksen kirkko. Lapin alkuherätys on sille suoraa jatkumoa. Pyhän Hengen tulet puhalsivat liekkien lailla.

        ei esikoisuus ole mikään seurakunta, se on seurakunnan sisällä toimiva hengellinen yhteisö.

        kuolee pikkuhiljaa, jos lappiusko saa jatkua.

      • aloittaja
        Tzantta kirjoitti:

        *Tunnen nykyisin joitakuita lestadiolaisuuden kanssa kipuilevia henkilöitä, jotka ovat aina silloin tällöin ravintolaelämässä ja palaavat katuvina seurakuntaan. Humalassakin jotkut ovat kovia käännyttäjiä, mutta suotakoon se heille; omaa syyllisyyttään se varmaan yrittävät lähinnä hälventää.*

        Ovatko seurakunta ja ravintolaelämä toisensa poissulkevia? Tai onko meno sitten ravintolaan ja ryyppäämään, jos ei askeleet suuntaa seuroihin? On kai sitä elämässä muutakin, mutta tuohan oli tietysti vain esimerkki?

        se melkein niin on, että seurakunta ja ravintolaelämä ovat toisensa poissulkevia. Ainakin minun kokemukseni mukaan alkoholin kohtuullistakin ottamista ja jo ravintolaan menemistä bailaus tms. mielessä(niinkuin kesäheinän kirjoituksesta asian ymmärsin) pidetään kauhistuttavina synteinä. Jos sellaiseen "lankeaa" tulisi lestadiolaisopin mukaan asiasta tehdä parannusta ja rukoilla katumusta jumalalta.
        Luulisin, että kesäheinä kertoi ravintolaelämän esimerkkinä. Voihan sitä elää muunkinlaisessa "syntielämässä" ja aina silti palata takaisin seurakuntaan katuvana tai ainakin katuvaa teeskentelevänä.

        Siitä minullakin on kokemusta kuinka minulle yritetään "lempeästi" kertoa, että olen matkalla helvettiin, kun olen lestadiolaisuuden jättänyt. Ja muistutetaan siitäkin, että miltäs tuntuu kun vien omat lapsenikin mukanani sinne huonolla esimerkilläni ja väärällä opetuksella.

        Kun irroutaumiseni alkoi roikuin vielä mukana yhteisön toiminnassa, mutta kuljin myös baarielämässä ja elin muutenkin lestadiolaisten oppien vastaisesti. Mutta lopulta tajusin, että jos haluan irti niin irtiotto on tehtävä tosissaan. Joten lopetin mukana roikkumisen. Aika pitkään olin mukana vaikka sisimmässäni olin jo yhteisön jättänyt, mutta kun tiiviin uskonyhteisön jättäminen ei juuri sosiaalisten paineiden takia ole kovin helppoa..
        Mutta samoja kokemuksia löytyy kuin joltain muultakin täällä. Kiva tietää ettei ole ainoa!

      • vielä vähän
        aloittaja kirjoitti:

        se melkein niin on, että seurakunta ja ravintolaelämä ovat toisensa poissulkevia. Ainakin minun kokemukseni mukaan alkoholin kohtuullistakin ottamista ja jo ravintolaan menemistä bailaus tms. mielessä(niinkuin kesäheinän kirjoituksesta asian ymmärsin) pidetään kauhistuttavina synteinä. Jos sellaiseen "lankeaa" tulisi lestadiolaisopin mukaan asiasta tehdä parannusta ja rukoilla katumusta jumalalta.
        Luulisin, että kesäheinä kertoi ravintolaelämän esimerkkinä. Voihan sitä elää muunkinlaisessa "syntielämässä" ja aina silti palata takaisin seurakuntaan katuvana tai ainakin katuvaa teeskentelevänä.

        Siitä minullakin on kokemusta kuinka minulle yritetään "lempeästi" kertoa, että olen matkalla helvettiin, kun olen lestadiolaisuuden jättänyt. Ja muistutetaan siitäkin, että miltäs tuntuu kun vien omat lapsenikin mukanani sinne huonolla esimerkilläni ja väärällä opetuksella.

        Kun irroutaumiseni alkoi roikuin vielä mukana yhteisön toiminnassa, mutta kuljin myös baarielämässä ja elin muutenkin lestadiolaisten oppien vastaisesti. Mutta lopulta tajusin, että jos haluan irti niin irtiotto on tehtävä tosissaan. Joten lopetin mukana roikkumisen. Aika pitkään olin mukana vaikka sisimmässäni olin jo yhteisön jättänyt, mutta kun tiiviin uskonyhteisön jättäminen ei juuri sosiaalisten paineiden takia ole kovin helppoa..
        Mutta samoja kokemuksia löytyy kuin joltain muultakin täällä. Kiva tietää ettei ole ainoa!

        Ei varmaan ole helppoa olla plyyli. kun tiedämme, millainen poppoo es lestat on. Selkeesti kaksijakoista , kun "toiseen suuntaan kumarrat, toiseen pyllistät". Joten- mitä voimme tehdä? Ainoastaan rukoilla vai miten? Jos rakkauden ja kahtia jakautumisen pelon nimissä ollaan hiljaa, onko sillä mahdollisesti siunausta ?

      • kesäheinä
        Tzantta kirjoitti:

        *Tunnen nykyisin joitakuita lestadiolaisuuden kanssa kipuilevia henkilöitä, jotka ovat aina silloin tällöin ravintolaelämässä ja palaavat katuvina seurakuntaan. Humalassakin jotkut ovat kovia käännyttäjiä, mutta suotakoon se heille; omaa syyllisyyttään se varmaan yrittävät lähinnä hälventää.*

        Ovatko seurakunta ja ravintolaelämä toisensa poissulkevia? Tai onko meno sitten ravintolaan ja ryyppäämään, jos ei askeleet suuntaa seuroihin? On kai sitä elämässä muutakin, mutta tuohan oli tietysti vain esimerkki?

        Ei, ei elämässä ole muuta kuin dokaaminen jos ei seuroissa käy ja sitä olenkin tehnyt siitä asti kun lestadiolaisuudesta erkanin. :D

        Heh. Tämä oli tosiaan esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on tasapainoilla ikäänkuin kahden maailman välillä. Lisäksi syyllisyyden tunteminen ko. toiminnasta pistää lestadiolaisuuteen kasvatetun silmiin, voin vain olla iloinen siitä että en sitä tunne. Minun mielestäni ravintolassa käynti ja/tai humalassa olo ei kenekään elämää huonommaksi tee tai estä esimerkiksi uskomista jumalaan, (alkoholismi onkin sitten erikseen kun elämän laadusta ja lähimmäisten vahingoittamisesta puhutaan), vaan se ongelma on näillä lestadiolaisilla jotka eivät tiedä mitä ja kenen ehdoilla tekisivät. Ap tuossa alapuolella olevassa kommentissa antaakin myös valotusta asiaan.

        Pointtini oli se(kin), että paljon turhaa syyllisyyttä kannetaan asioista jotka eivät välttämättä ketään vahingoita. Baarissa käynti kun ei kenestäkään tee huonompaa ihmistä minun logiikallani; se mitä tuomitsisin on toisten ihmisten kaltoin kohtelu mitä juhliminen nyt useimmiten ei kuitenkaan ole.

        Menee kyllä hiukan offtopiciksi mutta menköön...

      • aloittaja
        kesäheinä kirjoitti:

        Ei, ei elämässä ole muuta kuin dokaaminen jos ei seuroissa käy ja sitä olenkin tehnyt siitä asti kun lestadiolaisuudesta erkanin. :D

        Heh. Tämä oli tosiaan esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on tasapainoilla ikäänkuin kahden maailman välillä. Lisäksi syyllisyyden tunteminen ko. toiminnasta pistää lestadiolaisuuteen kasvatetun silmiin, voin vain olla iloinen siitä että en sitä tunne. Minun mielestäni ravintolassa käynti ja/tai humalassa olo ei kenekään elämää huonommaksi tee tai estä esimerkiksi uskomista jumalaan, (alkoholismi onkin sitten erikseen kun elämän laadusta ja lähimmäisten vahingoittamisesta puhutaan), vaan se ongelma on näillä lestadiolaisilla jotka eivät tiedä mitä ja kenen ehdoilla tekisivät. Ap tuossa alapuolella olevassa kommentissa antaakin myös valotusta asiaan.

        Pointtini oli se(kin), että paljon turhaa syyllisyyttä kannetaan asioista jotka eivät välttämättä ketään vahingoita. Baarissa käynti kun ei kenestäkään tee huonompaa ihmistä minun logiikallani; se mitä tuomitsisin on toisten ihmisten kaltoin kohtelu mitä juhliminen nyt useimmiten ei kuitenkaan ole.

        Menee kyllä hiukan offtopiciksi mutta menköön...

        on: tasapainoilua, kahden täysin erilaisen maailman välissä. Jotka kyllä monessa määrin sulkevat toisensa pois.. Ainakin olen kuullut saarnaajien sanovan, ettei voi kulkea ikään kuin toinen jalka maailmassa ja toinen lestadiolaisuudessa(kristillisyydessä).

        Olen miettinyt omaatuntoa ja syyllisyyden tuntoa ja tullut siihen tulokseen, että omatunto on opetettu. Eli siis huonon omantunnon tunteminen riippuu hyvin paljon siitä mihin ihminen on kasvatettu uskomaan. Enkä koe, että jatkuva itsensä syyttely olisi kovin mukavaa elämää. Mutta sen takia syyllisyyden tunteminen on niin helppoa.
        Jos ajatellaan, että on aivan polvenkorkuisesta asti kuullut sellaista saarnaa, että esim. juominen edes kohtuullinen ottaminen on kauhea synti ja mentiinpä minun lapsuuden paikkakunnallani niin pitkälle, että lapsille saarnattiin, että jos edes leikit juovasi on se yhtä suuri synti kuin juominen itse. Niin en tosiaankaan pidä ihmeenä, miksi nämä kahden maailman välissä palloilevat ihmiset tuntevat suurta syyllisyyttä esim. käydessään ravintolassa. Itse en sellaista pahana pidä(tai tunne siitä syyllisyyttä) jos joskus alkoholia kohtuudella ottaa.. Kohtuus kaikessa tietysti!

        Itsessäni pidän pahimpana piirteenä sitä, että minuun istutettu "vain me olemme oikeassa" -oppi, tunkee esiin muillakin elämän alueilla kuin uskon asioissa. En toisaalta ole kovin suvaitsevainen ihminen, vaikka haluaisinkin. Se on piirre, jota minun täytyy itsessäni jatkuvasti kehittää. Koska yhteisö, jossa elin, ei ole niitä maailman suvaitsevaisimpia. Ja onhan se selvä, että kasvatus ja lapsuus vaikuttavat ihmisen aikuisuudessakin!

      • Kirkomies
        kesäheinä kirjoitti:

        Ei, ei elämässä ole muuta kuin dokaaminen jos ei seuroissa käy ja sitä olenkin tehnyt siitä asti kun lestadiolaisuudesta erkanin. :D

        Heh. Tämä oli tosiaan esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on tasapainoilla ikäänkuin kahden maailman välillä. Lisäksi syyllisyyden tunteminen ko. toiminnasta pistää lestadiolaisuuteen kasvatetun silmiin, voin vain olla iloinen siitä että en sitä tunne. Minun mielestäni ravintolassa käynti ja/tai humalassa olo ei kenekään elämää huonommaksi tee tai estä esimerkiksi uskomista jumalaan, (alkoholismi onkin sitten erikseen kun elämän laadusta ja lähimmäisten vahingoittamisesta puhutaan), vaan se ongelma on näillä lestadiolaisilla jotka eivät tiedä mitä ja kenen ehdoilla tekisivät. Ap tuossa alapuolella olevassa kommentissa antaakin myös valotusta asiaan.

        Pointtini oli se(kin), että paljon turhaa syyllisyyttä kannetaan asioista jotka eivät välttämättä ketään vahingoita. Baarissa käynti kun ei kenestäkään tee huonompaa ihmistä minun logiikallani; se mitä tuomitsisin on toisten ihmisten kaltoin kohtelu mitä juhliminen nyt useimmiten ei kuitenkaan ole.

        Menee kyllä hiukan offtopiciksi mutta menköön...

        Olen edellee sitä mieltä, että vaikka olist käynyt ravintolassa tai muussa paikassa jota ei pidetä perinteisesti uskovalle sopivana. Älä jätä seuroja. Jumalan valtakunnassa ei ole niitä ulosheittäjiä vaan sisään auttajia.
        Tule seuroihin.

      • on sisällisesti teissä
        Tallukka kirjoitti:

        En halua olla Sinua tuomitsemassa. En syylistämässä. Olet kokenut elämässäsi ja seurakunnassa kovia. Näin uskon monen kohdalla olevan. Susia lamppaitten vaatteissa on aina esiintynyt. Voi kuinka jaksaisit uskoa, että Jeesus joka on seurakunnan todellinen pää on kaiken inhimillisen yläpuolella. Ei kannata jättää
        omaa hengellistä kotia.Tule rohkeasti seuroihin sellaisena kuin olet.

        Synnyin e.lest. perheeseen, lapsuuden kasvoin tiukasti lain alla, tein retkiä maailmaan, paaduin syntielämälle, Jumala herätti minut, palasin e.lest. pariin, joskus uskoin, joskus en, muutama ihana uskoa vahvistava ja vain Kristusta kirkastava saarna kuului silloin tällöin, useimmiten ne olivat meidän omaa syntisyyttämme kirkastavia saarnoja, mutta ne eivät riittäneet pitämään minua hengellisesti elossa. Minun piti "kuolla" tälle ns. oikealle kristillisyydelle ja huutaa apua, että löytäisin tien taivaaseen. Taivaan Isä pikku hiljaa kirkasti minulle asioita SANANSA kautta ja löysin oman turvallisen Sanassa pysyvän seurakuntayhteyden (jossa paimenien saarnoja saa ja kuuluukin tarkastella raamatun valossa). Ja se mitä löysin, oli itseasiassa luterilaisuudessa, kai sitä nykyään kutsutaan tunnustukselliseksi luterilaisuudeksi tai vanhauskoisuudeksi. Mutta uskon, että Jeesuksen lampaita on kaikkialla maailmassa, missä evankeliumia julistetaan ja Herra pystyy Pyhän Henkensä kautta ylläpitämään lampaidensa uskoa harhaisissakin seurakunnissa. Mielestäni sellaisiin ei vaan kannata tarkoituksesllisesti jäädä. Ja mielestäni (anteeksi kaikki, ketä tällä loukkaan!) e.lest. edustaa yhtä näistä. Onneksi siellä on kyllä ristiinnaulittu Jeesus, mutta liian paljon kaikkea ihmistekoista sen ympärillä.
        Ei meitä PELASTA se, että me ryvemme omien syntiemme tuntemisessa ja tarjoamme niitä Jumalalle uhrina, vaan yksin JEESUKSEN LUNASTUSTUSTYÖ, joka pitää sisällään myös ruumiin ylösnousemisen (kirkastetun sellaisen). Mutta e.lest. on vallalla kummallinen, "kaiken" ruumiillisen kieltäminen. Vaikka Jeesuskin on antanut meille sakramenttiksi oman ruumiinsa ja lihansa syömisen, jotta pysyisimme osallisina hänen lunastustyöhönsä.

        Lutherin ja tunnustuskirjojen mukaan oikeassa seurakunnassa on myös sakramentit. Eihän e.lest. ole ilman ev.lut. kirkkoa sellainen, vai pitääkö muka synninpäästön julistus sisällään ehtoollisen?!

        Eli Jeesus on seurakunnan pää, mutta meillä ihmisillä ei ole sellaisia silmiä, että me näkisimme sen (maailmanlaajuisen) seurakunnan rajat!

        Mut pysytään vain Jeesuksen uskossa, kuuluimmepa mihin kristilliseen seurakuntaan tahansa!

      • Turhaa luulet
        edes seurakunan tuntomerkkejä kirjoitti:

        ei esikoisuus ole mikään seurakunta, se on seurakunnan sisällä toimiva hengellinen yhteisö.

        kuolee pikkuhiljaa, jos lappiusko saa jatkua.

        Esikoisuus ei kuole mihinkään, se kasvaa kovaa vauhtia. Rukoushuoneita laajennetaan niin ruotsissa ja ameriikassa kuin suomessakin.

      • theoforos
        Turhaa luulet kirjoitti:

        Esikoisuus ei kuole mihinkään, se kasvaa kovaa vauhtia. Rukoushuoneita laajennetaan niin ruotsissa ja ameriikassa kuin suomessakin.

        Ehkä hän tarkoitti, että se kuolee hengellisesti, eikä että se katoaa kartalta?

        Epäterveeseen suuntaan se on menossa joka tapauksessa, ja jos vielä saatetaan lahkolaistuminen päätökseensä omine "ehtoollisineen", niin sitten tätä epätervettä kehitystä ei pidättele enää mikään. Uppoava laiva kannattaisi jättää oman hengellisen ja henkisen hyvinvointinsa vuoksi.

      • joukko..
        theoforos kirjoitti:

        Ehkä hän tarkoitti, että se kuolee hengellisesti, eikä että se katoaa kartalta?

        Epäterveeseen suuntaan se on menossa joka tapauksessa, ja jos vielä saatetaan lahkolaistuminen päätökseensä omine "ehtoollisineen", niin sitten tätä epätervettä kehitystä ei pidättele enää mikään. Uppoava laiva kannattaisi jättää oman hengellisen ja henkisen hyvinvointinsa vuoksi.

        Se rarkoittaa juuri sitä hengellisyyttä. Jos Esikoisuus vähenisi hengellisen kuoleman kautta, niin siinäkin tapauksessa joukko pienenisi. Sellaiset ihmiset jotka ovat hengellisesti kuolleet eivät enään käy heidän kokouksissa. Tästä on hyvä esimerkki näistä lapinmaan haukkujista suurin osa heistä on käynyt näkymättömiksi kokouksissa. He kyllä pitävät ainakin osa, että he ovat vielä hengellisiä, mutta elävät toisin kuin kristityt.

      • Kirkonmies
        theoforos kirjoitti:

        Ehkä hän tarkoitti, että se kuolee hengellisesti, eikä että se katoaa kartalta?

        Epäterveeseen suuntaan se on menossa joka tapauksessa, ja jos vielä saatetaan lahkolaistuminen päätökseensä omine "ehtoollisineen", niin sitten tätä epätervettä kehitystä ei pidättele enää mikään. Uppoava laiva kannattaisi jättää oman hengellisen ja henkisen hyvinvointinsa vuoksi.

        Haluaisin jo vihdoinkin loppumaan tuon kirjoittelun ja parjauksen. Emme ole eroamassa kirkosta. Ei ruotsissa eikä muuallakaan. Luhter-säätiö joka kovin pitäytyy SLEY:n käänöksissä on sitä vastoin käytännössä eronnut kirkossa. Haukutte väärää puuta,. On oikein keskustella sakramenttiopista. Se ei ole sama kuin eroaminen kirkosta. Te olette argippa ja muutama muu eronneet ja omin jaloin kävelleet ulos Jumalan armovaltakunnasta katkeruuteen ja vihaan. Se näkyy joka kirjoituksesta.
        On paljon pappejakin jotka paheksuvat meidän kansamme nykymenoa. Muotojumalliset kirkon päälle uskovat eivät sitä huomaa. Riittää kun on rakkaat papit ja virsikirja. Ja meidät on kastettu jne. se liturgia jatkuu.Kuulostaa niin Paavin menoilta.

      • varoa vaaraa
        Kirkonmies kirjoitti:

        Haluaisin jo vihdoinkin loppumaan tuon kirjoittelun ja parjauksen. Emme ole eroamassa kirkosta. Ei ruotsissa eikä muuallakaan. Luhter-säätiö joka kovin pitäytyy SLEY:n käänöksissä on sitä vastoin käytännössä eronnut kirkossa. Haukutte väärää puuta,. On oikein keskustella sakramenttiopista. Se ei ole sama kuin eroaminen kirkosta. Te olette argippa ja muutama muu eronneet ja omin jaloin kävelleet ulos Jumalan armovaltakunnasta katkeruuteen ja vihaan. Se näkyy joka kirjoituksesta.
        On paljon pappejakin jotka paheksuvat meidän kansamme nykymenoa. Muotojumalliset kirkon päälle uskovat eivät sitä huomaa. Riittää kun on rakkaat papit ja virsikirja. Ja meidät on kastettu jne. se liturgia jatkuu.Kuulostaa niin Paavin menoilta.

        Toivoisin, että jokainen esikoinen kuitenkin ajattelisi, pelkän seuraamisen sijaan. Sokeasta hengellisyydestä ja isäin sääntö-opista olisi syytä herätä seuraamaan Jeesusta. Kaikki ei tässä maailmassa ole, miltä näyttää. Jos työt eivät ole rakkaudellisia, vaan vallanhaluisia ( enkä tarkoita tässä mitään luonteen ihanuuksia ), eikö ainoatakaan kyssäriä nouse aatoksiin?

      • kesäheinä
        aloittaja kirjoitti:

        on: tasapainoilua, kahden täysin erilaisen maailman välissä. Jotka kyllä monessa määrin sulkevat toisensa pois.. Ainakin olen kuullut saarnaajien sanovan, ettei voi kulkea ikään kuin toinen jalka maailmassa ja toinen lestadiolaisuudessa(kristillisyydessä).

        Olen miettinyt omaatuntoa ja syyllisyyden tuntoa ja tullut siihen tulokseen, että omatunto on opetettu. Eli siis huonon omantunnon tunteminen riippuu hyvin paljon siitä mihin ihminen on kasvatettu uskomaan. Enkä koe, että jatkuva itsensä syyttely olisi kovin mukavaa elämää. Mutta sen takia syyllisyyden tunteminen on niin helppoa.
        Jos ajatellaan, että on aivan polvenkorkuisesta asti kuullut sellaista saarnaa, että esim. juominen edes kohtuullinen ottaminen on kauhea synti ja mentiinpä minun lapsuuden paikkakunnallani niin pitkälle, että lapsille saarnattiin, että jos edes leikit juovasi on se yhtä suuri synti kuin juominen itse. Niin en tosiaankaan pidä ihmeenä, miksi nämä kahden maailman välissä palloilevat ihmiset tuntevat suurta syyllisyyttä esim. käydessään ravintolassa. Itse en sellaista pahana pidä(tai tunne siitä syyllisyyttä) jos joskus alkoholia kohtuudella ottaa.. Kohtuus kaikessa tietysti!

        Itsessäni pidän pahimpana piirteenä sitä, että minuun istutettu "vain me olemme oikeassa" -oppi, tunkee esiin muillakin elämän alueilla kuin uskon asioissa. En toisaalta ole kovin suvaitsevainen ihminen, vaikka haluaisinkin. Se on piirre, jota minun täytyy itsessäni jatkuvasti kehittää. Koska yhteisö, jossa elin, ei ole niitä maailman suvaitsevaisimpia. Ja onhan se selvä, että kasvatus ja lapsuus vaikuttavat ihmisen aikuisuudessakin!

        Noh, eikös ole aika sama mitä olet saaranaajien kuullut sanovan kahdessa maailmassa kulkemisesta, vaikutat fiksulta ja ajttelevalta ihmiseltä joka on varmaan itsekin huomannut sen. Sarnaajia ei oikeasti tarvitse tulkitsemaan maailmaa ollenkaan. Mutta juu, kyllä ihan oikeasti ymmärsin pointtisi; piti vain vähän tarttua tuohon lauseeseen. :)

        Ihmiset tutkitusti puolustavat oman reviirinsä rajoja; ja tässä tapauksessa tietysti reviiri on lestadioislaisyhteisö. Yhteisön rajoja pidetään yllä erottautumalla muista, missä "vain me"-oppi näyttelee suurta osaa. Ulkopuoliset koetaan usein vihamielisinä, mutta pahimpia ovat kaltaisemme takinkääntäjät. Mehän osoitamme ettei ko. liike ollutkaan mikään kohtalonomainen asia vaan valinta jonka voi tehdä suuntaan tai toiseen. Tämä horjuttaa yhteisöä ja saa aikaan epävarmuutta ja epäilyksiä ja sitä kautta jopa vihan tunteita. Sama prosessi on käynnissä kaikissa yhteisöissä, rajoja kokeillaan ja vedetään uudelleen ja niistä neuvotellaan.

        Ennakkoluuloisia olemme varmasti kaikki tietyllä tavalla, eipä sille kai muuta voi kuin yrittää kehittää itseään avoimempaan suuntaan. Ja toki jokaisella on oikeus panna suvaitsevaisuudelle rajat, vaikka kaikkia kanssaihmisiä koettaisikin kohdella arvostavasti. Joskus mielesträni suvaitsevaisuuden nimissä ollaan välinpitämättömiä, on helpompaa sanoa että omapa on asiansa kuin esimerkiksi mennä vaikeaan tilanteeseen kysymään onko jokin hätänä.

        Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa.

        Huomaatko muuten AP kuinka tämä keskustelu on kuihtunut meidän väliseksemme jollei lasketa mukaan ystävällisiä sieluja jotka haluavat kertoa jumalasta? Lestadiolaiyhteisössä ei ole sallittua puhua näistä asioista, se on kirjoittamaton sääntö jota ei rikota. Jos raamattua siteeraamalla ei voi vastata ja jos vastaus vaatisi liian kriittistä ajattelua kysymys vaietaan kuoliaaksi. Niihin hyviin kysymyksiin ei olekaan vastauksia; kysyjä alkaa epäillä korkeintaan että hän vain kuvitteli ylipäänsä edes kysyneensä. Se ahdisti minua valtavasti jo lapsena ja antoi alkusysäyksen lähdölleni. Muiden syiden ohella...

      • theoforos
        Kirkonmies kirjoitti:

        Haluaisin jo vihdoinkin loppumaan tuon kirjoittelun ja parjauksen. Emme ole eroamassa kirkosta. Ei ruotsissa eikä muuallakaan. Luhter-säätiö joka kovin pitäytyy SLEY:n käänöksissä on sitä vastoin käytännössä eronnut kirkossa. Haukutte väärää puuta,. On oikein keskustella sakramenttiopista. Se ei ole sama kuin eroaminen kirkosta. Te olette argippa ja muutama muu eronneet ja omin jaloin kävelleet ulos Jumalan armovaltakunnasta katkeruuteen ja vihaan. Se näkyy joka kirjoituksesta.
        On paljon pappejakin jotka paheksuvat meidän kansamme nykymenoa. Muotojumalliset kirkon päälle uskovat eivät sitä huomaa. Riittää kun on rakkaat papit ja virsikirja. Ja meidät on kastettu jne. se liturgia jatkuu.Kuulostaa niin Paavin menoilta.

        Ruotsissa on alettu viettää omia ehtoollisia, mikä käytännössä merkitsee, että on perustettu oma kirkko. Jos ei enää ole ehtoollisyhteyttä, niin silloin ei enää olla saman kirkon jäseniä. Muun väittäminen on pelkkää epärehellisyyttä ja hyväuskoisten sumuttamista, ja se luo varsin ikävän kuvan kyseisten hankkeiden takana olevien henkilöiden sielunliikkeistä...

        Sakramenteista keskusteleminen on eri asia kuin ryöstää itselleen sellainen tehtävä (=ehtoollisen toimittaminen), johon ei ole saanut valtuutusta.

        Kansan nykymenoa tulee paheksua, ja samoin tulee paheksua liberalisoitumista luterilaisessa kirkossa ja muualla, mutta ei itseään nostaen ja publikaania halveksien.

        Mutta paheksumistakin enemmän ennen kaikkea tulisi tutkia kirkkohistoriaa ja kirkon oppia varhaisina vuosisatoina. Voisivat silmät myös Lapin suunnalla avautua näkemään asioita uudessa valossa...

      • Eli(z)za
        kesäheinä kirjoitti:

        Ei, ei elämässä ole muuta kuin dokaaminen jos ei seuroissa käy ja sitä olenkin tehnyt siitä asti kun lestadiolaisuudesta erkanin. :D

        Heh. Tämä oli tosiaan esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on tasapainoilla ikäänkuin kahden maailman välillä. Lisäksi syyllisyyden tunteminen ko. toiminnasta pistää lestadiolaisuuteen kasvatetun silmiin, voin vain olla iloinen siitä että en sitä tunne. Minun mielestäni ravintolassa käynti ja/tai humalassa olo ei kenekään elämää huonommaksi tee tai estä esimerkiksi uskomista jumalaan, (alkoholismi onkin sitten erikseen kun elämän laadusta ja lähimmäisten vahingoittamisesta puhutaan), vaan se ongelma on näillä lestadiolaisilla jotka eivät tiedä mitä ja kenen ehdoilla tekisivät. Ap tuossa alapuolella olevassa kommentissa antaakin myös valotusta asiaan.

        Pointtini oli se(kin), että paljon turhaa syyllisyyttä kannetaan asioista jotka eivät välttämättä ketään vahingoita. Baarissa käynti kun ei kenestäkään tee huonompaa ihmistä minun logiikallani; se mitä tuomitsisin on toisten ihmisten kaltoin kohtelu mitä juhliminen nyt useimmiten ei kuitenkaan ole.

        Menee kyllä hiukan offtopiciksi mutta menköön...

        En voi käsittää, miten raittiusliikkeenäkin tunnetun lestadiolaisuuden kasvatit päätyvät ravintolaan ! Vähemmälläkin raittiustyöllä on saatu parempia(kin) tuloksia. Yhdelle ravintolassa viihtyvälle lest. kodista olevalle henkilölle tämän äiti sanoi: "Elä niin, että miehelläsi ja lapsillasi on hyvä olla." No, tätä hyvää oloa ei siunaannu eikä kerry kun toinen vanhemmista viipyilee ravintolassa. Eli rakkaus lähimmäisiin ei vie ketään pois perheenjäsenten luota ja tuo takaisin päihtyneenä ja seuraavana päivänä krapulassa väsyneenä ja kireänä ollen.
        Miksei se riitä, että saa kuulla: Viina on syntiä.

      • aloittaja
        kesäheinä kirjoitti:

        Noh, eikös ole aika sama mitä olet saaranaajien kuullut sanovan kahdessa maailmassa kulkemisesta, vaikutat fiksulta ja ajttelevalta ihmiseltä joka on varmaan itsekin huomannut sen. Sarnaajia ei oikeasti tarvitse tulkitsemaan maailmaa ollenkaan. Mutta juu, kyllä ihan oikeasti ymmärsin pointtisi; piti vain vähän tarttua tuohon lauseeseen. :)

        Ihmiset tutkitusti puolustavat oman reviirinsä rajoja; ja tässä tapauksessa tietysti reviiri on lestadioislaisyhteisö. Yhteisön rajoja pidetään yllä erottautumalla muista, missä "vain me"-oppi näyttelee suurta osaa. Ulkopuoliset koetaan usein vihamielisinä, mutta pahimpia ovat kaltaisemme takinkääntäjät. Mehän osoitamme ettei ko. liike ollutkaan mikään kohtalonomainen asia vaan valinta jonka voi tehdä suuntaan tai toiseen. Tämä horjuttaa yhteisöä ja saa aikaan epävarmuutta ja epäilyksiä ja sitä kautta jopa vihan tunteita. Sama prosessi on käynnissä kaikissa yhteisöissä, rajoja kokeillaan ja vedetään uudelleen ja niistä neuvotellaan.

        Ennakkoluuloisia olemme varmasti kaikki tietyllä tavalla, eipä sille kai muuta voi kuin yrittää kehittää itseään avoimempaan suuntaan. Ja toki jokaisella on oikeus panna suvaitsevaisuudelle rajat, vaikka kaikkia kanssaihmisiä koettaisikin kohdella arvostavasti. Joskus mielesträni suvaitsevaisuuden nimissä ollaan välinpitämättömiä, on helpompaa sanoa että omapa on asiansa kuin esimerkiksi mennä vaikeaan tilanteeseen kysymään onko jokin hätänä.

        Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa.

        Huomaatko muuten AP kuinka tämä keskustelu on kuihtunut meidän väliseksemme jollei lasketa mukaan ystävällisiä sieluja jotka haluavat kertoa jumalasta? Lestadiolaiyhteisössä ei ole sallittua puhua näistä asioista, se on kirjoittamaton sääntö jota ei rikota. Jos raamattua siteeraamalla ei voi vastata ja jos vastaus vaatisi liian kriittistä ajattelua kysymys vaietaan kuoliaaksi. Niihin hyviin kysymyksiin ei olekaan vastauksia; kysyjä alkaa epäillä korkeintaan että hän vain kuvitteli ylipäänsä edes kysyneensä. Se ahdisti minua valtavasti jo lapsena ja antoi alkusysäyksen lähdölleni. Muiden syiden ohella...

        keskustelun typistyneen meidän väliseksemme, mutta juuri tällaista asiallista keskustelua kaipasinkin. En kaipaa sääliä, syyllistystä ja käännytysyrityksiä. Ja puheita siitä kuinka huonosti minulle tulee käymään, vaan jakaa kokemuksia. Sillä vaikka ystäväni ja puolisoni minua kuuntelevatkin, on aivan erilaista vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka ovat saman kokeneet. Ehkä voi päästä erilaisen ymmärtämisen tasolle, jos on kokenut samaa.

        Joo ja mitä tuohon saarnaajien sanomaan "kahdessa maailmassa kulkemisesta" tulee niin lisäsin sen vaan kysymykseen ravintolaelämän ja seurakuntaelämän yhdistämisestä. Muuten kyllä perustan päätökseni ihan siihen miltä itsestä tuntuu, en jonkin suuren ja mahtavan saarnaajan sanomaan. :)

        Mitä meihin "takinkääntäjiin" tulee, niin on minulle suoraan sanottukin, että minun tuomioni tulee olemaan ns. normaalia epäuskoista kovempi. Kun minä kuulema tiedän, mistä tie taivaaseen kulkee.. Mutta minä uskon, että JOS taivas on olemassa, nii eiköhän sinne pääse ne, jotka vilpittömästi uskovat, ei siihen tarvita lestadiolaisuutta.

        Tuo puhumattomuus on yksi asia mikä minuakin ahdisti ja se ettei mitään sanut kyseenalaistaa.. Ja niin kuin jo aiemmin mainitsin, jouduin luopumaan minulle monista todella tärkeistä asioista. Aloin miettiä sitä, että mitä järkeä on elää niin ettei voi tehdä mitä oikeasti haluaisi. Tällä tarkoitan sitä, että jouduin luopumaan urheiluharrastuksista, vaikka lahjakkuutta ja intoa olisi ollutkin. Mutta viimeinen pisara oli oikeastaan se, että ammatinvalintaa tehdessäni olisin joutunut hautaamaan haaveeni juristiopinnoista. Ei kuulema olisi ollut sopivaa kristitylle lukea lakia. Kun juristinahan puolustetaan vain ja ainoastaan rikollisia. Sitäpaitsi, eihän naiselle sovi tulla liian viisaaksi tai oppineeksi. Tuo osoittaa sellaista musta-valkoisuutta ajattelutavoissa, että sitä en mitenkään voinut sulattaa.
        Ensinnä en ymmärrä miksi pitäisi heittää hukkaan lahjansa ja tyytyä johonkin mitä ei todella halua esim. ammatinvalinnassa. Toiseksi, miksi pitäisi luopua kaikesta elämässään saavuttaakseen kuoleman jälkeen jotains sellaista mistä ei voi mitenkään olla varma?!

        Vielä tuosta kyselystä se, että oikeastaan mihinkään kysymykseen ei saanut muunlaisia vastauksia kuin jotain raamatunlauseita tai sitten piti tyytyä vastaukseen, että näin on aina opetettu. Ei se riitä minulle vastaukseksi.

        Totta tuokin mitä puhut suvaitsevaisuudesta, jotkin rajat on oltava ja jokainen määrittelee ne itse.

        "Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa. "

        Tuon em. pätkän olen kyllä henk.koht elämässäni kokenut. Joskus teininä elin lestadiolaisuuden näkökulmasta täysin syntielämässä, mutta sitten eräässä elämän käännekohdassa palasin yhteisöön. Sukulaisteni hienoisella painostuksella. Luulin silloin tosissani, että tämä on sitä mitä haluan. En sinänsä huomannut painostusta silloin. Palasin kuitenkin takaisin. Aluksi oli kivaa, kaikkihan oli taas uutta ja outoa. Olihan lapsuuden seurareissuista ym. kulunut jo monta vuotta. Koin hetken rauhaakin siitä, että olin "löytänyt" takaisin. (Sitähän minulle tietysti uskoteltiin, kuinka onnekas olin päästessäni takaisin jumalan lasten joukkoon jne.)

        Huomasin kuitenkin pian sen, etten ollut tosissani onnellinen. Miellytin muita uskovaisia ja sukulaisiani. Tein rippiä ja elin esimerkillistä uskon elämää. Mutta se ei vaan ollut minun juttuni. Alkoi masentaa ja tajusin etten elä niin kuin itse haluan vaan muiden odotusten mukaan.
        Nyt olen päätökseni tehnyt. En kuulu sinne, enkä haluakaan enää kuulua. Alkuvaiheessa yritin vielä rukoilla ja tehdä parannusta epäuskostani, siksi että olisin jälleen mieliksi suvulleni. Ja tietysti painoihan vuosikausien opetuksetkin pääkopassa.

        Tämä (lestadiolaisuus) ei ole minun juttuni. Joillekin se ehkä sopii ja he ovat vilpittömän onnellisia uskossaan, mutta ei minulle.

      • aloittaja
        Eli(z)za kirjoitti:

        En voi käsittää, miten raittiusliikkeenäkin tunnetun lestadiolaisuuden kasvatit päätyvät ravintolaan ! Vähemmälläkin raittiustyöllä on saatu parempia(kin) tuloksia. Yhdelle ravintolassa viihtyvälle lest. kodista olevalle henkilölle tämän äiti sanoi: "Elä niin, että miehelläsi ja lapsillasi on hyvä olla." No, tätä hyvää oloa ei siunaannu eikä kerry kun toinen vanhemmista viipyilee ravintolassa. Eli rakkaus lähimmäisiin ei vie ketään pois perheenjäsenten luota ja tuo takaisin päihtyneenä ja seuraavana päivänä krapulassa väsyneenä ja kireänä ollen.
        Miksei se riitä, että saa kuulla: Viina on syntiä.

        siinä mennäänkin vikaan kun viinan juonnista ja viinasta tehdään suuri mörkö ja tabu, niin silloinhan se vasta alkaa nuoria ja miksei vanhempiakin kiinnostaa..
        Ja tuskin nämä keskustelut tarkoittavat täällä sitä, että lestadiolaisuuden kasvateista tulisi mitään rappioalkoholisteja tai hirveitä juoppoja. Eiköhän useimmat päädy käyttämään (jos käyttävät ollenkaan) alkoholia kohtuudella, niin kuin kuka tahansa muukin!

      • Eliz(z)a
        aloittaja kirjoitti:

        siinä mennäänkin vikaan kun viinan juonnista ja viinasta tehdään suuri mörkö ja tabu, niin silloinhan se vasta alkaa nuoria ja miksei vanhempiakin kiinnostaa..
        Ja tuskin nämä keskustelut tarkoittavat täällä sitä, että lestadiolaisuuden kasvateista tulisi mitään rappioalkoholisteja tai hirveitä juoppoja. Eiköhän useimmat päädy käyttämään (jos käyttävät ollenkaan) alkoholia kohtuudella, niin kuin kuka tahansa muukin!

        Olen omin silmin nähnyt, miten luudilla lakaistuun huoneeseen on tultu. Useaankin huoneeseen.

      • tzantta
        Eliz(z)a kirjoitti:

        Olen omin silmin nähnyt, miten luudilla lakaistuun huoneeseen on tultu. Useaankin huoneeseen.

        Viinassa ei ole mitään hyvää. Huume kuin huume.

      • toinen entinen elli
        kesäheinä kirjoitti:

        Noh, eikös ole aika sama mitä olet saaranaajien kuullut sanovan kahdessa maailmassa kulkemisesta, vaikutat fiksulta ja ajttelevalta ihmiseltä joka on varmaan itsekin huomannut sen. Sarnaajia ei oikeasti tarvitse tulkitsemaan maailmaa ollenkaan. Mutta juu, kyllä ihan oikeasti ymmärsin pointtisi; piti vain vähän tarttua tuohon lauseeseen. :)

        Ihmiset tutkitusti puolustavat oman reviirinsä rajoja; ja tässä tapauksessa tietysti reviiri on lestadioislaisyhteisö. Yhteisön rajoja pidetään yllä erottautumalla muista, missä "vain me"-oppi näyttelee suurta osaa. Ulkopuoliset koetaan usein vihamielisinä, mutta pahimpia ovat kaltaisemme takinkääntäjät. Mehän osoitamme ettei ko. liike ollutkaan mikään kohtalonomainen asia vaan valinta jonka voi tehdä suuntaan tai toiseen. Tämä horjuttaa yhteisöä ja saa aikaan epävarmuutta ja epäilyksiä ja sitä kautta jopa vihan tunteita. Sama prosessi on käynnissä kaikissa yhteisöissä, rajoja kokeillaan ja vedetään uudelleen ja niistä neuvotellaan.

        Ennakkoluuloisia olemme varmasti kaikki tietyllä tavalla, eipä sille kai muuta voi kuin yrittää kehittää itseään avoimempaan suuntaan. Ja toki jokaisella on oikeus panna suvaitsevaisuudelle rajat, vaikka kaikkia kanssaihmisiä koettaisikin kohdella arvostavasti. Joskus mielesträni suvaitsevaisuuden nimissä ollaan välinpitämättömiä, on helpompaa sanoa että omapa on asiansa kuin esimerkiksi mennä vaikeaan tilanteeseen kysymään onko jokin hätänä.

        Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa.

        Huomaatko muuten AP kuinka tämä keskustelu on kuihtunut meidän väliseksemme jollei lasketa mukaan ystävällisiä sieluja jotka haluavat kertoa jumalasta? Lestadiolaiyhteisössä ei ole sallittua puhua näistä asioista, se on kirjoittamaton sääntö jota ei rikota. Jos raamattua siteeraamalla ei voi vastata ja jos vastaus vaatisi liian kriittistä ajattelua kysymys vaietaan kuoliaaksi. Niihin hyviin kysymyksiin ei olekaan vastauksia; kysyjä alkaa epäillä korkeintaan että hän vain kuvitteli ylipäänsä edes kysyneensä. Se ahdisti minua valtavasti jo lapsena ja antoi alkusysäyksen lähdölleni. Muiden syiden ohella...

        lukea teidän kahden välistä keskustelua. Ollessani elli, ravintolaelämän ja ruksan yhdisteleminen ei tuottanut vaikeuksia. Nykyään entisenä ellinä olen kovin "tiukkapipo". Olen mielestäni nähnyt riittävästi ravintolaelämää tietääkseni, ettei sieltä löydy sisältöä elämääni. Usko on tullut tärkeäksi vasta "ainoan oikean seurakunnan" jätettyäni.
        Vaiheita on ollut moninaisia elämässäni. Olen tyytyväinen nykyiseen elämäntapaani. En kaipaa elämääni ellinä; toisaalta ravintolat saavat pitää pitonsa ilman minua.

        Teille molemmille, siunausta elämäänne ja toivon, että,jos joskus uskonasiat kiinnostavat löytäisitte lähimmäisenrakkaudella täytetettyjä uskovia ihmisiä.

      • ..........................
        theoforos kirjoitti:

        Juuret ovat auttamattomasti poikki. Jos jokin yhteisö on "lammashuone", niin sen on oltava ollut sellaisenaan olemassa aina apostoleista asti. Esikoislestadiolaisuus (eikä mikään muukaan lestadiolaisuus) ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti, ja siten jää jäljelle tasan kaksi vaihtoehtoa:

        1. Lammashuone ei ole mikään yksittäinen yhteisö.
        2. Lammashuone on joku muu yhteisö kuin (esikois)lestadiolaisuus).

        uskoivat, että lihan puolesta syntyminen riittää.
        Mutta Jeesus vastasikin heille näin:
        "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja.
        Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt."

      • ..................
        theoforos kirjoitti:

        Juuret ovat auttamattomasti poikki. Jos jokin yhteisö on "lammashuone", niin sen on oltava ollut sellaisenaan olemassa aina apostoleista asti. Esikoislestadiolaisuus (eikä mikään muukaan lestadiolaisuus) ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti, ja siten jää jäljelle tasan kaksi vaihtoehtoa:

        1. Lammashuone ei ole mikään yksittäinen yhteisö.
        2. Lammashuone on joku muu yhteisö kuin (esikois)lestadiolaisuus).

        ...vaikka ei olekaan suoraa jatkumoa, niinkuin sanoit

      • .................
        on sisällisesti teissä kirjoitti:

        Synnyin e.lest. perheeseen, lapsuuden kasvoin tiukasti lain alla, tein retkiä maailmaan, paaduin syntielämälle, Jumala herätti minut, palasin e.lest. pariin, joskus uskoin, joskus en, muutama ihana uskoa vahvistava ja vain Kristusta kirkastava saarna kuului silloin tällöin, useimmiten ne olivat meidän omaa syntisyyttämme kirkastavia saarnoja, mutta ne eivät riittäneet pitämään minua hengellisesti elossa. Minun piti "kuolla" tälle ns. oikealle kristillisyydelle ja huutaa apua, että löytäisin tien taivaaseen. Taivaan Isä pikku hiljaa kirkasti minulle asioita SANANSA kautta ja löysin oman turvallisen Sanassa pysyvän seurakuntayhteyden (jossa paimenien saarnoja saa ja kuuluukin tarkastella raamatun valossa). Ja se mitä löysin, oli itseasiassa luterilaisuudessa, kai sitä nykyään kutsutaan tunnustukselliseksi luterilaisuudeksi tai vanhauskoisuudeksi. Mutta uskon, että Jeesuksen lampaita on kaikkialla maailmassa, missä evankeliumia julistetaan ja Herra pystyy Pyhän Henkensä kautta ylläpitämään lampaidensa uskoa harhaisissakin seurakunnissa. Mielestäni sellaisiin ei vaan kannata tarkoituksesllisesti jäädä. Ja mielestäni (anteeksi kaikki, ketä tällä loukkaan!) e.lest. edustaa yhtä näistä. Onneksi siellä on kyllä ristiinnaulittu Jeesus, mutta liian paljon kaikkea ihmistekoista sen ympärillä.
        Ei meitä PELASTA se, että me ryvemme omien syntiemme tuntemisessa ja tarjoamme niitä Jumalalle uhrina, vaan yksin JEESUKSEN LUNASTUSTUSTYÖ, joka pitää sisällään myös ruumiin ylösnousemisen (kirkastetun sellaisen). Mutta e.lest. on vallalla kummallinen, "kaiken" ruumiillisen kieltäminen. Vaikka Jeesuskin on antanut meille sakramenttiksi oman ruumiinsa ja lihansa syömisen, jotta pysyisimme osallisina hänen lunastustyöhönsä.

        Lutherin ja tunnustuskirjojen mukaan oikeassa seurakunnassa on myös sakramentit. Eihän e.lest. ole ilman ev.lut. kirkkoa sellainen, vai pitääkö muka synninpäästön julistus sisällään ehtoollisen?!

        Eli Jeesus on seurakunnan pää, mutta meillä ihmisillä ei ole sellaisia silmiä, että me näkisimme sen (maailmanlaajuisen) seurakunnan rajat!

        Mut pysytään vain Jeesuksen uskossa, kuuluimmepa mihin kristilliseen seurakuntaan tahansa!

        niin

      • saapas
        vielä vähän kirjoitti:

        Ei varmaan ole helppoa olla plyyli. kun tiedämme, millainen poppoo es lestat on. Selkeesti kaksijakoista , kun "toiseen suuntaan kumarrat, toiseen pyllistät". Joten- mitä voimme tehdä? Ainoastaan rukoilla vai miten? Jos rakkauden ja kahtia jakautumisen pelon nimissä ollaan hiljaa, onko sillä mahdollisesti siunausta ?

        että jokainen ja varsinkin saarnaaja kumartaa ainoastaan ja vain Jumalaa, niin tuleepa siinä samalla pyllistettyä kaikille ihmisille :-)

      • saapas
        aloittaja kirjoitti:

        keskustelun typistyneen meidän väliseksemme, mutta juuri tällaista asiallista keskustelua kaipasinkin. En kaipaa sääliä, syyllistystä ja käännytysyrityksiä. Ja puheita siitä kuinka huonosti minulle tulee käymään, vaan jakaa kokemuksia. Sillä vaikka ystäväni ja puolisoni minua kuuntelevatkin, on aivan erilaista vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka ovat saman kokeneet. Ehkä voi päästä erilaisen ymmärtämisen tasolle, jos on kokenut samaa.

        Joo ja mitä tuohon saarnaajien sanomaan "kahdessa maailmassa kulkemisesta" tulee niin lisäsin sen vaan kysymykseen ravintolaelämän ja seurakuntaelämän yhdistämisestä. Muuten kyllä perustan päätökseni ihan siihen miltä itsestä tuntuu, en jonkin suuren ja mahtavan saarnaajan sanomaan. :)

        Mitä meihin "takinkääntäjiin" tulee, niin on minulle suoraan sanottukin, että minun tuomioni tulee olemaan ns. normaalia epäuskoista kovempi. Kun minä kuulema tiedän, mistä tie taivaaseen kulkee.. Mutta minä uskon, että JOS taivas on olemassa, nii eiköhän sinne pääse ne, jotka vilpittömästi uskovat, ei siihen tarvita lestadiolaisuutta.

        Tuo puhumattomuus on yksi asia mikä minuakin ahdisti ja se ettei mitään sanut kyseenalaistaa.. Ja niin kuin jo aiemmin mainitsin, jouduin luopumaan minulle monista todella tärkeistä asioista. Aloin miettiä sitä, että mitä järkeä on elää niin ettei voi tehdä mitä oikeasti haluaisi. Tällä tarkoitan sitä, että jouduin luopumaan urheiluharrastuksista, vaikka lahjakkuutta ja intoa olisi ollutkin. Mutta viimeinen pisara oli oikeastaan se, että ammatinvalintaa tehdessäni olisin joutunut hautaamaan haaveeni juristiopinnoista. Ei kuulema olisi ollut sopivaa kristitylle lukea lakia. Kun juristinahan puolustetaan vain ja ainoastaan rikollisia. Sitäpaitsi, eihän naiselle sovi tulla liian viisaaksi tai oppineeksi. Tuo osoittaa sellaista musta-valkoisuutta ajattelutavoissa, että sitä en mitenkään voinut sulattaa.
        Ensinnä en ymmärrä miksi pitäisi heittää hukkaan lahjansa ja tyytyä johonkin mitä ei todella halua esim. ammatinvalinnassa. Toiseksi, miksi pitäisi luopua kaikesta elämässään saavuttaakseen kuoleman jälkeen jotains sellaista mistä ei voi mitenkään olla varma?!

        Vielä tuosta kyselystä se, että oikeastaan mihinkään kysymykseen ei saanut muunlaisia vastauksia kuin jotain raamatunlauseita tai sitten piti tyytyä vastaukseen, että näin on aina opetettu. Ei se riitä minulle vastaukseksi.

        Totta tuokin mitä puhut suvaitsevaisuudesta, jotkin rajat on oltava ja jokainen määrittelee ne itse.

        "Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa. "

        Tuon em. pätkän olen kyllä henk.koht elämässäni kokenut. Joskus teininä elin lestadiolaisuuden näkökulmasta täysin syntielämässä, mutta sitten eräässä elämän käännekohdassa palasin yhteisöön. Sukulaisteni hienoisella painostuksella. Luulin silloin tosissani, että tämä on sitä mitä haluan. En sinänsä huomannut painostusta silloin. Palasin kuitenkin takaisin. Aluksi oli kivaa, kaikkihan oli taas uutta ja outoa. Olihan lapsuuden seurareissuista ym. kulunut jo monta vuotta. Koin hetken rauhaakin siitä, että olin "löytänyt" takaisin. (Sitähän minulle tietysti uskoteltiin, kuinka onnekas olin päästessäni takaisin jumalan lasten joukkoon jne.)

        Huomasin kuitenkin pian sen, etten ollut tosissani onnellinen. Miellytin muita uskovaisia ja sukulaisiani. Tein rippiä ja elin esimerkillistä uskon elämää. Mutta se ei vaan ollut minun juttuni. Alkoi masentaa ja tajusin etten elä niin kuin itse haluan vaan muiden odotusten mukaan.
        Nyt olen päätökseni tehnyt. En kuulu sinne, enkä haluakaan enää kuulua. Alkuvaiheessa yritin vielä rukoilla ja tehdä parannusta epäuskostani, siksi että olisin jälleen mieliksi suvulleni. Ja tietysti painoihan vuosikausien opetuksetkin pääkopassa.

        Tämä (lestadiolaisuus) ei ole minun juttuni. Joillekin se ehkä sopii ja he ovat vilpittömän onnellisia uskossaan, mutta ei minulle.

        Ei kuulema olisi ollut sopivaa kristitylle lukea lakia!
        Minkälaisia jumalia ne luulevat olevansa? Tunkkaisia ukkoja kaikkityyni!

        Paavali sanoo:
        "Kaikki on luvallista", mutta ei kaikki ole hyödyksi; "kaikki on luvallista", mutta ei kaikki rakenna."
        Ja Herra Jeesus sanoo:
        "Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut."

        ..niin eiköhän ollut aika sinunkin jättää se vanha hapatus kulkemaan sinne minne Herra sen antaa kulkea, sillä raamatun mukaan paha saa pahentua mutta vanhurskaus tulla enempi vanhurskaammaksi.

      • ...................
        Eli(z)za kirjoitti:

        En voi käsittää, miten raittiusliikkeenäkin tunnetun lestadiolaisuuden kasvatit päätyvät ravintolaan ! Vähemmälläkin raittiustyöllä on saatu parempia(kin) tuloksia. Yhdelle ravintolassa viihtyvälle lest. kodista olevalle henkilölle tämän äiti sanoi: "Elä niin, että miehelläsi ja lapsillasi on hyvä olla." No, tätä hyvää oloa ei siunaannu eikä kerry kun toinen vanhemmista viipyilee ravintolassa. Eli rakkaus lähimmäisiin ei vie ketään pois perheenjäsenten luota ja tuo takaisin päihtyneenä ja seuraavana päivänä krapulassa väsyneenä ja kireänä ollen.
        Miksei se riitä, että saa kuulla: Viina on syntiä.

        kuinka luet?
        "Ja kun hän tulee (Pyhä Henki), niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion: synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu."

        Synti on sitä, ettei usko Herraan Jeesukseen.

        "Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan"

        Paavali sanoo Timoteukselle:
        "Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi."
        Jos viina olisi synti, ei Paavali olisi antanu juoda sitä yhtään.

        Paavali sanoo toisessa paikassa:
        "Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,"
        Juoda voi muttei juopua niin, että pää menee sekaisin. Parasta on juopua Sanasta. Kaikilla ei ole kiusausta juoda itseään sekaisin.

      • Jeesus elää
        on sisällisesti teissä kirjoitti:

        Synnyin e.lest. perheeseen, lapsuuden kasvoin tiukasti lain alla, tein retkiä maailmaan, paaduin syntielämälle, Jumala herätti minut, palasin e.lest. pariin, joskus uskoin, joskus en, muutama ihana uskoa vahvistava ja vain Kristusta kirkastava saarna kuului silloin tällöin, useimmiten ne olivat meidän omaa syntisyyttämme kirkastavia saarnoja, mutta ne eivät riittäneet pitämään minua hengellisesti elossa. Minun piti "kuolla" tälle ns. oikealle kristillisyydelle ja huutaa apua, että löytäisin tien taivaaseen. Taivaan Isä pikku hiljaa kirkasti minulle asioita SANANSA kautta ja löysin oman turvallisen Sanassa pysyvän seurakuntayhteyden (jossa paimenien saarnoja saa ja kuuluukin tarkastella raamatun valossa). Ja se mitä löysin, oli itseasiassa luterilaisuudessa, kai sitä nykyään kutsutaan tunnustukselliseksi luterilaisuudeksi tai vanhauskoisuudeksi. Mutta uskon, että Jeesuksen lampaita on kaikkialla maailmassa, missä evankeliumia julistetaan ja Herra pystyy Pyhän Henkensä kautta ylläpitämään lampaidensa uskoa harhaisissakin seurakunnissa. Mielestäni sellaisiin ei vaan kannata tarkoituksesllisesti jäädä. Ja mielestäni (anteeksi kaikki, ketä tällä loukkaan!) e.lest. edustaa yhtä näistä. Onneksi siellä on kyllä ristiinnaulittu Jeesus, mutta liian paljon kaikkea ihmistekoista sen ympärillä.
        Ei meitä PELASTA se, että me ryvemme omien syntiemme tuntemisessa ja tarjoamme niitä Jumalalle uhrina, vaan yksin JEESUKSEN LUNASTUSTUSTYÖ, joka pitää sisällään myös ruumiin ylösnousemisen (kirkastetun sellaisen). Mutta e.lest. on vallalla kummallinen, "kaiken" ruumiillisen kieltäminen. Vaikka Jeesuskin on antanut meille sakramenttiksi oman ruumiinsa ja lihansa syömisen, jotta pysyisimme osallisina hänen lunastustyöhönsä.

        Lutherin ja tunnustuskirjojen mukaan oikeassa seurakunnassa on myös sakramentit. Eihän e.lest. ole ilman ev.lut. kirkkoa sellainen, vai pitääkö muka synninpäästön julistus sisällään ehtoollisen?!

        Eli Jeesus on seurakunnan pää, mutta meillä ihmisillä ei ole sellaisia silmiä, että me näkisimme sen (maailmanlaajuisen) seurakunnan rajat!

        Mut pysytään vain Jeesuksen uskossa, kuuluimmepa mihin kristilliseen seurakuntaan tahansa!

        Tänäänkin saamme uskoa Hänen armoonsa. Ajatelkaa ystävät, mitä tuossa kirjoituksessa (Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä) sanotaan. Tähän lisään lopuksi omasta puolestani AMEN. KIITOS JEESUS!

      • kesäheinä
        aloittaja kirjoitti:

        keskustelun typistyneen meidän väliseksemme, mutta juuri tällaista asiallista keskustelua kaipasinkin. En kaipaa sääliä, syyllistystä ja käännytysyrityksiä. Ja puheita siitä kuinka huonosti minulle tulee käymään, vaan jakaa kokemuksia. Sillä vaikka ystäväni ja puolisoni minua kuuntelevatkin, on aivan erilaista vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka ovat saman kokeneet. Ehkä voi päästä erilaisen ymmärtämisen tasolle, jos on kokenut samaa.

        Joo ja mitä tuohon saarnaajien sanomaan "kahdessa maailmassa kulkemisesta" tulee niin lisäsin sen vaan kysymykseen ravintolaelämän ja seurakuntaelämän yhdistämisestä. Muuten kyllä perustan päätökseni ihan siihen miltä itsestä tuntuu, en jonkin suuren ja mahtavan saarnaajan sanomaan. :)

        Mitä meihin "takinkääntäjiin" tulee, niin on minulle suoraan sanottukin, että minun tuomioni tulee olemaan ns. normaalia epäuskoista kovempi. Kun minä kuulema tiedän, mistä tie taivaaseen kulkee.. Mutta minä uskon, että JOS taivas on olemassa, nii eiköhän sinne pääse ne, jotka vilpittömästi uskovat, ei siihen tarvita lestadiolaisuutta.

        Tuo puhumattomuus on yksi asia mikä minuakin ahdisti ja se ettei mitään sanut kyseenalaistaa.. Ja niin kuin jo aiemmin mainitsin, jouduin luopumaan minulle monista todella tärkeistä asioista. Aloin miettiä sitä, että mitä järkeä on elää niin ettei voi tehdä mitä oikeasti haluaisi. Tällä tarkoitan sitä, että jouduin luopumaan urheiluharrastuksista, vaikka lahjakkuutta ja intoa olisi ollutkin. Mutta viimeinen pisara oli oikeastaan se, että ammatinvalintaa tehdessäni olisin joutunut hautaamaan haaveeni juristiopinnoista. Ei kuulema olisi ollut sopivaa kristitylle lukea lakia. Kun juristinahan puolustetaan vain ja ainoastaan rikollisia. Sitäpaitsi, eihän naiselle sovi tulla liian viisaaksi tai oppineeksi. Tuo osoittaa sellaista musta-valkoisuutta ajattelutavoissa, että sitä en mitenkään voinut sulattaa.
        Ensinnä en ymmärrä miksi pitäisi heittää hukkaan lahjansa ja tyytyä johonkin mitä ei todella halua esim. ammatinvalinnassa. Toiseksi, miksi pitäisi luopua kaikesta elämässään saavuttaakseen kuoleman jälkeen jotains sellaista mistä ei voi mitenkään olla varma?!

        Vielä tuosta kyselystä se, että oikeastaan mihinkään kysymykseen ei saanut muunlaisia vastauksia kuin jotain raamatunlauseita tai sitten piti tyytyä vastaukseen, että näin on aina opetettu. Ei se riitä minulle vastaukseksi.

        Totta tuokin mitä puhut suvaitsevaisuudesta, jotkin rajat on oltava ja jokainen määrittelee ne itse.

        "Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa. "

        Tuon em. pätkän olen kyllä henk.koht elämässäni kokenut. Joskus teininä elin lestadiolaisuuden näkökulmasta täysin syntielämässä, mutta sitten eräässä elämän käännekohdassa palasin yhteisöön. Sukulaisteni hienoisella painostuksella. Luulin silloin tosissani, että tämä on sitä mitä haluan. En sinänsä huomannut painostusta silloin. Palasin kuitenkin takaisin. Aluksi oli kivaa, kaikkihan oli taas uutta ja outoa. Olihan lapsuuden seurareissuista ym. kulunut jo monta vuotta. Koin hetken rauhaakin siitä, että olin "löytänyt" takaisin. (Sitähän minulle tietysti uskoteltiin, kuinka onnekas olin päästessäni takaisin jumalan lasten joukkoon jne.)

        Huomasin kuitenkin pian sen, etten ollut tosissani onnellinen. Miellytin muita uskovaisia ja sukulaisiani. Tein rippiä ja elin esimerkillistä uskon elämää. Mutta se ei vaan ollut minun juttuni. Alkoi masentaa ja tajusin etten elä niin kuin itse haluan vaan muiden odotusten mukaan.
        Nyt olen päätökseni tehnyt. En kuulu sinne, enkä haluakaan enää kuulua. Alkuvaiheessa yritin vielä rukoilla ja tehdä parannusta epäuskostani, siksi että olisin jälleen mieliksi suvulleni. Ja tietysti painoihan vuosikausien opetuksetkin pääkopassa.

        Tämä (lestadiolaisuus) ei ole minun juttuni. Joillekin se ehkä sopii ja he ovat vilpittömän onnellisia uskossaan, mutta ei minulle.

        Niinhän se tuppaa olemaan että laatu korvaa määrän monessa asiassa, niin taitaa olla tämän keskustelunkin suhteen. :)

        Ymmärrän erittäin hyvin turhautumisesi kun opiskelunhaluasi paheksuttiin. Olen itse ollut hirveän hidas löytämään minua kiinnostavan alan, mutta olen aina ollut kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja siitä mitä ympärilläni tapahtuu. Ahdistuin nuorena siitä että edessäni näytti olevan tie jolla on luvassa raskauksia, synnytyksiä ja kotona oloa - minun elämäni typistettäisiin neljän seinän sisälle ja näivettyisin hitaasti hengiltä. Muistan olleeni kovin nuori kun ensimmäistä kertaa ihmettelin miten on mahdollista että vanhat sedät määräävät miten naisten tulee käyttäytyä lasten hankkimisen suhteen, kun itsellään ei ole homman vaativuudesta mitään käsitystä.

        Epäreilulta näytti myös se että miesten elämää lestadiolaisuus ei samalla tavalla kahlinnut kuin naisten; heillä oli mahdollisuus olla ulkoisesti erottumatta muista jos he niin halusivat. Lestadiolaisen näköinen nainen (=meikitön lettipää tummansinisessä hameessa, mieluiten huivi päässä. Suokaa anteeksi yleistys, lukijat...) on aina merkitty yhteisön jäseneksi, mikä voi aiheuttaa aremmalle ihmiselle valtavasti paineita. Eivät kaikki ole taatusti riemuissaan siitä että ovat yhteisön käveleviä käyntikortteja jotka saavat myös tuta ennakkoluulot nahoissaan. Minua suututti jo ala-asteiässä puhe siitä kuinka maailman pilkka (tai mikä käsite se nyt olikaan, en muista :D) tulisi ottaa ilolla vastaan; minä halusin olla samalla lailla koulu- yms.yhteisöjen jäsen kuin muutkin ilman mitään marttyyrinkruunua.

        Miesten "seikkailuja" kahden maailman välillä ei katsottu samalla lailla pahalla kuin naisten. Heidän elämässään oli myös mahdollisuus vaikkapa uran luomiseen, vaimohan olisi kotona ja huolehtisi perheestä.

        Miesvetoisessa yhteisössä naisen osa jäi ja varmaan jää vieläkin väistämättä syrjemmälle, mikäpä siinä jos se kaikille sopii. Rohkenen epäillä että monesti naiset vain nielevät kiukkunsa ja pitävät suunsa kiinni, ei vähiten siksi etteivät halua olla syntisiä (mihin varmasti viitattaisiin ensi tilassa).

        Luulen että osa lestadiolaista on yhteisössä koska pelkää kuollakseen sitä että heille käy huonosti jos he eivät ole ainakin nimellisesti lestadiolaisia. Kun on peloteltu vuosikymmenet helvetin tulella joka uhkaa muunlaisen elämäntavan valinneita, silkka pelko on hyvä kannustin jäädä.

        Silti en lakkaa ihmettelmästä ihmisiä jotka eivät koskaan ääneen mieti kaiken mielekkyyttä. Miten voi olla mahdolista että ollaan täysin vailla rohkeutta edes pohtia sitä ovatko asiat oikein nykyisellään ja miksi ne eivät ehkä ole. Samaa ihmettelyä kohdistan kyllä moniin ihmisiin muuallakin kuin uskonnollisissa yhteisöissä, kriittinen ajattelu tuntuu välillä olevan suorastaan mahdotonta.

        Ihmettelen myös sitä että keskustelun sivujuonteessa puidaan alkoholin vaarallisuutta ja sitä että se on vain paha asia. Tai no, en IHMETTELE, sehän oli suorastaan odotettavaa, huvittaa vain kuinka joillakuilla on tarve tarttua keskustelun melko merkityksettömään nyanssiin ja puida sitä kun voisi jättää vaikka lukemattakin. Kukaan ei ole viitannut alkoholin liikakäyttöön tai a-ongelmiin tässä ketjussa, paitsi ne jotka eivät nähtävästi ko. nautintoainetta juuri käytä. En ainakaan itse ole missään tietääkseni sanonut mitään suoraan siitä kuinka usein, miten ja mitä juon vai olenko kenties absolutisti. Ravintolassa ei ole pakko juoda, vaikka niin lestadiolaisille uskotellaankin.

        No juu, lähtipä ajatus sivuraiteelle. :) Tajunnanvirtaa...

        On kyllä hyvin totta että vain yhteisöstä irroittautumisen kokenut voi ymmärtää miltä se tuntuu. Muut voivat kuunnella ja olla tukena, mutta eivät koskaan (onnekseen varmaankin) voi päästä kokemukseen ikäänkuin sisälle.

      • toinen entinen elli
        kesäheinä kirjoitti:

        Niinhän se tuppaa olemaan että laatu korvaa määrän monessa asiassa, niin taitaa olla tämän keskustelunkin suhteen. :)

        Ymmärrän erittäin hyvin turhautumisesi kun opiskelunhaluasi paheksuttiin. Olen itse ollut hirveän hidas löytämään minua kiinnostavan alan, mutta olen aina ollut kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja siitä mitä ympärilläni tapahtuu. Ahdistuin nuorena siitä että edessäni näytti olevan tie jolla on luvassa raskauksia, synnytyksiä ja kotona oloa - minun elämäni typistettäisiin neljän seinän sisälle ja näivettyisin hitaasti hengiltä. Muistan olleeni kovin nuori kun ensimmäistä kertaa ihmettelin miten on mahdollista että vanhat sedät määräävät miten naisten tulee käyttäytyä lasten hankkimisen suhteen, kun itsellään ei ole homman vaativuudesta mitään käsitystä.

        Epäreilulta näytti myös se että miesten elämää lestadiolaisuus ei samalla tavalla kahlinnut kuin naisten; heillä oli mahdollisuus olla ulkoisesti erottumatta muista jos he niin halusivat. Lestadiolaisen näköinen nainen (=meikitön lettipää tummansinisessä hameessa, mieluiten huivi päässä. Suokaa anteeksi yleistys, lukijat...) on aina merkitty yhteisön jäseneksi, mikä voi aiheuttaa aremmalle ihmiselle valtavasti paineita. Eivät kaikki ole taatusti riemuissaan siitä että ovat yhteisön käveleviä käyntikortteja jotka saavat myös tuta ennakkoluulot nahoissaan. Minua suututti jo ala-asteiässä puhe siitä kuinka maailman pilkka (tai mikä käsite se nyt olikaan, en muista :D) tulisi ottaa ilolla vastaan; minä halusin olla samalla lailla koulu- yms.yhteisöjen jäsen kuin muutkin ilman mitään marttyyrinkruunua.

        Miesten "seikkailuja" kahden maailman välillä ei katsottu samalla lailla pahalla kuin naisten. Heidän elämässään oli myös mahdollisuus vaikkapa uran luomiseen, vaimohan olisi kotona ja huolehtisi perheestä.

        Miesvetoisessa yhteisössä naisen osa jäi ja varmaan jää vieläkin väistämättä syrjemmälle, mikäpä siinä jos se kaikille sopii. Rohkenen epäillä että monesti naiset vain nielevät kiukkunsa ja pitävät suunsa kiinni, ei vähiten siksi etteivät halua olla syntisiä (mihin varmasti viitattaisiin ensi tilassa).

        Luulen että osa lestadiolaista on yhteisössä koska pelkää kuollakseen sitä että heille käy huonosti jos he eivät ole ainakin nimellisesti lestadiolaisia. Kun on peloteltu vuosikymmenet helvetin tulella joka uhkaa muunlaisen elämäntavan valinneita, silkka pelko on hyvä kannustin jäädä.

        Silti en lakkaa ihmettelmästä ihmisiä jotka eivät koskaan ääneen mieti kaiken mielekkyyttä. Miten voi olla mahdolista että ollaan täysin vailla rohkeutta edes pohtia sitä ovatko asiat oikein nykyisellään ja miksi ne eivät ehkä ole. Samaa ihmettelyä kohdistan kyllä moniin ihmisiin muuallakin kuin uskonnollisissa yhteisöissä, kriittinen ajattelu tuntuu välillä olevan suorastaan mahdotonta.

        Ihmettelen myös sitä että keskustelun sivujuonteessa puidaan alkoholin vaarallisuutta ja sitä että se on vain paha asia. Tai no, en IHMETTELE, sehän oli suorastaan odotettavaa, huvittaa vain kuinka joillakuilla on tarve tarttua keskustelun melko merkityksettömään nyanssiin ja puida sitä kun voisi jättää vaikka lukemattakin. Kukaan ei ole viitannut alkoholin liikakäyttöön tai a-ongelmiin tässä ketjussa, paitsi ne jotka eivät nähtävästi ko. nautintoainetta juuri käytä. En ainakaan itse ole missään tietääkseni sanonut mitään suoraan siitä kuinka usein, miten ja mitä juon vai olenko kenties absolutisti. Ravintolassa ei ole pakko juoda, vaikka niin lestadiolaisille uskotellaankin.

        No juu, lähtipä ajatus sivuraiteelle. :) Tajunnanvirtaa...

        On kyllä hyvin totta että vain yhteisöstä irroittautumisen kokenut voi ymmärtää miltä se tuntuu. Muut voivat kuunnella ja olla tukena, mutta eivät koskaan (onnekseen varmaankin) voi päästä kokemukseen ikäänkuin sisälle.

        että samana taustan omaava ihminen voi todella ymmärtää, miltä kaikki tuntuu.
        Taustani on jättänyt "jälkensä" sisinpääni. Tunnen olevani erilainen(ulkopuolinen) muiden ihmisten joukossa näytän sitten miltä tahansa tai olen missä tahansa. En koe tuota tunnetta rikkautena. Koen se olevan ikäänkuin sisäinen vamma, joka rajoittaa elämää aika ajoin.
        On ihanaa omistaa rakkaita ystäviä, joilla on sama tausta. Tämä tunne ei ole sitä, kun sanotaan uskovista, että olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa. Se on nimenomaan lestadiolaisuuden aiheuttama muukalaisuuden tunne.
        Sanani ovat kömpelöitä, kun yritän kuvata jotain, mistä en juuri puhu. Luulen, että sellainen ihminen, joka on kokenut samaa, tunnistaa tästä vaillinaisesta tekstistä asian, mitä yritän sanoa.

        Kaikkea hyvää jokaiselle entiselle ja nykyiselle lestadiolaiselle. Toivon, että olette tyytväisiä ja onnellisia elämässänne.

      • Kirkonkies
        kesäheinä kirjoitti:

        Niinhän se tuppaa olemaan että laatu korvaa määrän monessa asiassa, niin taitaa olla tämän keskustelunkin suhteen. :)

        Ymmärrän erittäin hyvin turhautumisesi kun opiskelunhaluasi paheksuttiin. Olen itse ollut hirveän hidas löytämään minua kiinnostavan alan, mutta olen aina ollut kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja siitä mitä ympärilläni tapahtuu. Ahdistuin nuorena siitä että edessäni näytti olevan tie jolla on luvassa raskauksia, synnytyksiä ja kotona oloa - minun elämäni typistettäisiin neljän seinän sisälle ja näivettyisin hitaasti hengiltä. Muistan olleeni kovin nuori kun ensimmäistä kertaa ihmettelin miten on mahdollista että vanhat sedät määräävät miten naisten tulee käyttäytyä lasten hankkimisen suhteen, kun itsellään ei ole homman vaativuudesta mitään käsitystä.

        Epäreilulta näytti myös se että miesten elämää lestadiolaisuus ei samalla tavalla kahlinnut kuin naisten; heillä oli mahdollisuus olla ulkoisesti erottumatta muista jos he niin halusivat. Lestadiolaisen näköinen nainen (=meikitön lettipää tummansinisessä hameessa, mieluiten huivi päässä. Suokaa anteeksi yleistys, lukijat...) on aina merkitty yhteisön jäseneksi, mikä voi aiheuttaa aremmalle ihmiselle valtavasti paineita. Eivät kaikki ole taatusti riemuissaan siitä että ovat yhteisön käveleviä käyntikortteja jotka saavat myös tuta ennakkoluulot nahoissaan. Minua suututti jo ala-asteiässä puhe siitä kuinka maailman pilkka (tai mikä käsite se nyt olikaan, en muista :D) tulisi ottaa ilolla vastaan; minä halusin olla samalla lailla koulu- yms.yhteisöjen jäsen kuin muutkin ilman mitään marttyyrinkruunua.

        Miesten "seikkailuja" kahden maailman välillä ei katsottu samalla lailla pahalla kuin naisten. Heidän elämässään oli myös mahdollisuus vaikkapa uran luomiseen, vaimohan olisi kotona ja huolehtisi perheestä.

        Miesvetoisessa yhteisössä naisen osa jäi ja varmaan jää vieläkin väistämättä syrjemmälle, mikäpä siinä jos se kaikille sopii. Rohkenen epäillä että monesti naiset vain nielevät kiukkunsa ja pitävät suunsa kiinni, ei vähiten siksi etteivät halua olla syntisiä (mihin varmasti viitattaisiin ensi tilassa).

        Luulen että osa lestadiolaista on yhteisössä koska pelkää kuollakseen sitä että heille käy huonosti jos he eivät ole ainakin nimellisesti lestadiolaisia. Kun on peloteltu vuosikymmenet helvetin tulella joka uhkaa muunlaisen elämäntavan valinneita, silkka pelko on hyvä kannustin jäädä.

        Silti en lakkaa ihmettelmästä ihmisiä jotka eivät koskaan ääneen mieti kaiken mielekkyyttä. Miten voi olla mahdolista että ollaan täysin vailla rohkeutta edes pohtia sitä ovatko asiat oikein nykyisellään ja miksi ne eivät ehkä ole. Samaa ihmettelyä kohdistan kyllä moniin ihmisiin muuallakin kuin uskonnollisissa yhteisöissä, kriittinen ajattelu tuntuu välillä olevan suorastaan mahdotonta.

        Ihmettelen myös sitä että keskustelun sivujuonteessa puidaan alkoholin vaarallisuutta ja sitä että se on vain paha asia. Tai no, en IHMETTELE, sehän oli suorastaan odotettavaa, huvittaa vain kuinka joillakuilla on tarve tarttua keskustelun melko merkityksettömään nyanssiin ja puida sitä kun voisi jättää vaikka lukemattakin. Kukaan ei ole viitannut alkoholin liikakäyttöön tai a-ongelmiin tässä ketjussa, paitsi ne jotka eivät nähtävästi ko. nautintoainetta juuri käytä. En ainakaan itse ole missään tietääkseni sanonut mitään suoraan siitä kuinka usein, miten ja mitä juon vai olenko kenties absolutisti. Ravintolassa ei ole pakko juoda, vaikka niin lestadiolaisille uskotellaankin.

        No juu, lähtipä ajatus sivuraiteelle. :) Tajunnanvirtaa...

        On kyllä hyvin totta että vain yhteisöstä irroittautumisen kokenut voi ymmärtää miltä se tuntuu. Muut voivat kuunnella ja olla tukena, mutta eivät koskaan (onnekseen varmaankin) voi päästä kokemukseen ikäänkuin sisälle.

        Voitte olla aivann vakuuttuneita siitä ,että Sinun ei tarvitse pukeutua tietyllä lailla ollaksesi uskovainen tai esim. lestadiolainen.
        Missään kohdin raamattua tai uskonopetusta ei panna pukeutumista uskon edelle. Usko Jeesukseen Kristukseen on tärkein. Olla sisällä Jumalan valtakunnassa. On vain asioita joita uskova ei halua tehdä ja saattaa Pyhää Henkeä murheelliseksi.
        Tule sellaisissa vaatteissa kun olet seuroihin läheltä ja kauempaa.
        Vaikka viikonloppuna kesäseuroihin Rovaniemen kirkonmälle.Seurat alkavat la klo 13

      • Tallukka
        toinen entinen elli kirjoitti:

        että samana taustan omaava ihminen voi todella ymmärtää, miltä kaikki tuntuu.
        Taustani on jättänyt "jälkensä" sisinpääni. Tunnen olevani erilainen(ulkopuolinen) muiden ihmisten joukossa näytän sitten miltä tahansa tai olen missä tahansa. En koe tuota tunnetta rikkautena. Koen se olevan ikäänkuin sisäinen vamma, joka rajoittaa elämää aika ajoin.
        On ihanaa omistaa rakkaita ystäviä, joilla on sama tausta. Tämä tunne ei ole sitä, kun sanotaan uskovista, että olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa. Se on nimenomaan lestadiolaisuuden aiheuttama muukalaisuuden tunne.
        Sanani ovat kömpelöitä, kun yritän kuvata jotain, mistä en juuri puhu. Luulen, että sellainen ihminen, joka on kokenut samaa, tunnistaa tästä vaillinaisesta tekstistä asian, mitä yritän sanoa.

        Kaikkea hyvää jokaiselle entiselle ja nykyiselle lestadiolaiselle. Toivon, että olette tyytväisiä ja onnellisia elämässänne.

        Olen lestadiolaisen kodin kasvatti. Ristiriidat liikkeen sisällä vaikuttivat minuun niin että en tuntenut kuuluvani mihinkään en uskovaisiin enkä maailmaan.
        Se tunne jatkui kun käytännössä olin irtaantunut kotitaustastani.
        Vuosia sitten sain kuitenkin kuulla omalle kohdallenisen ,että saat olla sellainen kun olet.
        Jeesus on Golgatan keskimäisellä ristillä sovittanut sinun syntisi.
        Näin minä sain parannuksen armon ja sain lähteä seuraamaan Herraa Jeesusta Kristusta ja Hänen laumaansa.
        Ei ole elämästäni tullut täydellistä tai synnitöntä. usein tunnen vierautta seuroissakin ja maailman ihmisten keskellä. Olen kuitenkin saanut voiman rukoillessani ja sanaa kuulessani sekä lukiessani jatkaa kilvoittelua. Ei se ole aina helppoa uskovaisena uskovaisten joukossa.
        Osaani en kuitenkaan vaihtaisi, kun silloin kun pääsen taistelevasta seurakunnasta kunnian valtakuntaan.
        Onnellista kotimatkaa kaikille.

      • .......................
        Kirkonkies kirjoitti:

        Voitte olla aivann vakuuttuneita siitä ,että Sinun ei tarvitse pukeutua tietyllä lailla ollaksesi uskovainen tai esim. lestadiolainen.
        Missään kohdin raamattua tai uskonopetusta ei panna pukeutumista uskon edelle. Usko Jeesukseen Kristukseen on tärkein. Olla sisällä Jumalan valtakunnassa. On vain asioita joita uskova ei halua tehdä ja saattaa Pyhää Henkeä murheelliseksi.
        Tule sellaisissa vaatteissa kun olet seuroihin läheltä ja kauempaa.
        Vaikka viikonloppuna kesäseuroihin Rovaniemen kirkonmälle.Seurat alkavat la klo 13

        sanotaan ekaks että tuu vain sellaisena kuin olet, tukka kähärällä, housut jalassa ym. sitten vähitellen syötetään jotta ei uskovaisen naisen ole hyvä käyttää housuja aj tukan kihartaminen on myös synti, yritäpä päästä synneistäsi eroon, me kyllä autamme sinua.
        Tämä on sitä hivutusta

      • ..................
        Kirkonkies kirjoitti:

        Voitte olla aivann vakuuttuneita siitä ,että Sinun ei tarvitse pukeutua tietyllä lailla ollaksesi uskovainen tai esim. lestadiolainen.
        Missään kohdin raamattua tai uskonopetusta ei panna pukeutumista uskon edelle. Usko Jeesukseen Kristukseen on tärkein. Olla sisällä Jumalan valtakunnassa. On vain asioita joita uskova ei halua tehdä ja saattaa Pyhää Henkeä murheelliseksi.
        Tule sellaisissa vaatteissa kun olet seuroihin läheltä ja kauempaa.
        Vaikka viikonloppuna kesäseuroihin Rovaniemen kirkonmälle.Seurat alkavat la klo 13

        vaikket ehkä ole niitä tiukempia lestiksiä, vielä tämän:
        Kirjoitit: "Missään kohdin raamattua tai uskonopetusta ei panna pukeutumista uskon edelle."
        Kyllä lestadiolaiset saarnaajat puhuvat niin, ettei nainen saisi pukeutua housuihin, vedoten tähän sanaan "Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi." -Mooses. Samalla he unohtavat esimerkiksi tämän: "älköönkä kahdenlaisista langoista kudottua vaatetta tulko yllesi", mikä on myös Mooseksen säädöksissä.
        Monet saarnaajat ovat naurettavia.
        Jos heitä menee jututtamaan niin kylläpä tulee kova kiire johonkin. Olen koklannut ja ihan ystävällisesti niin, etteivät he joutuisi kovin kärsimään silloin, kun kerran joutuvat Jumalan kasvojen eteen. Mutta turha on ollut panokseni.

      • tzantta
        ................... kirjoitti:

        kuinka luet?
        "Ja kun hän tulee (Pyhä Henki), niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion: synnin, koska he eivät usko minuun; vanhurskauden, koska minä menen Isän tykö, ettekä te enää minua näe; ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu."

        Synti on sitä, ettei usko Herraan Jeesukseen.

        "Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan"

        Paavali sanoo Timoteukselle:
        "Älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi."
        Jos viina olisi synti, ei Paavali olisi antanu juoda sitä yhtään.

        Paavali sanoo toisessa paikassa:
        "Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,"
        Juoda voi muttei juopua niin, että pää menee sekaisin. Parasta on juopua Sanasta. Kaikilla ei ole kiusausta juoda itseään sekaisin.

        Ei tietenkään viina itsessään synti ole, eihän mikään aine voi tehdä syntiä, mutta kyllä se vaan niin on, että jos viinapulloon tarttuu, niin se voi viedä viedä ensin pikkusormen ja sitten paljon muuta. Että voi harmittaa ihmisten alkoholikeskeisyys. En ole itsekään mikään absolutisti ja tiedän mitä humalakin on, ja olen kuullut ihmisistä joita viinakset on vieneet ja lujaa, että jos joku täällä viinaa puolustaa niin eipä sitten tiedä mitä puolustaa. Eihän se tietenkään kaikkia vie, mutta monella sen käyttö tuppaa vaivihkaa lisääntymään. Kaikki terassitkin pitäisi purkaa ja laittaa tilalle kauniita katukahviloita:-)

      • ...............
        tzantta kirjoitti:

        Ei tietenkään viina itsessään synti ole, eihän mikään aine voi tehdä syntiä, mutta kyllä se vaan niin on, että jos viinapulloon tarttuu, niin se voi viedä viedä ensin pikkusormen ja sitten paljon muuta. Että voi harmittaa ihmisten alkoholikeskeisyys. En ole itsekään mikään absolutisti ja tiedän mitä humalakin on, ja olen kuullut ihmisistä joita viinakset on vieneet ja lujaa, että jos joku täällä viinaa puolustaa niin eipä sitten tiedä mitä puolustaa. Eihän se tietenkään kaikkia vie, mutta monella sen käyttö tuppaa vaivihkaa lisääntymään. Kaikki terassitkin pitäisi purkaa ja laittaa tilalle kauniita katukahviloita:-)

        et tiedä kenelle puhut. Onneni on ettei minun(kaan) sinunkaltasillesi tarvitse avautua tämän enempää.
        Sen sanon, jotta Herran sana on vahva.

      • Kirkonkies
        Jahnukainen kirjoitti:

        Teidän joukkon eksyneet ovat totisesti äpäriä, ei teillä ole isää eikä äitiä maan päällä. Ei ole teillä Isää Jumalaa taivaassa eikä seurakuntaa Äitinä maan päällä.

        On paljon helpompi tehdä parannusta maailmasta kuin väärästä jumalisuudesta. Niin kuin Jeesuskin vertauksessaan sanoo;jos mahdollista hän hänet löytää vuorilta, eli väärästä jumalisuuden seasta. Sinne eksyneet eivät edes tiedä milloin ja missä hän on eksynyt.

        He ovatkin niin pyörällä päästään että kysyvät kertokaa nyt missä olen väärässä vaikka ympärillä olevat sen näkevät selvästi.

        Jumalan armovaltaan eksyneet ovat hyvään paikkaan "eksyneet". Maailma ei ole koskaan parempi paikka. Synnistä on aina vaikea tehdä parannus olis se sitten minkä nimistä tähansa.
        Kaikilla on lupa käydä rauhanyhdistyksen, rauhan sanan ja esikoisten seuroissa.
        Tärkein saa uslkoa omat syntinsä anteeksi ja vaeltaa armolapsena. Meidän tehtävä ei ole toisiamme tuomita.
        Uskon, että kehoitus on ollut vilpitön tulla Jumalan sanan kuuloon. Ei opetuksessa ole eroa, korkeintaa ulkoiset puitteet pokkeavat.
        Tärkeintä on rakastaa aidosti kaikkia etsiviä ja keseleviä. Tule sanan kuuloon rohkeasti. Jeesus Kristus ei koskaan saarnaa väärin eikä Pyhä Henki opeta väärin tai monenella tavalla.
        Armossa on varaa ja veressä on voimaa !

      • Tallukka
        theoforos kirjoitti:

        Juuret ovat auttamattomasti poikki. Jos jokin yhteisö on "lammashuone", niin sen on oltava ollut sellaisenaan olemassa aina apostoleista asti. Esikoislestadiolaisuus (eikä mikään muukaan lestadiolaisuus) ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti, ja siten jää jäljelle tasan kaksi vaihtoehtoa:

        1. Lammashuone ei ole mikään yksittäinen yhteisö.
        2. Lammashuone on joku muu yhteisö kuin (esikois)lestadiolaisuus).

        On aivan selvää, että kun Jeesukseen uskovia alettiin kutsumaan kristityiksi oli se Jumalan lasten nimi. Tänäänkin on se sama rakkaus voimassa jonka "Jumala on meille osoittanut, että meitä Jumalan lapsiksi kutsutaan".
        On nimitykset vaihdelleet mm. hihhulit. Oli kirkomiesten piirissä elävässä uskossa olevista käytetty nimi.
        Jumalan valtakunta on aina ollut muutakin kuin herätysllike.Herätysliikkeet ovat olleet voimakkaita Jumalan antamia etsikkoaikoja.
        Iltkaamme omasta herätysliikkeestämme ja siiten kätkeytyvästä voimasta.

      • Tallukka
        edes seurakunan tuntomerkkejä kirjoitti:

        ei esikoisuus ole mikään seurakunta, se on seurakunnan sisällä toimiva hengellinen yhteisö.

        kuolee pikkuhiljaa, jos lappiusko saa jatkua.

        Luhter opettaa selkeästi seurakunnasta.
        Samoin voimme sanoa, että se ei ole näkyvä.
        Jumalan valtakunta on valtakunta valtakunnassa. Seurakunta seurakunnassa. Kirkko kirkossa. Sitä on Kristuksen kirkko.

      • Tallukka
        varoa vaaraa kirjoitti:

        Toivoisin, että jokainen esikoinen kuitenkin ajattelisi, pelkän seuraamisen sijaan. Sokeasta hengellisyydestä ja isäin sääntö-opista olisi syytä herätä seuraamaan Jeesusta. Kaikki ei tässä maailmassa ole, miltä näyttää. Jos työt eivät ole rakkaudellisia, vaan vallanhaluisia ( enkä tarkoita tässä mitään luonteen ihanuuksia ), eikö ainoatakaan kyssäriä nouse aatoksiin?

        Näin aposteli opettaa. Siksi on tärkeää, että täällä ajassa saa jo kuulua Jumalan valtakuntaa ja iloita autuudesta v. 343.
        Seurata Jeesuksen omia.Jeesus tiellä. "Minä olen tie totuus ja elämä. eikukaan voi tulla Isän luo kuin minun kauttani"

      • Tallukka
        theoforos kirjoitti:

        Ruotsissa on alettu viettää omia ehtoollisia, mikä käytännössä merkitsee, että on perustettu oma kirkko. Jos ei enää ole ehtoollisyhteyttä, niin silloin ei enää olla saman kirkon jäseniä. Muun väittäminen on pelkkää epärehellisyyttä ja hyväuskoisten sumuttamista, ja se luo varsin ikävän kuvan kyseisten hankkeiden takana olevien henkilöiden sielunliikkeistä...

        Sakramenteista keskusteleminen on eri asia kuin ryöstää itselleen sellainen tehtävä (=ehtoollisen toimittaminen), johon ei ole saanut valtuutusta.

        Kansan nykymenoa tulee paheksua, ja samoin tulee paheksua liberalisoitumista luterilaisessa kirkossa ja muualla, mutta ei itseään nostaen ja publikaania halveksien.

        Mutta paheksumistakin enemmän ennen kaikkea tulisi tutkia kirkkohistoriaa ja kirkon oppia varhaisina vuosisatoina. Voisivat silmät myös Lapin suunnalla avautua näkemään asioita uudessa valossa...

        Olen kovasti hämilläni. Kun olette opillisesti aivan samoilla linjoilla kun Luhter- säätiö miksi te hyökkäilette missiohiippakuntaa vastaan.
        Hyökkäyksienne kohde pitäisi olla Luhter-säätiö sehän SLEY:n kirjojen perusteella opettaa, kasteesta, ehtoolisesta. Kieltäytyy antamasta piispalle Pyhää ehtoolista. Koska kieltävät ehtoollisyhteyden. Nyt soditte itsenne kanssa.
        Jumalan valtakunta puolestaan on rakkauuden valtakunta ja järjestys vallitsee myös kirkossamme. On vain huoli miten Rooma vie ja Paarma vikisee, ei kun pörrää.

      • aloittaja
        toinen entinen elli kirjoitti:

        että samana taustan omaava ihminen voi todella ymmärtää, miltä kaikki tuntuu.
        Taustani on jättänyt "jälkensä" sisinpääni. Tunnen olevani erilainen(ulkopuolinen) muiden ihmisten joukossa näytän sitten miltä tahansa tai olen missä tahansa. En koe tuota tunnetta rikkautena. Koen se olevan ikäänkuin sisäinen vamma, joka rajoittaa elämää aika ajoin.
        On ihanaa omistaa rakkaita ystäviä, joilla on sama tausta. Tämä tunne ei ole sitä, kun sanotaan uskovista, että olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa. Se on nimenomaan lestadiolaisuuden aiheuttama muukalaisuuden tunne.
        Sanani ovat kömpelöitä, kun yritän kuvata jotain, mistä en juuri puhu. Luulen, että sellainen ihminen, joka on kokenut samaa, tunnistaa tästä vaillinaisesta tekstistä asian, mitä yritän sanoa.

        Kaikkea hyvää jokaiselle entiselle ja nykyiselle lestadiolaiselle. Toivon, että olette tyytväisiä ja onnellisia elämässänne.

        myös minulle. Siis ulkopuolisuuden tunne. Ja se tunne, että minut silti leimataan lestadiolaiseksi vaikka itse en sitä haluaisi. Enhän minä sille mitään voi, mitkä ovat taustani. Kukapa meistä voisi?! Olen joskus miettinyt, että tuo leima on painettu otsaani niin, etten siitä ikinä eroon pääse. Tuntuu väärältä, että joutuu "kärsimään" taustoistaan, vaikka ei niihin voikaan vaikuttaa. Sen on esimerkiksi huomannut ihmissuhteissa, että hyvin alkanut ystävyys saattaakin tyssätä siihen, kun toinen osapuoli kuulee taustoistani ja samalla yhdistää minut siihen. Mutta asian kanssa on vain opittava elämään.. Ja ajan kanssa se saattaa hiukan helpottaakin!
        Ymmärrän täysin mitä yrität sanoa.. (toinen entinen elli siis)

        Mitä tuohon keskusteluun alkoholista tulee, niin se lähti jo johonkin sivuraiteelle. Tai siis se ei liity tähän alkuperäiseen kysymykseeni ja aiheeseen. Eikä oikeastaan lestadiolaisuuteen yleensäkään..

        Kesäheinän kirjoittamasta pelosta/pelottelustakin kokemuksia riittää. On aivan järkyttävää miten lapsetkin saadaan seuroihin uhkailun ja pelottelun avulla. Jo pienestä lapsesta opetetaan, että ne jotka eivät käy seuroissa joutuvat tulimereen eivätkä pääse sieltä koskaan pois. Lapsille kerrotaan juttuja siitä kuinka paholainen voi ilmestyä epäuskoisille suurinpiirtein viedä mukanaan. Nyt joku saattaa älähtää vastalauseeksi tähän, mutta korostan, että kirjoitan OMISTA kokemuksistani ja niistä mitä olen omin korvin kuullut ja silmin nähnyt. Ehkei kaikille lapsille ole niin opetettu/kerrottu. Kun jo parivuotiaasta asti opetetaan tuollaista, niin eipä siinä paljon muita vaihtoehtoja jää kuin se seuroissa käynti. Ainakin minulle itselleni tuollainen ajattelu on iskostettu niin syvälle sisimpään, että joskus siitä on vieläkin vaikea irroittautua. Mutta ymmärrän sen, että se on opetuksella päähäni laitettu. Ei se ole mikään universaali tai ainoa oikea totuus. Mutta mitä aiemmin yhteisöstä jättäytyy pois, sitä helpompaa se tulee olemaan.

        Minusta on sitäpaitsi väärin sekin, että lapsia ja nuoria pakotetaan ja yritetään pakottaa käymään seuroissa, vaikka siihen ei omaa kiinnostusta olisikaan. Minusta ihmisellä -jolla on päätöksentekokyky- on oikeus päättää itse meneekö seuroihin vai ei.. Ja jos vaikka päättääkin jättää seurat väliin, niin ei silti tarvitse yrittää uhkailla helvetin tulilla!

      • valehtelee
        Tallukka kirjoitti:

        On aivan selvää, että kun Jeesukseen uskovia alettiin kutsumaan kristityiksi oli se Jumalan lasten nimi. Tänäänkin on se sama rakkaus voimassa jonka "Jumala on meille osoittanut, että meitä Jumalan lapsiksi kutsutaan".
        On nimitykset vaihdelleet mm. hihhulit. Oli kirkomiesten piirissä elävässä uskossa olevista käytetty nimi.
        Jumalan valtakunta on aina ollut muutakin kuin herätysllike.Herätysliikkeet ovat olleet voimakkaita Jumalan antamia etsikkoaikoja.
        Iltkaamme omasta herätysliikkeestämme ja siiten kätkeytyvästä voimasta.

        Tallukan on syytä tehdä parannusta valheista.
        Kirkonmiehet eivät puhu hihhuleista.
        Kirkko perinteisesti kunnioittaa lestadiolaisia.

        Nimimerkki "Tallukan" tapaiset harhautuneet vainoavat kirkkoa. Kirkko ei vainoa herätysliikkeitään, vaan toivoo niiden tekevän työtään Jumalan sanan pohjalta.

        "Totuuden Henki, johda Sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä.."

        Kukaan elävätuntoinen kristitty ei vainoa kirkkoa ja halveksi sitä Jumalan työtä, jota sielä edelleenkin on autuudeksi monille.

      • theoforos
        Tallukka kirjoitti:

        Olen kovasti hämilläni. Kun olette opillisesti aivan samoilla linjoilla kun Luhter- säätiö miksi te hyökkäilette missiohiippakuntaa vastaan.
        Hyökkäyksienne kohde pitäisi olla Luhter-säätiö sehän SLEY:n kirjojen perusteella opettaa, kasteesta, ehtoolisesta. Kieltäytyy antamasta piispalle Pyhää ehtoolista. Koska kieltävät ehtoollisyhteyden. Nyt soditte itsenne kanssa.
        Jumalan valtakunta puolestaan on rakkauuden valtakunta ja järjestys vallitsee myös kirkossamme. On vain huoli miten Rooma vie ja Paarma vikisee, ei kun pörrää.

        Ehkä jotkut täällä ovat samaa mieltä kaikesta Luther-säätiön kanssa, mutta minä en ole. Luther-säätiö on monessa asiassa kyllä oikeammalla linjalla kuin lestadiolaiset, mutta kieltäytyminen jakamasta piispalle ehtoollista on perinteisen kristinuskon kannalta katsoen täysi mahdottomuus juuri siksi, koska silloin asettautuu eri kirkkoon piispansa kanssa, ja ilman piispansa valtuutusta taas papilla itsellään ei ole oikeutta toimittaa ehtoollista. Tosin kuulin, että kyseinen Luther-säätiön pappi olisi ollut Oulun piispan alainen, eikä Helsingin piispa, jolta hän kielsi ehtoollisen. Jos se pitää paikkansa niin siinä tapauksessa asia ei ole ihan yhtä ongelmallinen. Luther-säätiössä on muitakin kielteisiä piirteitä, mutta monessa asiassa siinä on hyvää pyrkimystä kohti perinteistä kristinuskoa.

        Luther-säätiöön verrattuna erona lestadiolaisten maallikoiden toimittamiin "ehtoollisiin" on, että Luther-säätiössä toimivat papit, jotka ovat aikanaan saaneet kirkollisen järjestyksen mukaisen valtuutuksen ehtoollisen toimittamiseen (=pappisvihkimyksen). Lestadiolaisilla maallikkosaarnaajilla taas tällaista valtuutusta ei ole. Olen itse ortodoksi, ja ortodoksisesta näkökulmasta katsoen luterilaistenkin pappien oikeuteen toimia pappeina ja toimittaa ehtoollista liittyy kokonainen joukko kysymysmerkkejä. Ei ole siis varmaa, onko edes luterilaisilla papeilla apostolista siunausta ehtoollisen toimittamiseen, mutta täysin varmaa on, että lestadiolaisilla maallikkosaarnaajilla sellaista apostolista siunausta ehtoollisen toimittamiseen ei ole, vaan he ovat itse omin käsin ryöstäneet itselleen oikeuden, joka ei heille kuulu. Siksi lestadiolaisten maallikkosaarnaajien toimittama ehtoollinen on täysin piraattitoimintaa, johon ei kenenkään kristityksi tunnustautuvan pitäisi mennä koskemaan pitkällä tikullakaan, eikä tukemaan sellaista toimintaa millään tavalla. Jumala yksin tietää, mitä sellaisessa "ehtoollisessa" tapahtuu, mutta vähintään kysenalaista se on, eikä sen kanssa tulisi leikkiä. Pahimmassa tapauksessa lestadiolaismaallikoiden toimittama "ehtoollinen" voi olla kadottavaa pyhien asioiden rienausta ja Jumalan pilkkaa.

      • Leila32
        toinen entinen elli kirjoitti:

        että samana taustan omaava ihminen voi todella ymmärtää, miltä kaikki tuntuu.
        Taustani on jättänyt "jälkensä" sisinpääni. Tunnen olevani erilainen(ulkopuolinen) muiden ihmisten joukossa näytän sitten miltä tahansa tai olen missä tahansa. En koe tuota tunnetta rikkautena. Koen se olevan ikäänkuin sisäinen vamma, joka rajoittaa elämää aika ajoin.
        On ihanaa omistaa rakkaita ystäviä, joilla on sama tausta. Tämä tunne ei ole sitä, kun sanotaan uskovista, että olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa. Se on nimenomaan lestadiolaisuuden aiheuttama muukalaisuuden tunne.
        Sanani ovat kömpelöitä, kun yritän kuvata jotain, mistä en juuri puhu. Luulen, että sellainen ihminen, joka on kokenut samaa, tunnistaa tästä vaillinaisesta tekstistä asian, mitä yritän sanoa.

        Kaikkea hyvää jokaiselle entiselle ja nykyiselle lestadiolaiselle. Toivon, että olette tyytväisiä ja onnellisia elämässänne.

        Voi kuinka tutulta kuulostaa...pyörin silloin tällöin palstalla ikään kuin kysellen täältäkin perusteita toimintatavoille, syytöksille ja tuomioille, joita olen kokenut.

        Yleensä tulee vain paha mieli, sama tahti näyttää oleva keskustelupalstalla kuin elämässäkin. Perusteeton, omiin käsiin otettu tuomiovalta jatkuu lestadiolaisuudessa. On lupa tuomita kadotukseen henkilö, joka ei esim. ulkoisesti täytä tiettyjä kriteerejä ja korostan, ihmisten itse uskomisen esteeksi asettamia ulkoisia kriteerejä, joille ei löydy minkäänlaista perustetta Raamatusta (hiukset, korut, vaatetus jne jne). Edelliset lauseet kertovat suurimmaksi osaksi sen miksi vieraannuin lestadiolaisuudesta.

        Lähdettyäni olin totaalisesti yksin. Minusta tehtiin huono esimerkki nuorisolle. Nuhdeltiin saarnaajien ja seurakuntalaisten toimesta useaan kertaan ja uskokaa huviksenne aiheena oli eräänkin kerran lyhyen otsatukan leikkaaminen. Joskus aiheena oli joukkueurheilu "uskottomien" kanssa. No viimeisen virheeni tein tietysti silloin kun aloin seurustella ja menin lopulta naimisiin "suruttoman" miehen kanssa. Seurustelun katkaisemiseksi oli lupa käyttää aika kyseenalaisia keinoja kuten valehtelu ja kirjeiden piilottaminen. Asiaan kuului tietysti myös se, että peloteltiin, etten kunnon miehille enää kelpaa, ettei kukaan minua ota...

        Kun tänään katselen läheltä useammankin näiden luomakunnan kruunujen eli "kunnon miehen" perhe-elämää" jossa vaimo yrittää sinnitellä puolenkymmenen alle kouluikäisen kanssa kotona..miehen ajellessa moottoripyörällä tai ihaillessa auringon laskua kavereidensa kanssa...olen todella onnellinen valinnastani. Saan elää tasavertaisena kumppanini kanssa.

        Hyvin tutulta tuntuu tunne ettei kuulu mihinkään. On täytynyt ikään kuin luoda oman elämänsä raamit uudelleen. Nuorena tunsin suorastaan pakokauhua lestadiolaistytön tulevaisuuden näkymistä...jatkuva synnytyskierre johon ei opiskelu ja työ sovi...no tähän tietysti tarjottiin vastaukseksi parannuksen teko kehoitus tai kerrottiin ettei minulla ole minkäänlaista uskoa...

        Jumalan sanaa minä en missään vaiheessa halua asettaa kyseenalaiseksi. Se on pyhä ja oikea. Vain nämä ihmisten keksimä säännös viidakko ja naisten suoranainen alistaminen eivät ole oikein.

        Monen vuoden ajan lähdettyäni mukanani kulki epämääräinen syyllisyys ja pelko siitä, ettei elämässäni mikään voi mennä hyvin kun olen tehnyt sääntöjä vastaan. Olin myös hyvin katkera kunnes jossain vaiheessa tajusin etteivät syntymästään asti lestadiolaisuudessa olleet todellakaan tiedä mistään muusta. He oikeasti uskovat, että kaikki muut ovat "suruttomia ja uskottomia" paitsi he...niinhän minäkin uskoin joskus.

        Ymmärsin vihdoin sen että armo kuuluu minullekin...sen jälkeen on ollut helppo elää ja olla iloinen omasta uskostaan... vaikka yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen harvat lestadiolaiset jotka haluavat pitää minuun yhteyttä muistavat vihjata synnillisestä elämän tavastani..siis siitä kun menin uskottoman kanssa naimisiin ja minulla on vain pieni perhe..

        En halua yleistää kirjoituksellani kaikkien eslest toimintaa...kokemukset ovat omiani..

      • Tallukka
        theoforos kirjoitti:

        Ehkä jotkut täällä ovat samaa mieltä kaikesta Luther-säätiön kanssa, mutta minä en ole. Luther-säätiö on monessa asiassa kyllä oikeammalla linjalla kuin lestadiolaiset, mutta kieltäytyminen jakamasta piispalle ehtoollista on perinteisen kristinuskon kannalta katsoen täysi mahdottomuus juuri siksi, koska silloin asettautuu eri kirkkoon piispansa kanssa, ja ilman piispansa valtuutusta taas papilla itsellään ei ole oikeutta toimittaa ehtoollista. Tosin kuulin, että kyseinen Luther-säätiön pappi olisi ollut Oulun piispan alainen, eikä Helsingin piispa, jolta hän kielsi ehtoollisen. Jos se pitää paikkansa niin siinä tapauksessa asia ei ole ihan yhtä ongelmallinen. Luther-säätiössä on muitakin kielteisiä piirteitä, mutta monessa asiassa siinä on hyvää pyrkimystä kohti perinteistä kristinuskoa.

        Luther-säätiöön verrattuna erona lestadiolaisten maallikoiden toimittamiin "ehtoollisiin" on, että Luther-säätiössä toimivat papit, jotka ovat aikanaan saaneet kirkollisen järjestyksen mukaisen valtuutuksen ehtoollisen toimittamiseen (=pappisvihkimyksen). Lestadiolaisilla maallikkosaarnaajilla taas tällaista valtuutusta ei ole. Olen itse ortodoksi, ja ortodoksisesta näkökulmasta katsoen luterilaistenkin pappien oikeuteen toimia pappeina ja toimittaa ehtoollista liittyy kokonainen joukko kysymysmerkkejä. Ei ole siis varmaa, onko edes luterilaisilla papeilla apostolista siunausta ehtoollisen toimittamiseen, mutta täysin varmaa on, että lestadiolaisilla maallikkosaarnaajilla sellaista apostolista siunausta ehtoollisen toimittamiseen ei ole, vaan he ovat itse omin käsin ryöstäneet itselleen oikeuden, joka ei heille kuulu. Siksi lestadiolaisten maallikkosaarnaajien toimittama ehtoollinen on täysin piraattitoimintaa, johon ei kenenkään kristityksi tunnustautuvan pitäisi mennä koskemaan pitkällä tikullakaan, eikä tukemaan sellaista toimintaa millään tavalla. Jumala yksin tietää, mitä sellaisessa "ehtoollisessa" tapahtuu, mutta vähintään kysenalaista se on, eikä sen kanssa tulisi leikkiä. Pahimmassa tapauksessa lestadiolaismaallikoiden toimittama "ehtoollinen" voi olla kadottavaa pyhien asioiden rienausta ja Jumalan pilkkaa.

        Pietari oli se jonka tunnustuksen varaan rakennettiin seurakunta ja Kristuksen kirkko.
        Hän oli käytännön oppinut kalastaja.
        Jota itse Herra Jeesus Kristus on opettanut kolme vuotta. Moni tämän päivän saarnaaja- opetuslapsia on saanut opetusta raamatunsanasta ja ennen uskoneiden opetuksesta joka perustuu Jeesuksen apostolien opetukselle.
        Missään kohti raamattua ei tunneta nykyistä kirkon virkaa apostolisena virkana. Kuitenkin on niin että jos on uskova pappi ,jolla on Pyhä Henki on Hän luonollisesti apostolien opetusten mukaisesti pappi. Virka kirkossa ei ole sama kuin Pyhän Hengen virka, mutta ne eivät ole toisiaan pois sulkevia.

      • Tallukka ja ystävä
        aloittaja kirjoitti:

        myös minulle. Siis ulkopuolisuuden tunne. Ja se tunne, että minut silti leimataan lestadiolaiseksi vaikka itse en sitä haluaisi. Enhän minä sille mitään voi, mitkä ovat taustani. Kukapa meistä voisi?! Olen joskus miettinyt, että tuo leima on painettu otsaani niin, etten siitä ikinä eroon pääse. Tuntuu väärältä, että joutuu "kärsimään" taustoistaan, vaikka ei niihin voikaan vaikuttaa. Sen on esimerkiksi huomannut ihmissuhteissa, että hyvin alkanut ystävyys saattaakin tyssätä siihen, kun toinen osapuoli kuulee taustoistani ja samalla yhdistää minut siihen. Mutta asian kanssa on vain opittava elämään.. Ja ajan kanssa se saattaa hiukan helpottaakin!
        Ymmärrän täysin mitä yrität sanoa.. (toinen entinen elli siis)

        Mitä tuohon keskusteluun alkoholista tulee, niin se lähti jo johonkin sivuraiteelle. Tai siis se ei liity tähän alkuperäiseen kysymykseeni ja aiheeseen. Eikä oikeastaan lestadiolaisuuteen yleensäkään..

        Kesäheinän kirjoittamasta pelosta/pelottelustakin kokemuksia riittää. On aivan järkyttävää miten lapsetkin saadaan seuroihin uhkailun ja pelottelun avulla. Jo pienestä lapsesta opetetaan, että ne jotka eivät käy seuroissa joutuvat tulimereen eivätkä pääse sieltä koskaan pois. Lapsille kerrotaan juttuja siitä kuinka paholainen voi ilmestyä epäuskoisille suurinpiirtein viedä mukanaan. Nyt joku saattaa älähtää vastalauseeksi tähän, mutta korostan, että kirjoitan OMISTA kokemuksistani ja niistä mitä olen omin korvin kuullut ja silmin nähnyt. Ehkei kaikille lapsille ole niin opetettu/kerrottu. Kun jo parivuotiaasta asti opetetaan tuollaista, niin eipä siinä paljon muita vaihtoehtoja jää kuin se seuroissa käynti. Ainakin minulle itselleni tuollainen ajattelu on iskostettu niin syvälle sisimpään, että joskus siitä on vieläkin vaikea irroittautua. Mutta ymmärrän sen, että se on opetuksella päähäni laitettu. Ei se ole mikään universaali tai ainoa oikea totuus. Mutta mitä aiemmin yhteisöstä jättäytyy pois, sitä helpompaa se tulee olemaan.

        Minusta on sitäpaitsi väärin sekin, että lapsia ja nuoria pakotetaan ja yritetään pakottaa käymään seuroissa, vaikka siihen ei omaa kiinnostusta olisikaan. Minusta ihmisellä -jolla on päätöksentekokyky- on oikeus päättää itse meneekö seuroihin vai ei.. Ja jos vaikka päättääkin jättää seurat väliin, niin ei silti tarvitse yrittää uhkailla helvetin tulilla!

        Valitettavasti vanha kasvatuskeino oli pelottelu. Se oli hyvin yleistä. Oli isoja poerheitä. Oli keinona pelottelu. Tarkoitus oli usein hyvä. Moni vesikammo ym. on saanut tästä alkunsa. Jumalan suuren tai kuuman kiven päähän pudottaminen oli hyvin aito luterilaista pelottelua vielä 50- 60 luvullakin.
        On ikävää jos on tuntenut ,että on pakkoa mennä seuroihin. Minulla on joskusollut toisenlainenkin tunne kun ei saa mennä seuroihin.
        Pelottelu voi olla myös sairaloista hallitsemista. Se ei kuulu mitenkään lestadiolaisuuteen, sitä harrastaa sairaat yksiöt joka yhteisössä tai vaikkapa puolueessa. Työpaikoilla, kouluissa jne.
        Voimia ja surat on kirkonmäellä huomenna alkaen klo 13 ja sunnuntaina jatkuvat aamulla klo 10 kirkonmenoilla. Tervetuloa läheltä ja kauenpaa.

      • Theo Foros
        Tallukka kirjoitti:

        Pietari oli se jonka tunnustuksen varaan rakennettiin seurakunta ja Kristuksen kirkko.
        Hän oli käytännön oppinut kalastaja.
        Jota itse Herra Jeesus Kristus on opettanut kolme vuotta. Moni tämän päivän saarnaaja- opetuslapsia on saanut opetusta raamatunsanasta ja ennen uskoneiden opetuksesta joka perustuu Jeesuksen apostolien opetukselle.
        Missään kohti raamattua ei tunneta nykyistä kirkon virkaa apostolisena virkana. Kuitenkin on niin että jos on uskova pappi ,jolla on Pyhä Henki on Hän luonollisesti apostolien opetusten mukaisesti pappi. Virka kirkossa ei ole sama kuin Pyhän Hengen virka, mutta ne eivät ole toisiaan pois sulkevia.

        Ei pappeuteen tarvita mitään teologisia instituutteja tai teologisia loppututkintoja, vaikka tietysti papin tehtävien hoitamisen kannalta on aina parempi, mitä enemmän papilla on teologista tietämystä. Kysymys on siitä, että kirkossa on alusta asti ollut tietty järjestys, eikä ehtoollista ole saanut toimittaa kuin sellainen, jolle apostolit ovat sellaisen tehtävän antaneet. Pappeus tarkoittaa juuri tämän apostolisen siunauksen saamista.

      • kesäheinä
        Leila32 kirjoitti:

        Voi kuinka tutulta kuulostaa...pyörin silloin tällöin palstalla ikään kuin kysellen täältäkin perusteita toimintatavoille, syytöksille ja tuomioille, joita olen kokenut.

        Yleensä tulee vain paha mieli, sama tahti näyttää oleva keskustelupalstalla kuin elämässäkin. Perusteeton, omiin käsiin otettu tuomiovalta jatkuu lestadiolaisuudessa. On lupa tuomita kadotukseen henkilö, joka ei esim. ulkoisesti täytä tiettyjä kriteerejä ja korostan, ihmisten itse uskomisen esteeksi asettamia ulkoisia kriteerejä, joille ei löydy minkäänlaista perustetta Raamatusta (hiukset, korut, vaatetus jne jne). Edelliset lauseet kertovat suurimmaksi osaksi sen miksi vieraannuin lestadiolaisuudesta.

        Lähdettyäni olin totaalisesti yksin. Minusta tehtiin huono esimerkki nuorisolle. Nuhdeltiin saarnaajien ja seurakuntalaisten toimesta useaan kertaan ja uskokaa huviksenne aiheena oli eräänkin kerran lyhyen otsatukan leikkaaminen. Joskus aiheena oli joukkueurheilu "uskottomien" kanssa. No viimeisen virheeni tein tietysti silloin kun aloin seurustella ja menin lopulta naimisiin "suruttoman" miehen kanssa. Seurustelun katkaisemiseksi oli lupa käyttää aika kyseenalaisia keinoja kuten valehtelu ja kirjeiden piilottaminen. Asiaan kuului tietysti myös se, että peloteltiin, etten kunnon miehille enää kelpaa, ettei kukaan minua ota...

        Kun tänään katselen läheltä useammankin näiden luomakunnan kruunujen eli "kunnon miehen" perhe-elämää" jossa vaimo yrittää sinnitellä puolenkymmenen alle kouluikäisen kanssa kotona..miehen ajellessa moottoripyörällä tai ihaillessa auringon laskua kavereidensa kanssa...olen todella onnellinen valinnastani. Saan elää tasavertaisena kumppanini kanssa.

        Hyvin tutulta tuntuu tunne ettei kuulu mihinkään. On täytynyt ikään kuin luoda oman elämänsä raamit uudelleen. Nuorena tunsin suorastaan pakokauhua lestadiolaistytön tulevaisuuden näkymistä...jatkuva synnytyskierre johon ei opiskelu ja työ sovi...no tähän tietysti tarjottiin vastaukseksi parannuksen teko kehoitus tai kerrottiin ettei minulla ole minkäänlaista uskoa...

        Jumalan sanaa minä en missään vaiheessa halua asettaa kyseenalaiseksi. Se on pyhä ja oikea. Vain nämä ihmisten keksimä säännös viidakko ja naisten suoranainen alistaminen eivät ole oikein.

        Monen vuoden ajan lähdettyäni mukanani kulki epämääräinen syyllisyys ja pelko siitä, ettei elämässäni mikään voi mennä hyvin kun olen tehnyt sääntöjä vastaan. Olin myös hyvin katkera kunnes jossain vaiheessa tajusin etteivät syntymästään asti lestadiolaisuudessa olleet todellakaan tiedä mistään muusta. He oikeasti uskovat, että kaikki muut ovat "suruttomia ja uskottomia" paitsi he...niinhän minäkin uskoin joskus.

        Ymmärsin vihdoin sen että armo kuuluu minullekin...sen jälkeen on ollut helppo elää ja olla iloinen omasta uskostaan... vaikka yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen harvat lestadiolaiset jotka haluavat pitää minuun yhteyttä muistavat vihjata synnillisestä elämän tavastani..siis siitä kun menin uskottoman kanssa naimisiin ja minulla on vain pieni perhe..

        En halua yleistää kirjoituksellani kaikkien eslest toimintaa...kokemukset ovat omiani..

        Sinullapa on hurjia kokemuksia, Leila32 - minua ei kukaan koskaan ojentanut seurakunnan toimesta. Tämä johtunee siitä(kin) että lähdin jo murrosikäisenä; kun aloin muuttua vääränlaiseksi yhteisölle niin käänsin sille selkäni hyvin pian. Sen muistan että kun kieltäydyin pukeutumasta hameeseen niin minulle huudeltiin vieraiden ikäisteni toimesta ilkeästi. Kristillinen rakkaus koski siis vain niitä joilla oli oikeat vaatteet... Huvittaa ja hiukan surettaa se kun tässä ketjuissa jokunen on tullut kertomaan että seuroihin voi "tulla sellaisena kuin on". Ihmisraiskat eivät tajua että me tiedämme jo; ei liikkeeseen kuulunutta voi oikein puijata tuossa asiassa. Siis vaikka huijaaminen olisi tahatontakin, ehkäpä joku naivimpi uskoo oikeasti siihen että vaatteeilla ei ole väliä. :)

        Ulkopuolisuuden tunne on myös itselläni ollut aina; ensin koska en tuntenut oikeasti olevani lestadiolainen ja sitten kaikkialla muualla. Toisaalta uskon että ihmiset jotka ovat kyllin rohkeita rikkomaan vahvoja normeja ovat myös herkemmin jotenkin ulkopuolisia kaikkialla, mutta meidän lähteneiden kokemus johtuu varmasti osin myös siitä että kiinteästä yhteisöstä lähteminen jättää jälkensä.

        On ikävää, että suuri(n) osa ihmisistä kohtelee taustan selville saatuaan meitä lestadiolaisyhteisöön syntyneitä kuin olisimme aina lestadiolaisia; ikäänkuin se olisi jokin fyysinen ominaisuus jota ei saa poistettua millään. Siksi on parempi ollakin hiljaa koko asiasta paitsi harvojen ja valittujen kanssa, maailma tuskin muuttuu tässä asiassa kovinkaan paljon tai pian. Toisaalta taas lestadiolaisyhteisö ei pidä meitä siihen kuuluvina (sehän tietysti on ainakin itsellä olltu tarkoituskin ;). Meidät siis myös nähdään myös muiden ihmisten toimesta hyvin usein "toisina", erilaisina. Ahdistuin itse aikanaan asiasta valtavasti, jouduin taistelemaan sekä oikeutuksesta olla oma itseni ja siitä että minua pidettäisiin normaalina, ts. ei-lestadiolaisena. Ainoa mikä auttoi oli lopulta se että elämänpiirini muuttui sellaiseksi jossa kukaan ei ennestään tuntenut minua; oli mahdollisuus olla vain minä ilman lapsuuden taakkaa.

        Tämän voi myös nähdä rikkautena, olemma niin uniikkia lajia ettei meitä saa oikein mihinkään stereotypiaan mahdutetuksi. :)

      • tzantta
        kesäheinä kirjoitti:

        Sinullapa on hurjia kokemuksia, Leila32 - minua ei kukaan koskaan ojentanut seurakunnan toimesta. Tämä johtunee siitä(kin) että lähdin jo murrosikäisenä; kun aloin muuttua vääränlaiseksi yhteisölle niin käänsin sille selkäni hyvin pian. Sen muistan että kun kieltäydyin pukeutumasta hameeseen niin minulle huudeltiin vieraiden ikäisteni toimesta ilkeästi. Kristillinen rakkaus koski siis vain niitä joilla oli oikeat vaatteet... Huvittaa ja hiukan surettaa se kun tässä ketjuissa jokunen on tullut kertomaan että seuroihin voi "tulla sellaisena kuin on". Ihmisraiskat eivät tajua että me tiedämme jo; ei liikkeeseen kuulunutta voi oikein puijata tuossa asiassa. Siis vaikka huijaaminen olisi tahatontakin, ehkäpä joku naivimpi uskoo oikeasti siihen että vaatteeilla ei ole väliä. :)

        Ulkopuolisuuden tunne on myös itselläni ollut aina; ensin koska en tuntenut oikeasti olevani lestadiolainen ja sitten kaikkialla muualla. Toisaalta uskon että ihmiset jotka ovat kyllin rohkeita rikkomaan vahvoja normeja ovat myös herkemmin jotenkin ulkopuolisia kaikkialla, mutta meidän lähteneiden kokemus johtuu varmasti osin myös siitä että kiinteästä yhteisöstä lähteminen jättää jälkensä.

        On ikävää, että suuri(n) osa ihmisistä kohtelee taustan selville saatuaan meitä lestadiolaisyhteisöön syntyneitä kuin olisimme aina lestadiolaisia; ikäänkuin se olisi jokin fyysinen ominaisuus jota ei saa poistettua millään. Siksi on parempi ollakin hiljaa koko asiasta paitsi harvojen ja valittujen kanssa, maailma tuskin muuttuu tässä asiassa kovinkaan paljon tai pian. Toisaalta taas lestadiolaisyhteisö ei pidä meitä siihen kuuluvina (sehän tietysti on ainakin itsellä olltu tarkoituskin ;). Meidät siis myös nähdään myös muiden ihmisten toimesta hyvin usein "toisina", erilaisina. Ahdistuin itse aikanaan asiasta valtavasti, jouduin taistelemaan sekä oikeutuksesta olla oma itseni ja siitä että minua pidettäisiin normaalina, ts. ei-lestadiolaisena. Ainoa mikä auttoi oli lopulta se että elämänpiirini muuttui sellaiseksi jossa kukaan ei ennestään tuntenut minua; oli mahdollisuus olla vain minä ilman lapsuuden taakkaa.

        Tämän voi myös nähdä rikkautena, olemma niin uniikkia lajia ettei meitä saa oikein mihinkään stereotypiaan mahdutetuksi. :)

        Onnittelut liikkeestä lähteneille. Sama täällä välillä ulkopuolisuuden tunnetta, mutta voi johtua muustakin, samaa sanoi vähän aikaa sitten yksi siskoistanikin.

        Alkoholikeskustelu lähti tosiaan omaan suuntaansa, mutta ei pahalla:)

      • Kirkonkies
        kesäheinä kirjoitti:

        Sinullapa on hurjia kokemuksia, Leila32 - minua ei kukaan koskaan ojentanut seurakunnan toimesta. Tämä johtunee siitä(kin) että lähdin jo murrosikäisenä; kun aloin muuttua vääränlaiseksi yhteisölle niin käänsin sille selkäni hyvin pian. Sen muistan että kun kieltäydyin pukeutumasta hameeseen niin minulle huudeltiin vieraiden ikäisteni toimesta ilkeästi. Kristillinen rakkaus koski siis vain niitä joilla oli oikeat vaatteet... Huvittaa ja hiukan surettaa se kun tässä ketjuissa jokunen on tullut kertomaan että seuroihin voi "tulla sellaisena kuin on". Ihmisraiskat eivät tajua että me tiedämme jo; ei liikkeeseen kuulunutta voi oikein puijata tuossa asiassa. Siis vaikka huijaaminen olisi tahatontakin, ehkäpä joku naivimpi uskoo oikeasti siihen että vaatteeilla ei ole väliä. :)

        Ulkopuolisuuden tunne on myös itselläni ollut aina; ensin koska en tuntenut oikeasti olevani lestadiolainen ja sitten kaikkialla muualla. Toisaalta uskon että ihmiset jotka ovat kyllin rohkeita rikkomaan vahvoja normeja ovat myös herkemmin jotenkin ulkopuolisia kaikkialla, mutta meidän lähteneiden kokemus johtuu varmasti osin myös siitä että kiinteästä yhteisöstä lähteminen jättää jälkensä.

        On ikävää, että suuri(n) osa ihmisistä kohtelee taustan selville saatuaan meitä lestadiolaisyhteisöön syntyneitä kuin olisimme aina lestadiolaisia; ikäänkuin se olisi jokin fyysinen ominaisuus jota ei saa poistettua millään. Siksi on parempi ollakin hiljaa koko asiasta paitsi harvojen ja valittujen kanssa, maailma tuskin muuttuu tässä asiassa kovinkaan paljon tai pian. Toisaalta taas lestadiolaisyhteisö ei pidä meitä siihen kuuluvina (sehän tietysti on ainakin itsellä olltu tarkoituskin ;). Meidät siis myös nähdään myös muiden ihmisten toimesta hyvin usein "toisina", erilaisina. Ahdistuin itse aikanaan asiasta valtavasti, jouduin taistelemaan sekä oikeutuksesta olla oma itseni ja siitä että minua pidettäisiin normaalina, ts. ei-lestadiolaisena. Ainoa mikä auttoi oli lopulta se että elämänpiirini muuttui sellaiseksi jossa kukaan ei ennestään tuntenut minua; oli mahdollisuus olla vain minä ilman lapsuuden taakkaa.

        Tämän voi myös nähdä rikkautena, olemma niin uniikkia lajia ettei meitä saa oikein mihinkään stereotypiaan mahdutetuksi. :)

        Tunnettu lääkäri pohjoisessa Matti Junes Torniojokilaakson lestadiolaista taustaa omaava ja myöhemmin vanhoillestadiolaista taustaa oleva. On todennut, että kerran lestadiolainen aina lestadiolainen. Hän kaipaa lauluhetkiä ym. lestadiolaisuuteen kuuluvaa. Hän on todennut kun on saanut lestadiolaisen rokotuksen se rokotus pitää aina . Nyt 60. vuotias lääkääri on todennut. Vieläpä senkin, että hän ei siitä lestadiolaisrokotuksesta halua eroon.
        Näin on monen meidän kohdalla. Ikävä on kuitenkin pohjimmiltaan kotiin. Näin se on ollut minunkin kohdalla. Maailma ei tunnusta minua omakseen eikä minusta tunnu aina siltä ,että jaksan uskoa, mutta kuitenkin mieluummin näin.
        Jumalan sanan kuulossa on hyvä olla. Jumala vain tuntee meidän sielumme tilan.

      • ...................
        Tallukka kirjoitti:

        On aivan selvää, että kun Jeesukseen uskovia alettiin kutsumaan kristityiksi oli se Jumalan lasten nimi. Tänäänkin on se sama rakkaus voimassa jonka "Jumala on meille osoittanut, että meitä Jumalan lapsiksi kutsutaan".
        On nimitykset vaihdelleet mm. hihhulit. Oli kirkomiesten piirissä elävässä uskossa olevista käytetty nimi.
        Jumalan valtakunta on aina ollut muutakin kuin herätysllike.Herätysliikkeet ovat olleet voimakkaita Jumalan antamia etsikkoaikoja.
        Iltkaamme omasta herätysliikkeestämme ja siiten kätkeytyvästä voimasta.

        ei lestadiolaisessa herätysliikkeessä ole mitään muuta voimaa kuin ihmisen käsivarren voima.

      • uskokoon ken tahtoo

        Höpöhöpö. 160 vuotta vanhoilla tapahtumilla ei ole mitään merkitystä tänään.
        Kirkko ei vainoa esikoisuutta, mutta esikoisuus vainoaa kirkkoa.

        Alkuheräyksen vaino on myös siirtynyt esikoisuuden sisälle.
        Mitä ankarat papit eilen, sitä vanhimmat tänään.

        Olavin, Eeron, Riston ja monen muun kohtalo sen todistaa.
        Puheet Ruukku-lehdestä, Kaarnenpojista, ehtoollisesta ym.

      • vaan se on kaukana, kaukana...
        Kirkonkies kirjoitti:

        Tunnettu lääkäri pohjoisessa Matti Junes Torniojokilaakson lestadiolaista taustaa omaava ja myöhemmin vanhoillestadiolaista taustaa oleva. On todennut, että kerran lestadiolainen aina lestadiolainen. Hän kaipaa lauluhetkiä ym. lestadiolaisuuteen kuuluvaa. Hän on todennut kun on saanut lestadiolaisen rokotuksen se rokotus pitää aina . Nyt 60. vuotias lääkääri on todennut. Vieläpä senkin, että hän ei siitä lestadiolaisrokotuksesta halua eroon.
        Näin on monen meidän kohdalla. Ikävä on kuitenkin pohjimmiltaan kotiin. Näin se on ollut minunkin kohdalla. Maailma ei tunnusta minua omakseen eikä minusta tunnu aina siltä ,että jaksan uskoa, mutta kuitenkin mieluummin näin.
        Jumalan sanan kuulossa on hyvä olla. Jumala vain tuntee meidän sielumme tilan.

        Se ei ole seurakunta, se koti, etenkin, kun suunta on hämärtynyt. On toki vielä saarnaajia, jotka julistaa puhtaasti Jumalan sanaa. Rukoilen heille voimaa jatkaa, vastavoima on suuri, mutta Jumala suurenpi.

      • theoforos
        Kirkonkies kirjoitti:

        Tunnettu lääkäri pohjoisessa Matti Junes Torniojokilaakson lestadiolaista taustaa omaava ja myöhemmin vanhoillestadiolaista taustaa oleva. On todennut, että kerran lestadiolainen aina lestadiolainen. Hän kaipaa lauluhetkiä ym. lestadiolaisuuteen kuuluvaa. Hän on todennut kun on saanut lestadiolaisen rokotuksen se rokotus pitää aina . Nyt 60. vuotias lääkääri on todennut. Vieläpä senkin, että hän ei siitä lestadiolaisrokotuksesta halua eroon.
        Näin on monen meidän kohdalla. Ikävä on kuitenkin pohjimmiltaan kotiin. Näin se on ollut minunkin kohdalla. Maailma ei tunnusta minua omakseen eikä minusta tunnu aina siltä ,että jaksan uskoa, mutta kuitenkin mieluummin näin.
        Jumalan sanan kuulossa on hyvä olla. Jumala vain tuntee meidän sielumme tilan.

        Ihminen on kokemustensa summa, ja siten ihmisen lestadiolainen kasvuympäristö vaikuttaa ihmiseen, vaikka hän lähtisikin pois lestadiolaisuuden vaikutuspiiristä. Tavallaan voisi sanoa, että hän pysyy edelleen etnisesti lestadiolaisena vaikka uskonnollisesti olisikin jotain muuta. Juutalainenkin pysyy etnisesti juutalaisena, vaikka hänestä tulisi kristitty tai muslimi. Joskus olen itse verrannut sitä lestadiolaisuudesta puhuttaessa venäläiseen, joka muuttaa USA:aan, oppii kielen ja saa USA:n kansalaisuuden. Vaikka hän olisi täysin amerikkalainen muuten, niin silti hän on aina kotoisin Venäjältä ja se pakosti tulee esiin aina välillä.

        Lestadiolaisuudessa on myös monia hyviä piirteitä, se on esimerkiksi sosiaalisesti hyvin rikas yhteisö. Siksi myös ex-lestadiolainen saattaa joskus kokea nostalgista kaipausta takaisin sosiaalisista syistä, vaikka uskonnollisesti ei lestadiolaisuutta hyväksyisikään. Ja ehkäpä joku sellaisista syistä saattaa oikeasti palatakin, vaikka sosiaaliset syyt aika kevyitä perusteita ovatkin pelastuskysymyksiin verrattuna, eikä minusta sosiaalisten syiden takia pitäisi alkaa tehdä vaihtokauppaa pyhillä asioilla. Kaikki kaipaus ei siis ole kaipausta johonkin "ainoaan oikeaan kristillisyyteen", vaan kaipausta voi olla myös muunlaista, joka ei välttämättä suoraan liity uskonnollisiin asioihin.

      • kesäheinä
        theoforos kirjoitti:

        Ihminen on kokemustensa summa, ja siten ihmisen lestadiolainen kasvuympäristö vaikuttaa ihmiseen, vaikka hän lähtisikin pois lestadiolaisuuden vaikutuspiiristä. Tavallaan voisi sanoa, että hän pysyy edelleen etnisesti lestadiolaisena vaikka uskonnollisesti olisikin jotain muuta. Juutalainenkin pysyy etnisesti juutalaisena, vaikka hänestä tulisi kristitty tai muslimi. Joskus olen itse verrannut sitä lestadiolaisuudesta puhuttaessa venäläiseen, joka muuttaa USA:aan, oppii kielen ja saa USA:n kansalaisuuden. Vaikka hän olisi täysin amerikkalainen muuten, niin silti hän on aina kotoisin Venäjältä ja se pakosti tulee esiin aina välillä.

        Lestadiolaisuudessa on myös monia hyviä piirteitä, se on esimerkiksi sosiaalisesti hyvin rikas yhteisö. Siksi myös ex-lestadiolainen saattaa joskus kokea nostalgista kaipausta takaisin sosiaalisista syistä, vaikka uskonnollisesti ei lestadiolaisuutta hyväksyisikään. Ja ehkäpä joku sellaisista syistä saattaa oikeasti palatakin, vaikka sosiaaliset syyt aika kevyitä perusteita ovatkin pelastuskysymyksiin verrattuna, eikä minusta sosiaalisten syiden takia pitäisi alkaa tehdä vaihtokauppaa pyhillä asioilla. Kaikki kaipaus ei siis ole kaipausta johonkin "ainoaan oikeaan kristillisyyteen", vaan kaipausta voi olla myös muunlaista, joka ei välttämättä suoraan liity uskonnollisiin asioihin.

        Ihminen on kokemustensa summa, mutta mikään pakkopaita oman menneisyyden ei tarvitse olla. Enpä usko että monikaan täällä on sitä kieltämässä että on syntynyt lestadiolaiseen perheeseen, vaan haluaa tehdä selväksi sen ettei itse sitä arvo- ja ajatusmaailmaa jaa.

        Hieman graavina vertauksena voisi käyttää vaikka sitä että henkilö joka syntyy rikollisille tai alkoholistivanhemmille olisi samalla logiikalla alkoholismin tai rikollisuuden edustaja; kyllähän sellaisellakin perheellä on arvonsa ja tapansa vaikkeivät olisikaan kovin kunnioitettavia.

        Etnisiä ryhmiä ei edes ole olemassa ilman että ihmiset niitä synnyttäväisivät; suomalaisuuskin on 1800-luvulla sivistyneistön toimesta ikäänkuin kasvatettu keräämällä perinnetietoa ja symboleja joista suomalaisuuden kuva syntyi. Toki etnisyys halutaan nähdä luonnollisena ja ikäänkuin määrättynä koska se tukee yhteisön kiinteyttä, siitä huolimatta ks. rakennelma on aina jotenkin valittu ja rakennettu. Etninen ryhmä on olemassa vain kun sillä on vertailukohtana "muut", muuten ei synny rajapintaa joka määrittäisi yhteisön.

        Koko etnisyys ei sinänsä liity mielestäni tähän aiheeseen, lestadiolaisuudessa on kyse alakulttuurista suomalaisen yhteiskunnan sisällä.

        Tämä "et voi koskaan muuksi muuttua"-keskustelu jääköön osaltani tähän, jokaisella on oikeus uskoa mihin tahtoo näissä asioissa. Mitäpä siitä vääntämään, minä olen omaa mieltäni ja muut olkoon omaansa.

        Ymmärrän toki että voi olla vaikeaa käsittää se, että meille lähteneille ei välttämättä koskaan tule edes mieleen mikään kaipuu ks. yhteisöön. Itselle hyvä kun vain ei ole aina muille hyvä... :)

      • john
        Kirkonmies kirjoitti:

        Haluaisin jo vihdoinkin loppumaan tuon kirjoittelun ja parjauksen. Emme ole eroamassa kirkosta. Ei ruotsissa eikä muuallakaan. Luhter-säätiö joka kovin pitäytyy SLEY:n käänöksissä on sitä vastoin käytännössä eronnut kirkossa. Haukutte väärää puuta,. On oikein keskustella sakramenttiopista. Se ei ole sama kuin eroaminen kirkosta. Te olette argippa ja muutama muu eronneet ja omin jaloin kävelleet ulos Jumalan armovaltakunnasta katkeruuteen ja vihaan. Se näkyy joka kirjoituksesta.
        On paljon pappejakin jotka paheksuvat meidän kansamme nykymenoa. Muotojumalliset kirkon päälle uskovat eivät sitä huomaa. Riittää kun on rakkaat papit ja virsikirja. Ja meidät on kastettu jne. se liturgia jatkuu.Kuulostaa niin Paavin menoilta.

        Luulen, että lapinvanhimmat tulevat vaatimaan Suomen esikoisuutta irrottautumaan ehtoollisyhteydestä
        ja Suomen luterilaisesta kirkosta. Viime vuosien
        kirjeet lapista ja lapinavnhinten puheet viittaavat siihen vahvasti.
        Se tulee olemaan se ratkaiseva asia, joka repäisee
        Suomen esikoisuuden kahtia ja lappiyhteys tulee katkeamaan. Uskon nimittäin, että Jumala sallii näin käyvän. Muuten ei uskonuudistus voi jatkua Suomen esikoisuudessa ja ihmisten silmät eivät aukene näkemään minkälaista ihmisoppia nyt julistetaan lapista käsin.

      • john
        aloittaja kirjoitti:

        keskustelun typistyneen meidän väliseksemme, mutta juuri tällaista asiallista keskustelua kaipasinkin. En kaipaa sääliä, syyllistystä ja käännytysyrityksiä. Ja puheita siitä kuinka huonosti minulle tulee käymään, vaan jakaa kokemuksia. Sillä vaikka ystäväni ja puolisoni minua kuuntelevatkin, on aivan erilaista vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka ovat saman kokeneet. Ehkä voi päästä erilaisen ymmärtämisen tasolle, jos on kokenut samaa.

        Joo ja mitä tuohon saarnaajien sanomaan "kahdessa maailmassa kulkemisesta" tulee niin lisäsin sen vaan kysymykseen ravintolaelämän ja seurakuntaelämän yhdistämisestä. Muuten kyllä perustan päätökseni ihan siihen miltä itsestä tuntuu, en jonkin suuren ja mahtavan saarnaajan sanomaan. :)

        Mitä meihin "takinkääntäjiin" tulee, niin on minulle suoraan sanottukin, että minun tuomioni tulee olemaan ns. normaalia epäuskoista kovempi. Kun minä kuulema tiedän, mistä tie taivaaseen kulkee.. Mutta minä uskon, että JOS taivas on olemassa, nii eiköhän sinne pääse ne, jotka vilpittömästi uskovat, ei siihen tarvita lestadiolaisuutta.

        Tuo puhumattomuus on yksi asia mikä minuakin ahdisti ja se ettei mitään sanut kyseenalaistaa.. Ja niin kuin jo aiemmin mainitsin, jouduin luopumaan minulle monista todella tärkeistä asioista. Aloin miettiä sitä, että mitä järkeä on elää niin ettei voi tehdä mitä oikeasti haluaisi. Tällä tarkoitan sitä, että jouduin luopumaan urheiluharrastuksista, vaikka lahjakkuutta ja intoa olisi ollutkin. Mutta viimeinen pisara oli oikeastaan se, että ammatinvalintaa tehdessäni olisin joutunut hautaamaan haaveeni juristiopinnoista. Ei kuulema olisi ollut sopivaa kristitylle lukea lakia. Kun juristinahan puolustetaan vain ja ainoastaan rikollisia. Sitäpaitsi, eihän naiselle sovi tulla liian viisaaksi tai oppineeksi. Tuo osoittaa sellaista musta-valkoisuutta ajattelutavoissa, että sitä en mitenkään voinut sulattaa.
        Ensinnä en ymmärrä miksi pitäisi heittää hukkaan lahjansa ja tyytyä johonkin mitä ei todella halua esim. ammatinvalinnassa. Toiseksi, miksi pitäisi luopua kaikesta elämässään saavuttaakseen kuoleman jälkeen jotains sellaista mistä ei voi mitenkään olla varma?!

        Vielä tuosta kyselystä se, että oikeastaan mihinkään kysymykseen ei saanut muunlaisia vastauksia kuin jotain raamatunlauseita tai sitten piti tyytyä vastaukseen, että näin on aina opetettu. Ei se riitä minulle vastaukseksi.

        Totta tuokin mitä puhut suvaitsevaisuudesta, jotkin rajat on oltava ja jokainen määrittelee ne itse.

        "Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa. "

        Tuon em. pätkän olen kyllä henk.koht elämässäni kokenut. Joskus teininä elin lestadiolaisuuden näkökulmasta täysin syntielämässä, mutta sitten eräässä elämän käännekohdassa palasin yhteisöön. Sukulaisteni hienoisella painostuksella. Luulin silloin tosissani, että tämä on sitä mitä haluan. En sinänsä huomannut painostusta silloin. Palasin kuitenkin takaisin. Aluksi oli kivaa, kaikkihan oli taas uutta ja outoa. Olihan lapsuuden seurareissuista ym. kulunut jo monta vuotta. Koin hetken rauhaakin siitä, että olin "löytänyt" takaisin. (Sitähän minulle tietysti uskoteltiin, kuinka onnekas olin päästessäni takaisin jumalan lasten joukkoon jne.)

        Huomasin kuitenkin pian sen, etten ollut tosissani onnellinen. Miellytin muita uskovaisia ja sukulaisiani. Tein rippiä ja elin esimerkillistä uskon elämää. Mutta se ei vaan ollut minun juttuni. Alkoi masentaa ja tajusin etten elä niin kuin itse haluan vaan muiden odotusten mukaan.
        Nyt olen päätökseni tehnyt. En kuulu sinne, enkä haluakaan enää kuulua. Alkuvaiheessa yritin vielä rukoilla ja tehdä parannusta epäuskostani, siksi että olisin jälleen mieliksi suvulleni. Ja tietysti painoihan vuosikausien opetuksetkin pääkopassa.

        Tämä (lestadiolaisuus) ei ole minun juttuni. Joillekin se ehkä sopii ja he ovat vilpittömän onnellisia uskossaan, mutta ei minulle.

        Minä jouduin lähtemään 1996, koska omalla pienellä paikkakunnalla kymmenet ihmiset lakkasivat tervehtimästä ja kutsumasta kylään.
        Tunsin olevani perheestäni hylätty lapsi.
        Ajoittaen on vaikea tietää, mitä elämältä haluaa ja
        tuntee joskus syyllisyyttä, ettei käy seuroissa.

        Muuten olen lähtemiseni jälkeen saanut paljon, koska olen löytänyt itseastäni kokonaisen ihmisen, en
        ainoastaan hengellis- fyysisen ihmisen. Puhumatta hengellisestä itsenäisyydestä.

        Hämmästyttävää oli se, että kuulin monen kaipaavan
        minua, mutta kukaan ei ole ottanut millään tavalla yhteyttä.
        Taisivat todellisuudessa iloita lähdöstäni, koska
        olinhan toisinajattelija.

      • nyky vl
        aloittaja kirjoitti:

        keskustelun typistyneen meidän väliseksemme, mutta juuri tällaista asiallista keskustelua kaipasinkin. En kaipaa sääliä, syyllistystä ja käännytysyrityksiä. Ja puheita siitä kuinka huonosti minulle tulee käymään, vaan jakaa kokemuksia. Sillä vaikka ystäväni ja puolisoni minua kuuntelevatkin, on aivan erilaista vaihtaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka ovat saman kokeneet. Ehkä voi päästä erilaisen ymmärtämisen tasolle, jos on kokenut samaa.

        Joo ja mitä tuohon saarnaajien sanomaan "kahdessa maailmassa kulkemisesta" tulee niin lisäsin sen vaan kysymykseen ravintolaelämän ja seurakuntaelämän yhdistämisestä. Muuten kyllä perustan päätökseni ihan siihen miltä itsestä tuntuu, en jonkin suuren ja mahtavan saarnaajan sanomaan. :)

        Mitä meihin "takinkääntäjiin" tulee, niin on minulle suoraan sanottukin, että minun tuomioni tulee olemaan ns. normaalia epäuskoista kovempi. Kun minä kuulema tiedän, mistä tie taivaaseen kulkee.. Mutta minä uskon, että JOS taivas on olemassa, nii eiköhän sinne pääse ne, jotka vilpittömästi uskovat, ei siihen tarvita lestadiolaisuutta.

        Tuo puhumattomuus on yksi asia mikä minuakin ahdisti ja se ettei mitään sanut kyseenalaistaa.. Ja niin kuin jo aiemmin mainitsin, jouduin luopumaan minulle monista todella tärkeistä asioista. Aloin miettiä sitä, että mitä järkeä on elää niin ettei voi tehdä mitä oikeasti haluaisi. Tällä tarkoitan sitä, että jouduin luopumaan urheiluharrastuksista, vaikka lahjakkuutta ja intoa olisi ollutkin. Mutta viimeinen pisara oli oikeastaan se, että ammatinvalintaa tehdessäni olisin joutunut hautaamaan haaveeni juristiopinnoista. Ei kuulema olisi ollut sopivaa kristitylle lukea lakia. Kun juristinahan puolustetaan vain ja ainoastaan rikollisia. Sitäpaitsi, eihän naiselle sovi tulla liian viisaaksi tai oppineeksi. Tuo osoittaa sellaista musta-valkoisuutta ajattelutavoissa, että sitä en mitenkään voinut sulattaa.
        Ensinnä en ymmärrä miksi pitäisi heittää hukkaan lahjansa ja tyytyä johonkin mitä ei todella halua esim. ammatinvalinnassa. Toiseksi, miksi pitäisi luopua kaikesta elämässään saavuttaakseen kuoleman jälkeen jotains sellaista mistä ei voi mitenkään olla varma?!

        Vielä tuosta kyselystä se, että oikeastaan mihinkään kysymykseen ei saanut muunlaisia vastauksia kuin jotain raamatunlauseita tai sitten piti tyytyä vastaukseen, että näin on aina opetettu. Ei se riitä minulle vastaukseksi.

        Totta tuokin mitä puhut suvaitsevaisuudesta, jotkin rajat on oltava ja jokainen määrittelee ne itse.

        "Toivon ettei kukaan ex-lestadiolainen identifioisi itseään sen mukaan mitä hänelle on opetettu koko ikänsä. Jos se mitä ihminen edustaa on hänen omassa mielessäänkin pahaa ja väärää eikä hän pysty muuttamaan ajatuksiaan, hän joko palaa yhteisöön (ehkä onnellisena, ehkä ei) tai sitten hänellä on psyykkisesti huono olo. En ihmettelisi masennustakaan tässä tapauksessa. "

        Tuon em. pätkän olen kyllä henk.koht elämässäni kokenut. Joskus teininä elin lestadiolaisuuden näkökulmasta täysin syntielämässä, mutta sitten eräässä elämän käännekohdassa palasin yhteisöön. Sukulaisteni hienoisella painostuksella. Luulin silloin tosissani, että tämä on sitä mitä haluan. En sinänsä huomannut painostusta silloin. Palasin kuitenkin takaisin. Aluksi oli kivaa, kaikkihan oli taas uutta ja outoa. Olihan lapsuuden seurareissuista ym. kulunut jo monta vuotta. Koin hetken rauhaakin siitä, että olin "löytänyt" takaisin. (Sitähän minulle tietysti uskoteltiin, kuinka onnekas olin päästessäni takaisin jumalan lasten joukkoon jne.)

        Huomasin kuitenkin pian sen, etten ollut tosissani onnellinen. Miellytin muita uskovaisia ja sukulaisiani. Tein rippiä ja elin esimerkillistä uskon elämää. Mutta se ei vaan ollut minun juttuni. Alkoi masentaa ja tajusin etten elä niin kuin itse haluan vaan muiden odotusten mukaan.
        Nyt olen päätökseni tehnyt. En kuulu sinne, enkä haluakaan enää kuulua. Alkuvaiheessa yritin vielä rukoilla ja tehdä parannusta epäuskostani, siksi että olisin jälleen mieliksi suvulleni. Ja tietysti painoihan vuosikausien opetuksetkin pääkopassa.

        Tämä (lestadiolaisuus) ei ole minun juttuni. Joillekin se ehkä sopii ja he ovat vilpittömän onnellisia uskossaan, mutta ei minulle.

        Tuo oli kyllä ihan uus juttu mulle...itekki ollu melkein koko ikäni vanhoillislestadiolainen, mutta tuota en ole kyllä kuullut koskaan, ettei voisi lukea lakia tai juristiksi tai että nainen ei voisi opiskella pitkälle ja korkeaan asemaan. Haluan korjata tämän virheen, että näin ei kyllä vl piirissä ainakaan ajatelloa missään tapauksessa. Hyvin monet vanhoillislestadiolaiset naiset ovat korkeassa asemassa ja monet kyllä ovat asianajajia, tuomareita jne. veljenikin lukee par aikaa oikeustieteitä. En sitte tiedä että mistä lestad. haarasta olet lähtöisin tai kuinka sinun vanhempiesi omia mielipiteitä nuo olivat. ;)

      • ameeeeriiiikkkaaa
        Turhaa luulet kirjoitti:

        Esikoisuus ei kuole mihinkään, se kasvaa kovaa vauhtia. Rukoushuoneita laajennetaan niin ruotsissa ja ameriikassa kuin suomessakin.

        ameriikassa on kovin e-lest maantieteellinen termi. hyvä Ameriikka ja Lars!

      • Eikö näin
        .................. kirjoitti:

        vaikket ehkä ole niitä tiukempia lestiksiä, vielä tämän:
        Kirjoitit: "Missään kohdin raamattua tai uskonopetusta ei panna pukeutumista uskon edelle."
        Kyllä lestadiolaiset saarnaajat puhuvat niin, ettei nainen saisi pukeutua housuihin, vedoten tähän sanaan "Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi." -Mooses. Samalla he unohtavat esimerkiksi tämän: "älköönkä kahdenlaisista langoista kudottua vaatetta tulko yllesi", mikä on myös Mooseksen säädöksissä.
        Monet saarnaajat ovat naurettavia.
        Jos heitä menee jututtamaan niin kylläpä tulee kova kiire johonkin. Olen koklannut ja ihan ystävällisesti niin, etteivät he joutuisi kovin kärsimään silloin, kun kerran joutuvat Jumalan kasvojen eteen. Mutta turha on ollut panokseni.

        "Älköön nainen pukeutuko miesten vaatteisiin."

        Ei nainen suinkaan pukeudu miesten vaatteisiin jos hän vetää ylleen naisia varten tehdyt ja suunnitellut housut. Hänellä on silloin vain päällään naisten vaatteet, naisten housut!
        Se on aivan eri asia kuin hän jos hän pukeutuisi miehiä varten ommeltuihin housuihin!

      • Anonyymi
        theoforos kirjoitti:

        Juuret ovat auttamattomasti poikki. Jos jokin yhteisö on "lammashuone", niin sen on oltava ollut sellaisenaan olemassa aina apostoleista asti. Esikoislestadiolaisuus (eikä mikään muukaan lestadiolaisuus) ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti, ja siten jää jäljelle tasan kaksi vaihtoehtoa:

        1. Lammashuone ei ole mikään yksittäinen yhteisö.
        2. Lammashuone on joku muu yhteisö kuin (esikois)lestadiolaisuus).

        Nimimerkki theoforos !
        Kirjoitit että esikoislestadiolaisuus ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti mutta sinä puhuit palturia tai vihollinen sai saarnata
        Nimittäin esikoislestaduolaisuus on ollut maailman alusta asti nimittäin elävä kristillisyys joka on hengessä ja totuudessa
        Apostolit ovat nimittäin saarnanneet samanlaisen armonjärjestyksen kuin Martti Luther ja rovasti Laestadius. ja se on sama kristillisyys kuin on ollut apostoleilla . Kristillisyys on ollut sinapinsiemenen kaltainen Lutherista rovasti Laestadiukseen joka tuki seurakunnalliseen muotoon Laestadiuksen aikana . Paavali ja Pietari Matteus Markus Luukas Johannes ryöväri ristillä tai tuo pieni lapsi ovat oikeita luterilaisia ja lestadiolaisia . Heillä on ollut usko elävänä eli se on sama elävä kristillisyys jonka taivaan Jumala on lahjoittanut sulasta armosta ja ihmisen puolelta paljas usko . Esimerkiksi Paavali ja Pietari ovat olleet oikeita lestadiolaisia eli aivan sama usko kuin rovastilla sillä sydämmen uskolla tullaan autuaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan AMEN

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki theoforos !
        Kirjoitit että esikoislestadiolaisuus ei ole ollut olemassa aina apostoleista asti mutta sinä puhuit palturia tai vihollinen sai saarnata
        Nimittäin esikoislestaduolaisuus on ollut maailman alusta asti nimittäin elävä kristillisyys joka on hengessä ja totuudessa
        Apostolit ovat nimittäin saarnanneet samanlaisen armonjärjestyksen kuin Martti Luther ja rovasti Laestadius. ja se on sama kristillisyys kuin on ollut apostoleilla . Kristillisyys on ollut sinapinsiemenen kaltainen Lutherista rovasti Laestadiukseen joka tuki seurakunnalliseen muotoon Laestadiuksen aikana . Paavali ja Pietari Matteus Markus Luukas Johannes ryöväri ristillä tai tuo pieni lapsi ovat oikeita luterilaisia ja lestadiolaisia . Heillä on ollut usko elävänä eli se on sama elävä kristillisyys jonka taivaan Jumala on lahjoittanut sulasta armosta ja ihmisen puolelta paljas usko . Esimerkiksi Paavali ja Pietari ovat olleet oikeita lestadiolaisia eli aivan sama usko kuin rovastilla sillä sydämmen uskolla tullaan autuaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan AMEN

        VAi ovat Pietari ja Paavali olleet oikeita lestadiolaisia?
        Oikeita lestadiolaisia ei kai ole voinut olla ennen 1840 -lukua ja esikoislestadiolaisia, jotka erosivat oikeasta Raattamaan lestadiolaisuudesta, on ollut vasta noin 120 vuotta.

      • Anonyymi
        Eli(z)za kirjoitti:

        En voi käsittää, miten raittiusliikkeenäkin tunnetun lestadiolaisuuden kasvatit päätyvät ravintolaan ! Vähemmälläkin raittiustyöllä on saatu parempia(kin) tuloksia. Yhdelle ravintolassa viihtyvälle lest. kodista olevalle henkilölle tämän äiti sanoi: "Elä niin, että miehelläsi ja lapsillasi on hyvä olla." No, tätä hyvää oloa ei siunaannu eikä kerry kun toinen vanhemmista viipyilee ravintolassa. Eli rakkaus lähimmäisiin ei vie ketään pois perheenjäsenten luota ja tuo takaisin päihtyneenä ja seuraavana päivänä krapulassa väsyneenä ja kireänä ollen.
        Miksei se riitä, että saa kuulla: Viina on syntiä.

        Nimimerkki eliza .
        Kirjoitit erittäin kiinnostavan kirjoituksen ja vaikka en ole ymmärtäväinen voin vastata sinulle rakkaudessa .
        Jos kristitty kun hän saa sydämelleen elävän uskon niin olisi tullut enkeli tai kuten ehkä tarkoitat " suurin piirtein " synnittömäksi niin silloin ei sinun eikä minun tarvitsisi kontata yrttitarhaan ja Golgatan mäelle katsomaan hänen veristä uhri kuolemaa. Mutta kun kristityllä on poisottamaton synti turmelus ja hän tuntee sydämessään pahoja himoja ja haluja : maailman rakkautta vihaa huoruuden ja juoppouden vaikutuksia vanhaa aadamia rakkauden puutosta omanvanhurskauden syytöstä jne , niin kristitty ei tule koskaan synnittömäksi . Rietas saarnaa nuorille koreudesta ja vanhoille ahneudesta ja kristitty joutuu monenlaisiin syntiin koska kristityn usko on peräti heikko

      • Anonyymi
        aloittaja kirjoitti:

        siinä mennäänkin vikaan kun viinan juonnista ja viinasta tehdään suuri mörkö ja tabu, niin silloinhan se vasta alkaa nuoria ja miksei vanhempiakin kiinnostaa..
        Ja tuskin nämä keskustelut tarkoittavat täällä sitä, että lestadiolaisuuden kasvateista tulisi mitään rappioalkoholisteja tai hirveitä juoppoja. Eiköhän useimmat päädy käyttämään (jos käyttävät ollenkaan) alkoholia kohtuudella, niin kuin kuka tahansa muukin!

        Nimimerkki aloittaja .
        Sanassa on meille kirjoitettu : yksikään juomari ei tule perimään taivaan valtakuntaa ja toisessa paikassa : Älkää juopuko viinistä josta tulee paha meno . Meillä täytyy olla samanlainen kristillisyys kuin Lutherilla ja rovasti Laestadiuksella paavalilla pietarilla johanneksella Matteuksella ja kaikilla totisilla kristityillä. Rietas eli Omavanhurskaus saarnaa järjessä ettei kohtuullinen juominen ole syntiä . Kristitty siis taistelee ja kilvoittelee uskossa myös viinan perkelettä vastaan kun kristitty tuntee sydämessään pahoja himoja ja haluja joita ei voi tahdon voimallaan estää . Sama minä joka ajattelee on sama minä joka aistii ja kokee .

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VAi ovat Pietari ja Paavali olleet oikeita lestadiolaisia?
        Oikeita lestadiolaisia ei kai ole voinut olla ennen 1840 -lukua ja esikoislestadiolaisia, jotka erosivat oikeasta Raattamaan lestadiolaisuudesta, on ollut vasta noin 120 vuotta.

        Anonyymi veljeni .
        Nyt meni sinulla kirjoituksesi metsään kun kirjoitit että esikoislestadiolaisuutta ei ole ollut ennen 1840 lukua ?
        Nimittäin luterilaisuutta tai laestadiolaisuutta ei ole olemassa vaan se on sama elävä kristillisyys joka on 1800 luvulla tullut seurakunnalliseen muotoon kun Laestadius on alkanut saarnaamaan parannusta ja syntien anteeksi antamusta . Nyt on väärin ymmärretty että lestadiolaisuus ja luterilaisuus ovat eri uskontoja . Ei kuulkaa vaan se on sama elävä kristillisyys . Luther ja Laestadius ovat saarnanneet aivan samanlaisen armonjärjestyksen ja se on raamatullinen ja oikeaa kristillisyyttä. Tämä sama usko on ollut paavalilla pietarilla johanneksella Matteuksella syntisellä vaimolla ja spitalisella . Eräs asia josta haluan kirjoittaa nimittäin kun lestadiolaisuutta arvostellaan niin mielestäni aiheellisesti koska kristityt ovat itse syypäitä siihen. Ei ole se pyhästä hengestä että järjestetään muilutuksia pakko parannuksia tai hoito kokouksia ja erotetaan seurakunnasta tai jonkun kristityn lankeemuksesta vaaditaan parannusta ja otetaan kristillisyys pois . Tämä on kauhistavaista !!!!
        Jumalani tutki minua ja osoita minulle laupeutesi amen

    • Santeri42

      Tervehdys.
      En jaksanut lukea koko viestiketjua, joten tämä voi olla vanha juttu, mutta täältä ainakin löytyy vertaisryhmää lahkon syrjimille sieluille:
      http://www.uskontojenuhrientuki.fi

      • joka meni

        seuroihin siistissä, säädyllisessä puserossa ja hameessa. Tullessaan salin puolelle, tytön isä näki nuo puseron pääntien reunassa olevat pitsiset nauhat, tuli hän ja repäisi kauluksesta niin, että koko kaulus ja yläosa puseroa repesi. Isän viha oli näkyvää ja tytön häpeä myös, hän peitteli paljastettua rintaansa itku silmässä.
        Tässä on yksi ikävä esimerkki, kuinka sokea on omavanhurskas ihminen. "Jos teillä ei ole rakkautta..."
        Kyllä omavanhurskaus tekee kylmäksi ja rakkaudettomaksi. Täydellisyyden tavoittelu , muka on hedelmä, toivon että silmät aukeisi näiltä, jotka vahtaavat vain, mistä pääsisivät huomauttamaan.
        Muistelen yhtä E.H:n saarnaa, jossa hän sanoi että:"Jumalan sanan edessä tahdon olla nöyrä".
        Usko Jeesuksen Kristuksen Vanhurskauteen ja Hänen sovintouhriinsa, myös omalle kohdallesi, pelastaa. Myös matkanvaivat Hän on maksanut, koska lihan puolesta me olemme aina syntisiä. HÄN ON SOVITTANUT K O K O maailman S Y N N I N..!

      • aloittaja
        joka meni kirjoitti:

        seuroihin siistissä, säädyllisessä puserossa ja hameessa. Tullessaan salin puolelle, tytön isä näki nuo puseron pääntien reunassa olevat pitsiset nauhat, tuli hän ja repäisi kauluksesta niin, että koko kaulus ja yläosa puseroa repesi. Isän viha oli näkyvää ja tytön häpeä myös, hän peitteli paljastettua rintaansa itku silmässä.
        Tässä on yksi ikävä esimerkki, kuinka sokea on omavanhurskas ihminen. "Jos teillä ei ole rakkautta..."
        Kyllä omavanhurskaus tekee kylmäksi ja rakkaudettomaksi. Täydellisyyden tavoittelu , muka on hedelmä, toivon että silmät aukeisi näiltä, jotka vahtaavat vain, mistä pääsisivät huomauttamaan.
        Muistelen yhtä E.H:n saarnaa, jossa hän sanoi että:"Jumalan sanan edessä tahdon olla nöyrä".
        Usko Jeesuksen Kristuksen Vanhurskauteen ja Hänen sovintouhriinsa, myös omalle kohdallesi, pelastaa. Myös matkanvaivat Hän on maksanut, koska lihan puolesta me olemme aina syntisiä. HÄN ON SOVITTANUT K O K O maailman S Y N N I N..!

        kansallisuuden vertaaminen ei kyllä ole sama asia kuin vertaaminen siihen onko ihminen lestadiolainen. Ei lestadiolaisuus ole etninen ryhmittymä. Lestadiolaisuskovaiset ovat ensisijaisesti luterilaisia ja lestadiolaisuus on luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike. Ei ole olemassa sellaista virallista määritelmää milloin ihminen on lestadiolainen. Virallisesti voi määrittää sen, että ihminen on luterilainen, mutta lestadiolaisuuden määritelmä lähtee mielestäni siitä mitä ihminen itse sanoo ja tuntee. Ja taas jos jonkun toisen uskontokunnan edustaja kääntyy kristinuskoon, hän on silloin kristitty. Taustat säilyvät, mutta ei minusta voi väittää, että koska olet lestadiolaiseen perheeseen syntynyt niin olet aina lestadiolainen vaikka et haluaisi, etkä tuntisi olevasi. Perhettään ja taustojaan ei ihminen voi muuttaa tai vaihtaa, mutta eikö ihmisellä kuitenkin ole oikeus tulevaisuutensa ja minuutensa määrittämiseen?!

        Meillä monilla on samoja ja rankkoja kokemuksia uskonyhteisöön liittyen. Täytyy tietysti muistaa sekin, että jollekin tuo kyseinen yhteisö on mitä parhain ratkaisu. :)

      • aloittaja
        aloittaja kirjoitti:

        kansallisuuden vertaaminen ei kyllä ole sama asia kuin vertaaminen siihen onko ihminen lestadiolainen. Ei lestadiolaisuus ole etninen ryhmittymä. Lestadiolaisuskovaiset ovat ensisijaisesti luterilaisia ja lestadiolaisuus on luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike. Ei ole olemassa sellaista virallista määritelmää milloin ihminen on lestadiolainen. Virallisesti voi määrittää sen, että ihminen on luterilainen, mutta lestadiolaisuuden määritelmä lähtee mielestäni siitä mitä ihminen itse sanoo ja tuntee. Ja taas jos jonkun toisen uskontokunnan edustaja kääntyy kristinuskoon, hän on silloin kristitty. Taustat säilyvät, mutta ei minusta voi väittää, että koska olet lestadiolaiseen perheeseen syntynyt niin olet aina lestadiolainen vaikka et haluaisi, etkä tuntisi olevasi. Perhettään ja taustojaan ei ihminen voi muuttaa tai vaihtaa, mutta eikö ihmisellä kuitenkin ole oikeus tulevaisuutensa ja minuutensa määrittämiseen?!

        Meillä monilla on samoja ja rankkoja kokemuksia uskonyhteisöön liittyen. Täytyy tietysti muistaa sekin, että jollekin tuo kyseinen yhteisö on mitä parhain ratkaisu. :)

        siitä olen kyllä samaa mieltä, että ihminen on kokemustensa ja kasvatuksen ym. summa. Mutta pidän lestadiolaiskasvatusta ja -kasvuympäristöä enemmänkin sellaisena vaikeana tai erilaisena lapsuutena. Eläminen ja kasvaminen sellaisessa ympäristössä voi olla todella rankkaa aivan kuten kasvaminen vaikkapa alkoholistiperheessä tai jossain muussa "ongelmaperheessä". Toki se vaikuttaa ihmiseen ja nousee esiin aika ajoin, mutta en menisi puhumaan siitä, että syntyessään ja kasvaessaan sellaisessa perheessä ihminen olisi aina lestadiolainen. Lestadiolaisten vanhempien lapsi ei aina ole lestadiolainen.

      • Else
        joka meni kirjoitti:

        seuroihin siistissä, säädyllisessä puserossa ja hameessa. Tullessaan salin puolelle, tytön isä näki nuo puseron pääntien reunassa olevat pitsiset nauhat, tuli hän ja repäisi kauluksesta niin, että koko kaulus ja yläosa puseroa repesi. Isän viha oli näkyvää ja tytön häpeä myös, hän peitteli paljastettua rintaansa itku silmässä.
        Tässä on yksi ikävä esimerkki, kuinka sokea on omavanhurskas ihminen. "Jos teillä ei ole rakkautta..."
        Kyllä omavanhurskaus tekee kylmäksi ja rakkaudettomaksi. Täydellisyyden tavoittelu , muka on hedelmä, toivon että silmät aukeisi näiltä, jotka vahtaavat vain, mistä pääsisivät huomauttamaan.
        Muistelen yhtä E.H:n saarnaa, jossa hän sanoi että:"Jumalan sanan edessä tahdon olla nöyrä".
        Usko Jeesuksen Kristuksen Vanhurskauteen ja Hänen sovintouhriinsa, myös omalle kohdallesi, pelastaa. Myös matkanvaivat Hän on maksanut, koska lihan puolesta me olemme aina syntisiä. HÄN ON SOVITTANUT K O K O maailman S Y N N I N..!

        Vanha aatami siinä isässä jylläsi, kun hän tytärtään häpäisi. Oliko hän kenties mustasukkainen tyttärestään? Ajatteli, että tämä halusi olla naisena viehättävä? Isän mielestä liiankin viehättävä. Tyttären kähminnältähän tuommoinen tuntui ja oli kaukana mistään hurskaudesta, omavanhurskaudestakin.

      • lainvanhurskas
        Else kirjoitti:

        Vanha aatami siinä isässä jylläsi, kun hän tytärtään häpäisi. Oliko hän kenties mustasukkainen tyttärestään? Ajatteli, että tämä halusi olla naisena viehättävä? Isän mielestä liiankin viehättävä. Tyttären kähminnältähän tuommoinen tuntui ja oli kaukana mistään hurskaudesta, omavanhurskaudestakin.

        Eiköpähän kähmintä ole enemmän sellaista hellää,


        kuin tollasen omavanhurskaan isän näytös seurakunnassa jossa keräsi sulkia hattuunsa, että tällei on aina sanottu ja opetettu koreudesta.

      • oli nimittäin paikallis
        lainvanhurskas kirjoitti:

        Eiköpähän kähmintä ole enemmän sellaista hellää,


        kuin tollasen omavanhurskaan isän näytös seurakunnassa jossa keräsi sulkia hattuunsa, että tällei on aina sanottu ja opetettu koreudesta.

        puhuja. Ja on vieläkin.

      • Tallukka
        Else kirjoitti:

        Vanha aatami siinä isässä jylläsi, kun hän tytärtään häpäisi. Oliko hän kenties mustasukkainen tyttärestään? Ajatteli, että tämä halusi olla naisena viehättävä? Isän mielestä liiankin viehättävä. Tyttären kähminnältähän tuommoinen tuntui ja oli kaukana mistään hurskaudesta, omavanhurskaudestakin.

        Olen vakuuttunut, että tupollainen käytös on kaikkea muuta kuin rakkautta omaa lastaan kohtaan. Se on vihaa ja suorastaan jumalatonta. Kaikista vaikuttimista tuskin isä edes itse tiesi. Toivon, että vaateet annetaan olla rauhassa ja uskotaan Vapahtajaan ja Hänessä saatuun evankeluumiin syntien ja ylitsekäymisten anteeksi saamiseen.
        Jumala on rakkaus. Jumalan lapsiksi miedän tunnetaan rakkaudesta toisiamme kohtaan Jeesuksen sanan mukaan.
        Väärät kohtelut on kuitenkin ihmisten tekemiä. Väärin toiminut isä, pappi tai saarnamies, ovat vain ihmisiä. Heillekin kuuluu vielä paranuksen armo. Meidän tulee heitä siihen kehoittaa.
        On tärkeää vaikka uteliaisuutta menä seuroihin, oiskohan meno parantunut. Uskon perusta ei ole eikä saa muuttua se on meille aina Jeesus Kristua, hän on seurakunnan pää.

      • Tallukka
        Else kirjoitti:

        Vanha aatami siinä isässä jylläsi, kun hän tytärtään häpäisi. Oliko hän kenties mustasukkainen tyttärestään? Ajatteli, että tämä halusi olla naisena viehättävä? Isän mielestä liiankin viehättävä. Tyttären kähminnältähän tuommoinen tuntui ja oli kaukana mistään hurskaudesta, omavanhurskaudestakin.

        Olen vakuuttunut, että tupollainen käytös on kaikkea muuta kuin rakkautta omaa lastaan kohtaan. Se on vihaa ja suorastaan jumalatonta. Kaikista vaikuttimista tuskin isä edes itse tiesi. Toivon, että vaateet annetaan olla rauhassa ja uskotaan Vapahtajaan ja Hänessä saatuun evankeluumiin syntien ja ylitsekäymisten anteeksi saamiseen.
        Jumala on rakkaus. Jumalan lapsiksi miedän tunnetaan rakkaudesta toisiamme kohtaan Jeesuksen sanan mukaan.
        Väärät kohtelut on kuitenkin ihmisten tekemiä. Väärin toiminut isä, pappi tai saarnamies, ovat vain ihmisiä. Heillekin kuuluu vielä paranuksen armo. Meidän tulee heitä siihen kehoittaa.
        On tärkeää vaikka uteliaisuutta menä seuroihin, oiskohan meno parantunut. Uskon perusta ei ole eikä saa muuttua se on meille aina Jeesus Kristus, hän on seurakunnan pää.

      • Else
        oli nimittäin paikallis kirjoitti:

        puhuja. Ja on vieläkin.

        Ei kyllä kerää sulkia minun silmissäni. Pikemminkin päinvastoin. Tytärtään häpäisevän puhujan arvovalta on kolhiintunut minun silmissäni. En taitaisi sen jälkeen enää edes kuunnella häntä, niin vastenmielisenä pidän hänen menettelyään. Ja myös ihmisiä, jotka ihailevat täällaista käytöstä, antavat sulkia hattuun. YÄK.

      • teu,

        Satavarmasti en usko ,että oikea linkki aukssi koska sieltä tuli #SINBERGIN "
        Haavoittunut enkeli , joka on väärin , ,koska jos enkelille käy haavari matkaklla
        Jumala kutsuu hänet takaisin ja hänewtr korjataan taivaassa . .

        Tämä taulu on ennenkin kummitellut näissä asioissa , siis vain ihmis
        miehet jotka luulee olevansa jumalia . , ihmis jumalia ..

    • tyhmäkö?

      Mä oon syntyny esles perheeseen ja oon n. 18-vuotta käyny porukoitten mukanan seukalla, pienempänä istuin jopa niiden kanssa. täytyy myöntää että teksti on täyttä hepreaa mikä niitten setien suusta tulee, vai oonko jotenki tyhmä vaa etten ymmärrä??
      Ja toinen juttu onks hauskanpito/nauraminenki syntiä yms. ?

    • Entinen vl

      Erosin vl:stä ja tulin hulluksi. Mutta olin pöpinä vaan jonkin aikaa! =D Kävin nuppinikkareilla ja sitten kävin vielä oikeen nuoriso-osastollakin, mutta en tiedä liittykö se tähän eroamiseen vai oliko se muista syistä johtuvaa. Siihen liittyi psykoosi eli tunsin ainakin fyysisesti outoja tuntemuksia.

      Olen tiukasti entinen vl, mieleeni ei ole tullut kertaakaan että olisin tehnyt väärän ratkaisun. =) Kävin tänä kesänä suviseuroissa ja minulla oli siellä kivaa, tosin välillä oli hiukan yksinäistä. Perhe on vl:iä veljeä ja minua lukuunottamatta. Rakkaus on A ja O, sillä pärjää oli hengelliseltä katsomukseltaan missä joukossa tahansa.

      Kävin melkoisen sodan erotessani lestadiolaisuudesta, mutta nyt myrsky on tyyntynyt ja vanhempani ja muut saavat olla rauhassa. Minä en halua horjuttaa heidän uskoaan, vaan toivon että heidän on hyvä olla uskoivat he sitten millä tavalla tahansa. Sama koskee kaikkia muitakin ihmisiä, kukin saa uskoa omalla tavallaan.

      • sillanpää

        Hei. Monia erotettiin vl varsinkin 70- luvulla.
        Monelle se oli raskas paikka. Oli paljon niitä jotka yöllisten hoitokokousten jälkeen joutuivat sairaala hoitoon. Osa ymmärsi lähteä itse. Monen ´kokivat yksinäisyyttä ja hyljätyksi tulemista.
        Onneksi meille suurimmalle osalle löytyy erotettuja ja eronneita varten Lähetysyhdistys Rauhan Sana ry. Siellä olemme saaneet vapaasti uskoa. Ei elämä ole aina ollut helppoa, monesti on kaivannut niitä VL.n ystäviä. On varmasti ollut heistäkin sosiaalisesti riippuvainen.
        Monet entiset VL porukat kokevat suurta yhteyttä keskenään ja kun saavat käydä rauhan sanan seuroissa rauhassa ilman kuulusteluja Jumalan valtakunta ja lestadiolainen herätysliike on meille kuitenkin rakas.
        Tämä ei ole hyökkäys VL vastaan vaan päinvastoin.. Jos tunnet olosi vakaaksi ja varmaksi olet oikeassa seurakunnassa. Silloin ilo, rauha ja vapaus valitsee silloin on hyvällä paikalla ja hyvässä paikkaa

      • ......................
        sillanpää kirjoitti:

        Hei. Monia erotettiin vl varsinkin 70- luvulla.
        Monelle se oli raskas paikka. Oli paljon niitä jotka yöllisten hoitokokousten jälkeen joutuivat sairaala hoitoon. Osa ymmärsi lähteä itse. Monen ´kokivat yksinäisyyttä ja hyljätyksi tulemista.
        Onneksi meille suurimmalle osalle löytyy erotettuja ja eronneita varten Lähetysyhdistys Rauhan Sana ry. Siellä olemme saaneet vapaasti uskoa. Ei elämä ole aina ollut helppoa, monesti on kaivannut niitä VL.n ystäviä. On varmasti ollut heistäkin sosiaalisesti riippuvainen.
        Monet entiset VL porukat kokevat suurta yhteyttä keskenään ja kun saavat käydä rauhan sanan seuroissa rauhassa ilman kuulusteluja Jumalan valtakunta ja lestadiolainen herätysliike on meille kuitenkin rakas.
        Tämä ei ole hyökkäys VL vastaan vaan päinvastoin.. Jos tunnet olosi vakaaksi ja varmaksi olet oikeassa seurakunnassa. Silloin ilo, rauha ja vapaus valitsee silloin on hyvällä paikalla ja hyvässä paikkaa

        sillä raamattu sanoo:
        "kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."

      • vaan haikeahkoa
        sillanpää kirjoitti:

        Hei. Monia erotettiin vl varsinkin 70- luvulla.
        Monelle se oli raskas paikka. Oli paljon niitä jotka yöllisten hoitokokousten jälkeen joutuivat sairaala hoitoon. Osa ymmärsi lähteä itse. Monen ´kokivat yksinäisyyttä ja hyljätyksi tulemista.
        Onneksi meille suurimmalle osalle löytyy erotettuja ja eronneita varten Lähetysyhdistys Rauhan Sana ry. Siellä olemme saaneet vapaasti uskoa. Ei elämä ole aina ollut helppoa, monesti on kaivannut niitä VL.n ystäviä. On varmasti ollut heistäkin sosiaalisesti riippuvainen.
        Monet entiset VL porukat kokevat suurta yhteyttä keskenään ja kun saavat käydä rauhan sanan seuroissa rauhassa ilman kuulusteluja Jumalan valtakunta ja lestadiolainen herätysliike on meille kuitenkin rakas.
        Tämä ei ole hyökkäys VL vastaan vaan päinvastoin.. Jos tunnet olosi vakaaksi ja varmaksi olet oikeassa seurakunnassa. Silloin ilo, rauha ja vapaus valitsee silloin on hyvällä paikalla ja hyvässä paikkaa

        Itse erosin samoja aikoja, mutta mikään yhteisöllisyys ei kyllä kiinnostanut ja kaikista vähiten nämä (anteeksi) korvaavat kuppikunnat.

        Itse olen törmännyt elämän tosiseikkoihin joihin ei minkään sortin sanalaisuus anna myöskään vastausta. Toki arvostan mutta...

      • sillanpää
        vaan haikeahkoa kirjoitti:

        Itse erosin samoja aikoja, mutta mikään yhteisöllisyys ei kyllä kiinnostanut ja kaikista vähiten nämä (anteeksi) korvaavat kuppikunnat.

        Itse olen törmännyt elämän tosiseikkoihin joihin ei minkään sortin sanalaisuus anna myöskään vastausta. Toki arvostan mutta...

        Mitä tarkoitat vastauksilla ja korvaavilla.
        Lapin alkuherätyksestä tässä on kysymys. Joka on eri aikoina olleille seurakunnille aina alkuseurakunnasta alkaen.
        Siinä ei ole tuomion tai lahkolaisuuden henkeä.
        Toivottavasti, Sinäkin löydät kysymyksiisi vastauksen aikanasi.

      • valjennut
        sillanpää kirjoitti:

        Mitä tarkoitat vastauksilla ja korvaavilla.
        Lapin alkuherätyksestä tässä on kysymys. Joka on eri aikoina olleille seurakunnille aina alkuseurakunnasta alkaen.
        Siinä ei ole tuomion tai lahkolaisuuden henkeä.
        Toivottavasti, Sinäkin löydät kysymyksiisi vastauksen aikanasi.

        Jos ei ole kysymyksiä niin ei vastauksiakaan.

        Elämä on niin lyhyt ettei sillä ikuisuuksia ansaita, vaan taival kerrallaan saadaan vaeltaa.

    • Jussiboy

      Haluan vain sanoa kaikella sydämellisellä rakkaudella, ettei minkään katon alla tulla autuaaksi. Kaksi helluntalaispastoria piti aamuhartautta. Toinen kyseli: Onko taivaassa helluntalaisia? Ei ole. Onko siellä evankelisluterilaisia? Ei ole. Onko siellä lestadiolaisia? Ei ole. Onko siellä ortodokseja? Ei ole. No ketä siellä sitten on? Siellä ovat ne, jotka ovat vaatteensa valkaisseet Kristuksen sovintoveressä!

      Itse olen löytänyt esikoislestadiolaisuudesta sellaisen ominaisuuden, jota ilman en tule toimeen: Saarna syntien anteeksiantamuksesta ilman mitään omia tekoja, ei ansiosta vaan yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen sovintotyön tähden. Meissä esikoisissa on paljon vikoja, mutta kun olen ollut kolmesti hyvin hyvin lähellä kuolemaa, ja Jumala kuuli minun avunhuutoni, ja kun katsoin kuolemaa silmästä silmään, tunsin, että ainoastaan usko syntien anteeksiannosta pelastaa jos nyt kuolen ja löydän silloin Jumalan armahtavat kasvot. En usko selviäväni viimeisellä tuomiolla ilman uskoa Kristuksen sovintotyöhön, se hetki Jumalan edessä tulee olemaan niin pyhä ja kirkas enkä kestä hänen katsettaan, sillä se on niin kuin tulen liekki.

      Setäni makasi sairaalassa keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen, ja jäljelle jääneeseen keuhkoon ja sydämeen tuli veritulppa, niin hän kertoi jälkeenpäin, että hänellä ei silloin ollut mitään ketään vastaan, kun oli Jumalan kanssa kahden.

      Toivotan teille kaikille onnellista matkaa täältä maan päältä taivaan kotiin, ethän jätä uskoa Kristukseesi, sinun syntiesi sovittajaasi?

      • Jo kauan elänyt

        Toit esille tärkeimmän. Toit esille Kristuksen opin ytimen, jota meidät Helvetistä pelastanut Kristus lähetti julistamaan. Niinpä uskon syntini anteeksi Herrani Jeesuksen Nimessä ja Veressä ja tämä on asia, joka ei tapahdu vain joskus seuroissa, vaan se tapahtuu aina silloin, kun Pyhä Henki koskettaa minua muistuttaen, että armo on jatkuvaa. Tämä saarna on tärkein opetus, jota kuulen omalla paikkakunnallani esikoislestadiolaisten seuroissa. Meitä ohjataan joukkoon, jonka ensimmäisenä kulkijana on Jeesus Kristus eikä meitä ensisijaisesti johdateta esikoislestadiolaisuuteen, mutta kotipaikkakunnallani esikoislestadiolainen seurakunta on koti, jossa on hyvä olla.

      • kokenut tietää
        Jo kauan elänyt kirjoitti:

        Toit esille tärkeimmän. Toit esille Kristuksen opin ytimen, jota meidät Helvetistä pelastanut Kristus lähetti julistamaan. Niinpä uskon syntini anteeksi Herrani Jeesuksen Nimessä ja Veressä ja tämä on asia, joka ei tapahdu vain joskus seuroissa, vaan se tapahtuu aina silloin, kun Pyhä Henki koskettaa minua muistuttaen, että armo on jatkuvaa. Tämä saarna on tärkein opetus, jota kuulen omalla paikkakunnallani esikoislestadiolaisten seuroissa. Meitä ohjataan joukkoon, jonka ensimmäisenä kulkijana on Jeesus Kristus eikä meitä ensisijaisesti johdateta esikoislestadiolaisuuteen, mutta kotipaikkakunnallani esikoislestadiolainen seurakunta on koti, jossa on hyvä olla.

        Niinpä niin, hyvä olla siihen asti kun kaikki menee nuottien mukaan. Jeesuksen lähetyskäskyssä ei sanota niin, että olkaa hyvin, vaan se kuuluu näin, MENKÄÄ JA TEHKÄÄ!
        Tehkää kaikki kansat Jeesuksen opetuslapsiksi kastamalla heidät Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettakaa heille mitä Jeesus on teillekin opettanut.

        Sisäänpäin ääntyneessä liikkeessä ollaan kyllä tyytyväisiä liikkeen suomaan turvaan ja jyrkkiin rajoihin liikkeen jäsenistön turvallisuuden suojana. Pitäisi katsoa asioita sillä tavalla kun niitä tulisi katsoa, elikkä sen silmin joka liikettä katsoo sen ulkopuolelta. Kokeeko ulkopuolelta seuroihin tullut että - HÄNTÄ - rakastetaan siellä.
        Vai tehdäänkö samalla tavalla kun vanhoillislestadiolaisten piirissä tehdään, että tervehditäänkin eri tavalla (toivottamatta Jumalan rauhaa ja siunausta tulijalle), jotta tulija varmasti vakuuttuisi että sinä et kuulu meidän joukkoomme.

        Kun minä tapaan sydämestään kristityn, niin hänen ulkoinen olemuksensa loistaa iloa rauhaa ja vapautta KAKILLE jotka hänet näkevät. Hänen nonverbaali viestinsä on, "tule sinäkin tähän samaan iloon ja vapauteen jossa minä elän".

        Lestadiolaisen ongelma (ei kaikkien tietenkään) on, ettei hän kykene näkemään itseään ulkopuolisen silmin.
        Muistan ajan kun sain armon tuntea Jeesuksen, suhtautumiseni "ulkopuolisiin" muuttui päinvastaiseksi kun ennen "kuuliaisena lestadiolaisena", jolloin elin pelossa, häpeässä ja itsesäälissä kuin sumussa. Tästä olisi paljonkin kerrottavaa.

        Merkittävää on nähdä ja ymmärtää se (liikkeen opetuksessa), että aivan läheisissämmekin on erilaisia ihmisiä, ehkä monilla meistä valtaosa läheisistä ei ole lestadiolaisia. Lestadiolaisuudessakin on oma identiteetti, tietynlainen isiltä opittu traditio. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta jos sitä aletaan korottamaan Jumala lupausten ja Jumalan sanan yläpulelle, "vain meillä on Pyhä Henki, vain me pelastumme" höpötyksillä, niin silloin ollaan jo todella syvällä metsässä. Lestadiolaisuus ei påelasta ketään, vaan USKO JEESUKSEEN.

        Jos me alamme julitamaan ihmisille, että vain meidän yhteisössämme voi pelastua ja että vain meillä on Pyhä Henki, niin se on valhetta ja Jumalan sanan lupausten törkeätä pilkkaamista. Onko se sitten ihme että moni letadiolainen kulkee kumarassa ja mustat vaatteet päällään. Vieroksuu RAKASTAVAA yhteyttä muihin ihmisiin.
        Nonverbaali viesti on, "älä tule lähelleni, tai vien sinut samoihin ahdistukseen joissa itsekin elän".

        Ap. t. 13:37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.
        Ap. t. 13:38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus
        Ap. t. 13:39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
        Ap. t. 13:40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:
        Ap. t. 13:41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille.'"

      • jo kauän elänyt
        kokenut tietää kirjoitti:

        Niinpä niin, hyvä olla siihen asti kun kaikki menee nuottien mukaan. Jeesuksen lähetyskäskyssä ei sanota niin, että olkaa hyvin, vaan se kuuluu näin, MENKÄÄ JA TEHKÄÄ!
        Tehkää kaikki kansat Jeesuksen opetuslapsiksi kastamalla heidät Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettakaa heille mitä Jeesus on teillekin opettanut.

        Sisäänpäin ääntyneessä liikkeessä ollaan kyllä tyytyväisiä liikkeen suomaan turvaan ja jyrkkiin rajoihin liikkeen jäsenistön turvallisuuden suojana. Pitäisi katsoa asioita sillä tavalla kun niitä tulisi katsoa, elikkä sen silmin joka liikettä katsoo sen ulkopuolelta. Kokeeko ulkopuolelta seuroihin tullut että - HÄNTÄ - rakastetaan siellä.
        Vai tehdäänkö samalla tavalla kun vanhoillislestadiolaisten piirissä tehdään, että tervehditäänkin eri tavalla (toivottamatta Jumalan rauhaa ja siunausta tulijalle), jotta tulija varmasti vakuuttuisi että sinä et kuulu meidän joukkoomme.

        Kun minä tapaan sydämestään kristityn, niin hänen ulkoinen olemuksensa loistaa iloa rauhaa ja vapautta KAKILLE jotka hänet näkevät. Hänen nonverbaali viestinsä on, "tule sinäkin tähän samaan iloon ja vapauteen jossa minä elän".

        Lestadiolaisen ongelma (ei kaikkien tietenkään) on, ettei hän kykene näkemään itseään ulkopuolisen silmin.
        Muistan ajan kun sain armon tuntea Jeesuksen, suhtautumiseni "ulkopuolisiin" muuttui päinvastaiseksi kun ennen "kuuliaisena lestadiolaisena", jolloin elin pelossa, häpeässä ja itsesäälissä kuin sumussa. Tästä olisi paljonkin kerrottavaa.

        Merkittävää on nähdä ja ymmärtää se (liikkeen opetuksessa), että aivan läheisissämmekin on erilaisia ihmisiä, ehkä monilla meistä valtaosa läheisistä ei ole lestadiolaisia. Lestadiolaisuudessakin on oma identiteetti, tietynlainen isiltä opittu traditio. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta jos sitä aletaan korottamaan Jumala lupausten ja Jumalan sanan yläpulelle, "vain meillä on Pyhä Henki, vain me pelastumme" höpötyksillä, niin silloin ollaan jo todella syvällä metsässä. Lestadiolaisuus ei påelasta ketään, vaan USKO JEESUKSEEN.

        Jos me alamme julitamaan ihmisille, että vain meidän yhteisössämme voi pelastua ja että vain meillä on Pyhä Henki, niin se on valhetta ja Jumalan sanan lupausten törkeätä pilkkaamista. Onko se sitten ihme että moni letadiolainen kulkee kumarassa ja mustat vaatteet päällään. Vieroksuu RAKASTAVAA yhteyttä muihin ihmisiin.
        Nonverbaali viesti on, "älä tule lähelleni, tai vien sinut samoihin ahdistukseen joissa itsekin elän".

        Ap. t. 13:37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.
        Ap. t. 13:38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus
        Ap. t. 13:39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.
        Ap. t. 13:40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:
        Ap. t. 13:41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille.'"

        että paneuduin asian ytimeen, asiaan johon Vapahtajan maan päällinen elämä tähtäsi ja johon se myös päättyi. Etkö ymmärtänyt, että jo kauan eläneellä ihmisellä voi olla monenlaisia kokemuksia ja elämän vaiheita, jopa samanlaisia kuin sinulla. Halusin tuoda esille, että yhteisö, jossa elän, ei ole ollenkaan sellainen, jota nämä kirjoitukset, joita hämmästyneenä kahlasin läpi tänä aamuna, kuvailevat. Enkö saa olla iloinen ja kiitollinen yhteisöstä, jossa en koe olevan turhia vaatimuksia, vaan koen myös rakkautta niin paljon kuin vajavaisten, armossa elävien ihmisten yhteisössä yleensä on mahdollista. Täydellisiä emme ole. Koemme sisäistä pahuutta ja kaikkea sitä, jota Vapahtajammekin on tuonut opetuksissaan esille. Elämme Kristuksen armon tuntemisessa.

      • Lestismuori

        Kiitos Jussiboy. Näin se on. Täsä me ollaan kaikki korkean taivaan alla Jumalan edessä eikä mikään firma ole siinä välissä lainapeitteineen. Mutta Jeesuksen antama lahjapuku päällä ollaan valmiina lähtöön taivaan kotiin heti kun kutsu tulee, ja se puku päällä on hyvä olla Korkeimman kasvojen edessä. Ja vain tässä puvussa puettuna näkee, mitä niillä kasvoilla loistaa: suuri ja peräänantamaton RAKKAUS meitä langenneita kohtaan. Essulesuja ja muita siskoja ja veljiä Herrassa

      • kokenut tietää
        jo kauän elänyt kirjoitti:

        että paneuduin asian ytimeen, asiaan johon Vapahtajan maan päällinen elämä tähtäsi ja johon se myös päättyi. Etkö ymmärtänyt, että jo kauan eläneellä ihmisellä voi olla monenlaisia kokemuksia ja elämän vaiheita, jopa samanlaisia kuin sinulla. Halusin tuoda esille, että yhteisö, jossa elän, ei ole ollenkaan sellainen, jota nämä kirjoitukset, joita hämmästyneenä kahlasin läpi tänä aamuna, kuvailevat. Enkö saa olla iloinen ja kiitollinen yhteisöstä, jossa en koe olevan turhia vaatimuksia, vaan koen myös rakkautta niin paljon kuin vajavaisten, armossa elävien ihmisten yhteisössä yleensä on mahdollista. Täydellisiä emme ole. Koemme sisäistä pahuutta ja kaikkea sitä, jota Vapahtajammekin on tuonut opetuksissaan esille. Elämme Kristuksen armon tuntemisessa.

        Minä kyllä ymmärsin, mutta sinä et edes halunnut ymmärtää. Kristikunta joka käsittää Jeesuksen omat, on nimittäin tuhansia kertoja laajempi kuin esikoislestadiolaisuus. Ja työkenttä johon Jeesus omansa lähetti, on vielä tunahsia kertoja kristikuntaakin laajempi.

        Totta kai Jumalan armon tuntemisessa elävä ihminen on iloinen, näin pitääkin. Onhan hän YHDELLÄ uhrilla kaikki syntinsä saanut anteeksi. Hänet on Kristuksen ruumiin uhrilla pyhitetty ainiaaksi ja täydelliseksi. Vähemmästäkin iloitaan maailmassa.

        Yksittäisten lestadiolaisten ihmisten elämästä en ole kiinnostunut tuomaroimaan, otin kantaa vallitsevaan vakavaan tilaan esikoislestadiolaisessa liikkeessä.

        Viestissäni oli kysymys olemiseen ja syntikeskeisyyteen ajautuneesta kristillisyydestä, jolla ei ole välineitä ekspandoitumiseen, eli laajenemiseen kansan parissa, eikä maailmanlaajuisesti.

        Asiaa valaissee (toivottavasti) esimerkiksi helluntaiseurakunnan työ alkoholistien ja vankien parissa ja aktiivinen toiminta lähetystyössä eri puolilla maapalloa. Seurakunta joka sanoo olevansa ainoa oikea ja autuaaksitekevä seurakunta, jolla ainoastaan on Pyhä Henki omasta mielestään, asettaa kyllä itsensä huomattavan ylivoimaisen taakan eteen. - Vastuuseen koko maailman evankelioimisesta.

        Tällaisten asioiden kanssa ei saisi kenekään noin vastuuttomasti pelleillä.

      • näjetsen
        Lestismuori kirjoitti:

        Kiitos Jussiboy. Näin se on. Täsä me ollaan kaikki korkean taivaan alla Jumalan edessä eikä mikään firma ole siinä välissä lainapeitteineen. Mutta Jeesuksen antama lahjapuku päällä ollaan valmiina lähtöön taivaan kotiin heti kun kutsu tulee, ja se puku päällä on hyvä olla Korkeimman kasvojen edessä. Ja vain tässä puvussa puettuna näkee, mitä niillä kasvoilla loistaa: suuri ja peräänantamaton RAKKAUS meitä langenneita kohtaan. Essulesuja ja muita siskoja ja veljiä Herrassa

        ! Ei vain valmiina kuolemaan!

      • lestismuori
        näjetsen kirjoitti:

        ! Ei vain valmiina kuolemaan!

        evankeliumin eteenpäin viemiseen tulee voima siitä ilosta, jonka on saanut, kun itelle on annettu armosta kaikki synnit anteeksi ja saa uskoa, että Jeesuksen tähden on valmis SEKÄ elämään että kuolemaan. Tarttis ja pitäsi uskoa kokeilleena tiedän, että siitä fiiliksestä ei lähtenyt muuta kuin ikuinen tarttis ja pitäsi ajatus...semmonen sitku mä olen parempi kristitty ehkä voisin uskoni tunustaa-asenne. Isän mulle ansiottomalle ja mykälle armosta osoittama rakkaus ja sen kokeminen on semmosta, että siitä tekee mieli kertoa silläkin uhalla että pidetään lapsellisena häirikkönä tai epähienona ja hymähdellään tälle lestadiolaisuudelle tai Jeesus-uskovaisuudelle.

      • jo kauan elänyt
        kokenut tietää kirjoitti:

        Minä kyllä ymmärsin, mutta sinä et edes halunnut ymmärtää. Kristikunta joka käsittää Jeesuksen omat, on nimittäin tuhansia kertoja laajempi kuin esikoislestadiolaisuus. Ja työkenttä johon Jeesus omansa lähetti, on vielä tunahsia kertoja kristikuntaakin laajempi.

        Totta kai Jumalan armon tuntemisessa elävä ihminen on iloinen, näin pitääkin. Onhan hän YHDELLÄ uhrilla kaikki syntinsä saanut anteeksi. Hänet on Kristuksen ruumiin uhrilla pyhitetty ainiaaksi ja täydelliseksi. Vähemmästäkin iloitaan maailmassa.

        Yksittäisten lestadiolaisten ihmisten elämästä en ole kiinnostunut tuomaroimaan, otin kantaa vallitsevaan vakavaan tilaan esikoislestadiolaisessa liikkeessä.

        Viestissäni oli kysymys olemiseen ja syntikeskeisyyteen ajautuneesta kristillisyydestä, jolla ei ole välineitä ekspandoitumiseen, eli laajenemiseen kansan parissa, eikä maailmanlaajuisesti.

        Asiaa valaissee (toivottavasti) esimerkiksi helluntaiseurakunnan työ alkoholistien ja vankien parissa ja aktiivinen toiminta lähetystyössä eri puolilla maapalloa. Seurakunta joka sanoo olevansa ainoa oikea ja autuaaksitekevä seurakunta, jolla ainoastaan on Pyhä Henki omasta mielestään, asettaa kyllä itsensä huomattavan ylivoimaisen taakan eteen. - Vastuuseen koko maailman evankelioimisesta.

        Tällaisten asioiden kanssa ei saisi kenekään noin vastuuttomasti pelleillä.

        En ole ollenkaan sitä mieltä, että esikoislestadiolaisuus olisi ainoa portti Taivaan valtakuntaan. En ole ollenkaan sanonut, että esikoislestadiolaisuus on ainoa oikea ja pelastava seurakunta. Raamattuun syvästi tutustuneena ymmärrän, että Kaikkivaltiaalla Jumalalla on voimaa sytyttää usko paljon, paljon suuremmalle joukolle ja sellaisissakin yhteisöissä, joita kuvittelemmekaan.
        Ymmärrän senkin, että lähetyskenttä, johon Jeesus meidät lähetti, on koko maailma, mutta lähetystyötä, sanomaa Kristuksesta Jeesuksesta syntieni sovittajasta voin kyllä levittää ihan lähiympäristössäni. Tarvetta kyllä on. "Ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalalle".

        Sinä otit kantaa vallitsevaan vakavaan tilanteeseen esikoislestadiolaisessa liikkeessä. Hyvä niin. Se on vakava asia. Nöyrä rukoukseni sen asian puolesta! Kaikkivaltiaan Jumalan käsissä on hetki ja tapa, milloin hän "astuu alas katsomaan, mitä me ihmiset teemme", niin kuin hän teki Baabelin tornin rakentamisen aikaan.

        Asia, jonka halusin ottaa esille, oli se, että esikoislestadiolaisuus ei kaikkialla Suomessa ole ahdistavia syntiluetteloita ja järjettömien asioiden vatvomista. Halusin tuoda esille, että minun "esikoislestadiolaisessa kodissani "on hyvä olla. Halusin nostaa esille tärkeimmän.

    • ihmetteliä8

      minun kohdalla ei ollut minkäänlaista ongelmma sen johdosta että kielsin uskoni. kaikki osapuolet olivat ymmärtäväisiä asiallleni mutta toki murheissaan. käsitykseni mukaan tässä liikkeessä ei ole näkynyt mitään painostusta mihinkään suuntaan jos uskonsa kieltää, sehän on omakohtainen asia niin kuin he opettavat.olen paljon vaihtanut entisten uskov.kanssa ajatuksia ko.uskosta ja meillä ainakin on jäänyt positiivinen mieli heistä vaikka emme siihen liikkeeseen kuulukaan. Nm pitkäaikainen kokemus ja tuntemus liikkeestä.

      • bobitza

        ynnä kaikille muille.Jumala armahtakoon teitä.Ette te tule tämän maailman päältä löytämään yhtäkään täydellistä seurakuntayhteisöä.Jokaisella on omat vikansa ja ristiriitansa.Rukoilen Taivaan Isää että vielä tämän katoavan maailman ajassa löydätte Jeesuksen:Etsivä löytää ja anovalle annetaan.Elämämme on kuin kämmenen leveys,niin lyhyt,vaikka se nuorena tuntuukin pitkältä.Kuolema voi tulla silmänräpäyksessä nuorellekkin.Ajatelkaa,Jumala on rakastanut maailmaa,syntiinlankeemuksenkin jälkeen,niin paljon että Hän antoi ainoan Poikansa Ristiinnaulittavaksi,koko maailman synnin tähden,siis maailman jokaisen ihmisen.Teidän,myös minunkin.Kun otatte Uskon ja Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksenne,saatte Armosta uskoa koko syntivelkanne kerralla ja kokonaan Armon Mereen upotetuiksi.Tulee vielä aika kun Jeesus kokoaa omansa,mitä tapahtuu heille jotka eivät tässä elämänsä ajassa ottaneet Häntä vastaan.Se on iankaikkinen kauhistus.Etsikää joku seurakuntamuoto jossa koette että puhutaan puhdasta Jumalan Sanaa.Perinnäissääntöjä ikävä kyllä löytyy paljon erilaisia,tai sitten Raamatun Sanaa vääristellään.Kyllä Taivaan Isä pitää lapsistaan huolen kun otatte vastaan Hänen Sanansa,Sana on Kristus.Tuo ulkonainen syntilista oli liioiteltu,totta myöskin paljon.Älkää takertuko niihin,takertukaa AINOASTAAN KRISTUKSEEN.R ukoilen puolestanne tämän korvaamattoman tärkeän asian puolesta.lämpöä sydämiinne,peppiina Lut/essu

    • Tenu Pullukka

      Kyllä pyörii, suhtatuminen on välinpitämättömän jäätävä. vikaa hataan jättävästä.

    • irtiotto nyt

      Ajattelin aikaisemmin esikoislestadiolaisuudesta erkaantuvista niin, että heidän eroamisensa todellinen syy on maailman- ja synninrakkaus. Nyt kun itse olen väsynyt tähän liikkeeseen ja olen itse irtaantumassa, olen keskustellut monien ihmisten kanssa ja kuullut monenlaisia tarinoita irtaantuneilta. Useimman irtaantujan irtaantumisen syyt ovatkin aivan muut ja usein liittyvät kiusaamisen, epäasialliseen kohteluun tai johonkin muuhun epäkohtaan liikkeessä.

      • Jiveman

        Olen syntynyt Lestadiolaiseen kotiin. Lapsena istuin seuroissa ja pelon sekaisella mielella kuuntelin saarnaajan paatosta: "Niin on pantu kirves hedelmapuun juurelle. Puu joka ei tuota hedelmaa, katkaistaan ja heitetaan helvetin tuleen." "Paholainen kulkee ymparillamme kuin kiljuva jalopeura etsien kenenka han saa niella". Ihmettelin suuresti, etta onko nain? Silti uskoin vilpittomasti, etta Esikois Lestadiolaiset ovat ainoa oikea usko. Mutta vahitellen uskoni loppui. Miksi niin tapahtui on pitkan kehityksen tulos ja ratkaisevan luopumisen aika liittyy havaintoon, etta kaikki pyhat kirjat, Raamattu, Koraani, Mormonien kirja yms. ovat oman aikansa arvojen ja synyseutunsa kulttuurin tarinoita joilla ei ole absoluuttisen totuuden pohjaa. Ilmeisesti paranoidiset skitsofreenikot, narsistit ovat olleet ratkaisevassa roolissa tarinoiden kirjaamisessa Jumalan sanana.
        Maailmassa on yksi laki ja se on luonnon lait. Niita ei voida uskolla kumota eika muuttaa. Ei ole Jumalaa fyysisena olentona ihmisen ulkopuolella. Ihminen on itse luonut Jumalansa, joka elaa ja vaikuttaa neuroverkkona ihmisen aivoissa. Uskon kokemukset ovat ihmisen aivotoiminnan ja aistinautinnon keskuksen tuottamia illuusioita. Tahan tulokseen tulee helposti, kun matkustelee maailmaa ristiin rastiin ja tekee havaintoja eri asuinalueiden ihmisten tavoista. Olemme ymparistomme vaikutuksen lapsia jotka luonto aiti on synnyttanyt pitkan kehityksen tuloksena. Mielestani maailman kaikkeus, kaikki mita se on on ja miten se toimii on ainoa oikea totuus. Ei siina Jumalaa tarvita ihmisen raadollisena kuvana. Alkaa siis peljatko, elakaa onnellisena ei kukaan tule teita tuomitsemaan.

      • #
        Jiveman kirjoitti:

        Olen syntynyt Lestadiolaiseen kotiin. Lapsena istuin seuroissa ja pelon sekaisella mielella kuuntelin saarnaajan paatosta: "Niin on pantu kirves hedelmapuun juurelle. Puu joka ei tuota hedelmaa, katkaistaan ja heitetaan helvetin tuleen." "Paholainen kulkee ymparillamme kuin kiljuva jalopeura etsien kenenka han saa niella". Ihmettelin suuresti, etta onko nain? Silti uskoin vilpittomasti, etta Esikois Lestadiolaiset ovat ainoa oikea usko. Mutta vahitellen uskoni loppui. Miksi niin tapahtui on pitkan kehityksen tulos ja ratkaisevan luopumisen aika liittyy havaintoon, etta kaikki pyhat kirjat, Raamattu, Koraani, Mormonien kirja yms. ovat oman aikansa arvojen ja synyseutunsa kulttuurin tarinoita joilla ei ole absoluuttisen totuuden pohjaa. Ilmeisesti paranoidiset skitsofreenikot, narsistit ovat olleet ratkaisevassa roolissa tarinoiden kirjaamisessa Jumalan sanana.
        Maailmassa on yksi laki ja se on luonnon lait. Niita ei voida uskolla kumota eika muuttaa. Ei ole Jumalaa fyysisena olentona ihmisen ulkopuolella. Ihminen on itse luonut Jumalansa, joka elaa ja vaikuttaa neuroverkkona ihmisen aivoissa. Uskon kokemukset ovat ihmisen aivotoiminnan ja aistinautinnon keskuksen tuottamia illuusioita. Tahan tulokseen tulee helposti, kun matkustelee maailmaa ristiin rastiin ja tekee havaintoja eri asuinalueiden ihmisten tavoista. Olemme ymparistomme vaikutuksen lapsia jotka luonto aiti on synnyttanyt pitkan kehityksen tuloksena. Mielestani maailman kaikkeus, kaikki mita se on on ja miten se toimii on ainoa oikea totuus. Ei siina Jumalaa tarvita ihmisen raadollisena kuvana. Alkaa siis peljatko, elakaa onnellisena ei kukaan tule teita tuomitsemaan.

        Jiveman, "Ilmeisesti paranoidiset skitsofreenikot, narsistit ovat olleet ratkaisevassa roolissa tarinoiden kirjaamisessa Jumalan sanana. "

        Miten sovitat tuon linkin tuohon sanontaasi?

        http://kotisivu.dnainternet.fi/esa08/Raamattu/kirje.html.

        Kuka tai mikä on Raamatun sanoman takana, kun tuollaista tekstiä ei Paninin mukaan pysty ihminen tekemään ja Raamattu on kokonaisuudessaan tehty samalla tavalla, vaikka kirjoittajia on paljon.

    • Goljat

      Mitä on tosi uskovaisuus. Mihin pitää uskoa? Miten pitäsi uskoa? Onko "liiallinen ylituleva ja menevä " uskovaisuus lahkolaisuutta?

      Onko omahyväisyys, kaikkien lähimmäisten ylenkatsominen, uhkailu, tuomitseminen ja jos ei se tehoa, hylkääminen ja kiroaminen, onko se Jumalan mukaista uskovaisuutta.

      Kun pitäisi olla lähimmäisen neuvominen , opastaminen, kiittääminen ja anteeksianto ja pyyntö. Onko tosi uskovaisella näitä taitoja, tapoja, vai leimautuuko he lahkolaisiksi, joka on raamatun mukaan suuri synti.

      Kukin ihminen ei ole toistansa kyvyllinen arvostelemaa, tuomitsemaan, koska jokaisella on omissa synneissään tekemistä.

      Ohitetaanko Jumala joka on iankaikkinen ollut ja tulee olemaan. Onko hänen rinnalleen tehty Jumalalia, apostolien, uskonpuhdistajien, ja omilla avuillaan Jumalan sanaa selittävien paavien, piispojen, pappien ja kaiken huipuksi Jumalan sanaa väärin ja "väkivalloin" muunneltuna seonneille ihmisille latelevat.

      Raamattua selitetään kaikin eri tavoin. Otetaan sieltä, mikä sattuu itsellen sopivaksi toisille lausua. Käytetään Jeesusta, niin hyvä Jumalan mies kun olikin, hyväsi kaikissa tilanteissa kun lähimmäistään tuomitaan, ja itsaeään kehutaan. Jos Jumalan ja Jeesuksen pilkasta puhutaan, niin se on sitä salapilkkaa, jota he eivät itsekkään uskon hurmoksessaan tajua.

      Raamatussa on hyviä sanontoja ja neuvoja. Mutta kukaan niitä ei pysty täyttämään, saatikka sitten toisia niiden perusteella tuomitsemaan. Elämästä on tehty toisille hel.vetti, jolla turhaan elomme jälkeen uhkaillaan. Jumalaa raamattukin pitää kostajan ja sen seonneet lukijat uskovat sen. Jumala on varjeleva ja suojeleva meitä kaikelta pahalta, vainolta pahalta hengeltä.

      Uskostaa sekoava on niin holtiton, maailmassa on hyvää ja pahaa.Pitäisi vain osata väistellä näitä maailman syntejä. Niitä tulee vastaan aina ja jokaisella. Uskovaisuus on sitä, että kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Jumala on luonut meidät kaikki sellaisiksi kuin olemme. Siihen paikkaan ja tilanteeseen missä olemme. Se on vain hänen käsissään meidän elomme. Siksi pitäisi muistaa, että häneltä avun saamme ongelmiimme ja elämäämme.

      Lopullinen elämämme loppu, on kuinka olemme saaneet elää. Toiset lähtee tuskissaan toiset rauhassaan. Sekin on ihmisen ja Jumalan välinen asia. Minne menemme ja miten lepäämme. Sitä ei tiedä kukaan ihminen, koska kukaan ei ole sieltä palannut. Ihmisen sielu joutuu jonnekkin, toivon mukaan hyvään rauhalliseen olotilaan.
      Meillä on vain kuvitelmia, uskomuksia ja toivomuksia.

      • #

        SU. "Se on vain hänen käsissään meidän elomme."

        Meillä jokaisella on kuitenkin valinnan mahdollisuus päättää, otammeko sovituksen vastaan, vai yritämmekö täyttää lakia.

      • Anonyymi

        Nimimerkki Goljat
        Nyt meni kirjoituksesi pieleen että heilahti . Kun kirjoitit että onko toisten tuomitseminen omahyväisyys lähimmäisen ylenkatsominen uhkailu jne onko se jumalan mukaista uskovaisuutta . Kun nimittäin kristitty on oikeassa itsensä tuntemisessa niin ympärillä olevat muut kristityt näyttävät kalliillta matka ystäviltä ja kristityiltä . Koska allekirjoittaneen usko on niin heikko että on tarvetta mennä kristittyjen tykö kysymään pidätkö sinä minua kristittynä ja ahkeroinut siinä parannusta vielä tehdä . Kun minun sydän on erittäin usein ilkeä hirveä anteeksi antamaton rietas kauhea ja on paljon vanhaa aadamiakin , niin silloin on pyhä henki kirkastanut rientää armoistuimelle omilla korvilla kuulemaan ne ihanat sanat : usko rakas veljeni KAIKKI synnit anteeksi viattomassa ja kalliissa ulosvuotaneessa sovintoveressä ja uskoa se jumalan anteeksi antamukseksi . Silloin ei ahkeroi valvoa toisten kristittyjen vioissa kun oma sydän on kuin itse rietas .

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki Goljat
        Nyt meni kirjoituksesi pieleen että heilahti . Kun kirjoitit että onko toisten tuomitseminen omahyväisyys lähimmäisen ylenkatsominen uhkailu jne onko se jumalan mukaista uskovaisuutta . Kun nimittäin kristitty on oikeassa itsensä tuntemisessa niin ympärillä olevat muut kristityt näyttävät kalliillta matka ystäviltä ja kristityiltä . Koska allekirjoittaneen usko on niin heikko että on tarvetta mennä kristittyjen tykö kysymään pidätkö sinä minua kristittynä ja ahkeroinut siinä parannusta vielä tehdä . Kun minun sydän on erittäin usein ilkeä hirveä anteeksi antamaton rietas kauhea ja on paljon vanhaa aadamiakin , niin silloin on pyhä henki kirkastanut rientää armoistuimelle omilla korvilla kuulemaan ne ihanat sanat : usko rakas veljeni KAIKKI synnit anteeksi viattomassa ja kalliissa ulosvuotaneessa sovintoveressä ja uskoa se jumalan anteeksi antamukseksi . Silloin ei ahkeroi valvoa toisten kristittyjen vioissa kun oma sydän on kuin itse rietas .

        Kun pitää mennä kyselemään naapurin Taunolta, että pidätkö minua kristittynä ( ja vielä sitten siinä ahkeroi parannusta tehden)?
        Sitten Tauno sanoo nuo ihanat sanat: usko rakas veljeni KAIKKI synnit anteeksi viattomassa ja kalliissa ulosvuotaneessa sovintoveressä!

        Mistä uskonnosta on tuolloin kysymys? Esikoislestadiolaisuudestako?

        Tuossa uskonnossa ajattelee näin: "Nyt meni kirjoituksesi pieleen että heilahti . Kun kirjoitit että onko toisten tuomitseminen omahyväisyys lähimmäisen ylenkatsominen uhkailu jne onko se jumalan mukaista uskovaisuutta . Kun nimittäin kristitty on oikeassa itsensä tuntemisessa niin ympärillä olevat muut kristityt näyttävät kalliillta matka ystäviltä ja kristityiltä .=

    • su

      Mitä sinä sovitat. Sovitaan ensiksi heidän kanssaan joita vastaan olemme varmasti rikkoneet sanoin ja teoin, vaikka emme itse sitä synniksi ole laskenutkaan. Meillä on hyvä täällä mällistellä, että joku on meille ne pahat sanat ja teot antaa anteeksi. Minkä teemme näille "pienimmille"sen teemme Jumalalle. Joku järjestys täytyy olla.
      Jumalaa viimekädessä turvaamme, rukoilemme ja armon häneltä anomme.

      Joku on niin tomppeli, että "uhraa" lähimmäisen, tai perheenä Jumalalle.
      Ja ei Jumala myöskään niin tomppeli ole, ettei hän ymmärrä ihmisten keskeisiä tarpeita ja suhteita. Tarun mukaan, Aabraham oli todella seonnut päästään, kun aikoi poikansa uhrata oman vauhkoontumisensa takia.
      Tälläisiä vauhkoajia meillä on, jos ei nyt ihan poikansa surmaajia, mutta läheltä liippaa.
      Jumala on luonut ihmiset keskeiseen sopuisaan yhdessäoloon. Sukupuolesta, rodusta ja uskon suunnasta riippumatta. Hän on kaikkien meidän valtias, suojelija ja armahtajamme....en viitsi enää sanoa ymmärrätkö!

      Vielä, sovituksesta. Onko oikein, että teemme syntiä ja saamme siitä heti Jumalalta sovituksen, ja sen jälkeen sama ralli jatkuu, itsensä ja lähimmäisten "kiusaamiseen"ja tuomiointiin. Lopputili on aina lopputili.
      Siitäkin otetaan verot ja lisätään madolliset bonukset.

    • Paljon yhtäläistä

      Yllättävän paljon on yhtäläisyyttä ES- ja SRKlestadiolaisuuksissa, molemmilla pitkät syntilistat.

      Vanhoillisuushan oli ennen lihallisen vapauden eriseura, tai jotenkin niin.
      Nyt SRKlestadiolaisuudessa on taidettu mennä jo lakihenkisemmäksi kuin ESlestadiolaisuudessa

      Eroaminen kummasta vaan tuntuu olevan joillekin vaikea paikka, sekä lähtijälle että jäävälle esim vanhemmille.

    • kohti siionia

      Otan osaa keskusteluun, vaikka en ole ex. Olen siis esikoisuudessa. Joitain ajatuksia on syntynyt. Uskon tie on kasvun paikka, en tosin tiedä aina olenko menossa eteen vai taaksepäin. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu se, että kristillisyys on lähes sama kuin elämäntapa, neuvot ja käskyt jne. Jos se jää tähän, ei ihme jos pettyy eikä jaksa. Matka ei jatku onnellisesti, ellei tällainen usko koe konkurssia. Olen itse siinä onnellisessa asemassa, että se tapahtui jo nuorena. Kun oman hurskauden tie nousee pystyyn ja Kristus tulee Vapahtajaksi, ihminen vapautuu syyllisyydestä, suorittamisesta ja ihmisorjuudesta. Silloin voi toisaalta jossain määrin ymmärtää ja antaa anteeksi niille, jotka vielä tekevät raskasta työtä ja joskus tarttuvat kauluksesta. Moni on vapautunut vasta loppusuoralla. En mitenkään kiellä monen kirjoittajan kokemuksia, enkä edes sitä etteikö voi vieraantua tästä liikkeestä, vaikka on Kristus sydämellä. Kyllä minä sen ymmärrän. Onhan esikoisissa paljon sellaista, mihin pahentua. En kuitenkaan usko, että paratiisia löytyy maan päältä. Ihmiskunta on langennut. Jos olet sovinnossa Jumalan kanssa ja sinulla on toinen ruokapaikka, niin sen toivoisin kuitenkin, ettet tuomitse summassa liikettä ja sen jäseniä. En usko että se on Jumalan tahto. Ei kaikki ole miltä näyttää ja mitä muistellaan. Emmehän me esikoisuudessa suurelta osin ollenkaan näe Jumalan työalaa niin suppeana kuin monessa tekstissä kuvataan emmekä kaikkia elämänohjeita niin kuolemanvakavina, jos ne eivät selkeästi nojaudu Jumalan sanaan. Ei kannata polttaa siltoja mihinkään suuntaan. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme.

    • sisar herrassa

      Pakko nostaa tänäpäivänä niin ajankohtainen ketju. Meitä lähteneitä on nyt moninkertainen määrä vuoteen 2006 verrattuna. Olisi kiva kuulla nykypäivän kokemuksia.

    • Ehtoja uskomiselle?

      Tämä taisi olla ainut "lestadiolaisuus" palsta tuolloin, vuonna 2006?

      Kannattaa mielestäni tehdä aina uusi avaus tällaisissa tapauksissa.

      Hankaluuksiin voi tulla ennen kaikkea itsensä kanssa (mm. pelkojen kanssa). Itse asiassa on jo tullutkin arvojen ristiriitaan siinä vaiheessa, kun on suunnittelemassa hengellisestä yhteisöstä lähtemistä.

      Eipä se vaihtamisesta parane, jokaisessa liikkeessä on omat haasteensa.
      Uskovien ainut haaste on HENKILÖKOHTASINEN usko Kristukseen. Kristusksen tulee lisääntyä ja itse-minän vähentyä. Uskoisin että itse-minän tarpeet on useimmiten todellinen syy hengellisen yhteisön vaihtoon.

      Kristityllä tulee aina olla vapaus kuunnella Jumalan sanaa eri joukoista julistettuna, eikä tämä suinkaan edellytä oman hengellisen kodin vaihtamista.

      "Vain me" ja "hyvä me" höpinät on tosi rasittavia, missä ikinä sellaista "sanaa" julistetaan.

    • yyyh,,

      syntylesta aina leimalesta,,

    • ympyrää talsivaiset

      Tämä on Siinin korvessa ramppaavien joukko, jolta on terve kristillisyys kadonnut aikoja sitten matkan varrelle, jos on koskaan ollutkaan.

      • hyttysiä siivilöivät

        ympyrää talsivaiset 2.9.2013 10:16

        No sinulla ei ainakaan ole terve kristillisyys.

        Terve kristitty joka on Jeesuksen oma, rakastaa kaikkia ihmisiä eikä eristäydy "vain me" ja "hyvä me" karsinoihin, muilta ihmisiltä piiloon.

        Jeesus lähetti omansa ULOS, kaikkeen maailmaan, viemään ilosanomaa sovituksesta Jumalan kanssa.

        Esikoislestadiolaisuudessa sanoma meni surulliseksi ja itkuiseksi sen jälkeen kun lapissa vaihtui lakihenkiset johtajat vallan kahvaan ja alkoivat vaatimaan että heihin on ensisijaisesti luotettava. He eivät paljon kristinopin sisällöstä ja kristinuskon historiasta ymmärräkään, vain August Iisaksonin oppilaina eläneiden vanhempiensa remminiskut he tuntevat vereksinä persiissään.

    • solt

      Maailma vei minut varhaisaikuis-iän myöden maailmaan ja kaikkea syntiä tuli tehtyä ja elämä löi korville joka suunnalta. Tuntui kuin olisi ollut henkisesti kuollut, en osaa sanoa tarkemmin, mutta sitä ajan saatossa vaan teki sisäistä kuolemaa, tuli turta olo jotenkin, ei tuntenut mitään.
      Vaikka monet pitävät nettiä ja tv:tä syntinä (joka osin pitää paikkansa) mutta sillä erotuksella mitä sieltä katselet, pätee samoin elävään elämään. Minulle taas netti on ollut eräänlainen pelastus, sieltä olen saanut lukea/nähdä hyvää ja pahaa. Olen saanut nähdä, lukea sitä pahaa ja myös tullut tietoiseksi mikä on jumalan suunnitelma ja mikä paholaisen, olen alkanut ymmärtää henkilökohtaisella tasolla mitä pahuus on ja kuka todellisuudessa tätä rulettia johtaa täällä maailmassa ja mihin se on menossa. Ilman tätä vapaata mediaa (nettiä) olisin elänyt pimeydessä.

      Ei edes saarnamiehet ja kukaan taho ei olisi voinut opettaa/näyttää minua ymmärtämään mitä tämä maailma todellisuudessa on. Sain ymmärryksen, siis henkilökohtaisen ymmärryksen mihin olemme menossa ja mitä ihmiset todellisuudessa on.

      Aika rikkonaisen elämäni myöden olen löytänyt jeesuksen ja olen henkilökohtaisella tasolla ottanut jeesuksen elämääni ja se tapahtui muutama vuosi sitten, kun aloin rukoilla jeesusta apuun, että en voi elää tälläisessä henkisesti tyhjässä olotilassa, missä ei ole mitään arvoja, ei tulevaisuutta, ei rauhaa, ei siis mitään jne. Jo parin viikon myötä aloin tuntea jo muutosta sisälläni, joka oli paranemaan päin, ahdistukset ja muut olotilat alkoi vähenemään ja lopulta kun kerran rukoilin, itkien..lyhistyin...tajusin, että minun piti luopua kaikesta toiveistani, suunnitelmistani, haluistani jne. Olin voimaton (nyt ymmärrän senkin kokemuksen) ja annoin kaiken päätäntä vallan Jeesukselle (toiveeni, haluni, tulevaisuuteni), koska en todellakaan tiennyt miten tästä eteenpäin. Kaikki alkoi loksahdella paikalleen elämässäni, enkä juuri joutunut ponnistelemaan ja käyttämään suuria henkisiä voimavarjoa, se vaan alkoi tapahtua ja se suuri tyhjiö sisälläni ja ahdistus alkoi pikku hiljaa jäämään taka-alalle. Nykyään minulla on hyvä olo, siis erittäin hyvä ja asiat hyvin, mikä tärkeintä henkisesti olen alkanut nousemaan kuolleista elämään.

      P.s Joskus voisi piipahtaa seuroissa, siitä onkin melkein puoli ihmisikää, kun viimeksi olen käynyt.

      Tällä hetkellä imen kaikkea tietoa Jeesuksesta ja siitä ajasta, myös haen kaikkea tietoa vt:n puolelta, opista ja miten elämä oli tuolloin. Minulle on avautunut ihan uskomaton maailma, aivan upea.

    • su***

      Olen solt kanssasi samaa mieltä, että tämä netti ja nämä keskustelut lestadiolaisten ja muitten uskovina itseään pitävien kanssa on ollut valaisevaa. Miten voi itseään uskovana ja hyvänä pitävä voi olla paha. Irrottaudun itse tästä arvionnista, koska en ole koskaa sanonut olevani synnitön ja ainutlaatuinen kaikki oikein tietävä, että pystyisn sanomaan lähimmäiselleni, tee parannus tai joudut hel,vettiin. Parannuksen apua voi tarjoilla kaikille jotka ovat sen tarpeessa ja sitä haluaisivat. Mutta ei siihen tarvitse hel,vetin ehtoja laittaa. Kun emme satavarmasti tiedä kukaan sen olemassa oloa, vaikka raamatusta sellaista oppia on haettu.

      Ihmisen tuntemus sisältään on sellainen, että ei toinen tiedä mitä siellä liikkuu. Se on niin herkkä, että jos paha oivaltaa tilanteen, se käyttää heti sitä hyväkseen, Samoin on vaarallista tunkea toiselle sellaista mikä voi heittää häränpyllyä, ihminen voi tuntea sen jälkeen itsensä vieläkin syylisemmäksi kaikkeen. Se on vain hetken hurma jos joku tarjoaa syntien anteeksi antoa toisen tuskaa. Se alkaa kohta uudelleen ja ratas pyörii. Syntisyys ja anteeksi anto vuoronperää. Siinä välissä pahalainenkin tekee tehtäviään aivan huomaamatta. Se on sitä uskon huumetta.

      Kuten solt, olen myös kahlannut elämän kivikkoiset nousut ja mutakuopat. Olen päässyt vanhana tasapainoon, uskon, mitä Jumala on. Se ei tarvitse olla kristillisyydellä mellastamista huutamalla jatkuvasti Jeesusta avukseen, Silloin on ihmisellä tosi hätä. Minun tempperamenttini vaatii sanoa rehellisyydellä suoraan ajatukseni. Näytän iloni kun on syytä. Näytän suruni jos on syytä. Mutta kaikkiin vaikeuksiin rukous on ollut lääke. Harmittaa vain kun nämä "oikeaoppiset" väheksyvät ja jopa pilkkaavat Jumalasuhdettani. Olen täällä oka heidän uskonsa lihassa. Mutta sanoisin, että moni näitä keskustelujemme tekstejä luettuaan, on tullut näkemään lestadioaisuuden hyvät ja hunot puolet. Ennen niitä tietämättä,. Tämä keskustelupalsta on ollut myös hyvä lestadiolaudelle itselleen. Huomaavat, useimmat, että voisi asiat olla toisinkin uskomalla Jeesukseen ja hänen kärsimyksiensaä tulokseen. Pitäisi vai kaikkien pitää kuitenkin Jumala suurena armona. Hän on sitä ollut AINA JA TULEE OLEMAAN. Lestadiolaisuus käpertyy itseensä. Kaikki heikot kohdat peitellään, yhteisön ehyenä pitämiseksi. Siinä ei monastikkaan ole Jeesuksella mitään tekemistä.

    • Ulkopuolinen mies

      Tällä palstalla ja joillakin muilla palstoilla on tullut pyörittyä aika ajoin. Olen entinen vl eli synnyin vl-perheeseen ja sain vl-kasvatuksen. Koetin elää kuin kunnon Kristitty siinä kuitenkaan onnistumatta. En tuntenut uskomisen iloa ja elin taakan alla. Opiskeluaikoina 1999-2000 taitteessa irtauduin lopullisesti vl-liikkeestä. Sitä ennen olin elänyt pitkään eli reilut 10 vuotta vähän kuin kahden maailman välillä. Välit sukulaisiin ovat olemassa, vaikkakin olemme etääntyneet toisistamme. Muutaman kerran olen käynyt UUT:n tilaisuuksissa ja pari kertaa ex-vl tapaamisissa.

      • teu,

        Niinkö et ole kertonut ennen ,,kerro nyt mitä ne tommoset tapaukset ovat .
        Olen kyllä saanut sinusta ,pikkuisen toisenlaisen kuvan , voisitko kertoa
        oletko tarvi kristillisyyttä ,,nyt puhun siitä joka jää jäljelle kun tämä taistelumme jää jäljelle eli se Herramme JEESUKSEN KRISTUKSEN Perustaman Seurakunnan
        Silloin JERUSALEM;ISSA , oo30 jKr . Viikon ensimmäisenä päivänä ELI
        Pääsiäisenä I pääsiäis päivänä JEESUS oli kuollut Pitkäperjantaina joka oli
        sabatin valmistelu päivä.. sitten oli Sabatti ,ja sitten sabatin jälkeen se päivä,.

        Jonka Jumala oli Halunnut Lepopäiväksi , Ja joka JEESUS sitten asetti pyhä-
        päiväksi ,eli viikon ensimmäinen päivä . Jeesuskella oli 40 pv. aikaa saada
        se heille tietoon , Ensin sen tajusi PIETARI ,sitten muutama muu apostoli
        kun Jeesuksen Taivaaseen astumis pv. tuli ,asia oli klaari , kun JEESUS alkoi siunata opetuslapsia Hän alkoi nousta taivaaseen .

        Kun opetus lapset ( Pietari ,Jaakob , Johannes ) vielä katsoivat taivaalle .
        Kysyi enkeli heidän takanaan , Mitä te Galilean miehet odotatte, ..
        Hän tulee takaisin samalla tavalla kuin menikin .,ja se on silloin kun Jumala
        sanoo EFFATA;Sinun Aikasi on täysi , ja sinä odotat Karitsan TULOA .
        se tapahtuu Paradiisissa. .

        Jeesusksen tulo alkaa ÖLJYMÄELTÄ , Jonne Hän ensin tulee .!.

      • Ulkopuolinen mies
        teu, kirjoitti:

        Niinkö et ole kertonut ennen ,,kerro nyt mitä ne tommoset tapaukset ovat .
        Olen kyllä saanut sinusta ,pikkuisen toisenlaisen kuvan , voisitko kertoa
        oletko tarvi kristillisyyttä ,,nyt puhun siitä joka jää jäljelle kun tämä taistelumme jää jäljelle eli se Herramme JEESUKSEN KRISTUKSEN Perustaman Seurakunnan
        Silloin JERUSALEM;ISSA , oo30 jKr . Viikon ensimmäisenä päivänä ELI
        Pääsiäisenä I pääsiäis päivänä JEESUS oli kuollut Pitkäperjantaina joka oli
        sabatin valmistelu päivä.. sitten oli Sabatti ,ja sitten sabatin jälkeen se päivä,.

        Jonka Jumala oli Halunnut Lepopäiväksi , Ja joka JEESUS sitten asetti pyhä-
        päiväksi ,eli viikon ensimmäinen päivä . Jeesuskella oli 40 pv. aikaa saada
        se heille tietoon , Ensin sen tajusi PIETARI ,sitten muutama muu apostoli
        kun Jeesuksen Taivaaseen astumis pv. tuli ,asia oli klaari , kun JEESUS alkoi siunata opetuslapsia Hän alkoi nousta taivaaseen .

        Kun opetus lapset ( Pietari ,Jaakob , Johannes ) vielä katsoivat taivaalle .
        Kysyi enkeli heidän takanaan , Mitä te Galilean miehet odotatte, ..
        Hän tulee takaisin samalla tavalla kuin menikin .,ja se on silloin kun Jumala
        sanoo EFFATA;Sinun Aikasi on täysi , ja sinä odotat Karitsan TULOA .
        se tapahtuu Paradiisissa. .

        Jeesusksen tulo alkaa ÖLJYMÄELTÄ , Jonne Hän ensin tulee .!.

        teu, Oletan että viestisi oli tarkoitettu minulle. En vie tietää millaisen kuvan olit minusta saanut, mutta olen mielestäni koettanut olla tällä palstalla niin rehellinen kuin osaan. Tuo vaihen kun toisaalta halusi olla uskovainen, mutta toisaalta joutui koko ajan syntiin oli tosi raastavaa aikaa henkisesti. Minä en käsittänyt uskomisen vapautta omalle kohdalleni, vaan tein toisaalta tietoisesti syntiä ja sitten rippiä. Toisaalta myös vl-syntikäsitys oli nuoruudessani tiukka ja monet normaalit asiat kiellettyjä. Nuorena oli lähes mahdotonta vastustaa musiikkia, itsetyydytystä, yms. vl-liikkeessä synniksi luokiteltuja asioita. Nykyisin nuo asiat eivät varmasti olisi kovinkaan vaikeita välttää, mutta 14-18 vuotiaalle pojalle olivat. Vl-liikkeestä erottuani ajauduin koko Kristin uskosta hyvin kauas ja näin uskonnoissa vaan pelkkää pahaa.

        Nuo UUT:n ja ex-vl tapaamiset ovat olleet mukava ja myös avartavia. Ainuat oikeat uskot ovat loppujen lopuksi monin tavoin hyvin samankaltaisia. Olin aikoinaan hyvin annakkoluuloinen UUT:a kohtaan, mutta varsin mukavaa vertaistukea ja keskustelukumppaneita sieltä saa. Varsinkin ex-Jehovan todistajien kanssa on ollut hyvin mielenkiintoista jutella. Kerrankin erän nuori hyvin kaunis ex-JT näinen kuvaili, miten "perseestä" oli kiertää ovelta ovelle käännytystyötä tekemässä. Jos ei tehnyt tuota ovelta ovelle kiertämistä, niin saatettiin erottaa JT-liikkeestä.

        Ulkomailla asuessani tapasin kerran tosi kivan tytön, mutta kun tajusin hänen olevan syvästi Katolinen, en enää halunnut olla hänen kanssaan tekemisissä. Katolisuus on siitä outo uskonto, että seksiäkin harrastetaan kirkkovuoden kalenterin mukaan. Myöhemmin tapasin tytön, joka oli ateisti ja hänen kanssaan oli helpompaa seurustella. Tosin sen maan vähän outo kaksoismoraali häiritsi hieman, mutta kivaa se oli aikansa.

        Nykyisin olen perheellinen mies. Vaimo ja lapset kuuluvat Ev.Lut kirkkoon, mutta minä olen eronnut siitä. Lasten uskonnollinen kasvatus on vaimon harteilla, mutta luen lapsille joskus Raamattua. Ihme kyllä lapset ovat Raamatusta hyvin kiinnostuneita ja pyytävät minua usein sitä heille lukemaan. Koetan lukiessani samalla vajavaisella ymmärrykselläni Raamatun sanaa myös hieman selittää. Naimisiin mennessäni kuuluin vielä kirkkoon ja lapsille luen juurikin tuota Vihkiraamattua, jonne heidän kasteensakin on merkitty.

      • teu,
        Ulkopuolinen mies kirjoitti:

        teu, Oletan että viestisi oli tarkoitettu minulle. En vie tietää millaisen kuvan olit minusta saanut, mutta olen mielestäni koettanut olla tällä palstalla niin rehellinen kuin osaan. Tuo vaihen kun toisaalta halusi olla uskovainen, mutta toisaalta joutui koko ajan syntiin oli tosi raastavaa aikaa henkisesti. Minä en käsittänyt uskomisen vapautta omalle kohdalleni, vaan tein toisaalta tietoisesti syntiä ja sitten rippiä. Toisaalta myös vl-syntikäsitys oli nuoruudessani tiukka ja monet normaalit asiat kiellettyjä. Nuorena oli lähes mahdotonta vastustaa musiikkia, itsetyydytystä, yms. vl-liikkeessä synniksi luokiteltuja asioita. Nykyisin nuo asiat eivät varmasti olisi kovinkaan vaikeita välttää, mutta 14-18 vuotiaalle pojalle olivat. Vl-liikkeestä erottuani ajauduin koko Kristin uskosta hyvin kauas ja näin uskonnoissa vaan pelkkää pahaa.

        Nuo UUT:n ja ex-vl tapaamiset ovat olleet mukava ja myös avartavia. Ainuat oikeat uskot ovat loppujen lopuksi monin tavoin hyvin samankaltaisia. Olin aikoinaan hyvin annakkoluuloinen UUT:a kohtaan, mutta varsin mukavaa vertaistukea ja keskustelukumppaneita sieltä saa. Varsinkin ex-Jehovan todistajien kanssa on ollut hyvin mielenkiintoista jutella. Kerrankin erän nuori hyvin kaunis ex-JT näinen kuvaili, miten "perseestä" oli kiertää ovelta ovelle käännytystyötä tekemässä. Jos ei tehnyt tuota ovelta ovelle kiertämistä, niin saatettiin erottaa JT-liikkeestä.

        Ulkomailla asuessani tapasin kerran tosi kivan tytön, mutta kun tajusin hänen olevan syvästi Katolinen, en enää halunnut olla hänen kanssaan tekemisissä. Katolisuus on siitä outo uskonto, että seksiäkin harrastetaan kirkkovuoden kalenterin mukaan. Myöhemmin tapasin tytön, joka oli ateisti ja hänen kanssaan oli helpompaa seurustella. Tosin sen maan vähän outo kaksoismoraali häiritsi hieman, mutta kivaa se oli aikansa.

        Nykyisin olen perheellinen mies. Vaimo ja lapset kuuluvat Ev.Lut kirkkoon, mutta minä olen eronnut siitä. Lasten uskonnollinen kasvatus on vaimon harteilla, mutta luen lapsille joskus Raamattua. Ihme kyllä lapset ovat Raamatusta hyvin kiinnostuneita ja pyytävät minua usein sitä heille lukemaan. Koetan lukiessani samalla vajavaisella ymmärrykselläni Raamatun sanaa myös hieman selittää. Naimisiin mennessäni kuuluin vielä kirkkoon ja lapsille luen juurikin tuota Vihkiraamattua, jonne heidän kasteensakin on merkitty.

        Kiitos viestistä : joka oli melko pitkä Sinulla on tavallaan mielekkäitä kirjoitus tapoja
        Toiseksi : en vielä ymmärtänyt kaikkia , mutta se vcoi johtua siitä etten haluakkaan
        oppia moisia juntta eemeleitä . minun mielestäni ..olen paljon kirjoittanut Myöskin
        muistya uskon miehistä kuin LLL:n tekstiä .

        Esimerkiksi Hedberg on minulle mieleinen kirjoittasja tänäänkin kirjoitin hänestä .
        Ketjuun ,LLL:n äiti oli saamelainen ?

        Eipä tainnut olla , ja muutakin : Hedreg oli 1836-1842 Ruotsalaisuudessa Mutta kun
        heille tuli sanomista alkoi erö siitä poppoosta vaikka hän oli johtoryhmässä.
        Siinä oli vissiin molemmin puolista ,koska Hedberg pantiin vankilapapiksi joten
        Hedberg, sanoi että hän alkaa perehtymäåän Lutheriin Syvemmin ..?

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      319
      2993

    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      106
      2233

    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      85
      1667

    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      191
      1574

    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      67
      1365

    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      55
      1273

    7. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      12
      1104

    8. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      21
      1098

    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      2
      1049

    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      931
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt