Mitä pitäisi tehdä, kun lapsella alkaa lukio ja hän haluaisi uskonnon sijasta opiskella elämänkatsomustietoa. Ilmeisesti hänen pitäisi näin ollen erota kirkosta. Hän on ennen opiskellut uskontoa.
Lapsi on ollut puolitoista vuotta aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa, mm. ohjannut riparilaisia reileillä. Pelkään, ettei häntä enää oteta mukaan toimintaan eroamisen takia. Hän vakuutti minulle, ettei päätökseen liity uskonnollisuutta, hän vain haluaa opiskella uskonnon sijaan elämänkatsomustietoa. Hän haluaisi "neutraalin kuvan" maailmasta.
Onko tässä järkeä? Eroaako elämänkatsomustieto uskonnosta niin radikaalisti, että se tosiaan olisi järkevämpi vaihtoehto? Ja vielä minusta tärkein kysymys: saako lapsi yhä esim. olla mukana reileillä "isosena"? Tämä ehkä kuuluisi opiskelu-osioon, mutta tämä tuntuu silti oikealta paikalta.
Minun lastani ei liitetty kirkkoon ja hän kävi ET-opetuksessa, kunnes sitten halusi uskonnonopetukseen, koska ei pitänyt uudesta ET-opesta. Mikäs siinä, annoin luvan. Sitten hän halusi rippileirille ja annoin siihenkin luvan. Hänen tätinsä sen maksoi, en minä. Sitten hän meni konfirmaatioon ja on nyt kai sitten vieläkin kirkon jäsen. Typerää mielestäni, mutta itsepä makselee veronsa.
musta et on ihan täysin turha aine. Uskonto sen sijaan on hyvä, eikä siinä vaan tätä kristinuskoo käydä läpi. Siinä käydään myöskin oikeeta ja väärää, sekä kerrotaan muista maailman uskonnoista.
Lapsen päätöstä kannattaa tietenki kunnioittaa mut sinuna yrittäsin vielä kääntää sen pään.
"Lapsen päätöstä kannattaa tietenki kunnioittaa mut sinuna yrittäsin vielä kääntää sen pään. "
- Huomaatko kuinka korni lause sinulla? Ota raamattu käteen ja mätki? Hitto!
"Mitä pitäisi tehdä, kun lapsella alkaa lukio ja hän haluaisi uskonnon sijasta opiskella elämänkatsomustietoa. Ilmeisesti hänen pitäisi näin ollen erota kirkosta. Hän on ennen opiskellut uskontoa."
En tiedä pitääkö erota kirkosta, mutta jos asia on niin se on epätasa-arvoista.
"Onko tässä järkeä? Eroaako elämänkatsomustieto uskonnosta niin radikaalisti, että se tosiaan olisi järkevämpi vaihtoehto?"
Lukiossa elämänkatsomustieto on lähellä psykologiaa ja filosofiaa. Elämänkatsomustiedossa opitaan ymmärtämään muita kulttuureja ja uskontoja, joka on milestäni aika vähäistä uskonnonopetuksessa.
"Ja vielä minusta tärkein kysymys: saako lapsi yhä esim. olla mukana reileillä "isosena"? Tämä ehkä kuuluisi opiskelu-osioon, mutta tämä tuntuu silti oikealta paikalta."
En tiedä, mutta oletan että vain kirkonjäsenet voivat olla isosina, mutta isosena olo on vain todella pieni osa ihmisen elämästä ja se pieni aika joka saataisiin kannattaa kuluttaa opiskeluun.
Tietoa elämänkatsomustiedosta löydät et-sivustolta: http://www.et-opetus.fi Siellä on mm. opetussuunnitelmat ja esitelty oppiainetta.
Uskonnon opetus pyörii paljon ev.lut. uskonnon ympärillä, ET:ssä käsitellään katsomuksellisia asioita paljon laajemmin ilman "kristinuskon sumentamia silmälaseja" :-)
