VAROKAA!!!

Varokaa jokaista yli hienolta vaikuttavaa ihmistä. Narsistisen persoonahäiriön omaavat osaavat olla ihania, he osaavat puhua kuulijansa uskomaan sitä, mihin tahtovat heidän uskovan ja näitä narsisteja on liikemiehissä, uskovaisissa, sijoittajissa ja kaikkialla siellä, missä heillä on mahdollisuus käyttää VALTAA.

Narsistinen persoonallisuus
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Narsistinen persoonallisuushäiriö

Michelangelo Caravaggio, Narkissos, 1594–1596.
ICD-9 301.81
Narsistinen persoonallisuushäiriö on psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980 hyväksytty ja persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa.[1] Kyseessä on yksilön sopeutumista haittaava, jäykkä ja pysyvä patologinen persoonallisuuden muoto, joka voi aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ympäristössä ja ongelmia ihmissuhteissa. ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi.

Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[2]

Narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa, heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö.[3] Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–3 prosentilla väestöstä.[1][4] Narsistisen luonnehäiriön arvellaan yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.[5]

Narsistisen luonnehäiriön vakavimmasta muodosta käytetään nimitystä psykopatia. Lievemmästä narsistisesta luonnehäiriöstä sen erottaa väkivaltaisuus. Usein on esitetty, ettei psykopaatti koe ahdistuksen ja masennuksen tunteita, mutta tosiasiassa hän ahdistuu ja masentuu, mutta vain joutuessaan sellaisten tosiasioiden eteen, joihin hän ei voi vaikuttaa manipuloimalla.[6]

Asianajaja Markku Salo on kirjoittanut kirjan Mahdoton ihminen vastapuolena (WSOY, ilmestyy 2009) narisistista oikeudenkäynnissä vastapuolena. Narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi.[7] Teoksen alkuperäinen kustantaja perui oikeudenkäynnin pelossa kirjan julkaisemisen, ja sen on ottanut julkaisuohjelmaansa WSOY.[8]

Sisällysluettelo [piilota]
1 Narsismin käsitteen synty
2 Narsisti-sanan alkuperä
3 Luonteenpiirteistä
4 Masennus
5 Hoito
6 Narsistikuvauksia taiteessa ja viestinnässä
7 Kirjallisuutta
8 Artikkelit
9 Lähteet
10 Aiheesta muualla