Naisten harteilla raskaimmat työt.

Nyt vain on niin, että SUURIN OSA hoitajista ei hoida liikuntakyvyttämiä potilaita.

Ihmettelen suuresti, mikseivät raskaan työn amatsonit lähde rakennuksille kultaa vuolemaan. Siellähän suuri miesvaltaisten alojen palkka lohkeaa kevyehköllä oleskelulla.

mummoa kevyempi kirjoitti:

Nyt vain on niin, että SUURIN OSA hoitajista ei hoida liikuntakyvyttämiä potilaita.

Ihmettelen suuresti, mikseivät raskaan työn amatsonit lähde rakennuksille kultaa vuolemaan. Siellähän suuri miesvaltaisten alojen palkka lohkeaa kevyehköllä oleskelulla.

Lue lisää

rakennustyö on riskialtteinta, erilaisia loukkaantumisia, nyrjähdyksiä ja putoamisia sattuu päivittäin. betonikärry ja -mylly sinänsä kuuluvat nykyaikana pientyönmaille, kaikissa suuremmissa kohteissa käytetään valmisbetonia, joka levitetään putkesta ohjaamalla ja täryttämällä.

fyysisesti raskaimman työn terveydenhuollossa tekevät perus- ja lähihoitajat, joille ei hallitusohjelman mukaan edes kuuluisi ns tasa-arvotupo.

manna gryn kirjoitti:

rakennustyö on riskialtteinta, erilaisia loukkaantumisia, nyrjähdyksiä ja putoamisia sattuu päivittäin. betonikärry ja -mylly sinänsä kuuluvat nykyaikana pientyönmaille, kaikissa suuremmissa kohteissa käytetään valmisbetonia, joka levitetään putkesta ohjaamalla ja täryttämällä.

fyysisesti raskaimman työn terveydenhuollossa tekevät perus- ja lähihoitajat, joille ei hallitusohjelman mukaan edes kuuluisi ns tasa-arvotupo.

Lue lisää

Totta on, että valmisbetonia siellä valetaan. Sekin täytyy kuitenkin tasoittaa lapiolla ja kärrätä paikkoihin, mihin putki ei yllä.

Rakennusmiehet kantavat nykyään kaikki tarvikkeensa ja työkalunsa ensin kuorma-autosta varastoonsa ja sitten vähitellen kerroksiin. Varmaankin tiedät, että apumiesten ammattikunta on aikaa sitten kadonnut.

Mutta:
Onko tosiaan niin, että korotukset on suunnattu vain sairaanhoitajille/erikoissairaanhoitajille? Onko tämä varmaa tietoa?

pöly lentää kuitenkin kirjoitti:

Totta on, että valmisbetonia siellä valetaan. Sekin täytyy kuitenkin tasoittaa lapiolla ja kärrätä paikkoihin, mihin putki ei yllä.

Rakennusmiehet kantavat nykyään kaikki tarvikkeensa ja työkalunsa ensin kuorma-autosta varastoonsa ja sitten vähitellen kerroksiin. Varmaankin tiedät, että apumiesten ammattikunta on aikaa sitten kadonnut.

Mutta:
Onko tosiaan niin, että korotukset on suunnattu vain sairaanhoitajille/erikoissairaanhoitajille? Onko tämä varmaa tietoa?

Lue lisää

apumiesten katoaminen on selvää kustannussäästöä. rakennustyömailla on lisäksi uutena ongelmana ulkomainen työvoima, aliurakoitsijat teettävät härskisti pakollista aputyötä esm virolaisilla työntekijöillä noin 3 euron tuntipalkalla.

hoitoalan palkankorotuksista sen verran, että hallituksen päävastuun vetäjä kokoomus vaati ennen vaaleja korkeasti koulutetuille naisvaltaisille aloille tuntuvaa tasa-arvolisää. käytännössähän kuntatyönantaja on omassa tarjouksessaan ehdottanut perushoitajille 260, sairaanhoitajille 300 ja esimiesasemessa oleville hoitajille 350 euron palkankorotusta 2,5 vuoden sopimusjaksolla. eli selvästi yli yleisen linjan.

tnj kieltäytyi tästä tarjouksesta. luultavasti siitä syystä, että hoitoala ei pääse lähivuosina tällaiseen neuvotteluasemaan. myös muut matalapalkkaiset alkavat tuoda itseään esiin, samoin inflaation kiihtyminen ja hintojen nousu estää tulevaisuudessa kuntien verotuloilla kiristämisen.

Fyysisesti raskaista töistä maksetaan vähiten, näinhän se on.

Työsujeluhallinnon tutkimus pitää paikkansa, fyysisesti raskainta työtä tehdään hoitoaloilla ja siellä nimenomaan kotisairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa. Raskaus tulee toistuvuudesta, työn kuva on lähes täysin nostelua, siirtelyä, tukemista jne.. Rakennuksilla saataa yksittäinen työsuoritus olla hyvinkin raskas, mutta nämä työtehtävät eivät toistu päivittäin eivätkä jatkuvasti.

Kuormitus on laskettu siten, että päivittäin tehdyt työt on laskettu kertoimin ts. kuinka monta nostoa päivittäin, viikottain, vuosittain ja samalla on mitattu työskentelyyn vaadittava ponnistus. Tämä kokonaisuus muodostaa siis kuvan työn raskaudesta, se on myös ainoa oikea tapa sitä (työn raskautta) mitata. Elimistön kokema rasitus on kovaa, mikäli työ on koko ajan fyysisesti raskasta, vaikka yksittäiset erittäin raskaat piikit puuttuisivatkin.

Palkkojen ja raskauden korrelaatiosta sen verran, että huonnommin ansaitsevathan ne raskaimmat työt hoitoalallakin tekevät hoidossa avustavat ja perus/lähihoitajat. Lähihoitajien työssä jaksaminen on varsin vähäistä, heistä vaihtaa alaa noin 40%. Vaihtuvuus kertoo työssä jaksamattomuudesta ja myös siitä, ettei alalla viihdytä.

Tittelityy kirjoitti:

Fyysisesti raskaista töistä maksetaan vähiten, näinhän se on.

Työsujeluhallinnon tutkimus pitää paikkansa, fyysisesti raskainta työtä tehdään hoitoaloilla ja siellä nimenomaan kotisairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa. Raskaus tulee toistuvuudesta, työn kuva on lähes täysin nostelua, siirtelyä, tukemista jne.. Rakennuksilla saataa yksittäinen työsuoritus olla hyvinkin raskas, mutta nämä työtehtävät eivät toistu päivittäin eivätkä jatkuvasti.

Kuormitus on laskettu siten, että päivittäin tehdyt työt on laskettu kertoimin ts. kuinka monta nostoa päivittäin, viikottain, vuosittain ja samalla on mitattu työskentelyyn vaadittava ponnistus. Tämä kokonaisuus muodostaa siis kuvan työn raskaudesta, se on myös ainoa oikea tapa sitä (työn raskautta) mitata. Elimistön kokema rasitus on kovaa, mikäli työ on koko ajan fyysisesti raskasta, vaikka yksittäiset erittäin raskaat piikit puuttuisivatkin.

Palkkojen ja raskauden korrelaatiosta sen verran, että huonnommin ansaitsevathan ne raskaimmat työt hoitoalallakin tekevät hoidossa avustavat ja perus/lähihoitajat. Lähihoitajien työssä jaksaminen on varsin vähäistä, heistä vaihtaa alaa noin 40%. Vaihtuvuus kertoo työssä jaksamattomuudesta ja myös siitä, ettei alalla viihdytä.

Lue lisää

Tuosta saa kuvan, että vanhusten hoito on lähes 100% vanhusten nostelua paikasta toiseen, ehkä näin onkin. Raksoilla sekatyömiehelle lankeaa aina ne raskaimmat hommat ja jos vain fysiikka on kohdallaan, niistä sekatyömies selviää ihan hyvin. Työt ovat sen luonteisia, että varsinaista koulutusta ei tarvita, käskytys ja lyhyt työn kuvaus riittää. Minkälaisia eväitä vanhusten nosteluun tarvitaan?

"fyysisesti raskainta työtä tehdään hoitoaloilla"

Pitäisikö tätäkin hieman tarkentaa. Ehkä parempi termi saattaisi olla "fyysisesti kuluttavinta". Otetaan esimerkki. Rannasta pitäisi kantaa saunalle 200 l vettä. Toinen ottaa 100 l kiulun ja suoriutuu työstä kahdella reissulla ja käyttää loppuajan kevyempiin hommiin, kuten saunan lämmitykseen jne. ja toinen tekee 10l ämpärin kanssa 20 reissua, eikä sitten muuta ehdikään, kumpi on tehnyt raskaamman työn? ... entä kummasta työstä maksaisit enemmän?

Tittelityy kirjoitti:

Fyysisesti raskaista töistä maksetaan vähiten, näinhän se on.

Työsujeluhallinnon tutkimus pitää paikkansa, fyysisesti raskainta työtä tehdään hoitoaloilla ja siellä nimenomaan kotisairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa. Raskaus tulee toistuvuudesta, työn kuva on lähes täysin nostelua, siirtelyä, tukemista jne.. Rakennuksilla saataa yksittäinen työsuoritus olla hyvinkin raskas, mutta nämä työtehtävät eivät toistu päivittäin eivätkä jatkuvasti.

Kuormitus on laskettu siten, että päivittäin tehdyt työt on laskettu kertoimin ts. kuinka monta nostoa päivittäin, viikottain, vuosittain ja samalla on mitattu työskentelyyn vaadittava ponnistus. Tämä kokonaisuus muodostaa siis kuvan työn raskaudesta, se on myös ainoa oikea tapa sitä (työn raskautta) mitata. Elimistön kokema rasitus on kovaa, mikäli työ on koko ajan fyysisesti raskasta, vaikka yksittäiset erittäin raskaat piikit puuttuisivatkin.

Palkkojen ja raskauden korrelaatiosta sen verran, että huonnommin ansaitsevathan ne raskaimmat työt hoitoalallakin tekevät hoidossa avustavat ja perus/lähihoitajat. Lähihoitajien työssä jaksaminen on varsin vähäistä, heistä vaihtaa alaa noin 40%. Vaihtuvuus kertoo työssä jaksamattomuudesta ja myös siitä, ettei alalla viihdytä.

Lue lisää

Mutta oletko joskus nähnyt hikoilevan hoitajan? Onko kynsilakka lohjennut tai meikki valunut?

P.e.p.e. kirjoitti:

Tuosta saa kuvan, että vanhusten hoito on lähes 100% vanhusten nostelua paikasta toiseen, ehkä näin onkin. Raksoilla sekatyömiehelle lankeaa aina ne raskaimmat hommat ja jos vain fysiikka on kohdallaan, niistä sekatyömies selviää ihan hyvin. Työt ovat sen luonteisia, että varsinaista koulutusta ei tarvita, käskytys ja lyhyt työn kuvaus riittää. Minkälaisia eväitä vanhusten nosteluun tarvitaan?

"fyysisesti raskainta työtä tehdään hoitoaloilla"

Pitäisikö tätäkin hieman tarkentaa. Ehkä parempi termi saattaisi olla "fyysisesti kuluttavinta". Otetaan esimerkki. Rannasta pitäisi kantaa saunalle 200 l vettä. Toinen ottaa 100 l kiulun ja suoriutuu työstä kahdella reissulla ja käyttää loppuajan kevyempiin hommiin, kuten saunan lämmitykseen jne. ja toinen tekee 10l ämpärin kanssa 20 reissua, eikä sitten muuta ehdikään, kumpi on tehnyt raskaamman työn? ... entä kummasta työstä maksaisit enemmän?

Lue lisää

Hoitotyö on alue, josta tietämykseni on aika riittämötöntä. Tutkimus on tutumpi alue, tähän tutkimukseen ole tutustunut kyllä. Vanhusten hoidossa ja myös vaikeasti vammautuneiden työn kuva muodustuu pääosin siirroista, siirretään vuoteeseen, vessaan, suihkuun, tuoliin, puetaan siirrellen, käännellään tms.. mikäli työpäivä koostuu pelkästään tämän tyypisestä työstä, niin rarkastahan se on, sitä on turha kiistää.

Mikäli tehtävänä on pelkästään saada saunaan vesi on oikeastaan sama, miten työ tulee suoritetuksi. Mikäli esimerkilläsi viittasit työn raskauden mittaamiseen, niin tutkimuksissa molemilla tavoilla tehty työ arvioitaisiin yhtä raskaiksi.

Ihmiset eivät tule siten valmiiksi, että voitaisiin sanoa, että tämä työvaihe (saunassa on riittävästi vettä) olisi valmis. Mikäli muistan oikein, normaali ihminen käy vessassa noin 4-7 kertaa vuorokaudessa, mikäli tähän toimintaan toisten apua tarvitsee, voi laskea kuinka monta kertaa on viikottain avustettava henkilon nostettava/siirettävä pelkästään tämän perustoiminnon vuoksi. Kotisairaanhoito tekee usein kylvetykset tms.. nostoja tulee runsaasti, kotona on myös työergonomia asiat usein huonosti järjestettävissä.

ja perse puutuu kirjoitti:

Mutta oletko joskus nähnyt hikoilevan hoitajan? Onko kynsilakka lohjennut tai meikki valunut?

En ole tutustunut hoitotyöhön kovinkaan tarkasti, sikäli en voi ottaa kantaa kynsilakan kestävyyteen. Olen kyllä läheltä seurannut, kuinka paljon vaikeasti liikkuva tarvitsee päivittäin apua aivan normaaleihin toimintoihinsa, sikäli on aika helppoa arvioida, kuinka runsaasti työtä on osastolla, jossa apua tarvitsevia on paljon enemmän.

Kahvikuppi on kenen tahansa työvälineeksi aika eriloinen. Ajatteletko, että nykyisin kuntatyönantaja maksaa ihmisille lähinnä oman nestetasapainon ylläpitämisestä?

En voisi kuvitella, että minkään muun ammattiryhmän aivan perusteltuja palkankorotuksia vastustettaisiin näin. Outoa on se, että on olemassa toisia ammattiryhmiä, jotka vaativat, etteivät hoitajien palkat saa kohota ainakaan heidän palkkojansa enemmän, palkkauksellisten (suhteellisten) erojen olisi siis säilyttävä. SAK.n esiintulo oli myös aika merkillinen. Erikoinen on myös Vanhasen kannanotto, että puhuttaessa matalapalkka alojen korotuksista, silloin puhutaankin kaikista naisaloista. Tarkoituksenakin on siis pitää hoitoalojen palkkaus matalana, näin siitä huolimatta, että alalla olevat ongelmat tiedostetaan.

Keiden etuja ajaa siis huonosti palkatut hoitajat ja mitä se kertoo yhteiskunnallisista arvoistamme. Hoivatyö nähdään helposti ns. kutsumusalana (kutsumusalat ovat usen irrationaalisesti yhdistettävissä vanhempana toimimiseen), mikäli kutusumusammatissa pyrkii myös saamaan elantonsa, se nähdään eettisesti vääränä, koska eihän (äiditkään) hoivanneet rahasta. Pelkän lämpimän käden tulisi siis riittää.

Tittelityy kirjoitti:

En ole tutustunut hoitotyöhön kovinkaan tarkasti, sikäli en voi ottaa kantaa kynsilakan kestävyyteen. Olen kyllä läheltä seurannut, kuinka paljon vaikeasti liikkuva tarvitsee päivittäin apua aivan normaaleihin toimintoihinsa, sikäli on aika helppoa arvioida, kuinka runsaasti työtä on osastolla, jossa apua tarvitsevia on paljon enemmän.

Kahvikuppi on kenen tahansa työvälineeksi aika eriloinen. Ajatteletko, että nykyisin kuntatyönantaja maksaa ihmisille lähinnä oman nestetasapainon ylläpitämisestä?

En voisi kuvitella, että minkään muun ammattiryhmän aivan perusteltuja palkankorotuksia vastustettaisiin näin. Outoa on se, että on olemassa toisia ammattiryhmiä, jotka vaativat, etteivät hoitajien palkat saa kohota ainakaan heidän palkkojansa enemmän, palkkauksellisten (suhteellisten) erojen olisi siis säilyttävä. SAK.n esiintulo oli myös aika merkillinen. Erikoinen on myös Vanhasen kannanotto, että puhuttaessa matalapalkka alojen korotuksista, silloin puhutaankin kaikista naisaloista. Tarkoituksenakin on siis pitää hoitoalojen palkkaus matalana, näin siitä huolimatta, että alalla olevat ongelmat tiedostetaan.

Keiden etuja ajaa siis huonosti palkatut hoitajat ja mitä se kertoo yhteiskunnallisista arvoistamme. Hoivatyö nähdään helposti ns. kutsumusalana (kutsumusalat ovat usen irrationaalisesti yhdistettävissä vanhempana toimimiseen), mikäli kutusumusammatissa pyrkii myös saamaan elantonsa, se nähdään eettisesti vääränä, koska eihän (äiditkään) hoivanneet rahasta. Pelkän lämpimän käden tulisi siis riittää.

Lue lisää

Ei hoitajan työ ole kutsumusammatti. Kyllä lähihoitajan työ voi olla raskasta etenkin vanhustenhoidossa. Paskanhajua ja vaippojen vaihtoa, ruuan ja lääkkeiden jakelua.

Kaikki hoitajat eivät kuitenkaan työskentele dementiaosastolla. Menehän yllättäen käymään, niin huomaat, kuinka iloinen nauru raikaa kahvihuoneesta.

Hoitajan työ on tyypillistä bulkkityötä, jossa yksittäinen lomalle tai sairaslomalle jäänyt hoitaja helposti (vaan ei halvalla) korvataan vuokrafirman työntekijällä.

Palkankorotusvaatimus on perusteltu, mutta se, että jokaiselle hoitajalle pitäisi maksaa 400-500e on kohtuutonta. Maksetaan tehtävän mukaan. Hoitajien olisi syytä tottua ajatukseen, että työkaveri viereisellä osastolla saa ihan erilaisen tilin kuin itse.

Työn raskaudesta: edelleen, milloin olet nähnyt hoitajan, joka hiestä märkänä painaa pitkin käytävää?

Tittelityy kirjoitti:

Hoitotyö on alue, josta tietämykseni on aika riittämötöntä. Tutkimus on tutumpi alue, tähän tutkimukseen ole tutustunut kyllä. Vanhusten hoidossa ja myös vaikeasti vammautuneiden työn kuva muodustuu pääosin siirroista, siirretään vuoteeseen, vessaan, suihkuun, tuoliin, puetaan siirrellen, käännellään tms.. mikäli työpäivä koostuu pelkästään tämän tyypisestä työstä, niin rarkastahan se on, sitä on turha kiistää.

Mikäli tehtävänä on pelkästään saada saunaan vesi on oikeastaan sama, miten työ tulee suoritetuksi. Mikäli esimerkilläsi viittasit työn raskauden mittaamiseen, niin tutkimuksissa molemilla tavoilla tehty työ arvioitaisiin yhtä raskaiksi.

Ihmiset eivät tule siten valmiiksi, että voitaisiin sanoa, että tämä työvaihe (saunassa on riittävästi vettä) olisi valmis. Mikäli muistan oikein, normaali ihminen käy vessassa noin 4-7 kertaa vuorokaudessa, mikäli tähän toimintaan toisten apua tarvitsee, voi laskea kuinka monta kertaa on viikottain avustettava henkilon nostettava/siirettävä pelkästään tämän perustoiminnon vuoksi. Kotisairaanhoito tekee usein kylvetykset tms.. nostoja tulee runsaasti, kotona on myös työergonomia asiat usein huonosti järjestettävissä.

Lue lisää

Itsekään en juuri tiedä vanhusten hoidosta, mutta jotta ei tulisi yleistettyä em. hoitotyön raskautta, niin käsittääkseni valtaosa laitoksissa tai kotihoidossa olevista vanhuksista ei ole vuodepotilaita (eikä myöskään vammaisista) eli kykenevät pääosin suoriutumaan, joko itsenäisesti tai pienellä avustuksella, vessareissuista, peseytymisestä, pukeutumisesta ja ruokailusta jne...

"mikäli työpäivä koostuu pelkästään tämän tyypisestä työstä, niin rarkastahan se on, sitä on turha kiistää."

Epäilen, että vain äärimmäisen harvan hoitajan, jos kenenkään työ koostuu ainoastaan hoidettavien nostelusta. Lisäksi osalla vuodepotilaista käytetään käsittääkseni vaippoja. Lisäksi kunkin hoitajan vastuulla on rajattu määrä potilaita:

"Hoitohenkilökunnan määrä vanhustenhuollossa
Vaaraman ym. tutkimuksessa kokonaishenkilöstön määrä suhteessa asiakkaiden määrään oli vanhusten pitkäaikaishoitolaitoksissa keskimäärin 0,53 ja suurimmalla henkilöstöllä toimivissa terveyskeskuksissa suhdeluku oli 0,64"

Lähde: Vanhustenhoidon selvitys, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Kehittämisyksikkö, 2001

Tuosta voidaan päätellä, että yhtä hoitajaa kohden hoidettavia on keskim. 2 kpl. Jos huomioidaan vielä, että valtaosa kykenee hoitamaan päivittäiset perustoimet itse, niin miten saadaan aikaan yhtälö, jossa hoitaja nostelee hoidettavia koko työpäivän. Jos kuitenkin näin olisi, tulee mieleen onko työt jaettu oikein.

P.e.p.e. kirjoitti:

Itsekään en juuri tiedä vanhusten hoidosta, mutta jotta ei tulisi yleistettyä em. hoitotyön raskautta, niin käsittääkseni valtaosa laitoksissa tai kotihoidossa olevista vanhuksista ei ole vuodepotilaita (eikä myöskään vammaisista) eli kykenevät pääosin suoriutumaan, joko itsenäisesti tai pienellä avustuksella, vessareissuista, peseytymisestä, pukeutumisesta ja ruokailusta jne...

"mikäli työpäivä koostuu pelkästään tämän tyypisestä työstä, niin rarkastahan se on, sitä on turha kiistää."

Epäilen, että vain äärimmäisen harvan hoitajan, jos kenenkään työ koostuu ainoastaan hoidettavien nostelusta. Lisäksi osalla vuodepotilaista käytetään käsittääkseni vaippoja. Lisäksi kunkin hoitajan vastuulla on rajattu määrä potilaita:

"Hoitohenkilökunnan määrä vanhustenhuollossa
Vaaraman ym. tutkimuksessa kokonaishenkilöstön määrä suhteessa asiakkaiden määrään oli vanhusten pitkäaikaishoitolaitoksissa keskimäärin 0,53 ja suurimmalla henkilöstöllä toimivissa terveyskeskuksissa suhdeluku oli 0,64"

Lähde: Vanhustenhoidon selvitys, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Kehittämisyksikkö, 2001

Tuosta voidaan päätellä, että yhtä hoitajaa kohden hoidettavia on keskim. 2 kpl. Jos huomioidaan vielä, että valtaosa kykenee hoitamaan päivittäiset perustoimet itse, niin miten saadaan aikaan yhtälö, jossa hoitaja nostelee hoidettavia koko työpäivän. Jos kuitenkin näin olisi, tulee mieleen onko työt jaettu oikein.

Lue lisää

..mutta hoidossa olevat ovat paljon apua tarvitsevia, kevyemmin hoidettavat ovat hoivakodeissa ja kotona heitä auttaa kotiapu. Kotisairaanhoito ja sairaalatyyppisissä hoitopaikoissa on ainoastaan vaikeasti hoidettavia ihmisiä, näin on etenkin pitkäaikaishoitopaikoissa. Mikäli hoidettavia on paljon, niin nostoja tulee.

Suomalainen suositus hoidettavien ja hoitajien suhteesta on 0,8, tähän ei juuri missään päästä, vaikka tämäkin suositus on varsin minimaalinen, mikäli vertailee muihin Pohjoismaihin. Henkilöstön määrää tarkastellessa täytyy huomioida ympärivuorokautinen päivystys, hoitajien määrä on siis per. vuoro/hoidettava varsin vähäinen.

Hoitajien määrä ei ole pelkästään työnsuojelun piiriin kuuluva, kyse on myös siitä, minkälaista hoitoa ihmiset saavat. Vähällä työvoimalla ei laadukasta ja ihmisarvoista kohtelua saa, tämäkin on arvovalinta.

on paljon? kirjoitti:

Ei hoitajan työ ole kutsumusammatti. Kyllä lähihoitajan työ voi olla raskasta etenkin vanhustenhoidossa. Paskanhajua ja vaippojen vaihtoa, ruuan ja lääkkeiden jakelua.

Kaikki hoitajat eivät kuitenkaan työskentele dementiaosastolla. Menehän yllättäen käymään, niin huomaat, kuinka iloinen nauru raikaa kahvihuoneesta.

Hoitajan työ on tyypillistä bulkkityötä, jossa yksittäinen lomalle tai sairaslomalle jäänyt hoitaja helposti (vaan ei halvalla) korvataan vuokrafirman työntekijällä.

Palkankorotusvaatimus on perusteltu, mutta se, että jokaiselle hoitajalle pitäisi maksaa 400-500e on kohtuutonta. Maksetaan tehtävän mukaan. Hoitajien olisi syytä tottua ajatukseen, että työkaveri viereisellä osastolla saa ihan erilaisen tilin kuin itse.

Työn raskaudesta: edelleen, milloin olet nähnyt hoitajan, joka hiestä märkänä painaa pitkin käytävää?

Lue lisää

Tässä keskusteluketjussa ei ole kyse hoitotyöstä yleisesti, varmaan siellä on kevyitä ja kiirettömiä työpisteitä. Keskustelua käydään siis hoitotyön raskaudesta vanhusten pitkäaikaisosastoilla ja kotisairaanhoidossa.

Oikeastaan on varsin vähän suorittavaa työtä, jossa ei lyhytaikaisiin katkoihin korvaavaa työntekijää löydy, hoitoala ei tästä poikkeusta muodosta, eikä myöskään opetusala, lääkäreistä puhumattakaan, jne...

Olen aika vähän sairastellut, joten hoitajien työhön tutustuminen on jäänyt vähälle. Kerran olen ollut "hoitotyössä" päivän ja voin sanoa sen, ettei työ sovi epäkäytännölliselle ihmiselle. Mikäli on tottunut työskentelemään lähinnä teoreettisten asioiden parissa, niin hoitotyön todellisuus on varsin erikoinen kokemus, hiki tulee sitä ajatellessakin.

Tittelityy kirjoitti:

Tässä keskusteluketjussa ei ole kyse hoitotyöstä yleisesti, varmaan siellä on kevyitä ja kiirettömiä työpisteitä. Keskustelua käydään siis hoitotyön raskaudesta vanhusten pitkäaikaisosastoilla ja kotisairaanhoidossa.

Oikeastaan on varsin vähän suorittavaa työtä, jossa ei lyhytaikaisiin katkoihin korvaavaa työntekijää löydy, hoitoala ei tästä poikkeusta muodosta, eikä myöskään opetusala, lääkäreistä puhumattakaan, jne...

Olen aika vähän sairastellut, joten hoitajien työhön tutustuminen on jäänyt vähälle. Kerran olen ollut "hoitotyössä" päivän ja voin sanoa sen, ettei työ sovi epäkäytännölliselle ihmiselle. Mikäli on tottunut työskentelemään lähinnä teoreettisten asioiden parissa, niin hoitotyön todellisuus on varsin erikoinen kokemus, hiki tulee sitä ajatellessakin.

Lue lisää

Sinä puhut vuodeosastojen ja vanhusten parissa olevista hoitajista ja kuinka heillä on raskasta. Kuitenkin olet maksamassa kaikille sairannhoitajille sitä kovempaa palkkaa. Palkka pitää maksaa työstä, eikä mielikuvista.

mave kirjoitti:

Sinä puhut vuodeosastojen ja vanhusten parissa olevista hoitajista ja kuinka heillä on raskasta. Kuitenkin olet maksamassa kaikille sairannhoitajille sitä kovempaa palkkaa. Palkka pitää maksaa työstä, eikä mielikuvista.

Lue lisää

Työn raskaus on aivan eri asia, kuin palkkaus.

Sairaanhoitajien palkkaus on tärkeää tarkistaa siksi, että jatkossakin meillä olisi koulutettuja hoitajia myös vanhusten hoidossa. Jo nyt on ongelmana se, että hoitotyön status on laskenut ja mikäli tämä trendi jatkuu, niin olemme lähes pelkästään vierastyövoiman varassa. Muualta tuodut hoitajat ovat varsin pätevä hekin, mutta hoitovirheiden pelätään kasvavan, syitä ovat mm. kieliongelmat, kulttuurierot tms...

Hoitajavajetta pyritään poistamaan esim. kouluttamalla työttömyysyhan alla olevia ihmisiä hoitajiksi, tämä(kin) toiminta tapahtuu testaamatta ja on varsin hätäisesti suunniteltua, Minun pekoni on se, että myös jatkossa voidaan saada varsin ikäviä uutisia hoitajista ja hoidon laadusta.

Ihminyhteisön sivistyksen asteen on katsottu olevan sen, kuinka suhtaudutaan heikompiin ja apua tarvitseviin. Suomalaisten sivistyksen tasosta saadaan nyt varsin hyvä näyttö ja kyse ei ole hoitajien lakko kaavailuista, vaan niihin johtaneista syistä.

Tittelityy kirjoitti:

Työn raskaus on aivan eri asia, kuin palkkaus.

Sairaanhoitajien palkkaus on tärkeää tarkistaa siksi, että jatkossakin meillä olisi koulutettuja hoitajia myös vanhusten hoidossa. Jo nyt on ongelmana se, että hoitotyön status on laskenut ja mikäli tämä trendi jatkuu, niin olemme lähes pelkästään vierastyövoiman varassa. Muualta tuodut hoitajat ovat varsin pätevä hekin, mutta hoitovirheiden pelätään kasvavan, syitä ovat mm. kieliongelmat, kulttuurierot tms...

Hoitajavajetta pyritään poistamaan esim. kouluttamalla työttömyysyhan alla olevia ihmisiä hoitajiksi, tämä(kin) toiminta tapahtuu testaamatta ja on varsin hätäisesti suunniteltua, Minun pekoni on se, että myös jatkossa voidaan saada varsin ikäviä uutisia hoitajista ja hoidon laadusta.

Ihminyhteisön sivistyksen asteen on katsottu olevan sen, kuinka suhtaudutaan heikompiin ja apua tarvitseviin. Suomalaisten sivistyksen tasosta saadaan nyt varsin hyvä näyttö ja kyse ei ole hoitajien lakko kaavailuista, vaan niihin johtaneista syistä.

Lue lisää

Suomalaisen sivistyksen tason mittari on siis siinä, annetaanko tarjottu 10% vai vaadittu 20 % palkankorotus.

Oli kysymys siitä, että palkkaa vaaditaan vedoten työ raskauteen ja vaativuuteen.

Tässä ketjussa on toistuvasti ehdotettu, että palkkaa annettaisiin lisää niille, joiden työ on raskasta ja vaativaa. Siis vain osalle hoitajista. Sinä haluat puhua ihan muista asioista, kuten hoitotyön statuksesta. Ei meille kuluttajille ja maksajille ole ammattikunnan status tärkeä.

Mikä on niin pelottavaa siinä ajatuksessa, että eri tehtävistä ja eri tuloksista voitaisiin maksaa eri palkkaa? Onko tämä mm. asentajien maailmassa käytössä oleva malli liian miehinen ja epätasa-arvoinen?

Likaisen työn lisä kirjoitti:

Suomalaisen sivistyksen tason mittari on siis siinä, annetaanko tarjottu 10% vai vaadittu 20 % palkankorotus.

Oli kysymys siitä, että palkkaa vaaditaan vedoten työ raskauteen ja vaativuuteen.

Tässä ketjussa on toistuvasti ehdotettu, että palkkaa annettaisiin lisää niille, joiden työ on raskasta ja vaativaa. Siis vain osalle hoitajista. Sinä haluat puhua ihan muista asioista, kuten hoitotyön statuksesta. Ei meille kuluttajille ja maksajille ole ammattikunnan status tärkeä.

Mikä on niin pelottavaa siinä ajatuksessa, että eri tehtävistä ja eri tuloksista voitaisiin maksaa eri palkkaa? Onko tämä mm. asentajien maailmassa käytössä oleva malli liian miehinen ja epätasa-arvoinen?

Lue lisää

Sivistystä mitataan, kuten jo kerroin, sillä miten apaua tarvitsevista pidetään huolta ja kuinka mahdollisuuksia tähän annetaan. Mikäli hyväksytään nykyisin yhä voimistuva trendi, että hoitoaloilta lähtee työvoimaa ja jäljelle jäävät tekevät minkä pystyvät, silloin ei välitetä apua tarvitsevien ihmisten oikeudesta, saada asiallista ja tarvitsemaansa hoitoa.

Tulospalkkaus on tulossa hoitoaloille ja osaan jo tullutkin, käsittääkseni, näitä mittareita on laadittu jo ainakin pari. Yleisemmin on käytössä Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta valmistunut väitökirja ja sen perusteella tehty mittaristo.

Tulospalkkaus ei korjaa kuitenkaan palkkauksellista alijäämää, joka on koko alalla. Tärkein tehtävä olisi siis saada nopeasti aikaan sellainen tasa-arvotupo, joka korjaisi alipalkattujen naisten palkkatason säälliseksi, tämä työ on aloitattava hoitoaloilta. Hoitoaloilta siksi, koska hoitajista on jo nyt puute, koulutetut ihmistet olisi tarpeen saada takaisin töihin.

Tittelityy kirjoitti:

Sivistystä mitataan, kuten jo kerroin, sillä miten apaua tarvitsevista pidetään huolta ja kuinka mahdollisuuksia tähän annetaan. Mikäli hyväksytään nykyisin yhä voimistuva trendi, että hoitoaloilta lähtee työvoimaa ja jäljelle jäävät tekevät minkä pystyvät, silloin ei välitetä apua tarvitsevien ihmisten oikeudesta, saada asiallista ja tarvitsemaansa hoitoa.

Tulospalkkaus on tulossa hoitoaloille ja osaan jo tullutkin, käsittääkseni, näitä mittareita on laadittu jo ainakin pari. Yleisemmin on käytössä Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta valmistunut väitökirja ja sen perusteella tehty mittaristo.

Tulospalkkaus ei korjaa kuitenkaan palkkauksellista alijäämää, joka on koko alalla. Tärkein tehtävä olisi siis saada nopeasti aikaan sellainen tasa-arvotupo, joka korjaisi alipalkattujen naisten palkkatason säälliseksi, tämä työ on aloitattava hoitoaloilta. Hoitoaloilta siksi, koska hoitajista on jo nyt puute, koulutetut ihmistet olisi tarpeen saada takaisin töihin.

Lue lisää

Ei ole 500 euron palkankorotus kautta linjan ainoa vaihtoehto. Voidaan antaa koulutettujen ihmisten tehdä niitä töitä, jotka koulutusta vaativat ja palkata hoitotyön suhteen täysin kouluttamatontakin henkilöstöä muihin töihin.

Vanhusten hoidossa ruuan jakelu, siivous, wc:hen saattaminen ja lakanoiden vaihto ei vaadi minkäänlaista muodollista koulutusta. Lääkkeet jaetaan lääkärin ohjeiden mukaan (tulevat valmiina dosetissa!)ja päätökset hoidosta tekee lääkäri. Jos mitä tahansa poikkeavaa sattuu, kutsutaan lääkäri tai ambulanssi.

Joko et tiedä tai et halua tietää, ettei hoitoalalla suurimmassa osassa tehtäviä kovin kaksista hoitotieteellistä pätevyyttä tarvita. Se on duunia vaan.

Onko kukaan koskan nähnyt hoitajan kantavan satakiloista pappaa. Miettikää nyt vähän itsekkin mitä kirjoittelette.

On niitä laitteita saatavilla, millä voidaan nostaa potilas sängystä ja on niitä osastoilla. Joten on sinnekin tullu nosturit. Rakennustyömailla nostureita ei ole useimmiten jatkuvasti vaan pienen aikaa runkovaiheessa. kyllä se tavaroiden nostaminen ja rehaaminen vieläkin tapahtuu miesvoimin.

Punttisaliäijä kirjoitti:

Onko kukaan koskan nähnyt hoitajan kantavan satakiloista pappaa. Miettikää nyt vähän itsekkin mitä kirjoittelette.

Eihän ne hoitajat niitä kevyempiäkään siellä vanhainkodeissa kantele ympäriinsä. Sitä varten on olemassa erilaisia pyörätuoleja ja pyöriä sänkyjenkin alla.

Lähinnä kyse on nostelusta sängystä ed.mainittuun pyörätuoliin tai lakanoiden, vaippojen tms vaihtoon liittyvää nostelua.

Ehkä olisi pitänyt kirjoittaa punttiskielellä?

Tässä ote ammattilaisten keskustelusta. Kyllä laitteita on. Insinööri on työnsä tehnyt.

"Olen joutunut avustamaan hoitajaa nostamisessa, ja se on aina se vaikein osa - ei kuljettaminen tai muu liikuttelu. Apuna käytimme ripustimia yms jotka vain satuttivat vanhusta, joka ilmaisi vastalauseensa suureen ääneen. Käytettävissä ei ollut edes nostolaitetta. Paras apu on raavas mies, joka kaappaa potilaan syliinsä ja nostaminen ei satu. Monet potilaat saattavat kuitenkin olla esim ylipainoisia tai niin vaikeavammaisia, ettei se käy."

Nythän ei kuitenkaan vaadita lisää laitteita, vaan lisää palkkaa.

Ei niitä 100-kiloisia LIIIKUNTAKYVYTTÖMIÄ pappoja enää mihinkään nostella. Ne käännetään ja pestään sängyssä. Silloin ei enää ollakaan vanhainkodissa ja lähtö on lähellä.

yksinkertainen kirjoitti:

Eihän ne hoitajat niitä kevyempiäkään siellä vanhainkodeissa kantele ympäriinsä. Sitä varten on olemassa erilaisia pyörätuoleja ja pyöriä sänkyjenkin alla.

Lähinnä kyse on nostelusta sängystä ed.mainittuun pyörätuoliin tai lakanoiden, vaippojen tms vaihtoon liittyvää nostelua.

Ehkä olisi pitänyt kirjoittaa punttiskielellä?

Lue lisää

Siis totta kai hoitajilla on nostolaitteita ja isoimpia ihmisiä nostetaan useamman hengen voimin. Yleensä kevyttäkin vanhusta nostetaan nostoliinoilla kahden hoitajan voimin ja lääkityksen alaiset vanhukset harvoin painavat paljon mitään. Vanhainkodissa tosin on kriteerinä, että potilas tulee sen verran hyvin toimeen ja pystyy avittamaan hoitajaa, että hoitaja pärjää yksin esim. yövuorossa jolloin vanhainkodissa on ainoastaan yksihoitaja osastolla. Jos ei pärjätä joutuu potilas pitkäaikaisosastolle.

Yleisesti jäi opiskeluajoista mieleen lähinnä lähihoitajien jatkuva valitus kuinka rankkaa kaikki on ja itse kun tein harjoittelun lisäksi ravintola puolen hommia olin fyysisesti rasittuneempi työpäivän jälkeen kuin harjoittelussa. Hoitopuolessa rankkaa on lähinnä työn henkinen puoli. Kipeitä ihmisiä on ympärillä ja tietenkin tämä tarttuu ilmapiiriin ja se on jatkuvaa valitusta työntekijöidenkin puolelta. Työ tehdään hirveällä kiireellä, vaikka olisikin aikaa tehdä rauhassa työ silkasta tottumuksesta. Työilmapiiri ja jatkuva valitus saisi oikeasti tauota. En tiedä teistä, mutta musta ainakaan tuntuu, että niin kauan kun olen tiennyt olevan sairaanhoitajia olen tiennyt heidän wsurkuttelevan omaa asemaansa ja puhutaan jatkuvasti työn rankasta puolesta.

Monesti tuntuu, että unohdetaan miesten alojen duunareiden raskaantyön raatajien hommat, joissa häpeämättä käytetään hyväksi miesten fyysistä pystymistä. Hekin tekevät monet lähihoitajien palkalla hommia ja saavat kaiken näköisiä ammatistaan johtuvia sairauksia jo hyvin lyhyessä ajassa. Kyllä lähihoitajan selkä jossain vaiheessa menee pilalle nostojen kautta, jos ei pidä erkonomiasta hyvää huolta samoin omasta lihaskunnosta, mutta niin käy monessa muussakin ammatissa.

Itsestä huolehtimista painotetaan hyvin paljon hoitoalalla. Työhön kuuluu paljon muutakin kuin nostelua, mutta askelia tulee huomattava määrä työpäivän aikana. Muutaman kerran olisi tehnyt mieli saada rullat kenkiin, että olisi saanut lisää vauhtia käytävillä, sillä käytävää on loputon määrä. Siinä olisi mielestäni arkkitehdille suunnittelunpaikka, että saataisiin tila paremmin käyttöön, sillä mitä niillä loputtomilla käytävillä tekee.

Tähän täytyy sanoa, että ennen kuin ihmiset lähtevät arvailemaan miksi en alaa enää opiskeleon
a) intohimoni on matikka, sitä en voi hyödyntää hoitoalalla. lääkkeissä ei ole shlla paljoa laskemista, joten insinööriopinnot sopivat paremmin
b) totesin, ettei minua ole luotu tekemään jatkuvaa yhteistyötä valittavien naisten kanssa. En jaksa sellaista ollenkaan. Olen aika itsenäinen ihminen ja sairaanhoitajan työ soveltuu paremmin sellaiselle, joka tykkää tehdä asiat parin kanssa. Itse en ole muita ihmisiä itse työtehtäviin kaivannut, vaikka mielipiteitä asioista ja suunnitelmia teenkin mielelläni muiden kanssa.
c)totesin, ettei rakkaudesta muista huolehtimiseen ja maailman tuskasta kannata ottaa itselleen ammattia vaan pitää se harrastuksena niin pysyy se kipinä siinä.