Regressio egon palveluksessa

Psykopatologia

-
regressio egon palveluksessa

on väliaikaista ja kontrolloitua regressiota, joka edistää luovuutta. Termin esitti vuonna 1944 (Hartmannin ja Loewenstein’in [ego-psykologia] työtoveri) itävaltalais-yhdysvaltalainen (1944–) psykologi ja psykoanalyytikko Ernst Kris (1900–1957) teoksessaan "Psychoanalytic Explorations in Art" (1932–1952). Minän palveluksessa olevan regression erottaa patologisesta taantumasta sen väliaikaisuus ja kontrolloitavuus, koeluonne. Minän taantumaa tarvitaan kaikessa luovuuteen liittyvässä prosessoinnissa varsinkin taiteissa, mutta osin myös tieteissä (jotta ihminen pystyisi yhdistelemään asioita uudella tavalla, joka ei ole tiukan algoritminen). Myös vastaanottaminen edellyttää regressiota esim. musiikin kuuntelussa tai näytelmän seuraamisessa.

Varsinaisella taiteilija-persoonallisuudella minän rajat omiin piilotajuisempiin puoliin ovat tavanomaista joustavammat(”heikot” torjunnat). Tämä mahdollistaa sen, että taiteilija pystyy ammentamaan ja hyväksikäyttämään omasta persoonallisuudestaan kumpuavaa materiaalia. Myös minän rajat ulkomaailmaan voivat olla joustavat, jolloin taiteilijalla on "herkät tuntosarvet". Tästä kaikesta hän saattaa kuitenkin joutua "maksamaan veroa" siinä muodossa, että hän voi ahdistua tavanomaista herkemmin. – Taiteellinen inspiraatio ja luovuus on passiivis-regressiivistä, ammentavaa, leikillistä ja primaariprosessinomaista. Saatua materiaalia tulee kuitenkin muokata aktiivisesti sekundaariprosessinomaiseen ja inter-persoonallisesti kommunikoivaan muotoon (joka ei ole autistista). – Regressio egon palveluksessa ilmenee myös psykoterapiassa, niin terapeutilla kuin potilaalla. Tämä on erotettava patologisesta regressiosta psykoterapiassa.
-

39

3314

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Psykopatologia

      -
      regressio psykoterapiassa,

      kyseessä voi olla "hyvä" regressio egon palveluksessa tai sitten patologinen regressio, jolloin esim. potilaan regressio jatkuu terapian ulkopuolella.
      -

      • Selostaja

        Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille? Miten tästä pahasta opitusta tavasta voisi päästä eroon?


      • Psykopatologia
        Selostaja kirjoitti:

        Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille? Miten tästä pahasta opitusta tavasta voisi päästä eroon?

        -
        Palaillaan "huomenna" asiaan.
        -


      • Psykopatologia
        Selostaja kirjoitti:

        Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille? Miten tästä pahasta opitusta tavasta voisi päästä eroon?

        -
        "Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille?"

        Jossain määrin luultavasti taantumista. - Voi olla, että kysyjä juttelee terapiassa (vain) "pinnallisia", jos hän voi muille samoja sanoa. Yleensähän terapia-tarinat ovat niin inteemeja ja rasvaisia, että niistä ei muille virkata.

        Olennaninen asia on kuitenkin terapian "vuotaminen". Periaatteessa kaikki pitäisi sisällyttää terapiaan. Tässä tapauksessa asiakkaan tuloisi myös terapeutille tuoda esiin, että hän puhuu samoista asioista myös muille samalla lailla.

        Hankalin muoto "kaksois-terapeuttia" on, että puhuu terapiassa toisia ja muille toisia asioita. Myös niinkin, että haukkuu terapeuttia muille eikä puhu terarapiassa mitään haukuttavista asioista saati siitä, että on haukuttuna muualla.


      • huomioita
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        "Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille?"

        Jossain määrin luultavasti taantumista. - Voi olla, että kysyjä juttelee terapiassa (vain) "pinnallisia", jos hän voi muille samoja sanoa. Yleensähän terapia-tarinat ovat niin inteemeja ja rasvaisia, että niistä ei muille virkata.

        Olennaninen asia on kuitenkin terapian "vuotaminen". Periaatteessa kaikki pitäisi sisällyttää terapiaan. Tässä tapauksessa asiakkaan tuloisi myös terapeutille tuoda esiin, että hän puhuu samoista asioista myös muille samalla lailla.

        Hankalin muoto "kaksois-terapeuttia" on, että puhuu terapiassa toisia ja muille toisia asioita. Myös niinkin, että haukkuu terapeuttia muille eikä puhu terarapiassa mitään haukuttavista asioista saati siitä, että on haukuttuna muualla.

        Hyvä terapeuttihan osaa "kaivaa" terapoitavastaan ajan kuluessa ja tutustuessa, näitä intiimejä asioita esiin sen verran kuin prosessin kannalta on tarpeellista. Se on terapeutin tehtävä. Myös terapiaistunnon päättäminen sellaiseen tilaan, että hoidettavalle ei jää tällainen voimakas tunnetila päälle, on terapeutin huolehdittava asia. Ja jos hoidettavalle jää tarve purkaa asiaa heti esim. ystävälle, ei tilannetta ole hoidettu oikein. Hoitokertojen sopivasti rytmittäminen, aikataulu vaikuttaa myös tässä asiassa. Ja tietenkin tarpeeksi tarkka informointi tärkeistä säännöistä hoidettavalle on hyvin olennaista.


      • HeppuHej
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        "Onko regressiota, jos jatkaa asioidensa kertomista tutuille samaan tapaan kuin terapiassa psykologille?"

        Jossain määrin luultavasti taantumista. - Voi olla, että kysyjä juttelee terapiassa (vain) "pinnallisia", jos hän voi muille samoja sanoa. Yleensähän terapia-tarinat ovat niin inteemeja ja rasvaisia, että niistä ei muille virkata.

        Olennaninen asia on kuitenkin terapian "vuotaminen". Periaatteessa kaikki pitäisi sisällyttää terapiaan. Tässä tapauksessa asiakkaan tuloisi myös terapeutille tuoda esiin, että hän puhuu samoista asioista myös muille samalla lailla.

        Hankalin muoto "kaksois-terapeuttia" on, että puhuu terapiassa toisia ja muille toisia asioita. Myös niinkin, että haukkuu terapeuttia muille eikä puhu terarapiassa mitään haukuttavista asioista saati siitä, että on haukuttuna muualla.

        Eikös siellä pitäsi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?

        Millaista valtaa terapeutut käyttävät potilaisiin, jotka ovat menneet höläyttämään intiimejä asioitaan?

        "jos et ole kiltisti, kerron kaikille sen ja sen jutun"


      • Psykopatologia
        HeppuHej kirjoitti:

        Eikös siellä pitäsi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?

        Millaista valtaa terapeutut käyttävät potilaisiin, jotka ovat menneet höläyttämään intiimejä asioitaan?

        "jos et ole kiltisti, kerron kaikille sen ja sen jutun"

        -
        "Eikös siellä pitäisi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?"

        Ei; kaikesta.
        -


      • HeppuHej
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        "Eikös siellä pitäisi jutella sellaisia asioita, jotka olisivat oleellisia taudin paranemisessa?"

        Ei; kaikesta.
        -

        että potilaat kertovat kaiken?

        Minä pikkuisen eppäilen. Ihmiset kertovat asioita, joista arvelevat olevan etua itselleen. Tuo etu saattaa olla esimerkiksi terapeutin pitäminen hyvällä tuulella. Siispä hän kertoilee juttuja, joita terapeutti haluaa kuulla.

        Äläkä luulekaan, ettei sinua pystytä huijjaamaan.


      • Lisää
        HeppuHej kirjoitti:

        että potilaat kertovat kaiken?

        Minä pikkuisen eppäilen. Ihmiset kertovat asioita, joista arvelevat olevan etua itselleen. Tuo etu saattaa olla esimerkiksi terapeutin pitäminen hyvällä tuulella. Siispä hän kertoilee juttuja, joita terapeutti haluaa kuulla.

        Äläkä luulekaan, ettei sinua pystytä huijjaamaan.

        Näitä defensseiksikin kutsutaan.. Potilas ei ensinnäkään ole "valmis" kertomaan kaikkia asioita, koska se vahingoittaisi hänen psyykettään. Terapeutin tulee varovasti kysellä mukaillen potilaan tilaa ja halua puhua eri asioista. Terapoitavan täytyy nauttia luottamussuhteesta terapeuttiin, kokea terapiatilanne turvalliseksi, jotta sisimpänsä voi avata toiselle. Ihan kaikista asioista ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista puhua.


      • HeppuHej
        Lisää kirjoitti:

        Näitä defensseiksikin kutsutaan.. Potilas ei ensinnäkään ole "valmis" kertomaan kaikkia asioita, koska se vahingoittaisi hänen psyykettään. Terapeutin tulee varovasti kysellä mukaillen potilaan tilaa ja halua puhua eri asioista. Terapoitavan täytyy nauttia luottamussuhteesta terapeuttiin, kokea terapiatilanne turvalliseksi, jotta sisimpänsä voi avata toiselle. Ihan kaikista asioista ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista puhua.

        Omistan erään ansiokkaan kirjailijan kirjan "50 defenssiä"

        Tosin täytyy tunnustaa, että ihan kaikki ei ole mennyt täydellisesti jakeluun. :(

        Yritän selittää sen itseleni niin, että sielutieteen perusopinnot on käymättä, joten kaikkea ei näillä eväillä tarvitsekaan ymmärtää. (=defenssi no:x)

        Toisaalta kun ajattelee miten vaikeaa on löytää esin PC:ssä esiintyvää vikaa, joka ihmiseen verrattuna on varsin yksinkertainen laite, niin ihmisen vikojen perimmäisen syyn löytäminen lienee varsin vaativa juttu. Varsinkin, jos potilas huijjaa.

        Missä määrin terapeuttiin sitten voi luottaa? Saadakseen suotuisan diagnoosin potilaan pitää olla myötäsukaan, muuten saattaa napsahtaa muutama viikko koppihoitoa lepositeissä.

        Vai onko terapian tarkoituskin tehdä myötäsukaisia "kunnon kansalaisia"?


      • Psykopatologia
        HeppuHej kirjoitti:

        Omistan erään ansiokkaan kirjailijan kirjan "50 defenssiä"

        Tosin täytyy tunnustaa, että ihan kaikki ei ole mennyt täydellisesti jakeluun. :(

        Yritän selittää sen itseleni niin, että sielutieteen perusopinnot on käymättä, joten kaikkea ei näillä eväillä tarvitsekaan ymmärtää. (=defenssi no:x)

        Toisaalta kun ajattelee miten vaikeaa on löytää esin PC:ssä esiintyvää vikaa, joka ihmiseen verrattuna on varsin yksinkertainen laite, niin ihmisen vikojen perimmäisen syyn löytäminen lienee varsin vaativa juttu. Varsinkin, jos potilas huijjaa.

        Missä määrin terapeuttiin sitten voi luottaa? Saadakseen suotuisan diagnoosin potilaan pitää olla myötäsukaan, muuten saattaa napsahtaa muutama viikko koppihoitoa lepositeissä.

        Vai onko terapian tarkoituskin tehdä myötäsukaisia "kunnon kansalaisia"?

        -
        Kunnon psykoterapia on ain radikaalia, (radix) juuriin menevää. Potilaat huijaavat a i n a (ja vielä välilläkin).
        -


      • Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Kunnon psykoterapia on ain radikaalia, (radix) juuriin menevää. Potilaat huijaavat a i n a (ja vielä välilläkin).
        -

        -
        Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan?

        Mikä sinun mielestäsi on huijaamista? Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".

        Potilaalla voi olla pitkä kokemus siitä, ettei kukaan usko. Terapeutin epäusko on sillin todella katkera pala nieltäväksi.


      • tapettia
        kellastunut kirjoitti:

        -
        Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan?

        Mikä sinun mielestäsi on huijaamista? Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".

        Potilaalla voi olla pitkä kokemus siitä, ettei kukaan usko. Terapeutin epäusko on sillin todella katkera pala nieltäväksi.

        Kellastunut:
        "Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".


        Ei pidä paikkaansa. Ilmeisesti sinä haluat, mutta sitä ei voi yleistää.

        Minä en haluaisi. Minulle potilaana riittää, jos olen pidetty ja oikein ymmärretty, yhtenä monien muiden joukossa. Terapeutin ymmärrys ja oivalluskyky on tärkeintä, minusta se on yksi välittämisen tapa, itse asiassa se tärkein.


      • Psykopatologia
        kellastunut kirjoitti:

        -
        Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan?

        Mikä sinun mielestäsi on huijaamista? Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".

        Potilaalla voi olla pitkä kokemus siitä, ettei kukaan usko. Terapeutin epäusko on sillin todella katkera pala nieltäväksi.

        -
        Kellastunut:

        "Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan? (- -)"

        Asia nivoutuu psykoterapian paradoksiin: Potilas tulee terapiaan tarkoituksenaan parantua. Hänellä voi olla tarkoituksena toimia kaikin tavoin "ohjeiden" mukaan eli esim. kertoa "kaikki".

        Hän ei kuitenkaan pysty tekemään näin. "Paremman pahin vihollinen on hyvä." Ts. neuroottinenkin status qui voi tuntua paremmalta kuin uhkaavalta tuntuva "parempi". Tätä kaikkea nimitetään vastarinnaksi, johon kuuluvat myös defenssit.

        Vastarinta (resistanssi) voi olla tietoista ja tarkoituksellista huijausta mutta useimmiten torjunnan sävyttämää "rehellistä" välttämistä.

        Terapeutti voi odottaa ja pyrkiä tekemään olot niin hyviksi, että potilas voi luopua vastarinnasta, esim. by "babystep".

        Mutta tämä on laaja aihe, enkä osaa nyt perusteellisemmin vastata. Jatketaan jatkokysymysten ja tarkennusten myötä.

        Kaikki mukaan!
        .


      • Psykopatologia
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Kellastunut:

        "Mitä psykoterapeutti tekee kun ajattelee/tietää/luulee/tuntee potilaan huijaavan? (- -)"

        Asia nivoutuu psykoterapian paradoksiin: Potilas tulee terapiaan tarkoituksenaan parantua. Hänellä voi olla tarkoituksena toimia kaikin tavoin "ohjeiden" mukaan eli esim. kertoa "kaikki".

        Hän ei kuitenkaan pysty tekemään näin. "Paremman pahin vihollinen on hyvä." Ts. neuroottinenkin status qui voi tuntua paremmalta kuin uhkaavalta tuntuva "parempi". Tätä kaikkea nimitetään vastarinnaksi, johon kuuluvat myös defenssit.

        Vastarinta (resistanssi) voi olla tietoista ja tarkoituksellista huijausta mutta useimmiten torjunnan sävyttämää "rehellistä" välttämistä.

        Terapeutti voi odottaa ja pyrkiä tekemään olot niin hyviksi, että potilas voi luopua vastarinnasta, esim. by "babystep".

        Mutta tämä on laaja aihe, enkä osaa nyt perusteellisemmin vastata. Jatketaan jatkokysymysten ja tarkennusten myötä.

        Kaikki mukaan!
        .

        -
        47. V A S T A R I N T A
        __________________________________________________

        Vastarinta (resistanssi) on psykoterapia-kontekstissa asiakkaan toimintaa, joka vaikeuttaa hänen pääsyään kosketukseen oman piilotajuntansa kanssa.

        Vastarinta liittyy tutkivaan tai paljastavaan psykoterapiaan liittyvään paradoksiin: Potilas tulee terapiaan parantuakseen mutta "tekee kaikkensa" jotta ei parantuisi! Näet psykoanalyyttisen teorian mukaan dissosioituneiden mielensisältöjen palauttaminen kokonaispersoonallisuuden yhteyteen johtaa parantumiseen eheytymisen kautta. Tällaisen paranemisen tai mielenterveyden malli on positiivinen (Marie Jahoda): Mihin ihminen kykenee mahdollisista oireista huolimatta. Jos hän pystyy "lieben und arbeiten", "rakastamaan ja tekemään työtä" (Freud), hän on suhteellisen terve.

        Tässä täytyy ottaa huomioon parantumisen käsite: On muunkinlaista paranemista (tai toipumista) kuin tiedostamiseen ja integraatioon pohjaavaa, nimittäin dissosiaatioon perustuvaa: Jos esim. tukevassa psykoterapiassa asiakkaan defenssit vahvistuvat, voivat hänen oireensa lievittyä. Hän on parantunut mielenterveyden negatiivisen mallin mukaan. (Negatiivisessa mallissa tarkastellaan oireita.) Kuitenkin hänen persoonallinen liikkuvuutensa on todennäköisesti kaventunut. - (Mielenterveyden normaali-malli ks. s. 80.)

        Vastarinnassa asiakas voi käyttää ("apuna") mm. kaikkia tässä kirjassa esitettyä defenssejä ja coping-keinoja! – Acting out DNA:n muodossa (did not attend) on yleensä varma merkki vastarinnasta.

        Resistanssi voidaan ymmärtää pitkälti asiakkaan ns. primaari-hyödyn kannalta. Hän "hyötyy" oireista siten että hän on vähemmän ahdistunut, vaikkakin hänellä voi olla enemmän tai vähemmän kiusallisia oireita (myös vietit tyydyttyvät jonkinasteisesti). Tällöin kaikki ne toimenpiteet jotka uhkaavat horjuttaa tätä tasapainoa, koetaan uhkaaviksi. Kun uhka mobilisoi puolustusmekanismeja, tämä on toiselta kannalta defenssi-vastarintaa (tai repressio-resistanssia [Freud 1926; repressio tällöin defenssien yleisnimenä]).

        Jossain määrin vastarintaa ruokki myös ns. sekundaari-hyöty: Potilas voi saada hoivaa ja sääliä yms. ja nykyään yhä paremmin myös rahaa. Ja kun oireet ovat tulleet ikään kuin jäädäkseen, potilas myös sopeutuu.

        Yliminä-vastarinnasta on kyse, kun potilaan syyllisyydentunnot tai rangaistuksen tarpeet ovat resistanssin motiivina. Äärimuodossaan kyse voi olla ns. negatiivisesta terapeuttisesta responssista: Kun kaiken piti viimein ruveta menemään hyvin, kaikki alkaakin mennä entistä huonommin! – (Freud 1926: 157–160 ym.; Sandler et al. 1973: 71–83 ym.)

        Pertti Luukkonen: 50 defenssiä.
        -


      • savolainen4
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        47. V A S T A R I N T A
        __________________________________________________

        Vastarinta (resistanssi) on psykoterapia-kontekstissa asiakkaan toimintaa, joka vaikeuttaa hänen pääsyään kosketukseen oman piilotajuntansa kanssa.

        Vastarinta liittyy tutkivaan tai paljastavaan psykoterapiaan liittyvään paradoksiin: Potilas tulee terapiaan parantuakseen mutta "tekee kaikkensa" jotta ei parantuisi! Näet psykoanalyyttisen teorian mukaan dissosioituneiden mielensisältöjen palauttaminen kokonaispersoonallisuuden yhteyteen johtaa parantumiseen eheytymisen kautta. Tällaisen paranemisen tai mielenterveyden malli on positiivinen (Marie Jahoda): Mihin ihminen kykenee mahdollisista oireista huolimatta. Jos hän pystyy "lieben und arbeiten", "rakastamaan ja tekemään työtä" (Freud), hän on suhteellisen terve.

        Tässä täytyy ottaa huomioon parantumisen käsite: On muunkinlaista paranemista (tai toipumista) kuin tiedostamiseen ja integraatioon pohjaavaa, nimittäin dissosiaatioon perustuvaa: Jos esim. tukevassa psykoterapiassa asiakkaan defenssit vahvistuvat, voivat hänen oireensa lievittyä. Hän on parantunut mielenterveyden negatiivisen mallin mukaan. (Negatiivisessa mallissa tarkastellaan oireita.) Kuitenkin hänen persoonallinen liikkuvuutensa on todennäköisesti kaventunut. - (Mielenterveyden normaali-malli ks. s. 80.)

        Vastarinnassa asiakas voi käyttää ("apuna") mm. kaikkia tässä kirjassa esitettyä defenssejä ja coping-keinoja! – Acting out DNA:n muodossa (did not attend) on yleensä varma merkki vastarinnasta.

        Resistanssi voidaan ymmärtää pitkälti asiakkaan ns. primaari-hyödyn kannalta. Hän "hyötyy" oireista siten että hän on vähemmän ahdistunut, vaikkakin hänellä voi olla enemmän tai vähemmän kiusallisia oireita (myös vietit tyydyttyvät jonkinasteisesti). Tällöin kaikki ne toimenpiteet jotka uhkaavat horjuttaa tätä tasapainoa, koetaan uhkaaviksi. Kun uhka mobilisoi puolustusmekanismeja, tämä on toiselta kannalta defenssi-vastarintaa (tai repressio-resistanssia [Freud 1926; repressio tällöin defenssien yleisnimenä]).

        Jossain määrin vastarintaa ruokki myös ns. sekundaari-hyöty: Potilas voi saada hoivaa ja sääliä yms. ja nykyään yhä paremmin myös rahaa. Ja kun oireet ovat tulleet ikään kuin jäädäkseen, potilas myös sopeutuu.

        Yliminä-vastarinnasta on kyse, kun potilaan syyllisyydentunnot tai rangaistuksen tarpeet ovat resistanssin motiivina. Äärimuodossaan kyse voi olla ns. negatiivisesta terapeuttisesta responssista: Kun kaiken piti viimein ruveta menemään hyvin, kaikki alkaakin mennä entistä huonommin! – (Freud 1926: 157–160 ym.; Sandler et al. 1973: 71–83 ym.)

        Pertti Luukkonen: 50 defenssiä.
        -

        Tämähän on kukkua!


      • HeppuHej
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Kunnon psykoterapia on ain radikaalia, (radix) juuriin menevää. Potilaat huijaavat a i n a (ja vielä välilläkin).
        -

        huijjaako hänkin?

        Oteaan vaikka esimerkiksi suuri Freud. Hännellä oli potilaita, jotka luottivat häneen ja hertoivat intiimeimmät asiansa.

        Mutta mitä teki herra Freud? Revitteli tietysti potilaittensa luottamukselliset kertomukset ympäri maailmaa julkaisuissaan ja kirjoissaan vielä nimellä mainiten.

        Maine ja kunnia lankesi Freudille ja häpeä häneen luottaneille potilaille.


      • Psykopatologia
        HeppuHej kirjoitti:

        huijjaako hänkin?

        Oteaan vaikka esimerkiksi suuri Freud. Hännellä oli potilaita, jotka luottivat häneen ja hertoivat intiimeimmät asiansa.

        Mutta mitä teki herra Freud? Revitteli tietysti potilaittensa luottamukselliset kertomukset ympäri maailmaa julkaisuissaan ja kirjoissaan vielä nimellä mainiten.

        Maine ja kunnia lankesi Freudille ja häpeä häneen luottaneille potilaille.

        -
        En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla.

        Freudin potilaiden nimet ovat tulleet esiin muuta kautta kuin hänen omista kirjoistaan.
        -


      • Psykopatologia
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla.

        Freudin potilaiden nimet ovat tulleet esiin muuta kautta kuin hänen omista kirjoistaan.
        -

        -
        F r e u d i n tapauskertomukset

        .1) (Breuer'in potilas) 1880–82 Anna O;

        .2) 1889 Frau Emmy von N. (Fanny Moser; Freudin ensimmäinen katarttinen hoito);

        .3) 1892 Miss Lucy R. (Freud hylkää hypnoosin);

        .4) 1893 Katharina--- (Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia);

        .5) 1892–93 Fräulein Elisabeth von R. (Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi);

        .6) 1900 Dora;

        .7) 1907– Rottamies (Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosi);

        .8) 1908 Pikku Hans;

        .9) Schreber;

        10) 1910–14, 1919–20 ym. Susimies; ym.

        Tapauskertomukset (2006).
        -


      • Psykopatologia
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        F r e u d i n tapauskertomukset

        .1) (Breuer'in potilas) 1880–82 Anna O;

        .2) 1889 Frau Emmy von N. (Fanny Moser; Freudin ensimmäinen katarttinen hoito);

        .3) 1892 Miss Lucy R. (Freud hylkää hypnoosin);

        .4) 1893 Katharina--- (Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia);

        .5) 1892–93 Fräulein Elisabeth von R. (Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi);

        .6) 1900 Dora;

        .7) 1907– Rottamies (Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosi);

        .8) 1908 Pikku Hans;

        .9) Schreber;

        10) 1910–14, 1919–20 ym. Susimies; ym.

        Tapauskertomukset (2006).
        -

        -
        Freudin lapset

        1) Mathilde (Hollitscher) 1887–1978,
        2) Jean Martin 1889–1967,
        3) Oliver 1891–1969,
        4) Ernst 1892–1970,
        5) Sophie (Halberstadt) 1893–1920,
        6) Anna 1895–1982.
        -


      • tapettiliisteri
        tapettia kirjoitti:

        Kellastunut:
        "Jokainen potilashan haluaa olla terapeutille "paras ja ainoa".


        Ei pidä paikkaansa. Ilmeisesti sinä haluat, mutta sitä ei voi yleistää.

        Minä en haluaisi. Minulle potilaana riittää, jos olen pidetty ja oikein ymmärretty, yhtenä monien muiden joukossa. Terapeutin ymmärrys ja oivalluskyky on tärkeintä, minusta se on yksi välittämisen tapa, itse asiassa se tärkein.

        Samoilla linjoilla. Halu olla terapeutille paras ja ainoa, ja kuvitelma että jokainen potilas haluaa olla terapeutilleen paras ja ainoa, on merkki vakavammasta problematiikasta ja siihen liittyvistä yleistys-, oletus- ja käytöshäiriöistä.


      • Psykopatologia
        tapettiliisteri kirjoitti:

        Samoilla linjoilla. Halu olla terapeutille paras ja ainoa, ja kuvitelma että jokainen potilas haluaa olla terapeutilleen paras ja ainoa, on merkki vakavammasta problematiikasta ja siihen liittyvistä yleistys-, oletus- ja käytöshäiriöistä.

        -
        Asia voi liittyä psykoterian "syvyystasoon"; ei liikuta enää pinnallisissa ilmiöissä (psyyke on monikerroksinen).
        -


      • HeppuHej
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla.

        Freudin potilaiden nimet ovat tulleet esiin muuta kautta kuin hänen omista kirjoistaan.
        -

        "En kommentoi terapeutin "huijaamista" tällä kiistanalaisella palstalla. "

        ymmärrän...


      • analysoijat
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        F r e u d i n tapauskertomukset

        .1) (Breuer'in potilas) 1880–82 Anna O;

        .2) 1889 Frau Emmy von N. (Fanny Moser; Freudin ensimmäinen katarttinen hoito);

        .3) 1892 Miss Lucy R. (Freud hylkää hypnoosin);

        .4) 1893 Katharina--- (Aurelia Kronich; lyhyt psykoanalyyttinen terapia);

        .5) 1892–93 Fräulein Elisabeth von R. (Ilona Weiss; ensimmäinen täydellinen hysteria-analyysi);

        .6) 1900 Dora;

        .7) 1907– Rottamies (Ernst Lanzer 1878–1914; pakkoneuroosi);

        .8) 1908 Pikku Hans;

        .9) Schreber;

        10) 1910–14, 1919–20 ym. Susimies; ym.

        Tapauskertomukset (2006).
        -

        T...o! Kuka on Breuer?


      • eräs kirottaja
        HeppuHej kirjoitti:

        huijjaako hänkin?

        Oteaan vaikka esimerkiksi suuri Freud. Hännellä oli potilaita, jotka luottivat häneen ja hertoivat intiimeimmät asiansa.

        Mutta mitä teki herra Freud? Revitteli tietysti potilaittensa luottamukselliset kertomukset ympäri maailmaa julkaisuissaan ja kirjoissaan vielä nimellä mainiten.

        Maine ja kunnia lankesi Freudille ja häpeä häneen luottaneille potilaille.

        Varmasti terapeutit joskus "huijaavat" ja ehkä jopa manipuloivat, oman ymmärryksen mukaan kuitenkin tähtäimessä potilaan etu. Esimerkiksi niin, että ei kerro potilalle totuutta, vaan sen mitä hänen tarvitsee kuulla.

        Kyllä terapiassa pitää kertoa kaikki, vaikka itselläni se on joskus vaikeaa ihan naurettavan simppeleissä jutuissa. Mutta kun kertoo, niin omassa päässä helposti syntyy ahaa-elämys... jos ei heti, niin terapeutin tarkentavan (johdattelevan?) kysymyksen seurauksena.


    • trisse

      regressiolla ja taiteellisten tuotosten tasolla mitään yhteyttä toisiinsa?

      • Psykopatologia

        -
        Entä sinun mielestäsi?
        -


      • trisse
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Entä sinun mielestäsi?
        -

        siksi kysyinkin. Kun huomioonottaa yksilölliset kyvyt niin kysymys on mielestäni hyvin monitahoinen. Jos haluat minun vastaavan siihen niin yritän miettiä asiaa ja vastata.

        Sinulla näyttää kuitenkin olevan selkeä mielipide asiasta jo?


      • trisse
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Entä sinun mielestäsi?
        -

        että ne jotka eivät osaa oikealla tavoin regressoitua tekevät myös ns. huonompaa taidetta mutta tämä on tulen arka mielipide.


      • trisse
        trisse kirjoitti:

        että ne jotka eivät osaa oikealla tavoin regressoitua tekevät myös ns. huonompaa taidetta mutta tämä on tulen arka mielipide.

        En sentään miettinyt tätä kysymystä tuntia! Tein sen ajan nakkikeittoa. Ja hyvää tulikin. *slurp*


    • The-Puu

      Olen itse aina piirtänyt ja maalannut,
      myöskin tehnyt koristemaalauhommia.
      Aiheenani on maisemataulut, joita on mennyt paljon myyntiin aina tangokuninkaalisia myöten,
      puhumattakaan rivikansalaisista.

      Olen myös ostanut muilta taiteilijoilta tauluja köntissä,
      myyden eteenpäin. Tunnen useita maalareita.
      Valitettavasti tämä ihmisryhmä on aika viinaan menevä. Liiankin kanssa.

      Tuossa aloituksen toinen osa oli mielenkiintoista luettavaa.
      En kuulu taiteilijoihin joilla sisäelimet näkyvät taulussa,
      mutta tunnen varsin nimekkään naistaiteilijan,
      joka on Suomen kärkinimiä tuolla tyylillä maalaten.

      Itsellä maalaus tapahtuu sykleissä, ja inspis voi yllättää vaikka yöllä. Silloin töräytetään taulu.
      Vaimo sanoi,
      että maalatessa olet aina hyvällä päällä ja kahvia menee paljon.

    • tsekodeko
    • älkää kysykö kuka

      Mistä se määritelmä taiteilija-persoonallisuus oikein tulee? En ole sellaista määritelmää löytänyt. En minä ole mikään varsinainen taiteilija. Sehän on ammatti. Pystyn kyllä ammentamaan elämänkokemuksistani loputtomasti aiheita vaikka mihin, mutta mielestäni ne eivät ole mitään mielikuvituksen tuotteita, vaan kaikki perustuu kokemukseen. Oikeisiin kokemuksiin. Sanotaan, että riimittelen sujuvasti runoja ja siihen kun liittää oman kokemuksen ja hakee tunnelmia ja tunteita oman elämänsä käännekohdista niin se on yhtä aikaa rankkaa ja kiehtovaa ja tarinoiden ympäristön voi vaihtaa ihan mihin haluaa. Ei se tarkoita, että ne silti myisivät, vaikka mistä sen tietää, kun ei ole vielä harrastanut sitä puolta paljon. Sitten saatan improvisoida kaikenlaista ihan olemattomista asioista huomaamattani, eli olen melko leikkisä ja kuulema ilmeikäs. Ärsyttävyyteen tai ihastuttamiseen asti. En ole mitään kaiken aikaa. Innostun jostain tai en. Tylsääkin on välillä ja jos ei muuta viihdettä löydy niin viihdytän itse itseäni.
      Unelmien toteuttaja olen mahdoton: Ne ikäänkuin toteuttaisivat joskus itse itseään, jos olen saanut jotain päähäni: Tavoitteen, mihin pyrkiä.

      • Psykopatologia

        -
        Saatat olla "taiteilija-persoonallisuus", vaikka ammattisi ei olisikaan (varsinainen) taiteilija. Kuvauksesi sopii hyvin!

        Taiteilija-persoonallisuuden formulaatio on minun (kirjallisuuden ja kokemuksen) pohjalta.
        -


      • The-Puu
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Saatat olla "taiteilija-persoonallisuus", vaikka ammattisi ei olisikaan (varsinainen) taiteilija. Kuvauksesi sopii hyvin!

        Taiteilija-persoonallisuuden formulaatio on minun (kirjallisuuden ja kokemuksen) pohjalta.
        -

        Ihmisillä on usein luulo maalaavasta taiteilijasta;

        pultsarin näköinen, baskeri päässä, hiukan kummallinen ulkoinen olemus jne. Kantaa maalaustelinettä ja puhuu kummia. Sihtaa pensselin, (siveltimen) kanssa peukalo tietyssä paikassa mallia ja asettaa sen taululle.
        Myy taulunsa näyttelyissä.
        Harhaa.

        Itse olen ainakin aina siististi pukeutuva,
        en mitenkään taiteilijan näköinen. En ole koskaan maalannut yhtään taulua maalaustelineellä,
        vaan se tapahtuu ihan muuten.

        Eiköhän haudata stereotypiat jo roskiin?


      • HeppuHej
        The-Puu kirjoitti:

        Ihmisillä on usein luulo maalaavasta taiteilijasta;

        pultsarin näköinen, baskeri päässä, hiukan kummallinen ulkoinen olemus jne. Kantaa maalaustelinettä ja puhuu kummia. Sihtaa pensselin, (siveltimen) kanssa peukalo tietyssä paikassa mallia ja asettaa sen taululle.
        Myy taulunsa näyttelyissä.
        Harhaa.

        Itse olen ainakin aina siististi pukeutuva,
        en mitenkään taiteilijan näköinen. En ole koskaan maalannut yhtään taulua maalaustelineellä,
        vaan se tapahtuu ihan muuten.

        Eiköhän haudata stereotypiat jo roskiin?

        on parrakas mieshenkilö, joka on pukeutunut baskeriin.


      • Psykopatologia
        HeppuHej kirjoitti:

        on parrakas mieshenkilö, joka on pukeutunut baskeriin.

        -
        Nyt The-Puu paljasti itsensä tavalliseksi poroporvariksi!
        -


      • The-Puu
        Psykopatologia kirjoitti:

        -
        Nyt The-Puu paljasti itsensä tavalliseksi poroporvariksi!
        -

        Olet huumorimiehiä Psykopatologia. [ hymy ]


      • älkää kysykö kuka
        The-Puu kirjoitti:

        Olet huumorimiehiä Psykopatologia. [ hymy ]

        Kaikki taiteilijat eivät ole juoppoja ja kaikki juopot eivät ole taiteilijoita.

        Ja väärien valintojen mestari voi aina kirjoittaa pari kirjaa kokemuksistaan. Jos ne eivät myy, niin ainakin kirjoittaminen on hyvää ajanvietettä. Seikkailu, jossa voi mennä kauaskin menemättä mihinkään. Samoin maalaminenkin. Huonoilla kokemuksilla on suurempi markkina-arvo kuin onnellisella elämällä. Ja nykyään ei tarvitse olla edes onnellista loppua tarinoilla (joita me kaikki elämme).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      353
      4006
    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      83
      1749
    3. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      43
      1520
    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      61
      1497
    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      28
      1328
    6. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      58
      1305
    7. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      51
      1302
    8. Persut vajosivat pinnan alle

      Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka
      Maailman menoa
      199
      1268
    9. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      6
      1190
    10. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      26
      1177
    Aihe