onko pakko opiskella jos osaa

että osaat vai itsekös vain niin luulet?

Nimetön... kirjoitti:

että osaat vai itsekös vain niin luulet?

Itse tiedän osaavani. Tosin oppiminen ei koskaan lopu, onneksi. Säilyy haaste taiteen tekemiseen.

109276 kirjoitti:

Itse tiedän osaavani. Tosin oppiminen ei koskaan lopu, onneksi. Säilyy haaste taiteen tekemiseen.

mutta kannattaa kuitenkin käydä koulussa, että muutkin sen osaamisen vahvistavat. Muutoin se jää vain omaksi luuloksi minkä toteat vasta jäljestäpäin.

Nimetön... kirjoitti:

mutta kannattaa kuitenkin käydä koulussa, että muutkin sen osaamisen vahvistavat. Muutoin se jää vain omaksi luuloksi minkä toteat vasta jäljestäpäin.

Ohoh. Taisit vastata alunperin vahingossa minun tekstiini kun kysyit osaamisesta. ihmettelinkin hieman että miksi kun en puhunut omasta osaamisestani mitään. En siis ole ketjun aloittaja.

109276 kirjoitti:

Ohoh. Taisit vastata alunperin vahingossa minun tekstiini kun kysyit osaamisesta. ihmettelinkin hieman että miksi kun en puhunut omasta osaamisestani mitään. En siis ole ketjun aloittaja.

Lue lisää

Joten kyllä se perille menee koska hänhän kyselee.

on hyvä siinä mielessä, että siellä saa varmasti tiedon perustekniikoista, omaehtoisena se tapahtuu yrityksen ja erehdyksen tietä ja monet hyödylliset asiat saattavat jäädä iäksi tuntemattomiksi. Mutta opiskelu oppilaitoksessa ei takaa taiteiljaksi tuloa. Siihen tarvitaan sitä paloa ja intohimoa, josta aloittajakin antaa hiukan vihiä.

Tuolla toisessa ketjussa käydään (tai käytiin) keskustelua Lihavainen-nimisestä harratelijasta. Kommentoin siellä juuri siksi, että näen hänessä todellisen taiteilijan idun. Hänessä on uskallusta, rohkeutta ja asiaan paneutumisen intohimoa, joita ilman ei kunnon taiteilijaa synny. Hän kumoaa näkyvästi ne teesit, jotka esität kommentissasi näin:
"Itseoppineilla useimmiten on taiteentekemisen perussynnit ja tuloksia ei voisi kutsua taiteeksi! Eli olisi kyseessä esimerkiksi öljyvärimaalari, jollaisia useimmat itseoppineet taiteen yrittäjät ovat."

Vasta pari kolme vuotta maalanneena hän käyttää suvereenisti öljyvärejä ja tekee vahvoja maalauksia. Tällainen lahjakkuus ei mielestäni tarvitse muuta kuin maalaamisen teknisten seikkojen opettamisen. Niillä säästää aikaa, rahaa ja varmistaa monipuolisen osaamisen aikaa kestävillä tekotavoilla. Mutta että hän istuisi hinkkaamassa vuosikausia harjoitustöitä on sulaa ajan hukkaamista ja sisältää ainaisen vaaran, että usko omiin kykyihin ja into maalamiseen latis/tuu/tetaan

Henry Moore kirjoitti:

on hyvä siinä mielessä, että siellä saa varmasti tiedon perustekniikoista, omaehtoisena se tapahtuu yrityksen ja erehdyksen tietä ja monet hyödylliset asiat saattavat jäädä iäksi tuntemattomiksi. Mutta opiskelu oppilaitoksessa ei takaa taiteiljaksi tuloa. Siihen tarvitaan sitä paloa ja intohimoa, josta aloittajakin antaa hiukan vihiä.

Tuolla toisessa ketjussa käydään (tai käytiin) keskustelua Lihavainen-nimisestä harratelijasta. Kommentoin siellä juuri siksi, että näen hänessä todellisen taiteilijan idun. Hänessä on uskallusta, rohkeutta ja asiaan paneutumisen intohimoa, joita ilman ei kunnon taiteilijaa synny. Hän kumoaa näkyvästi ne teesit, jotka esität kommentissasi näin:
"Itseoppineilla useimmiten on taiteentekemisen perussynnit ja tuloksia ei voisi kutsua taiteeksi! Eli olisi kyseessä esimerkiksi öljyvärimaalari, jollaisia useimmat itseoppineet taiteen yrittäjät ovat."

Vasta pari kolme vuotta maalanneena hän käyttää suvereenisti öljyvärejä ja tekee vahvoja maalauksia. Tällainen lahjakkuus ei mielestäni tarvitse muuta kuin maalaamisen teknisten seikkojen opettamisen. Niillä säästää aikaa, rahaa ja varmistaa monipuolisen osaamisen aikaa kestävillä tekotavoilla. Mutta että hän istuisi hinkkaamassa vuosikausia harjoitustöitä on sulaa ajan hukkaamista ja sisältää ainaisen vaaran, että usko omiin kykyihin ja into maalamiseen latis/tuu/tetaan

Lue lisää

Laitan tämän kysymykseni tänne kuvataide puolelle koska kuvanveisto -palstalla ei keskustelua juurikaan ole. Toivottavasti kysymykseni joka liittyy kuvanveistoon mutta kuitenkin osaltaan tämän keskustelun aihepiiriin, ei aiheuta närää keskustelijoissa, koska kysymykseni ei liity suoranaisesti maalaamiseen.

Kun kyseessä on kuvanveisto ja henkilö omaa samanlaista hengen paloa kuin esimerkiksi tämän viestiketjun aloittaja tai taiteilija Lihavainen, niin ilmeisesti hänellekin jokin opinahjo olisi paikallaan siitäkin huolimatta että hän jo osaisi veistellä kuvia?

Veistelijä. kirjoitti:

Laitan tämän kysymykseni tänne kuvataide puolelle koska kuvanveisto -palstalla ei keskustelua juurikaan ole. Toivottavasti kysymykseni joka liittyy kuvanveistoon mutta kuitenkin osaltaan tämän keskustelun aihepiiriin, ei aiheuta närää keskustelijoissa, koska kysymykseni ei liity suoranaisesti maalaamiseen.

Kun kyseessä on kuvanveisto ja henkilö omaa samanlaista hengen paloa kuin esimerkiksi tämän viestiketjun aloittaja tai taiteilija Lihavainen, niin ilmeisesti hänellekin jokin opinahjo olisi paikallaan siitäkin huolimatta että hän jo osaisi veistellä kuvia?

Lue lisää

Hahaha hyvä yritys! Kaikkea se kateus teettää. Toisaalta kuitenkin...saipahan taas nauraa pitkästä aikaa.

Veistelijä. kirjoitti:

Laitan tämän kysymykseni tänne kuvataide puolelle koska kuvanveisto -palstalla ei keskustelua juurikaan ole. Toivottavasti kysymykseni joka liittyy kuvanveistoon mutta kuitenkin osaltaan tämän keskustelun aihepiiriin, ei aiheuta närää keskustelijoissa, koska kysymykseni ei liity suoranaisesti maalaamiseen.

Kun kyseessä on kuvanveisto ja henkilö omaa samanlaista hengen paloa kuin esimerkiksi tämän viestiketjun aloittaja tai taiteilija Lihavainen, niin ilmeisesti hänellekin jokin opinahjo olisi paikallaan siitäkin huolimatta että hän jo osaisi veistellä kuvia?

Lue lisää

ns. pahan kysymyksen.

Kysymyksesi on vaikea, koska en tunne veistäjien koulutusta. Tiedän, että he joutuvat piirtämään ja monet veistäjät ovat mös erinomaisia piirtäjiä. Piirtäminen on kuitenkin kaksiulotteista tekemistä ja veistäminen kolmiulotteista.

Veistäjällä muodon tajun pitää ilmeisesti olla vahva kuten maalarilla värin tajun.
Veistoksen eri suunnista hahmottaminen piirtämällä on ilmeisesti välttämätöntä ennen materiaalin valintaa ja sen kanssa varsinaiseen työhön ryhtymistä. Uskoisin, että esim. juuri näissä koulutus on perin tarpeellista. Valettavien teosten mallien teko ja teosten suunnittelu lopullista valamista silmälläpitäen
lienee niin kokemusperäistä, että se ei onnistu ilman opetusta. Eri materiaalien (savi, kipsi, puu, pronssi, teräs, betoni, muovit ym.) täysin erilaisten ominaisuuksien tunteminen taitaa olla perin aikaa vievää ja vaikeaa ilman opetusta.

Jo pelkästään edellä sanotun perusteella pitäisin veistäjän kouluttautumista lähes välttämättömänä. Tietysti voi aina spekuloida tarvitaanko esim. Mauno Haartmanille tyypillisten hirsiveistosten tai teräspalkeista ja muototeräksistä hitsattujen teosten tekoon koulutusta. Viime vuosina ns. Ite-Taide, harrastelijoiden eri puolilla tekemä taide, on saanut paljon huomiota, mutta ero sen ja ammattilaiskuvanveistäjien teosten välillä on huikeasti suurempi kuin esim. maalustaiteessa.

Joten vastaukseni kysymykseesi on, että koulutus on paikallaan.

Uusi-apu kirjoitti:

Hahaha hyvä yritys! Kaikkea se kateus teettää. Toisaalta kuitenkin...saipahan taas nauraa pitkästä aikaa.

on mahdollisuus pitää toisten tekstejä joko asiallisina tai bullshitinä. Minä pidin kysymystä asiallisena ja vastasin asiallisesti, sinä pidit sitä bullshitinä ja vastasit bullshitillä. Minun vastaukseni voi johtaa keskusteluun, sinun vastauksesi johtaa ja pysyy siinä mistä se lähti.

Henry Moore kirjoitti:

ns. pahan kysymyksen.

Kysymyksesi on vaikea, koska en tunne veistäjien koulutusta. Tiedän, että he joutuvat piirtämään ja monet veistäjät ovat mös erinomaisia piirtäjiä. Piirtäminen on kuitenkin kaksiulotteista tekemistä ja veistäminen kolmiulotteista.

Veistäjällä muodon tajun pitää ilmeisesti olla vahva kuten maalarilla värin tajun.
Veistoksen eri suunnista hahmottaminen piirtämällä on ilmeisesti välttämätöntä ennen materiaalin valintaa ja sen kanssa varsinaiseen työhön ryhtymistä. Uskoisin, että esim. juuri näissä koulutus on perin tarpeellista. Valettavien teosten mallien teko ja teosten suunnittelu lopullista valamista silmälläpitäen
lienee niin kokemusperäistä, että se ei onnistu ilman opetusta. Eri materiaalien (savi, kipsi, puu, pronssi, teräs, betoni, muovit ym.) täysin erilaisten ominaisuuksien tunteminen taitaa olla perin aikaa vievää ja vaikeaa ilman opetusta.

Jo pelkästään edellä sanotun perusteella pitäisin veistäjän kouluttautumista lähes välttämättömänä. Tietysti voi aina spekuloida tarvitaanko esim. Mauno Haartmanille tyypillisten hirsiveistosten tai teräspalkeista ja muototeräksistä hitsattujen teosten tekoon koulutusta. Viime vuosina ns. Ite-Taide, harrastelijoiden eri puolilla tekemä taide, on saanut paljon huomiota, mutta ero sen ja ammattilaiskuvanveistäjien teosten välillä on huikeasti suurempi kuin esim. maalustaiteessa.

Joten vastaukseni kysymykseesi on, että koulutus on paikallaan.

Lue lisää

Kiitoksia valaisevasta ja erittäin hyvin perustelluista vastauksista. On hienoa että tällaisella keskustelufoorumillakin saa asiantuntevaa kommentointia kysymyksiinsä.

Toivottavasti jaksatte kirjoitella foorumille jatkossakin, vaikka ilmapiiri ei aina olisikaan sitä suotuisimpaa sorttia.

Mukavaa talven jatkoa!

mutta kuitenkin lisäisin tämän tunteen kuvaamisen, joka yleensä näkyy omaperäisenä esim. värienkäyttönä tai näkökantana asiaan mitä hän esittää.

Keskustelu noista Lihavaisen töistä toi esille aika erikoisen tulkinnan rohkeudesta, että se johtaisi merkittävään suoritukseen. Mielestäni ennakkoon ennen osaamista se ei johda kuin allikkoon maalauksessa vaan rohkeuden pitää kasvaa osaamisen myötä. Rohkeus saattaa olla tyhmyyttä.

En todellakaan nähnyt edes kehityksen mahdollisuutta noissa suorituksissa näin niissä pikemminkin kaikenlaista hakuammuntaa, että olisiko tämä taidetta, kun teen näin tuon ”rekun” naaman vähän irviin.
Pahinta oli koko kokonaisuus näyttelyssä, että katsokaa nyt osaan tällaistakin ja tällaista.

Tuo arkkitehdin lausuma oli kiteytettynä juuri tuo: "Maalaaminen ei välttämättä ole taidetta."
Asian ydin, että ensin opiskellaan ja sitten tehdään. Tuohon itseoppimiseen ei kannata kovinkaan tuijottaa onhan tynnyrissä kasvanut siitä jo satuna hyvä osoitus

Väri-ope kirjoitti:

mutta kuitenkin lisäisin tämän tunteen kuvaamisen, joka yleensä näkyy omaperäisenä esim. värienkäyttönä tai näkökantana asiaan mitä hän esittää.

Keskustelu noista Lihavaisen töistä toi esille aika erikoisen tulkinnan rohkeudesta, että se johtaisi merkittävään suoritukseen. Mielestäni ennakkoon ennen osaamista se ei johda kuin allikkoon maalauksessa vaan rohkeuden pitää kasvaa osaamisen myötä. Rohkeus saattaa olla tyhmyyttä.

En todellakaan nähnyt edes kehityksen mahdollisuutta noissa suorituksissa näin niissä pikemminkin kaikenlaista hakuammuntaa, että olisiko tämä taidetta, kun teen näin tuon ”rekun” naaman vähän irviin.
Pahinta oli koko kokonaisuus näyttelyssä, että katsokaa nyt osaan tällaistakin ja tällaista.

Tuo arkkitehdin lausuma oli kiteytettynä juuri tuo: "Maalaaminen ei välttämättä ole taidetta."
Asian ydin, että ensin opiskellaan ja sitten tehdään. Tuohon itseoppimiseen ei kannata kovinkaan tuijottaa onhan tynnyrissä kasvanut siitä jo satuna hyvä osoitus

Lue lisää

rohkeuteen on selvästi viittaus minun kommenttiini, jossa toin tuon rohkeuden esille. Sen sijaan en siinä ole kirjoittanut "rohkeudesta, että se johtaisi merkittävään suoritukseen". Keskustelu menee aina poskelleen, kun tekstejä ei lueta niin kuin ne on kirjoitettu ja/tai niistä vedetään johtopäätöksiä, joita niistä ei loogisesti voi vetää. Etkä tehnyt sitä vain minun tekstistäni vaan myös nimimerkin -arkkitehti-.
Tekstissäkin on, kuten maalauksessa, muodon lisäksi väri ja vivahteet.

Henry Moore kirjoitti:

rohkeuteen on selvästi viittaus minun kommenttiini, jossa toin tuon rohkeuden esille. Sen sijaan en siinä ole kirjoittanut "rohkeudesta, että se johtaisi merkittävään suoritukseen". Keskustelu menee aina poskelleen, kun tekstejä ei lueta niin kuin ne on kirjoitettu ja/tai niistä vedetään johtopäätöksiä, joita niistä ei loogisesti voi vetää. Etkä tehnyt sitä vain minun tekstistäni vaan myös nimimerkin -arkkitehti-.
Tekstissäkin on, kuten maalauksessa, muodon lisäksi väri ja vivahteet.

Lue lisää

miten tuon nyt ottaa tekstistäsi sain kyllä tuonlaatuisen käsityksen:

"Tuolla toisessa ketjussa käydään (tai käytiin) keskustelua Lihavainen-nimisestä harratelijasta. Kommentoin siellä juuri siksi, että näen hänessä todellisen taiteilijan idun. Hänessä on uskallusta, rohkeutta ja asiaan paneutumisen intohimoa, joita ilman ei kunnon taiteilijaa synny."

Opettajana olen oppinut lukemaan tekstiä niin kuin siinä lukee ja jos tarkoitit jotain muuta, kuin kirjoitit ei se liene minun vikani. Ehkä siitä kirjoituksestasi saattaa kyllä saada lievemmänkin käsityksen mutta nuo uskallus ja rohkeus joita painotit aiheutti tuon kommenttini oppimisesta miten päin sen tulisi tapahtua.

Tämä kommenttini oli kyllä myös yleisesti tuota itse oppimisen janaa tutkisteleva, kun sitä niin usein täällä korostetaan. Eikös se tämänkin keskustelun lähtökohta ollut, että onko pakko kun jo osaa?

luki kaiken ulkoa muistin varaan. Teitkös sinäkin "runontaja" niin ja koulumatkalla vielä tenttasit punainen , sininen ja keltainen.

Sitten se opettaja kysyikin, että miksi se punainen on ylin siinä kolmiossa? Sinä panit sormen suuhun ja vastasit, että se on vain niin tällätty.

Voin paljastaa oikean vastauksen jos ette sitä tiedä.

Väri-ope kirjoitti:

luki kaiken ulkoa muistin varaan. Teitkös sinäkin "runontaja" niin ja koulumatkalla vielä tenttasit punainen , sininen ja keltainen.

Sitten se opettaja kysyikin, että miksi se punainen on ylin siinä kolmiossa? Sinä panit sormen suuhun ja vastasit, että se on vain niin tällätty.

Voin paljastaa oikean vastauksen jos ette sitä tiedä.

Lue lisää

löytyy väriympyröitä jossa keltainen on ylimpänä. Olisko tuo punainen siksi ylimpänä kun sen pitkäaaltoiset punaiset asettuu spektrin yläpäähän ja taitaa se silmällekin näkyä muita paremmin.

Väri-ope kirjoitti:

luki kaiken ulkoa muistin varaan. Teitkös sinäkin "runontaja" niin ja koulumatkalla vielä tenttasit punainen , sininen ja keltainen.

Sitten se opettaja kysyikin, että miksi se punainen on ylin siinä kolmiossa? Sinä panit sormen suuhun ja vastasit, että se on vain niin tällätty.

Voin paljastaa oikean vastauksen jos ette sitä tiedä.

Lue lisää

ei muuten ole keltaista, siinä ovat sininen, punainen ja vihreä. Tuo keltainen korvaa vihreän vain maalareilla, joilla värit ovat additiivisessa käytössä.

Henry Moore kirjoitti:

ei muuten ole keltaista, siinä ovat sininen, punainen ja vihreä. Tuo keltainen korvaa vihreän vain maalareilla, joilla värit ovat additiivisessa käytössä.

jotain muita kolmioita, kuin Goethen, mikä sisältää primäärit, sekundäärit ja tertiäärit eli suomeksi ensimmäiset, toiset ja kolmannet värit ja nämä kolmannet ovat ne värilliset harmaat.

Tässä yksi lainattu selitys jossa ei mielestäni ole täysin ymmärretty Goethen perus-ajatusta:
"Goethen perusvärejä olivat sininen (blu), keltainen (giallo) ja punainen (rosso; alunperin purppura). Goethe sai aikaan myös päävärien sekoitukset: vihreän (verde), oranssin (arancio) ja violetin (porpora). Kun Newtonin optisissa teorioissa valkoinen nousi kaikkien värien summaksi, Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa."

Goethe kirjoitti tästä kolmiosta, että se punainen on ylhäällä koska valoon kytketyt ovat kolmion vasemmalla laidalla ja varjoon kytketyt ovat oikealla alakulmassa. Kolmio rakentuu näille valon ja varjon vastavärit periaatteelle. Kyllä hän luokitteli muitakin ominaisuuksia väreille.

Jos ja, kun Goethen kolmion ymmärtää niin on jo lähellä maalaamisen osaamista, kun siitä kolmiosta näkee selvästi miten värilliset harmaat sekoitetaan mitkä ovat kolmion keskellä. Kun katsotaan vanhoja suomalaisia mestareita niin tuo on se mistä erottaa mestarin ”putarista”.

Väri-ope kirjoitti:

jotain muita kolmioita, kuin Goethen, mikä sisältää primäärit, sekundäärit ja tertiäärit eli suomeksi ensimmäiset, toiset ja kolmannet värit ja nämä kolmannet ovat ne värilliset harmaat.

Tässä yksi lainattu selitys jossa ei mielestäni ole täysin ymmärretty Goethen perus-ajatusta:
"Goethen perusvärejä olivat sininen (blu), keltainen (giallo) ja punainen (rosso; alunperin purppura). Goethe sai aikaan myös päävärien sekoitukset: vihreän (verde), oranssin (arancio) ja violetin (porpora). Kun Newtonin optisissa teorioissa valkoinen nousi kaikkien värien summaksi, Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa."

Goethe kirjoitti tästä kolmiosta, että se punainen on ylhäällä koska valoon kytketyt ovat kolmion vasemmalla laidalla ja varjoon kytketyt ovat oikealla alakulmassa. Kolmio rakentuu näille valon ja varjon vastavärit periaatteelle. Kyllä hän luokitteli muitakin ominaisuuksia väreille.

Jos ja, kun Goethen kolmion ymmärtää niin on jo lähellä maalaamisen osaamista, kun siitä kolmiosta näkee selvästi miten värilliset harmaat sekoitetaan mitkä ovat kolmion keskellä. Kun katsotaan vanhoja suomalaisia mestareita niin tuo on se mistä erottaa mestarin ”putarista”.

Lue lisää

Aivan sama mikä väri siellä ylimpänä on punainen tai keltainen. Ei se osaaminen ole pelkästään Goethen kolmiosta kiinni.
Olipa jälleen ylimielisen "kannustava" letkautus opettajalta.

Henry Moore kirjoitti:

ei muuten ole keltaista, siinä ovat sininen, punainen ja vihreä. Tuo keltainen korvaa vihreän vain maalareilla, joilla värit ovat additiivisessa käytössä.

sinisen ja keltaisen sekoitus.

Kun vihreään sekottaa punaista, tulee ruskea. Mutta oikeissa suhteista tulee harmaa.

Väri-ope kirjoitti:

luki kaiken ulkoa muistin varaan. Teitkös sinäkin "runontaja" niin ja koulumatkalla vielä tenttasit punainen , sininen ja keltainen.

Sitten se opettaja kysyikin, että miksi se punainen on ylin siinä kolmiossa? Sinä panit sormen suuhun ja vastasit, että se on vain niin tällätty.

Voin paljastaa oikean vastauksen jos ette sitä tiedä.

Lue lisää

käytännön puolella.

Mikäli osaa ulkoa kolmion jne. se ei korvaa käytännön kokemusta.

Väri-ope kirjoitti:

luki kaiken ulkoa muistin varaan. Teitkös sinäkin "runontaja" niin ja koulumatkalla vielä tenttasit punainen , sininen ja keltainen.

Sitten se opettaja kysyikin, että miksi se punainen on ylin siinä kolmiossa? Sinä panit sormen suuhun ja vastasit, että se on vain niin tällätty.

Voin paljastaa oikean vastauksen jos ette sitä tiedä.

Lue lisää

kansalaisopisto on eri asia mitä kansanopisto.

Sinänsä tarkoitin, osaako ulkoa siten, että tietää miten kolmion värit käytännössä toimivat keskenään kun niitä sekoitetaan.

Mikäli taas lähdetään teoreettista tietämystä katsomaan, silloin kysymys "Osaatko värikolmion ulkoa?" sisältäisi myös muun tiedon muin mitkä värit kolmioon kuuluu.

Ainakaan teiltä hyvä Väri-ope ei ylimilisyyttä puutu. Ikävä totuushan on se, kun opettaja on ylimielinen, ei oppilaskaan paljoa opi.

Kannattaisiko teidän siis pysyä ateljeessa ja luoda hyvät suhteet apurahojen myöntäjille?

runontaja kirjoitti:

kansalaisopisto on eri asia mitä kansanopisto.

Sinänsä tarkoitin, osaako ulkoa siten, että tietää miten kolmion värit käytännössä toimivat keskenään kun niitä sekoitetaan.

Mikäli taas lähdetään teoreettista tietämystä katsomaan, silloin kysymys "Osaatko värikolmion ulkoa?" sisältäisi myös muun tiedon muin mitkä värit kolmioon kuuluu.

Ainakaan teiltä hyvä Väri-ope ei ylimilisyyttä puutu. Ikävä totuushan on se, kun opettaja on ylimielinen, ei oppilaskaan paljoa opi.

Kannattaisiko teidän siis pysyä ateljeessa ja luoda hyvät suhteet apurahojen myöntäjille?

Lue lisää

loukkaantuko kaikki runottaret tämä tyyli mikä täällä vallitsee tahtoo tarttua, kun olen luonteeltani oppivainen. Leikinlaskuni saattaa olla joskus vähän ylenpalttista, mutta en tarkoita leikkiä mitään ylimielistä joskin se tietokin asioista saattaa tuntua siltä. Joten anteeksi vain, mutta kyllä ne oppilaatkin osaavat kaikenlaista mukavaa.

Olen täällä usein sanonut etten ole koskaan niitä apurahoja anonut enkä aio nytkään mutta suhteet niihin päättäjiin on kyllä hyvät.

Vahinko jos tämä värikolmiosta puhuminen tuottaa mielipahaa ei se ollut tarkoitus. Näyttää tuolla googlettamallakin olevan aika vähän asiatietoa ko. asiasta ja se mitä löytyy on kovin teoreettista josta puuttuu käytännön sovellukset.

Väri-ope kirjoitti:

loukkaantuko kaikki runottaret tämä tyyli mikä täällä vallitsee tahtoo tarttua, kun olen luonteeltani oppivainen. Leikinlaskuni saattaa olla joskus vähän ylenpalttista, mutta en tarkoita leikkiä mitään ylimielistä joskin se tietokin asioista saattaa tuntua siltä. Joten anteeksi vain, mutta kyllä ne oppilaatkin osaavat kaikenlaista mukavaa.

Olen täällä usein sanonut etten ole koskaan niitä apurahoja anonut enkä aio nytkään mutta suhteet niihin päättäjiin on kyllä hyvät.

Vahinko jos tämä värikolmiosta puhuminen tuottaa mielipahaa ei se ollut tarkoitus. Näyttää tuolla googlettamallakin olevan aika vähän asiatietoa ko. asiasta ja se mitä löytyy on kovin teoreettista josta puuttuu käytännön sovellukset.

Lue lisää

Ei se mitään. Ainoa tapa päteä täällä on olla muiden palvelija, jos haluaa opettaa niin kertoa mitä haluaa muiden oppivan, selvällä suomen kielellä irvailemati kenenkään osaamattomuudesta.
Toinen tapa on linkittää tänne erinomaiset maalauksesi ja kertoa salaisuutesi niiden tekemiseen.
Mikä voi olla aika riskaapelia, kun taideteos on kuitenkin aina makukysymys, ainakin täällä "harrastajapalstalla".

Väri-ope kirjoitti:

jotain muita kolmioita, kuin Goethen, mikä sisältää primäärit, sekundäärit ja tertiäärit eli suomeksi ensimmäiset, toiset ja kolmannet värit ja nämä kolmannet ovat ne värilliset harmaat.

Tässä yksi lainattu selitys jossa ei mielestäni ole täysin ymmärretty Goethen perus-ajatusta:
"Goethen perusvärejä olivat sininen (blu), keltainen (giallo) ja punainen (rosso; alunperin purppura). Goethe sai aikaan myös päävärien sekoitukset: vihreän (verde), oranssin (arancio) ja violetin (porpora). Kun Newtonin optisissa teorioissa valkoinen nousi kaikkien värien summaksi, Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa."

Goethe kirjoitti tästä kolmiosta, että se punainen on ylhäällä koska valoon kytketyt ovat kolmion vasemmalla laidalla ja varjoon kytketyt ovat oikealla alakulmassa. Kolmio rakentuu näille valon ja varjon vastavärit periaatteelle. Kyllä hän luokitteli muitakin ominaisuuksia väreille.

Jos ja, kun Goethen kolmion ymmärtää niin on jo lähellä maalaamisen osaamista, kun siitä kolmiosta näkee selvästi miten värilliset harmaat sekoitetaan mitkä ovat kolmion keskellä. Kun katsotaan vanhoja suomalaisia mestareita niin tuo on se mistä erottaa mestarin ”putarista”.

Lue lisää

väriympyrä tuo esille primäärit jne. Ei kolmio.
Kolmio tuo esille sekoitemuutokset eri värien kesken.

Väri-ope kirjoitti:

loukkaantuko kaikki runottaret tämä tyyli mikä täällä vallitsee tahtoo tarttua, kun olen luonteeltani oppivainen. Leikinlaskuni saattaa olla joskus vähän ylenpalttista, mutta en tarkoita leikkiä mitään ylimielistä joskin se tietokin asioista saattaa tuntua siltä. Joten anteeksi vain, mutta kyllä ne oppilaatkin osaavat kaikenlaista mukavaa.

Olen täällä usein sanonut etten ole koskaan niitä apurahoja anonut enkä aio nytkään mutta suhteet niihin päättäjiin on kyllä hyvät.

Vahinko jos tämä värikolmiosta puhuminen tuottaa mielipahaa ei se ollut tarkoitus. Näyttää tuolla googlettamallakin olevan aika vähän asiatietoa ko. asiasta ja se mitä löytyy on kovin teoreettista josta puuttuu käytännön sovellukset.

Lue lisää

muuttuu, kuka nyt leikistä suuttuu" on koulukiusaajien lempilaulu, jolla "pyhittävät" tekonsa.

Ei värikolmio tuota mitään mielipahaa, se on kolmio missä kolme pääväriä.
Mielipahan ruottaja on Väri-op, joka väheksyy oppilaitaan.

256 000 osumaa geothen värikolmiosta on vähän katsoen internetsivuja.
ensimmäinen Firefox-haulla

http://www.cs.brown.edu/courses/cs092/VA10/HTML/GoethesTriangleExplanation.html

ms kirjoitti:

Ei se mitään. Ainoa tapa päteä täällä on olla muiden palvelija, jos haluaa opettaa niin kertoa mitä haluaa muiden oppivan, selvällä suomen kielellä irvailemati kenenkään osaamattomuudesta.
Toinen tapa on linkittää tänne erinomaiset maalauksesi ja kertoa salaisuutesi niiden tekemiseen.
Mikä voi olla aika riskaapelia, kun taideteos on kuitenkin aina makukysymys, ainakin täällä "harrastajapalstalla".

Lue lisää

aloittelijaa aletaan heti haukkumaan, ei hän pitkään viihdy, esim. työpaikalla.

Ensimmäisessä työpaikassa kuuntelin kolme kuukautta ja etsin toisen työpaikan (olin juuri valmistunut autoasentajaksi).

Seuraavassa olin kolme viikkoa kuuntelemassa etten osaa mitään hirsitelojen rakentamisesta.
Tosin olin ennen palkkaamista kertonut, etten kertaakaan ollut rakentamassa hirsitaloa.

ms kirjoitti:

Ei se mitään. Ainoa tapa päteä täällä on olla muiden palvelija, jos haluaa opettaa niin kertoa mitä haluaa muiden oppivan, selvällä suomen kielellä irvailemati kenenkään osaamattomuudesta.
Toinen tapa on linkittää tänne erinomaiset maalauksesi ja kertoa salaisuutesi niiden tekemiseen.
Mikä voi olla aika riskaapelia, kun taideteos on kuitenkin aina makukysymys, ainakin täällä "harrastajapalstalla".

Lue lisää

Näiden taideaineiden opettaminen on ollut kiintoisaa työtä ja samalla maalailla itse.
Parhaat tulokset olen kyllä opetuksessa saavuttanut amatöörien kanssa varsinkin, kun heillä on yleensä ollut parempi vastaanottamiskyky, kuin ammattilaisilla.

Värimaalaus on edennyt kovin hitaasti kaikista opeista ja tietämyksistä huolimatta vaikka impressionistit sen jo tavallaan aloittivat maalaamalla myötäväreillä valoa ja sen hetkellistä olemusta.
Vastavärimaalausta harrastavat kovin harvat ja luulen, että ei edes tunneta koko prosessia ja jos otetaan mukaan Alberssin hienovaraiset värilliset ilmiöt niin joukko harvenee yhä.

Kyllä maalaamisessa oppimista riittäisi kunhan jaksaisivat opetella uusia asioita.

runontaja kirjoitti:

muuttuu, kuka nyt leikistä suuttuu" on koulukiusaajien lempilaulu, jolla "pyhittävät" tekonsa.

Ei värikolmio tuota mitään mielipahaa, se on kolmio missä kolme pääväriä.
Mielipahan ruottaja on Väri-op, joka väheksyy oppilaitaan.

256 000 osumaa geothen värikolmiosta on vähän katsoen internetsivuja.
ensimmäinen Firefox-haulla

http://www.cs.brown.edu/courses/cs092/VA10/HTML/GoethesTriangleExplanation.html

Lue lisää

tuota samaa nettisivua jokin aika sitten ja totesin, että kolmio oli käännetty punainen vasemmalle.

Goethe on sanonut, että kolmio pystyssä punainen kuuluu sen yläkulmaan. Goethen kirjaa sai ainakin ennen kirjastosta ja siihen kuului mukaan prisma jolla voi katsoa tätä valon sirontaa ja värien järjestäytymistä spektrinä.

Toinen kirja on Vapaan Taidekoulun Alberssin Värien vuorovaikutus kirjasta tekemä pienempi laitos jossa tuo Goethen värikolmio on myös ja on siinä tullut väärään asentoon joskin kirjan lopussa on korjauksia sivu jossa mainitaan tuo kömmähdys, että kolmio kaatunut väärään asentoon painossa ja punainen kuuluu ylös.

Väri-ope kirjoitti:

tuota samaa nettisivua jokin aika sitten ja totesin, että kolmio oli käännetty punainen vasemmalle.

Goethe on sanonut, että kolmio pystyssä punainen kuuluu sen yläkulmaan. Goethen kirjaa sai ainakin ennen kirjastosta ja siihen kuului mukaan prisma jolla voi katsoa tätä valon sirontaa ja värien järjestäytymistä spektrinä.

Toinen kirja on Vapaan Taidekoulun Alberssin Värien vuorovaikutus kirjasta tekemä pienempi laitos jossa tuo Goethen värikolmio on myös ja on siinä tullut väärään asentoon joskin kirjan lopussa on korjauksia sivu jossa mainitaan tuo kömmähdys, että kolmio kaatunut väärään asentoon painossa ja punainen kuuluu ylös.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zur_Farbenlehre

"1. ↑ Veijo Virsu: Goethen värioppi oli tieteellistä pötyä. artikkeli, Yliopisto 13/92: Helsinki 1992, ."

Eli myös vastakkaisia näkemyksiä on.
Kannattaa kuitenkin katsoa ja lukea
http://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_Colours_(book)

Kerrottakoon salaisuus, hakuun "goethe's triangle"

Sinänsä "Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa" pitänee paljon paikkansa, kun kolmea pääväriä sekottaa keskenään, tulee joko harmaata tai ruskeaa.
Vastaavasti (kuten tietänet) harmaasta saa eri vivahteita sini-, puna-, kelt- jne. harmaa.
Mikä ei samalla skaalalla ole mahdollista toisten värien kesken (kelt sin = vih, kelt. pun. = orange jne.).


ps.
"Älkää nyt suotta Väri-ope25.2.2010 21:00
loukkaantuko kaikki runottaret tämä tyyli mikä täällä vallitsee tahtoo tarttua,"

Mikäli olisin feminiini, päättyisi nikki tavuun "-tar".

runontaja kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zur_Farbenlehre

"1. ↑ Veijo Virsu: Goethen värioppi oli tieteellistä pötyä. artikkeli, Yliopisto 13/92: Helsinki 1992, ."

Eli myös vastakkaisia näkemyksiä on.
Kannattaa kuitenkin katsoa ja lukea
http://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_Colours_(book)

Kerrottakoon salaisuus, hakuun "goethe's triangle"

Sinänsä "Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa" pitänee paljon paikkansa, kun kolmea pääväriä sekottaa keskenään, tulee joko harmaata tai ruskeaa.
Vastaavasti (kuten tietänet) harmaasta saa eri vivahteita sini-, puna-, kelt- jne. harmaa.
Mikä ei samalla skaalalla ole mahdollista toisten värien kesken (kelt sin = vih, kelt. pun. = orange jne.).


ps.
"Älkää nyt suotta Väri-ope25.2.2010 21:00
loukkaantuko kaikki runottaret tämä tyyli mikä täällä vallitsee tahtoo tarttua,"

Mikäli olisin feminiini, päättyisi nikki tavuun "-tar".

Lue lisää

Goethen teoksesta ja kannanotoista väriin on kauan ja selittäjiä on paljon sekä vastustajia, mutta en ole kuullut, että kukaan olisi pystynyt niitä ”totuuksia” mitä hän värin olemuksesta on esittänyt kumoamaan joitakin täydennyksiä on tullut tieteen saattelemana. Minulla on sellainen käsitys, että itse hän nimitti omia tutkimuksiksi eikä väriopiksi.

”Goethen värioppi oli kommentti Newtonin teokselle Opticks. Hän uskoi Newtonin olleen väärässä, joka esitti värin olevan valon ominaisuus.”

Tuossakin väittämässä hän on mielestäni oikeassa, koska ihminen ei näe valon aallonpituuksia vaan massasta heijastuneita värejä tai massan lävitse tunkeutuvaa valoa. Toisin sanoen me näemme ilmakehän lävitse tunkeutuvan auringon valon ne aallonpituudet mitkä läpäisevät tuon ilmakehän.
Aamulla auringon noustessa, kun valo tulee viistosti ilmakehään on massaa paljon välissä ja seurauksena näemme pitkäaaltoiset punaiset. Keskipäivällä on vähemmän massaa välissä ja näemme mahdollisesti sinisen tai havaintomme muuttuu kaiken kolmen päävärin läpäisseeksi valoksi mikä on valkoinen havainto eli (additiivinen havainto).
Tätä väittelyä voisi jatkaa ikuisuuteen oliko muna ensin vai kana.
Se Goethen värikolmio on hyvin selkeä ja opettavainen kolmen päävärin ja niiden keskinäiset sekoitukset sekä kolmannet eli värilliset harmaat joiden synnyn hän selitti siten, että yhteen pääväriin sekoitetaan vastakkaisten välivärien kanssa valkoista mutta niiden sekoitussuhde on aina päävärin hallitsema. Esim. sen punaisen alla oleva värillinen harmaa on punertavan harmaa (eikä ruskea).
Luulen että tämä on yksi niitä vääriä tulkintoja Goethen tutkimuksista.
”Sinänsä "Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa" pitänee paljon paikkansa, kun kolmea pääväriä sekottaa keskenään, tulee joko harmaata tai ruskeaa.”
Näiden värillisten harmaiden hallitsemattomuus esim. painotuotteissa aiheuttaa monenmoisia kepposia jos värierottelija ei tunne näitä sekoitus suhteita. Jopa tämä Goethen kolmiokin esiintyy lukemattomissa virheellisissä asussa painotuotteissa kuten oppikirjat.
Kivirannan kirjapaino teki meillä aikoinaan paljon työtä värierottelun parissa työskenteleville hienoja prosenttitaulukoita.
Insinöörit haluavat puhua värin aallonpituuksista, mutta taiteilijat väristä mitkä heijastuvat massasta silmään ja tästä tämä ikuinen tulkintojen ristiriita.

Väri-ope kirjoitti:

Goethen teoksesta ja kannanotoista väriin on kauan ja selittäjiä on paljon sekä vastustajia, mutta en ole kuullut, että kukaan olisi pystynyt niitä ”totuuksia” mitä hän värin olemuksesta on esittänyt kumoamaan joitakin täydennyksiä on tullut tieteen saattelemana. Minulla on sellainen käsitys, että itse hän nimitti omia tutkimuksiksi eikä väriopiksi.

”Goethen värioppi oli kommentti Newtonin teokselle Opticks. Hän uskoi Newtonin olleen väärässä, joka esitti värin olevan valon ominaisuus.”

Tuossakin väittämässä hän on mielestäni oikeassa, koska ihminen ei näe valon aallonpituuksia vaan massasta heijastuneita värejä tai massan lävitse tunkeutuvaa valoa. Toisin sanoen me näemme ilmakehän lävitse tunkeutuvan auringon valon ne aallonpituudet mitkä läpäisevät tuon ilmakehän.
Aamulla auringon noustessa, kun valo tulee viistosti ilmakehään on massaa paljon välissä ja seurauksena näemme pitkäaaltoiset punaiset. Keskipäivällä on vähemmän massaa välissä ja näemme mahdollisesti sinisen tai havaintomme muuttuu kaiken kolmen päävärin läpäisseeksi valoksi mikä on valkoinen havainto eli (additiivinen havainto).
Tätä väittelyä voisi jatkaa ikuisuuteen oliko muna ensin vai kana.
Se Goethen värikolmio on hyvin selkeä ja opettavainen kolmen päävärin ja niiden keskinäiset sekoitukset sekä kolmannet eli värilliset harmaat joiden synnyn hän selitti siten, että yhteen pääväriin sekoitetaan vastakkaisten välivärien kanssa valkoista mutta niiden sekoitussuhde on aina päävärin hallitsema. Esim. sen punaisen alla oleva värillinen harmaa on punertavan harmaa (eikä ruskea).
Luulen että tämä on yksi niitä vääriä tulkintoja Goethen tutkimuksista.
”Sinänsä "Goethe piti harmaata värinä, joka yhdistää toisiinsa muut värit; harmaa on valon ja hämärän summa" pitänee paljon paikkansa, kun kolmea pääväriä sekottaa keskenään, tulee joko harmaata tai ruskeaa.”
Näiden värillisten harmaiden hallitsemattomuus esim. painotuotteissa aiheuttaa monenmoisia kepposia jos värierottelija ei tunne näitä sekoitus suhteita. Jopa tämä Goethen kolmiokin esiintyy lukemattomissa virheellisissä asussa painotuotteissa kuten oppikirjat.
Kivirannan kirjapaino teki meillä aikoinaan paljon työtä värierottelun parissa työskenteleville hienoja prosenttitaulukoita.
Insinöörit haluavat puhua värin aallonpituuksista, mutta taiteilijat väristä mitkä heijastuvat massasta silmään ja tästä tämä ikuinen tulkintojen ristiriita.

Lue lisää

siinähän sitä tuli teoriaa ja faktaa oikein tuutin täydeltä, kuinkahan me harrastajat osaisimme tämän tulkita työssämme oikein. Tuo kauppamaailma myy nuo Goethen värisekoitukset valmiina tuubeissa, kumpaa nyt uskoisimme? Pitääkö kaikki sekoittaa pääväreistä vai voiko käyttää näitä teollisia sekoituksia?

ms kirjoitti:

siinähän sitä tuli teoriaa ja faktaa oikein tuutin täydeltä, kuinkahan me harrastajat osaisimme tämän tulkita työssämme oikein. Tuo kauppamaailma myy nuo Goethen värisekoitukset valmiina tuubeissa, kumpaa nyt uskoisimme? Pitääkö kaikki sekoittaa pääväreistä vai voiko käyttää näitä teollisia sekoituksia?

Lue lisää

neuvon. Osta kutakin pääväriä kylmä ja lämmin siis aina kaksin tuubein. On sama mitä niissä nimenä lukee kunhan on kylmä ja lämmin. Tarvitset vain kuusi väriä ja lisäksi mahdollisesti valkoisen sinkki. Yleensä valkoista käytetään vain värillisten harmaiden tekoon ja sen yletön käyttö johtaa vain puuromaiseen vaikutelmaan maalauksen yleisilmeessä.

Nämä yhdisteet riittävät maalausten tekoon joissa on tavoitteena valot ja varjot kuvassa.

Jos haluat maalata esineitä paikallisväreillä niin silloin on vain taivat rajana kaikille hienoille värinimille.

Väri-ope kirjoitti:

neuvon. Osta kutakin pääväriä kylmä ja lämmin siis aina kaksin tuubein. On sama mitä niissä nimenä lukee kunhan on kylmä ja lämmin. Tarvitset vain kuusi väriä ja lisäksi mahdollisesti valkoisen sinkki. Yleensä valkoista käytetään vain värillisten harmaiden tekoon ja sen yletön käyttö johtaa vain puuromaiseen vaikutelmaan maalauksen yleisilmeessä.

Nämä yhdisteet riittävät maalausten tekoon joissa on tavoitteena valot ja varjot kuvassa.

Jos haluat maalata esineitä paikallisväreillä niin silloin on vain taivat rajana kaikille hienoille värinimille.

Lue lisää

Auttakaa nyt joku tämän ymmärtämiseen?!!

ms kirjoitti:

Auttakaa nyt joku tämän ymmärtämiseen?!!

oli todella vähän sekava, kun puhuin pääväreistä, mutta tarkoitin.
Kaksi punaista, kaksi sinistä ja kaksi keltaista siis aina kylmä ja lämmin kutakin.

Esim. jos maalaat päivänvalossa, joka on esim. keltaista niin varjonväri on silloin sinistä. Valo ja varjo ovat toistensa vastakohdat siis kylmä ja lämmin. Tosin päivänvalossa ja keinovalossa ne vaihtavat paikkaa siis kylmä ja lämmin.

Tätä kutsutaan vastaväreillä maalaamiseksi mistä näet esimerkin, kun katsot valokuvaa missä vallitsee keltainen auringon valo niin varjot ovat sinisiä sillä kamera toimii tällä samalla periaatteella. Nyt kun on paljon lunta menet ulos auringonpaisteella ja katsot lunta auringon valossa kohdat ovat kellertäviä ja varjossa sinertäviä. Voit yrittää päätellä kumpi on kylmänoloinen. Saatat nähdä myös punaista ja sinistä siellä hangella. Jos valo on vihertävää niin varjot ovat punaisia ja tämäkin vastaväripari on mahdollinen lumessa kunhan vain havainnoitsija näkee värejä tarkasti.

Siinä Goethen kolmiossa kaikki värit asettuvat saman periaatteen mukaiseen järjestykseen varsinkin jos se on oikein painossa onnistunut. Ensimmäinen hankinta on tuo kolmio ja sitä kannattaa tuijotella ja yrittää päästä selville miten ne värit on siinä sekoitettu niissä piilee koko maalaustaiteen totuus.

ms kirjoitti:

Auttakaa nyt joku tämän ymmärtämiseen?!!

teoriaa ja käytäntö on käytäntöä. Jo Goethe itse sanoi aikanaan "Grau, teurer Freund, ist alle Theorie" eli harmaata (=ikävystyttävää), kallis ystävä, on kaikki teoria. Noista väriopeista, tai tässä tapauksessa väriympyröistä, tarvitset pari perustietoa.

Vastavärit ovat väriympyrän vastakkaisilla puolilla olevat värit, siis esim. punainen vihreä, sininen-oranssi jne. Vastavärit korostavat toistensa värivoimaa; jos siis haluat punaisen tulevan hyvin esille, vihreä korostaa sitä. Eikä niiden tarvitse olle vierekkäin eikä yhtä paljon, riittää kun toista on sopivasti antamaan painoa toiselle, ja sen opettaa kokemus.

Kahdella vastavärillä ja valkoisella saat harmaita. Vastavärien määrää ja voimaa vaihtelemalla saat harmaata sävytetyksi jommankumman värin suuntaan. Hyviä harmaita saa myös muilla yhdistelmillä, esim. musta, okra ja valkonen tuottavat upeaa (helmen)harmaata, joka sopii mm. pilviin.

Kolmas hyvä, ja erittäin tärkeä tieto on se, että mitä useampaa väriä sekoitat keskenään, sitä "likaisemmaksi", sammuneeksi se tulee. Monien harrastelijoitten työt ovat likaisen tai sammuneen tuntuisia juuri tästä värien sotkemisesta johtuen, usein jo kolmaskin väri sammuttaa kirkkauden. Monelle muullekin maalarille tekisi hyvää puhdista palettinsa, heittää liiat valmiit välivärit ja nyanssit pois ja sekoittaa sävyt itse paletilla.

Ja se tärkein, kirjasta ei opi maalaamaan vaan vain maalaamalla, teoriaa on hyvä tuntea mutta käytäntöä ei korvaa mikään.

ms kirjoitti:

siinähän sitä tuli teoriaa ja faktaa oikein tuutin täydeltä, kuinkahan me harrastajat osaisimme tämän tulkita työssämme oikein. Tuo kauppamaailma myy nuo Goethen värisekoitukset valmiina tuubeissa, kumpaa nyt uskoisimme? Pitääkö kaikki sekoittaa pääväreistä vai voiko käyttää näitä teollisia sekoituksia?

Lue lisää

luin, kasvojen maalaamiseen tarvitaan yli 10 eri värivivahdetta.
Ajatellen siis mahdollisimman luonnollisia kasvoja.
Kuinka moni sitten haluaa ostaa valmiit sekotteet? Vai kertooko se pelkästä laiskuudesta?
Mahdollisesta pelosta ettei osaa sekottaa värejä keskenään?

Ainut keino siis kokeilla sekotuksia, esim. tekemällä väriympyrä.
Väriympyrä hakusanalla varmaan löydät niin ympyrän kuin ohjeet.
Tulosta tai piirrä paksuhkolle paperille.

Henry Moore kirjoitti:

teoriaa ja käytäntö on käytäntöä. Jo Goethe itse sanoi aikanaan "Grau, teurer Freund, ist alle Theorie" eli harmaata (=ikävystyttävää), kallis ystävä, on kaikki teoria. Noista väriopeista, tai tässä tapauksessa väriympyröistä, tarvitset pari perustietoa.

Vastavärit ovat väriympyrän vastakkaisilla puolilla olevat värit, siis esim. punainen vihreä, sininen-oranssi jne. Vastavärit korostavat toistensa värivoimaa; jos siis haluat punaisen tulevan hyvin esille, vihreä korostaa sitä. Eikä niiden tarvitse olle vierekkäin eikä yhtä paljon, riittää kun toista on sopivasti antamaan painoa toiselle, ja sen opettaa kokemus.

Kahdella vastavärillä ja valkoisella saat harmaita. Vastavärien määrää ja voimaa vaihtelemalla saat harmaata sävytetyksi jommankumman värin suuntaan. Hyviä harmaita saa myös muilla yhdistelmillä, esim. musta, okra ja valkonen tuottavat upeaa (helmen)harmaata, joka sopii mm. pilviin.

Kolmas hyvä, ja erittäin tärkeä tieto on se, että mitä useampaa väriä sekoitat keskenään, sitä "likaisemmaksi", sammuneeksi se tulee. Monien harrastelijoitten työt ovat likaisen tai sammuneen tuntuisia juuri tästä värien sotkemisesta johtuen, usein jo kolmaskin väri sammuttaa kirkkauden. Monelle muullekin maalarille tekisi hyvää puhdista palettinsa, heittää liiat valmiit välivärit ja nyanssit pois ja sekoittaa sävyt itse paletilla.

Ja se tärkein, kirjasta ei opi maalaamaan vaan vain maalaamalla, teoriaa on hyvä tuntea mutta käytäntöä ei korvaa mikään.

Lue lisää

väriympyrästä, kun me puhuimme Goethen värikolmiosta joten puhumme edelleen eriasioista. Vastavärit ovat kyllä samalla käsitetasolla mutta ei paljon muuta. Jälleen kerran painotat tuota käytännön osaamista mutta niin kuin tuolla jo kerran sanoin niiden järjestys on valitettavasti ensin teoria sitten sitä harjoittelua.

Olet ilmeisesti tykästynyt siihen Ittenin väriympyrään ja kyllähän hänenkin kirjassaan paljon asiatietoa, mutta joissakin asioissa aika omituisia väittämiä, kuten se että Alberssin esille tuomat väri-ilmiöt eivät ole todennettavissa. Samoin ne värien lämpötilat hän on käsittänyt rinnastuksen raudan lämmittämiseen tai jotain sen tapaista ihmeellistä. Se vihreä jonka vedit pääväriksi viittaa myöskin tuohon Ittenin värioppiin sillä hänhän piti vihreää päävärinä ainakin sen veroisena sen itsenäisen luonteen takia.

Näistä värin havainto-opeista voidaan tietysti olla erimieltä mutta mielestäni yksinkertaisin on tämä kolmio, joka kertoo luotettavasti kaiken värin käyttäytymisestä ja on siten maalaustaiteeseen johtavana ainoa luotettava tie.
ms, tuossa ihmetteli, että kuinka monta väriä tarvitaan ihmisen kasvojen värien toistamiseen. Meillä taidekoulussa jo silloin aikanaan vitsailtiin, että oletko käynyt ostamassa ihonväriä, kun mallin-maalaus alkoi. Jotkut kouluun pyrkijät olivat käsittäneet, että piti yrittää toistaa ihonväriä, kun mallia maalataan.

Selvennyksenä sanottakoon, että mallia kuvattiin valossa ja varjossa samoin ympäristössä vallitsevaa valoa. Paikallisvärit eivät siis olleet tärkeitä.

Väri-ope kirjoitti:

väriympyrästä, kun me puhuimme Goethen värikolmiosta joten puhumme edelleen eriasioista. Vastavärit ovat kyllä samalla käsitetasolla mutta ei paljon muuta. Jälleen kerran painotat tuota käytännön osaamista mutta niin kuin tuolla jo kerran sanoin niiden järjestys on valitettavasti ensin teoria sitten sitä harjoittelua.

Olet ilmeisesti tykästynyt siihen Ittenin väriympyrään ja kyllähän hänenkin kirjassaan paljon asiatietoa, mutta joissakin asioissa aika omituisia väittämiä, kuten se että Alberssin esille tuomat väri-ilmiöt eivät ole todennettavissa. Samoin ne värien lämpötilat hän on käsittänyt rinnastuksen raudan lämmittämiseen tai jotain sen tapaista ihmeellistä. Se vihreä jonka vedit pääväriksi viittaa myöskin tuohon Ittenin värioppiin sillä hänhän piti vihreää päävärinä ainakin sen veroisena sen itsenäisen luonteen takia.

Näistä värin havainto-opeista voidaan tietysti olla erimieltä mutta mielestäni yksinkertaisin on tämä kolmio, joka kertoo luotettavasti kaiken värin käyttäytymisestä ja on siten maalaustaiteeseen johtavana ainoa luotettava tie.
ms, tuossa ihmetteli, että kuinka monta väriä tarvitaan ihmisen kasvojen värien toistamiseen. Meillä taidekoulussa jo silloin aikanaan vitsailtiin, että oletko käynyt ostamassa ihonväriä, kun mallin-maalaus alkoi. Jotkut kouluun pyrkijät olivat käsittäneet, että piti yrittää toistaa ihonväriä, kun mallia maalataan.

Selvennyksenä sanottakoon, että mallia kuvattiin valossa ja varjossa samoin ympäristössä vallitsevaa valoa. Paikallisvärit eivät siis olleet tärkeitä.

Lue lisää

sekoitin jo ms ja runontajan.
Tarkoitin runontajaa sillä kasvojen väreistä kirjoituksella.

Väri-ope kirjoitti:

luki kaiken ulkoa muistin varaan. Teitkös sinäkin "runontaja" niin ja koulumatkalla vielä tenttasit punainen , sininen ja keltainen.

Sitten se opettaja kysyikin, että miksi se punainen on ylin siinä kolmiossa? Sinä panit sormen suuhun ja vastasit, että se on vain niin tällätty.

Voin paljastaa oikean vastauksen jos ette sitä tiedä.

Lue lisää

eli naiset osaavat ulkoa mutta eivät ymmärrä sisältöä? Todella sikamainen ja natsistinen asenne.

------------------ kirjoitti:

eli naiset osaavat ulkoa mutta eivät ymmärrä sisältöä? Todella sikamainen ja natsistinen asenne.

...nyt kuitenkin ole kysymys pitkän linjan opettajasta jonka omia reaalimaailmasta saatuja kokemuksia ei niin vain voi sivuuttaa ja laittaa niitä asennevamman tai natsismin gategoriaan. Asennevamma on nykyään yleisesti siellä missä kuvitellaan ettei sukupuolenvälisiä eroja ole asioiden ymmärtämisessä, vaikka useat tutkimuksetkin osoittavat erot selkeästi.

Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa.

Turakainen...? kirjoitti:

...nyt kuitenkin ole kysymys pitkän linjan opettajasta jonka omia reaalimaailmasta saatuja kokemuksia ei niin vain voi sivuuttaa ja laittaa niitä asennevamman tai natsismin gategoriaan. Asennevamma on nykyään yleisesti siellä missä kuvitellaan ettei sukupuolenvälisiä eroja ole asioiden ymmärtämisessä, vaikka useat tutkimuksetkin osoittavat erot selkeästi.

Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa.

Lue lisää

eipä voi muuta sanoa

Turakainen...? kirjoitti:

...nyt kuitenkin ole kysymys pitkän linjan opettajasta jonka omia reaalimaailmasta saatuja kokemuksia ei niin vain voi sivuuttaa ja laittaa niitä asennevamman tai natsismin gategoriaan. Asennevamma on nykyään yleisesti siellä missä kuvitellaan ettei sukupuolenvälisiä eroja ole asioiden ymmärtämisessä, vaikka useat tutkimuksetkin osoittavat erot selkeästi.

Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa.

Lue lisää

että lauma-apinointi on parempi asia kuin itsenäinen toiminta?

Väri-ope kirjoitti:

sekoitin jo ms ja runontajan.
Tarkoitin runontajaa sillä kasvojen väreistä kirjoituksella.

en ihmetellyt, kerroin tiedon minkä poimin jostain kirjasta.

Ja ymmärrettävää on eri sävyjen määrä, kun huomioidaan sävyt posken punasta varjokohtiin.

????????????????? kirjoitti:

että lauma-apinointi on parempi asia kuin itsenäinen toiminta?

Oliko tarkoitus esittää väite jossa biljardin pelaaminen sopusoinnussa on jotenkin enemmän lauma-apinointia, kuin toistensa kyräily ja nälviminen?

Perusteluja kaipaisin kovasti..?

runontaja kirjoitti:

muuttuu, kuka nyt leikistä suuttuu" on koulukiusaajien lempilaulu, jolla "pyhittävät" tekonsa.

Ei värikolmio tuota mitään mielipahaa, se on kolmio missä kolme pääväriä.
Mielipahan ruottaja on Väri-op, joka väheksyy oppilaitaan.

256 000 osumaa geothen värikolmiosta on vähän katsoen internetsivuja.
ensimmäinen Firefox-haulla

http://www.cs.brown.edu/courses/cs092/VA10/HTML/GoethesTriangleExplanation.html

Lue lisää

Kknfefksdjflwkjnjvfijvsfijvdfjvijuhk
fbdhnjdbdhfbdfhbdhnbjdjngjndjt
sdvbjsdkhvvvb ____ shjfhdsjfsjit
asnhcajnsc _ / ´´^ ^´´ \ ksajkasca
askdhjkss /´´ | ´´O O´´ |_ adkladlji
kscjkascjs \´´ \\ ´´Ö ´´´/| ´| askcjafii
osiaxksAii /´´ / ´\ __ /´/ ´´/ akscjask
jidhcsdci /´´ /wwwww\´´ \ kfjweofy
kfisdsd / ´´´ /wwwwww\ ´´ \ oidaoii
disadd \__/wwwwwww\´´´´ \ okdii
jkdssaisaph \ wwwwww\__/ okdi
sadkjaasdklf |wwwwww| okoffqq
ifjijdiifidisfjfa /wwwwww/ okdpaoi
dsksddssi /wwwwww/ dsjsdsiibb

auuauuau kirjoitti:

Kknfefksdjflwkjnjvfijvsfijvdfjvijuhk
fbdhnjdbdhfbdfhbdhnbjdjngjndjt
sdvbjsdkhvvvb ____ shjfhdsjfsjit
asnhcajnsc _ / ´´^ ^´´ \ ksajkasca
askdhjkss /´´ | ´´O O´´ |_ adkladlji
kscjkascjs \´´ \\ ´´Ö ´´´/| ´| askcjafii
osiaxksAii /´´ / ´\ __ /´/ ´´/ akscjask
jidhcsdci /´´ /wwwww\´´ \ kfjweofy
kfisdsd / ´´´ /wwwwww\ ´´ \ oidaoii
disadd \__/wwwwwww\´´´´ \ okdii
jkdssaisaph \ wwwwww\__/ okdi
sadkjaasdklf |wwwwww| okoffqq
ifjijdiifidisfjfa /wwwwww/ okdpaoi
dsksddssi /wwwwww/ dsjsdsiibb

Lue lisää

aikaisemmassa ketjussa joku valittelee lapsellisia 13v kuviaan ja nyt joku vielä lapsellisempi tekee jo alle 6v kuvia yhtä lapsensekavien kirjoitusten sekaan.

------------------ kirjoitti:

eli naiset osaavat ulkoa mutta eivät ymmärrä sisältöä? Todella sikamainen ja natsistinen asenne.

ja nyt varmaan missi Viivilläkin on natsistinen ja sikamainen asenne.

http://www.hs.fi/keskustelu/Viivi Pumpanen%3A Tyt%F6t ovat k%E4%E4rmeit%E4 toisilleen/thread.jspa?threadID=232281&tstart=0&sourc...

Mutta hienoa ja vapaata keskustelua sukupuolten välisistä eroista.

Turakainen..? kirjoitti:

Oliko tarkoitus esittää väite jossa biljardin pelaaminen sopusoinnussa on jotenkin enemmän lauma-apinointia, kuin toistensa kyräily ja nälviminen?

Perusteluja kaipaisin kovasti..?

Lue lisää

yksi naishiihtäjä ihmetteli mistä niitä huhuja on oikein syntynyt.

Jokainen urheilija valmistautuu kisasuoritukseensa omalla tavalla.

Montakos metallia miesten hiihtojoukkue toi? Ei yhtään?
Montakos metallia naisten hiihtojoukkue toi? Kaksi?

runontaja kirjoitti:

yksi naishiihtäjä ihmetteli mistä niitä huhuja on oikein syntynyt.

Jokainen urheilija valmistautuu kisasuoritukseensa omalla tavalla.

Montakos metallia miesten hiihtojoukkue toi? Ei yhtään?
Montakos metallia naisten hiihtojoukkue toi? Kaksi?

Lue lisää

kisoissa saadut mitalit eivät paljon paina kaikkien hiihtokisojen keskiarvossa mitalien suhteen, pidemmällä aikavälillä ero on huomattavasti miesten hyväksi mitalien suhteen. Joten tässäkin suhteessa sinä naisena katsot asiaa kapealta kannalta jolla saat suhteet naisten eduksi, kun taas minä miehenä katson laajempaa kokonaisuutta ja vertaan asioita pidemmällä aikavälillä. Ero löytyy tässäkin mutta kumman hyväksi?

Turakainen... kirjoitti:

kisoissa saadut mitalit eivät paljon paina kaikkien hiihtokisojen keskiarvossa mitalien suhteen, pidemmällä aikavälillä ero on huomattavasti miesten hyväksi mitalien suhteen. Joten tässäkin suhteessa sinä naisena katsot asiaa kapealta kannalta jolla saat suhteet naisten eduksi, kun taas minä miehenä katson laajempaa kokonaisuutta ja vertaan asioita pidemmällä aikavälillä. Ero löytyy tässäkin mutta kumman hyväksi?

Lue lisää

kirjoitti

"Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa."

Eli pitkän aikavälin asiasta ei ollut kyse, vaikka yrität siihen katsoa.
Hups, sinä itse kirjoitit ensin lyhyen aikavälin asiasta ja nyt käänsit saman pitkän aikavälin arvioksi.

runontaja kirjoitti:

kirjoitti

"Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa."

Eli pitkän aikavälin asiasta ei ollut kyse, vaikka yrität siihen katsoa.
Hups, sinä itse kirjoitit ensin lyhyen aikavälin asiasta ja nyt käänsit saman pitkän aikavälin arvioksi.

Lue lisää

mutta eihän nämä kaksi asiaa yhdy millään toisiinsa. Kopioimasi esimerkkihän kertoo erilaisista suhtautumistavoista ennen kilpailutilannetta, kun taas pitkän aikavälin esimerkki otettiin esille menestyksen suhteen.

Sotket kaksi aivan eri asiaa toisiinsa, vaikka kyse on ihan eri asioista.

Turakainen... kirjoitti:

mutta eihän nämä kaksi asiaa yhdy millään toisiinsa. Kopioimasi esimerkkihän kertoo erilaisista suhtautumistavoista ennen kilpailutilannetta, kun taas pitkän aikavälin esimerkki otettiin esille menestyksen suhteen.

Sotket kaksi aivan eri asiaa toisiinsa, vaikka kyse on ihan eri asioista.

Lue lisää

käännellä kirjoituksiani.

Palautteeni koski
"Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa."
Kirjoitustanne, ei pitkän aikavälin saavutuksia maastohiihdossa.

Ja kuten itse voit todeta kirjoituksenne kohdasta "eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä" tuo siis poistaa väitteenne, että tarkoititte pitkää aikaväliä.

runontaja kirjoitti:

käännellä kirjoituksiani.

Palautteeni koski
"Näistä sukupuolten välisistä eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä miehet pelailivat biljardia hyvässä hengessä keskenään valmistautuessaan kisoihin, kun taas naiset kyräilivät ja piikittelivät toisiaan vastaavassa tilanteessa."
Kirjoitustanne, ei pitkän aikavälin saavutuksia maastohiihdossa.

Ja kuten itse voit todeta kirjoituksenne kohdasta "eroavaisuuksista voidaan ottaa aivan hyvin eräs lähitapaus esimerkiksi jota puitiin lehdistössäkin. Olympialaisten maajoukkuehiihtäjjistä" tuo siis poistaa väitteenne, että tarkoititte pitkää aikaväliä.

Lue lisää

kyse on kahdesta eri asiasta, vaikka miten yrität vääntää totuutta. Ensimmaisessä otettiin esille sukupuolten völiset erot kisoihin valmistautumisessa ja toisessa otettiin esille sukupuolten väliset menestykset kisoissa, jossa sinä katsoit lyhyen tähtäimen menestystä ja minä taas pitkän aikavälin menestystä.

Turakainen... kirjoitti:

kyse on kahdesta eri asiasta, vaikka miten yrität vääntää totuutta. Ensimmaisessä otettiin esille sukupuolten völiset erot kisoihin valmistautumisessa ja toisessa otettiin esille sukupuolten väliset menestykset kisoissa, jossa sinä katsoit lyhyen tähtäimen menestystä ja minä taas pitkän aikavälin menestystä.

Lue lisää

lueppas mitä kirjoitit 28.2.2010 16:51, siinä ei ole mitään mainintaa pitkän ajan jaksolta hiihtourheilusta, vaan pitkän ajan opettamisesta taidealalla.

Sinänsä myös se näkemyksesi voidaan kumota, sillä opettaja (yleisesti) voi olla puolueellinen sukupuoleen katsoen.

runontaja kirjoitti:

lueppas mitä kirjoitit 28.2.2010 16:51, siinä ei ole mitään mainintaa pitkän ajan jaksolta hiihtourheilusta, vaan pitkän ajan opettamisesta taidealalla.

Sinänsä myös se näkemyksesi voidaan kumota, sillä opettaja (yleisesti) voi olla puolueellinen sukupuoleen katsoen.

Lue lisää

kyseessä ei ole höpö höpö juttu.

""lueppas mitä kirjoitit 28.2.2010 16:51, siinä ei ole mitään mainintaa pitkän ajan jaksolta hiihtourheilusta, vaan pitkän ajan opettamisesta taidealalla.""

Aivan otit itse esille lyhyen tähtäimen menestyksen hiihdossa ja minä taas vastineessani pitkän aikavälin menestyksen.

""Sinänsä myös se näkemyksesi voidaan kumota, sillä opettaja (yleisesti) voi olla puolueellinen sukupuoleen katsoen.""

Kaikki mahdolliset näkemykset voidaan kumota hyvällä vastakkaisella näkemyksellä, mutta tässä asiassa, naisten ja miesten eroissa sitä ei ole tehty. Mitenkään ei ole pystytty todistamaan tai vahvistamaan ettei eroja olisi, niin asioihin valmistautumisen suhteen kuin menestyksenkin. Ja onko oikea tapa katsoa tai verrata menestystä pitkällä aikavälillä vai lyhyellä, on sellainen kysymys jota voi kysyä sinulta koska otit itse menestyksen esille?

Doctorec kirjoitti:

ja nyt varmaan missi Viivilläkin on natsistinen ja sikamainen asenne.

http://www.hs.fi/keskustelu/Viivi Pumpanen%3A Tyt%F6t ovat k%E4%E4rmeit%E4 toisilleen/thread.jspa?threadID=232281&tstart=0&sourc...

Mutta hienoa ja vapaata keskustelua sukupuolten välisistä eroista.

Lue lisää

pysyisit aiheessa, etkä hakisi ulkopuolisia asioita väärentämään ketjun asioita?

Ja jos et kykene, ole hiljaa. Sillä varsinaisesta asiasta kääntäminen asian ulkopuolisiin henkilöihin antaa viittauksen, ettei kirjoittajalla ole kykyä pysyä asiassa ja näin ollen antaa myös viittauksen narsisimista.

------------------ kirjoitti:

eli naiset osaavat ulkoa mutta eivät ymmärrä sisältöä? Todella sikamainen ja natsistinen asenne.

opettamistaidon puutteesta.

Jos kokemus on useaan otteeseen naisten opettelevan pelkästään miltä kolmio näyttää, eikä osaa ilmaista mitä haluaa oppilaan oppivan, on silloin vika opettajasta. Sillä opettajan tietäessä mistä vajeesta on kyse, eikä tee sen asian eteen mitään.

Tietysti, jos kyse on tarkoituksellisesta toimenpiteestä, jotta saadaan naispuolinen opiskelija nöyräksi tai tuntemaan itsensä huonoksi, ymmärtää tahallisen opetusvirheen.
Sitten kun toinen on nöyryytetty tarpeeksi alas, hän on valmis mihin hyvittelyynb tahansa. Myös siihen, että häntä käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Tuosta sitten ei enää ole pitkä matka kouluammuskeluun.

Turakainen... kirjoitti:

kyseessä ei ole höpö höpö juttu.

""lueppas mitä kirjoitit 28.2.2010 16:51, siinä ei ole mitään mainintaa pitkän ajan jaksolta hiihtourheilusta, vaan pitkän ajan opettamisesta taidealalla.""

Aivan otit itse esille lyhyen tähtäimen menestyksen hiihdossa ja minä taas vastineessani pitkän aikavälin menestyksen.

""Sinänsä myös se näkemyksesi voidaan kumota, sillä opettaja (yleisesti) voi olla puolueellinen sukupuoleen katsoen.""

Kaikki mahdolliset näkemykset voidaan kumota hyvällä vastakkaisella näkemyksellä, mutta tässä asiassa, naisten ja miesten eroissa sitä ei ole tehty. Mitenkään ei ole pystytty todistamaan tai vahvistamaan ettei eroja olisi, niin asioihin valmistautumisen suhteen kuin menestyksenkin. Ja onko oikea tapa katsoa tai verrata menestystä pitkällä aikavälillä vai lyhyellä, on sellainen kysymys jota voi kysyä sinulta koska otit itse menestyksen esille?

Lue lisää

on näkemyksenne, itse otitte puheeksi lyhyen ajan sisällä tapahtuneet kisat.
Ja nyt syytätte toisia siitä.

Kisoihin osallistujat hakevat menestystä kisoissa, taidemaalarikurssilla kävijät eivät välttämättä ammattia.

runontaja kirjoitti:

opettamistaidon puutteesta.

Jos kokemus on useaan otteeseen naisten opettelevan pelkästään miltä kolmio näyttää, eikä osaa ilmaista mitä haluaa oppilaan oppivan, on silloin vika opettajasta. Sillä opettajan tietäessä mistä vajeesta on kyse, eikä tee sen asian eteen mitään.

Tietysti, jos kyse on tarkoituksellisesta toimenpiteestä, jotta saadaan naispuolinen opiskelija nöyräksi tai tuntemaan itsensä huonoksi, ymmärtää tahallisen opetusvirheen.
Sitten kun toinen on nöyryytetty tarpeeksi alas, hän on valmis mihin hyvittelyynb tahansa. Myös siihen, että häntä käytetään seksuaalisesti hyväksi.

Tuosta sitten ei enää ole pitkä matka kouluammuskeluun.

Lue lisää

Runontaja taideala on niin naisvaltainen ala että väitän ettei kyseisiä asioita mistä kerrot tapahdu missään. Sen sijaan omien kokemusteni mukaan naiset käyttävät valtaansa taidealalla hyvin väärin ja toimivat monesti jopa laittomasti, lieneekö sitten lahjattomuuden puutetta kun kaikki härskimmätkin ja alhaisimmatkin keinotkin otetaan käyttöön juuri naisten taholta.

Robot ti kirjoitti:

Runontaja taideala on niin naisvaltainen ala että väitän ettei kyseisiä asioita mistä kerrot tapahdu missään. Sen sijaan omien kokemusteni mukaan naiset käyttävät valtaansa taidealalla hyvin väärin ja toimivat monesti jopa laittomasti, lieneekö sitten lahjattomuuden puutetta kun kaikki härskimmätkin ja alhaisimmatkin keinotkin otetaan käyttöön juuri naisten taholta.

Lue lisää

ihmeellistä, täysin kivikautisen ajatuksenjuoksun omaava yksilö kykenee kirjoittamaan tuollaista tekstiä nettikeskusteluun. Lieneekö kirjoittaja Sumeen eksynyt talebani?

Robot ti kirjoitti:

Runontaja taideala on niin naisvaltainen ala että väitän ettei kyseisiä asioita mistä kerrot tapahdu missään. Sen sijaan omien kokemusteni mukaan naiset käyttävät valtaansa taidealalla hyvin väärin ja toimivat monesti jopa laittomasti, lieneekö sitten lahjattomuuden puutetta kun kaikki härskimmätkin ja alhaisimmatkin keinotkin otetaan käyttöön juuri naisten taholta.

Lue lisää

kaiken mailman väkivallantekoja, en ota kantaa.

Toki tiedän taidealan olevan naisvaltaista alaa (siinä missä ranskan kielen).

Olen edelleen sitä mieltä (en tainnut vielä tässä ketjussa kirjoittaa), jos opettaja ei pysty tasavertaisena kohtelemaan oppilaitaan, hän on väärällä alalla.

Opettajan, kurssia katsomatta on pystyttävä hyväksymään kurssilla on nopeasti asiat omaksuvia ja heitä, joilla oppi ei mene hetkessä päähän.

Jos ajatellaan, että jo opiskeluvaiheessa opettaja kylvää eriarvoisuussiemenen oppilaittensa mieleen, ei ole mikään ihme, jos oppilas käyttäytyy samalla tavalla mitä opettajansa.
Ja on hyvinkin mahdollista, että suosikkioppilailleen hän tyrkyttää tapojaan.
Kun tarpeeksi uskottavasti kertoo miten tylysti kannattaa kävellä toisten ylitse, tekee oppilas sen tulevaisuudessa. Mikäli on tarpeeksi itsekeskeinen.

runontaja kirjoitti:

kaiken mailman väkivallantekoja, en ota kantaa.

Toki tiedän taidealan olevan naisvaltaista alaa (siinä missä ranskan kielen).

Olen edelleen sitä mieltä (en tainnut vielä tässä ketjussa kirjoittaa), jos opettaja ei pysty tasavertaisena kohtelemaan oppilaitaan, hän on väärällä alalla.

Opettajan, kurssia katsomatta on pystyttävä hyväksymään kurssilla on nopeasti asiat omaksuvia ja heitä, joilla oppi ei mene hetkessä päähän.

Jos ajatellaan, että jo opiskeluvaiheessa opettaja kylvää eriarvoisuussiemenen oppilaittensa mieleen, ei ole mikään ihme, jos oppilas käyttäytyy samalla tavalla mitä opettajansa.
Ja on hyvinkin mahdollista, että suosikkioppilailleen hän tyrkyttää tapojaan.
Kun tarpeeksi uskottavasti kertoo miten tylysti kannattaa kävellä toisten ylitse, tekee oppilas sen tulevaisuudessa. Mikäli on tarpeeksi itsekeskeinen.

Lue lisää

hienosti miten opettajien pitäisi kohdella oppilaita tasavertaisesti ja olen kanssasi samaa mieltä asiasta.

Henry Moore kirjoitti:

ihmeellistä, täysin kivikautisen ajatuksenjuoksun omaava yksilö kykenee kirjoittamaan tuollaista tekstiä nettikeskusteluun. Lieneekö kirjoittaja Sumeen eksynyt talebani?

""ihmeellistä, täysin kivikautisen ajatuksenjuoksun omaava yksilö kykenee kirjoittamaan tuollaista tekstiä nettikeskusteluun.""

...siinä vielä kaikki, näkisitpä minkälaisia teoksia maalataan ja ideoita keksitään kutsumallasi kivikautisella ajatuksenjuoksulla. Saattaisi olla että haluaisit itsellesikin samanlaisen ajatuksenjuoksun hyvinkin äkkiä.

""Lieneekö kirjoittaja Sumeen eksynyt talebani?""

Oliko tarkoitus sanoa Lumeen eksynyt talebani?

Robot ti kirjoitti:

""ihmeellistä, täysin kivikautisen ajatuksenjuoksun omaava yksilö kykenee kirjoittamaan tuollaista tekstiä nettikeskusteluun.""

...siinä vielä kaikki, näkisitpä minkälaisia teoksia maalataan ja ideoita keksitään kutsumallasi kivikautisella ajatuksenjuoksulla. Saattaisi olla että haluaisit itsellesikin samanlaisen ajatuksenjuoksun hyvinkin äkkiä.

""Lieneekö kirjoittaja Sumeen eksynyt talebani?""

Oliko tarkoitus sanoa Lumeen eksynyt talebani?

Lue lisää

mikä hän on, mutta teksti oli poikkauksellisen matalaotsaisen kallosta lähtöisin, liekö peräti umpiluisen.

Robot ti kirjoitti:

hienosti miten opettajien pitäisi kohdella oppilaita tasavertaisesti ja olen kanssasi samaa mieltä asiasta.

Muutaman kerran olen opiskellut koulussa ja aikuisopistossa, missä opettajat luokitelleet mielessään oppilaat.

Senverran otin opikseni, jos tulevaisuudessa tulee opettajia, jotka aliarvioivat oppilaita, videokamera laukkuun ja nauhoituksen jälkeen valitus korkeammalle taholle.

Nauhoitus tarkoittaa: Laittaa repussa nauhoituksen päälle, antaa olla päällä kymmenisen minuuttia. Ottaa sitten esille ja kysyy uskaltaako opettaja käyttäytyä kameran edessä samalla tavalla.

runontaja kirjoitti:

Muutaman kerran olen opiskellut koulussa ja aikuisopistossa, missä opettajat luokitelleet mielessään oppilaat.

Senverran otin opikseni, jos tulevaisuudessa tulee opettajia, jotka aliarvioivat oppilaita, videokamera laukkuun ja nauhoituksen jälkeen valitus korkeammalle taholle.

Nauhoitus tarkoittaa: Laittaa repussa nauhoituksen päälle, antaa olla päällä kymmenisen minuuttia. Ottaa sitten esille ja kysyy uskaltaako opettaja käyttäytyä kameran edessä samalla tavalla.

Lue lisää

...runontaja itselläni on myös niin karmeat kokemukset koulusta ja viranomaistoiminnasta että minulla on nykyään aina nauhoituslaite tai kamera mukana joutuessani kyseisiin paikkoihin ja myös mielelläni kirjoitan kokemuksistani yleisöpalstoille.

Tämä tosin jo tiedetään ja kanssani ollaan erittäin varovaisia.

Olet kiteyttänyt hienosti vastauksen threadin aloittajan kysymykseen ja ainakin minulle juuri kirjoittamasi teksti antaa uskoa itseeni ja tekemiseeni. Kiitos.

"Ei lahjakkuutta kouluissa opita, " vaan sinne pyrkijän on sitä osoitettava päästäkseen osalliseksi ammatin oppia saadakseen. Ne koulunsa käyneet kyllä hankkivat niillä tiedoillaan ja taidoillaan varmaan elantonsa, mutta vaikea on mennä selittelemään, että minä olen sellainen itseoppinut, kun todistuksia kysytään ja niitä kyllä kysytään pitkin matkanvartta. Se on aikamoinen harhakuvitelma, että itseoppinut niitä töitään myisi ainakaan paremmin, kuin ammattiin valmistunut taidemaalari.

Jos taas on hyvä kauppamies niin voihan sitä myydä vaikka iso-äitinsä ja mitä siinä on taiteella tekemistä.

tarkoitus jatkaa...julkisella rahalla?

"Pelkkä lahjakkuus ei riitä, jos ei sillä tee mitään."

Melkoinen aivopieru.