Mistä 10 Mrd €?

muuta kuin kopioida? onko sinulla omia ajatuksia ollenkaan?

"Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua? "

Itämeren pelastumisen toivossa, sekä myös muiden Venäjän haittojen lieventämiseksi.

"Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua? "

Ehkä, muttya tukemalla tiettyjä projekteja varmistumme siitä että meidän kannaltamme tärkeät projektit priorisoitaisiin.

rautaako? kirjoitti:

"Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua? "

Itämeren pelastumisen toivossa, sekä myös muiden Venäjän haittojen lieventämiseksi.

"Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua? "

Ehkä, muttya tukemalla tiettyjä projekteja varmistumme siitä että meidän kannaltamme tärkeät projektit priorisoitaisiin.

Lue lisää

"toivossa" ja "ehkä" Ihan kuin olisin kuullut noita hokemia jossakin viimeisen neljän vuoden ajan?

Miksi Suomessa maksetaan yhteensä 965,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja, vaikka omien kansalaisten suhteellinen köyhyys koskee nyt jo yli 700 000 ihmistä?

Miksi suora yritystuki on 600 miljoonaa euroa vuodessa ilman tuloksia?

Miksi hyvätuloiset (yli 70 000 €/v) saavat lapsilisiä? Lapsilisät maksavat 1,5 miljardia euroa vuodessa?

Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua?

Miksi Suomessa pääomatuloveroprosenttia ei voisi nostaa 2 %? Kertymä n. 0,5 miljardia vuodessa.

on kommunisti herännyt henkiin! kuule jos olet sitä mieltä, että suuret perinnöt pitää kieltää, niin tästä seuraa vain että tulevat suuret perinnöt siirretään ajoissa ulkomaille, jolloin verottaja ei saa niistä sentiäkään. esim.ostetaan luxushuvila vaikka thaimaasta ja se jää perintönä tuleville sukupolville. sen jälkeen kun perintö "laukeaa" tuo loistohuvila voidaan myydä ja rahat tulevat perijän käyttöön.

tai sitten sinä et ole varmaan koskaan kuullut sveitsin pankkitileistä? sinne saa säästää rahaa niin paljon uin haluaa eikä kukaan kysy mitään. tätä perintöluukkua käytetään nykyään jo taatusti hyvin ahkerasti. ja myös tuottoisasti. mutta lienee tämäkin sinulta jäänyt huomaamatta siinä kiljupönttö hämmentäessä. ynnä se että sitä mukaan kun pääomat pekenevat suomesta, niin samalla työttömyys enemmän kuin kaksinkertaistuu.

lisäksi haluaisin vastauksen seuraavaan kysymykseen: oletetaan että sinun kaavailut toteutuu. no, mitäs sitten tapahtuu kun kaikki ylivuuret perinnöt on jaettu? mistä sitten saadaan lisää rahaa? painetaanko sitä vaan painokoneella lisää vain mitä tehdään? saisiko tähän vastausta...

Miksi Suomessa maksetaan yhteensä 965,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja, vaikka omien kansalaisten suhteellinen köyhyys koskee nyt jo yli 700 000 ihmistä?

Miksi suora yritystuki on 600 miljoonaa euroa vuodessa ilman tuloksia?

Miksi hyvätuloiset (yli 70 000 €/v) saavat lapsilisiä? Lapsilisät maksavat 1,5 miljardia euroa vuodessa?

Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua?

Miksi Suomessa pääomatuloveroprosenttia ei voisi nostaa 2 %? Kertymä n. 0,5 miljardia vuodessa.

Miksi yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt ovat verotuksen ulkopuolella? Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joiden hallinnon valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä. Tarkastusviraston havaintojen mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen säätiöihin kohdistuva valvonta on ollut varsin rajoittunutta sekä säätiöiden perustamisvaiheessa että myöhemmin. Säätiöiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja niiden harjoittama toiminta on laajaa ja moninaista. Viranomaisilla on säätiöistä kuitenkin vain vähän ja hajanaista tilasto-, tutkimus- ja rekisteritietoa.

Useimpien säätiöiden toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata. Tämä johtuu siitä, että verottaja lukee noin 90 prosenttia säätiöistä tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. Lähes kaikki suurimmat jääkiekko- ja jalkapallotoimintaan osallistuvat seurat Suomessa saavat jonkin yleishyödyllisen toiminnan kautta erittäin merkittävää tukea, jonka varjolla vältetään liiketoimintaverot.

Suomi on yhdistysten luvattu maa, eikä syyttä. Yleishyödyllisten yhteisöjen saaman tuloverolain mukaisen veroedun suuruusluokaksi on arvioitu nykypäivänä vähintään 0,5 Mrd euroa vuodessa.

lisää kirjoitti:

Miksi Suomessa maksetaan yhteensä 965,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja, vaikka omien kansalaisten suhteellinen köyhyys koskee nyt jo yli 700 000 ihmistä?

Miksi suora yritystuki on 600 miljoonaa euroa vuodessa ilman tuloksia?

Miksi hyvätuloiset (yli 70 000 €/v) saavat lapsilisiä? Lapsilisät maksavat 1,5 miljardia euroa vuodessa?

Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua?

Miksi Suomessa pääomatuloveroprosenttia ei voisi nostaa 2 %? Kertymä n. 0,5 miljardia vuodessa.

Miksi yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt ovat verotuksen ulkopuolella? Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joiden hallinnon valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä. Tarkastusviraston havaintojen mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen säätiöihin kohdistuva valvonta on ollut varsin rajoittunutta sekä säätiöiden perustamisvaiheessa että myöhemmin. Säätiöiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja niiden harjoittama toiminta on laajaa ja moninaista. Viranomaisilla on säätiöistä kuitenkin vain vähän ja hajanaista tilasto-, tutkimus- ja rekisteritietoa.

Useimpien säätiöiden toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata. Tämä johtuu siitä, että verottaja lukee noin 90 prosenttia säätiöistä tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. Lähes kaikki suurimmat jääkiekko- ja jalkapallotoimintaan osallistuvat seurat Suomessa saavat jonkin yleishyödyllisen toiminnan kautta erittäin merkittävää tukea, jonka varjolla vältetään liiketoimintaverot.

Suomi on yhdistysten luvattu maa, eikä syyttä. Yleishyödyllisten yhteisöjen saaman tuloverolain mukaisen veroedun suuruusluokaksi on arvioitu nykypäivänä vähintään 0,5 Mrd euroa vuodessa.

Lue lisää

Verohallinnon tiedossa on 1 640 säätiön omaisuuden kirjanpitoarvo, joka on vuonna 2008 ollut yhteensä 7,2 miljardia euroa. Paljonko verotuloja?

kirvele kirjoitti:

Verohallinnon tiedossa on 1 640 säätiön omaisuuden kirjanpitoarvo, joka on vuonna 2008 ollut yhteensä 7,2 miljardia euroa. Paljonko verotuloja?

http://www.vero.fi/?article=9591&domain=VERO_MAIN&path=5,422,412&language=FIN

Näin verohallinnosta nykyään.

Vuosittain ei tehdä laajempia selvityksiä kuten vielä esim. 2006 verotuksesta, (vaikkakin harjoittelijan tekemä) että olisi mahdollisimman vaikea vertailla yhtäläisiä ja laajempia kokonaisuuksia. Eikö uskalleta julkisesti enää esittää vertailukelpoisia lukuja?

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20080715Tilast/VM_tilastotietoja_06_nettikirja.pdf

Verohallinto julkaisee suppeita tilastotiedotteita, joista saa kyllä osittaisen kokonaiskuvan menosta. Lisätiedotkin vain tiedotusvälineille. Entä kansalaisille ja muille tietoa tarvitseville? Onko tiedotusvälineille näin ollen julkisesti sälytetty tehtäväksi seurata nyky-yhteiskunnassa koko veropolitiikkaa?

"Lisätietoja tiedotusvälineille:

Ylitarkastaja Riitta Ijäs gsm 040 727 6642 ja
Ylitarkastaja Tapio Honkala gsm 040 574 4138"

kirvele kirjoitti:

Verohallinnon tiedossa on 1 640 säätiön omaisuuden kirjanpitoarvo, joka on vuonna 2008 ollut yhteensä 7,2 miljardia euroa. Paljonko verotuloja?

Tämä hallitus on tasannut veroja aika paljon.Kokoomus on saanut sen mitä halunnut ,kaikki tämä yhden risupaketin takia ,näin kepulia on viety.Mutta mistä SOININ porukka nyt nipistää menoja ja kerää lisää veroja ,yksistään maahan muuttajilta sitä ei saa .KERTOKAA SE HÄNELLE

SEITSEMÄN MILJARDIA SÄÄSTYISI
Aluetuen vähentäminen edistäisi kaupungistumista ja johtaisi suuriin säästöihin. Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tulonsiirtoa valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat. Jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin Kuntaliiton valtionosuusanalyysissa, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia. Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki, joka siis on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille, lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty pienenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.
Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa. Suoraviivaisesti laskien tämä vastaisi esimerkiksi vuoden 2006 koko maan keskimääräisen kunnallisveroprosentin 18,4 laskua noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oli maataloustukea tai ei, muun alueellisen tulonsiirron vähentäminen kasvattaisi todellisuudessa tuottavuutta myös muuttovoittaja-alueilla, ja hyöty olisi niiltä osin vielä suurempi.

miljardit kirjoitti:

SEITSEMÄN MILJARDIA SÄÄSTYISI
Aluetuen vähentäminen edistäisi kaupungistumista ja johtaisi suuriin säästöihin. Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tulonsiirtoa valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat. Jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin Kuntaliiton valtionosuusanalyysissa, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia. Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki, joka siis on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille, lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty pienenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.
Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa. Suoraviivaisesti laskien tämä vastaisi esimerkiksi vuoden 2006 koko maan keskimääräisen kunnallisveroprosentin 18,4 laskua noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oli maataloustukea tai ei, muun alueellisen tulonsiirron vähentäminen kasvattaisi todellisuudessa tuottavuutta myös muuttovoittaja-alueilla, ja hyöty olisi niiltä osin vielä suurempi.

Lue lisää

Miksi Suomessa maksetaan yhteensä 965,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja, vaikka omien kansalaisten suhteellinen köyhyys koskee nyt jo yli 700 000 ihmistä?

Miksi suora yritystuki on 600 miljoonaa euroa vuodessa ilman tuloksia?

Miksi hyvätuloiset (yli 70 000 €/v) saavat lapsilisiä? Lapsilisät maksavat 1,5 miljardia euroa vuodessa?

Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua?

Miksi Suomessa pääomatuloveroprosenttia ei voisi nostaa 2 %? Kertymä n. 0,5 miljardia vuodessa.

Miksi yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt ovat verotuksen ulkopuolella? Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joiden hallinnon valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä. Tarkastusviraston havaintojen mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen säätiöihin kohdistuva valvonta on ollut varsin rajoittunutta sekä säätiöiden perustamisvaiheessa että myöhemmin. Säätiöiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja niiden harjoittama toiminta on laajaa ja moninaista. Viranomaisilla on säätiöistä kuitenkin vain vähän ja hajanaista tilasto-, tutkimus- ja rekisteritietoa.

Useimpien säätiöiden toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata. Tämä johtuu siitä, että verottaja lukee noin 90 prosenttia säätiöistä tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. Lähes kaikki suurimmat jääkiekko- ja jalkapallotoimintaan osallistuvat seurat Suomessa saavat jonkin yleishyödyllisen toiminnan kautta erittäin merkittävää tukea, jonka varjolla vältetään liiketoimintaverot.

Suomi on yhdistysten luvattu maa, eikä syyttä. Yleishyödyllisten yhteisöjen saaman tuloverolain mukaisen veroedun suuruusluokaksi on arvioitu nykypäivänä vähintään 0,5 Mrd euroa vuodessa.

Verohallinnon tiedossa on 1 640 säätiön omaisuuden kirjanpitoarvo, joka on vuonna 2008 ollut yhteensä 7,2 miljardia euroa. Paljonko verotuloja?

SEITSEMÄN MILJARDIA SÄÄSTYISI
Aluetuen vähentäminen edistäisi kaupungistumista ja johtaisi suuriin säästöihin. Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tulonsiirtoa valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat. Jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin Kuntaliiton valtionosuusanalyysissa, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia. Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki, joka siis on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille, lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty pienenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.
Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa. Suoraviivaisesti laskien tämä vastaisi esimerkiksi vuoden 2006 koko maan keskimääräisen kunnallisveroprosentin 18,4 laskua noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oli maataloustukea tai ei, muun alueellisen tulonsiirron vähentäminen kasvattaisi todellisuudessa tuottavuutta myös muuttovoittaja-alueilla, ja hyöty olisi niiltä osin vielä suurempi.

Kuntien jätti-investoinnit tietotekniikkaan eivät ole juurikaan parantaneet palveluja. Tehottomuutta on erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös muilla hallinnon aloilla. Hukkainvestointeihin uponneilla MILJARDEILLA olisi pyöritetty Espoon kokoisen kaupungin terveyspalveluita kolme vuotta. Ja kyseessä on jälleen valtionavut eli yhteiset verorahat.

matematiikkaan kirjoitti:

Miksi Suomessa maksetaan yhteensä 965,6 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja, vaikka omien kansalaisten suhteellinen köyhyys koskee nyt jo yli 700 000 ihmistä?

Miksi suora yritystuki on 600 miljoonaa euroa vuodessa ilman tuloksia?

Miksi hyvätuloiset (yli 70 000 €/v) saavat lapsilisiä? Lapsilisät maksavat 1,5 miljardia euroa vuodessa?

Miksi Suomi maksaa Venäjälle 16,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyötukea ? Eikö Venäjä selviydy öljyvaltiona ilman Suomen apua?

Miksi Suomessa pääomatuloveroprosenttia ei voisi nostaa 2 %? Kertymä n. 0,5 miljardia vuodessa.

Miksi yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt ovat verotuksen ulkopuolella? Suomessa on noin 2 900 säätiötä, joiden hallinnon valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä. Tarkastusviraston havaintojen mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen säätiöihin kohdistuva valvonta on ollut varsin rajoittunutta sekä säätiöiden perustamisvaiheessa että myöhemmin. Säätiöiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja niiden harjoittama toiminta on laajaa ja moninaista. Viranomaisilla on säätiöistä kuitenkin vain vähän ja hajanaista tilasto-, tutkimus- ja rekisteritietoa.

Useimpien säätiöiden toiminta on joko kokonaan tai osittain verovapaata. Tämä johtuu siitä, että verottaja lukee noin 90 prosenttia säätiöistä tuloverolaissa tarkoitetuiksi yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Käytännössä yleishyödyllisinä on pidetty myös sellaisia yhteisöjä, joiden toiminta on lähes puhtaasti elinkeinotoimintaa. Lähes kaikki suurimmat jääkiekko- ja jalkapallotoimintaan osallistuvat seurat Suomessa saavat jonkin yleishyödyllisen toiminnan kautta erittäin merkittävää tukea, jonka varjolla vältetään liiketoimintaverot.

Suomi on yhdistysten luvattu maa, eikä syyttä. Yleishyödyllisten yhteisöjen saaman tuloverolain mukaisen veroedun suuruusluokaksi on arvioitu nykypäivänä vähintään 0,5 Mrd euroa vuodessa.

Verohallinnon tiedossa on 1 640 säätiön omaisuuden kirjanpitoarvo, joka on vuonna 2008 ollut yhteensä 7,2 miljardia euroa. Paljonko verotuloja?

SEITSEMÄN MILJARDIA SÄÄSTYISI
Aluetuen vähentäminen edistäisi kaupungistumista ja johtaisi suuriin säästöihin. Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tulonsiirtoa valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat. Jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin Kuntaliiton valtionosuusanalyysissa, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia. Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki, joka siis on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille, lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty pienenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.
Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa. Suoraviivaisesti laskien tämä vastaisi esimerkiksi vuoden 2006 koko maan keskimääräisen kunnallisveroprosentin 18,4 laskua noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oli maataloustukea tai ei, muun alueellisen tulonsiirron vähentäminen kasvattaisi todellisuudessa tuottavuutta myös muuttovoittaja-alueilla, ja hyöty olisi niiltä osin vielä suurempi.

Kuntien jätti-investoinnit tietotekniikkaan eivät ole juurikaan parantaneet palveluja. Tehottomuutta on erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös muilla hallinnon aloilla. Hukkainvestointeihin uponneilla MILJARDEILLA olisi pyöritetty Espoon kokoisen kaupungin terveyspalveluita kolme vuotta. Ja kyseessä on jälleen valtionavut eli yhteiset verorahat.

Lue lisää

Työttömyys käsitteinä:

Hystereesi
Luonnollinen työttömyys
Massatyöttömyys
Nuorisotyöttömyys
Pitkäaikaistyöttömyys
Rakenteellinen työttömyys
Vapaaehtoinen työttömyys

Tiedot TE-keskusten kesäkuun 2010 tilastoista.

Jyväskylä 14,0 %
Pori 12,7 %
Lahti 15,3 %
Oulu 14,8 %
Tampere 15,0 %
Turku 13,9 %
Vantaa 9,3 %
Helsinki 8,6 %
Espoo 6,7 %

Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 56 600 henkilöä.
Yksi pitkäaikaistyötön maksaa yhteiskunnalle noin 27 000 euroa vuodessa.
Yhteiskunnalle eli veronmaksajille se maksaa yhteensä noin 1,5 Mrd /v

Tanskan malli
Tanska on esimerkki maasta, jossa on onnistuttu yhdistämään matala työttömyys ja korkea työttömyyskorvaus. Sen olennainen piirre on sanktioiden käyttö: vuoden työttömyyden jälkeen pakko ottaa vastaan työtä tai koulutusta muultakin kuin omalta alaltaan ja kotipaikastaan. Tällä tavoin pyritään aktivoidaan ihmisiä ja näin pitämään pitkäaikaistyöttömyys alhaalla sekä työttömät mukana työelämässä.

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ay-liike on tätä mieltä, mutta ei Suomessa.

Työntekijän kynnys kieltäytyä töistä pidetään korkeana siten, että siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen, samoin kuin siitä, jos kieltäytyy toisen alan töistä. Tästä syystä työtön yleensä hankkii itse työpaikan, kun taas Suomessa työtön voi käytännössä olla menemättä töihin. Tanskassa ammattiliitot myös suostuvat nelivuosittain alhaisiin palkankorotuksiin ja työrauhaan (siis lupaavat olla lakkoilematta, ei toimi Suomessa) ja yrityskohtaiset lisät yritykset maksavat siitä huolimatta harkintansa mukaan. Näin palkat voidaan sovittaa työpaikkojen tuottavuuden mukaisiksi. Suomessa ammattiliitot ovat vastustaneet tällaista. Tanskassa myös parlamentilla on valta lopettaa lakot. Vuonna 2005 Tanskassa vallitsi lähes täystyöllisyys (noin 75 %).

Suomessa on varaa maksaa, vaikka lainarahalla, mutta silti puuttuu 10 Mrd ja veroja pitää korottaa.

Suomessa kirjoitti:

Työttömyys käsitteinä:

Hystereesi
Luonnollinen työttömyys
Massatyöttömyys
Nuorisotyöttömyys
Pitkäaikaistyöttömyys
Rakenteellinen työttömyys
Vapaaehtoinen työttömyys

Tiedot TE-keskusten kesäkuun 2010 tilastoista.

Jyväskylä 14,0 %
Pori 12,7 %
Lahti 15,3 %
Oulu 14,8 %
Tampere 15,0 %
Turku 13,9 %
Vantaa 9,3 %
Helsinki 8,6 %
Espoo 6,7 %

Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuun lopussa 56 600 henkilöä.
Yksi pitkäaikaistyötön maksaa yhteiskunnalle noin 27 000 euroa vuodessa.
Yhteiskunnalle eli veronmaksajille se maksaa yhteensä noin 1,5 Mrd /v

Tanskan malli
Tanska on esimerkki maasta, jossa on onnistuttu yhdistämään matala työttömyys ja korkea työttömyyskorvaus. Sen olennainen piirre on sanktioiden käyttö: vuoden työttömyyden jälkeen pakko ottaa vastaan työtä tai koulutusta muultakin kuin omalta alaltaan ja kotipaikastaan. Tällä tavoin pyritään aktivoidaan ihmisiä ja näin pitämään pitkäaikaistyöttömyys alhaalla sekä työttömät mukana työelämässä.

Tanskassa työntekijän irtisanominen on helppoa: irtisanomisaikaa ei ole. Tavoitteena on, että työllistämispäätös ei tuntuisi työnantajista liian suurelta riskiltä. Näin Tanskassa on paljon pienyrityksiä. Työntekijän laatua ja sopivuutta on näet vaikea arvioida ennalta ja työvoiman kysyntä voi yhtäkkiä vähentyä, joten korkea irtisanomissuoja nostaisi työllistämiskynnystä. Myös ay-liike on tätä mieltä, mutta ei Suomessa.

Työntekijän kynnys kieltäytyä töistä pidetään korkeana siten, että siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen, samoin kuin siitä, jos kieltäytyy toisen alan töistä. Tästä syystä työtön yleensä hankkii itse työpaikan, kun taas Suomessa työtön voi käytännössä olla menemättä töihin. Tanskassa ammattiliitot myös suostuvat nelivuosittain alhaisiin palkankorotuksiin ja työrauhaan (siis lupaavat olla lakkoilematta, ei toimi Suomessa) ja yrityskohtaiset lisät yritykset maksavat siitä huolimatta harkintansa mukaan. Näin palkat voidaan sovittaa työpaikkojen tuottavuuden mukaisiksi. Suomessa ammattiliitot ovat vastustaneet tällaista. Tanskassa myös parlamentilla on valta lopettaa lakot. Vuonna 2005 Tanskassa vallitsi lähes täystyöllisyys (noin 75 %).

Suomessa on varaa maksaa, vaikka lainarahalla, mutta silti puuttuu 10 Mrd ja veroja pitää korottaa.

Lue lisää

Kun joku kerran maksaa olemisesta tässä maassa vuodessa 27 000 € niin varmasti tulen toimeen jatkossakin. Sehän on 2.250 € / kk. Kaikkia tukiaisia en vissiin ole vielä hakenut, kun jää vielä alle. Teen jatkossakin pimeästi töitä (johon ei kukaan puutu Suomessa) ja elän herroiksi, kun joku maksaa vuokrat, sähköt jne. Kyllä täällä Suomessa on sitten ihana asua ja elää.

Afganistanista ym sota hommista pois! Selvää säästöä! Ei Som aliaan ym..

hjjhj... kirjoitti:

Afganistanista ym sota hommista pois! Selvää säästöä! Ei Som aliaan ym..

että persuilta loppuu virta kommentoida palstalla. Olisiko kuitenkin niin, että kaikki ovat sen verran viisaita, että odottavat kunnes valtapuolueet meuhkaavat takkinsa tyhjiksi Hetemäen ja muiden turhien hömppätyöryhmien (lue: suojatyöpaikkojen) turhanpäiväisien raporttien tiimoilta tapahtuvat persujen laarintäyttöpuheet.

laariin sataa kirjoitti:

että persuilta loppuu virta kommentoida palstalla. Olisiko kuitenkin niin, että kaikki ovat sen verran viisaita, että odottavat kunnes valtapuolueet meuhkaavat takkinsa tyhjiksi Hetemäen ja muiden turhien hömppätyöryhmien (lue: suojatyöpaikkojen) turhanpäiväisien raporttien tiimoilta tapahtuvat persujen laarintäyttöpuheet.

Lue lisää

tällaisten työryhmien tuotokset vuodessa? Paljonko palaa yhteiskunnan varoja vuosia kestäviin tutkimuksiin, joila ei saada aikaan kuin hiukan melua tyhjästä?

"Työryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä ja varapuheenjohtajana professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Ryhmän jäseniä ovat ylijohtaja Lasse Arvela ja neuvotteleva virkamies Terhi Järvikare valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Seija Ilmakunnas Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, toimitusjohtaja Sixten Korkman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta ja tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Työryhmän pääsihteerinä toimii tutkimusjohtaja Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja toisena sihteerinä finanssisihteeri Marja Paavonen valtiovarainministeriöstä.

Työryhmä voi teettää asiantuntijaselvityksiä ja sen tulee kuulla järjestöjen ja akateemisen maailman edustajia. Työryhmä voi tehdä esityksiä toimikautensa kuluessa.Työryhmän toimikausi on 1.10.2008-31.12.2010."

Yksikään mukana olija ei tee tuntiakaan työryhmän eteen mitään korvauksetta. Tilaaja valtio ja maksajana kansalainen, joka vähääkän talousasioista tietävänä olisi pystynyt valtapuolueiden ohjailun tuloksena samaan viikossa.

Miettikää kokonaisvaikutuksia koko valtiossa. Kun yhdistetään kaikki Suomen turhat työryhmät, asiantuntijat, ynnä kaikki ne sadat rahastajat ja asiaan liittyvät tahot, niin valtio- kuin kuntatasonkin puolelta, saadaan summaksi vuodessa kymmeniä miljoonia, ellei satoja. Kaikki on jälleen pois yhteisestä kassasta. Tietääkö kukaan mistä maksamme ja paljonko?

Köyhyyttäkö? kirjoitti:

tällaisten työryhmien tuotokset vuodessa? Paljonko palaa yhteiskunnan varoja vuosia kestäviin tutkimuksiin, joila ei saada aikaan kuin hiukan melua tyhjästä?

"Työryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä ja varapuheenjohtajana professori Heikki Niskakangas Helsingin kauppakorkeakoulusta. Ryhmän jäseniä ovat ylijohtaja Lasse Arvela ja neuvotteleva virkamies Terhi Järvikare valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja Seija Ilmakunnas Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, toimitusjohtaja Sixten Korkman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitosta, tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta ja tutkimusjohtaja Raija Volk Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta. Työryhmän pääsihteerinä toimii tutkimusjohtaja Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja toisena sihteerinä finanssisihteeri Marja Paavonen valtiovarainministeriöstä.

Työryhmä voi teettää asiantuntijaselvityksiä ja sen tulee kuulla järjestöjen ja akateemisen maailman edustajia. Työryhmä voi tehdä esityksiä toimikautensa kuluessa.Työryhmän toimikausi on 1.10.2008-31.12.2010."

Yksikään mukana olija ei tee tuntiakaan työryhmän eteen mitään korvauksetta. Tilaaja valtio ja maksajana kansalainen, joka vähääkän talousasioista tietävänä olisi pystynyt valtapuolueiden ohjailun tuloksena samaan viikossa.

Miettikää kokonaisvaikutuksia koko valtiossa. Kun yhdistetään kaikki Suomen turhat työryhmät, asiantuntijat, ynnä kaikki ne sadat rahastajat ja asiaan liittyvät tahot, niin valtio- kuin kuntatasonkin puolelta, saadaan summaksi vuodessa kymmeniä miljoonia, ellei satoja. Kaikki on jälleen pois yhteisestä kassasta. Tietääkö kukaan mistä maksamme ja paljonko?

Lue lisää

siis oletko sä nyt aivan tosissasi? että suomi saadaan nousuun kun tälläiset "hömppätyöryhmät" lopetetaan? parasta vain uskoa sitä mitä isä timo teille perSSuille höräyttekee ja suustaan päästää. ei kannata uskoa alkuunkaan mihinkään tutkittuun tietoon, vaan parasta pitäytyä tiukasti kiinni ennakkoluuloissa ja muussa vastaavassa paskassa. oikeastaan on sekin virhe että ihmiset oppivat lukemaan ja laskemaan. paljon parempaa olisi jos vain perSSupappi saarnastuolissa latelisi tulemaan totuuksia.

mutta lasketaan nyt kuitenkin, että miten saadaan kasaan se tarvittavat 10 miljardia euroa joka on vaje. ja että tuota vajetta lisää juuri kyseinen hetemäen työryhmä. jäseniä tuossa ryhmässä oli 12. heistä jokainen siis kuittasi reilut 833 miljoonaa tuosta hommasta. elikkä yli 410 miljoonaa euroa vuodessa. näin ollen päiväpalkaksi tulee, kun lasketaan 365 päivän mukaan, lähes 1150000 elikkä yli milli per lärvi. pitäneekö paikkansa?

kysyjä. kirjoitti:

siis oletko sä nyt aivan tosissasi? että suomi saadaan nousuun kun tälläiset "hömppätyöryhmät" lopetetaan? parasta vain uskoa sitä mitä isä timo teille perSSuille höräyttekee ja suustaan päästää. ei kannata uskoa alkuunkaan mihinkään tutkittuun tietoon, vaan parasta pitäytyä tiukasti kiinni ennakkoluuloissa ja muussa vastaavassa paskassa. oikeastaan on sekin virhe että ihmiset oppivat lukemaan ja laskemaan. paljon parempaa olisi jos vain perSSupappi saarnastuolissa latelisi tulemaan totuuksia.

mutta lasketaan nyt kuitenkin, että miten saadaan kasaan se tarvittavat 10 miljardia euroa joka on vaje. ja että tuota vajetta lisää juuri kyseinen hetemäen työryhmä. jäseniä tuossa ryhmässä oli 12. heistä jokainen siis kuittasi reilut 833 miljoonaa tuosta hommasta. elikkä yli 410 miljoonaa euroa vuodessa. näin ollen päiväpalkaksi tulee, kun lasketaan 365 päivän mukaan, lähes 1150000 elikkä yli milli per lärvi. pitäneekö paikkansa?

Lue lisää

opetettiin joskus koulussa, samoin kuin ulosanti. No, se siitä. Vastuu on näillä palstoilla lukijan.

Kun Suomalaiselta kysytään, onko hän valmis maksamaan lisää veroja, on vastaus jokaisen henkilökohtainen ja monesti omaan elämäntilanteeseen vahvasti sopeutettu. Pikagalluppeja sorvaavat tahot kysyvät kaupassa käyvältä äidiltä kassajonossa, että olisitteko valmis maksamaan lisää veroja, jos kouluruoka olisi lasten mielestä parempaa?

Takana on raskas työpäivä, lasten haku päivähoidosta, eikä sekään ihan ilman palautetta. Edessä on kaikkien lasten harrastuksiin vieminen ja perheen ruokahuolto sekä kodin ylläpito ja omiin harrastuksiinkin olisi kiva paneutua, vaikkei muuta kuin tunniksi. Gallup painuu ajatuksissa jo unholaan.

Gallupin tekijä kiittää ja laittaa rastin ruutuun "on valmis maksamaan lisää veroja palveluiden parantamiseksi".

Moniko Suomalainen olisi halukas saamaan yksityiskohtaisen selonteon siitä, mihin kaikkeen maksetut verot todellisuudessa kuluvat? Pääosin koulutukseen ja terveydenhoitoon, vastaavat poliitikot ja päättäjät.

Entäpä mihin kuluvat ne miljardit, joista ei esimerkkiäidillemme kerrota? Vasta pikkuhiljaa ns. "avoin" yhteiskuntamme alkaa hahmottaa "yleishyödyllisiä" rahavirtoja, kuten vaalituet ja erilaiset muut salassapidetyt rahakanavat, jotka rahoitetaan verovaroilla. Julkisuuteen niistä on päätynyt ehkä yksi kymmenestuhannesosa.

Suomalainen on valmis maksamaan lisää veroja kun kysytään, vaikka jo olemassa olevat varat riittäisivät jopa laskemaan niitä.

Lisää veroja kirjoitti:

opetettiin joskus koulussa, samoin kuin ulosanti. No, se siitä. Vastuu on näillä palstoilla lukijan.

Kun Suomalaiselta kysytään, onko hän valmis maksamaan lisää veroja, on vastaus jokaisen henkilökohtainen ja monesti omaan elämäntilanteeseen vahvasti sopeutettu. Pikagalluppeja sorvaavat tahot kysyvät kaupassa käyvältä äidiltä kassajonossa, että olisitteko valmis maksamaan lisää veroja, jos kouluruoka olisi lasten mielestä parempaa?

Takana on raskas työpäivä, lasten haku päivähoidosta, eikä sekään ihan ilman palautetta. Edessä on kaikkien lasten harrastuksiin vieminen ja perheen ruokahuolto sekä kodin ylläpito ja omiin harrastuksiinkin olisi kiva paneutua, vaikkei muuta kuin tunniksi. Gallup painuu ajatuksissa jo unholaan.

Gallupin tekijä kiittää ja laittaa rastin ruutuun "on valmis maksamaan lisää veroja palveluiden parantamiseksi".

Moniko Suomalainen olisi halukas saamaan yksityiskohtaisen selonteon siitä, mihin kaikkeen maksetut verot todellisuudessa kuluvat? Pääosin koulutukseen ja terveydenhoitoon, vastaavat poliitikot ja päättäjät.

Entäpä mihin kuluvat ne miljardit, joista ei esimerkkiäidillemme kerrota? Vasta pikkuhiljaa ns. "avoin" yhteiskuntamme alkaa hahmottaa "yleishyödyllisiä" rahavirtoja, kuten vaalituet ja erilaiset muut salassapidetyt rahakanavat, jotka rahoitetaan verovaroilla. Julkisuuteen niistä on päätynyt ehkä yksi kymmenestuhannesosa.

Suomalainen on valmis maksamaan lisää veroja kun kysytään, vaikka jo olemassa olevat varat riittäisivät jopa laskemaan niitä.

Lue lisää

Minua kiinnostaa eniten äänestäessäni mistä mikäkin ehdokas aikoo leikata. Eikä ne katteettomat lupaukset. Mielellään puolueet ovat ennen vaaleja vaiti tästä asiasta vaikka tämä varmasti kansan enemmistöä kiinnostaakin. Jostakin on nyt leikattava - vaan mistä ?

fdhfdh kirjoitti:

Minua kiinnostaa eniten äänestäessäni mistä mikäkin ehdokas aikoo leikata. Eikä ne katteettomat lupaukset. Mielellään puolueet ovat ennen vaaleja vaiti tästä asiasta vaikka tämä varmasti kansan enemmistöä kiinnostaakin. Jostakin on nyt leikattava - vaan mistä ?

Lue lisää

Ensimmäinen leikkuri puraisee kipeimmin taas sitä samaa kansalaisryhmää, jonka maksukyky ei lopu koskaan, omakotiasujat, niin kiinteistöveron nostoina kuntasektorin toimesta että lämmitysöljyn kallistumisena polttoaineveron muodossa. Ratkaisut löytyvät, yllättävää kyllä, aina samasta osoitteesta.

Tästä se nyt siis alkaa ja loppua ei näy. Esimakua tulevasta.

Kaikki raskaimmat maksut kohdistuvat siihen kansanosaan, joka ei vastusta kohtaloaan, vaan kulkee pikkuhiljaa teuraaksi, kuin aivopestyt lampaat. Alkoholi-, tupakka- ja "sokerivero" nyt ilman muuta kuuluvat kärkisijoille kun aletaan hakea 10 mrd kassavajetta. Siis jokaiselta jotakin ja tuloerojen kasvaessa maksaja on prosentuaalisesti aina se pienituloisin. Leikattava kun on...

Ruususen untako kirjoitti:

Ensimmäinen leikkuri puraisee kipeimmin taas sitä samaa kansalaisryhmää, jonka maksukyky ei lopu koskaan, omakotiasujat, niin kiinteistöveron nostoina kuntasektorin toimesta että lämmitysöljyn kallistumisena polttoaineveron muodossa. Ratkaisut löytyvät, yllättävää kyllä, aina samasta osoitteesta.

Tästä se nyt siis alkaa ja loppua ei näy. Esimakua tulevasta.

Kaikki raskaimmat maksut kohdistuvat siihen kansanosaan, joka ei vastusta kohtaloaan, vaan kulkee pikkuhiljaa teuraaksi, kuin aivopestyt lampaat. Alkoholi-, tupakka- ja "sokerivero" nyt ilman muuta kuuluvat kärkisijoille kun aletaan hakea 10 mrd kassavajetta. Siis jokaiselta jotakin ja tuloerojen kasvaessa maksaja on prosentuaalisesti aina se pienituloisin. Leikattava kun on...

Lue lisää

Suomalaiset ovat tilastollisesti köyhtyneet muihin eurooppalaisiin verrattuna lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Findikaattori on oiva paikka vertailla tilastotietoja. Samainen lähde on vielä kevään vaalien lähestyessäkin erinomainen ja pettämätön lähde verrata puolueiden vaalilupauksia toteutuneisiin lukuihin ja niistä tehtäviin analyyseihin.

Julkisuudessa puhutaan kotitalouksien kasvavista kulutusmenoista ja toiveista lisätä kulutusta. Kotitaloudet uskovat lujasti oman talouden kasvunäkymiin, vaikka kansantalous on lähes konkurssin partaalla, mikäli uskotaan tilastoja. BKT velka 2012 arvioidaan olevan jo 50 %.

Kansalaisten kulutusmenot siirtyvät kasvavassa määrin uuden asuntokuplan rakentamiseen, valtiovallan toimesta ja vankassa ohjauksessa toki. Mikäli edellisen laman mainingeissa tapahtuneisiin kulutusmenojen kasvukäyriin voi luottaa, on kansalaisten kulutusmenoista tarkoitus jatkossa käyttää yli 35 % asumiskustannuksiin ja tehdä Suomessa asumisesta jo kultaakin kalliimpaa. Lähde http://www.findikaattori.fi/23/?show=teema
Samainen tilasto osoittaa selkeästi myös sen, että jos edetään kymmenen vuotta eteenpäin, niin suomalainen alkaa oppia elämään ilman elintarvikkeita, josta tilastokin osoittaa selkeästi tingittävän, koska käytettävissä oleva euromäärä ei kasva samassa suhteessa asumiskustannusten kanssa.

Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että kaikki verojen kiristykset asumiseen kohdistettuna, lisäävät kuilua europpalaisiin asumiskustannuksiin ja hyvinvointiin verrattuna.

Suomen asumiskustannuksiin käytetyt kulutusmenot ovat nousseet vuodesta 1995 n. 35 % kun keskimäärin euroopassa ne ovat nousseet noin 13 %. Mistähän ero johtuu?

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdpc520

Asumiseen kohdistettavien verojen lisäämisellä saadaan aikaan yhä heikommin voiva kansa. Kiitos, näistä uusista asumiseen kohdistuneista veroista.

fdhfdh kirjoitti:

Minua kiinnostaa eniten äänestäessäni mistä mikäkin ehdokas aikoo leikata. Eikä ne katteettomat lupaukset. Mielellään puolueet ovat ennen vaaleja vaiti tästä asiasta vaikka tämä varmasti kansan enemmistöä kiinnostaakin. Jostakin on nyt leikattava - vaan mistä ?

Lue lisää

Yrittäminen on Suomessa niin kannattavaa, että jokainen yrittäjäksi ryhtyvä on pian miljonääri. Tai ainakin näin valtaosa työntekijöistä ajattelee, joille pienyrittäjä maksaa TES-palkan ja eläkkeen.

Riistoporvari saa noin tuhat euroa kuukaudessa, mutta sitäkin pitäisi veronkorotuksilla hieman pudottaa, ettei vaan riistoporvari pääse rikastumaan.

Pienyrittäjä (riistoporvari) ei pysty monestikaan maksamaan edes eläkettä itselleen, saatikka ottamaan tuntiperusteista palkkaa, kun kaikki yritystoiminnassa tähtää siihen, että työntekijän / työntekijöiden ja yhteiskunnan vaatimat velvoitteet tulevat täytettyä. Ehkä tilanne muuttuu jo ensi vuonna, toivoo riistoporvari ja tekee 24/7 tahdilla töitä, kunnes kupsahtaa tai vetää itsensä jojoon konkurssin jälkeen, kun kaikki on mennyt, niin omaisuus kuin perhekin.

Työntekijä taas vaatii kaikki "koirankusetusvapaat" ja muut lakisääteiset työehtosopimuksen mukaiset "pitämättömät sairaslomat" itsestäänselvyytenä.

Julkisuudessa porataan toimeentuloluukuilla syntyvää ruuhkaa ja samalla annetaan keppiä pienyrittäjille. Tuntuuko tutulta pienyrittäjä?

maastoauto ei meinaa pärjätä, ainakaan city-maasturi.
Pitää ajaa kohta vähintään keskikokoisella traktorilla.

Sivukadut ovat aivan törkeässä kunnossa. Isojen autojen tekemät urat ovat asfalttiin asti.
Näin pikkuauton pohjan ottavan niin pahasti kiinni, että autoa ei voinut ajaa eteenpäin ollenkaan.
Tämä sattui toissapäivänä. Eilen illalla huomasin jotain tapahtuneen: Kevyt huono auraus oli tehty, joten
kyllä tuolla kadulla jo nyt ajelee.

pitäisi olla tarkempaa kuin omien varojen käyttö, koska aina ollaan "vieraan pussilla". Tätä ei yleisesti mielletä ja siksi olemme olevinamme ongelmissa. Veroja ei tarvitse nostaa edelleenkään kenenkään kohdalla, metsästettäessä puuttuvaa alijäämää. Riittää, kun keskitytään siihen, ettei rahoja haaskata ympäri oman valtion tehottomia järjestelmiä. Toinen säästökohde ovat ulkomaiset rahoitusavustukset, joihin saa laittaa rahaa juuri niin paljon kuin kultakin valtiolta liikenee. Ylärajaa ei ole asetettu.

Mitä tulee kehitysavun ihannointiin, niin oma kansa lienee tällä hetkellä kuitenkin tärkein. Maksetaan toki sitten kun on varaa. Miksi ei nostettaisi omaa maata ylös ensin?
Yritystuilla saisi tulla enemmänkin tuloksia, on ainoa perustelu niille. Kun nyt saataisiin edes jotakin konkreettisia tuloksia, muitakin kuin tehtaiden siirtoja ulkomaille, niin voisi nekin sadat moiljoonat jollain perustella.
Lapsilisät edelleen pois suurituloisilta. Palkkaveron progressiota tulee nostaa silloin, kun siihen on tarvetta, mutta ei suinkaan köyhimmän kansanosan osalta kulutusveroina eli piiloveroina.

Hallinnon omat ja erityissuojelua nauttivat kohteet puuttuvat vielä listasta lähes täysin. Lisätään säästökohteiksi myös tehottomat valtion organisaatiot ja aloitetaan työvoimahallinnosta ja sen määrärahoista. Mihin kuluu vuodessa yli 2 miljardia euroa? Työmarkkinatukeen noin puolet, entä miljardi?

Valtaosa kuluu turhaan hallintoon. Missään tilastossa tai budjetissa ei lue, kuinka paljon työvoimahallinnossa on työntekijöitä ja mitä sen turhan organisaation kokonaiskustannukset ovat. Yli 80%:a työvoimatoimistojen asiakkaista saa työpaikan ilman työvoimatoimistoa. Kukaan ei kaipaa temppukoulutusta tai tempputyöllistämistä, vaikka ne lopetettaisiin. Koko työvoimahallinnon voisi lakkauttaa ja työvoiman välityksen ja hankinnan antaa yksityisen sektorin ja yritysten itsensä hoitoon. Toinen asiaan liittyvä kysymys. Miksi Suomessa seurataan työttömien määrää eikä työllisten määrää? Siksi kun turhilla koulutuksilla ja tempuilla luvut saadaan näyttämään aina siltä, mitä kulloinkin halutaan, ja voidaan budjetoida vapaasti varata tietty määrä rahaa jaettavaksi halujen mukaan mihin halutaan. Vai onko jollakin tiedossa tarkat luvut työvoiman työllistämiseen käytetyistä varoista tai työvoimahallinnon kulujen, kuin kuhunkin työllistettyyn käytetyn summan osalta?

Tätä listaa kommentoitiin palstalla viime vuoden puolella. Lähes kaikki kohdat ovat olleet viime viikkoina käsittelyssä. Nyt kun vaalipäivään on muutama viikko, osoittautuvat lähes kaikki kohdat juuri niiksi, joista löytyy leikattavaa.

Uskaltaako kukaan kuitenkaan tehdä mitään vai koittaako syvä pettymys kesän jälkeen?