LONKAN TEKONIVEL LEIKKAUS

Olin reilut 2kk sitten polven tekonivelleikkauksessa. Naapurisänkyyn "majoittui" samaan aikaan maanantai-aamuna lonkkaleikkaukseen tuleva rouva. Meidät vietiin yhtäaikaa leikkaukseen ja kotiin lähdimme myös yhtäaikaa torstaina. Kuljetus kotiin minulla tapahtui invataksilla pyörätuolissa kodin olohuoneeseen saakka muutaman kymmenen kilometrin päähän. Luulisin että vielä tuo 100km kuljetuskin tapahtuisi invataksilla. Lonkkaleikattukin pistettiin pyörätuoliin ja olihan hän jo istunut ja kävellyt sairaalassakin ennen kotiutusta. Leikkaustapa tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta ainakin sementillä kiinnitettävillä tekonivelillä saa varata heti täydellä painolla. Ilman sementtiä laitetuilla tekonivelillä rajoitetaan varaamista useampi kuukausi.

Itselleni laitettiin lonkantekonivel viime marraskuussa. Sairaalassa olin 4 päivää jonka jälkeen olin viikon verran kuntoutussairaalan puolella johtuen siitä, että minulla ei ollut kotona ketään ja toisekseen hemoglobiinini meni leikkauksen aikana 93 eli päätä huippasi aika lailla : ).
Minulla matkaa kotiin oli 45 km ja kotimatka tehtiin invataksilla pyörätuolissa istuen, istuintyyny pitää olla ( erityinen juuri lonkkaleikatuille). Matkanteko ei ollut kovin miellyttävä, mutta sujuihan se. Mutta kotiin oli parasta päästä !! Kotona kuntoutuminen alkoi sujua ihan reippaasti. Nyt kun leikkauksesta on jo 7 kk on elämä taas tosi kivaa ! Pystyy kävelemään taas ilman kipuja!! Ihana olotila.

maanantaina leikattiin(31.5),eilen torstaina kotiin(3.6),laitettiin varrellinen tekonivel,ei sementtiä.kotiin kuljetus 94 km tapahtui tilataksilla jossa oltiin makuulla.ei saa yli 90 asteen missään nimessä taivuttaa(6 viikkoa),muuten saattaa loksahtaa pois paikoiltaan eli normaali istuminen kielletty,istuintyynyllä voi kotona olla.eiköhän siellä esitarkastuksessa käydä lävitse kaikki nämä asiat,ainakin meillä kysin piirissä tehtiin niin.kivut jäi kuopioon....

Minut kotiutettiin HUS:n sairaalasta niin pian, ettei kahta vuorokautta ennättänyt kulua leikkauksesta. Kaksi tuntia jäi vaille. Olen lähes kuusikymppinen mies. Sairaaloiden käytännöissä näyttää olevan suuria eroja. Joku kertoi, että Paimion sairaalasta kotoutetaan lonkan tekonivelpotilas vasta viikon päästä leikkauksesta, vaikka leikkus olisikin mennyt hyvin. Siellä lienee paljon potilaspaikkoja ja kunnalla rutosti rahaa erikoissairaanhoitoon.
Nyt, 8 kuukautta leikkauksesta, en enää muista että minulla on lonkkaproteesi. Mikään liikekään ei enää muistuta siitä.

Lonkan tekonivel 04.02.2011. Lonkka kipeä varsinkin yöllä nivustaipeen alapuolelta. Leikkauksesta pian 4 kk, ja ainoatakaan yötä en ole nukkunut kunnolla kovan kivun takia. Olenko ainoa vai onko muitakin saman kokeneita ? Vai onko minulla jokin vialla ?

Viisi kuukautta sitten minulle laitettiin tekonivel lonkkaan, syystä että kaaduin polkupyörän kans jäätiköllä. Jalka on edelleen kipeä. Yöllä herään useita kertoja sietämättömään kipuun ja joudun nousemaan ylös sängystä, särkylääkkeet eivät auta. Ortopedi sanoi jalan olevan syksyllä oireeton mutta epäilen, pitäisihän kivun olla jo vähenemäänpåin kun aikaa on kulunut sentään yli 5 kuukautta. Onko kenelläkään toisella kipu kestänyt näin kauan ?

Toivottavasti kivuista kärsineet olette jo ottaneet yhteyttä leikanneeseen tahoon!

Minulla lonkkaleikkauksesta on aikaa 4,5 viikkoa ja olen ekaa viikkoa lukuunottamatta nukkunut yöni erinomaisesti. Toki otan illalla hyvät särkylääkkeet, mutta käytettäväksihän ne on tarkoitettu eikä kaapissa säilytettäviksi.

Käyn päivittäin n. 2 km lenkillä ja muutenkin touhuan päivitäin kaikenlaista pientä. Sen olen huomannut, että mitä enemmän päivän mittaan istun (istuintyyny vielä käytössä), sitä kipeämpi lonkka on illalla. Eli liikuntaa, liikuntaa, sitä se tarvitsee.

Olen 44-v nainen ja menossa kuukauden sisällä vasemman lonkan tekonivelleikkaukseen ja pelottaa niin perkeleesti, ei se toipuminen vaan se itse leikkaus.

Lonkkanivel vaihdettiin 8.12.2011. Kotiin 3pv myöhemmin - kipusin 3:een kerrokseen. Aika vaikeata oli aluksi. Nyt reilut 3 kk myöhemmin on varsinkin varovaisenkin liikunnan jälkeen yöllä kipua. Istumisen jälkeen hankala lähtee liikkeelle-tuntuu kun lonkka ei kantaisi. Kuitenkin kipua/särkyä huommattavasti vähemmän kuin ennen.
Nk. " jälkitarkastus " meni lähes huumorin puolelle.Leikannut lääkäri kerti että on kiire.Vilkaisi juuri otettuja rtg-kuvia ja totesi että oikein hyvältä näyttää. Kokeili jalkaa kun makasin selällä, taas ok. Kysyin voisinki hiihtää golffikentällä - joo golfia voi pelata. Toisen jalan polvi oli turvonnut rasituksesta, lääkärin mukaan leikkauksen turvotus laskee - piti selittää että se oli se toinen polvi joka turpos. Siinä kaikki.
Pari-kolme viikkoa myöhemmin soitin ja valitin särkya joka tulee liikunnan jölkeen. " ota enemmän kipukääkkeitä!". Pystyn kävelemään n.2-3 km mutta yöllä särkee sitten. Käytän keppiä tukena. Hiihto oli sopivaa = laahustin suksilla.
Onko ikäni, 82 v, syy hitaaseen palautumiseen???

Hei
Minulla tehtiin 6 viikkoa sitten lonkan tekonivelleikkaus Coxassa Tampereella. Olen 54 v. nyt eli olin varmaan nuorin osastolla silloin. Nukutuksessa, ja se oli ihan mukava kokemus. Huomenna fysioterapeutin tarkastus, saa nähdä mitä sanotaan. Olen kävellyt n viikon yhdellä kepillä ja kivut hävisivät leikkauspöydälle. Teen n kilometrin lenkkejä. Olen kävellyt sisällä jo jonkin verran ilman tukea. Aamuisin pistelyä kantapäässä ja selkää koskee hieman , jos kauan seisoo. Minun olisi pitänyt mennä jo aikaisemmin leikkaukseen, koska ennen leikkuuta linkutin jo aika pahasti ja virheellinen asento kai nyt kostautuu sillä, että nuo selkäkivut on siitä johtuvia. Mitä enemmän liikun , sen parempi. Lepo on kuitenkin tärkeää, istuminen on rasittavaa edelleenkin, jos kauan kököttää . Mutta suurin ongelma on tällä hetkellä se, että haava-alueela on turvotusta ja nesteitä kai virtaa siellä sisällä ja verenpurkautumia kohti polvea, ja polven alue jäykistyy. Mutta se kuuluu asiaan ,sanottiin. Muuten kiva olo, ei koske ja kipulääkkeen jätin 10 päivää leikkauksesta, se oli Voltarenia. Ihanaa on, ettei koske yöllä ja saa sitten 5 vuoden kipujen ja liikuntarajoitteiden nukkua.Ja saa levitellä jalkojakin monien vuosien jälkeen ...kunnon haara-asento! Eikä satu eli kaikki vanhat kivut pois. Haavakyljellä nukkuminen ei vielä onnistu kunnolla, koska saattuu ja painaa haava-aluetta. Sanon vaan kaikille, jotka ovat leikkausta odottamassa: menkää ajoissa leikkaukseen, ettei ryhti ja nilkuttaminen mene liian pahaksi,koska kunnon ryhdin takaisin saaminen leikkauksen jälkeen teettää varmaan töitä. Selkävaivat johtunevat minullakin juuri siitä, että liikerajoitukset meni jo liian pitkälle. Onnea leikkaukseen !

Hyvä Mariabeeta!
Loppukaneettisi "Onnea leikkaukseen!" ei pidä paikkaansa. Työskentelen leikkaussalissa ja ei siellä onnella tehdä mitään vaan ammattitaidolla. Toivota mieluummin pikaista paranemista tai mukavaa leikkausreissua tms.
Onnella lototaan, taidolla leikataan.

minä olen menossa tulevana syksynä lonkan tekonivelleikkauksee.Aikoivat vaihtaa molemmat samalla reissulla.Onko muille tehty vastaavan laisesti?

Lonkan nivel vaihdettin noin 1,5 vuotta sitten. Kipuja vaihtelevasti ja välillä kipuun lääkettä. Ongelmana on kuin leikatun jalan lonkan / jalan paikoillaan nivelessä pitävät lihakset olisivat jollain lailla "veltot" minkä seurauksena lonkka välillä napsaa ja tuntuu kuin nivel ei pysyisi tiukasti kupissa. Välillä oli parempi lähes normaalin oloinen, mutta sama vaiva tuli uudelleen mahdollisesti liian reippaasta liikunnasta?? Nyt olen yrittänyt kuntouttaa vajaan kuukauden. Nivel kuvattu noin vuoden kuluttua leikkauksesta - lääkärin mukaan kaikki ok.
Onko muilla ollut vastaavaa?

Lonkkaleikkaukseni tehtiin vajaa vuosi sitten olessani 50v. Emmin asiaa pitkään ja kävin arvioituttamassa tilannetta kahdellakin eri ortopedilla. Lepokipujen ja liikumisen rajoittumisen myötä rohkenin leikkaukseen ja se oli paras mahdollinen ratkaisu. Vuosi sitten kävelin tuskin kilometriä ja senkin kipujen ja särkylääkkeiden avuin. Eilen aamulla kävin ylin 10 km sauvalenkillä, tänään 20 km pyöräillen.. teen tätä kaikkea siitä ilosta, että kivut ovat poissa ja " selittelyt " eivät auta ettenkö voisi liikkua. Toinen lonkka odottaa leikkaustaan jonkun vuoden päästä, mutta luottamus on suuri, koska kaikki on mennyt tosi hienosti.
Nuorempana tehdyistä leikkauksi toipuu myös nopeasti ja liikunnan riemu on taas elämää!!!

olin leikkauksessa 12.3.2012. olen onnellinen että pääsin pian. kivut jäi leikkauspöydälle kiitos taitavan kirurgin. toipuminen sujunut muuten hyvin mutta kun en ole tottunut pyytämään apua askareisiin niin se on ollut vaikein asia koko hommassa opetella pyytämään. leikkauksen jälkeen suosittelen että teette kaikki jumppajutut ohjeen mukaan sekä kuntopyörän hankkimista valmistautuessa leikkaukseen ja sen käyttöä leikkauksen jälkeen, vesijuoksu on tosi hyvä kun malttaa aloittaa varovasti. ei muutakuin lonkat kuntoon kyllä leikkurissa ammattitaitoa piisaa.

Minulle laitettiin ei-sementoitu lonkkaproteesi kesäkuun loppussa, olen 66-vuotias. Kuntoutuminen on tapahtunut melko hyvin, teen parin kilometrin kävelylenkkejä edelleen kuitenkin sauvoja käyttäen. Välillä yhtä, välillä kahta. Leikatun jalan polvi on edelleen turvoksissa, vähän tönkkö. Onko muilla vastaavaa vaivaa ja miten olette sen kanssa selvinneet. (Laskimotukosta ei ole, asia tarkistettu.)

Nyt kymmenen kk leikkauksesta. Ei kipuja. KATSO EDELLINEN KIRJOITUKSENI.
Kävellessä lonkka väsyy, varsinkin ylämäessa.Kun pidän kättä leikatun nivelen kohdalla niin kävellessä naksuu. Joskus on tunne että lonkka antaa periksi tai että tasapaino sen puolelta huojuu.
Leikkaauspuoli meni hyvin - jälkihoitoon en ole aivan tyytyväinen koska sitä ai Peijakselta oikeastaan ollut paitsi se muutaman minuutin käynti 6 viikon jälkeen jolloin lääkärillä oli kova kiire.

Onko teille muille kokeiltu kaikki mahollinen konservatiivinen hoito ennenkuin tekonivel on laitettu,mulle sanottiin että olen liian nuori lonkan tekonivelleikkaukseen 51v. sanottiin että kuntosalille ja painoa pois,injektioita lonkkaniveleen seuraavana,onko teille laitettu niveleen niitä injektio piikkejä?

Huomenna tulee viikko täyteen, kun pääsin kotiin lonkan tekonivelleikkauksesta. Minulle suurinta harmia on tuottanut se, että yöunet ovat menneet aivan sekaisin. Huonosti ole aina nukkunut, ja siihen on lääkitystäkin, mutta nyt ko. lääkkeet eivät tunnu tehoavan lainkaan. Ja kyse ei ole kivuista.
Itse leikkaushan oli varsin miellyttävä kokemus.
Muutoin minusta tuntuu, että paraneminen on sujunut hyvin, eikä ole tarvinnut syödä kipulääkkeitäkään sitä määrää, kuin papereissa lukee.

Mies, 67v, ensimmäiset tikit elämässä, otetaan parin päivän päästä pois.

Neljä viikkoa takana lonkan tekonivelleikkauksesta. Jännitin leikkausta ylen määrin. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Parin tokkuraisen päivän jälkeen olo oli ok. Lonkka oli kyllä kipeä vielä kun kotiin pääsin. Olin 3 päivää sairaalassa.

Nyt enää yksi särkylääke päivässä. Kaupassa olen jo käynyt 2 viikkoa sauvojen kanssa. Kauppa on tosin tien toisella puolella. Kotiaskareet sujuu hyvin ja olen jo imuroinutkin yhteen sauvaan nojaten.

Päiväunet, hengitysharjoituksia, rentoutusta ja melko hyvät yöunetkin jo. Jumppaakin pikkuhiljaa. On kuitenkin se raastava kipu poissa mikä oli ennen leikkausta. Olen 63-vuotias.

Uskomattoman nuoret leikkauttavat?!?

Oikea lonkka alkaa olla leikkauskunnossa, koska kivut alkavat olla jo jatkuvia. Täällä keskustelussa ilmenee, että leikkausten tuloksissa on suuria eroja. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedän, että leikkaavien kirurgien (tässä tapauksessa ortopedien) taidoissa on myös suuria eroja. Olisi hienoa, jos varsinkin ne, joilla kaikki on mennyt hyvin ja tulokset hyvät, voisivat kertoa, kuka heidät leikkasi? Toki pieleen menneistäkin tapauksista mieluusti kuulisin, koska tässä vaiheessa voi vielä valita, kenen lääkärin käsiin näin ison asian ja siihen liittyvän riskin antaa. Riskinottohan on peruuttamaton. Kiitos jo etukäteen!

Minulle laitettiin lonkan tekonivel syyskuun lopussa Peijaksessa. Leikattu jalka on noin 1,5 cm pitempi, tämä vaikeuttaa selvästi kävelemistä. Onko tämä normaalia?
Muuten lonkka on kivuton.

Minulle laitettiin oikeaan polveen tekonivel lokakuussa Peijaksessa.
Jalat ovat samanpituiset, mutta oikean jalan ukko ja akkavarvas ovat jonkun verran ilmassa. Kun käännän nilkkaa siten, että ovat maassa, nilkan hermo ilmoittaa olostaan ja kipu säteilee leikatun polven oikeaan ulkoreunaan. Tämä aiheuttaa sen, etten pysty koukistamaan polvea kuin tiettyyn kulmaan kovan hermokivun takia.

Leikkaava lääkärin ohjeen mukaisesti aloitin Lyrica-hermokipulääkkeen, jonka annostus on 2 3. Ei vaikutusta. Ilmeisesti seuraavana on vuorossa hermoratatutkimukset ja röntgenit.

Pystyn tekemään muut jumppaharjoitteet. Kävelen päivittäin ulkona kävelysauvoilla 2x1h (rauhallista vauhtia). Jalka taipuu tarvittavaan kulmaan kävelyssä.

Masentavaa, koska 2010 lonkan tekonivelleikkaus meni ilman mitään ongelmia ja on 10 .

Testi. Kokeilu!

Minulla alkoi lonkka oireilemaan toukokuussa, en saanut sairaslomaa koska vaikutin hyväkuntoiselta. kun vihdoin kuukausien päästä pääsin kuvauksiin, varmistui että siihen mennessä oli reisiluuni yläpää osittain kuolioitunut, ja vaurioittanut rustoa radkaalisti ( jalka ei käänny mihinkään paitsi eteen ja taakse)
Ruston vaurion takia luunmuovaus paineen poistamiseksi on kuulemma jo liian myöhäistä, joten tekonivel on kuulemma ainoa vaihtoehto enään, vaikka olen vasta 23 vuotias. onko näin nuorelle normaalia tehdä tämä toimenpide, ja kuinka paljon se parhaimmillaan mahdollistaa normaalin elämän?

Kipuileva keinonivel.
Minulle tehtiin nonkan keinonivel-leikkaus tammikuussa 2011.
Kipua lonkassa ja nivusessa on edelleen. Kävin leikkaavalla lääkärillä
puhumassa asiasta, lonkka kuvattiin ja hän sanoi kaiken olevan Ok,
mutta lisäsi että minulle on tulossa kutsu tutkimuksiin, koska näissä
nivelissä on todettu, että ne eivät kaikille sovi.
Onko jollakin muulla vastaavia ongelmia ja tietoa miten kauan sitä kutsua pitää odotella?

ainakin kutsuu...

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/kys-kutsuu-kaikki-metallilonkan-saaneet-tarkistukseen/1281157

Olen itse odottanut sitä kutsua leikkauspöydälle yli 3 kuukautta. Kivut ovat sellaisia, kuin ne ovat kaikilla muillakin! En osaa asettaa tuota rakasta aina läsnäolevaa kipua mihinkään asteikkoon. Tiedän vain että haluan siitä vimmatusti eroon!
No nyt tuli tietoon tuo 1400 lonkkaleikatun tarkastukseeen kutsuminen.... pitkittääkö tämä nyt minun odotustani!
Sitä toisenlaista tuskaa nämä uutiset ainakin lisää, Eikö tulevalla leikkauksella pääsekkään kivuista eroon. Tosin paino ja vyötärö kasvaa siinä tahdissa , että lonkkaoperaatio saisi tulla jo piankin kaikkine riskeineen. Tai sitten on eessä toisenlainen "leikkaus"! Odottavan aika on tosiaan pikä ja ajatuksia täynnä!

Mun lonkka leikattiin viikko sitten Hämeenlinnassa, ke aamuna. Lauantaina aamusta tulin kotiin, ei tarvii särkylääkkeitä (paitsi max päänsärkyyn kun ei pääse ulos) ja just kävelin juoksumatolla 0.5 km. Kepit voisin varmaan nakata kokonaan mäkeen, mutta käytän fyssarien käskystä molempia silleesti puolihuolimattomasti.

Perjantaina pääsen pihalle kävelemään korotetun potkukelkan kanssa (asun ihan keskellä ei mitään ja yksin joten sauvojen kanssa ulkoilu on liian riskaabelia kun on liukasta).

Ennen leikkausta väänsin itkua aamusin kun nivuset oli kuin tulessa kun nousin ylös ja liikkuminen niin jäykkää et satavuotiaat mummot jäi toiseks. Niin ja olen tasan 50 v.

Mä tsempitän kaikkia leikkuriin, mulla alko nyt uusi elämä!

Kaaduin tosi pahasti jäisellä pihalla 27.3 ja en päässyt ylös omin avuin maasta ,soitin hätäkeskukseen joka lähetti ambulanssin paikalle.Suoraa päätä minut vietiin sairaalan päivystykseen ja heti pääsin röntgeniin ja tuomio oli ,että reisiluun kaula on murtunut niin että on tehtävä leikkaus jossa asennetaan kokotekonivel lonkkaan.Olin kauhuissani tapahtuneesta ja en edes ymmärtänyt kuinka isoon leikkaukseen joudun.Kipulääke peitti kovimman kivun ,mutta yhtään en voinut kehoani liikuttaa.
Jouduin odottamaan leikkausta 25 tuntia ja kiirastorstai iltapäivänä sain uuden lonkkanivelen.Pitkäperjantai aamuna minut avustettiin ylös sängystä kävelemään ensimmäiset askeleet ja pieni kävelylenkki sujui hyvin kävelytelineessä.Siitä sitten vaan kokeilemaan keppikävelyä vähän myöhemmin ja suihkuun omin avuin seuraavana päivänä.Kolmantena päivänä kävelin jo sairaalan kahvioon kahville ja lääkärikierron aikana ilmoitin hoitajille että mä haluun pois jo sairaalasta.Lääkäri sanoi ,että kaikki on kunnossa ja että huomena kotiuttaminen voidaan tehdä.2.4 tulin kotiin ja jätin kipulääkkeet heti pois ,koska mitään kipua minulla ei ollut ja ei ole vieläkään ,olen ollut nyt kotona 11pv.
Asunnossani ystävät olivat tehneet kaikki tarvittavat muutokset poissaollessani ,sänky oli korotettu ,wc pönttö samoin ,sukanvetolaite ,tarttumapihdit ym.oli tuotu TK:n lainaamosta.
Minä en joutunut pelkäämään etukäteen tulevaa leikkausta kuukausikaupalla ,sitävastoin olin lähes shokissa kuinka pahasti sitä voi kaatua ja että et pääse siitä ylös edes omin avuin. Makasin maassa jäässä ja vedessä olevalla asfaltilla 23 min. ennenkuin ambulanssi tuli.Mihinkään en enää mene ilman kännykkää ,sillä nyt pystyin edes itse soittamaan apua ,kun ulkopuolisia ei tullut ketään paikalle vaikka oli keskipäivä kun tämä tapahtui.
Päivät kuluvat jumpaten lonkkaa ohjeiden mukaan ,pieniä kävelylenkkejä ulkona keppien kanssa ja 9.5 olisi se päivä jolloin saan jättää kepit pois jos kaikki menee niinkuin nyt pitäisi.Sairaslomaa sain 25.6 asti ,koska minulla on raskas seisomatyö.

olen pian 58v. nainen olen menossa lokantekonivelleikkaukseen 29.4. p-h.keskussairaalaan .pelottaa kyllä melkoisesti mutta ei ole paljon vaihtoehtoja. onko ketään leikattu siellä

Minut leikattiin juurikin PHKS:ssä 28.3. Älä suotta hermoile leikkauksen vuoksi ,se varmaan menee hyvin Sinullakin.Jos luit kirjoitukseni tässä palstalla 13.4 ,niin kerroin että jouduin leikkaukseen äkkiarvaamatta tapaturman seurauksena pääsiäisenä.En kerennyt juuri pelkäämään leikkausta ,mutta olin kauhuissani kuinka näin iso vamma voi tulla kaatumisesta.Minulla ei ole aiemmin todettu mitään vikaa lonkissa ,mutta niin vain reisiluun kaula murtui hetkessä.Olen sinun ikäisesi ,kesäk.täytän myös 58v.Pari ekaa päivää leikkauksen jälkeen oli vähän hankalaa liikkua ,mutta kipulääkkettä saa tarpeen mukaan.Itse en tuntenut mitään kovaa kipua ,oli vain tönkkö ,painavan tuntuinen lonkka raahattavana mukana.Kolmantena päivänä tunsin oloni jo melko mukavaksi ,kävelin alakerran kioskille lottoamaan jne.Kävelin osaston käytävillä monta krt.päivässä päästä päähän.Neljäntenä päivänä leikkauksesta pääsin kotiin ,kun kaikki näytti toimivan hyvin jo ,kävely keppien kanssa ,suihkussa käymiset yksin ja pukeutuminen apuvälineiden kanssa.Kipulääkkeitä en ole tarvinnut kotona ollenkaan ,nukun hyvin yöt.Tosin en pidä selällään nukkumisesta ,mutta kyljellään ei saa kai nukkuakaan vielä.15 pv.olen nyt ollut kotosalla ja käyn ulkona pari krt.päivässä kävelemässä pienet lenkit. Kotityöt teen itse ,laitan ruoat ja pesen pyykit ,imuroin jne.mutta tarkoin noudattaen annettuja ohjeita. Ei syviä kumarteluja ,ei sisäkiertoja leik.raajalla jne.
Minun pelkoni on lähinnä tulevissa vuosissa ,pystynkö jatkamaan työtäni enää jne. Mutta myös se ,että entä jos keho alkaakin hylkimään tätä kapistusta jossain vaiheessa.Viimeaikaiset jutut uutisissa eivät ole olleet mitenkään kannustavia näistä uusista metallinivelistä.

Toivotan Sinulle kaikkea hyvää tulevaan leikkaukseen ja tsemppiä tuleviin vuosiin.
p.s. koko henkilökunta päksin kir.osast.41 ja42 oli mitä ihanin.

Oikeaan lonkkaani sain PHKSS,ssä tekonivelen metalli-metalli halkaisijaltaan 55 mm marraskuussa 2010 ja vasta nyt on tulossa kontrolli näiden koboltti, kromi, molybdeeni, nikkeli, titaani metallien liukenemisvaaran johdosta, Aikaa on siis kulunut jo 2,5 vuotta leikkauksesta. Jännittää hieman mitä metalleja verestä löytyy ja onko kudosreaktioita lonkan ympäristössä. Sekundäärisiä oireita voi myös esiintyä, sydän, keuhkot, aivot, maksa, munuaiset jne.. Jonkinlaisia koekaniinejahan tässä ollaan, mutta täysin jäykistynyt lonkkanivel valtavine lepo- ja liikekipuineen vie elämänlaadun niin alas, että vaihtoehtoja ei ollut artroosi tuhosi nivelen alta kuusikymppisenä.

Hei,
Olen 39-vuotias ja odotan oikean lonkan leikkaukseen Peijakseen. Vasen lonkka operoitiin Kirralla 9 vuotta sitten ja olen ollut siihen todella tyytyväinen! Operoitu lonkka on näitä metalli-metalli varrellisia malleja, joista uutisissakin oli juttua. Mitään seurantaa ei leikkauksen jälkeen ollut ennen kuin uutisoitiin tämä metallien mahdollinen liukeneminen vereen. Vereni raskasmetalliarvot olivat tänä keväänä juuri ja juuri koholla, mutta lonkka on toiminut vallan loistavasti. En aio murehtia näitä "mitähän tästä liukenee kroppaani" juttuja. Varmaan niitä metalleja tulee vedettyä keuhkoonsa suurkaupungissa muutenkin.
Vaikka leikattu lonkka onkin toiminut moitteettomasti, uusi leikkaus on alkanut hiukan mietityttämään.. Toivottavasti jalat ovat leikkauksen jälkeen yhtä pitkät ja toipuminen yhtä vaivatonta, kuin viimeksi. ;)

Haluaisin kokemuksia Oulaskankaan sairaalassa tehdyistä tekonivel-leikkauksista ovatko onnistuneet hyvin ja onko hoito ollut minkälaista!

Minulle (nyt 61v) laitettiin oikeaan lonkkaan tekonivel syksyllä 2010. Ensi kuntoutuksen jälkeen seuraavat pari vuotta olivat hienoa aikaa. Tuntui, että olen nuortunut ainakin 10 v kun voin liikkua normaalisti. Viime syksynä alkoi jossainvaiheessa lonkka vaivata ja nyt olen siinä tilanteessa, että jo pienessäkin rasituksessa lonkka kipeytyy. Ultrassa ei näy mitään, kortisoni ei auta, ei myöskään vahvatkaan kipulääkkeet. Lepokipua ei kuitenkaan ole, ehkä ihan pientä erilaista tunnetta kuin vasemmassa. Kävin just röntgenissä, saa nähdä mitä lääkäri sanoo. Hirvittää ajatuskin uusintaleikkauksesta...

Odotan innolla pääsemistä tästä kivusta. En pääse edes auton penkille ilman että nostaisin käsien avulla jalat sisälle...Olen 38 v.nainen ja lonkkanivel ongelma havaittiin jo vuosia sitten. Lääkärit toteavat vastaanotolla, että olen vielä nuori ja nuori ja nuori..mutta viimeksi tuli itku päälle, kun selitin, että olkoon tä nivel vaikka 10 vuotta työkunnossa, haluan elää nämä vuodet hyvin, ilman kipua. Huomaan vaan sen, että yhä vähemmän liikun ja jokainen liike on nii raskas ja kivulias... Isäni on kohta 80 vuotias ja hänellä on vaihdettu molemmat lonkat...Huomaan miten hän liikkuu ja ei mitään kipulääkkeitä, jokapäiväiset toiminnat hoituu, pääse kykkyyn ja reippaasti ylös....hyppii kun nuori ihminen...Tätä minäkin haluan.

saikkuni loppui 28.7 töihin olis pitänyt mennä 29.7 mutta otin kesälomaa kaksi viikkoa kun en ole vielä työkuntoinen. lopputarkastus on vasta 19.8 .pitäisi mennä viikoksi töihin ennen sitä pelottaa vähän kun on raskas seisomatyö oletteko menneet töihin ennen lopputarkastusta

Kirjoittelin muutama aika sitten omia tuntemuksia kun olen jo toista kertaa saman lonkan takia leikkauksessa. Vuosi 2008 ja v. 2013 toukokuussa leikattiin toistamiseen, nivel oli juuri näitä jotka aiheutti metalleja elimistöön ja nestettä ympärille. Vuosi 08 papannin ihan hyvin,muutman vuoden jälkeen alkoi sitten tuntemuksia tulla nivelen suhteen.
17.8 tulee parikuutautta leikkauksesta, on kipuja ja olen yrittänyt parempina päivinä kävellä ilman kyynärsauvaa, kuten sanottiin ,että jos siltä tuntuu niin voi kävellä, mutta, malttiako pitää olla ja kepit kouraan. Koroketa käytän.

Minä kaaduin talvella 2009. Itse en pystynyt nousemaan vaan kaksi yst.ihmistä kannatteli minua kunnes ambulanssi saapui ½ t. päästä. Ensin laitettiin ruuveilla kiinni, mutta kituuttelin 1½ vuotta kipujen kanssa enkä pystynyt kunnolla kävelemään. Peijaksessa lääkäri sanoi että reisiluun pää oli kuoliossa ja ainut keino on laittaa tekonivel. Minulla oli tosiaan onnea, taitava naiskirurgi, laitettiin keraaminen nuppi. Toivuinkin melko nopeasti. Nyt 3 vuoden kuluttua lonkka on alkanut kipuilla, tuntuu kuin lihakset olisivat heikommat, pelkään että on infektio tai mitä lie. Onko kellään tullut vaivoja näin pitkän ajan jälkeen. Olen jo 73 v. pelkään jos tehdään uusintaleikkaus, ensin revitään vanha tekonivel pois, miten kestän sen kaiken, vaikka olenkin melko terve ihminen enkä syö mitään lääkkeitä. Minulla voi myös olla osteoporoosia, kestääkö luut enää uusintaleikkausta. Olen vähän epätoivoinen.

Maanantaiaamuna 9.9.13 menen oikean lonkan tekonivelleikkaukseen Lohjan aluesairaalaan. Luottavaisin mielin itse leikkauksen suhteen, näitähän tehdään paljon ja kokenut ortopedi asialla. Eniten huolettaa leikkauksesta toipuminen ja henkisen kantin kestäminen, kun joutuu olemaan toisten avun varassa. Vuosikausien kivun loppumista odotan ja siihen luotan, että alkaa uusi liikkuvampi vaihe elämässä.

husissa pantiin oikeaan lonkkaan tekonivel.6 päivää täysin kivuton sitten yhtäkkiä hirveä poltto särky pistävä kipu monta tuntia.sekin meni ohi ja sen jälkeen ja valvotun yön ei mitään kipuja enää.nyt on helppoa olla.täysin kivuton ja pystyy kävelemään.

7 tuntialeikkauksesta olin keppien kanssa kävelyllä.hyvältä tuntui.2vrk sairaalassa ja sitten invataksilla kotiin.yksin pärjäsin apuvälineiden kanssa ihan hyvin.kaikki asiat pitää tehdä vaan hitaasti ja harkiten.ruoanlaittoon menieniten aikaa mutta sekin onnistui.lähikaupassa käynti repun kanssa sujui hitaasti .jalka parani hyväksi ihan nopeasti n.3 viikkoa ja hommat helpotti huomattavasti.kissa auttoi minua toipumaan tukemalla nuolemalla nukkumalla vieressä kehräämällä ja huomasi että olin hiukan kipeä.

HEI! ONKO TEILLÄ LONKKALEIKATUILLA KOKEMUSTA METALLI-METALLI LONKAN TEKONIVELISTÄ, JA MAHDOLLISISTA HAITOISTA? MINULLE ASENNETTIIN BI-METRIC KOKOPROTEESI 6 VUOTTA SITTEN, EN OLE KUNTOUTUNUT SIITÄ LEIKKAUSTA EDELTÄVÄLLE TASOLLE MISSÄÄN VAIHEESSA. 1,5 V. KULUTTUA VIIMEIN LÖYTYI YKSI SYY: LIHAS-SULKU OLI PETTÄNYT, KESKIMMÄISEN PAKARALIHAKSEN KIINNITYS OLI VAI KALVOJEN VARASSA. KORJAUSLEIKKAUKSESSA LIHASTA YRITETTIIN KIINNITTÄÄ UUDELLEEN, MUTTA SIITÄKÄÄN EI OLLUT HYÖTYÄ. KO. LIHASTA EI OLE ENÄÄ OLLENKAAN. NYT METALLIA ON LIUENNUT ELIMISTÖÖN, LABRA-ARVOT KOHOLLA, TEKONIVELEN YMPÄRILLÄ NESTEKERTYMIÄ. SAATTAA OLLA, ETTÄ NIVEL JOUDUTAAN UUSIMAAN, TAI SE IRTOAA PAIKALTAAN. MIETITYTTÄÄ KOVASTI!????

Mulla kummatkin lonkat mennyt ja niiden luupinnat yhdessä kummastakin jo ... ja jalat eivät pidä, polvet rutisee ja sattuu, sekä lukkiutuu koko ajan. Tämä kaikki alkoi kun kaaduin pahasti moottoriajoneuvolla noin 4 vuotta sitten. Ikää on nyt kuuskyt yks. pelottaa ihan kauheest,i miten selviän siitä ja haluaisin nukutuksessa sen opersstion, mutta sekin tavallaan muiden peloittelusta kauhistuttaa, jollen enää herääkään sitten . Kivut on ihan kauheet en pysy pystyssä askeltakaAn ilman keppejä. Oon kulkenut kepeillä jo yli 2 vuotta. Selkä on sökö myös, mutta sille ei kuulemma tarvitse enää tehdä mitään, on mennyt monta välilevyä. Ryhti on mennyt ihan pieleen. En ole vielä edes leikkausjonossa ja hampatkin kuulemma pitää hoitaa kaikki ensin. En vain tajua, miten voi selvitä jos kaksi lonkkaa leikataan kerralla :(

Tässäpäs minun tarinani. Menin sairaalaan 27.3-14 jolloin myöskin tekonivel leikkaus tehtiin,kotiuduin 30.3-14,elikkäs neljä vuorokautta laitoshoitoa. Kuntoutus aloitettiin jo seuraavana päivänä leikkauksesta. Kotio kun pääsin maanantaina niin tiistaina jo pikkuisia lenkkejä ulkona,ensin ihan vaan postilaatikolla käyntiä ja takas sisälle. Kipulääkkeitä käytin vajaat kaksviikkoa ja kivut jäi jonnekkin sinne sairaalareissulle. Hyvin on kuntoutus mennyt,ulkona käyn kävelemässä keskimäärin kaks kertaa päivässä,sellaisia 2-5 kilometrin lenkkejä kerralla köpöttelen kahdella kepillä. Torstaina 24.4-14 tulee neljäviikkoa leikkauksesta,seuraavana maanataina 28.4-14 on fyssärille aika ja hieman kartoitetaan kuntoutumista,omasta mielestä olen todella hyvin alkanut kuntoutumaan leikikauksesta. Tarkoitus olis että saisin jättää toisen kepin kokonaan pois fyssäri käynnin jälkeen,kotosalla tepastelen jo yhden kepin varassa silloin tällöin.Sairasloma on kesäkuun loppuun ja toivottavasti silloin on jo sellainen tilanne ettei oikein muista että kumpi lonkka se onkaan leikattuna :)
Kaikille kanssa sisarille ja veljille tsemppiä leikkaukseen jotka sinne on menossa ja myöskin niille jotka sen operaation on jo läpikäyneet. Mukavata ja kivutonta kesää kaikille :)

Heippa! Olin leikkauksessa 12.5 jossa minulle laitettiin tekonivel vasempaan lonkkaan. kotiin pääsinlähdin 14pvä, niin nuori kun olen, niin ajattelin että kyllä se on kotia päästävä. Henkilöautolla, istuintyynyä hyödyntäen, matka meni mukavasti, toki hakaset krinnasivat vähän, mutta se kuuluu asiaan. Jo 15pvä tepastelin ilman keppejä muutaman askeleen, oli IHAN pakko kokeilla, yllätyin iloisesti, jalka kannatteli!! Kipuja ei juurikaan ole, Arcoxian otan silti päivässä, ettei tulisikaan. Keppien kanssa kävelen kyllä, ei haukata liian isoa palaa, ettei jokin menisi pieleen. Sain keraamisen nivelen, vaaleanpunaisen! :D Yöt ovat menneet valvoessa, liekö johtuen siitä, että sairaalassa torkkui sen koko ajan, kun sitä oxynormia pari x päivässä sai. Lähdin sairaalassa kävelemään n, 5h leikkauksesta, leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa. Jumppailen jalkaa ohjeiden mukaan muutamia kertoja päivässä. Jotenkin pelkään silti edelleen sitä, ettei lihakset kiinnity oikein, se tunne johtuu varmaan epämukavasta kiristyksentunteesta jota hakaset aiheuttavat. 90kulmausta välttelen kyllä kuin ruttoa. Kivuttomuus on kyllä parasta! Ennen leikkausta klenkkasin kuin klonkku ja jalkojen avaaminen oli todella tuskaista, liikkeelle lähtöön piti aina hetken seisoa suorassa ja venyttää jalkaa. Polvi meni virheasentoon astuessa, nyt se pysyy sulavasti linjassa! Mieliala on kohonnut huimasti. Pari viikkoa vielä otan rauhallisesti, mutta sitten jo fyssarin välikäynnillä taitaa toinen kepukka jäädä. tsemppiä muillekin! vielä me juostaan maratoooni!

Hei kaikki lonkantekonivelen saaneet. Olen 60 v nainen, joka laikattiin 2 vkoa sitten 14.5. Kotiuduin 3 pv päästä, koska olin niin pahoinvoiva. 7 tuntia leikkauksesta jo kävelin ekan kerran. Vau, ei kipuja silloin eikä vielä nytkään. Teen joka aamu ja ilta voimisteluliikkeet, ei satu yhtään. Kävelen 2:lla kepillä ne toivotut 4 vkoa, sitten vielä ajattlein auttaa lonkkaa niin, että kävlen 1 vkon yhdellä kepillä. Mihin minulla olisi kiire? Kävelen 2 krt päivässä katumme edestakaisin. Hemoglobiinini oli aikas alhainen, 80, joten otan iisisti kun väsyn niin nopeasti.
Heinäkuussa, 2 kk päästä leikataan toinen lonkka. Olen nivelrikkosukua, joten vaivat tuosta.
Soitin suoraan Coxaan kun omalääkäri vain pyöritteli päätään. He sanoivat, että heti pääset leikattavaksi. Menkää heti eaikkauskeen, kun alkaa tulemaan yövalvomisia ja polvien, selkien särkyjä. Ne tekee virheasennot. Niin minullekin. Kiitos Coxa, ihania ihmisiä ja hyviä lääkäreitä! Yhtään ei tarvitse tuntea kipua, lääkkeet saa kotiina asti. Nyt olen ilman lääkkeitä, paitsi tietysti verenohennuspilleri joka aamu. Tsemppiä kaikille, pelättävää ei ole!!!

Niin lisäisin vielä tuohon äsken kirjoittamaani. Rajoitteita on seuraavasti; 2 keppiä 4-6 vkoa, suoran jalan nosto vasta 8 vkon päästä leikkauksesta, kuormitus täydellä painolla heti keppien kanssa. Pitää välttää ponnistamista 4 vkoa leikauksen jälkeen leikatulla jalalla. Lonkan koukistamista 90 astetta eli navan ja polven kohtaamista vältettävä 6 vkoa leikkauksesta. Siksi tyynyllä istutaan ylempänä tämä 6 vkoa. Minä noudatan.
Autolla ajoa vältää 4 vkoa, siihen sanoo vakuutusyhtiö sanansa, sillä kepillä kävelevä ei saa ajaa autoa. Tai sitten maksat itse kaikki kolarisi.
Terveellä kyljellä maakaamisessa käytetään tyynyä jalkojen välissä, jotta leikattuun lonkkaan ei tule liikaa kulmaa ja painetta=sen huomaa kyllä jo itsekin. Leikatulla kyljellä saa maata 4 vkon päästä. Vapaasti saa nukkua selällä , toisella kyljellä ja vatsalla. Minulla otettiin hakaset pois 2 vkon päästä eli juuri tänään, saunaan saan mennä kun kaikki ompeleen haavatkin ovat kuivat. Suihkuun vasta huomenna uudelleen. Sairaalassa kävin seuraavana päivänä suihkussa, koska side pitää vettä. Se vaihdettiin minulla lähtiessäni, ja uutta pidin kotona 4 päivää. Haava on kaunis ja hienostii kiinni. Lonkan tekonivelleikkauskessa on rajoittetia enemmän kuin polven, joka on käsittääkseni pitempään kipeä. Mutta jalalla saa kävellä reippaammin. Polvi on hienompaa motoriikkaa.
Meille sanottiin,e ttä parantukaan ohjeiden mukaan , vaikka naapurin mies olisi kertonut juokseneensa 5 vkon päsätä maratonia jo ja naapuri kävelisi ilman keppejä 2 vkon päästä. Annetut varoajat auttavat lonkkaa ja sitä ympäröiviä lihaksia paranemaan, sitä ei urheilu paranna alkuvaiheessa. Nyt teen ohjeiden mukaan, ja joku voi vaikka juosta minun puolestani viikon päästä. Minä haluan parantua ilman rasitusvammoja, joita seuraa nopeasta tehon nostmaisesta ja urheaksi rupeamisesta. Ei siis kannata, sanoi ortopedi, lihakset tarvitsevat leikkauksesta vähintään 4 vkoa parantua. Tänne ne tulevat sitten kipuineen viikkojen päästä kun ei totella!, sanoi lääkäri. Paranemista ässtelee 90% luonto vaikka tekisi iloisena kirmailla vialla kipuja.

Terve

Herips, nyt lonkan tekonivel on olltu minulla 4 vkoa, ja olo on ihana. Ei satu mikään paikka, kävlen yhdellä kepillä. Juhannukseen mennessä pitäisi kävellä ilman ontumista. Siihen kyllä pääsen. Minulla ei ole ollut oikeastaan yhtään särkyjä, olen hiukan ihmeissäni. 18.7. leikataan toinen puoli ja sitten alkaa todella paraneminen. Olen niin onnellinen, että kivut jäivät sairaalaan, Coxaan, maailman aprhaaseen sairaalaan!
Älkää pelätkö leikkauksia, ne menevät hyvin ja omasta asenteesta on kiinni, paljonko "antaa" itsensä kärsiä.Panacodia otin 2 vkoa 4 tablettia, sitten 1 tabletti öisin 2 vkoa, jotta saan nukuttua.
Tsemppiä kaikille, hineo homma tämä tekonivel! Terkut Sisissiltä, jokoa on tänne kirjoitellut viimeiset kirjoitukset.

No Sissi taas, nyt on kulunut leikkaukesta 6,5 vkoa, ja olo on hyvä. Onnun kuitenkin vielä vähän, keppejä en jaksanut pitää enää 1,5 viikkoon, ne jäivät aina jonnekin.Portaita olen astunut leikatulla jalalla noin viikon ajan, aluksi tarvitsin paljon tukea, koska jalka ei oikein ollut voimakas, en jaksanut nostaa sillä itseäni. Harjoittelen alhaalta tuolilta nousemsit ajoka päivä.
3 pv sitten oli fyssan tapaaminen ja sain uusia venyttleyoheita jalalle, kuntopyörää poljen ilman vastusta. Särkyä minulla ei ole yhtään, mutta hiukan ihmettelen tosiaan jalan voimattomuutta.
Pakko saada jalka kuntoon, sillä se on minun tukijalkani 3 viikon päästä, kun toinenkin jalka leikataan.
Mites muut te olette tämän kevään leikatut parantuneet?

Miehelleni laitettiin 2006 tekonivel kolarissa vaurioituneen tilalle. noin nelja-viisivuotta oli ongelmaton. Sen jälkeen vaivoja nivusissa ja jalkaa ei voi nostaa sen ollessa suorana makuulla ollessa. Paljon lääkäröi ilman tuolsta. Viime syksynä (siis 2013) tuli pyyntö laboratoriokekeisiin, jossa otettiin koboltti ja kromi arvot. Vasta helmikuussa pyydettiin Vaasaan röntgeniin ja todettiin rautaarvojen olevan koholla ja maljakon puolella korroosiota. Sain lähetteen coxsaan jossa kävin viime perjantaina. Raudan oksiideja on päässyt nivelestä ympärillä oleviin kudoksiin jotka hoitamattomana voi haurastuttaa poikki koko jänteet. Nivelen vieressä sekä edessä,että takana on jonkinlaiset kasvaimet, jotka myrkyt ovat aiheutuneent. Nyt kuukauden sisällä hän joutuu uusinta teikkaukseen,jossa nämä "kasvaimet" poistetaan ja tekonivelev maljakko uusitaan. On kuulemma vaativa leikkaus ja toipuminen siitä kestää huomattavasti normaali nivelen vaihtoa kauemmin. Olen kuhuissani, koska hän on 74 vuotias ja hänelle on vuosia sitten tehty pallolaajennus ja vajaa vuosi sitten on tahdistettu sydän.

Lonkka pitäisi uusia: Lääkärin kanssa keskustelin lonkan muutoksista leikkausen jälkeen, että kuinka liikerata ja muu liikkuvuus paranisi. Yllätykseni oli suuri, kun lääkäri kertoi, että on hyvä jos pääsemme samaan tulokseen mikä nykytilanne on. Käsitys jäi tuosta, että leikkauksella saadaan kivut ja säryt pois, mutta ei saada liikkuvuutta parannettua.

Elikkäs onko teillä arvon kohtalo toverit millaisia kokemuksia tuon asian kanssa. Kuinka hyvin lonkkanne toimii verrattuna vanhaan. Oletteko saaneet mahd. kivut ja säryt pois tuolla. Vai onko tämä myös parantanut lonkan liikkuvuutta?

Minut leikattiin 14.5. eli kohta tulee 8 viikkoa lonkan tekionivelestä. Säryt jäivät kyllä pois, ne olivat jo melkoiset. En olisi ilman särkylääkkeitä voinut enää elää, joten minulla ei ollut viahtoehtoja.
Kysyt liikkuvuudesta...asia joka minua hiukan ihmetyttää. Nimittäin en käveel vielä lainkaan normaalisti, tosin minulla leikataan vajaan 2 vkon päästä toinen lonkka. Se haittaa kulkuani tänä päivänä. Minulle ei olla puhuttu, että liikkuvuus ei paranisi, kyllä saan nyt ainakin sukan jalkaani ja jalkani taipuu oikein hyvin selänmaaten leveäksi oikealle (oikea lonkka leikattiin). Teen voimisteluliikkeita ahkerasti, ja istua voin nyt ainakin enemmän kuin ennen, jouduin usein tietokoneelta nousemaan ylös, en enää.
En osaa sanoa muuta tuosta liikkuvuuden aprantumisesta, koska olen vasta toipilas. Kyllä liikkuvuutta on tullut lisää, se on ainoa mitä nyt sanon.

Mites te vuosia sitten leikatutu, mitä sanotte?

Hei taas, toinen lonkkani leikattiin Coxassa 18.7. Pääsin kotiin 2 päivän päästä leikkauksesta. Olo on oikein hyvä, voimistelen jalkaani 3 kert päivässä. Koska toinen lonkka on vasta 10 vkoa vanha, se rajoittaa hiukan voimisteluja. Kivut minulta jäi taas kuten viimeksikin leikkauspöydälle. Viikon päästä otetaan hiukan kiristävät hakaset haavasta pois.
Olen niin onnellinen, olen saanut kävleyni takaisin. En teidä vileä, miten polvet reagoivat uuteen asentoon, mutta sen näkee sitten. Lonkat eivät ainakaan särje minuuttiakaan, tosin otan vileä 5 Panacodia, huomenna vähennän 4:ään ja sitten otan vain öisin. Katson tilanteen mukaan,. Myös minulla on tulehduskipulääke Voltaire Rapid, sen otan kohta myös pois käytöstä. Eihän särkylääkkeet ole vaarattomia nekään.
Minusta lonkan teknonivelleikkaus on helpompi kuin aluksi kuvittelin. Älkää pelätkö, siitä toipuu tosi nopeasti ja olo paranee. Polvi on käsittääkseni hiukan kivuiliaampi pitempään, mutta lääkkeeitä on keksitty. Coxassa sanottiin,e ttä otat lääkkeitä, kipu ei kuulu asiaan.

Moi onko leikkaukseen menemiselä jokin painoindeksi ,kun minulle on painotettu että 15 kiloa pitäs pois painosta saada ,no puolet on pois ,mut helekutin vaikeaa kun ei voi postilaatikkoa kauemmas linkkasta ,olen 2v kärsinyt tästä liikkumiskivuista ,aika hyvin pystyn yöt nukkuun ,jos ei kinttulihaksia särje ,penikat kipeytyy aivan jumalattomasti tästä linkkaamisesta ,että saa yötäpäivää kylmägeeliä laittaa, välillä pittää jäähdyttää pakastepusseilla tai ,geeli kylmäpakkauksilla,näilllä se rauhoittuu,kaikki kumarteluhommat ei onnistu kun rupeaa särkeen,tuntuu toisinaan näin helteellä kaikkien kipujen kans että katto lentää päänupista , niin kuin paljon saa olla painoa liikaa, et alkavat leikkaan tekoniveltä ,tietääkö kukkaan pliis :)

Hei taas, minulle on laitettu lonkan tekonivelet kahdesti, siis oikea 14.5. ja vasen 18.7.2014 Olen parantunut erittäin hyvin. Nyt kävelen pitkät matkat vielä yhdellä kepillä vasemman lonkan takia, oikea on kuin omani ennen vanhaan. Mikään ei särje, mutta kovin notkea en todella ole. Oikeaan, siis 14.5., leikattuun, saan sukan jalkaan, mutta tuohon vajaa 6 vkoa sitten leikattuun vasempaan jalkaan en saa sukkaa, mies laittaa. Autoa olen ajanut kummankin leikkauksen jälkeen 3 vkon päästä. Haavat umpeutuiva toikein hienosti kummastakin lonkasta, olipa järkyttäää luettavaa tuo tulehduspotilas. Tsemppiä sinulle! Kestää kyllä 5-6 vkoa ennenkuin leikatun lonkan päälle voi mennä makaamaan, haavat pistävät ilkeästi. Istumsien kansa ei ongelmia, paksu tyyny alla vaan.
Itse huomaa kyllä nyt, että ajoissa on mentävä leikkauksiin, nopeammin paranee ja liikerajat eivät ole leikkauksen jälkeen niin rajoittuneita. Oikea lonkkani oli nilkutuskunnossa, ja sen jalan lihakset ovat jääneet jäykiksi. Ajattelin mennä kuntosalille, jopa saisi liikkuvuutta niihin lisää. Nyt tosin mennään vasemman jalan mukaan. Viimeksi noin 8 vkon kuluttua leikkauksesta tunsin olevani kunnossa, en tosin ihan toipunut kaikesta. Vuosihan lääkärin mukaan on kokonaisparanemisaika leikkauksista, ihan nopeaa tämä ei ole. Nyt vaan kävelyä, sauvakävelyä ja vesijumppaa. Kohta alan polkemaan kuntopyörää ilman vastusta. Kaikille leikkaukseen meneville toivon kivuttomia uusia päiviä, leikkauksia ei pidä pelätä, kipulääkkeitä saa navan täydeltä. Koko homma kuulostaa minusta suuremmalta, mitä sen kaiken kokeneena potilaana nyt on! Ja menkää ajoissa hakemaan apua Coxasta, sinne voi aina soittaa itsekin suoraan, tarkastus maksaa 90,-e ja oman lääkärin lähetteellä 30,-e!!!! Itse leikkauksen maksaa kunta ym, me emme maksa itse leikkauksia, siis rahallisesti ei tarvitse pelätä kuluja. Me saamme kaikki tekonivelet ilmaiseksi, vain sairaalamaksu maksetaan. Tsemppiä ja paranemisia kaikille, lääkärit osaavat hommansa Tampereella COXASSA.

Raskasmetallien koboltti kromi ja titaani vaarallisen korkeiden pitoisuuksien vuoksi jouduin lonkan uusinta leikkaukseen jossa metalli/metalli liukupari vaihdettiin polyeteeni/ posliini liukupariksi Metalli/metalli liukupari vaihdettiin alle viiden vuoden käytön jälkeen, nyt kysyisin kun 70-luvulla muovit eivät kestäneet kulutusta ne vaan katosi lonkkamaljasta, onko nykyinen polyeteeni paljonkin kestävämpää kuin em. 70-luvun muovi. Nyt metalli/metalli liukupareja vaihdetaan koska raskasmetalli pitoisuudet ovat kudoksille myrkkyä. itse olen pyrkinyt jättämään kävelyn minimiin ja pyöräilen paljon jottei lonkan tekonivelessä ole kovaa painoa mikä kuluttaa polyetee-ni pintaa,sillä posliinipallo kestänee paremmin. kenellä on varmaa tietoa muovin kestävyydetä nykyään ?

Hei, nyt opn siis jo kulunut kohta 2 vuotta, kun lonkkiini laitettiin tkeonivelet. Kaikki mnei hyvin, ja olen edelleen todella hyvässä kunnossa, kumpikaan lonkka ei ole leikkausken jälkeen särkenyt. Minusta kaikki meni paljon paremmin kuin osasin edes ajatella.
Vuosi meni, ennekuin 1,5 cm pidentyneet reisilihakset lopettivat alasmentäessä sattumasta, se kuului kuulemma asiaan. Nyt ei ole enää yhtään sattunut. Olen ehkä hiukan jäykempi kuin ennen ja menen varovasti portaat alas, pidän aina käden kaiteella kotonana (3 krs). Joskus on tunne, että haluaisi juosta, olen hiukan kokeillut, mutta on jaloissa jotain puumaista...niin kauan arastelin ja klenkkasin niitä,e ttä lihakset on kasvatettava uusiksi takaisin. Se kestää.
Olen siis tosi onnellinen, menkää ihmiset rohkeasti leikkauksiin vaan, minä en ole kuullut yhtään epäonnistumista Coxan leikkauksissa, voi niitä olla, mutta minä en teidä ja aika monta kertomusta olen kuullut. Minä vain kiitän ja kumarran!
On hyvä harjoitella jalkojen lihaksia ennen leikkausta, nousta tuolilta ylös joka päivä monta kertaa, venytellä jalkoja ym, se auttaa toipumisessa. Ja jos on kovasti ylipainoa, pitäisi saada painoa pois, ihan valtavan ylipainoiselle leikkauksia ei tehdä, niin olen kuullut. Hoikka en ollut minäkään, mutta painoni oli ihan ok, 162 cm pitkä ja 80 kg. Tuttu rouva on 162 cm ja lähelle 100 kg, hän joutui laihduttamaan 10 kg ainakin...sai nivelet ja nyt on taas yhtä painava, minulta on lähtenyt jo 10 kg pelkästä liikunnan ilosta.
Kiitos Coxa ja laikkaava ortopedini, olen kunnossa ja elän jälleen rajatonta elämää, olenhan vasta 61 vuotta.

olin itse molempien lonkkien leikkauksessa lohjan sairaalassa,operaatio
alko 19.1.2016 aamulla oikea,ja vasen puolen leikkaus kesti 53min per
puoli,alavartalo puudutuksella,20.1.2016 aamulla ylös ja kävelee kepeillä
21.1.2016 aamu kierrolla tohtori Esa Anttila totesi minun olevan siinä kunnossa että kotiin vain,kotona kävelin portaissa,ja tasasella viikon
ei minkäänlaisia kipuja,tai huimausta,kävelin täysin normaalisti,joka
tuntu 3 vuoden tuskien jälkeen taivaalliselta,leikkauksesta 2viikkoa,ja
hakaset pois,ei turvotusta , kipuja,en käyttänyt mitään kipulääkkeitä
ja menin töihin,teen hommia putki,ja säkö puolella kentällä,ja asennot
ovat monipuoliset,selällään,polvillaan ,kyykyssä,ja mutkalla asiakkaiden
tiskipöytien alla vaihtamassa hanoja,ja niin edelleen,omasta puolesta
voin sanoa että minun kohdalla leikkaukset lonkissani olivat parhaat
ratkaisut,olen kuin eri ihminen,tärkeää on noudattaa leikkaavan girurgin neuvon,niitä noudattamalla tinkimättä,tulos on täydellinen,
lohjan sairaalan henkilöstön ammattitaito on ihan omaa luokkaansa
he ovat todella ammattilaisia.

Lonkan tekonivelleikkauksesta 11 viikkoa. Muuten olen toipunut hyvin, mutta edelleen onnun kävellessä ja vihlovaa kipua lonkassa usein. Parin viikon päästä pitäisi palata työhön, jossa kävelyä useita kilometrejä päivässä. Pelkkä ajatuskin kauhistuttaa!

Jos on lonkan tekonivel niin talvella sen tuntee jos et pue kunnolla päälle ja varsinkin välihousut miehillä hyvät oltava ..minä hoksasin nyt vasta 2014 tekonivel kaaduttuani luistelusuksilla jäisellä ladulla Ortopedi tuumas "sulla on vahvat luut mutta ei sekään mitä tahansa iskulta suojaa" mutta nyt kaikki OK

Minä olen alkanut panikoida tulevaa leikkaustani. Kaikki nyt vielä ns. levällään niin, ettei ole leikkauspäivää, mutta prosessi alussa, ortopedin tapaaminen käyty kerran polilla. - Sanokaa minulle jotakin järkevää, sillä huomaan pelkääväni eniten kaikkea ennen ja jälkeen leikkausta olevaa hässäkkää. Varsinainen leikkaus ja toipumispäivien kivulloisuus ja avuttomuus ei tunnu niin kauhealta, sillä luotan saavani tarpeellista apua tilanteisiin. Mutta, tuntuu kaaokselta kaikki etukäteisjärjestelyt, joiden avulla saada elämä sujumaan leikkauksen jälkeen.

Toivoisin vinkkiä muilta täysin yksin eläjiltä. Sitä miettii, millaisia tilanteita kotiuduttua voi tulla, olenko tosi pulassa kun ei ole toista ihmistä heti siinä saman katon alla. Kyllähän minä apuja saan, ehkä kunnalta ja tarvittaessa itsekin jotakin voi tilata, siivousta yms., ja etsin vaikka vapaaehtoista senioriseuraa käymään. Mutta päähuoleni on, että voinko kotiuduttuani asua ja elää yksinään ne kaikki muut ajat?

Kun sanotaan, että kumartua ei saa, niin enhän saa tarviketta otettua alempaa, enkä varsinkaan pääse lattiaan. Ok, olen lukenut apuvälineluettelon, tarttumapihdit ja muuta tulee, mutta, miten silti selviää. Voinko kotiuduttuani seistä hellan luona odottamassa ruuan lämpenemistä, onko minulla yleensäkään yksi vai kaksi kättä käytettävissä täällä kotona? Voinko esim. nojaamalla tiskipöytään tai mihin vaan muuhun toimitella asioita käsilläni. Entä, miten olette käyttäneet tietsikkaa, seisaaltaanko, sillä istuma-asennot hankalia lukemani mukaan. - Ihan käytäntö mua askarruttaa kovin.

Tosin tiedän/uskon saavani helpotusta, kunhan tulee tarkistuskäynti poliklinikalle plus varsinainen leikkauspäivä tietooni. Olen lukenut monien sairaaloiden lonkkaleikkaus-potilasoppaat, että sikäli tietoa jo on! En saa niistä riittävän yksityiskohtaista tajua yksin pärjäämiseen, pakollisiin askareisiin. Niin monia kotini järjestelyjen yksityiskohtia ja pärjäämistäni mietin. Ehkäpä yksineläjä pääsisi sairaalasta kuntoustuspaikkaan, että selviytyminen kotona sujuisi. Olen pääkaupunkiseudulta ja HUS Porvooseen kai pääsen leikattavaksi.

Minulta on suunniteltu leikattavaksi yhtä aikaa vasen lonkka ja oikea polvi. Leikkaus tehtäneen ennen juhannusta Lohjan sairaalassa ilmeisesti Esa Anttilan toimesta.
Minulla on jo vasen polvi tekonivelelle leikattu 12.2009. Siitä aikoinaan tapaturman johdosta poistettu kokonaan sisempi nivelkierukka. Kuluihan se sit . Vasemmasta polvesta nivelkierukka poistettu osittain ja nyt sen vuoro siirtyä tekonivelelle. Yht'äkkiä marraskuussa 2014 kaatumisen jälkeen alkoi vasen nivustaive kiepytymään. Kyllä kaikenlaista jumppaa ja venytystä siihen määrättiin, vaan ei apuja. Röntgenissä ei näkynyt kuin lievää nivelrikkoa. Lopulta lonkasta otettiin magneetti Jorvissa ja yritettiin ottaa ohutneulanäytekin, ei kuitenkaan saatu "saalista". Eipä sekään kuva niin ihmeitä kertonut, mut fysiatri laittoi kuitenkin keinonivelharkintaan Lohjalle.
Ortopedi tykkäs vaan tammikuussa 2016 , et polvi leikataan. Katsotaan lonkkaa myöhemmin. Jouduin ottamaan terveyskeskuksesta vauhtia, että sain lonkan uuteen tutkimukseen. Uudet röntgenkuvat kertoivatkin pahasta nivelrikosta ja reisiluun pään kuoliosta.
Nyt nämä siis leikataan samalla kertaa. Ortopedi uskoo, että polvesta selvittäisiin puoliproteesilla, kun ulkosyrjän nivelrako lienee vielä ok.
Nyt olen jo reilu puoli vuotta viettänyt tätä sisäaikaa. Mitään ulkoilua en ole voinut harrastaa, veriarvotkin tippuivat. Jokainen reissu, jonka tekee esim. kauppaan (autolla sentäs mentäs ovelle) tuo kyllä jälkisäryt. Ulkona kuljen yhdellä sauvalla. Nyt on kulunut polvi se tukijalka.
Eniten arveluttaa, miten leikkauksen jälkeen pärjään, kun molemmat puolet ovat kipeitä.
Onko kenellekään tehty tällaista ristikkäistä operaatiota?

Oikea lonkka varsi ja nuppi sementillä. Leikkaus loka -15, 8.5kk, onnun, pökkelö, raskas, nivusen/taipeen seutu täynnä.
Ei varsinaisesti särj. Saan nukuttua onneksi hyvin!
Helmikuun lopussa yhden jalan seisonta sujui loistavasti, mutta Fyssari käsitteli haavan pakaranpuolelta niin, että tuli täysi takapakki. Seisonta ei suju vieläkään samalla tavalla.
Nyt tuntuu siltä että ei ole kunnolla paikoillaan! Ontuminen pahempi, reisiluuhun sattuu, jne
59v nainen.

Minulle laitettiin 9.12-16 Peijaksessa tekonivel oikealle, kaikki meni ok ja pystyn kävelemään
jopa ilman keppejä, tosin vaappuen. Nyt askarruttaa se, että leikattu jalka tuntuu selvästi pidemmältä seistessäni ja vihlaisu nostaessani polvea esim sängyssä maa-
tessani. Kannattaakohan huolestua? Olen 54 vuotias mies.

Mulla vaihdettiin lonkkaan varrellinen titaaninen tekonivel - muistaakseni 43mm (oli reisiluun pää jo aika muodoton) 2004. Ma sisään sairaalaan, ti aamusta leikkaus, ke kävin jo testaamssa voiko ajaa autoa (kipeytyi liian aikaisesta yrittämisestä), pe hain jo autolla tyttöystävän käymään - la kotiin. Seuraaavana Ma jo kuntosalilla (toki ei jalkojen reenaamista). Kepeillä kävelin muodollisesti 4 vkoa (sai jo varata, mutta mulla oli erikoisvaatimus, että pitää kestää 400-500kg jalkarässiä - kun oli 30v käynyt kuntosalilla - 450kg:lla on tehty viimeksi viimeviikolla 6 kpl syviä toistoja).
Kivut jäi heti pois - on toiminut "paremmin kuin uusi" - ei liikerajoituksia, kestää kovaa treeniä, sulkapallon peluuta - ja mikä parasta, kävellä voi niin palkon kuin sielu sietää (ennen leikkausta kortteli oli maksimi hirveiden kipujen takia - eikä siihen mitään kipulääkkeet auttanut). Jälkastus vuoden päästä, sitten 5v. päästä - kaikki kunnossa. Sen jälkeen ohje oli, että jos vaivaa, ota yhteyttä...
Nyt 2017 toinen alkaa olla vaihtokunnossa - sama lääkäri saa hoidella, maksoi mitä maksoi. Olen ollut erittäin tyytyväinen.
Homma hoidettiin Ortonilla/Invalidisäätiöllä.

Olin sairaalassa tasan yhden päivän leikkauksesta, seuraavana päivänä sanottiin olen niin hyväkuntoinen heidän mielestään voit lähteä kotiin jos haluan, mutta ei tarvi lähteä jos en halua.
kotiin vietiin pyörätuolissa.Ihan kivasti on mennyt,pahempi oli selällään makaminen ja siitä kyljelle kääntyminen.

Millaisia kokemuksia Seinäjoella tehdyistä leikkauksista?

Minut leikatiiin 1.2-17 elikkä tänä vuonna. Menin sairaalaan sisälle torstaiaamulla ja samana päivänä klo 11.00 kävelin hoitajan kanssa leikkaussaliin.Kotiin olisin päässyt lauantaina ,mut hb otti ja laski 85 että sain kaksi yksikköä punasoluja.Huimasi niin paljon etten pysynyt pystyssä.Maanantaina sitten kotiuduin ihan hyväkuntoisena. Leikkauspäivänä kävelin avustettuna vessaan.....ja siitä kuntoilu alkoi,ja jatkuen edelleen. Nyt voin hyvin ja olen pitkään ollut kivuton etten tarvii kipulääkkeitä. Kelataksin kyydissä kotiin pyörätuolissa ,jossa oli korotettu istuin.

Minun vasen lonkkaniveleni leikattiin maanantaina kl. 12 ja keskiviikkona kl. 10 lähdin kotiin. Kipuja ei ole ollut ja kaikki kivut joita oli ennen leikkausta ovat pois, polvetkaan eivät ole enää kipeät. Kipulääkettä otin yhden tabletin aamuin illoin viikon ajan. Elämäni laatu parani kerralla. Painokin on pudonnut leikkauksen jälkeen jota en ymmärrä koska syön normaalisti. Suuret kiitokset Peijaksen porukalle, olen iloinen veronmaksaja.

Tiistaiaamuna sairaalaan ja torstaiaamuna ulos. Sairaalasta kotiin invataksilla pyörätuolissa istuen. Ensimmäinen viikko kahdella kepillä, toinen viikko yhdellä ja kolmannella sitten keppi mukana vaan pidemmillä ulkolenkeillä. Tikinpoistoon menin bussilla. Kolme kuukautta sairaslomaa, jonka jälkeen takaisin töihin, jossa fyysistä kuormitusta. Ei ole lonkka juurikaan vaivannut leikkauksen jälkeen ja kaikkea samaa voin tehdä kuin ennen leikkausta silloin, kun lonkka oli vielä ehjä. Ei ollut ylipainoa eikä ole vieläkään. Leikkauksesta on nyt 1,5 vuotta.

Oma oikea lonkkani vaihdettiin 3.9.2019, ikäni on 50 vuotta. Minulle laitettiin tekonivel joka kasvaa luuhun kiinni ei siis sementtiä. Varata saa heti, mutta kiertävää liikettä tuli välttää 3 kk. Olin sairaalassa 3 päivää, lonkka särki aivan sairasti ja luulin ettei siitä tullut mitään. Kun pääsin kotiin 2 päivää ja lonkka oli täysin kivuton. 6 viikkoa lonkka oli kuin ei mitään, mutta kun jumppa alkoi meni 2 viikkoa, ja jalka ei kestänyt astua ollenkaan. Lepäsin viikon ja jalka taas toimi moitteettomasti, 3kk loma ja heti töihin eikä muuta kuin pieniä kipuja reisilihaksessa. Parani todella hyvin.

Ei lonkkien tekonivel leikkaukset ole yks selitteisiä. Minulla syntymästäni asti kehityshäiriöt vasen huonompi useita leikkauksia, niistä yksikään ei onnistunut Malmilla , Invalidisäätiöllä, Töölön sairaalassa, Kirurginen sairaala, Peijaksessa useita kertoja. Nyt 3 vuotta bakteeri vasemmassa tekonivelessä ensin hoidettiin antibiootilla nyt tehtiin puhdistus leikkaus Peijaksessa kun pullistui reisi ulos ja tuli märkää kun puhkes. Nyt taas antibioottia ties miten kauan ja ehkä loppuelämän tai jalka pois kokonaan. Terveyskeskus ei ottanut todesta kun veriarvot oli huonot lääkäri sanoi että kun on jo tuon ikäinen niin veri tihkuu suolistossa ja aiheuttaa anemiaa ja CRP-tä ei otettu. On kunnan isät siellä sanonut että täällä saa lääkäri vain kattoo vain jotakin ja ottaa , ei saa hoitaa sen kummemmin kun kaikki maksaa kunnalle . Meillä kunnan isät jakaa joka vuosi 150,00 e palkkion kunnan työn tekijälle kun ne säästää. Anemiani johtui juuri infektiosta kun elimistöni taisteli sitä vastaan, Onneksi Porvoon sairaalasta löytyi nuori viisas lääkäri jonka kanssa kävin asian läpi, kiitos hänelle.
Kalliiksi tulee tämä jatkuva sairastelu, itse maksan kaiken. Sossusta en ole saanut.
Antibioottikin yli 100,00 kuussa Kela korvauksen jälkeen. Muut lääkkeet vielä lisäksi, antibiootista saan vielä sivuvaikutuksia ja siihen taas lääkkeet. ym.
En laittais yhtään tekoniveltä enää jos sais valita siitä se alkoi kun kerran laitettiin ..
Polveeni pitäis laittaa mutta yritän kitkuttaa vielä eteenpäin. Käytän apuvälineitä
jotka hyvät ihmiset on minulle järjestäneet. Niistä olen saanut kokea kateutta, Yksi kunnan "manta" (fysioterapeutti) kävi kaksikertaa istumassa kotonani apuvälineistä ilmeisesti yritti pitää "kuulustelua" ja molemmilla kerroilla yks kaks hyppäsi ylös ja lähti. Pari kertaa sen jälkeen tiedustelin puhelimella apuvälineasiaa niin sain vain huutoa osakseni ettei täällä ole sitä eikä tätä, että sillä lailla täällä ..
Ilmeisesti in palkattu säästämään ja saahan tämä huutaja vielä km korvaukset kun omalla autolla kiertää kuntaa ihmisiä nöyryyttämässä ja lisä palkkion 150 e vuoden vaihteessa.

Hei minun lonkka leikattiin 2019 maaliskuussa Oulaskankaalla keskiviikkona ja kotiin perjantaina ennen puoltapäivää Ouluun taksilla pituusasennossa. Samaan taksiin sopi toinenkin leikattu. Molemmat autettiin kotiovelle. Sairaala hoiti taksitilauksen. Kaikki sujui kuin rasvattu ja leikkaus onnistui kun on osaava henkilökunta Oulaisissa. Vuosimallia 1952 Kirsti ja askel on kevyt...

Hei voiko polttaa tupakkaa

Mies, ikä hieman vajaa 60. Molemmat lonkat vaihdettu, tosin yksi kerrallaan:

Marraskuu -19 (eli noin 4,5 kk sitten) lonkan vaihto Coxa:ssa. Viikko sitten toisenkin lonkan vaihto Coxa:ssa, suunnitellusti. Molemmat kevytnukutuksessa selkäydinpuudutuksella. Meni hyvin.

Pelkäsin etukäteen, mutta turhaan. Kotiin kahden yön jälkeen. Anestesialääkäri tuumasikin ollessani leikkaushuoneessa ja pelosta jutellessani, että "laitetaanpa tulemaan semmoista ainetta, että kohta kaikki käy."

Hyvää yötä. Kaikki kävi.

Jälkimmäisestä leikkauksesta olisin ihan hyvin voinut kotiutua jo leikkauksen jälkeisenä aamuna omasta mielestäni.

Luokittelisin tapahtumat yhdellä sanalla: kivuton. Pientä ajoittaista puristavaa tunnetta kinkun/takareiden suunnalla viikon ajan, lähinnä tuntemuksia. Ei tosiaankaan ole tarvinnut kivun johdosta kiroilla kertaakaan tähän mennessä, kummankaan leikkauksen johdosta.

Kotiutumiset puolison henkilöautohaulla 180 km päähän vaivattomasti, etupenkki taakse ja selkänojaa pari "raksua" loivemmaksi. Toisena kotiutumisen jälkeisenä päivänä ulkona kilometrin kävely yhdellä kyynärsauvalla. Hakasten poistoon ja sieltä pois kävelin rauhallisesti pari kilometriä suuntaansa 12 päivää leikkauksesta, yhdellä kyynärsauvalla.

Kolmen viikon kohdalla aloin unohdella kyynärsauvaa autoon tai kotiin, joten jätin sen pois.

Sukkien pukemiseen tarvitsin jonkin aikaa sukanvetolaitetta, housuihin menoon varsipihtejä. Tämä oli ärsyttävin juttu toipumisessa.

Ensimmäinen tuntuu "omalta," toinen viikon vanha leikkaus paranee hienosti. Hyvältä tuntuu.

Toivotaan muille yhtä helppoja leikkauksia ja toipumisia!

hei,olin lonkan tekonivel leikkauksessa 20.5 menin sairaalaan torstai aamuna,leikkaus tehtiin iltapäivällä,alaselkä puudutuksessa joka kesti 1,5 tuntia,kuulin siis kaikki sahaamiset ja hakkaamiset ja lääkäreiden jutustelut,pariin otteeseen tuli pieni pahoinvointi mutta siihen annettiin lääke joka tepsi heti,heräämössä olin sen aikaa että tunto palasi jalkoihin sitten osastolle,kipulääkettä annettiin reilulla kädellä ja se olikin tarpeen,samana iltana vietiin vessaan jossa kamala tuskan hiki ja meinasin pyörtyä ja eikun sänkyyn,kipu lääkettä sain aina kun pyysin,seuraavana päivänä pääsin jo yksin lähtemään vessaan rollaattorin kanssa,leikatun puolen jalka oli niin kipeä että en saanut nostetuksi sitä sänkyyn kuin hoitajan avustamana,lauantai aamuna kävi fysioterapeutti neuvomassa jumppa ohjeet ja lauantaina pääsin 12 aikaan kotiin,mies haki omalla autolla,kaksi viikkoa leikkauksesta söin aamuin illoin kovan kipulääkkeen jonka lisäksi 3x vrk paratabs, nyt leikkauksesta 20 päivää enkä ole ottanut mitään kipulääkettä moneen päivään,yöt nukun suhteellisen hyvin,jopa jo leikatun lonkan puolellakin,lonkka kyllä ilmoittaa kun on aika vaihtaa asentoa,pientä vihlontaa ja liike kipua välistä mutta menee ohi asentoa vaihtamalla,sisällä kävely onnistuu jo yhden kepin varassa,ulkona käyn kävelemässä ja kaupassa olen käynyt,autossa istuminen onnistuu kun on tyyny pepun alla,lonkka kivusta kärsin jo kymmenen vuotta ja lopulta kävely ei onnistunut kuin pakolliset kauppaasiat,älkää pelätkö leikkaukseen menoa vaan menkää rohkeasti suurin osa leikkauksista menee hyvin. olen yli 60 nainen ja iloinen että lopulta pääsin leikkaukseen...

Hei, miten te, kenellä on molemmat lonkat operoitu samalla kertaa, pärjäsitte kotona? Miten nukkuminen kun ei voi kummallakaan kyljellään olla? Ja vielä kysyn, onko sama vaara ett jaloista tulee eri mittaiset tässä vaihtoehdossa?
Nämä omat pelkoni ortopedia odotellessa.

Olin sairaalassa kaksi yötä ja auton kyydissä kotiin 40 km.

Hei. Olen käynyt 2viikkoo sit lonkantekonivel leikkauksessa. Minä tulin kotiin 3päivänä leikkauksesta ja sairaala lähettää sinut kelan paaritaksilla kotiin. Ja mulle tuli hintaa vain 25 e maksettavaksi. Onnea leikkaukseen😊

Ke leikkaus niin to kotiin , kyynersauvoilla su asti ja sit ilman apuvälineitä ja särkylääkkeitä ! Todella hyvin toipuu ja heti kun haava parantunut , niin vesijuoksuun! Haava tuskin näkyy ja 2 kk niin kuin uusi ihminen 👍 huippu paikka Coxa hyvin hoidettu koko leikkaus !

Omalla autolla kotiin , istuin hieman makuuasennossa tampere-hki 180 km ! Kaikki meni oikein hyvin ja nopea toipuminen !! Yksin kotona , en tarvitse apua, kaikki hoituu! Nyt 2 kk leikkauksesta ja ihan ok

saako lonkkaleikattu kumartua eteen päin?

Vaivaahan se lonkka, kun ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, sanotaan ota buranaa.
Ei sinne lonkan vaihtoon niin vain mennä, niinkuin Tässä ketjussa voi käsityksen saada.

Hei
Juttelin lokkaleikutun naisen kanssa, ajatus toinen jalka kuulemma lihaskireyden takia, väärässä asennossa.
Tuli mieleen että miten vaikuttaa jos aikaisempin jo toinen lonkka leikattu,kivun olemassa olo leikkaushetki,Oulun joutunut kasvotusten ensihoidon kanssa kun laittavat jo valmiiksi lonkka puolen makuuasentoon käynnit tarkastukset,sekä päivystys hoidot.
Ihminen toki kulutetaan , mutta puhuuhan ne että taivassa välihetket.
Ajatella kantaa tätäkin asiaa,kärsimys on kova.

Olen 75 v Hesasta. Oikean lonkan tekonivelleikkauksesta tulee huomenna 2 viikkoa. 2kk kävin salilla ennen leikkausta vahvistamassa reisiä.
Coxassa leikattiin 19.5 ja kotiin pääsin 20.5 hyväkuntoisena. Veljeni haki ja istuin etuistuimella, selkänoja hieman laskettu. 1,5 h meni mukavasti.
Särkylääkkeitä tulee noudattaa Coxan ohjeiden mukaisesti juuri kuten on mainittu!!! Säästyt näin kivuilta. Itse lopetin kaikki särkylääkkeet hakasten poistojen jälkeen seuraavana päivänä.
Olen yksineläjä joten etukäteen järjestelin tarvitsemani tavarat ja vaatteet niin että olivat helposti saatavissa ilman vaikeita kyykistelyjä/kurotuksia. Leikkauksen jälkeen on joitakin ehdottomia liikerajoituksia. Niistä kerrotaan myös potilaalle ja opetetaan oikea tapa liikkumiseen, istumiseen. Leikatun puolen jalalla sai varata täydellä painolla. Autossa matkustaminen sujui hyvin. Voi ottaa vaikka pienen tyynyn pehmusteeksi . Riippuu vähän auton istuimesta. Leikkaushaava ei ole istuin pakarassa vaan juuri hieman ylempänä sivussa.
Kotona ROLLAATTORI sekä sen kyydissä TARTUNTAPIHDIT ovat oivat kaverit. Niiden avulla viet , tuot ja järjestelet sekä tartuntapihdeillä puet helposti housut jalkaasi ja nostat pudonneet tavarat . Voit siis jättää jännitykst pois ja luota sairaalan henkilöstöön.
Minulla meni hyvin kaikki, samoin toivon sinulle!👍

Ei ole oma kohtaista tästä mutta Kela taksilla 25€ oma vastuulla pääset kotiin kulkemaan. Sairaala kyllä tilaa kyydin.

Hei!MINULLE TEHTIIN UUSINTA LEIKKAUS ,KOSKA OLIN KAATUNUT JA NIVEL ALKOI IRROTA.SILTI MENI PUOLI VUOTTA ENNENKUIN PÄÄSIN HOITOON.MUUTEN MENI HYVIN,MUTTA ISTUMINEN ON TYÖLÄSTÄ EI PYSTY KERRALLA PITKÄÄN N.10 MIN.JOTEN SINULLA JOKA OLET 100KM PÄÄSSÄ NIIN JOKU INVAKULJETUS BAAREILLA ON PARAS.LEIKKAUKSESTANI ON 5 VK JA AIKA HANKALAA ON ESIM SÄNKYYN MENO JA NOUSUT.KOITA PITÄÄ MIELI KIRKKAANA JA HOIDA ITSEÄSI.ÄLÄ ALA PAISTELEMAAN MUIKKUJA NIINKUIN MINÄ TEIN JO 2 VK KULUTTUA KOSKA SEISOMINEN ON MYRKKYÄ PAIKALLAAN EI SIINÄ HELLAN VIERESSÄ OIKEIN ISTUKKAAN VOI.KOTI VÄKI KYLLÄ AUTTAA,MUTTA JOS VÄHÄNKIN AJATTELET KUNTOUTUA RAUHASSA NIIN JÄTÄ NE KOTIHOMMAT TERVEEMMILLE.EI NE NÄLKÄÄN NÄÄNNY KK EIKÄ KAHDESSA🤣

Minulle tehtiin lonkan osa tekonivel leikkaus samana päivänä 11.12. 2023 jolloin emännänjakkara luisti altani ja tukivarsi murtui.
Leikattiin ja seuraavana päivänä kotiin. Olen jumpannut siitä saakka. Polkenut kuntopyörää .
Nyt kävelen yhdellä kepillä ja muutaman askelen ilman keppiä.
Aloitin kuntosalilla semmoisella laitteilla jotka vahvistaa lonkkaa ja pakaraa. Kolme kertaa viikossa. Kolmen kuukauden ajan.
Saa sitten nähdä miten käy. Mitään lopputarkadtusta eikä ohjausta ole ollut.
Olen 83 vuotias mummeli.