viranomaistiedote

oikeusministeriö on koonnut hankerekisteriinsä kansalaisjärjestöiltä saamansa lausunnot koskien läheissuhteissa ja työpaikoilla tapahtuvien pahoinpitelyrikosten lainsäädännöllistä käsittelyä jatkossa.
alustavan työryhmöarvioinnin perusteella läheissuhteissa, ja erityisesti parisuhteissa, tulisi kiinnittää enemmän huomiota pahonpitelyjen toistuvuuteen. tällöin asianomistajarikoksina käsitellyt lievät pahoinpitelyt voitaisiin tietyin edellytyksin alkaa käsitellä yleisen syytteen alaisina. samoin työryhmän mukaan alle 18-vuotiaaseen kohdistuneita lieviäkin läheissuhteissa tapahtuneita pahoinpitelyitä käsiteltäisiin jatkossa säädösten mukaan ankaramman mukaan, eli käytännössä vähintään "tavallisina" pahoinpitelyinä.

http://www.om.fi/1266333362139

lausuntokooste sisältää eri oikeusasteiden, asianajajaliittojen, keskeisten kansalaisjärjestöjen ja tavanomaisten naisjärjestöjen lausuntojen lisäksi myös "uutuutena"f miesten tasa-arvo r.y.:n lausunnon, joka sisältää periaatteessa lakihanketta puoltavan osuuden lisäksi myös sangen varteenotettavia kriittisiä lausumia.
esimerkiksi parisuhdeväkivaltatutkimusta miesten tasa-arvo r.y. arvostelee yksipuoliseksi :

"""
Sukupuolittuneen väkivallan teorian kriisi. Sukupuolittuneen väkivallan teorian yk-
sipuolisuutta ja yksipuolisia tulkintoja on viime vuosina voimakkaasti kritisoitu. (ks.
Sepponen 2007 sekä Malmi 2009). Monipuolista tutkimusta ovat ryhtyneet viime aikoi-
na vaatimaan myös monet asiantuntijat sekä tutkijat. Niinpä Euroopan kriminaalipoliit-
tisen instituutin johtaja Kauko Aromaa ehdottaa, että olisi tutkittava, ovatko parisuhde-
ja perheväkivalta Suomessa 2000-luvulla sukupuolittuneita ilmiöitä (Aromaa 2009).
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Venla Salmi esittää, että sukupuolittuneen
väkivallan teoriasta siirryttäisiin monipuoliseen tarkastelutapaan, jossa lähisuhde- ja
77
parisuhdeväkivaltaa ei yksioikoisesti tulkittaisi naisiin kohdistuvaksi ilmiöksi, josta
miehet ovat vastuussa (Salmi 2009a)

Miestutkija Anders Ahlbeck on käyttänyt julkisuudessa puheenvuoron siitä, että perhe-
ja parisuhdeväkivallan tutkimuksessa ja aiheesta käytävässä julkisessa keskustelussa
tulisi huomioida nykyistä selvemmin myös miehiin kohdistuva parisuhdeväkivalta
(Ahlbeck 2009). Myös Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan piirissä pohditaan parhaillaan,
kuinka uusi kotimainen tutkimustieto vaikuttaa aiheen käsittelyyn tasa-arvopolitiikassa.
Monet tilastot sekä uudet suomalaiset tutkimustulokset ovat ristiriidassa sukupuolittu-
neen väkivallan paradigman kanssa. Huomiota herättää tilastotieto yli kymmenen vuo-
den ajalta, että parisuhteessa tehtyjen törkeiden pahoinpitelyjen tekijöistä 40 prosenttia
on naisia (Poliisitilasto, ks. Lättilä 2001)
""""

miesten tasa-arvo r.y.:n lausunnossa kiinnitetään myös sinänsä oikean suuntaisesti huomiota työryhmämietinnön sanamuotoihin, jotka muuttavat periaatteessa sukupuolineutraaliksi kirjoitettavan lain tulkinnan helposti vain naisia ja lapsia suojelevaksi. tällaisia sanamuotoja ovat esimerkiksi "väkivaltaan liittyy usein vahvemman osapuolen kontrollia" tai "heikommassa asemassa oleva osapuoli".