punastelusta!!!!

..minusta on ainakin hyvin ja erittäin viehättävää jos nainen/tyttö punastuu,..ei se vähennä naisellisuutta...ja osoittaa herkkyyttä jota miehet etsivät naisissa...olen iloinen puolestasi jollain tapaa..no tää on yksi kommentti
kivaa päivää sulle:):)

Niinhän sitä tekee itse kukin. Ei tartte paljoo sanoa, nii meikä kelpais salaattiin. Alkoholi aiheuttaa saman, eli kiva istua baarissa, kun silmät pullistuu päästä.

Se on hirveen söpöä jos nainen punastuu. Yleensä se ujous sitä karisee, kun mutaman kerran tapaa.
Vielä jos saa sen punan poskille seksin jälkeen, nii saa 3 pistettä lisää.

Miten niin ? Liikennevalotolpasta kävisin itsekkin. Se riippuu vähän siitä mistä roikkuu. Joskus voi olla kivaa, mutta yleensä ei. Ujon sorttinen kun on...

Hmm,kiva jos punastuminen ei ole miehistä niin yököttävää.Minua lapsena kiusattu,punasteluni takia.Ja aina pitänyt itse sitä hyvin epäviehättävänä.

Se ei ole todella yököttävää. Se kertoo vain ihmisen tunteista ts. tunteita aidoimmillaan. Me kaikki joskus punastelemme kun sanoja eivät löydy. Siis rohkeutta sinulle!

Ei

ja ei sekään ole mitenkään inhottavaa, jos mies punastuu. herkkyyttä me naiset miehistä kuitenkin etsitään.

Mutta se on todella inhottava tunne kun huomaa että nyt minä punastun. Olen 27-vuotias mies ja punastun todella helposti. Aina kun niin käy, niin silloin toivoo vain että olisi jossain muualla. Punastuminen hävettää todella paljon.

.. Ja kun saa pienen kestopunan päälle jossakin tilaisuudessa, jostakin tietystä syystä, niin sieltä haluaa äkkiä pois tai pään täyteen; ei voi olla oma itsensä.

Olen lähes 40v nainen ja jos mies punastuu jutellessa, niin se on söpöä. Ja se söpöys on hyvä juttu, vaikkei miehiseltä ja tavoiteltavalta taida kuulostaakaan :). Se kertoo miehen välittävän ja olevan tunteva, herkkä. Se pistää vipinää sukkiin.

Ei sille punastumiselle oikein mitään voi. Itse punastun melkein aina kun juttelen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Se ei kohdallani kuitenkaan tarkoita ihastumista yms.

olen kohta 40 v nainen ja edelleen punastelen, en toki yhtä helposti kuin nuorena. edelleen punasteluni on minusta erittäin kiusallista, koska se tulee ilman mitään normaalia syytä! saatan punastua esim siitä, kun tuttu mies taikka nainenkin tulee kaupankäytävällä vastaan, moikkaa ja jää juttelemaan, muuta syytä en tarvise. olen ystävien kesken melko puhelias ja humoristinen, siksi juuri tätä outoa punasteluani on monien vaikea ymmärtää. Aina jälkeenpäin joudun sitte miettiin, että mitähän sekin nyt taas mahto aatella ja pitääkö mua kunkakin outona?
nuorena olin kiusallisen ujo poikien kanssa. muutama esimerkki.
olimme n 14v rannalla kaverini kanssa ja siellä oli myös poika porukka, jotka kyttäilivät meitä, me kateltiin takas ja naureskeltiin, kaikki oli hyvin, kun oli etäisyyttä. sitten pojat tuli lähemmäks ja yks pojista kysyi "alanko oleen, eli niinku nuorilla oli sillon tapana. menin ihan paniikkiin, punaseks ja kaverini selän taakse piiloon ja käskin kaverini sanoa pojille, että lähtevät pois. arvaa kattoko ne ihmeissään. ja mulla oli niin voittaja olo. :D siks en ikään "ollu kenenkään kans, en vaan kyenny.
toinen esim on sitte, ku olin jo 18v. yks nuorimies kutsuilla tuli puhuun mulle ja aina ku se sano jotain, helahin punaseks ja katoin alas. sit se oli hiljaa ootti ja kysy uudestaan jotain, ja mulla sama reaktio! kunnes lähin vessaan piiloon!!
noita siis voi sanoo jo rajottavaks punasteluks, vai? ja mulla nuita "kohtauksia piisaa, että nauti, jos punastelet "normaalisti. :)
veljeni oli myös kova punasteleen ja nuorena etimmekin jotain hoitoo sille, mutta muuta ei löytyny ku kaulavaltimoiden verenvirtauden estäminen päähän, ei siis elävänä selviä punasteluiden loppumisesta:)
nyt siis ajan kanssa punastelu helpottanut, mutta edelleen niitä tulee ajoittain, kuten mainitsin. mieheni joskus kiusaa minua punastelustani, mutta olen yritäänyt opetella käyttäytymään lähes normaalisti, vaikka punastun, en enää aina yritä paeta:) munki on vaan pakko ollu oppia elämään itteni kans.