PÄÄSIÄISPUHE

Pääsiäinen on liikkuva kirkollinen juhla, jonka merkitys on nykyisin himmentynyt ennen muuta kristillisessä maailmassa. Pääsiäisen, kuten myös joulun aika tarkoittaa meidän päivinämme etupäässä kaupallisuuden kulta-aikoja.

Pintapuolisen kristillisyyden pääsiäisen symboleiksi ovat kohonneet ristinpuu ja siihen liittyvät dramaattiset tapahtumat. Sokeasti kuvitellaan, että yksistään Jeesuksen kuolema ristillä oli lunastus. Useat niin sanotut uskovaiset huudahtavat: ”Jeesuksen veri on meidät puhdistanut!”
Pääsiäisen tarkoitus voidaan kuitenkin ymmärtää syvällisemmin. Ihmiskunta tuli lunastaa, sen aikainen israelilainen kirkko oli ajautunut tiensä päähän ja sen viimeisentuomion aika oli käsillä. Maanpäälle tuli perustaa uusi kirkko, jota kutsutaan apostoliseksi kirkoksi. Jeesus Kristus, joka oli Itse Jumalan inkarnaatio tuli opettamaan ihmiskunnalle henkisen uudestisyntymisen menetelmän, jonka Hän myös itse esimerkillään näytti toteen. Samalla Jeesus Kristus avasi meille tavallisille ihmisille yhteyden taivaan enkeleihin, joka toteutuu silloin, kun ihminen syntyy henkisesti, asteittain uudelleen puhdistuen peritystä pahuudestaan jumalan avulla.

Miksi sitten lunastustyö piti suorittaa? Edellisessä kappaleessa mainittujen asiantilojen lisäksi, lunastustyö täytyi toteuttaa siksi, että ihmiskunnan yhteys Jumalaan ja Hänen enkelitaivaaseen oli lähes täysin katkennut. Jumaluuden virtauksen tyrehtymisen syynä oli henkimaailmaan – joka on taivaan ja helvetin välinen henkinen tila, jonne ihminen saapuu ensimmäisenä fyysisen kuoleman jälkeen – kertyneet pahat henget (vääryyksissä ja pahuuksissa olevat henget), jotka vääristivät Jumaluuden virtauksen siten, että enkelit eivät voineet kyseistä virtausta luonnon maailmaan välittää. Tästä syystä tarvittiin Itse Jumalan inkarnaatio eli Jumala saapui fyysiseen muotoon, jolla oli Marialta peritty luonnollinen ruumis, mutta Hänen sielunsa oli Jumala.
Vain aikaan ja paikkaan saapunut Jumala pystyi Jumalallisella Voimallaan palauttamaan taivaan ja helvetin välisen tasapainotilan kohdalleen. Tämän tasapainotilan entisöinti tapahtui seuraavasti: Jeesuksen ristinkuolema tulee ymmärtää Hänen viimeisimpänä ja ankarimpana kiusauksena, joka tarkoitti helvetistä olevista piruista saapunutta voimakkainta hyökkäystä. Mainitun koettelemuksen tai kiusauksen Jeesus nujersi tekemällä Jumalallisella voimallaan ruumiinsa kolmessa päivässä uudelleen. Samalla Herra Jeesus Kristus ohjasi pahat henget, henkimaailmasta helvetteihinsä ja avasi apostolisille kirkolle sopivan taivasyhdyskunnan.

Jeesuksen uusi kirkastettu ruumis on se, jonka välityksellä ja turvautuen myös me tavalliset ihmiset voimme jalostua sielultamme ja voittaa kiusaukset, kun niitä kohtaamme. Näin ollen Herra Jeesus Kristus on sama kuin yksi Jumala, jonka kolminaisuus voidaan ymmärtää siten, että Isä on Jumalan sielu eli Jumalallinen Rakkaus, Poika on Herran kirkastettu ruumis toisin sanoen Jumalallinen Viisaus ja Pyhä-henki on sielusta ruumiin kautta ulos virtaava Jumalallinen Vaikutus, josta seuraa elämä kaikissa olomuodoissa ja kaikissa ulottuvuuksissa.

Vapahtaja syntyi juutalaisena Jeesuksena sen tähden, että lunastustyö tuli luonnollisesti aloittaa ihmiskunnan pahimmasta päästä eli juutalaisten keskuudesta, jotka olivat saastuneen sen aikaisen rabbiinisen eliitin eli farisealaisten ja saddukealaisten helvetillisen hapatuksen ansiosta.
Marian hedelmöittyminen tapahtui Jumalallisen ihmeen välityksellä, jossa Jumaluuden virtaus hedelmöitti Marian munasolun. Tässä tapahtumassa Jumalallisen virtauksen spirituaalisuus sai epäjatkuvien eli diskreettien asteiden välityksellä materian muodon, jolloin Jeesuksen hedelmöitys tapahtui.

P. S.
On luultavaa, että ensimmäisten ihmisten luominen oli tapahtunut samankaltaisesti kuin Marian hedelmöittäminen. Siinä henkinen siittiö ja henkinen munasolu yhdistyvät myös peilikuvanaan eli myös luonnon maailmassa. Näin saivat ihmiset alkunsa nopeasti ja varmasti. Synnyttäminen on täytynyt tapahtua koteloissa tai munissa joita on ollut yhtä aikaa useita hautumassa.