nopeus ja kantavuus

Jos asia on noin niin sitten täytyy haudata koko ajatus. Meille ei vaan ole mitään hyötyä 8M yhteydestä kun nopeus täällä päässä parhaimmillaankin vain 1,6M. Jos jollekkin tulee hyviä ideoita niin kirjoitelkaa...

ps kiitos vastauksesta.

hoo moilaska kirjoitti:

Jos asia on noin niin sitten täytyy haudata koko ajatus. Meille ei vaan ole mitään hyötyä 8M yhteydestä kun nopeus täällä päässä parhaimmillaankin vain 1,6M. Jos jollekkin tulee hyviä ideoita niin kirjoitelkaa...

ps kiitos vastauksesta.

Lue lisää

Kyllä tuohon nopeuteen uusimmalla standarsilla 100 m: stä luultavasti pääsee, jos moottorisahaa tontilta kaikki puut, mutta pätkiminen jää...siis yhteyteenkin ja ei sellaista määrää polttopuuta kukaan kerralla edes tarvitse!

Jos Wlan toimii sinulla noin heikosti niin tarkista asetukset ja käytetty kanava. Reilut 5 vuotta ollut käytössä eikä ole pätkinyt yhteyttä koskaan. Nopeuskaan ei ole ongelma ei aikaisemmin 8 megan yhteydellä eikä nyt 24 megan yhteydellä, nopeudet ovat 2 Wlanilla netissä olevalle koneelle samat kuin modeemiin kaapelilla kytketylle koneelle (8 megan yhteydellä mitattu nopeus 6-8 megaa jos vain yhdellä koneella nettiliikennettä, 24 megan yhteydellä 16-22 megaa).

Jos Wlan ei toimi niin kannattaa katsoa ne asetukset ja varmistaa ettei naapurustossa ole tukiasemia samalla kanavalla tai muita häiriöitä samoilla taajuuksilla (huom.BlueTooth toimii samalla taajuusalueella ja saattaa myös joskus häiritä Wlan yhteyttä). Myös laitteiden kunto (ja laatu) vaikuttaa toimivuuteen. LinkSys tukiasema (Cisco systemsin kuluttajabrandi) ja Wlan kortteina mm. Orinoco (Lucent tecnologiesin kuluttajabrandi) ja integroituina piireinä mm. Atheros piirejä ollut eikä toimimatonta/nikottelevaa ole vielä osunut omalle kohdalle.

Jokusella kaverilla USB-Wlan palikat ovat tökkineet, noista on selvitty heivaamalla USB-lelut kierrätyskeskukseen ja laittamalla kunnon sovittimet tilalle.

............ kirjoitti:

Jos Wlan toimii sinulla noin heikosti niin tarkista asetukset ja käytetty kanava. Reilut 5 vuotta ollut käytössä eikä ole pätkinyt yhteyttä koskaan. Nopeuskaan ei ole ongelma ei aikaisemmin 8 megan yhteydellä eikä nyt 24 megan yhteydellä, nopeudet ovat 2 Wlanilla netissä olevalle koneelle samat kuin modeemiin kaapelilla kytketylle koneelle (8 megan yhteydellä mitattu nopeus 6-8 megaa jos vain yhdellä koneella nettiliikennettä, 24 megan yhteydellä 16-22 megaa).

Jos Wlan ei toimi niin kannattaa katsoa ne asetukset ja varmistaa ettei naapurustossa ole tukiasemia samalla kanavalla tai muita häiriöitä samoilla taajuuksilla (huom.BlueTooth toimii samalla taajuusalueella ja saattaa myös joskus häiritä Wlan yhteyttä). Myös laitteiden kunto (ja laatu) vaikuttaa toimivuuteen. LinkSys tukiasema (Cisco systemsin kuluttajabrandi) ja Wlan kortteina mm. Orinoco (Lucent tecnologiesin kuluttajabrandi) ja integroituina piireinä mm. Atheros piirejä ollut eikä toimimatonta/nikottelevaa ole vielä osunut omalle kohdalle.

Jokusella kaverilla USB-Wlan palikat ovat tökkineet, noista on selvitty heivaamalla USB-lelut kierrätyskeskukseen ja laittamalla kunnon sovittimet tilalle.

Lue lisää

Niin, sillä, kuinka nopea Internet-yhteys jollain Jampolla on, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että WLAN: in eräs ominaisuus on, että se pätkii yhteyttä Internet-yhteyteen. WLAN ja Internet ovat fyysisesti kaksi eri asiaa: tietokone tai joku muu laite on yhteydessä Internet: iin WLAN: in välityksellä. WLAN on näkymätöntä verkkokaapelia. Internet-yhteys on koko ajan päällä, mutta WLAN ei, koska WLAN pätkii, jos joku naapuri liikuselee lähistöllä foliohattu tahi villamyssy päässään tai paljain päin tai jos pihalla tuuli puita tai pensaita heiluttelee, koska siitä tulee pahoja heijastuksia WLAN: iin ja se katkaisee laitteelta yhteyden Internet-yhteyteenkin.

WLAN pätkii kirjoitti:

Niin, sillä, kuinka nopea Internet-yhteys jollain Jampolla on, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että WLAN: in eräs ominaisuus on, että se pätkii yhteyttä Internet-yhteyteen. WLAN ja Internet ovat fyysisesti kaksi eri asiaa: tietokone tai joku muu laite on yhteydessä Internet: iin WLAN: in välityksellä. WLAN on näkymätöntä verkkokaapelia. Internet-yhteys on koko ajan päällä, mutta WLAN ei, koska WLAN pätkii, jos joku naapuri liikuselee lähistöllä foliohattu tahi villamyssy päässään tai paljain päin tai jos pihalla tuuli puita tai pensaita heiluttelee, koska siitä tulee pahoja heijastuksia WLAN: iin ja se katkaisee laitteelta yhteyden Internet-yhteyteenkin.

Lue lisää

Kumma juttu että itselläni ei ole ollut mitään ongelmia Wlanin kanssa. Ei todellakaan pätki. Etäisyys tukiasemalta (LinkSys eli CiscoSystemsin kuluttajabrandi) koneelle (Lucent Tecnologiesin Wlan palikka) on reilu 10 metriä ja välissä pari seinää. Naapurustossa useita Wlan tukiasemia mutta naapuruston kanssa sovittu kanavat niin etteivät häiritse toisiaan. Kukaan naapureistakaan ei ole valittanut että Wlan pätkisi.

Jos pätkii niin vika on joko laitteissa (surkeaa halpisromua tai muuten risoja), asetukset pielessä tai häiriöinen ympäristö.

Naapuruston käyttämät Wlan laitteet voivat häiritä kauempaakin samoin kuin samalla taajuusalueella toimivat BlueTooth laitteet ja tuo taajuusalue on siitä ikävä että sitä käyttää myös laaja valikoima muita laitteita (langattomia kameroita yms.). Eli jos Wlan yhteytesi pätkii niin selvitä mistä häiriöt tulevat ja poista aiheuttaja tai vaihda häiriöttömämmälle kanavalle (tai laita ne halpisromut kierrätykseen ja osta kunnon laitteet tilalle, laadukkaatkaan eivät maksa paljoa).

............. kirjoitti:

Kumma juttu että itselläni ei ole ollut mitään ongelmia Wlanin kanssa. Ei todellakaan pätki. Etäisyys tukiasemalta (LinkSys eli CiscoSystemsin kuluttajabrandi) koneelle (Lucent Tecnologiesin Wlan palikka) on reilu 10 metriä ja välissä pari seinää. Naapurustossa useita Wlan tukiasemia mutta naapuruston kanssa sovittu kanavat niin etteivät häiritse toisiaan. Kukaan naapureistakaan ei ole valittanut että Wlan pätkisi.

Jos pätkii niin vika on joko laitteissa (surkeaa halpisromua tai muuten risoja), asetukset pielessä tai häiriöinen ympäristö.

Naapuruston käyttämät Wlan laitteet voivat häiritä kauempaakin samoin kuin samalla taajuusalueella toimivat BlueTooth laitteet ja tuo taajuusalue on siitä ikävä että sitä käyttää myös laaja valikoima muita laitteita (langattomia kameroita yms.). Eli jos Wlan yhteytesi pätkii niin selvitä mistä häiriöt tulevat ja poista aiheuttaja tai vaihda häiriöttömämmälle kanavalle (tai laita ne halpisromut kierrätykseen ja osta kunnon laitteet tilalle, laadukkaatkaan eivät maksa paljoa).

Lue lisää

TOikin Jamppo syyttää kiertoilmauksin mahdollisia naapureita pätkivästä WLAN-yhteydestä, joka ei hänen väitteensä mukaan paljon yhtään pätki koska a) naapurit on kauhean mukavii ja b) omat laitteet on laadukkaita (vrt kalliimmat kuin naapurilla). Elämän tosiasiat kuitenkin menevät niin, että a) maailman kauheimmat (vrt vittttumaisimmat) ihmiset ovat naapureita ja b) naapurilla on aina kalliimmat (vrt laadukkaammat) vehkeet. Tolla Jampolla ei selvästikään (tai sitten hän puhuu muunneltua totuutta) ole WLAN: ia. Toi Jamppo saattaa olla WLAN-edustaja ja siksi sillä ei ole WLAN: ia, koska hänen pitäisi ainakin WLAN-edustajille maahantuojan toimesta annetun "koulutuksen" perusteella tietää, mistä puhuu ja juuri siksi hänellä ei itsellään ole. Aika selvä yhtälö?

............ kirjoitti:

Jos Wlan toimii sinulla noin heikosti niin tarkista asetukset ja käytetty kanava. Reilut 5 vuotta ollut käytössä eikä ole pätkinyt yhteyttä koskaan. Nopeuskaan ei ole ongelma ei aikaisemmin 8 megan yhteydellä eikä nyt 24 megan yhteydellä, nopeudet ovat 2 Wlanilla netissä olevalle koneelle samat kuin modeemiin kaapelilla kytketylle koneelle (8 megan yhteydellä mitattu nopeus 6-8 megaa jos vain yhdellä koneella nettiliikennettä, 24 megan yhteydellä 16-22 megaa).

Jos Wlan ei toimi niin kannattaa katsoa ne asetukset ja varmistaa ettei naapurustossa ole tukiasemia samalla kanavalla tai muita häiriöitä samoilla taajuuksilla (huom.BlueTooth toimii samalla taajuusalueella ja saattaa myös joskus häiritä Wlan yhteyttä). Myös laitteiden kunto (ja laatu) vaikuttaa toimivuuteen. LinkSys tukiasema (Cisco systemsin kuluttajabrandi) ja Wlan kortteina mm. Orinoco (Lucent tecnologiesin kuluttajabrandi) ja integroituina piireinä mm. Atheros piirejä ollut eikä toimimatonta/nikottelevaa ole vielä osunut omalle kohdalle.

Jokusella kaverilla USB-Wlan palikat ovat tökkineet, noista on selvitty heivaamalla USB-lelut kierrätyskeskukseen ja laittamalla kunnon sovittimet tilalle.

Lue lisää

saattaisi toimiakkin. Viitsisikö joku viel sanoa mitä laitteita tarvitsisin, ku en näistä tiedä...

Pätkii se WLAN kirjoitti:

TOikin Jamppo syyttää kiertoilmauksin mahdollisia naapureita pätkivästä WLAN-yhteydestä, joka ei hänen väitteensä mukaan paljon yhtään pätki koska a) naapurit on kauhean mukavii ja b) omat laitteet on laadukkaita (vrt kalliimmat kuin naapurilla). Elämän tosiasiat kuitenkin menevät niin, että a) maailman kauheimmat (vrt vittttumaisimmat) ihmiset ovat naapureita ja b) naapurilla on aina kalliimmat (vrt laadukkaammat) vehkeet. Tolla Jampolla ei selvästikään (tai sitten hän puhuu muunneltua totuutta) ole WLAN: ia. Toi Jamppo saattaa olla WLAN-edustaja ja siksi sillä ei ole WLAN: ia, koska hänen pitäisi ainakin WLAN-edustajille maahantuojan toimesta annetun "koulutuksen" perusteella tietää, mistä puhuu ja juuri siksi hänellä ei itsellään ole. Aika selvä yhtälö?

Lue lisää

Onko paha olo ja pitää purkautua täällä vai eivätkö omat systeemit toimi ja siksi mahdotonta uskoa että jollain muulla (=useimmilla muilla) toimisi ongelmitta.

hoo moilaska kirjoitti:

Jos asia on noin niin sitten täytyy haudata koko ajatus. Meille ei vaan ole mitään hyötyä 8M yhteydestä kun nopeus täällä päässä parhaimmillaankin vain 1,6M. Jos jollekkin tulee hyviä ideoita niin kirjoitelkaa...

ps kiitos vastauksesta.

Lue lisää

Siis eihän nyt ainakaan siten, että yhdellä koneella on menty jollekin yhteysnopeutta mittaavalle sivulle... ja samaan aikaan kahdella muulla koneella on ollut torrent-lataukset tai YouTube-videot menossa =)? Ja onhan niin, etteivät tietokoneet ole vuosimallia "keppi ja kirves"? Olen muutamalta tutulta kuullut valitusta "hitaasta nettiyhteydestä", ja mentyäni katsomaan huomannut heidän koneensa vuosituhannen alun malleiksi. Käytä sellaisella sitten sujuvasti nykyisiä liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältäviä nettisivuja.

Itse kokeilisin seuraavasti:
1. Laita vain yksi kone päälle.
2. Mene parilla selainikkunalla esimerkiksi YouTubeen ja laita jokaiseen ikkunaan latautumaan jokin pitkä video.
3. Tarkkaile sopivalla sovelluksella datan siirtonopeutta - Windowsissa esimerkiksi Tehtävienhallinnan Verkko-välilehti. Jos Verkko-sovellus sanoo yhteytesi nopeudeksi 100 Mbps (mikä tarkoittaa koneesi verkkosovittimen maksiminopeutta) ja tilaamasi nettiyhteyden nopeus on 8 Mbps, niin sovellukseen latausten aikana piirtyvän käyrän pitäisi sijoittua pystyakselilla suunnilleen 8% kohdalle. Mihin se sinulla asettuu?

Jos 8 Mbps yhteys osoittautuu tuollakin testillä hälyttävän hitaaksi, niin kysy asiasta ensin operaattorilta. On toki täysin mahdollista jakaa 100 metrin päähän tuleva nopeampi kiinteä yhteys langattomasti kotiisi, jos olosuhteet ovat suotuisat. En kuitenkaan ryhtyisi tähän ennen operaattorin tekemiä mittauksia. Jos operaattori ryhtyy mittaamaan yhteysnopeutesi talollesi asti, pyydä sitä samalla vaivalla mittaamaan siihen 100 metrin päässä sijaitsevaan taloon tuleva *todellinen* nopeus. Tilanteesi kuvauksesta päättelen, että talot sijaitsevat haja-asutusalueella ja matkaa ADSL-keskukseen on reilusti. Operaattori voi tuskin tarjota sinne toiseenkaan taloon perus-ADSL:ää suurempaa nimellisnopeutta (eli sitä 8 megaa), ja senkin todellinen nopeus on kysymysmerkki ennen mittaamista.

Antennit muuten todellakin auttavat - parhaimmillaan hyvin rakennettua WLAN-verkkoa ei erota kaapeli-Ethernetistä.

On turha väittää pätkimistä WLAN:in "ominaisuudeksi", jos ainoat kokemukset siitä ovat tilanteista, joissa on lähtökohtaisesti yritetty soveltaa WLAN-tekniikkaa väärissä kohteissa. Jos yrittää saada WLAN:in toimimaan runsaasti häiriöitä sisältävässä ympäristössä marketista ostetulla tukiasemalla oletusasetuksin, niin on pikemmin ihme, jos yhteys ei pätki. On aivan sama tilanne, kuin jos lähdettäisiin liittämään kilometrien päässä olevaa tietokonetta kytkimeen pitkällä Ethernet-kaapelilla. Ja sitten kun se ei toimi - ei edes teoriassa standardien mukaan - tultaisiin itkemään nettipalstoille, että "Ethernet on ihan pyllystä, se ei toimi ei-ei, voi kyynel". Ei ole tekniikan vika, jos soveltamiskohde on väärä ja soveltaja ei osaa asiaansa.

> WLAN-sovittimen käytännön siirtonopeus on n 30% siitä, mitä myyntipakkauksen kyljessä lukee.
Mikä on pointtisi tässä? Harrastetaanpa vähän yläastetasoista matematiikkaa.
a) 0.30*54 Mbps = 16.2 Mbps.
b) 0.30*300 Mbps = 90 Mbps.
Eli sama rautalankana: Tavallisella g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa vielä 24-megainen kiinteä yhteys ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys. Väitteesi "Täytyy olla todella kehnoa lankaa siellä, jos et sillä pärjää WLAN-nopeksille." on näin ollen täysin perusteeton Hoo Moilaskan kuvaamassa tilanteessa.

MVJ kirjoitti:

Antennit muuten todellakin auttavat - parhaimmillaan hyvin rakennettua WLAN-verkkoa ei erota kaapeli-Ethernetistä.

On turha väittää pätkimistä WLAN:in "ominaisuudeksi", jos ainoat kokemukset siitä ovat tilanteista, joissa on lähtökohtaisesti yritetty soveltaa WLAN-tekniikkaa väärissä kohteissa. Jos yrittää saada WLAN:in toimimaan runsaasti häiriöitä sisältävässä ympäristössä marketista ostetulla tukiasemalla oletusasetuksin, niin on pikemmin ihme, jos yhteys ei pätki. On aivan sama tilanne, kuin jos lähdettäisiin liittämään kilometrien päässä olevaa tietokonetta kytkimeen pitkällä Ethernet-kaapelilla. Ja sitten kun se ei toimi - ei edes teoriassa standardien mukaan - tultaisiin itkemään nettipalstoille, että "Ethernet on ihan pyllystä, se ei toimi ei-ei, voi kyynel". Ei ole tekniikan vika, jos soveltamiskohde on väärä ja soveltaja ei osaa asiaansa.

> WLAN-sovittimen käytännön siirtonopeus on n 30% siitä, mitä myyntipakkauksen kyljessä lukee.
Mikä on pointtisi tässä? Harrastetaanpa vähän yläastetasoista matematiikkaa.
a) 0.30*54 Mbps = 16.2 Mbps.
b) 0.30*300 Mbps = 90 Mbps.
Eli sama rautalankana: Tavallisella g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa vielä 24-megainen kiinteä yhteys ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys. Väitteesi "Täytyy olla todella kehnoa lankaa siellä, jos et sillä pärjää WLAN-nopeksille." on näin ollen täysin perusteeton Hoo Moilaskan kuvaamassa tilanteessa.

Lue lisää

No on bittiä pär sekunti ei tavua byteä, tavu on khseksan (8) bittiä

Wlan käyttäjä kirjoitti:

Onko paha olo ja pitää purkautua täällä vai eivätkö omat systeemit toimi ja siksi mahdotonta uskoa että jollain muulla (=useimmilla muilla) toimisi ongelmitta.

Sinulla näyttäisi lääkitys olevan niin hyvin kohdallaan, että et halua edes ajatella, kuinka maailma tdellisuudessa toimii, vaan elä omassa erityisen ideaalissa idyllissäsi vieno hymy koko ajan kaikesta atk-vastoinkäymisestäsi huolimatta kasvoillasi. No onhan niitä sellsiakin henkilöitä, jotka siitä huolimatta, ettei heille ole mitään lääkitystä onnistuttu määräämään (tai he eivät noudata saamaansa lääkemääräystä), kieltäytyvät itsepintisesti myöntämästä elämän tosiasioita

Kehnoa lankaa kirjoitti:

No on bittiä pär sekunti ei tavua byteä, tavu on khseksan (8) bittiä

Hienoa, lienemme siis samaa mieltä siitä, että Mbps tarkoittaa "megabits per second". Ja tavu (byte, merkitään isolla B:llä) tosiaan on se kahdeksan bittiä. Mutta mikä on tuon viestisi pointti? Katsotko sen
a) vahvistavan
b) kiistävän
c) jotenkin muuten liittyvän asiaan
eilisen viestini johtopäätöksen, että g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa vielä 24-megainen kiinteä yhteys ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys?

MVJ kirjoitti:

Hienoa, lienemme siis samaa mieltä siitä, että Mbps tarkoittaa "megabits per second". Ja tavu (byte, merkitään isolla B:llä) tosiaan on se kahdeksan bittiä. Mutta mikä on tuon viestisi pointti? Katsotko sen
a) vahvistavan
b) kiistävän
c) jotenkin muuten liittyvän asiaan
eilisen viestini johtopäätöksen, että g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa vielä 24-megainen kiinteä yhteys ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys?

Lue lisää

kertoa noin suurinpiirtein mitä laitteita tarvitsen ko tilanteessa? Pysyyköhän nopeus vielä 100m päässäkin hyvillä wlaneilla esim 6 megassa?? Lumi/ vesisade vaikuttaa ilmeisesti radikaalisti nopeuteen??


KIITOS muuten kun vaivaudutte antamaan komenttia :)

hoo moilaska kirjoitti:

kertoa noin suurinpiirtein mitä laitteita tarvitsen ko tilanteessa? Pysyyköhän nopeus vielä 100m päässäkin hyvillä wlaneilla esim 6 megassa?? Lumi/ vesisade vaikuttaa ilmeisesti radikaalisti nopeuteen??


KIITOS muuten kun vaivaudutte antamaan komenttia :)

Lue lisää

Kutsutaan sitä 100 m päässä olevaa taloa A:ksi ja kotitaloasi B:ksi. Avaat siis sinne ADSL-yhteyden 8/1 Mbps. Käytetään tässä esimerkissä D-Linkin laitteita.

Verkon perusrakenne on tällainen:
1. Tarvitset taloon A ADSL-modeemin, reitittimen ja WLAN-tukiaseman. Kannattaa ostaa yhdistelmälaite, joka sisältää kaikki nämä kolme ominaisuutta.
2. Tarvitset taloon B langattoman sillan ja tukiaseman.
a) Jos kaikki kolme tietokonettasi tarvitsevat vain langatonta yhteyttä, hankitaan laite, joka hoitaa molemmat toiminnot samanaikaisesti (silta langattoman linkin taloon A ja tukiasema langattomat asiakkaat talossa B).
b) Jos taas tarvitset myös Ethernet-kaapeliyhteyden joillekin koneillesi talossa B, voidaan hankkia myös edullinen kytkin ja liittää se silta/tukiasemaan.
Muitakin vaihtoehtoja hoitaa tämä talon B päässä toki on, laitekokoonpano riippuu tarpeistasi.
3. Lisäksi hankkisin sekä talon A että B päähän ulkokäyttöön tarkoitetun, sopivalla vahvistuksella varustetun suuntaavan antennin. Ne kiinnitetään näköyhteydelle talojen seiniin ja suunnataan säteilykuvion mukaisesti niin tarkoin kuin suinkin toisiaan kohti. Antenniin laitetaan erityinen antennikaapeli, joka vedetään seinän tai ikkunanpokan läpi sisätilaan ja edelleen kiinnitetään verkkolaitteeseen.

D-Linkin laitteita, joilla tällainen verkko voidaan toteuttaa ovat esimerkiksi seuraavat.
1. DSL-2640B (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10382).
2. DWL-2100AP (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=6852).
3. ANT24-0801 (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1638) ja ANT24-1201
(http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=19539).

Lopullinen kokoonpano määräytyy pitkälle sen mukaan, mitkä laitemallit tukevat ulkoisen tehokkaamman antennin käyttöä. Tästä syystä voi olla, että myös taloon A tarvitaan DWL-2100AP sillan toiseksi pääksi (ainakin sen kanssa näitä antenneja voi käyttää). Lisäksi on tarkastettava, onko DWL-2100AP:ssä yhdistetty silta tukiasema -toimintomoodi - todennäköisesti nykyinen laiteohjelmisto (firmware) tällaisen mahdollistaa. Jos ei ole, voidaan homma hoitaa talossa B esimerkiksi kahdella DWL-2100AP:lla.

Käyttäisin näistä antenneista sinun tilanteessasi ANT24-1201:a, jossa on huomattavasti kapeampi säteilykuvio (jollainen on juuri hyvä tällaisen vain kahden pisteen välisen langattoman linkin luomiseen). Näissä näyttää tulevan kaapelit mukana, mutta voidaan tarvita oikeilla liittimillä varustettuja kaapeleita, jollaiset myös löytyvät parilla kympillä Verkkokauppa.comista. (HUOM. On kuitenkin aina valittava niin lyhyt antennikaapeli kuin suinkin, koska nekin vaimentavat signaalia.)

ANT24-0801:lle ilmoitetaan 600 m ja ANT24-1201:lle 1 km etäisyyksiksi, joilla ne liikennöivät vielä 54 Mbps nopeudella. Näihin kannattaa aina suhtautua varauksin, mutta juuri näitä antenneja käyttäen olen rakentanut verkon, jossa välimatkat olivat 300 metrin luokkaa. Ainakaan kyseisessä verkossa langattomien linkkien takana olevissa talouksissa ei ole tähän päivään mennessä valitettu netin hitautta tai katkeilua, olkoon sitten lumi- tai vesisadekeli tai aurinkoista =) Ja verkko on toiminut kohta viisi vuotta suhteellisen vähäisillä laiteuusimisilla. Useat omat testit asennuksen jälkeen antoivat latausnopeudeksi 85-90 % laajakaistayhteyden nimellisnopeudesta - siis saman kuin kone olisi Ethernet-kaapelilla kiinni suoraan reitittimessä.

Laitehankinnat maksavat pikaisesti laskien 350-400 euroa. Ei siis ihan vähän... Mutta todennäköisesti paljon vähemmän kuin kaapelin kaivuutus talojen väliin laajakaistaoperaattorillasi.

MVJ kirjoitti:

Hienoa, lienemme siis samaa mieltä siitä, että Mbps tarkoittaa "megabits per second". Ja tavu (byte, merkitään isolla B:llä) tosiaan on se kahdeksan bittiä. Mutta mikä on tuon viestisi pointti? Katsotko sen
a) vahvistavan
b) kiistävän
c) jotenkin muuten liittyvän asiaan
eilisen viestini johtopäätöksen, että g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa vielä 24-megainen kiinteä yhteys ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys?

Lue lisää

Operaattorin laajakaistatarjouksessa sanotaan pienellä: lähiverkon siirtonopeuden vuoksi liittymän todellinen tiedonsiirtonopeus saattaa jäädä huomattavasti alhaisemmaksi kuin nopeus, josta tarjouksessa puhutaan. Operaattori ei suoraan sano, mutta tarkoittaa WLAN-lähiverkkoa.

Niin se liittyy! kirjoitti:

Operaattorin laajakaistatarjouksessa sanotaan pienellä: lähiverkon siirtonopeuden vuoksi liittymän todellinen tiedonsiirtonopeus saattaa jäädä huomattavasti alhaisemmaksi kuin nopeus, josta tarjouksessa puhutaan. Operaattori ei suoraan sano, mutta tarkoittaa WLAN-lähiverkkoa.

Lue lisää

Niin laajakaistaliittymien kuin WLAN-standardienkin nopeudet ilmoitetaan poikkeuksetta bitteinä sekunneissa - ei tavuina sekunneissa. Näin ollen se tosiasia, että tavu on kahdeksan bittiä, ei liity väitteisiisi millään lailla. Minulle se kertoo pikemmin siitä, että tietoliikenteen perusasiat ovat "hieman" hakusessa... Muuten ei tarvitsisi turvautua tällaisiin hätäkeinoihin huomattuaan joutuneensa mutu-väitteineen heikoille jäille.

Vaikka operaattori näin sanoisikin ja tarkoittaisi WLAN-lähiverkkoa, niin se ei kumoa mitenkään sitä ylläoleviin yksinkertaisiin laskutoimituksiin perustuvaa tosiasiaa, että että g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa kiinteä yhteys 24 megaan asti ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys. Laskutoimitusten lisäksi se omalla kohdallani perustuu myös kokemukseen useista rakennetuista langattomista verkoista.

MVJ kirjoitti:

Niin laajakaistaliittymien kuin WLAN-standardienkin nopeudet ilmoitetaan poikkeuksetta bitteinä sekunneissa - ei tavuina sekunneissa. Näin ollen se tosiasia, että tavu on kahdeksan bittiä, ei liity väitteisiisi millään lailla. Minulle se kertoo pikemmin siitä, että tietoliikenteen perusasiat ovat "hieman" hakusessa... Muuten ei tarvitsisi turvautua tällaisiin hätäkeinoihin huomattuaan joutuneensa mutu-väitteineen heikoille jäille.

Vaikka operaattori näin sanoisikin ja tarkoittaisi WLAN-lähiverkkoa, niin se ei kumoa mitenkään sitä ylläoleviin yksinkertaisiin laskutoimituksiin perustuvaa tosiasiaa, että että g-standardin tukiasemalla voidaan hyvin jakaa kiinteä yhteys 24 megaan asti ja n-standardin tukiasemalla 100 megan kuituyhteys. Laskutoimitusten lisäksi se omalla kohdallani perustuu myös kokemukseen useista rakennetuista langattomista verkoista.

Lue lisää

Jos siihen laittaa ethernetkaapelin, niin tulee lähiverkkoon yhtä lujaa kuin internetliittymään. Tosi yksinkertaista! WLAN on vain niitä varten, kenellä ei ole mahdollisuutta tai varaa vetää lankaa eli kaapelia eli ethernetiä eli langallista lähiverkkoa. WLAN on epäluotettava yhteysmenetelmä otettaessa tietokoneesta tai mistä tahansa tiedostojensiirtovälineestä yhteyttä internet-yhteyteen (internet-yhteys ja WLAN ovat fyysisestikin kaksi eri asiaa, vaikka kaikki syyttääkin operaattoria (tai naapuria), kun niitten WLAN ei yhdistä internet-yhteyteenkään) tai tulostimeen tai verkkolevyyn, koska se pätkii hidasta yhteyttä niihin kaikkiin. Ei tartte olla kuin *ittumainen naapuri, joka ei suostu kaataan tontiltaan tuulessa huojuvia puita ja pensaita ja jättää oman WLANinsa *ittuillessaan päälle, vaikka sillä on ethernet ja kaiken huipuksi hiipailee päivät ja yöt pitkät tontillaan foliohattu päässään, että tulisi siitäkin yhä pahempia heijastuksia sun WLANiis, että se kyykkäis.

WLAN pätkii kirjoitti:

Jos siihen laittaa ethernetkaapelin, niin tulee lähiverkkoon yhtä lujaa kuin internetliittymään. Tosi yksinkertaista! WLAN on vain niitä varten, kenellä ei ole mahdollisuutta tai varaa vetää lankaa eli kaapelia eli ethernetiä eli langallista lähiverkkoa. WLAN on epäluotettava yhteysmenetelmä otettaessa tietokoneesta tai mistä tahansa tiedostojensiirtovälineestä yhteyttä internet-yhteyteen (internet-yhteys ja WLAN ovat fyysisestikin kaksi eri asiaa, vaikka kaikki syyttääkin operaattoria (tai naapuria), kun niitten WLAN ei yhdistä internet-yhteyteenkään) tai tulostimeen tai verkkolevyyn, koska se pätkii hidasta yhteyttä niihin kaikkiin. Ei tartte olla kuin *ittumainen naapuri, joka ei suostu kaataan tontiltaan tuulessa huojuvia puita ja pensaita ja jättää oman WLANinsa *ittuillessaan päälle, vaikka sillä on ethernet ja kaiken huipuksi hiipailee päivät ja yöt pitkät tontillaan foliohattu päässään, että tulisi siitäkin yhä pahempia heijastuksia sun WLANiis, että se kyykkäis.

Lue lisää

> Jos siihen laittaa ethernetkaapelin, niin tulee lähiverkkoon yhtä lujaa kuin internetliittymään
Kyllä, mutta vain korkeintaan yhtä lujaa. Eikä ole merkitystä sillä, onko kyseessä 10- vai 100-megainen tai jopa gigabitin Ethernet, jos puhumme 8 Mbps laajakaistaliittymästä. Sitä paitsi langallisessakin verkossa saadaan käytännössä 85-90 % liittymän nimellisnopeudesta.

Jos
- laajakaistaliittymän nopeus on 8 Mbps
- reitittimen Ethernet-portin nopeus on 100 Mbps => käytännössä 85 Mbps
- langaton tukiasema on g-standardia (54 Mbps) => käytännössä 16.2 Mbps (laskettu yllä),
niin väitän peruskoulun ala-asteen matematiikan oppimäärään tukeutuen, että sekä
a) 85 Mbps > 8 Mbps että
b) 16.2 Mbps > 8 Mbps.
Sinun WLAN:ia koskevista väitteistäsi (joita et ole tähän mennessä vaivautunut perustelemaan) seuraa, että katsot pätevän 16.2 Mbps WLAN on vain niitä varten, kenellä ei ole mahdollisuutta tai varaa vetää lankaa eli kaapelia eli > ethernetiä eli langallista lähiverkkoa.
Katsopa www.verkkokauppa.comista hintoja. Kotikäyttöön tarkoitetut modeemi/reitittimet ovat jopa hieman halvempia kuin modeemi/reititin/tukiasemat.

> hiipailee päivät ja yöt pitkät tontillaan foliohattu päässään
Keskustelua on turha jatkaa, koska
- sinulla ei ole esittää vastauksia kysymyksiin
- minulla ei ole esittää kommentteja foliohattuisiin naapureihin, pieniin vihreisiin miehiin, mihinkähän seuraavaksi... =)

MVJ kirjoitti:

Kutsutaan sitä 100 m päässä olevaa taloa A:ksi ja kotitaloasi B:ksi. Avaat siis sinne ADSL-yhteyden 8/1 Mbps. Käytetään tässä esimerkissä D-Linkin laitteita.

Verkon perusrakenne on tällainen:
1. Tarvitset taloon A ADSL-modeemin, reitittimen ja WLAN-tukiaseman. Kannattaa ostaa yhdistelmälaite, joka sisältää kaikki nämä kolme ominaisuutta.
2. Tarvitset taloon B langattoman sillan ja tukiaseman.
a) Jos kaikki kolme tietokonettasi tarvitsevat vain langatonta yhteyttä, hankitaan laite, joka hoitaa molemmat toiminnot samanaikaisesti (silta langattoman linkin taloon A ja tukiasema langattomat asiakkaat talossa B).
b) Jos taas tarvitset myös Ethernet-kaapeliyhteyden joillekin koneillesi talossa B, voidaan hankkia myös edullinen kytkin ja liittää se silta/tukiasemaan.
Muitakin vaihtoehtoja hoitaa tämä talon B päässä toki on, laitekokoonpano riippuu tarpeistasi.
3. Lisäksi hankkisin sekä talon A että B päähän ulkokäyttöön tarkoitetun, sopivalla vahvistuksella varustetun suuntaavan antennin. Ne kiinnitetään näköyhteydelle talojen seiniin ja suunnataan säteilykuvion mukaisesti niin tarkoin kuin suinkin toisiaan kohti. Antenniin laitetaan erityinen antennikaapeli, joka vedetään seinän tai ikkunanpokan läpi sisätilaan ja edelleen kiinnitetään verkkolaitteeseen.

D-Linkin laitteita, joilla tällainen verkko voidaan toteuttaa ovat esimerkiksi seuraavat.
1. DSL-2640B (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=10382).
2. DWL-2100AP (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=6852).
3. ANT24-0801 (http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=1638) ja ANT24-1201
(http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=19539).

Lopullinen kokoonpano määräytyy pitkälle sen mukaan, mitkä laitemallit tukevat ulkoisen tehokkaamman antennin käyttöä. Tästä syystä voi olla, että myös taloon A tarvitaan DWL-2100AP sillan toiseksi pääksi (ainakin sen kanssa näitä antenneja voi käyttää). Lisäksi on tarkastettava, onko DWL-2100AP:ssä yhdistetty silta tukiasema -toimintomoodi - todennäköisesti nykyinen laiteohjelmisto (firmware) tällaisen mahdollistaa. Jos ei ole, voidaan homma hoitaa talossa B esimerkiksi kahdella DWL-2100AP:lla.

Käyttäisin näistä antenneista sinun tilanteessasi ANT24-1201:a, jossa on huomattavasti kapeampi säteilykuvio (jollainen on juuri hyvä tällaisen vain kahden pisteen välisen langattoman linkin luomiseen). Näissä näyttää tulevan kaapelit mukana, mutta voidaan tarvita oikeilla liittimillä varustettuja kaapeleita, jollaiset myös löytyvät parilla kympillä Verkkokauppa.comista. (HUOM. On kuitenkin aina valittava niin lyhyt antennikaapeli kuin suinkin, koska nekin vaimentavat signaalia.)

ANT24-0801:lle ilmoitetaan 600 m ja ANT24-1201:lle 1 km etäisyyksiksi, joilla ne liikennöivät vielä 54 Mbps nopeudella. Näihin kannattaa aina suhtautua varauksin, mutta juuri näitä antenneja käyttäen olen rakentanut verkon, jossa välimatkat olivat 300 metrin luokkaa. Ainakaan kyseisessä verkossa langattomien linkkien takana olevissa talouksissa ei ole tähän päivään mennessä valitettu netin hitautta tai katkeilua, olkoon sitten lumi- tai vesisadekeli tai aurinkoista =) Ja verkko on toiminut kohta viisi vuotta suhteellisen vähäisillä laiteuusimisilla. Useat omat testit asennuksen jälkeen antoivat latausnopeudeksi 85-90 % laajakaistayhteyden nimellisnopeudesta - siis saman kuin kone olisi Ethernet-kaapelilla kiinni suoraan reitittimessä.

Laitehankinnat maksavat pikaisesti laskien 350-400 euroa. Ei siis ihan vähän... Mutta todennäköisesti paljon vähemmän kuin kaapelin kaivuutus talojen väliin laajakaistaoperaattorillasi.

Lue lisää

Kiitti tosi hyvästä selvityksestä. Näillä tiedoilla luulen pärjääväni. Tulee aika kalliiksi, mutta harkitsen silti verkon rakentamista...

MVJ kirjoitti:

> Jos siihen laittaa ethernetkaapelin, niin tulee lähiverkkoon yhtä lujaa kuin internetliittymään
Kyllä, mutta vain korkeintaan yhtä lujaa. Eikä ole merkitystä sillä, onko kyseessä 10- vai 100-megainen tai jopa gigabitin Ethernet, jos puhumme 8 Mbps laajakaistaliittymästä. Sitä paitsi langallisessakin verkossa saadaan käytännössä 85-90 % liittymän nimellisnopeudesta.

Jos
- laajakaistaliittymän nopeus on 8 Mbps
- reitittimen Ethernet-portin nopeus on 100 Mbps => käytännössä 85 Mbps
- langaton tukiasema on g-standardia (54 Mbps) => käytännössä 16.2 Mbps (laskettu yllä),
niin väitän peruskoulun ala-asteen matematiikan oppimäärään tukeutuen, että sekä
a) 85 Mbps > 8 Mbps että
b) 16.2 Mbps > 8 Mbps.
Sinun WLAN:ia koskevista väitteistäsi (joita et ole tähän mennessä vaivautunut perustelemaan) seuraa, että katsot pätevän 16.2 Mbps WLAN on vain niitä varten, kenellä ei ole mahdollisuutta tai varaa vetää lankaa eli kaapelia eli > ethernetiä eli langallista lähiverkkoa.
Katsopa www.verkkokauppa.comista hintoja. Kotikäyttöön tarkoitetut modeemi/reitittimet ovat jopa hieman halvempia kuin modeemi/reititin/tukiasemat.

> hiipailee päivät ja yöt pitkät tontillaan foliohattu päässään
Keskustelua on turha jatkaa, koska
- sinulla ei ole esittää vastauksia kysymyksiin
- minulla ei ole esittää kommentteja foliohattuisiin naapureihin, pieniin vihreisiin miehiin, mihinkähän seuraavaksi... =)

Lue lisää

Kysymyksessä ei ole kysymys, vaan väite: sinä väität vähän alle 100% ja että ei siellä kukaan naapurissakaan hiippaile, vaikka tämäkin on eräs suurimmista naapureitten välisten riitojen aiheuttajista, että siellä joku naapurissa yötä päivää ihan selvästi hiippailee ja tömisteleekin.