Olen pienen tyttövauvan äiti ja ihanan miehen vaimo. Elämäni pitäisi olla mallillaan, tulihan lapsikin iloksemme vasta sitten, kun kaikki oli valmista. Halusimme opiskella, hankkia työpaikat, varmistaa turvallisuuden omistusasunnolla ja perheautolla sekä iloita elämästä matkustelemalla jne. Olemme tyypillinen tila-automainoksen unelmaperhe.
Kiiltokuvan takana on kuitenkin ikävä salaisuus. Ollessani 21-vuotias - seurustelin jo tuolloin nykyisen mieheni kanssa - tulin ehkäisyn pettäessä raskaaksi. Koska yhteiskunta oli suositellut, että puitteet on laitettava ensin kuntoon ennen kuin hankkii lapsia, päädyin keskeyttämään raskauden ilman sen kummempia ajatuksia. Uskoin sokeasti, että minun on mahdotonta pitää lapsi. Mieheni oli myös tuolloin hyvin nuori, eikä hänellä ollut mielipidettä koko asiasta.
Elämä jatkui, enkä pohtinut aborttia sen kummemmin. Tulin kirjoittaneeni aika kärkeviä abortin puolustuksia tämäntyyppisille foorumeille. Nyt myöhemmin tulkitsen juttuni tiedostamattomaksi psyykeeni suojeluksi. Väitin kaikille selvinneeni abortista ja abortin olleen kasvattava kokemus, mutta pakonomaisesti roikun puolustelemassa tekoani näillä palstoilla.
Nyt kun olen itse äiti, vanhat haavani ovat revenneet auki. Kun katson ihanaa pikkuistani, mieleeni tulee aina ajatus, millainen lapsi abortoidusta sikiöstäni olisi kasvanut. Hän olisi nyt jo kouluikäinen. Kun leikitän vauvaani hoitopöydällä, saatan yht'äkkiä purskahtaa itkuun, ja miettiä, miksi en antanut aikaisemmalle pienelleni tilaisuutta hymyillä minulle ja kasvaa ja kehittyä. Joskus minuun sattuu fyysisesti. Olen hakeutunut terapiaan ja tämän lisäksi joudun syömään masennuslääkkeitä.
Haluan vain sanoa, että uskon täysin, kun monet täällä väittävät että abortti ei tunnu missään. Pelkältä inhottavalta syöpäkasvaimeltahan se vauva lähinnä tuntuu, kun sitä ei toivoisi. Hänestä on helpotus päästä eroon. Itse silti toivoisin, että minulla olisi ollut rohkeutta pitää aikanaan oma esikoiseni. Minulla olisi paljon vähemmän kysymyksiä ja suruja loppuelämäni ajaksi (vaikka sillä hetkellä abortti oli helpotus), mikäli olisin antanut vauvan tulla. Vasta oman vauvan myötä herkistyin ajattelemaan pahaa tekoani.
Älä tee sitä!
abortin jälkipyykki
20
1319
Vastaukset
- .......
Kirjoituksesi oli kaunis ja olen pahoillani että tunnet menneet asiat noin rankaksi ja että sinun on vaikea elää sitä elämää joka juuri kohdallasi on siis nyt sinun olisi oikeus nauttia siitä mitä sinulla on.
Itse en vaan näe asiaa noin, minulle abortti oli ainoa oikea ratkaisu ja nimenomaan abortin tehdessäni minulla oli (ja on) aivan ihana 11 kuukautinen lapsi. Minä nimenomaan halusin abortin juuri sen takia että olen jo äiti ja ennen esikoistani en olisi voinut aborttia tehdä. En ymmärrä tuota ihmisten "jossittelua"......
Useimmiten jo aiemmin tehty elämänratkaisu on varmasti ollut se oikea päätös, mutta kun ihmismieli aina alkaa asioita kaunistelemaan ....
Jokaisen kannattaa miettiä se abortti tarkkaan ja minusta tuntuu että suurin ryhmä jälkikäteen harmittelijoita on juuri ne jotka on nuoruudessaan tehnyt abortin ja äiteyden myötä alkaneet enempi miettiä.
Onnea kuitenkin sinulle tästä eteenpäin ! - keski-ikäinen perheellinen
Elämäntilanteita on monia ja ne kaikki tilanteet omia tapauksiaan jossa nainen tahtomattaan tulee raskaaksi ja joissa abortti tulee harkintaan.
Tilanteet joissa ei vielä ole yhtään lasta, tai tilanteet joissa jo on "lapset tehtynä" ovat varmasti hyvin erilaisia "jälkipyykin" kannalta.
Sinä teit aikoinaan sen ratkaisun minkä teit ja sitähän ei enää tekemättömäksi saa. Se on vain asia jonka kanssa joudut elämään. Toivon ainakin kovasti, että terapia auttaa ja pääset asian kanssa sinuiksi ja pystyt olemaan vauvallesi hyvä äiti ilman masennuslääkkeitä. - on yritetty
..näille tämänkin palstan vakipyöveleille sanoa, niin läpinäkyvää kuin toimintansa onkin.
"Tulin kirjoittaneeni aika kärkeviä abortin puolustuksia tämäntyyppisille foorumeille. Nyt myöhemmin tulkitsen juttuni tiedostamattomaksi psyykeeni suojeluksi. Väitin kaikille selvinneeni abortista ja abortin olleen kasvattava kokemus, mutta pakonomaisesti roikun puolustelemassa tekoani näillä palstoilla."
Silti he jaksavat viikosta (ja kuukaudesta?) toiseen kiistää itsensä kannalta ikäviä tosiasioita ja jankuttaa jo miljoonaan kertaan kumottuja 'hyviä' oikeutuksiaan abortille.
Ihmettelen myös miksei voitaisi vihdoin myöntää sitäkin, että useimmiten se adoptio (tai lapsen pitäminen) olisi koitunut lopulta naisenkin eduksi. Tämä itsestään selvä asia ilmenee juuri siinä paljon puhutussa itsemurhariskissä, joka on abortintehneillä kuusinkertainen synnyttäneisiin ja kolminkertainen yleiseen alttiuteen nähden.
Lisäksi silmiini osui aborttifaktoista kertovalla sivulla seuraava lause:
>Of those who have had abortions, 94% regret their decision for a variety of reasons.>
Tämä on tietysti epäedullinen käänne vakipyöveleiden ahkeraan viljelemälle 'katujia 20%' väitteelle, josta ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta edelleenkään osoitettu missään mainitun ja siten toteen näytetyn. Eräs myönsikin jo, että itse asiassa kyse olikin psyykkisen avun hakijoista (oikea luku on muuten 25%). Ja mikähän sitten todistaa ettei katumusta esiinny niiden muiden 75%n joukossa??- Äiti ja isoäiti
p-skaa sitä joutuukin lukemaan näiltä hurskastelijoilta. Aborttia en ole katunut koskaan, lasten saamista monta kertaa.
- kuulut
Äiti ja isoäiti kirjoitti:
p-skaa sitä joutuukin lukemaan näiltä hurskastelijoilta. Aborttia en ole katunut koskaan, lasten saamista monta kertaa.
..siihen 6%iin (jollet kuseta itseäsikin..).
Jos kadut lapsiasi niin kuulut hoitoon (muiden psykopaattien ym. tunne-elämältään häiriytyneiden sekaan). - Tristar
kuulut kirjoitti:
..siihen 6%iin (jollet kuseta itseäsikin..).
Jos kadut lapsiasi niin kuulut hoitoon (muiden psykopaattien ym. tunne-elämältään häiriytyneiden sekaan).Minäkin kadun lapsiani joskus.
Jos kysely toteutetaan tavalla "kadutko koskaan aborttiasi?" totta helvatussa yli 90% katuu! Jokainen tollokin miettii toisinaan mitä jos... mitä jos olisinkin tehnyt toisin, valinnut toisin, olisiko elämä ehkä parempaa?
Minäkin kadun että noita riiviöitä tuli tehtyä, sinne meni oma arvo kokonaan, olen lastenhoitaja ja ruoka-automaatti, en mitään muuta. Kyllä taatusti vituttaa. Sitten taas toisena hetkenä ei mikään voisi olla ihanampaa kuin nuo naperot. Kadunko _todella_? En. Kadunko hetkittäin? Ihan varmasti. Jokainen jossittelee huonona hetkenään, jokainen.
Jos taas kysytään mallilla "jos olisit nyt tilanteessa jossa teit abortin, tekisitkö sen uudestaan?" voin hyvin uskoa että se 20-25% ei tekisi, ja loput tekisivät.
Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan. Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi. Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole.
*** - tämän
"oikean luvun saanut?
"Eräs myönsikin jo, että itse asiassa kyse olikin psyykkisen avun hakijoista (oikea luku on muuten 25%). Ja mikähän sitten todistaa ettei katumusta esiinny niiden muiden 75%n joukossa??"
onko lähde puoluueton ja luettettava? Laita linkki lähteestäsi, muussa tapauksessa en tuota "tietoasi" usko. - on.
Tristar kirjoitti:
Minäkin kadun lapsiani joskus.
Jos kysely toteutetaan tavalla "kadutko koskaan aborttiasi?" totta helvatussa yli 90% katuu! Jokainen tollokin miettii toisinaan mitä jos... mitä jos olisinkin tehnyt toisin, valinnut toisin, olisiko elämä ehkä parempaa?
Minäkin kadun että noita riiviöitä tuli tehtyä, sinne meni oma arvo kokonaan, olen lastenhoitaja ja ruoka-automaatti, en mitään muuta. Kyllä taatusti vituttaa. Sitten taas toisena hetkenä ei mikään voisi olla ihanampaa kuin nuo naperot. Kadunko _todella_? En. Kadunko hetkittäin? Ihan varmasti. Jokainen jossittelee huonona hetkenään, jokainen.
Jos taas kysytään mallilla "jos olisit nyt tilanteessa jossa teit abortin, tekisitkö sen uudestaan?" voin hyvin uskoa että se 20-25% ei tekisi, ja loput tekisivät.
Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan. Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi. Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole.
***"Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan. Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi. Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole."
Niin.
Siellähän ei puhuttukaan 94%n spekuloinnista vaan nimenomaan katumuksesta. Ei ole lainkaan vaikea uskoa että suurimmalle osalle se katumus tulee ennemmin tai myöhemmin.
Luku 25% kertoo siis vain psyykkiseen jälkihoitoon hakeutuneiden määrän. - *****
tämän kirjoitti:
"oikean luvun saanut?
"Eräs myönsikin jo, että itse asiassa kyse olikin psyykkisen avun hakijoista (oikea luku on muuten 25%). Ja mikähän sitten todistaa ettei katumusta esiinny niiden muiden 75%n joukossa??"
onko lähde puoluueton ja luettettava? Laita linkki lähteestäsi, muussa tapauksessa en tuota "tietoasi" usko.>Raskaasta ja raastavasta kokemuksesta johtuen neljäs osa abortin tehneistä naisista tarvitsee psykoterapeuttista apua.>
http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2001/180901.html
Toisiks viimene kappale. - Tristar
on. kirjoitti:
"Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan. Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi. Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole."
Niin.
Siellähän ei puhuttukaan 94%n spekuloinnista vaan nimenomaan katumuksesta. Ei ole lainkaan vaikea uskoa että suurimmalle osalle se katumus tulee ennemmin tai myöhemmin.
Luku 25% kertoo siis vain psyykkiseen jälkihoitoon hakeutuneiden määrän....on siis että 94% abortin tehneistä pitää tekoaan virheenä ja peruisi sen jos voisi?
Wau.
*** - Äiti ja isoäiti
kuulut kirjoitti:
..siihen 6%iin (jollet kuseta itseäsikin..).
Jos kadut lapsiasi niin kuulut hoitoon (muiden psykopaattien ym. tunne-elämältään häiriytyneiden sekaan).eikun pahenee. Jos joku sanoo, ettei ole koskaan, missään tilanteessa,edes hetkittäin katunut lasten hankkimista, valehtelee aivan varmasti. Hoitoon kuuluisi ennemmin se, joka ei sitä myönnä.
- Kyllä huomaa
Äiti ja isoäiti kirjoitti:
eikun pahenee. Jos joku sanoo, ettei ole koskaan, missään tilanteessa,edes hetkittäin katunut lasten hankkimista, valehtelee aivan varmasti. Hoitoon kuuluisi ennemmin se, joka ei sitä myönnä.
Jos jotain on saanu aivan liian helpolla niin eihän sellasta osaa myöskään arvostaa siinä määrin ku ois aihetta...
Katos, jotkut joutuu odotteleen sitä yhtäki ainutta lasta useita vuosia. Kysy niiltä katumuksesta, katto peiliin ja mee sitte vähäks aika ittees... - Tristar
Kyllä huomaa kirjoitti:
Jos jotain on saanu aivan liian helpolla niin eihän sellasta osaa myöskään arvostaa siinä määrin ku ois aihetta...
Katos, jotkut joutuu odotteleen sitä yhtäki ainutta lasta useita vuosia. Kysy niiltä katumuksesta, katto peiliin ja mee sitte vähäks aika ittees...ja jotklut meistä ovat todella saaneet sen lapsen karvaimman kautta ja osaavat sitä kyllä arvostaa, silti hetkittäinen katumus iskee kun pinna kiristyy.
Olet sinä kumma juippi, eikö sinun mielesi ikinä ailahtele, etkö tunne eri tavalla hetkittäin? Jos todella olet niin vakaa, hatunnosto. Monikaan muu meinaan ei ole.
*** - .....
Kyllä huomaa kirjoitti:
Jos jotain on saanu aivan liian helpolla niin eihän sellasta osaa myöskään arvostaa siinä määrin ku ois aihetta...
Katos, jotkut joutuu odotteleen sitä yhtäki ainutta lasta useita vuosia. Kysy niiltä katumuksesta, katto peiliin ja mee sitte vähäks aika ittees...Yleistäminen on tosi ärsyttävää !
"Jos jotain on saanu aivan liian helpolla niin eihän sellasta osaa myöskään arvostaa siinä määrin ku ois aihetta..."
Itse kävin lapsettomuushoidoissa kolme vuotta ja vihdoin tärppäsi, minulla on ihana kaksi vuotias poika ......, mutta jos vahingossa raskaaksi tulisin niin abortin tekisin! - ei tajunnu
Tristar kirjoitti:
Minäkin kadun lapsiani joskus.
Jos kysely toteutetaan tavalla "kadutko koskaan aborttiasi?" totta helvatussa yli 90% katuu! Jokainen tollokin miettii toisinaan mitä jos... mitä jos olisinkin tehnyt toisin, valinnut toisin, olisiko elämä ehkä parempaa?
Minäkin kadun että noita riiviöitä tuli tehtyä, sinne meni oma arvo kokonaan, olen lastenhoitaja ja ruoka-automaatti, en mitään muuta. Kyllä taatusti vituttaa. Sitten taas toisena hetkenä ei mikään voisi olla ihanampaa kuin nuo naperot. Kadunko _todella_? En. Kadunko hetkittäin? Ihan varmasti. Jokainen jossittelee huonona hetkenään, jokainen.
Jos taas kysytään mallilla "jos olisit nyt tilanteessa jossa teit abortin, tekisitkö sen uudestaan?" voin hyvin uskoa että se 20-25% ei tekisi, ja loput tekisivät.
Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan. Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi. Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole.
***Kadut lapsiasi joskus?
Kaikki jossittelevat joskus?
-"Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan.Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi.Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole."
Miksi siis sanot katuvasi lapsiasi joskus,jos hetkellinen jossittelu ei sitä ole?
En nyt ymmärrä tätä kohtaa. - Tristar
ei tajunnu kirjoitti:
Kadut lapsiasi joskus?
Kaikki jossittelevat joskus?
-"Katumusta on se ettei tekisi tekoaan uudestaan.Katumusta on väärä päätös jonka muuttaisi.Hetkellinen jossittelu ja toivottelu ei sitä ole."
Miksi siis sanot katuvasi lapsiasi joskus,jos hetkellinen jossittelu ei sitä ole?
En nyt ymmärrä tätä kohtaa.Okei, käytän samaa sanaa kahdessa eri merkityksessä, ensin siinä omassani joka ilmaisee että sitäjatätä voi "katua" (jossitella) ilman että se on katumista siinä merkityksessä jota tässä annettiin ymmärtää, toisekseen siinä merkityksessä jossa katuminen ymmärretään, että teon muuttaisi jos voisi.
Jossittelu ei ole katumista. Omia lapsiani ja puolta elämänvalinnoistani joskus jossittelen, eli tämän ihmisen mukaan kai sitten kadun niitä. Pointtini oli että katuminen on jotain muuta kuin tuo jossittelu, aito katuminen (siis jota hänen mielestään edustaa tämä 94%, kun minusta ne ovat niitä jossittelijoita) on jotain aivan muuta.
Menikö vielä pahemmaksi?
*** - khyllä
Tristar kirjoitti:
Okei, käytän samaa sanaa kahdessa eri merkityksessä, ensin siinä omassani joka ilmaisee että sitäjatätä voi "katua" (jossitella) ilman että se on katumista siinä merkityksessä jota tässä annettiin ymmärtää, toisekseen siinä merkityksessä jossa katuminen ymmärretään, että teon muuttaisi jos voisi.
Jossittelu ei ole katumista. Omia lapsiani ja puolta elämänvalinnoistani joskus jossittelen, eli tämän ihmisen mukaan kai sitten kadun niitä. Pointtini oli että katuminen on jotain muuta kuin tuo jossittelu, aito katuminen (siis jota hänen mielestään edustaa tämä 94%, kun minusta ne ovat niitä jossittelijoita) on jotain aivan muuta.
Menikö vielä pahemmaksi?
***ei mennyt vaikeammaksi.ymmärsin kyllä pointin alusta alkaen mutta halusin takertua nimeenomaan siksi koska harvoinpa tuo katumus niin aitoa on.itse en käyttäisi koko sanaa.kuten "äiti ja isoäiti" myös sanoi katuvansa lapsiaan.ymmärrän luultavasti tämän tarkoituksen hyvin.itse käyttäisin vain toista ilmaisua.
mutta sepä siitä sitten.
- 1977
Niin, tekstisi sisälsi pari stereotyyppistä ajattelua; yksi minkä olit itsekin huomannut; tila-auto unelmaperhe... toinen käsityksesi siitä millainen abortin tekijä on; käyttää defenssejä, tavoittelee tila-autoa...
Tarinasi oli siis suoraan abortin vastustamisen oppikirjasta kopioitu.- sivuilija_
Heti ensimmäinen lause oli niin falski, että silli haisi tänne asti. Liian stereotyyppistä "koulukirja-ajttelua", ei mene todellisen ihmisen todellisista ajatuksista.
Ei silti, voisihan jollakin (ja varmaan onkin) olla tapauksen mukainen tilanne ihan oikeasti. Silloin suosittelisin jonkin avun hakemista tai omaan itseen ja omaan psyykkeeseen perhehtymistä; jotkut kun osaa auttaa itseään aika hyvin itsekin, ilman ulkopuolista apua.
- Tristar
Minulle tämän lukiessa tuli mieleen että masennus ei ole sen tehdyn abortin syytä, vaan sen amsennuksen myötä asia on tullut taas mieleen. Onhan täysin normaalia miettiä vanhaa aborttia lapsen saatuaan, ja tuntea ajoittain syyllisyyttäkin siitä. On vain toettaav huomioon eri elämätilanteet ja oma itsensä erilaisena, jos silloin olisit lukenut tuon tekstin jonka tähän lähetit, olisitko päättänyt toisin?
***
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 17012945
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h1545458Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p454810Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1493689Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska392798Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1211969Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?1121715Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3661638Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1081538Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1361481