Borderterrierit

Hei,
itselläni on 10,5 vuotias uros, joten pikkuisen on kokemusta rodusta. Bortsut ovat todellakin aivan ihania!
Olet varmaankin lukenut jo kaiken rodusta saatavan virallisen tiedon kuten mistä se on alkuaan kotoisin ja mikä sen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut. Samoin olet varmaan jo tutustunut rotumääritelmään ja myöskin rotua piinaaviin perinnöllisiin ja muihinkin sairauksiin.
Borderterrieri on onneksi kuitenkin vielä suhteellisen terve rotu ja rotujärjestön (Borderterrierikerho ry) jalostustoimikunta tekee kovasti töitä saadakseen perinnöllisten sairauksien esiintymistä vähennettyä, sillä mm. epilepsia on rodussa voimakkaasti perinnöllinen.
Bordereilla on myös onneksi säilynyt rodun alkuperäinen voimakas metsästysvaisto, mikä ei tietenkään tee siitä seurakoirana kaikkein helpointa.
Tämänkin voimakkuus vaihtelee luonnollisesti paljon yksilöstä riippuen.

Jos harkitset borderterrierin hankintaa, niin neuvoisin ottamaan huomioon seuraavat asiat:
- hanki mahdollisimman paljon tietoa rodusta ja jos mahdollista, piipahda jossakin koiranäyttelyssä haastattelemassa bortsujen omistajia.
- voimakkaan metsästysvietin vuoksi borderia ei välttämättä voi pitää vapaana missä vaan. Metsälenkeillä se saattaa lähteä ketun tai mäyrän tai vaikkapa peuran hajun perään. Myös juoksuun lähtevä jänis saa sen sinkomaan perään, tuolloin se sulkee korvansa omistajan huudoilta.
- borderia ei voi pitää vapaana omallakaan pihalla, mikäli se ei ole kunnolla aidattu joka puolelta ja bortsu luolakoirana halutessaan kaivautuu myös helposti ja todella nopeasti aidan alitse.
- varaudu siihen että hankintahinta on vain murto-osa niistä kuluista, joita koirasta sen elinaikana muodostuu. Pienen koiran ruokinta laadukkaalla ruoalla ei onneksi maltaita maksa, eivät myöskään kunnolliset tarvikkeet vie vararikkoon. Mutta koiran sairastuessa kulut saattavat olla yllättävän suuria. Muista vakuuttaa koirasi!
- borderi kaipaa tekemista, sopivia harrastusmuotoja ovat esim. agility, TOKO ja metsäjälki (verijälki), mutta sopii toki moneen muuhunkin hommaan, missä hyvästä hajuaistista ja ketteryydestä ja kestävyydestä on hyötyä
- jos haluat menestyä bortsusi kanssa näyttelyissä, valitse pentu huolella tai pyydä mieluiten kasvattajaa tai muuta kokenutta henkilöä valitsemaan mahdollisimman lupaava pentu
- borderit tulevat yleensä hyvin toimeen omassa koiralaumassa, mutta eivät välttämättä vieraiden koirien kanssa eli bortsu ei välttämättä ole paras mahdollinen koirapuistokoira. Tämäkin on toki hyvin yksilöllistä eikä tässä välttämättä ole eroa narttujen ja urosten välillä vaikka nartut yleensä ovatkin luonteeltaan pehmeämpiä
- joidenkin kasvattajien koirat ovat muita voimakkaammin metsästyspainotteisia, älä osta sellaista lemmikiksi jos ei kasvattaja sitä erityisesti suosittele
- tutustu mahdollisimman moneen kasvattajaan ja pentueeseen ennen kuin teet ratkaisun
- hyvän kasvattajan tunnet siitä, että hän hyvin tarkkaan kyselee minkälaisiin olosuhteisiin olet pentua hankkimassa, mitä tarkempi ja kriittisempi hän on, sitä enemmän häntä kiinnostaa koiriensa hyvinvointi
- kerro rehellisesti minkälainen koirakokemus sinulla on ja minkä tyyppistä koiraa olet etsimässä, liian vaativan koiran kanssa tulee vain ongelmia
- borderit ovat ihania, mutta helpompiakin (kuten myös vaativampia) terrierirotuja on
- borderit ovat peräänantamattomia, sisukkaita ja itsestään melua pitämättömiä vaatimattoman oloisia terriereitä, joilla on kuitenkin itsenäinen ja itsetietoinen luonne. Älä koskaan haavoita borderisi itsetuntoa, se satuttaa sitä kovasti. Borderi ei välttämättä seuraa sinua kuin jokin paimenkoira, mutta yleensä ainakin kerran päivässä se haluaa haleja ja pusuja. Se lököttelee sohvalla takkatulen lämmössä yhtä mielellään kuin jahtaa riistaa räntäsateessa. Tavallaan kuitenkin vähän kiittämätön pieni lurjus, joka makoilee kenen hyvänsä sylissä, kuka vain sille mukavimman paikan järjestää. Se poikkeaa mielestäni muutamista muista tuntemistani terrieriroduista ja se juuri tekee bortsuista niin ihania!

Onnea matkaan ja pennun valintaan!

Hyvää kesän jatkoa!

Lukaisin läpi näitä porttijuttuja ja oikaisen muutaman asian.
Meillä on ollut portteja 80 luvun puolivälistä ja aitaa ei ole ollut ennenkuin nyt kun muutin keskustaan. Portit pysyivät pihassa ajokoirien porukassa hyvin. Sehän on selvä jos jänö juoksee pihan läpi, alkaa ajo. Luonteeltaan kaikki nämä portit ovat olleet ystävällisiä ja ihmisrakkaita. Keskenään eivät kaikki tule aina toimeen ilman riitoja. Jos ostat portin et muuta koiraa enään huoli.

Olemme aviopari ja haluaisimme hankki koiraksemme juuri borderterrierin.Narttupentu on harkinnassa.Ystävälläni on sellainen ja kovasti on kehunut koiran luonnetta.
Nyt on vain ongelmana se,että koiraa pitäisi ulkoiluttaa päivälläkin,mutta olemme molemmat työssä 8.30-16.Työmatkoihin menee n 1/2 h /suunta.
Alussa olisi tarkoitus pitää kesälomat peräkkäin ja vähitellen lomakin aikana totuttaa koiraa muutaman tunnin yksinoloon.Illalla sitten saisi lenkkeillä kyllikseen.
Mutta mistä sitten koiran ulkoiluttaja työpäivinä n klo 12-13.???siinä pulma.
Asumme Helsingissä Hietalahdessa.Löytyisiköhän alueelta luotettavia koiran ulkoiluttajia?4 H-dogisitterien hinnat ovat aika kovat.

Kiitos kommentistasi.
Juuuu,kyselty on kovasti rodusta myös kasvattajilta ja eivät mielellään anna koiriansa perheeseen,jos koira joutuu olemaan pitkään yksin.Aikuinen koira pärjää,mutta pentu ja nuori koira voivat tulla ongelmallisiksi ,jos ei ole riittävästi touhua päivän aikana ja tietty pentu ei jaksa pidättää kovin pitkään.Meillä olisi aikaa pennun totuttamiseen lomien jaksottamisella max 8 viikkoa.
Katsotaan kuinka tässä käy.Molemmat olemme kyllä eläneet koirataloudessa aikaisemmin toinen maalla ja toinen kaupungissa.