Aurimko- vai tuulivoimaa?

ja varsinkin saariston piirissä mielestäni aurinkopaneeli parempi , jos näistä kahdesta pitää valita. Yleensähän pyritään valitsemaan suojaiset satama- ja ankkurointipaikat. Tuuligeneraattori ei alle 5 metrin tuulennopeuksilla tuota juuri mitään.
Jos päätät rakentaa targakaaren aurinkopaneelille niin rakenna sitä silmälläpitäen, että voit siihen ympätä myöhemmin tuuligeneraattorinkin. Tuuligeneraattori vaatii todella hyvän tuennan turhien värinöiden välttämiseksi.
Aurinkopaneelin asennus on helppo ja sen voi toki asentaa muuallekin kuin targakaareen.

Sekä että olisi oma ratkaisuni. Teen pitkiä purjehduksia ja veneessä on iso jääkaappi, valot (sekä hehku että led), autopilotti, plotteri, gps yms sekä läppärit sun muut viihdytykset, ja auringolla ja tuulella pärjätään varsin pitkälle.

Tuulimylly EI pidä ääntä, jos hankit oikean merkin. Esim Aerogen4 on täysin äänetön ja oman kokemuksen perusteella todella hyvä, eikä ainakaan meidän kotitekoisellakaan asennuksella värise eikä tärise. Ystävien kokemukset Rutlandista ovat myös pelkästään positiiviset, ja ne ovat myös hiljaisia. D400 on myös erittäin hyvä ja pitää varsin pientä ääntä, jonka kuulee korkeintaan ihan myllyn vieressä eikä riitä häiritsemään naapureita. Vanhat kolmelapaiset ovat usein äänekkäitä ja pitäisi kieltää melusaasteena. AirX on ehkä pahin, mutta sen perusteella ei pidä tuomita kaikkia tuulimyllyjä - erot eri merkkien välillä ovat huikeita. Yksi hyvä konsti on käydä isossa marinassa (varsinkin alueilla, joilla tuulimyllyt ovat yleisiä) ja kuulostella kutakin myllyä ja haastatella omistajia.

Tuulta riittää Itämerellä aika kivasti, aurinkoa vähän satunnaisemmin, mutta aurinkoisina päivinä paneelien panos sähköntuotantoon on merkittävä, etenkin jos on satsannut kunnollisiin paneeleihin. Välimeren kesässä pelkät paneelitkin riittävät useimpien veneiden sähköntarpeeseen ja akkujen lataus kestää yön pimeydenkin yli, vaikka käytössä olisi valoja, navigointilaitteita ja autopilotti.

En ole mikän viherpiipertäjä, mutta mielestäni on suorastaan vastuutonta käyttää konetta/diesel- tai bensagenua sähköntuotantoon veneessä, kun aurinkoa ja/tai tuulta on saatavilla yllin kyllin. Isot, paneeleita kannattelevat targakaaret ja korkeiden terästankojen varassa olevat tuulimyllyt eivät välttämättä kaunista venettä, mutta epäekologiset ratkaisut ovat aina moraalisesti rumempia. Ja kaiken lisäksi paneelit ja tuulimyllyt ovat varsin huoltovapaita ja helppoja, ja tarjoavat alkuinvestointien jälkeen ihan ilmaista (ja kyllä, äänetöntäkin) sähköä. Kannatan ja suosittelen, ehdottomasti.

-Tuuligeneraattorin äänihaitta: suosituilla ankkuripaikoilla (esim. Karibialla) oli helppo havaita, minkä merkkiset tuulimyllyt hurisivat äänekkäimmin. Ei tehnyt mieli ankkuroida äänekkään tuuligenun läheisyyteen. Omasta mielestäni hiljaisimpiin kuuluivat Aerogen, KISS, Rutland, kun häiritsevimpiin kuuluivat mm. Air-X:n vanhemmat mallit (uudet ehkä hiljaisempia). Oma tuuligenuni oli KISS, joka oli suht hiljainen ja silti tuotti sähköä melko keveissä tuulissa. Yli 12 m/s tuulessa (apparent) sekin hurisi jo aika äänekkäästi ja 20 m/s tuulessa ääni muistutti potkurilentokonetta. Muutaman kerran sattui oikeaa myrskyä, jolloin tuuligenun pyöriminen oli estettävä narulla. Magneettijarru ei estänyt roottoria pyörimästä, kun tuuli oli raju.
-Tuuligeneraattorin sähköntuotto: tuuligenuni latasi riittävästi myös pitkillä pasaatituulilensseillä eikä konetta tarvinnut juuri koskaan käynnistää akkujen takia (lisäksi 30 W aurinkopaneeli kiinteästi luukkutallin päällä), vaikka jääkaapin kulutus oli tropiikissa suurempi kuin viileillä latitudeilla ja watermaker tuotti kaiken juomaveden. Lisäksi SSB-radio vei virtaa. Tuuligenun maksimiteho oli n. 20A! Heikoissa myötiksissä spinnuajossa tuuligenu ei tuottanut latausvirtaa, mutta kevyen tuulen kryssillä ja ankkuripaikoilla se yleensä latasi yllättävän hyvin. Uskon, että merkkikohtaisia eroja on sähkön tuotossakin.

-Viat ja huolto: kolmen vuoden purjehduksen aikana ei tarvinnut uusia laakereita eikä diodeja tms. Sen sijaan roottorin lapoja täytyi korjata ja tasapainottaa, kun niihin oli tullut vaurioita esineiden osumisesta (mm. ongenvapa, venehaka, iso lokkilintu). Roottorin varalapoja kannattaa hankkia, jos reissu on pitkä.

Jos suunnittelee vaikkapa Norjan retkeä (niinkuin ymmärsin aloittajan aikaisemmista viesteistä), voin kertoa ettei tuuligenu ole siellä mitenkään välttämätön. En ole kaivannut tuuligenua niin "lyhyillä" retkillä, siksi sellaista ei ole nykyisessä veneessäni. Vuono-Norjassa joutuu kumminkin käyttämään konetta. Moottorin lataussysteemi kannattaa tarkistaa! Latausjännitteen täytyy olla riittävä. Aurinkopaneeli on hyvä joka tapauksessa, vaikka Saaristomeren retkillä. Se lataa akkuja vaikka ei olisikaan targakaarta tai aurinkoon käänneltävää telinettä.

Tavoitteena olisi saada veneestä sähköntuotannon suhteen omavarainen eli uusiutuvilla energialähteillä saisi tuotettua sen verran virtaa, mitä kuluu joko purjehduksella tai ankkurissa/luonnonsatamassa. Kumpikaan esillä olleista vaihtoehdoista (tuuligenu tai aurinkopaneeli) tuskin tähän yksin riittää, joten ehkä joskus tulevaisuudessa veneestä löytyy molemmat.

Purjehduksen aikana veneessä päällä plotteri, AIS (omalla näytöllä), Navtex, VHF, jääkaappi, vesipumppu sekä valoja yö-aikaan (toistaiseksi hehkulamppuja). Satamassa/ankkurissa tulee toisinaan katseltua telkkaria tai kuunneltua radiota.

"Tuotto laskee kuin lehmän häntä heikommalla tuulella. 6 m/s tuulessa jää varmasti alle 10 W."

Valmistaja lupaa esitteessä (Rutland 504): "Generates 25W @ 19 knots, 6W @ 10 knots and up to 80W."
Eli aika heikkoa on tuotanto kevyissä tuulissa. Rutland oli muistaakseni kuitenkin teho/hintasuhteella paras, kun noita eri malleja vertailin. Rutland 913 olisi selkeästi tehokkaampi, mutta tällöin propellin halkaisija kasvaa myös turhan suureksi.

Valinta kohdistuu todennäköisesti näillä näkymin aurinkopaneeliin, jos saan sen targakaaren hankittua järkevään hintaan. Perinteinen aurinkopaneelin sijoituspaikka luukkutallin päällä on veneessäni varattu pelastuslautalle, joten en keksi oikein muuta paikkaa, kuin targakaaren päällä. Irtopaneeleiden kanssa pelailua en näe järkevänä, kun tavoitteena on sähköntuotanto myös purjehduksen aikana.

huono tuotto tuo 5Ah/vrk. Onkohan yksikössä virhe?

Onko aurinkokennon energiatuotot keskiarvoja vai mitä?

DolphinD kirjoitti:

Tavoitteena olisi saada veneestä sähköntuotannon suhteen omavarainen eli uusiutuvilla energialähteillä saisi tuotettua sen verran virtaa, mitä kuluu joko purjehduksella tai ankkurissa/luonnonsatamassa. Kumpikaan esillä olleista vaihtoehdoista (tuuligenu tai aurinkopaneeli) tuskin tähän yksin riittää, joten ehkä joskus tulevaisuudessa veneestä löytyy molemmat.

Purjehduksen aikana veneessä päällä plotteri, AIS (omalla näytöllä), Navtex, VHF, jääkaappi, vesipumppu sekä valoja yö-aikaan (toistaiseksi hehkulamppuja). Satamassa/ankkurissa tulee toisinaan katseltua telkkaria tai kuunneltua radiota.

"Tuotto laskee kuin lehmän häntä heikommalla tuulella. 6 m/s tuulessa jää varmasti alle 10 W."

Valmistaja lupaa esitteessä (Rutland 504): "Generates 25W @ 19 knots, 6W @ 10 knots and up to 80W."
Eli aika heikkoa on tuotanto kevyissä tuulissa. Rutland oli muistaakseni kuitenkin teho/hintasuhteella paras, kun noita eri malleja vertailin. Rutland 913 olisi selkeästi tehokkaampi, mutta tällöin propellin halkaisija kasvaa myös turhan suureksi.

Valinta kohdistuu todennäköisesti näillä näkymin aurinkopaneeliin, jos saan sen targakaaren hankittua järkevään hintaan. Perinteinen aurinkopaneelin sijoituspaikka luukkutallin päällä on veneessäni varattu pelastuslautalle, joten en keksi oikein muuta paikkaa, kuin targakaaren päällä. Irtopaneeleiden kanssa pelailua en näe järkevänä, kun tavoitteena on sähköntuotanto myös purjehduksen aikana.

Lue lisää

En tiedä miten ja mitä tuuligenerattoreita vertailit. Tässä linkissä on aikaisemmin mainitun n. 900 USD-hintaisen KISS-genun tehokäyrä: http://www.kissenergy.com/OutputCurve.html
Entä oliko vertailussasi Air-X Marinen uusi 400W malli, joka Segeln 06/2009 testissä arvosteltiin parhaimmaksi? Air-X Marinen yksi etu on ainakin sen keveys (6kg). Latauksen pitäisi alkaa jo n. 5kn tuulessa. Hinta (n. 1150 eur) on toki kalliimpi kuin 220W tehoisen Rutlandin (malli 913), jonka hinta svb:llä on 800 eur. Rutlandin pieni 80W genu (malli WG 504) maksaa 490eur, mutta omaan veneeseeni en valitsisi niin heikkotehoista. Oma valintani voisi olla Air-X Marine, mutta "perinteinen" Aerogen 6 on myös ollut suosikkieni listalla. KISS on aika isokokoinen ja painava.
Jos kotimaisissa venelehdissä on ollut vertailutestejä, mitä tuuligenuja oli mukana testissä?

Matkapurjehtija kirjoitti:

huono tuotto tuo 5Ah/vrk. Onkohan yksikössä virhe?

Tuossa Vene-lehden testissä oli siis 25 W paneeli, joka tuottaa tyypillisesti 25/16 = 1,5 A virran maksimissaan. Keskimäärin saa vuorokaudessa 4-5 kertaisesti tuon eli 6-7 Ah, jos paneeli on optimaalisesti asennettu. 5 Ah/vrk on siis OK tulos. 50 W paneelilla saa sitten sen 10 Ah/vrk.

nämäkin merkit? kirjoitti:

En tiedä miten ja mitä tuuligenerattoreita vertailit. Tässä linkissä on aikaisemmin mainitun n. 900 USD-hintaisen KISS-genun tehokäyrä: http://www.kissenergy.com/OutputCurve.html
Entä oliko vertailussasi Air-X Marinen uusi 400W malli, joka Segeln 06/2009 testissä arvosteltiin parhaimmaksi? Air-X Marinen yksi etu on ainakin sen keveys (6kg). Latauksen pitäisi alkaa jo n. 5kn tuulessa. Hinta (n. 1150 eur) on toki kalliimpi kuin 220W tehoisen Rutlandin (malli 913), jonka hinta svb:llä on 800 eur. Rutlandin pieni 80W genu (malli WG 504) maksaa 490eur, mutta omaan veneeseeni en valitsisi niin heikkotehoista. Oma valintani voisi olla Air-X Marine, mutta "perinteinen" Aerogen 6 on myös ollut suosikkieni listalla. KISS on aika isokokoinen ja painava.
Jos kotimaisissa venelehdissä on ollut vertailutestejä, mitä tuuligenuja oli mukana testissä?

Lue lisää

kotimaisissa venelehdissä ei ole ollut tuuligenujen testiä. Air-X- Marinen lapojen halkaisija on yli metrin, mikä on mielestäni vähän turhan iso ropelli 29-jalkaiseen purkkariin. Tehoja/sijoitettu € taitaa siinä saada tosiaan eniten. Aero4gen maksaa verkkokaupassa (mailspeedmarine) 720£ ja samantehoinen Rutland 913 504£. Pienemmistä ruseteista Rutland 504 maksaa 310£ ja pienempitehoisempi Aero2gen (max 4A) 450£. KISS:ä ilmeisesti vähemmän myynnissä eurooppalaisissa verkkokaupoissa, joten ei ollut vertailussa mukana. Tähän joka tapauksessa perustuu näkemys Rutlandin edullisuudesta hakemassani kokoluokassa.

DolphinD kirjoitti:

kotimaisissa venelehdissä ei ole ollut tuuligenujen testiä. Air-X- Marinen lapojen halkaisija on yli metrin, mikä on mielestäni vähän turhan iso ropelli 29-jalkaiseen purkkariin. Tehoja/sijoitettu € taitaa siinä saada tosiaan eniten. Aero4gen maksaa verkkokaupassa (mailspeedmarine) 720£ ja samantehoinen Rutland 913 504£. Pienemmistä ruseteista Rutland 504 maksaa 310£ ja pienempitehoisempi Aero2gen (max 4A) 450£. KISS:ä ilmeisesti vähemmän myynnissä eurooppalaisissa verkkokaupoissa, joten ei ollut vertailussa mukana. Tähän joka tapauksessa perustuu näkemys Rutlandin edullisuudesta hakemassani kokoluokassa.

Lue lisää

Siis 29-jalkaisessa veneessä plotteri, telkkari, jääkaappi, navtex, AIS, vesipumppu jne. jne. Projekti kannattaisi aloittaa kulutuksen karsimisella. Mulla menee samankokoisessa veneessä ~20 Ah/vrk, Arvatenkin sulla menee moninkertaisesti. Ei tuollaista kulutusta kompensoida noin pieneen veneeseen järkevästi mahtuvilla aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattoreilla.

Vesigeneraattorilla saa selkeästi paremman tuoton kokoon ja hintaan nähden, jos liikkuu tarpeeksi eikä vauhdin hidastuminen haittaa.

Joakim_ kirjoitti:

Siis 29-jalkaisessa veneessä plotteri, telkkari, jääkaappi, navtex, AIS, vesipumppu jne. jne. Projekti kannattaisi aloittaa kulutuksen karsimisella. Mulla menee samankokoisessa veneessä ~20 Ah/vrk, Arvatenkin sulla menee moninkertaisesti. Ei tuollaista kulutusta kompensoida noin pieneen veneeseen järkevästi mahtuvilla aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattoreilla.

Vesigeneraattorilla saa selkeästi paremman tuoton kokoon ja hintaan nähden, jos liikkuu tarpeeksi eikä vauhdin hidastuminen haittaa.

Lue lisää

on varusteltu pidempiä yksinpurjehduksia ajatellen, joten ihan heti en lähtisi navigointivarustuksesta karsimaan. Kaikki laitteet ovat mielestäni perusteltuja ja oikeastaan tutka puuttuu vielä varustuksesta, mutta se ei ole kuitenkaan hankinnassa ensi kesäksi. En myöskään oikein ymmärrä, että miten em. varustus voisi jotenkin olla sidoksissa veneen kokoon.

Huvipuolella telkkarit ja vesipumput ovat edellisen omistajan jäljiltä ja niitä käytetään toki säästeliäästi. Tosin viime kesänä tuli futiksen MM-kisojen takia käytettyä tv:tä myös ilman maasähköä muutamia tunteja päivässä, mutta normaalisti tämä ei ole tapana.

DolphinD kirjoitti:

on varusteltu pidempiä yksinpurjehduksia ajatellen, joten ihan heti en lähtisi navigointivarustuksesta karsimaan. Kaikki laitteet ovat mielestäni perusteltuja ja oikeastaan tutka puuttuu vielä varustuksesta, mutta se ei ole kuitenkaan hankinnassa ensi kesäksi. En myöskään oikein ymmärrä, että miten em. varustus voisi jotenkin olla sidoksissa veneen kokoon.

Huvipuolella telkkarit ja vesipumput ovat edellisen omistajan jäljiltä ja niitä käytetään toki säästeliäästi. Tosin viime kesänä tuli futiksen MM-kisojen takia käytettyä tv:tä myös ilman maasähköä muutamia tunteja päivässä, mutta normaalisti tämä ei ole tapana.

Lue lisää

eivät välttämättä korreloi, koska veneen tyyppi ja varustus valitaan käyttötarkoituksen mukaan niinkuin totesit. Pitkillä matkapurjehduksilla sähkönkulutusta tulee erityisesti autopilotista (ellei veneessä ole tuuliperäsintä), tutkasta (yöpurjehduksilla aina päällä), jääkaapista (jos sitä pitää käynnissä), kulkuvalojen hehkulampuista. Valtameripurjehduksilla mukaan tulee ehkä vielä watermaker (varisnkin jos vesitankit ovat pienet) ja mahdollisesti SSB-lähetin/vastaanotin modeemi laptop.
Olen samaa mieltä Joakimin kanssa "turhan" sähkönkulutuksen vähentämisestä. Jostain pitää karsia, jos sähkön tuottoa ei lisätä kulutusta vastaavaksi.
DolphinD:n ajatusta siitä, että elektroniikkaa ja sähkölaitteita hankitaan runsaasti, mutta tuuligeneraattoriksi valitaan mahdollisimman pieni (=heikkotehoinen), en ihan ymmärrä. Eikö järkevämpää olisi arvioida veneen todellinen sähkönkulutus (mukaanlukien se hankittavaksi tuleva tutka) ja varustaa aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori sähkönkulutuksen mukaisesti? Pikkuveneeseen voi olla hankala sijoittaa riittävän isoja aurinkopaneeleita. Tietenkin tehokkaan tuuligeneraattorin lavat ovat pitemmät kuin pienitehoisen genun, mutta kysymyshän on sittenkin vain asennustangon korkeudesta - vai kenties ulkonäöstä? Ehdotan että sittenkin harkitset 200W-400W tuuligenua 80W sijaan. Valmistajan ilmoittamaa maksimitehoa saat tuulimyllystä melko harvoin, oleellisempi on myllyn sähkön tuotto keveissä ja keskituulissa. Jokainen paljon seilannut tietää, että tulee lopulta halvemmaksi hankkia "kerralla hyvä" kuin että ensin hankkii mahdollisimman halvan.... Mitä enemmän varusteita, sitä enemmän korjattavaa.

DolphinD kirjoitti:

on varusteltu pidempiä yksinpurjehduksia ajatellen, joten ihan heti en lähtisi navigointivarustuksesta karsimaan. Kaikki laitteet ovat mielestäni perusteltuja ja oikeastaan tutka puuttuu vielä varustuksesta, mutta se ei ole kuitenkaan hankinnassa ensi kesäksi. En myöskään oikein ymmärrä, että miten em. varustus voisi jotenkin olla sidoksissa veneen kokoon.

Huvipuolella telkkarit ja vesipumput ovat edellisen omistajan jäljiltä ja niitä käytetään toki säästeliäästi. Tosin viime kesänä tuli futiksen MM-kisojen takia käytettyä tv:tä myös ilman maasähköä muutamia tunteja päivässä, mutta normaalisti tämä ei ole tapana.

Lue lisää

Pieneen veneeseen et voi järkevästi asentaa isoja aurinkopaneeleja puhumattakaan isoista tuuligeneraattoreista. Yli 10 Ah/vrk tuotto alkaa olla vaikeaa. Jos haluat riippumattomuutta maasähköstä ja koneesta, pitää kulutus olla pientä. En tiedä millaisia laitteita veneessäsi tarkemmin on ja miten niitä käytät, mutta helposti saa aikaiseksi 50-100 Ah/vrk kulutuksen, joka siis vaatisi 5-10 kpl 50 W paneeleita.

Mielestäni olisi paljon fiksumpaa karsia kulutusta. Mittaa tai selvitä jokaisen laitteen kulutus ja hanki tilalle vähemmän kuluttavia tai vältä paljon kuluttavien käyttöä. Plotteri esimerkiksi voi helposti viedä 1 A, vaikka samaan tehtävään löytyy laitteita, jotka toimivat yli vuorokauden kahdella AA patterilla eli vievät alle 0,1 A. Samoin mittaristoissa, VHF:ssä jne. on suuria eroja jääkaapeista puhumattakaan. Myös jääkaapin säätöön kannattaa kiinnittää huomiota. Oma jääkaappi jäähtyy 5 asteen paikkeille vaikka termostaatti on pienimmässä mahdollisessa asennossa.

DolphinD kirjoitti:

on varusteltu pidempiä yksinpurjehduksia ajatellen, joten ihan heti en lähtisi navigointivarustuksesta karsimaan. Kaikki laitteet ovat mielestäni perusteltuja ja oikeastaan tutka puuttuu vielä varustuksesta, mutta se ei ole kuitenkaan hankinnassa ensi kesäksi. En myöskään oikein ymmärrä, että miten em. varustus voisi jotenkin olla sidoksissa veneen kokoon.

Huvipuolella telkkarit ja vesipumput ovat edellisen omistajan jäljiltä ja niitä käytetään toki säästeliäästi. Tosin viime kesänä tuli futiksen MM-kisojen takia käytettyä tv:tä myös ilman maasähköä muutamia tunteja päivässä, mutta normaalisti tämä ei ole tapana.

Lue lisää

Nollasummapeliähän sähkön käyttö veneessä on. Akkukapasiteettia kasvattamalla saa toimintaan lisäaikaa ja latauksen hyötysuhdetta parannettua. Lopulta kuitenkin pitää jokainen kulutettu ampeeritunti ladata takaisin ja vielä korkojen kanssa hyötysuhteiden takia. Moottorin käyttäminen päivittäin lataamiseen on ikävää ja epätaloudellista, maasähköön turvautuminen joko ikävää tai mahdotonta. Aurinko- ja tuulivoimalla tai tosiaan kulussa vedestä ottamalla pitäisi päivittäinen kulutus tuottaa.

Edellä kirjoittaneisiin yhtyen ehdottaisin ensin katsomaan, paljonko panelia ja tuuligenua veneeseen mahtuu ja sovittamalla sitten kulutuksen sähkön tuotantoon. Raaka peli ja aiheuttaa varmaan tinkimistä kulutustottumuksissa, mutta muitakaan mahdollisuuksia ei ole. Telkkari, jota ei käytännössä voi käyttää, on lopulta aika ikävä tilan tuhlaaja. Luultavasti pidemmällä matkalla sillekin tilalle olisi parempaa käyttöä.

Joakim_ kirjoitti:

Siis 29-jalkaisessa veneessä plotteri, telkkari, jääkaappi, navtex, AIS, vesipumppu jne. jne. Projekti kannattaisi aloittaa kulutuksen karsimisella. Mulla menee samankokoisessa veneessä ~20 Ah/vrk, Arvatenkin sulla menee moninkertaisesti. Ei tuollaista kulutusta kompensoida noin pieneen veneeseen järkevästi mahtuvilla aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattoreilla.

Vesigeneraattorilla saa selkeästi paremman tuoton kokoon ja hintaan nähden, jos liikkuu tarpeeksi eikä vauhdin hidastuminen haittaa.

Lue lisää

Kuten edellä jo sanoin, paras tapa tuottaa sähköä on vedessä pyörivä generaattori. Vene-lehden 5/96 testissä Aquair UW generaattori tuotti yli 4 kn nopeuksilla aika tarkasti 1,1 Ah/M eli 40 M päivämatkalla 44 Ah. Vastaavaan vuorokausituottoon pääseminen vaatisi 200 W aurinkopaneelit tai Itämeren oloissa varmaankin 500 W tuuligeneraattorin. Satamassa ollessa ei tietysti tuota mitään, joten tarpeeksi isot akut ehkä vielä paneeli on tarpeen.

Tyhjästä ei teho tietysti tule eli vauhtia tuo veroittaa jonkin verran. Uskoisin, että tuuligeneraattori jarruttaa vielä enemmän. Lisäksi vesigeneraattori on helppo kipata pois vedestä, mutta tuuligeneraattori jarruttaa aina (ei tietysti myötätuulessa, mutta ei se silloin tuotakaan mitään).

En tiedä onko parannusta tapahtunut, mutta tuossa Vene-lehden tuuligeneraattoritestissä sanottiin, ettei generaattori oikein toiminut purjehtiessa. Kun oli tuulta oli myös aaltoja, jotka heiluttivat generaattoria niin, ettei se pysynyt suunnassaan ja tuotto oli onneton. Malli oli Rutland 500.

korrelaatiokin kirjoitti:

Nollasummapeliähän sähkön käyttö veneessä on. Akkukapasiteettia kasvattamalla saa toimintaan lisäaikaa ja latauksen hyötysuhdetta parannettua. Lopulta kuitenkin pitää jokainen kulutettu ampeeritunti ladata takaisin ja vielä korkojen kanssa hyötysuhteiden takia. Moottorin käyttäminen päivittäin lataamiseen on ikävää ja epätaloudellista, maasähköön turvautuminen joko ikävää tai mahdotonta. Aurinko- ja tuulivoimalla tai tosiaan kulussa vedestä ottamalla pitäisi päivittäinen kulutus tuottaa.

Edellä kirjoittaneisiin yhtyen ehdottaisin ensin katsomaan, paljonko panelia ja tuuligenua veneeseen mahtuu ja sovittamalla sitten kulutuksen sähkön tuotantoon. Raaka peli ja aiheuttaa varmaan tinkimistä kulutustottumuksissa, mutta muitakaan mahdollisuuksia ei ole. Telkkari, jota ei käytännössä voi käyttää, on lopulta aika ikävä tilan tuhlaaja. Luultavasti pidemmällä matkalla sillekin tilalle olisi parempaa käyttöä.

Lue lisää

toki säästetään veneessä mahdollisuuksien mukaan: autopilottia ei pahemmin tule käytettyä, kun veneessä on tuuliperäsin, plotteri on pienellä 5" näytöllä, AIS ja Navtex eivät käytännössä ole koko ajan päällä jne.

Jos tekee nopean sähköarvion niin:
plotteri 0,5A
jääkaappi 0,7A
Vhf 0,2A
Navtex 0,05A
AIS 0,05A
Valot 0,2A (hehkujen vaihto LEDeihin)

Eli sellainen 1,5A/h voisi olla jonkun näköinen likiarvo kulutukselle. Jääkaappi on ollut tähän asti tapana pitää pois päältä ainakin osan aikaa matkasta pidemmillä purjehduksilla. Edellisessä veneessä ei ollut jääkaappia, joten osaan tulla toimeen ilmankin sitä merellä. Eli siitä lähdetään ensimmäiseksi karsimaan...

"Telkkari, jota ei käytännössä voi käyttää, on lopulta aika ikävä tilan tuhlaaja. Luultavasti pidemmällä matkalla sillekin tilalle olisi parempaa käyttöä."

Litteä taulu-tv ei pahemmin tilaa vie ja on ihan mukava lisä, kun kuitenkin toisinaan ollaan maasähkön päässä. Toisaalta Ruotsin rannikolla tuli seurattua teksti-tv:stä säätietoja, joten on siitä jopa ihan merenkulullista hyötyä.

Joakim_ kirjoitti:

Kuten edellä jo sanoin, paras tapa tuottaa sähköä on vedessä pyörivä generaattori. Vene-lehden 5/96 testissä Aquair UW generaattori tuotti yli 4 kn nopeuksilla aika tarkasti 1,1 Ah/M eli 40 M päivämatkalla 44 Ah. Vastaavaan vuorokausituottoon pääseminen vaatisi 200 W aurinkopaneelit tai Itämeren oloissa varmaankin 500 W tuuligeneraattorin. Satamassa ollessa ei tietysti tuota mitään, joten tarpeeksi isot akut ehkä vielä paneeli on tarpeen.

Tyhjästä ei teho tietysti tule eli vauhtia tuo veroittaa jonkin verran. Uskoisin, että tuuligeneraattori jarruttaa vielä enemmän. Lisäksi vesigeneraattori on helppo kipata pois vedestä, mutta tuuligeneraattori jarruttaa aina (ei tietysti myötätuulessa, mutta ei se silloin tuotakaan mitään).

En tiedä onko parannusta tapahtunut, mutta tuossa Vene-lehden tuuligeneraattoritestissä sanottiin, ettei generaattori oikein toiminut purjehtiessa. Kun oli tuulta oli myös aaltoja, jotka heiluttivat generaattoria niin, ettei se pysynyt suunnassaan ja tuotto oli onneton. Malli oli Rutland 500.

Lue lisää

On yksi mahdollisuus. Hinaat potkuria purjehtiessa ja ankkuripaikalla muutat sen tuulimyllyksi. Tiedot löytyvät valmistajan sivuilta http://www.ittflowcontrol.com/files/lvm_generator_brochure.pdf
Itselläni ei tällaista ole ollut, mutta samaan aikaan maailmaa kiertäneellä tanskalaisella yksinpurjehtijalla oli sellainen 30-jalkaisessa veneessään (Albin Ballad, sy "Joy"). Juttelimme tietysti tästäkin laitteesta. Sen haitta oli potkurin surffaustaipumus, jota yritettiin korjata lisäpainoilla. Paras tulos tuli lopulta, kun laahuspotkurin varteen kiinnitettiin useita akselisinkkejä painoksi. Pieni vaikeus oli myös potkuriköyden ylösnosto veneen ollessa vauhdissa (kalastussiiman käyttö samanaikaisesti laahuspotkurin kanssa ei oikein onnistunut, siksi laahuspotkuri oli nostettava). Ankkuripaikoilla generaattoriosan kiinnitys tankoonsa ja tuuliroottorin asennus laahuspotkurin tilalle kävi nopeasti.
Mainitsemaasi Ampairin valmistamaa UW (under water) turbiinia en ole sattunut näkemään.
Sen sijaan yksi käytännöllinen ratkaisu on potkurin akseliin kytketty laturi (suora akseliveto ja kiinteälapainen potkuri). Sellainen on mm. parhaillaan Etelä-Amerikan rannikolla purjehtivalla suomalaisveneellä (jossa on lisäksi tuuligeneraattori) ja taisi olla myös monien tuntemassa Merivuokossa, jos oikein muistan.

Itselläni ei ollut sellaista havaintoa, ettei tuuligenu olisi toiminut purjehtiessa. Se toimi jopa niin hyvin, ettei moottoria tarvinnut juuri koskaan käyttää akkujen lataukseen. Se antoi latausvirtaa myös myötätuulissa, ellei tuuli ei ollut kovin heikko (kerroin jo aik. viestissäni). Normaalissa valtameripasaatissa (n. 10 m/s) se piti akut täydessä latauksessa. Kannattaa valita sellainen tuuligeneraattori, joka tuottaa riittävästi virtaa heikossa tuulessa. Laitteissa näyttää olevan suuria eroja.

DolphinD kirjoitti:

toki säästetään veneessä mahdollisuuksien mukaan: autopilottia ei pahemmin tule käytettyä, kun veneessä on tuuliperäsin, plotteri on pienellä 5" näytöllä, AIS ja Navtex eivät käytännössä ole koko ajan päällä jne.

Jos tekee nopean sähköarvion niin:
plotteri 0,5A
jääkaappi 0,7A
Vhf 0,2A
Navtex 0,05A
AIS 0,05A
Valot 0,2A (hehkujen vaihto LEDeihin)

Eli sellainen 1,5A/h voisi olla jonkun näköinen likiarvo kulutukselle. Jääkaappi on ollut tähän asti tapana pitää pois päältä ainakin osan aikaa matkasta pidemmillä purjehduksilla. Edellisessä veneessä ei ollut jääkaappia, joten osaan tulla toimeen ilmankin sitä merellä. Eli siitä lähdetään ensimmäiseksi karsimaan...

"Telkkari, jota ei käytännössä voi käyttää, on lopulta aika ikävä tilan tuhlaaja. Luultavasti pidemmällä matkalla sillekin tilalle olisi parempaa käyttöä."

Litteä taulu-tv ei pahemmin tilaa vie ja on ihan mukava lisä, kun kuitenkin toisinaan ollaan maasähkön päässä. Toisaalta Ruotsin rannikolla tuli seurattua teksti-tv:stä säätietoja, joten on siitä jopa ihan merenkulullista hyötyä.

Lue lisää

Veneen kokonaissähkönkulutus on suht. helppo arvioida, mutta sähkön tuotantopuolella homma menee enemmän arpomiseksi. Valmistajat ilmoittavat paneeleille/generaattoreille nimellistehoja, jotka toimivat optimi-olosuhteissa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan aurinkopaneelista voi laskea saatavan irti puolet ilmoitetusta tehosta: 50W paneelin kohdalla siis 25W/12V=n.2A. Tätä lukua vasten Joakim_:n arvio 10Ah/vrk kuullostaa aika maltilliselta, koska tällöin paneeli tuottaisi (puolella teholla) vain 5 tuntia vuorokaudessa Pohjolan pitkänä kesäpäivänä. Tietysti kesän sää vaikuttaa paljon keskimääräiseen tuottoon, mutta arvioisin, että esim. viime kesänä 50W aurinkopaneeli olisi tuottanut useana päivänä selvästi enemmän. Mutta jos jollain on kokemusperäistä tietoa asiasta, niin kuulisin mielelläni.

DolphinD kirjoitti:

Veneen kokonaissähkönkulutus on suht. helppo arvioida, mutta sähkön tuotantopuolella homma menee enemmän arpomiseksi. Valmistajat ilmoittavat paneeleille/generaattoreille nimellistehoja, jotka toimivat optimi-olosuhteissa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan aurinkopaneelista voi laskea saatavan irti puolet ilmoitetusta tehosta: 50W paneelin kohdalla siis 25W/12V=n.2A. Tätä lukua vasten Joakim_:n arvio 10Ah/vrk kuullostaa aika maltilliselta, koska tällöin paneeli tuottaisi (puolella teholla) vain 5 tuntia vuorokaudessa Pohjolan pitkänä kesäpäivänä. Tietysti kesän sää vaikuttaa paljon keskimääräiseen tuottoon, mutta arvioisin, että esim. viime kesänä 50W aurinkopaneeli olisi tuottanut useana päivänä selvästi enemmän. Mutta jos jollain on kokemusperäistä tietoa asiasta, niin kuulisin mielelläni.

Lue lisää

panelin suuntaus, säätimen tyyppi ja paneliin osuvat varjot. Ilman hyvää suuntausta Pohjolan pitkä kesäpäivä ei paljon auta. Jotkin panelit toimivat pilvisellä säällä paremmin kuin toiset. Tämä on toisen käden tietoa, kokemuspohjaisia vertailuja en ole tehnyt.

DolphinD kirjoitti:

Veneen kokonaissähkönkulutus on suht. helppo arvioida, mutta sähkön tuotantopuolella homma menee enemmän arpomiseksi. Valmistajat ilmoittavat paneeleille/generaattoreille nimellistehoja, jotka toimivat optimi-olosuhteissa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan aurinkopaneelista voi laskea saatavan irti puolet ilmoitetusta tehosta: 50W paneelin kohdalla siis 25W/12V=n.2A. Tätä lukua vasten Joakim_:n arvio 10Ah/vrk kuullostaa aika maltilliselta, koska tällöin paneeli tuottaisi (puolella teholla) vain 5 tuntia vuorokaudessa Pohjolan pitkänä kesäpäivänä. Tietysti kesän sää vaikuttaa paljon keskimääräiseen tuottoon, mutta arvioisin, että esim. viime kesänä 50W aurinkopaneeli olisi tuottanut useana päivänä selvästi enemmän. Mutta jos jollain on kokemusperäistä tietoa asiasta, niin kuulisin mielelläni.

Lue lisää

Tuossa Vene-lehdessä oli se mitattu ~5 Ah/vrk 25 W paneelilla.

Aurinkopaneelien nimellisteho on ilmoitettu yleensä 16-17 V jännitteellä ja virta on käytännössä sama 12 V jännitteellä. Peruslataussäätimellä saat siis 50/16~3 A latausvirran eli 36 W tehon 12 V napajännitteellä. Viisaalla hakkurilataussäätimellä voit saada hiukan yli 40 W eli jopa 3,5 A virran. Tämä siis silloin kun paneeli on kohti aurinkoa kesällä ilman pilviä tai muita varjoja. Optimaalisesti suunnatulla (= 45 astetta kallistettu etelään) kiinteällä aurikopaneelilla saa keskimäärin kesävuorokausina n. 5 tunnin maksimituottoa vastaavan tehon eli siis perussäätimellä 15 Ah/vrk. Joinain päivinä voinee saada jopa tuplasti tuon, mutta sateella taas ei käytännössä mitään. Tästä löytyy Suomesta runsaasti mittausdataa.

Veneessä paneeli ei mitenkään voi olla optimaalisesti suunnattu ja purjeet, masto, puomi jne. aiheuttavat lisävarjoja, jolloin on turha kuvitella pääsevänsä tuohon 15 Ah/vrk keskiarvoon.

DolphinD kirjoitti:

Veneen kokonaissähkönkulutus on suht. helppo arvioida, mutta sähkön tuotantopuolella homma menee enemmän arpomiseksi. Valmistajat ilmoittavat paneeleille/generaattoreille nimellistehoja, jotka toimivat optimi-olosuhteissa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan aurinkopaneelista voi laskea saatavan irti puolet ilmoitetusta tehosta: 50W paneelin kohdalla siis 25W/12V=n.2A. Tätä lukua vasten Joakim_:n arvio 10Ah/vrk kuullostaa aika maltilliselta, koska tällöin paneeli tuottaisi (puolella teholla) vain 5 tuntia vuorokaudessa Pohjolan pitkänä kesäpäivänä. Tietysti kesän sää vaikuttaa paljon keskimääräiseen tuottoon, mutta arvioisin, että esim. viime kesänä 50W aurinkopaneeli olisi tuottanut useana päivänä selvästi enemmän. Mutta jos jollain on kokemusperäistä tietoa asiasta, niin kuulisin mielelläni.

Lue lisää

Aika usein on niin, että koneella ajaessa akut eivät lataudu riittävästi. Tavallinen syy on liian alhainen latausjännite, jota vielä mahdollinen jakodiodi pudottaa n. 0.7 V. Ei ehkä kannata kiinnitää huomiota pelkästään aurinkoenergiaan, vaan on hyvä harkita ns. älykkään lataussäätimen asentamista (esim. Sterling) laturiin - ellei sitä matkapurressa jo ole.
Omassa veneessäni on tavanomainen sähkönkulutus (tutka päällä yöpurjehduksilla jne) ja vain yksi pieni kiinteästi asennettu n 20W paneeli. Käytän konetta satamiin tullessa ja lähtiessä sekä kulussa, jos vauhti heikon tuulen takia jää alle 3 solmuun. En ole kaivannut lisää aurinkopaneeleita reissuillani, jotka joka vuosi ovat ulottuneet Pohjanmeren rannikoille, Shetlantiin, Norjaan tai muualle. Maasähköä olen käyttänyt aika harvoin, koska ankkuroin aika usein luonnonsatamissa (mutta en ole monta vrk paikallaan). Silti sähköt ovat riittäneet. Ehkä yksi selitys on koneen laturin elektroninen lataussäädin.
Taitaa olla yleinen ilmiö, että venettä varustellaan ja varustellaan ja samalla kerätään lisää ongelmia rikkoutuvista laitteista. Hyvä puoli aurinkopaneelissa on tietysti se, ettei ole liikkuvia osia!

Joakim_ kirjoitti:

Tuossa Vene-lehdessä oli se mitattu ~5 Ah/vrk 25 W paneelilla.

Aurinkopaneelien nimellisteho on ilmoitettu yleensä 16-17 V jännitteellä ja virta on käytännössä sama 12 V jännitteellä. Peruslataussäätimellä saat siis 50/16~3 A latausvirran eli 36 W tehon 12 V napajännitteellä. Viisaalla hakkurilataussäätimellä voit saada hiukan yli 40 W eli jopa 3,5 A virran. Tämä siis silloin kun paneeli on kohti aurinkoa kesällä ilman pilviä tai muita varjoja. Optimaalisesti suunnatulla (= 45 astetta kallistettu etelään) kiinteällä aurikopaneelilla saa keskimäärin kesävuorokausina n. 5 tunnin maksimituottoa vastaavan tehon eli siis perussäätimellä 15 Ah/vrk. Joinain päivinä voinee saada jopa tuplasti tuon, mutta sateella taas ei käytännössä mitään. Tästä löytyy Suomesta runsaasti mittausdataa.

Veneessä paneeli ei mitenkään voi olla optimaalisesti suunnattu ja purjeet, masto, puomi jne. aiheuttavat lisävarjoja, jolloin on turha kuvitella pääsevänsä tuohon 15 Ah/vrk keskiarvoon.

Lue lisää

Keväällä minunkin piti ratkaista veneen sähköntuottotapoja, kun en enää halunnut käyttää meluisaa ja savuttavaa 2-tahti genua. Kooltaan sopivan aurinkopanelin tuotto vuorokaudessa on parhaassa tapauksessa samaa luokkaa kuin mittariston ja karttaplotterin kulutus. Sillä ei siis missään tapauksessa ratkaista sähköongelmaa. Tuuligeneraattori olisi teoriassa teholtaan riittävä, mutta ne ovat rumia ja meluisia. Ja ennen kaikkea käytännössä tuotto on lähes nolla, kun purjehdimme yleensä avotuulilla jolloin suhteellinen tuulennopeus on tyypillisesti 5-8 m/s tuulimittarin korkeudelta (19.5 m) mitattuna. Ja ankkuripaikaksi valitsemme aina suojaisen, ei koskaan tuulisen paikan, joten yölläkään ei käytännössä saa ladatuksi akkuja tuuligeneraattorilla.
Päädyin hankkimaan uuden hiljaisen 4-tahti generaattorin ja vaihdoin verkkovirtalaturin C-Tecin 25 amperin laturiin. Virtaa riittää edelleen säästä ja kulutuksesta riippumatta, mutta ilamn melua ja käryä, joten tyytyväinen olen.

katselin messuilla tuollaista Efoy:n polttokennoa. Onhan se kätevän kokoinen kapistus ja varmasti tulevaisuudessa polttokennojen osuus veneiden sähköntuotannosta tulee kasvamaan. Hinta vaan on vielä aika suolainen; pienin malli maksoi muistaakseni n. 2000€. Jos tekniikan kehittyminen laskee hintoja tulevaisuudessa, niin varmasti laitetaan harkintaan.

Viime viikonloppuna aurinkopaneelini latasi aika vähän. Perjantaina satoi tihkua ja tuuli navakasti, lauantaina harmaata jkv tuulta, sunnuntainakin aika harmaata ja tuuli heikko. Kyllä tuuligenu varmasti tuotti enemmän sähköä kuin paneeli. Tästä eteenpäin syyspurjehdusten aikana aurinkopaneelin merkitys vaan pienenee, kun päivät lyhenee.
Siintä olen eri mieltä, että kaikki tuuligenut merkistä riippumatta meluaisivat häiritsevästi silloin kun ne lataavat. Minkä merkkinen tuuligenu sinua häiritsi viikonloppuna? Se kyllä pitää paikkansa, että kaikista lähtee huminaa tai suhinaa, mutta eri genuissa on aika suuria eroja.
Kumma, ettei kotimaiset venelehdet ole olleet kiinnostuneita testaamaan ja vertailemaan markkinoilla olevia tuuligeneraattoreita (Air-X, Ampair, Rutland, Aerogen jne.). Matkaveneisiin 200 W teholuokka olisi varmaankin kiinnostavampi kuin kaikkein heikkotehoisimmat.

vähän auringosta... kirjoitti:

Viime viikonloppuna aurinkopaneelini latasi aika vähän. Perjantaina satoi tihkua ja tuuli navakasti, lauantaina harmaata jkv tuulta, sunnuntainakin aika harmaata ja tuuli heikko. Kyllä tuuligenu varmasti tuotti enemmän sähköä kuin paneeli. Tästä eteenpäin syyspurjehdusten aikana aurinkopaneelin merkitys vaan pienenee, kun päivät lyhenee.
Siintä olen eri mieltä, että kaikki tuuligenut merkistä riippumatta meluaisivat häiritsevästi silloin kun ne lataavat. Minkä merkkinen tuuligenu sinua häiritsi viikonloppuna? Se kyllä pitää paikkansa, että kaikista lähtee huminaa tai suhinaa, mutta eri genuissa on aika suuria eroja.
Kumma, ettei kotimaiset venelehdet ole olleet kiinnostuneita testaamaan ja vertailemaan markkinoilla olevia tuuligeneraattoreita (Air-X, Ampair, Rutland, Aerogen jne.). Matkaveneisiin 200 W teholuokka olisi varmaankin kiinnostavampi kuin kaikkein heikkotehoisimmat.

Lue lisää

Idästä tuuli yli 10m/s. Taisi olla jo 2vikkoa sit..
Ihan laadukas vene, tod.näk. ihan laatu genu, olisiko ollut Aerogen, ei ollut ihan pieni.
Kuulosti suihkukoneelta, kun puuskissa kiihtyi. Varmaan latasi hyvin, mutta...

Tuuligeneraattorit ei melua merkistä riippumatta, vaan nimenomaan siitä riippuen. Merkittäviä tekijöitä näyttäisi olevan lähinnä lapojen muoto ja määrä. Tietyt merkit (AirX etunenässä, varsinkin vanhat) ovat todella äänekkäitä, toiset taas hyvin hiljaisia tai äänettömiä, eli edes omassa sitloodassa myllyn vieressä ei kuulu huminan vertaa, vinkumisesta tai ujelluksesta puhumattakaan. Oma kokemukseni on aerogen4:stä, joka on ihan äänetön. Myös kaverin Rutland ei ole koskaan kuulunut meille, vaikka ollaan usein viihdytty kylkinaapureina ja lähekkäin ankkuripaikoilla.

Jotkut myllyt pitävät kovempaa ääntä hiljaisessa tuulessa ja hiljenevät, kun pääsevät kunnon vauhtiin, toisilla ääni nousee suhteessa tuulen voimistumiseen. Ja jotkut ovat hiljaisia pyörimisvauhdista riippumatta, aina, ja lataavat kaikessa äänettömyydessä ihan lupausten mukaisesti.