Atomin toiminta ristiriidattomasti

Kvanttifysiikan yhtälöt kuvaavat atomin, jos stokastisuus hyväksytään. Yhtälöiden ratkaisut ovat vaan vähänkin monimutkaisemmassa tapauksessa liian vaikeita.

Mikä ihmeen mörkö se luonnon perimmäinen stokastisuus oikein on? Ei se makromaailman ilmiöihin vaikuta, joten ihmisille jotka eivät joudu työssään kvanttifysiikan kanssa tekemisiin stokastisuuden vaikutus on pelkästään filosofinen.
Uhkaako ei-deterministinen maailmankuva jonkun uskonnollista vakaumusta? Muustahan ei oikein voi olla kysymys.

Aloittaja kysi: "Onko mahdoton?"
Kysyisin vastakysymyksen : Mitä tarkoittaa mahdoton?
Tieteen tekijät hyvin harvoin käyttävät termiä mahdoton. Tuohon kysymykseen vastaus saattaisi olla "nykyisen tiedon mukaan hyvin epätodennäköinen" tai "nyt näkyvässä tulevaisuudessa sellaista vaihtoehtoa ei ole"
Onko se kysyjän tarkoittama mahdoton?

luyfluyf kirjoitti:

Kvanttifysiikan yhtälöt kuvaavat atomin, jos stokastisuus hyväksytään. Yhtälöiden ratkaisut ovat vaan vähänkin monimutkaisemmassa tapauksessa liian vaikeita.

Mikä ihmeen mörkö se luonnon perimmäinen stokastisuus oikein on? Ei se makromaailman ilmiöihin vaikuta, joten ihmisille jotka eivät joudu työssään kvanttifysiikan kanssa tekemisiin stokastisuuden vaikutus on pelkästään filosofinen.
Uhkaako ei-deterministinen maailmankuva jonkun uskonnollista vakaumusta? Muustahan ei oikein voi olla kysymys.

Aloittaja kysi: "Onko mahdoton?"
Kysyisin vastakysymyksen : Mitä tarkoittaa mahdoton?
Tieteen tekijät hyvin harvoin käyttävät termiä mahdoton. Tuohon kysymykseen vastaus saattaisi olla "nykyisen tiedon mukaan hyvin epätodennäköinen" tai "nyt näkyvässä tulevaisuudessa sellaista vaihtoehtoa ei ole"
Onko se kysyjän tarkoittama mahdoton?

Lue lisää

Onko atomiteoriassa ristiriitoja? Eiköhän se ole melkoisen täysin kuvattu? ( En ole suurenergiafyysikko)
Vastasin ikään kuin kysyjä olisi kysynyt, onko mekanistinen deterministinen kuvaus mahdollinen.
Sori.

luyfluyf kirjoitti:

Kvanttifysiikan yhtälöt kuvaavat atomin, jos stokastisuus hyväksytään. Yhtälöiden ratkaisut ovat vaan vähänkin monimutkaisemmassa tapauksessa liian vaikeita.

Mikä ihmeen mörkö se luonnon perimmäinen stokastisuus oikein on? Ei se makromaailman ilmiöihin vaikuta, joten ihmisille jotka eivät joudu työssään kvanttifysiikan kanssa tekemisiin stokastisuuden vaikutus on pelkästään filosofinen.
Uhkaako ei-deterministinen maailmankuva jonkun uskonnollista vakaumusta? Muustahan ei oikein voi olla kysymys.

Aloittaja kysi: "Onko mahdoton?"
Kysyisin vastakysymyksen : Mitä tarkoittaa mahdoton?
Tieteen tekijät hyvin harvoin käyttävät termiä mahdoton. Tuohon kysymykseen vastaus saattaisi olla "nykyisen tiedon mukaan hyvin epätodennäköinen" tai "nyt näkyvässä tulevaisuudessa sellaista vaihtoehtoa ei ole"
Onko se kysyjän tarkoittama mahdoton?

Lue lisää

"Mikä ihmeen mörkö se luonnon perimmäinen stokastisuus oikein on? Ei se makromaailman ilmiöihin vaikuta, joten ihmisille jotka eivät joudu työssään kvanttifysiikan kanssa tekemisiin stokastisuuden vaikutus on pelkästään filosofinen."

Stokastisuuden merkitystä ei tunnuta ymmärrettävän kvanttimekaniikkaa laajempana ilmiönä. Satunnaisuus ja tilastollisuus loogisesti ajateltuna rajaavat toisensa pois. Todennäköisyyttä ja tilastollisuutta ei voi saada sattumasta, se on fakta. Todennäköisyys, tilastollisuus "potentiaali" kolmantena poolina on sattuman ja kausaalin determinismin välillä on keinotekoista. Tilastollisuus ja todennäköisyydet syntyvät aina syy-seuraussuhteisuudesta. Syy- ja seuras ilman kausaalia determinismiä taas ei toimi. Toistettavuus vaatii taakseen kausalismin. Kvantti-ilmiöiden stokastisuus ja samalla järjestäytynyt maailmankaikkeus joka luo havaitsemamme ilmöt olisi satunnaisuudessaan jo satumainen. Satunnaisuuden äärettömyyksiin häviäisivät jo perushiukkasemme. Äärettömästä on äärettömän vaikea repäistä vaikkapa elektronien, ylös- ja alaskvarkkien runsaus maailmassamme. Mikä tahansa määrä hiukkasia häviäisi äärettömään valikoimaan. Siksi maailmalla täytyy olla määrätty ja nimenomaan diskreetti rakenne, joka tuottaa vain rajatun määrän mahdollisuuksia, ja mahdollisia kvanttitiloja, vaikkapa perushiukkasia.


"Uhkaako ei-deterministinen maailmankuva jonkun uskonnollista vakaumusta? Muustahan ei oikein voi olla kysymys."

Mielestäni indeterminismi on useamman uskonnollisen vakaumuksen mukainen, mahdollistaahan se ns. vapaan tahdon, jota puhdas determinisminen kausalismi ei mahdollista. Kreationismi ja muut kristilliset opithan vaativat nimenomaan synnin takia vapaan tahdon, miten determinoitu ihminen voi olla syntinen?
Deterministinen maailmankuva, syntyy nimenomaan tieteellisestä ajattelutavasta ja logiikan vaatimuksesta. Ilman determinististä kausalismia eli syy-seuraussuhteisuutta ei olisi toistettavuutta, tilastollisuutta eikä sitä kautta luonnontiedettäkään.

Kvanttimekaniikan rakennelman voi ymmärtää, mutta koko maailmaa todennäköisyystulkinnan mukaisena ei takuulla ymmärrä kukaan.

jdjjfjfjfd kirjoitti:

"Mikä ihmeen mörkö se luonnon perimmäinen stokastisuus oikein on? Ei se makromaailman ilmiöihin vaikuta, joten ihmisille jotka eivät joudu työssään kvanttifysiikan kanssa tekemisiin stokastisuuden vaikutus on pelkästään filosofinen."

Stokastisuuden merkitystä ei tunnuta ymmärrettävän kvanttimekaniikkaa laajempana ilmiönä. Satunnaisuus ja tilastollisuus loogisesti ajateltuna rajaavat toisensa pois. Todennäköisyyttä ja tilastollisuutta ei voi saada sattumasta, se on fakta. Todennäköisyys, tilastollisuus "potentiaali" kolmantena poolina on sattuman ja kausaalin determinismin välillä on keinotekoista. Tilastollisuus ja todennäköisyydet syntyvät aina syy-seuraussuhteisuudesta. Syy- ja seuras ilman kausaalia determinismiä taas ei toimi. Toistettavuus vaatii taakseen kausalismin. Kvantti-ilmiöiden stokastisuus ja samalla järjestäytynyt maailmankaikkeus joka luo havaitsemamme ilmöt olisi satunnaisuudessaan jo satumainen. Satunnaisuuden äärettömyyksiin häviäisivät jo perushiukkasemme. Äärettömästä on äärettömän vaikea repäistä vaikkapa elektronien, ylös- ja alaskvarkkien runsaus maailmassamme. Mikä tahansa määrä hiukkasia häviäisi äärettömään valikoimaan. Siksi maailmalla täytyy olla määrätty ja nimenomaan diskreetti rakenne, joka tuottaa vain rajatun määrän mahdollisuuksia, ja mahdollisia kvanttitiloja, vaikkapa perushiukkasia.


"Uhkaako ei-deterministinen maailmankuva jonkun uskonnollista vakaumusta? Muustahan ei oikein voi olla kysymys."

Mielestäni indeterminismi on useamman uskonnollisen vakaumuksen mukainen, mahdollistaahan se ns. vapaan tahdon, jota puhdas determinisminen kausalismi ei mahdollista. Kreationismi ja muut kristilliset opithan vaativat nimenomaan synnin takia vapaan tahdon, miten determinoitu ihminen voi olla syntinen?
Deterministinen maailmankuva, syntyy nimenomaan tieteellisestä ajattelutavasta ja logiikan vaatimuksesta. Ilman determinististä kausalismia eli syy-seuraussuhteisuutta ei olisi toistettavuutta, tilastollisuutta eikä sitä kautta luonnontiedettäkään.

Kvanttimekaniikan rakennelman voi ymmärtää, mutta koko maailmaa todennäköisyystulkinnan mukaisena ei takuulla ymmärrä kukaan.

Lue lisää

"Olipa gravitaation kvanttiteoria millainen tahansa, on luultavaa, että se tuo mukanaan Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta vastaavaan kvanttiepämääräisyyden myös aikaan ja avaruuteen. Kvanttimekaniikassa hiukkaset eivät ole pistemäisiä vaan niillä on tietty aikaan ja avaruuteen levinnyt todennäköisyysjakauma. Gravitaation kvanttiteoriassa tämän epämääräisyyden tulisi näkyä avaruusajan ominaisuuksissa siten, että Planckin pituutta ja aikaa vastaavissa skaaloissa avaruus ja aika käyvät sumeiksi."

Näin siis Kai Enqvist.

"Todennäköisyyttä ja tilastollisuutta ei voi saada sattumasta, se on fakta."
Päättelysi ontuu. Scrödingerin todennäköisyysaalto ei mahdollista determinististä tulkintaa hiukkasesta. Kuitenkin voidaan hiukkasen paikka määritellä tietyllä todennäköisyydellä ja jopa mekanistisessa mallissa mahdoton "tunneloituminen" niin tarkasti, että elektroniikkamme perustuu suurelta osin siihen.
Vaikka yhden alkeishiukkasen paikka on epämääräinen, suurten lukujen matikka tuo keskiarvon Scrödingerin aaltoyhtälön amplitudihuippuun.

ilyfufäghio kirjoitti:

"Olipa gravitaation kvanttiteoria millainen tahansa, on luultavaa, että se tuo mukanaan Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta vastaavaan kvanttiepämääräisyyden myös aikaan ja avaruuteen. Kvanttimekaniikassa hiukkaset eivät ole pistemäisiä vaan niillä on tietty aikaan ja avaruuteen levinnyt todennäköisyysjakauma. Gravitaation kvanttiteoriassa tämän epämääräisyyden tulisi näkyä avaruusajan ominaisuuksissa siten, että Planckin pituutta ja aikaa vastaavissa skaaloissa avaruus ja aika käyvät sumeiksi."

Näin siis Kai Enqvist.

"Todennäköisyyttä ja tilastollisuutta ei voi saada sattumasta, se on fakta."
Päättelysi ontuu. Scrödingerin todennäköisyysaalto ei mahdollista determinististä tulkintaa hiukkasesta. Kuitenkin voidaan hiukkasen paikka määritellä tietyllä todennäköisyydellä ja jopa mekanistisessa mallissa mahdoton "tunneloituminen" niin tarkasti, että elektroniikkamme perustuu suurelta osin siihen.
Vaikka yhden alkeishiukkasen paikka on epämääräinen, suurten lukujen matikka tuo keskiarvon Scrödingerin aaltoyhtälön amplitudihuippuun.

Lue lisää

Kuten sanoin, kvanttimekaniikan rakennelman voi ymmärtää, mutta koko maailmaa todennäköisyystulkinnan mukaisena ei takuulla ymmärrä kukaan.

Minkä mekanistisen mallin mukaan mahdoton tunneloituminen? Löytyykö siitä biljardipallohiukkasetkin ja muuta naivin klassista? Tunneloituminen tai elektroniikka ei ole pakollisesti seurausta luonnon todennäköisyysluonteisuudesta. Itsekin osaan väsätä mallin, jossa deterministinen ja diskreetisti kvantittunut avaruus mahdollistaa tunneloitumisilmiöt mekanistisesti kuvattavassa mallissa. Ja nimenomaan taustalle vaaditaan diskreetti avaruus, joka voidaan ajatella melkein synonyymiksi kvantittuneelle. Mukaan tämän diskreetin avaruuden luomat symmetriaominaisuudet ja saadaan mahdolliset kvanttitilat. En väitä että mallini on luonnon toiminnan kuvaus, mutta siinä kuitenkin saadaan tämä muka vain todennäköisyysluonteinen ilmiö deterministisesti. Joku muu varmasti tekee parempia malleja, jopa luonnon toiminnan mukaisen. Se että Scrödingerin todennäköisyysaalto ei mahdollista determinististä tulkintaa hiukkasesta on totta, mutta Scrödingerin todennäköisyysaalto ei varmasti olekaan lopullinen ja kaikenkattava kuvaus.

fdgfdghhf kirjoitti:

Kuten sanoin, kvanttimekaniikan rakennelman voi ymmärtää, mutta koko maailmaa todennäköisyystulkinnan mukaisena ei takuulla ymmärrä kukaan.

Minkä mekanistisen mallin mukaan mahdoton tunneloituminen? Löytyykö siitä biljardipallohiukkasetkin ja muuta naivin klassista? Tunneloituminen tai elektroniikka ei ole pakollisesti seurausta luonnon todennäköisyysluonteisuudesta. Itsekin osaan väsätä mallin, jossa deterministinen ja diskreetisti kvantittunut avaruus mahdollistaa tunneloitumisilmiöt mekanistisesti kuvattavassa mallissa. Ja nimenomaan taustalle vaaditaan diskreetti avaruus, joka voidaan ajatella melkein synonyymiksi kvantittuneelle. Mukaan tämän diskreetin avaruuden luomat symmetriaominaisuudet ja saadaan mahdolliset kvanttitilat. En väitä että mallini on luonnon toiminnan kuvaus, mutta siinä kuitenkin saadaan tämä muka vain todennäköisyysluonteinen ilmiö deterministisesti. Joku muu varmasti tekee parempia malleja, jopa luonnon toiminnan mukaisen. Se että Scrödingerin todennäköisyysaalto ei mahdollista determinististä tulkintaa hiukkasesta on totta, mutta Scrödingerin todennäköisyysaalto ei varmasti olekaan lopullinen ja kaikenkattava kuvaus.

Lue lisää

Yritetään tolkuttaa Sinulle vähän toisella tavalla deterministisyyden mahdollisuutta (tai mahdottomuutta).

Lähdetään matemaattisesti. Otetaan ympyrä. Sen kehän pituus määrittyy piillä. Kuitenkin esim. kymmenjärjestelmässä piin (ja siis kehän pituuden) arvo on indeterministinen. Voimme tietysti valita toisen lukujärjestelmän, esim. piikantaisen, jolloin ympyrän kehästä tulee deterministinen. Tässä on vaan se ongelma, että siinä tapauksessa luvut (kappalemäärät) muuttuvat indeterministisiksi. Tällöin siis yksi kappale on vain likiarvo eikä tarkka luku. Tai tosin päin: kehän pituus on vain likiarvo, jos lukumäärä on deterministinen.

Näin siis yhtä atomia ympyräradalla kiertävä yksi elektroni on indeterministinen johtuen irrationaali- ja rationaalilukujen yhteensovittamattomasta kantaluvusta (vaikka ne koskevat samaa kappaletta). Jommasta kummasta kyseeseen tulee vain likiarvo.

hmm ! kirjoitti:

Yritetään tolkuttaa Sinulle vähän toisella tavalla deterministisyyden mahdollisuutta (tai mahdottomuutta).

Lähdetään matemaattisesti. Otetaan ympyrä. Sen kehän pituus määrittyy piillä. Kuitenkin esim. kymmenjärjestelmässä piin (ja siis kehän pituuden) arvo on indeterministinen. Voimme tietysti valita toisen lukujärjestelmän, esim. piikantaisen, jolloin ympyrän kehästä tulee deterministinen. Tässä on vaan se ongelma, että siinä tapauksessa luvut (kappalemäärät) muuttuvat indeterministisiksi. Tällöin siis yksi kappale on vain likiarvo eikä tarkka luku. Tai tosin päin: kehän pituus on vain likiarvo, jos lukumäärä on deterministinen.

Näin siis yhtä atomia ympyräradalla kiertävä yksi elektroni on indeterministinen johtuen irrationaali- ja rationaalilukujen yhteensovittamattomasta kantaluvusta (vaikka ne koskevat samaa kappaletta). Jommasta kummasta kyseeseen tulee vain likiarvo.

Lue lisää

muuten mielenkiintoinen näkökulma propleemaan
Hyvä!

tai sitten bohmin kvanttipotentiaalin tai monimaailmatulkinnan mukainen ei stokastinen prosessi.

hmm ! kirjoitti:

Yritetään tolkuttaa Sinulle vähän toisella tavalla deterministisyyden mahdollisuutta (tai mahdottomuutta).

Lähdetään matemaattisesti. Otetaan ympyrä. Sen kehän pituus määrittyy piillä. Kuitenkin esim. kymmenjärjestelmässä piin (ja siis kehän pituuden) arvo on indeterministinen. Voimme tietysti valita toisen lukujärjestelmän, esim. piikantaisen, jolloin ympyrän kehästä tulee deterministinen. Tässä on vaan se ongelma, että siinä tapauksessa luvut (kappalemäärät) muuttuvat indeterministisiksi. Tällöin siis yksi kappale on vain likiarvo eikä tarkka luku. Tai tosin päin: kehän pituus on vain likiarvo, jos lukumäärä on deterministinen.

Näin siis yhtä atomia ympyräradalla kiertävä yksi elektroni on indeterministinen johtuen irrationaali- ja rationaalilukujen yhteensovittamattomasta kantaluvusta (vaikka ne koskevat samaa kappaletta). Jommasta kummasta kyseeseen tulee vain likiarvo.

Lue lisää

Kuka sanoo että avaruudessa on täydellisiä ympyröitä, ympyrä on pelkkä idea? Kvantittunut avaruus, aika ja energia määräävät rakenteen ja symmetriat. Symmetria taas määrää vuorovaikutukset. Vaikka avaruuden perusrakenteella on kvantittunut muoto, meidän makromaailmassa voidaan piirrellä ympyröitä ym, samoin kuin leegoista voidaan kasata vaikka mitä isompia esineitä. Elektronin ei tarvitse deterministisessä teoriassakaan kulkea täydellisiä ympyräratoja, itse asiassa deterministisestikin kvantittunut diskreetti avaruus pakottaa elektronin poukkoilemaan vuorovaikutusten mukaan. Avaruuden muoto taas määrää sen symmetriaominaisuuksien kautta mahdolliset vuorovaikutukset. Kuitenkin kokonaisuutena elektroni pysyy ytimen ympärillä tiettyjen raja-arvojen sisällä, ja se on löydettävissä koko ajan, vaan ei väkisin viereisistä pisteistä.

ggfhgjj kirjoitti:

Kuka sanoo että avaruudessa on täydellisiä ympyröitä, ympyrä on pelkkä idea? Kvantittunut avaruus, aika ja energia määräävät rakenteen ja symmetriat. Symmetria taas määrää vuorovaikutukset. Vaikka avaruuden perusrakenteella on kvantittunut muoto, meidän makromaailmassa voidaan piirrellä ympyröitä ym, samoin kuin leegoista voidaan kasata vaikka mitä isompia esineitä. Elektronin ei tarvitse deterministisessä teoriassakaan kulkea täydellisiä ympyräratoja, itse asiassa deterministisestikin kvantittunut diskreetti avaruus pakottaa elektronin poukkoilemaan vuorovaikutusten mukaan. Avaruuden muoto taas määrää sen symmetriaominaisuuksien kautta mahdolliset vuorovaikutukset. Kuitenkin kokonaisuutena elektroni pysyy ytimen ympärillä tiettyjen raja-arvojen sisällä, ja se on löydettävissä koko ajan, vaan ei väkisin viereisistä pisteistä.

Lue lisää

>

Toisaalta ei tarvita kuin äärimmäisen pieni osa ympyrästä: jo aivan pienen pieni matka ympyrärataa tuottaa indeterministisyyden - samoin kuin mikä tahansa sinikäyrää etenevä muutos (heilurit, sm-induktio; pelkistetyimmillään sähkövektorin pyöriminen, vrt. fotoni). Eikö vaan, että sepitelmäsi ovat nyt pelkästään aneemisia yrityksiä pelastaa uskomuksesi ? Mitään syytä uskoa johonkin deterministisyyteen ei vaan yksinkertaisesti ole.

Voit tietysti tuolla kieltämistekniikalla yrittää sepittää itsellesi deterministisyyttäsi mahdolliseksi koko ajan, mutta onko tuossa enää kyse kuin uskonnollisesta denialismista ?

100 % varmuus on mahdoton.

tuota ! kirjoitti:

>

Toisaalta ei tarvita kuin äärimmäisen pieni osa ympyrästä: jo aivan pienen pieni matka ympyrärataa tuottaa indeterministisyyden - samoin kuin mikä tahansa sinikäyrää etenevä muutos (heilurit, sm-induktio; pelkistetyimmillään sähkövektorin pyöriminen, vrt. fotoni). Eikö vaan, että sepitelmäsi ovat nyt pelkästään aneemisia yrityksiä pelastaa uskomuksesi ? Mitään syytä uskoa johonkin deterministisyyteen ei vaan yksinkertaisesti ole.

Voit tietysti tuolla kieltämistekniikalla yrittää sepittää itsellesi deterministisyyttäsi mahdolliseksi koko ajan, mutta onko tuossa enää kyse kuin uskonnollisesta denialismista ?

Lue lisää

Takana on puhdas loogisuus.

rghfhh kirjoitti:

Takana on puhdas loogisuus.

Mikä vitun loogisuus on pelkkä uskomus.

Luonnossa on kaartuvia ominaisuuksia, joten siellä joudutaan pelaamaan sekä rationaali- että irrationaaliluvuilla. Niitä on mahdoton sovittaa deterministisyyteen samaan aikaan.

ole ! kirjoitti:

Mikä vitun loogisuus on pelkkä uskomus.

Luonnossa on kaartuvia ominaisuuksia, joten siellä joudutaan pelaamaan sekä rationaali- että irrationaaliluvuilla. Niitä on mahdoton sovittaa deterministisyyteen samaan aikaan.

Lue lisää

Väität siis että esim. deterministinen/diskreetti solurakenteinen avaruus on mahdoton?

dgffhf kirjoitti:

Väität siis että esim. deterministinen/diskreetti solurakenteinen avaruus on mahdoton?

>

Ainakin äärimmäisen epätodennäköinen. En pysty sanomaan, etteikö saunatontut ohjaisi maailmankaikkeutta, mutta koska siitäkään ei ole mitään todisteita, pidän sitä ihan yhtä epätodennäköisenä.

Tosiaan, ennen kun hommaat todisteet tuosta kuvitelmastasi (oli se sitten soluautomaattiohjaus tai saunatontut), joudumme pitämään nykyisiä todisteita todellisina, joten deterministisyyttä ei ole.


Ymmärrä jo !

no ! kirjoitti:

>

Ainakin äärimmäisen epätodennäköinen. En pysty sanomaan, etteikö saunatontut ohjaisi maailmankaikkeutta, mutta koska siitäkään ei ole mitään todisteita, pidän sitä ihan yhtä epätodennäköisenä.

Tosiaan, ennen kun hommaat todisteet tuosta kuvitelmastasi (oli se sitten soluautomaattiohjaus tai saunatontut), joudumme pitämään nykyisiä todisteita todellisina, joten deterministisyyttä ei ole.


Ymmärrä jo !

Lue lisää

"joten deterministisyyttä ei ole"

Fyysikkona olisit ainakin sanoisinko hyvin rajoittunut ajatusmaailmaltasi. Kuulostaa aivan samalta kuin Raamattu on Jumalan sanaa, joten Raamattu tulee ottaa kirjaimellisesti Jumalan sanana.

fhdghjcgj kirjoitti:

"joten deterministisyyttä ei ole"

Fyysikkona olisit ainakin sanoisinko hyvin rajoittunut ajatusmaailmaltasi. Kuulostaa aivan samalta kuin Raamattu on Jumalan sanaa, joten Raamattu tulee ottaa kirjaimellisesti Jumalan sanana.

Lue lisää

En tiedä, ymmärrätkö mitään tieteestä, mutta deterministisyys ja saunatontut ovat samalla viivalla: niitä ei tieteellisessä mielessä ole olemassa (tämä pitäisi olla hyvin selvä asia).

Lopeta jo tuo todisteeton änkyttämisesi. Se ei kuulu tieteeseen - eikä siis tiedepalstalle.

ggfhgjj kirjoitti:

Kuka sanoo että avaruudessa on täydellisiä ympyröitä, ympyrä on pelkkä idea? Kvantittunut avaruus, aika ja energia määräävät rakenteen ja symmetriat. Symmetria taas määrää vuorovaikutukset. Vaikka avaruuden perusrakenteella on kvantittunut muoto, meidän makromaailmassa voidaan piirrellä ympyröitä ym, samoin kuin leegoista voidaan kasata vaikka mitä isompia esineitä. Elektronin ei tarvitse deterministisessä teoriassakaan kulkea täydellisiä ympyräratoja, itse asiassa deterministisestikin kvantittunut diskreetti avaruus pakottaa elektronin poukkoilemaan vuorovaikutusten mukaan. Avaruuden muoto taas määrää sen symmetriaominaisuuksien kautta mahdolliset vuorovaikutukset. Kuitenkin kokonaisuutena elektroni pysyy ytimen ympärillä tiettyjen raja-arvojen sisällä, ja se on löydettävissä koko ajan, vaan ei väkisin viereisistä pisteistä.

Lue lisää

muuten mielenkiintoinen näkökulma propleemaan
Hyvä!

perustelut ? kirjoitti:

En tiedä, ymmärrätkö mitään tieteestä, mutta deterministisyys ja saunatontut ovat samalla viivalla: niitä ei tieteellisessä mielessä ole olemassa (tämä pitäisi olla hyvin selvä asia).

Lopeta jo tuo todisteeton änkyttämisesi. Se ei kuulu tieteeseen - eikä siis tiedepalstalle.

Lue lisää

Itse et ainakaan näytä ymmärtävän. Etsi nyt vaan niitä saunatonttujasi, minä tutkin determinismiä.

fefggg kirjoitti:

Itse et ainakaan näytä ymmärtävän. Etsi nyt vaan niitä saunatonttujasi, minä tutkin determinismiä.

>

Mistä tällaisen käsityksen sait ? Mitä tarkkaan ottaen en ymmärrä mielestäsi ? Luulen tietäväni, mikä kuuluu tieteeseen.

>

Eikö kuitenkin ole niin, että Sinä et tutki mitään ? Ei Sinulla ole mitään todisteita tai edes matemaattista mallia. koko tarinasi on vain kuvitelmiesi pohjalta rakennettu uskomus.

Tosiaan, tajuatko, että minä en etsi mitään saunatonttuja. Sinä sen sijaan kuvittelet "saunatonttuja": determinismistä on yhtä vähän todisteita kuin saunatontuista. Siksi kumpiakaan ei ole tieteellisessä mielessä olemassa.

perustelemaan ? kirjoitti:

>

Mistä tällaisen käsityksen sait ? Mitä tarkkaan ottaen en ymmärrä mielestäsi ? Luulen tietäväni, mikä kuuluu tieteeseen.

>

Eikö kuitenkin ole niin, että Sinä et tutki mitään ? Ei Sinulla ole mitään todisteita tai edes matemaattista mallia. koko tarinasi on vain kuvitelmiesi pohjalta rakennettu uskomus.

Tosiaan, tajuatko, että minä en etsi mitään saunatonttuja. Sinä sen sijaan kuvittelet "saunatonttuja": determinismistä on yhtä vähän todisteita kuin saunatontuista. Siksi kumpiakaan ei ole tieteellisessä mielessä olemassa.

Lue lisää

"Ei Sinulla ole mitään todisteita tai edes matemaattista mallia. koko tarinasi on vain kuvitelmiesi pohjalta rakennettu uskomus."

Tähän voisi sanoa mutu, mutu..

jokjggj kirjoitti:

"Ei Sinulla ole mitään todisteita tai edes matemaattista mallia. koko tarinasi on vain kuvitelmiesi pohjalta rakennettu uskomus."

Tähän voisi sanoa mutu, mutu..

Lue lisää

>

Jep, koska mitään todisteita ei ole esitetty, niin koko hölinä on pelkkää mutuilua, uskomuksiin pohjautuvaa kuolaamista.

Alla oleva lainaus esittää oman mielipiteeni melko tarkkaan

"Kaikki muut luonnontieteet, paitsi tämä kvanttimekaniikan tulkinta näyttävät yksiselitteisesti että luonnonilmiöiden takana on syy-seuraussuhteet eli kausaali determinismi. Mitään luonnonlakien vastaisia yliluonnollisia sattumia ei olla havaittu. Kokeiden toistettavuus kertoo että luonnon taustalla on eksakti rakenne ja toimintasäännöt. Kvanttimekaniikan ilmiöistä näitä ei vielä ole vain löydetty, mutta ne löydetään ennen pitkää. Muun luonnontieteen havaintomateriaali on kuitenkin miljardeja kertoja laajempi ja historiallisesti paljon paljon pidempi, kertoen determinismistä. Fysiikka(muu kuin kvanttimekaniikka), Kemia, biologia, ihmisen käyttäytyminen, tähtitiede, jne. perustuvat puhtaasti syy-seuraussuhteisiin. Kokeista saadaan samanlaiset tulokset missä päin tahansa ja eri aikoina, ainoastaan mittaustarkkuudessa on parantamisen varaa, ja pienen mittakaavan ilmiöissä mittaus häiritsee mitattavaa kohdetta. Todennäköisyydet ja tilastollisuus ovat seurausta determinismistä. Radioaktiivinen hajoaminen (jonka fyysisiä syitä emme tunne) on samanlainen tilastollinen tapahtuma kuin vaikkapa ihmisen tai miehen ja naisen keski-ikä. Molemmilla on fyysinen syy.

Kaapissani olevaa shampoopulloa ei mikään muu tule sieltä kaatamaan tai hajottamaan kuin ulkoinen fysikaalinen vuorovaikutus tai ajalliset fysikaaliset muutokset. Pullo tai sen osa ei tule ikinä tunneloitumaan pois, ei edes sillä äärettömän pienellä todennäköisyydellä, eikä se kaadu tai hajoa ilman fysikaalisia vuorovaikutuksia jotka aiheuttavat minä tai muut ihmiset, epätodennäköinen maanjäristys, asteroidi jne. jne. Koska maailma on eksakti deterministinen järjestelmä jolla on määrätty tila, vain fyysiset vuorovaikutukset voivat aiheuttaa muutoksia."

ei ap kirjoitti:

Alla oleva lainaus esittää oman mielipiteeni melko tarkkaan

"Kaikki muut luonnontieteet, paitsi tämä kvanttimekaniikan tulkinta näyttävät yksiselitteisesti että luonnonilmiöiden takana on syy-seuraussuhteet eli kausaali determinismi. Mitään luonnonlakien vastaisia yliluonnollisia sattumia ei olla havaittu. Kokeiden toistettavuus kertoo että luonnon taustalla on eksakti rakenne ja toimintasäännöt. Kvanttimekaniikan ilmiöistä näitä ei vielä ole vain löydetty, mutta ne löydetään ennen pitkää. Muun luonnontieteen havaintomateriaali on kuitenkin miljardeja kertoja laajempi ja historiallisesti paljon paljon pidempi, kertoen determinismistä. Fysiikka(muu kuin kvanttimekaniikka), Kemia, biologia, ihmisen käyttäytyminen, tähtitiede, jne. perustuvat puhtaasti syy-seuraussuhteisiin. Kokeista saadaan samanlaiset tulokset missä päin tahansa ja eri aikoina, ainoastaan mittaustarkkuudessa on parantamisen varaa, ja pienen mittakaavan ilmiöissä mittaus häiritsee mitattavaa kohdetta. Todennäköisyydet ja tilastollisuus ovat seurausta determinismistä. Radioaktiivinen hajoaminen (jonka fyysisiä syitä emme tunne) on samanlainen tilastollinen tapahtuma kuin vaikkapa ihmisen tai miehen ja naisen keski-ikä. Molemmilla on fyysinen syy.

Kaapissani olevaa shampoopulloa ei mikään muu tule sieltä kaatamaan tai hajottamaan kuin ulkoinen fysikaalinen vuorovaikutus tai ajalliset fysikaaliset muutokset. Pullo tai sen osa ei tule ikinä tunneloitumaan pois, ei edes sillä äärettömän pienellä todennäköisyydellä, eikä se kaadu tai hajoa ilman fysikaalisia vuorovaikutuksia jotka aiheuttavat minä tai muut ihmiset, epätodennäköinen maanjäristys, asteroidi jne. jne. Koska maailma on eksakti deterministinen järjestelmä jolla on määrätty tila, vain fyysiset vuorovaikutukset voivat aiheuttaa muutoksia."

Lue lisää

Et edes ymmärrä mistä kirjoitat.
"Muun luonnontieteen havaintomateriaali on kuitenkin miljardeja kertoja laajempi"
Tämä kertookin melko paljon.

Kaiken "materiaalin" pohjalla on ei-deterministinen perusrakenne. Siinä ei itku auta.

öiygufyuy kirjoitti:

Et edes ymmärrä mistä kirjoitat.
"Muun luonnontieteen havaintomateriaali on kuitenkin miljardeja kertoja laajempi"
Tämä kertookin melko paljon.

Kaiken "materiaalin" pohjalla on ei-deterministinen perusrakenne. Siinä ei itku auta.

Lue lisää

Etkö sä ymmärrä että "suluissa" oli lainaus. Minä en ole kanssasi jankkaaja.

ei ap kirjoitti:

Etkö sä ymmärrä että "suluissa" oli lainaus. Minä en ole kanssasi jankkaaja.

Sori. Huolimattomuutta

öiygufyuy kirjoitti:

Et edes ymmärrä mistä kirjoitat.
"Muun luonnontieteen havaintomateriaali on kuitenkin miljardeja kertoja laajempi"
Tämä kertookin melko paljon.

Kaiken "materiaalin" pohjalla on ei-deterministinen perusrakenne. Siinä ei itku auta.

Lue lisää

..ttelijä.

Olen itsekin lainauksen kirjoittajan kanssa samoilla jäljillä, shampoopullo ei 100-varmana tunneloidu tai muutenkaan häviä tai hajoa muun kuin fysikaalisen tapahtumaketjun seurauksena. Tämän ja lukemattomien vastaavien syiden takia olen mielummin Einsteiniläinen kuin Köpis.

ei ap kirjoitti:

Etkö sä ymmärrä että "suluissa" oli lainaus. Minä en ole kanssasi jankkaaja.

>

Mutta ilmoitit olevasi samaa mieltä lainauksen kanssa (ilmeisesti tarkoitit "lainausmerkeissä").

ei ap kirjoitti:

Alla oleva lainaus esittää oman mielipiteeni melko tarkkaan

"Kaikki muut luonnontieteet, paitsi tämä kvanttimekaniikan tulkinta näyttävät yksiselitteisesti että luonnonilmiöiden takana on syy-seuraussuhteet eli kausaali determinismi. Mitään luonnonlakien vastaisia yliluonnollisia sattumia ei olla havaittu. Kokeiden toistettavuus kertoo että luonnon taustalla on eksakti rakenne ja toimintasäännöt. Kvanttimekaniikan ilmiöistä näitä ei vielä ole vain löydetty, mutta ne löydetään ennen pitkää. Muun luonnontieteen havaintomateriaali on kuitenkin miljardeja kertoja laajempi ja historiallisesti paljon paljon pidempi, kertoen determinismistä. Fysiikka(muu kuin kvanttimekaniikka), Kemia, biologia, ihmisen käyttäytyminen, tähtitiede, jne. perustuvat puhtaasti syy-seuraussuhteisiin. Kokeista saadaan samanlaiset tulokset missä päin tahansa ja eri aikoina, ainoastaan mittaustarkkuudessa on parantamisen varaa, ja pienen mittakaavan ilmiöissä mittaus häiritsee mitattavaa kohdetta. Todennäköisyydet ja tilastollisuus ovat seurausta determinismistä. Radioaktiivinen hajoaminen (jonka fyysisiä syitä emme tunne) on samanlainen tilastollinen tapahtuma kuin vaikkapa ihmisen tai miehen ja naisen keski-ikä. Molemmilla on fyysinen syy.

Kaapissani olevaa shampoopulloa ei mikään muu tule sieltä kaatamaan tai hajottamaan kuin ulkoinen fysikaalinen vuorovaikutus tai ajalliset fysikaaliset muutokset. Pullo tai sen osa ei tule ikinä tunneloitumaan pois, ei edes sillä äärettömän pienellä todennäköisyydellä, eikä se kaadu tai hajoa ilman fysikaalisia vuorovaikutuksia jotka aiheuttavat minä tai muut ihmiset, epätodennäköinen maanjäristys, asteroidi jne. jne. Koska maailma on eksakti deterministinen järjestelmä jolla on määrätty tila, vain fyysiset vuorovaikutukset voivat aiheuttaa muutoksia."

Lue lisää

>

Mistä moinen varmuus ? Uskomusko pelkästään ?

Tosiaan, kaikki kokeet eivät ole toistettavia vaikka olisi identtiset lähtöasetukset. Kokeessa voi tulla erilaisia lopputiloja, joista vain niiden esiintymistodennäköisyys voidaan laskea (mutta ei kulloistakin tapahtumaa erikseen).

>

Mutta syy ja seuraus voivat riippua toisistaan (dynaamiset järjestelmät). Siis samasta alkutilasta voi tulla erilaisia lopputiloja, joita ei voi päätellä alkutilasta. Itse asiassa tätä käyttäytymistä kuvataan kaaosteoriassa. On olemassa suosittuja "lopputiloja", mahdottomia tiloja ja epätodennäköisiä tiloja, mutta alkutilasta ei voi päätellä lopputilaa (mikä täsmää myös kvanttifysiikaan - ei se eroa mitenkään olellisesti muista fysiikan osa-alueista). Tämän kaoottisen ilmiön esimerkkinä käy säätila. Heisenbergilaisesta alkutilannetiedostakaan ei voida päätellä säätilaa esim. kolmen vuoden kuluttua tiistaina. Kuitenkin siinäkin kyse on syystä ja seurauksesta (kuten on tilanne kvanttifysiikassakin), mutta nämä syy-seuraus-ketjut ovat niin pitkiä, että niiden oma dynamiikka vaikuttaa lopputulemaan.

>

Mistäs tiedät, ettei koskaan ?

No, se onkin tietysti hyvin epätodennäköistä. Esim. tunneloituminen tulee merkittäväksi vasta kun kohden on paljon pienempi. Silloin kun mennään vähän niin kuin rajalle, niin nämä ilmiöt käyvät merkittäviksi. Samoin suurin osa kemiallisista reaktioista ovat hyvin selkeitä, mutta sitten on joitakin reaktioita, jotka ovat energeettisesti ikään kuin rajatapauksia. On reaktioita, joiden alkutilasta ei voi päätellä lopputilaa edes tietyissä olosuhteissa. Kemiassakin pätee kaaos - joskin se on luonnollisesti yleensä varsin selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan painottava.





Toki ymmärrän sen ahdistuksen, että emme eläkään määrätyssä universumissa, mutta siihen ahdistukseen ei auta se, että yrittää toistaa omaa mantraansa sormet korvissa vaikka se pystytään helposti osoittamaan virheelliseksi. Maailma ei deterministiseksi muutu vaikka toistaisit uskomustasi miljoona kertaa.

ei myöskään vastaväi kirjoitti:

..ttelijä.

Olen itsekin lainauksen kirjoittajan kanssa samoilla jäljillä, shampoopullo ei 100-varmana tunneloidu tai muutenkaan häviä tai hajoa muun kuin fysikaalisen tapahtumaketjun seurauksena. Tämän ja lukemattomien vastaavien syiden takia olen mielummin Einsteiniläinen kuin Köpis.

Lue lisää

Einstein oli uransa loppupuolen sivuraiteilla fyssan kehityksestä.

Pullot eivät tunneloidu, mutta luonnon perusta ei ole deterministinen. Makromaailmassa tunneloitumisia ei tapahdu, mutta Einsteinin fysiikalla tietokonettasi ei olisi saatu toimimaan.

kuitenkaan ! kirjoitti:

>

Mistä moinen varmuus ? Uskomusko pelkästään ?

Tosiaan, kaikki kokeet eivät ole toistettavia vaikka olisi identtiset lähtöasetukset. Kokeessa voi tulla erilaisia lopputiloja, joista vain niiden esiintymistodennäköisyys voidaan laskea (mutta ei kulloistakin tapahtumaa erikseen).

>

Mutta syy ja seuraus voivat riippua toisistaan (dynaamiset järjestelmät). Siis samasta alkutilasta voi tulla erilaisia lopputiloja, joita ei voi päätellä alkutilasta. Itse asiassa tätä käyttäytymistä kuvataan kaaosteoriassa. On olemassa suosittuja "lopputiloja", mahdottomia tiloja ja epätodennäköisiä tiloja, mutta alkutilasta ei voi päätellä lopputilaa (mikä täsmää myös kvanttifysiikaan - ei se eroa mitenkään olellisesti muista fysiikan osa-alueista). Tämän kaoottisen ilmiön esimerkkinä käy säätila. Heisenbergilaisesta alkutilannetiedostakaan ei voida päätellä säätilaa esim. kolmen vuoden kuluttua tiistaina. Kuitenkin siinäkin kyse on syystä ja seurauksesta (kuten on tilanne kvanttifysiikassakin), mutta nämä syy-seuraus-ketjut ovat niin pitkiä, että niiden oma dynamiikka vaikuttaa lopputulemaan.

>

Mistäs tiedät, ettei koskaan ?

No, se onkin tietysti hyvin epätodennäköistä. Esim. tunneloituminen tulee merkittäväksi vasta kun kohden on paljon pienempi. Silloin kun mennään vähän niin kuin rajalle, niin nämä ilmiöt käyvät merkittäviksi. Samoin suurin osa kemiallisista reaktioista ovat hyvin selkeitä, mutta sitten on joitakin reaktioita, jotka ovat energeettisesti ikään kuin rajatapauksia. On reaktioita, joiden alkutilasta ei voi päätellä lopputilaa edes tietyissä olosuhteissa. Kemiassakin pätee kaaos - joskin se on luonnollisesti yleensä varsin selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan painottava.





Toki ymmärrän sen ahdistuksen, että emme eläkään määrätyssä universumissa, mutta siihen ahdistukseen ei auta se, että yrittää toistaa omaa mantraansa sormet korvissa vaikka se pystytään helposti osoittamaan virheelliseksi. Maailma ei deterministiseksi muutu vaikka toistaisit uskomustasi miljoona kertaa.

Lue lisää

< Kemia, biologia, ihmisen käyttäytyminen, tähtitiede, jne. perustuvat puhtaasti syy-seuraussuhteisiin. >>

Kaikki edelliset alat redusoituvat kvanttifysiikkaan. Fysiikassakin kvanttifysiikka on syvällisin teoria, joten mekanistinen ristiriitainen fysiikka radusoituu sekin kvanttifysiikkaan.

Kemiassakin tarvitaan Schrödingerin aaltofunktiota, joka on puhtaasti stokastinen. Miksi, jos kemia on determinististä pohjimmiltaan?

Taistelet tuulimyllyjä vastaan ja se taistelu on jo ennalta hävitty, jos et kykene tuon parempaan perusteluun.

mutta ! kirjoitti:

>

Mutta ilmoitit olevasi samaa mieltä lainauksen kanssa (ilmeisesti tarkoitit "lainausmerkeissä").

"Et edes ymmärrä mistä kirjoitat"

Vastasin vain että minähän en kirjoittanut, ainoastaan "lainasin". Ja olen edelleen kuitenkin samoilla linjoilla lainaamani näkemyksen kanssa. Taidat olla niitä jotka koittavat tehdä kärpäsestä härkästä joka tilanteessa.

åouihiyguofy kirjoitti:

Einstein oli uransa loppupuolen sivuraiteilla fyssan kehityksestä.

Pullot eivät tunneloidu, mutta luonnon perusta ei ole deterministinen. Makromaailmassa tunneloitumisia ei tapahdu, mutta Einsteinin fysiikalla tietokonettasi ei olisi saatu toimimaan.

Lue lisää

Bohmin tulkinnan tai monimaailmatulkinnan mukaan se toimisi. Todennäköisyystulkinta on vain kvanttimekaniikan tulkinta.

kuitenkaan ! kirjoitti:

>

Mistä moinen varmuus ? Uskomusko pelkästään ?

Tosiaan, kaikki kokeet eivät ole toistettavia vaikka olisi identtiset lähtöasetukset. Kokeessa voi tulla erilaisia lopputiloja, joista vain niiden esiintymistodennäköisyys voidaan laskea (mutta ei kulloistakin tapahtumaa erikseen).

>

Mutta syy ja seuraus voivat riippua toisistaan (dynaamiset järjestelmät). Siis samasta alkutilasta voi tulla erilaisia lopputiloja, joita ei voi päätellä alkutilasta. Itse asiassa tätä käyttäytymistä kuvataan kaaosteoriassa. On olemassa suosittuja "lopputiloja", mahdottomia tiloja ja epätodennäköisiä tiloja, mutta alkutilasta ei voi päätellä lopputilaa (mikä täsmää myös kvanttifysiikaan - ei se eroa mitenkään olellisesti muista fysiikan osa-alueista). Tämän kaoottisen ilmiön esimerkkinä käy säätila. Heisenbergilaisesta alkutilannetiedostakaan ei voida päätellä säätilaa esim. kolmen vuoden kuluttua tiistaina. Kuitenkin siinäkin kyse on syystä ja seurauksesta (kuten on tilanne kvanttifysiikassakin), mutta nämä syy-seuraus-ketjut ovat niin pitkiä, että niiden oma dynamiikka vaikuttaa lopputulemaan.

>

Mistäs tiedät, ettei koskaan ?

No, se onkin tietysti hyvin epätodennäköistä. Esim. tunneloituminen tulee merkittäväksi vasta kun kohden on paljon pienempi. Silloin kun mennään vähän niin kuin rajalle, niin nämä ilmiöt käyvät merkittäviksi. Samoin suurin osa kemiallisista reaktioista ovat hyvin selkeitä, mutta sitten on joitakin reaktioita, jotka ovat energeettisesti ikään kuin rajatapauksia. On reaktioita, joiden alkutilasta ei voi päätellä lopputilaa edes tietyissä olosuhteissa. Kemiassakin pätee kaaos - joskin se on luonnollisesti yleensä varsin selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan painottava.





Toki ymmärrän sen ahdistuksen, että emme eläkään määrätyssä universumissa, mutta siihen ahdistukseen ei auta se, että yrittää toistaa omaa mantraansa sormet korvissa vaikka se pystytään helposti osoittamaan virheelliseksi. Maailma ei deterministiseksi muutu vaikka toistaisit uskomustasi miljoona kertaa.

Lue lisää

"Siis samasta alkutilasta voi tulla erilaisia lopputiloja, joita ei voi päätellä alkutilasta. Itse asiassa tätä käyttäytymistä kuvataan kaaosteoriassa."

samasta alkutilasta tulee erilaisia lopputiloja vain, jos alkutilat ovat likimäärin samanlaisia tai siis mittaustarkkuudella samoja. Identtiset alkutilat tuottavat samat lopputilat. Kaaos on deterministisen järjestelmän tuotos.

jaa'a kirjoitti:

Bohmin tulkinnan tai monimaailmatulkinnan mukaan se toimisi. Todennäköisyystulkinta on vain kvanttimekaniikan tulkinta.

"Todennäköisyystulkinta on vain kvanttimekaniikan tulkinta. "

Ei ole. Todennäköisyys nousee suoraan kvanttimekaniikan perusteista ja kaavoista. Se ei ole tulkinta.
Pitäisikö ottaa ihan oikeasti kirjoja käteen, ennen kuin laukoo pelkkiä omia mielipiteitä muka faktoina?

Löisitkö siis vetoa ja söisit lavallisen paskaa, mikäli kvantti-ilmiöt jossain vaiheessa osattaisiin kuvata kausaalin deterministisesti?

fdbfhgh kirjoitti:

"Siis samasta alkutilasta voi tulla erilaisia lopputiloja, joita ei voi päätellä alkutilasta. Itse asiassa tätä käyttäytymistä kuvataan kaaosteoriassa."

samasta alkutilasta tulee erilaisia lopputiloja vain, jos alkutilat ovat likimäärin samanlaisia tai siis mittaustarkkuudella samoja. Identtiset alkutilat tuottavat samat lopputilat. Kaaos on deterministisen järjestelmän tuotos.

Lue lisää

>

Mistä tämä "tieto" juontaa juurensa ? Miksi olet asiasta varma ? Mikä todiste näyttää asian olevan juuri noin ?

Tosiaan, jos todisteita ei ole, kyse on pelkästään uskomuksesta.



Edelleen jos järjestelmässä irrationaali- ja rationaalilukuja tottelevat yksiköt vaikuttavat toisiinsa (eli pelkästään vaikka yksi kaarevalla radalla etenevä kappale), tulee tilastollisia lopputiloja, joita ei voi etukäteen tietää.

Otto Von kirjoitti:

Löisitkö siis vetoa ja söisit lavallisen paskaa, mikäli kvantti-ilmiöt jossain vaiheessa osattaisiin kuvata kausaalin deterministisesti?

Determinismistä ei kannata puhua, tai deterministisiä malleja edes tutkia. Hys, hys ja heti!

niin ? kirjoitti:

>

Mistä tämä "tieto" juontaa juurensa ? Miksi olet asiasta varma ? Mikä todiste näyttää asian olevan juuri noin ?

Tosiaan, jos todisteita ei ole, kyse on pelkästään uskomuksesta.



Edelleen jos järjestelmässä irrationaali- ja rationaalilukuja tottelevat yksiköt vaikuttavat toisiinsa (eli pelkästään vaikka yksi kaarevalla radalla etenevä kappale), tulee tilastollisia lopputiloja, joita ei voi etukäteen tietää.

Lue lisää

Jos asiaa et ymmärrä, niin turha sitä on edes yrittää valottaa :(

niin ? kirjoitti:

>

Mistä tämä "tieto" juontaa juurensa ? Miksi olet asiasta varma ? Mikä todiste näyttää asian olevan juuri noin ?

Tosiaan, jos todisteita ei ole, kyse on pelkästään uskomuksesta.



Edelleen jos järjestelmässä irrationaali- ja rationaalilukuja tottelevat yksiköt vaikuttavat toisiinsa (eli pelkästään vaikka yksi kaarevalla radalla etenevä kappale), tulee tilastollisia lopputiloja, joita ei voi etukäteen tietää.

Lue lisää

Mietipä sitä avaruudessa joka on kvantittunut, ei jatkuvaa.

fdgfggf kirjoitti:

Jos asiaa et ymmärrä, niin turha sitä on edes yrittää valottaa :(

>

Mistä tämä "tieto" juontaa juurensa ? Miksi olet asiasta varma ? Mikä todiste näyttää asian olevan juuri noin ?

Tosiaan, jos todisteita ei ole, kyse on pelkästään uskomuksesta.

;) kirjoitti:

Mietipä sitä avaruudessa joka on kvantittunut, ei jatkuvaa.

Olisiko niin että kvantittuneessa avaruudessa suunnatkin olisivat jollakin tapaa kvantittuneet.

:( kirjoitti:

Olisiko niin että kvantittuneessa avaruudessa suunnatkin olisivat jollakin tapaa kvantittuneet.

No, mihin suuntaan olisi sitten ylös/vasemmalle ?

Tästäkin päästään mielenkiintoiseen pointtiin kun otetaan vaikka kolme kappaletta (vai vaikka tällaista oletettua "tila"kvanttia). Niiden etäisyyden suhteet toisiinsa tuottaa esim. niiden väliseksi kulmaksi irrationaaliluvun, mutta "kvanttien" lukumäärä on kuitenkin rationaalinen. Hmm.

åouihiyguofy kirjoitti:

Einstein oli uransa loppupuolen sivuraiteilla fyssan kehityksestä.

Pullot eivät tunneloidu, mutta luonnon perusta ei ole deterministinen. Makromaailmassa tunneloitumisia ei tapahdu, mutta Einsteinin fysiikalla tietokonettasi ei olisi saatu toimimaan.

Lue lisää

"Einstein oli uransa loppupuolen sivuraiteilla fyssan kehityksestä.

Pullot eivät tunneloidu, mutta luonnon perusta ei ole deterministinen. Makromaailmassa tunneloitumisia ei tapahdu, mutta Einsteinin fysiikalla tietokonettasi ei olisi saatu toimimaan."

Kerro luonnontieteissä muita ns. indeterministisiä ilmiöitä kuin tiettyjen kvantti-ilmiöiden tulkinnat? Maailman nykyään oletettu indeterministisyys on seurausta kvanttimekaniikan tulkinnoista, ja tätä on sitten laajennettu kemiaan. Tunneloituminen ei vaadi todennäköisyysluonnetta.