hyötyikö saksalaiset...???

"Saksa pääsi eroon laiskasta ja eitoivotusta väestönosasta."

-mitä nää tarkoitat? Noita eri rintamilla lahdattuja sotapoikiako?

" Se pääsi myös eroon Versaillesin rauhansopimuksesta joka oli kohtuuton ja jonka tarkoituksena oli ainoastaan nöyryyttää ja alistaa saksalaise.."

-Vähän myöhäistä sotia enää tuollaisen sopimuksen takia jonka olemassaolo oli jo muuten täysin nollattu poislukien nuo rajamuutokset. Eli siis Hitler aloitti valloittamaan menetettyjä neliöitä takaisin? Ei mitään sen hengellisempää..?

Totta on kuitenkin että jos meillä ei olisi ollut talvisotaa ei meillä olisi ollut myöskään jatkosotaa . Samaan kaavaan suhteutettuna vähän suureellisemmin saksalaisten ollessa kysymyksessä , jos ei olisi ollut ensimmäistä - niin ei olisi myöskään ollut toista... ?

Kuka tai mikäs sodanlietsoja sen ensimmäisen aloitti?

inflaat... kirjoitti:

"Saksa pääsi eroon laiskasta ja eitoivotusta väestönosasta."

-mitä nää tarkoitat? Noita eri rintamilla lahdattuja sotapoikiako?

" Se pääsi myös eroon Versaillesin rauhansopimuksesta joka oli kohtuuton ja jonka tarkoituksena oli ainoastaan nöyryyttää ja alistaa saksalaise.."

-Vähän myöhäistä sotia enää tuollaisen sopimuksen takia jonka olemassaolo oli jo muuten täysin nollattu poislukien nuo rajamuutokset. Eli siis Hitler aloitti valloittamaan menetettyjä neliöitä takaisin? Ei mitään sen hengellisempää..?

Totta on kuitenkin että jos meillä ei olisi ollut talvisotaa ei meillä olisi ollut myöskään jatkosotaa . Samaan kaavaan suhteutettuna vähän suureellisemmin saksalaisten ollessa kysymyksessä , jos ei olisi ollut ensimmäistä - niin ei olisi myöskään ollut toista... ?

Kuka tai mikäs sodanlietsoja sen ensimmäisen aloitti?

Lue lisää

"mitä nää tarkoitat? Noita eri rintamilla lahdattuja sotapoikiako?"

Tais aloittaja tarkoittaa vähän muuta. Tietty väestöryhmähän katosi saksasta tyystin sodan aikana.

"-Vähän myöhäistä sotia enää tuollaisen sopimuksen takia jonka olemassaolo oli jo muuten täysin nollattu poislukien nuo rajamuutokset."

Olen siinä mielessä aloittajan kanssa samaa mieltä jotta Hitler tuskin olisi päässyt valtaan mikäli Versaillesin rauhansopimuksen ehdot olisivat aikoinaan olleet järkiperäisemmät. Sopimuksen ehdot kurjistivat kansan jolloin Hitler sai pontta asialleen helposti.

­Hilleri kirjoitti:

"mitä nää tarkoitat? Noita eri rintamilla lahdattuja sotapoikiako?"

Tais aloittaja tarkoittaa vähän muuta. Tietty väestöryhmähän katosi saksasta tyystin sodan aikana.

"-Vähän myöhäistä sotia enää tuollaisen sopimuksen takia jonka olemassaolo oli jo muuten täysin nollattu poislukien nuo rajamuutokset."

Olen siinä mielessä aloittajan kanssa samaa mieltä jotta Hitler tuskin olisi päässyt valtaan mikäli Versaillesin rauhansopimuksen ehdot olisivat aikoinaan olleet järkiperäisemmät. Sopimuksen ehdot kurjistivat kansan jolloin Hitler sai pontta asialleen helposti.

Lue lisää

..niinhän siinä kävi. Mutta palataas tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Eli kun tämä kansanosa siis hävisi , niin hyötyikö saksalaiset tuostakaan asiasta mitään?

"Olen siinä mielessä aloittajan kanssa samaa mieltä jotta Hitler tuskin olisi päässyt valtaan mikäli Versaillesin rauhansopimuksen ehdot olisivat aikoinaan olleet järkiperäisemmät. Sopimuksen ehdot kurjistivat kansan jolloin Hitler sai pontta asialleen helposti."

-niin tuo sopimus oli hirmuinen, mutta tuskin Saksan sanelema rauhansopimus olisi ollut juurikaan jalomielisempi jos he olisivat olleet voittajan puolella neuvottelupöytää tuolloin.

Tuo Versaillesin sopimus oli aikansa lapsi. Valitettavasti. Aika tuoreeltaanhan tuota toki kritisoitiin voimakkaastikin. Myöhemmin brittien Saksan politiikkakin oli voimakkaasti ymmärtäväinen saksalaisia kohtaan - tuohan tunnetaan ihan omalla nimelläkin.

Tuo Versaillesin järjestelmä oli kaikkinensa jo nollaantunut vuoteen 1939 mennessä , poislukien nuo rajamuutokset. Toki se Hitlerin valtaan auttoi omalta osaltaan , mutta Hitler oli ollut vallassa jo useammankin vuoden kun tultiin tuohon kohtalokkaaseen vuoteen 1939. Siis neliöitäkö se Hilleri lähti saalistamaan? Jos näin oli ,niin siinä tapauksessa voi jo todeta että sakslaiset eivät hyötyneet yhtään mitään , ei sitten neliömetriäkään, päinvastoin.

Ei voi sanoa Saksan varsinaisesti hyötyneen sodasta, mutta toinen maailmansota oli oikeastaan ensimmäisen jatko ja toisen syttymisen syyt on niissä virheissä, mitä ensimmäisen lopussa tehtiin.

Ensimmäinen maailmansota loppui, koska sotilaat kyllästyi taistelemaan, Saksa ei romahtanut ei länsivallat vallanneet Saksaa, sotilaat yksinkertaisesti kyllästyi sotimaan ja sota oli pakko lopettaa sen takia.

Saksa kyllä hävisi sodan ja tämän tappion myös tunnusti, mutta Englanti pääasiassa haki hyvitystä, johon myöhemmin liittyi myös Ranska.
Venäjähän oli jo sortunut ja vetäytynyt sodasta, siellä käytiin vallankumousta ja maa oli ajautunut sisällissotaan, joka kesti kolme vuotta.

Ranska myös käynnisti ns. entente liiton, joka oli suunnattu Unkaria vastaan, Unkari ol osa Itävaltaa, mutta tämä valtakunta hajosi samallalailla kuin Venäjäkin.
Unkari menetti tässä Ranskan johtamassa sodassa kaksikolmasosaa alueistaan.

Saksalaisille, vakka keisari sielläkin oli sotaan syyllisenä pakotettu eroamaan, tuli kannettavaksi täysin järjettömät sotakorvaukset, joita ei esim. USA hyväksynyt kohtuullisina.
Samoin Saksalle laitettiin paljon rajoitteita, joita ei voi ymmärtää.
Sotakorvausten maksamisen piti kestää vuoteen 1998 asti, mutta toinen maailmansota katkaisi tämän, myöhemmin kun Saksa alkoi kolmekymmentäluvun laman aikana kristisoida rauhan ehtoja, sotakorvauksille asetettiin myös kattosumma.

Saksalaiset sotaveteraanit katkeroituivat kohtuuttomista sotakorvauksista, jotka estivät järkevän talouspolitiikan luomisen ja alkoivat kannattaa voimia, jotka hakivat hyvitystä näihin vääryyksiin, usko demokratiaan alkoi huveta, kun demokraattisesti valitut poliitikot ei saaneet rauhansopimusten ehtoihin järkeviä muutoksia aikaan.

Oli vain ajankysymys, milloin Saksan johtoon nousisi voimia, jotka pyyhkisivät perseensä tällä rauhansopimuksella.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei voi sanoa Saksan varsinaisesti hyötyneen sodasta, mutta toinen maailmansota oli oikeastaan ensimmäisen jatko ja toisen syttymisen syyt on niissä virheissä, mitä ensimmäisen lopussa tehtiin.

Ensimmäinen maailmansota loppui, koska sotilaat kyllästyi taistelemaan, Saksa ei romahtanut ei länsivallat vallanneet Saksaa, sotilaat yksinkertaisesti kyllästyi sotimaan ja sota oli pakko lopettaa sen takia.

Saksa kyllä hävisi sodan ja tämän tappion myös tunnusti, mutta Englanti pääasiassa haki hyvitystä, johon myöhemmin liittyi myös Ranska.
Venäjähän oli jo sortunut ja vetäytynyt sodasta, siellä käytiin vallankumousta ja maa oli ajautunut sisällissotaan, joka kesti kolme vuotta.

Ranska myös käynnisti ns. entente liiton, joka oli suunnattu Unkaria vastaan, Unkari ol osa Itävaltaa, mutta tämä valtakunta hajosi samallalailla kuin Venäjäkin.
Unkari menetti tässä Ranskan johtamassa sodassa kaksikolmasosaa alueistaan.

Saksalaisille, vakka keisari sielläkin oli sotaan syyllisenä pakotettu eroamaan, tuli kannettavaksi täysin järjettömät sotakorvaukset, joita ei esim. USA hyväksynyt kohtuullisina.
Samoin Saksalle laitettiin paljon rajoitteita, joita ei voi ymmärtää.
Sotakorvausten maksamisen piti kestää vuoteen 1998 asti, mutta toinen maailmansota katkaisi tämän, myöhemmin kun Saksa alkoi kolmekymmentäluvun laman aikana kristisoida rauhan ehtoja, sotakorvauksille asetettiin myös kattosumma.

Saksalaiset sotaveteraanit katkeroituivat kohtuuttomista sotakorvauksista, jotka estivät järkevän talouspolitiikan luomisen ja alkoivat kannattaa voimia, jotka hakivat hyvitystä näihin vääryyksiin, usko demokratiaan alkoi huveta, kun demokraattisesti valitut poliitikot ei saaneet rauhansopimusten ehtoihin järkeviä muutoksia aikaan.

Oli vain ajankysymys, milloin Saksan johtoon nousisi voimia, jotka pyyhkisivät perseensä tällä rauhansopimuksella.

Lue lisää

..asiaa nähtiin silloin tuoreeltaan Saksassa. Ei parhaalla/pahalla tahdollakaan löydä kyllä elementtejä jotka kertoisivat Saksan hyötyneen kummastakaan sodasta. Sotia kuitenkin vain piti?

Noh ,noista korvauksista nyt kuitenkin vähän. Vaikkapa nyt vain sen verran että kolmekymmentäluvun laman seurauksena noihin sotakorvauksiin ei tullut mitään kattoa , vaan ne tosiasiassa mitätöitiin. Saksalla oli näitä maksamattomia sotavelkoja korvausvelkoja n.77 miljardia dollaria vuonna 1931 , joiden saamamiehet jäivät nuolemaan näppejään. Saksalaiset ehtivät kaiken kaikkiaan maksaa n. 4,5 mrd dollaria näitä korvauksia.

Lisäksi nuo sotakorvaukset olivat jaettu A,B ja C -obligaatioihin jotka olisi asetettu sen mukaan miten Saksan talous kehittyy ja kestää näitä maksuja. Tuo kokonaissumma oli toistaiseksi siis vain paperilla olemassa.

veerti von porsse kirjoitti:

..asiaa nähtiin silloin tuoreeltaan Saksassa. Ei parhaalla/pahalla tahdollakaan löydä kyllä elementtejä jotka kertoisivat Saksan hyötyneen kummastakaan sodasta. Sotia kuitenkin vain piti?

Noh ,noista korvauksista nyt kuitenkin vähän. Vaikkapa nyt vain sen verran että kolmekymmentäluvun laman seurauksena noihin sotakorvauksiin ei tullut mitään kattoa , vaan ne tosiasiassa mitätöitiin. Saksalla oli näitä maksamattomia sotavelkoja korvausvelkoja n.77 miljardia dollaria vuonna 1931 , joiden saamamiehet jäivät nuolemaan näppejään. Saksalaiset ehtivät kaiken kaikkiaan maksaa n. 4,5 mrd dollaria näitä korvauksia.

Lisäksi nuo sotakorvaukset olivat jaettu A,B ja C -obligaatioihin jotka olisi asetettu sen mukaan miten Saksan talous kehittyy ja kestää näitä maksuja. Tuo kokonaissumma oli toistaiseksi siis vain paperilla olemassa.

Lue lisää

Niin, toisaalta lievennykset kolmekymmentä luvulla olivat myöhäisiä, maailma oli siinä vaiheessa jo tanakasti lamassa, joka vain lisäsi työttömyyttä.

Made in Germany leima, säädettiin Versaillin rauhansopimuksen pykälien perusteella, tällä tavoin piti kuluttajaa varoittaa ostamasta Saksalaisia tuotteita, sekä suosia omaa tuotantoa.
Saksalaiset taisivat kääntää tämänkin edukseen, tekemällä parempaa laatua, leimasta tulikin laadun merkki ja se takasi menekin jopa vuosikymmeniä myöhemmin.

Korvaussumma oli alunperin avoin, eli mitään kattosummaa ei ollut, se milloin summa täsmennettiin tuohon mainitsemaasi 77 miljardiin, on kyllä minulle asia, jota en tiedä.
Sinänsä täysin käsittämätön juttu, miksi Saksan olisi pitänyt yleensäkään maksaa korvauksia sodasta jota se ei edes aloittanut.

Itse en myöskään ymmärrä tätä Unkarin jakoa, Unkari menetti kaksikolmasosan pinta-alastaan naapureilleen, sodassa joka oli oikeastaan punaisten ja valkoisten välinen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Niin, toisaalta lievennykset kolmekymmentä luvulla olivat myöhäisiä, maailma oli siinä vaiheessa jo tanakasti lamassa, joka vain lisäsi työttömyyttä.

Made in Germany leima, säädettiin Versaillin rauhansopimuksen pykälien perusteella, tällä tavoin piti kuluttajaa varoittaa ostamasta Saksalaisia tuotteita, sekä suosia omaa tuotantoa.
Saksalaiset taisivat kääntää tämänkin edukseen, tekemällä parempaa laatua, leimasta tulikin laadun merkki ja se takasi menekin jopa vuosikymmeniä myöhemmin.

Korvaussumma oli alunperin avoin, eli mitään kattosummaa ei ollut, se milloin summa täsmennettiin tuohon mainitsemaasi 77 miljardiin, on kyllä minulle asia, jota en tiedä.
Sinänsä täysin käsittämätön juttu, miksi Saksan olisi pitänyt yleensäkään maksaa korvauksia sodasta jota se ei edes aloittanut.

Itse en myöskään ymmärrä tätä Unkarin jakoa, Unkari menetti kaksikolmasosan pinta-alastaan naapureilleen, sodassa joka oli oikeastaan punaisten ja valkoisten välinen.

Lue lisää

..se ihan alkujaan jäikin avoimeksi , mutta kyllä ne luvut määrättiin jo 1921. Päätyivät kohtuulliseen 132 mrd kultamarkkaan kokonaissummaksi. Alkujaan oli kaikenlaista lukua ,kuten esim 450 mrd kultamarkkaa jne...ilmasssa.

Hankaluuksiahan tuossa tuli matkan varrella ja parikin konferenssia järjestettiin (Dawesin ja Youngin komiteat ) pohtimaan tuota asiaa miten Saksalta saataisiin nuo korvaukset ja kuinka paljon loppujen lopuksi. Lopullisestihan nuo sitten käytännössä mitätöitiin kolmekymmentäluvun alussa.

Kuitenkin täytyy muistaa että nuo sotakorvaukset olivat siis jaettuna näihin A,B ja C- obligaatioihin , eli siis tuo kokonaissumma oli toistaiseksi vain paperilla. Nämä akuutit korvausvelat mistä puhuttiin todellisuudessa olivat nuo A ja B obligaatiot jotka käsittivät n. 50 mrd kultamarkan summan. C-obligaatiot , jotka kattoivat tuon puuttuvan 82 mrd kultamarkkaa, oli tarkoitus siis laskea liikkeelle sinä kauniina päivänä kun Saksan talous tulisi kestämään tuollaisen rasituksen. Eli aikalailla kuvittellinenhan tuo kokonaissumma oli jo tuolloin ja tiedossakin kaikilla osapuolilla.