Mitä hoitajien palkankorotus ihan oikeasti maksaisi?

> No et sinä ainakaan veroprosentin määräytymisestä mitään tiedä.

Tiedänpäs. Ja uskaltaisin väittää, että huomattavasti enemmän kuin sinä. Montakos opintoviikkoa olet muuten itse opiskellut verolainsäädäntöä, eli finanssioikeutta, kuten oppiaineen nimi nykyisin on.

Valtionvero on progressiivinen. Alle 12400 euron tuloista valtionveroa ei tarvitse maksaa senttiäkään. Tuon summan ylittävistä tuloista sitä maksetaan 9 prosenttia 20400 euron tuloihin saakka. Tässä kohdin on veroprogression taitekohta, ja sen ylittävistä tuloista valtionveroa maksetaan 19,5 prosenttia. Valtionverotuksessakin on tietysti eräitä vähennyksiä, mutta mainitsemasi ansiotulovähennys ei kuulu niihin - se on kunnallisverotuksen vähennys. Suomeksi sanottuna: kun tulot nousevat 20400 euron vuosirajan yli, _valtio_ nettoaa takaisin jokaisesta sen jälkeen tienaamastasi eurosta 19,5 senttiä. Seuraava taitekohta onkin sitten 33400 euron kohdalla (24 prosenttia sen jälkeisistä tuloista) ja sitten viimeinen taitekohta on 60800 euron kohdalla (32 prosenttia sen ylittävistä tuloista). Viimeiset kaksi taitekohtaa tuskin koskevat sairaanhoitajia ainakaan merkittävässä määrin.

Valtionveron lisäksi peritään kunnallisveroa, joka lähtökohtaisesti on tasavero. Mainitsemasi ansiotulovähennys tekee siitä jossain määrin progressiivisen. Ansiotulovähennyksen määrä alkaa kuitenkin pienentyä jo 14000 euron vuositulojen kohdalla, joten hoitajien palkankorotuksesta osa kompensoituu kunnalle myös pienentyvänä ansiotulovähennyksenä. Koska tämän taloudellinen merkitys on varsin pieni, en ottanut sitä huomioon laskelmassani.

Olet aivan oikein huomioinut, että KOKONAISveroprosentti nousee vuositasolla esimerkiksi Helsingissä vain 4,5 prosenttiyksikköä. Jätit kuitenkin huomioimatta sen, että joudut tuolla laskutavalla maksamaan 4,5 prosenttiyksikköä enemmän veroa KOKO VUODEN tuloistasi, eli myös niistä tuloista joita tienaat ENNEN korotusta. Jos hoitajan vuosipalkka on ensin 21250 ja kokonaisveroprosentti 17,5% niin vuodessa veroa joutuu maksamaan 3718 euroa. Käteen jää siis verotuksen jälkeen 17531 euroa. Kun palkat nousevat tuon 30%, 27625 euron vuosipalkasta kokonaisveroprosentti laskelmasi mukaan on 22%. Tämä tekee 6077 euroa veroja vuodessa. Käteen jäisi siis 21548 euroa.

Bruttopalkka nousi siis (27625-21250) = 6375 euroa. Nettopalkka nousi 4017 euroa. Valtion ja kunnan yhteenlasketut verotulot nousivatkin sitten noiden erotuksen verran eli 2358 euroa. Tämä jakaantuu käytännössä valtion ja kunnan kesken siten, että valtio ottaa 19,5% tuosta tulonlisäyksestä eli noin 1243 euroa ja loput 1115 euroa menevät kunnalle (ja seurakunnalle, jos olet kirkon jäsen).

Nettopalkastasi ostat sitten jotain ja maksat siitä arvonlisäveroa. Jos et osta ruokaa vaan jotain muuta, valtio nettoaa arvonlisäveroina 18,03% tuosta nettopalkanlisäyksestä eli 724 euroa. Valtio tienasi veronlisäyksinä siis 1967 euroa ja kuntakin yli tonnin.

Jos valtio maksaisi 30% palkankorotussummasta korotettuina valtionosuuksina kunnalle, se tietäisi 1912 euron maksusuoritusta valtiolta kunnalle. Tämä on itse asiassa hieman vähemmän kuin mitä valtio tienasi veronlisäyksinä, joten valtiovarainministeriölle ei pitäisi edes tehdä tiukkaa suostua tällaiseen.

Ja ennenkuin kukaan ehtii viisastella, tässä laskelmassa ei ole huomioitu esimerkiksi eläkevakuutusmaksuja. Laskelmassa ei myöskään ole huomioitu hoitajien lisääntyneiden tulojen aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia (jokuhan ne lisääntyneillä tuloilla ostettavat tavarat valmistaa jne.).

Voisitko siis ystävällisesti täsmentää, missä kohdin laskelmani mielestäsi ei pidä paikkaansa? Jos et siihen pysty, opettele vanha sananlasku "tyhmäkin käy viisaasta kun pitää suunsa kiinni".

Verojuristi kirjoitti:

> No et sinä ainakaan veroprosentin määräytymisestä mitään tiedä.

Tiedänpäs. Ja uskaltaisin väittää, että huomattavasti enemmän kuin sinä. Montakos opintoviikkoa olet muuten itse opiskellut verolainsäädäntöä, eli finanssioikeutta, kuten oppiaineen nimi nykyisin on.

Valtionvero on progressiivinen. Alle 12400 euron tuloista valtionveroa ei tarvitse maksaa senttiäkään. Tuon summan ylittävistä tuloista sitä maksetaan 9 prosenttia 20400 euron tuloihin saakka. Tässä kohdin on veroprogression taitekohta, ja sen ylittävistä tuloista valtionveroa maksetaan 19,5 prosenttia. Valtionverotuksessakin on tietysti eräitä vähennyksiä, mutta mainitsemasi ansiotulovähennys ei kuulu niihin - se on kunnallisverotuksen vähennys. Suomeksi sanottuna: kun tulot nousevat 20400 euron vuosirajan yli, _valtio_ nettoaa takaisin jokaisesta sen jälkeen tienaamastasi eurosta 19,5 senttiä. Seuraava taitekohta onkin sitten 33400 euron kohdalla (24 prosenttia sen jälkeisistä tuloista) ja sitten viimeinen taitekohta on 60800 euron kohdalla (32 prosenttia sen ylittävistä tuloista). Viimeiset kaksi taitekohtaa tuskin koskevat sairaanhoitajia ainakaan merkittävässä määrin.

Valtionveron lisäksi peritään kunnallisveroa, joka lähtökohtaisesti on tasavero. Mainitsemasi ansiotulovähennys tekee siitä jossain määrin progressiivisen. Ansiotulovähennyksen määrä alkaa kuitenkin pienentyä jo 14000 euron vuositulojen kohdalla, joten hoitajien palkankorotuksesta osa kompensoituu kunnalle myös pienentyvänä ansiotulovähennyksenä. Koska tämän taloudellinen merkitys on varsin pieni, en ottanut sitä huomioon laskelmassani.

Olet aivan oikein huomioinut, että KOKONAISveroprosentti nousee vuositasolla esimerkiksi Helsingissä vain 4,5 prosenttiyksikköä. Jätit kuitenkin huomioimatta sen, että joudut tuolla laskutavalla maksamaan 4,5 prosenttiyksikköä enemmän veroa KOKO VUODEN tuloistasi, eli myös niistä tuloista joita tienaat ENNEN korotusta. Jos hoitajan vuosipalkka on ensin 21250 ja kokonaisveroprosentti 17,5% niin vuodessa veroa joutuu maksamaan 3718 euroa. Käteen jää siis verotuksen jälkeen 17531 euroa. Kun palkat nousevat tuon 30%, 27625 euron vuosipalkasta kokonaisveroprosentti laskelmasi mukaan on 22%. Tämä tekee 6077 euroa veroja vuodessa. Käteen jäisi siis 21548 euroa.

Bruttopalkka nousi siis (27625-21250) = 6375 euroa. Nettopalkka nousi 4017 euroa. Valtion ja kunnan yhteenlasketut verotulot nousivatkin sitten noiden erotuksen verran eli 2358 euroa. Tämä jakaantuu käytännössä valtion ja kunnan kesken siten, että valtio ottaa 19,5% tuosta tulonlisäyksestä eli noin 1243 euroa ja loput 1115 euroa menevät kunnalle (ja seurakunnalle, jos olet kirkon jäsen).

Nettopalkastasi ostat sitten jotain ja maksat siitä arvonlisäveroa. Jos et osta ruokaa vaan jotain muuta, valtio nettoaa arvonlisäveroina 18,03% tuosta nettopalkanlisäyksestä eli 724 euroa. Valtio tienasi veronlisäyksinä siis 1967 euroa ja kuntakin yli tonnin.

Jos valtio maksaisi 30% palkankorotussummasta korotettuina valtionosuuksina kunnalle, se tietäisi 1912 euron maksusuoritusta valtiolta kunnalle. Tämä on itse asiassa hieman vähemmän kuin mitä valtio tienasi veronlisäyksinä, joten valtiovarainministeriölle ei pitäisi edes tehdä tiukkaa suostua tällaiseen.

Ja ennenkuin kukaan ehtii viisastella, tässä laskelmassa ei ole huomioitu esimerkiksi eläkevakuutusmaksuja. Laskelmassa ei myöskään ole huomioitu hoitajien lisääntyneiden tulojen aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia (jokuhan ne lisääntyneillä tuloilla ostettavat tavarat valmistaa jne.).

Voisitko siis ystävällisesti täsmentää, missä kohdin laskelmani mielestäsi ei pidä paikkaansa? Jos et siihen pysty, opettele vanha sananlasku "tyhmäkin käy viisaasta kun pitää suunsa kiinni".

Lue lisää

"Montakos opintoviikkoa olet muuten itse opiskellut verolainsäädäntöä, eli finanssioikeutta, kuten oppiaineen nimi nykyisin on."

No sen 4 ov:ta taisin yliopistolla lukaista... Eli enpä siis paljonkaan.

Ja juu. Noinhan se meneekin. Ajattelin ensin ihan väärin sen mitä kirjoitit ekassa viestissäsi.

Mutta... Mutta tulee vaan viimeistään siinä, kun valtion täytyy ottaa se raha jostain pois. Kaikki rahahan loppujen lopuksi kiertää valtion kirstuun jossain vaiheessa. Mutta että mistä valtio ottaisi esimerkiksi 1 miljardin juuri nyt? Lainaako valtion täytyisi ottaa ja sen jälkeen alkaisi korot juoksemaan -> kasvaneet verotulot eivät riittäisikään kattamaan palkankorotuksia? Entä seuraavan vuoden palkankorotuksut ja sitä seuraavat? Lisää lainaa vai? Ei niitä verotuloja määräänsä enempää riitä.

Julkinen sektori on niin massiivinen, että pienikin prosenttimääräinen korotus lohkaisee melkoisen summan pois.

Toisekseen yhä enenevässä määrin kulutus kohdistuu ulkomaisiin tuotteisiin ja rahat virtaavat ulkomaille. Hoitajat siis ostaisivat lisää niitä H&M:n vaatteita ja ulkomaista viihde-elektroniikkaa -> sinne meni valtion rahat ulkomaille.

Suurin ongelma Suomessa on se, että omat kansalaisemme eivät osta kotimaisia tuotteita. Ostamalla kotimaista tukisimme suomalaista työllisyyttä ja mahdollistaisimme oikeasti sitä jakovaraa julkisen sektorin palkkoihin.

se ei auta kirjoitti:

"Montakos opintoviikkoa olet muuten itse opiskellut verolainsäädäntöä, eli finanssioikeutta, kuten oppiaineen nimi nykyisin on."

No sen 4 ov:ta taisin yliopistolla lukaista... Eli enpä siis paljonkaan.

Ja juu. Noinhan se meneekin. Ajattelin ensin ihan väärin sen mitä kirjoitit ekassa viestissäsi.

Mutta... Mutta tulee vaan viimeistään siinä, kun valtion täytyy ottaa se raha jostain pois. Kaikki rahahan loppujen lopuksi kiertää valtion kirstuun jossain vaiheessa. Mutta että mistä valtio ottaisi esimerkiksi 1 miljardin juuri nyt? Lainaako valtion täytyisi ottaa ja sen jälkeen alkaisi korot juoksemaan -> kasvaneet verotulot eivät riittäisikään kattamaan palkankorotuksia? Entä seuraavan vuoden palkankorotuksut ja sitä seuraavat? Lisää lainaa vai? Ei niitä verotuloja määräänsä enempää riitä.

Julkinen sektori on niin massiivinen, että pienikin prosenttimääräinen korotus lohkaisee melkoisen summan pois.

Toisekseen yhä enenevässä määrin kulutus kohdistuu ulkomaisiin tuotteisiin ja rahat virtaavat ulkomaille. Hoitajat siis ostaisivat lisää niitä H&M:n vaatteita ja ulkomaista viihde-elektroniikkaa -> sinne meni valtion rahat ulkomaille.

Suurin ongelma Suomessa on se, että omat kansalaisemme eivät osta kotimaisia tuotteita. Ostamalla kotimaista tukisimme suomalaista työllisyyttä ja mahdollistaisimme oikeasti sitä jakovaraa julkisen sektorin palkkoihin.

Lue lisää

> Mutta... Mutta tulee vaan viimeistään siinä, kun valtion täytyy ottaa se raha jostain pois. Kaikki rahahan loppujen lopuksi kiertää valtion kirstuun jossain vaiheessa. Mutta että mistä valtio ottaisi esimerkiksi 1 miljardin juuri nyt?

Tämäkin on yleinen illuusio. Vaikka julkisuudessa puhutaan, että palkankorotusten kustannusvaatimus olisi, sanotaanko, 800 miljoonaa euroa vuodessa, ei sitä rahaa yhdellä kertaa tarvitse mistään löytää. Palkat maksetaan näet kerran kuukaudessa, eli kuukautta kohti summa olisi mahtavat 67 miljoonaa. Ennakonpidätysprosentit pitävät kyllä huolen siitä, että lisääntyneiden tulojen takia pidätetään suurempi summa rahaa (lisäprosentti on näet keksitty tätä varten), joten valtio ja kunta nappaisivat tuosta 67 miljoonasta välittömästi takaisin noin 27 miljoonaa, ja arvonlisäveroina siis hetken päästä noin 7 miljoonaa per kuukausi. Kunnalta ja valtiolta pitäisi siis tosiasiassa löytyä lisärahaa vain 33 miljoonaa per kuukausi. Ja kyllä - jotainhan se homma tietysti maksaa.

Verojuristi kirjoitti:

> Mutta... Mutta tulee vaan viimeistään siinä, kun valtion täytyy ottaa se raha jostain pois. Kaikki rahahan loppujen lopuksi kiertää valtion kirstuun jossain vaiheessa. Mutta että mistä valtio ottaisi esimerkiksi 1 miljardin juuri nyt?

Tämäkin on yleinen illuusio. Vaikka julkisuudessa puhutaan, että palkankorotusten kustannusvaatimus olisi, sanotaanko, 800 miljoonaa euroa vuodessa, ei sitä rahaa yhdellä kertaa tarvitse mistään löytää. Palkat maksetaan näet kerran kuukaudessa, eli kuukautta kohti summa olisi mahtavat 67 miljoonaa. Ennakonpidätysprosentit pitävät kyllä huolen siitä, että lisääntyneiden tulojen takia pidätetään suurempi summa rahaa (lisäprosentti on näet keksitty tätä varten), joten valtio ja kunta nappaisivat tuosta 67 miljoonasta välittömästi takaisin noin 27 miljoonaa, ja arvonlisäveroina siis hetken päästä noin 7 miljoonaa per kuukausi. Kunnalta ja valtiolta pitäisi siis tosiasiassa löytyä lisärahaa vain 33 miljoonaa per kuukausi. Ja kyllä - jotainhan se homma tietysti maksaa.

Lue lisää

Nii-in. Ja suurin osa kunnista on täysin persaukisia, veloissa ja tosi pahoissa talousvaikeuksissa. Ei sitä rahaa nyt vaan monessakaan kunnassa ole mistä ottaa. Maakunnissa ei ole rahaa pitää enää peruskoulujakaan.