Kuusikymppisen ongelma

Perustelut?

ole ollut,ei töissä eikä kotona.Ostin kotiin tietsikan -98,töissähän noita kompuuttereita oli jo paljon aikaisemmin.

Luen harvoin "horroskooppeja",mutta satuin tässä
joku aika sitten selailemaan erästä lehteä ja
"horroskooppi"osui nenän eteen.Eipä ole ennen
moinen pitänyt niin paikkaansa,siinä sanottiin,
että "huomaat miten aika kuluu miettiessä."
En tiedä onko se ongelma,mutta kyllä tämä aika
on mennyt enemmän "funtsin"puolella.

Kun parikymmentä vuotta sitten ostin Commodor 64:sen rupesin käyttämään sitä työ hommissa,en sen jälkeen ole kärsinyt jännetuppi tulehduksesta kynällä kirjoittamisesta.
On hienoa oppia ajattelemaan miten ohjelman ohjelmoija on sen tehnyt, kone itse on tyhmä.
Tuskin koskaan tulee se aika jolloin kone itse päättää olenko hyvä tai huono.

kurssitettiin ja pidettiin koneet ja ohjelmat ajan tasalla. Vieläkin saan käyttää, koska teen pikkuhommia. Internet-yhteyden hankin vasta eläkkeellä, nyt ei ole ATK-vastaavia neuvomassa, nuoretkaan eivät aina ole paikalla. Päätin, etten enää hanki uutta konetta, mutta kannettavan ostin syksyllä. Päätän aina silloin tällöin, että päivitys loppuu tähän, mutta näytän silti keikkuvan mukana, joskaan kaikkia uutuuksia en hallitse.

on paljon hankalampiakin ongelmia, esim. terveyden kanssa. Meille kotiin mieheni hankki tietokoneen noin 30 vuotta sitten. Silloin ne eivät vielä olleet yleisiä pelikoneinakaan. Sitten on monet koneet hankittu ja työpaikalla on kurssitettu viimeisimmät ohjelmat, joten ainakaan meillä ei ole tietokoneen kanssa vaikeuksia. Joskus tosin uuden tietokoneen asennusvaiheessa olemme tarvinneet poikamme apua yksityiskohdissa.

Tietooneohjelmat vaihtuivat työpaikalla jatkuvasti, niihin tottui. Nyt kotona ongelma on vain raha, kun pitää taas ostaa uusi virustorjuntaohjelma ja ne ovat kalliita näin yksin elävälle naiselle.

En ymmärrä, mikä ongelma tässä muka on? Tietotekniikan tulo työpaikoille on helpottanut työtä verrattuna vaikka entisiin käsikortistoihin ja muuhunkin arkistointitietoon. En ainakaan itse suurin surmin haluaisi palata entisiin käytäntöihin. Miksi muka kuusikymppinen ei oppisi uusia asioita, ei maailma muutenkaan kauaa pysy samanlaisena. Turhaa valitusta. Tekee oikein hyvää myös kuusikymppisen aivoille rassata niitä päivittäin, vaikka tietotekniikan avulla. Enemmänkin ongelma uusikymppisillä ja vanhenevilla yleensäkin on jymähtäminen: kun se on aina ollut näin, sen pitää aina ollakin näin. Turha luuulo.