peräankkuri 40jalkaiseen

Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. Testeissa Danforth parjää yleensä paljon paremmin, tuossa joukon heikoin. Samoin esim Delta pärjää testeissä hyvin.

Köysi / kettinki pohdinta yllä on tietysti totta, kun tuuli on myrskylukemissa ja on kova aallokko. Suomen suojaisilla ankkuripaikoilla tilanne on toinen, ketjusta on selkeä hyöty, köyden iskuvaimennusta taas ei tule, kun vene ei temmo yleensä Suomen ankkuripaikoilla.

Ketjusta on Suomessa hyötyä, koska yleensä halutaan käyttää lyhyttä köyttä/ketjua heikoissa tai keskituulissa, silloin ketju auttaa suuntaamaan vedon ankkurista vaakasuoraan.

Ocean kirjoitti:

Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. Testeissa Danforth parjää yleensä paljon paremmin, tuossa joukon heikoin. Samoin esim Delta pärjää testeissä hyvin.

Köysi / kettinki pohdinta yllä on tietysti totta, kun tuuli on myrskylukemissa ja on kova aallokko. Suomen suojaisilla ankkuripaikoilla tilanne on toinen, ketjusta on selkeä hyöty, köyden iskuvaimennusta taas ei tule, kun vene ei temmo yleensä Suomen ankkuripaikoilla.

Ketjusta on Suomessa hyötyä, koska yleensä halutaan käyttää lyhyttä köyttä/ketjua heikoissa tai keskituulissa, silloin ketju auttaa suuntaamaan vedon ankkurista vaakasuoraan.

Lue lisää

Ocean kirjoitti :"Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. "

http://www.spade-anchor.co.uk/sd_reports2.htm
Lue tuosta missä on testattu, ja käy sitten vaikka kirjastossa lukemassa ne testit ja toki muitakin saa etsiä missä tuo ankkuri on testeissä ollut. Itse en ole vielä sellaista testiä löytänyt missä spade olisi ollut eikä olisi pärjännyt.
Huomaat että spade pärjää erinomaisesti käytännön testeissä pehmeissä pohjissa.
Kivikossa joko tarttuu liikaakin eikä saa ylös, tai ei tartu kuten eivät monet muutkaan, tai sitten toimivat kuten pitääkin. Kivikossa kyse on lähinnä sattumasta mikä noista toteutuu, riippuen ihan kivien koosta ja siitä miten päin mikin ankkuri kivikkopohjassa laahautuu.

ankkurit kirjoitti:

Ocean kirjoitti :"Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. "

http://www.spade-anchor.co.uk/sd_reports2.htm
Lue tuosta missä on testattu, ja käy sitten vaikka kirjastossa lukemassa ne testit ja toki muitakin saa etsiä missä tuo ankkuri on testeissä ollut. Itse en ole vielä sellaista testiä löytänyt missä spade olisi ollut eikä olisi pärjännyt.
Huomaat että spade pärjää erinomaisesti käytännön testeissä pehmeissä pohjissa.
Kivikossa joko tarttuu liikaakin eikä saa ylös, tai ei tartu kuten eivät monet muutkaan, tai sitten toimivat kuten pitääkin. Kivikossa kyse on lähinnä sattumasta mikä noista toteutuu, riippuen ihan kivien koosta ja siitä miten päin mikin ankkuri kivikkopohjassa laahautuu.

Lue lisää

Älä hermostu. Sen linkkisi taulukon nimikentässä on selvästi sanottu:
"Figures are theoretical and not based on scientific testing."

En missään ole väittänyt, että Spade ei olisi hyvä ankkuri. Päinvastoin, testeissäkin se on pärjännyt hyvin. Alempana viestiketjussa on toinen kirjoittamani viesti, jossa tuon voit todeta laittamastani linkistä. Tai tässä se linkki uudelleen:
http://www.roschmarine.nl/images/DownloadStore/prod_20_48.pdf

Ocean kirjoitti:

Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. Testeissa Danforth parjää yleensä paljon paremmin, tuossa joukon heikoin. Samoin esim Delta pärjää testeissä hyvin.

Köysi / kettinki pohdinta yllä on tietysti totta, kun tuuli on myrskylukemissa ja on kova aallokko. Suomen suojaisilla ankkuripaikoilla tilanne on toinen, ketjusta on selkeä hyöty, köyden iskuvaimennusta taas ei tule, kun vene ei temmo yleensä Suomen ankkuripaikoilla.

Ketjusta on Suomessa hyötyä, koska yleensä halutaan käyttää lyhyttä köyttä/ketjua heikoissa tai keskituulissa, silloin ketju auttaa suuntaamaan vedon ankkurista vaakasuoraan.

Lue lisää

Jos verrataan kahta samanlaista venettä samoissa oloissa samanpainoisilla ankkurointikalustoilla. Toisessa pitkä ja painava ketju ja kevyt ankkuri ja toisessa iso ja painava ankkuri ja yhtä pitkä ankkuri köysi, niin pelkkää ketjua käyttävässä veneessä veneeseen kohdistuu suurempi pystysuora komponentti ankkurikalustosta. Siksi se toinen merenpohjasta ankkuriin kohdistuva pystykomponentti jää pienemmäksi, sillä nuo pystysuorat voimakomponentit yhteensä vastaavat aina ankkurointikaluston painoa vedessä fysiikan lakien mukaisesti.
Pienempi voima ankkurista pohjaan taas merkitsee huonompaa kaivautumista ja jopa huonompaa pitoa.
Jos siis ankkurisi on liian pieni ja kevyt, niin laita mieluummin lyhyt pätkä paksua ketjua ankkurin jatkoksi ennen köyttä kuin pitkä ja ohuempi mutta riittävän paksu ketju, sillä näin menetellen veneeseen kohdistuva pystyvoima jää pienemmäksi, eli ankkuriin kohdistuva voima suuntautuu huomattavasti paremmin pohjan suuntaan. Lisäetuna saat köyden tarjoaman jouston nykäyksien vaimennukseen. Vielä parempaan tulokseen pääsisit isommalla ankkurilla, sillon myös pitopinta-ala olisi suurempi.

ankkuroinnista kirjoitti:

Jos verrataan kahta samanlaista venettä samoissa oloissa samanpainoisilla ankkurointikalustoilla. Toisessa pitkä ja painava ketju ja kevyt ankkuri ja toisessa iso ja painava ankkuri ja yhtä pitkä ankkuri köysi, niin pelkkää ketjua käyttävässä veneessä veneeseen kohdistuu suurempi pystysuora komponentti ankkurikalustosta. Siksi se toinen merenpohjasta ankkuriin kohdistuva pystykomponentti jää pienemmäksi, sillä nuo pystysuorat voimakomponentit yhteensä vastaavat aina ankkurointikaluston painoa vedessä fysiikan lakien mukaisesti.
Pienempi voima ankkurista pohjaan taas merkitsee huonompaa kaivautumista ja jopa huonompaa pitoa.
Jos siis ankkurisi on liian pieni ja kevyt, niin laita mieluummin lyhyt pätkä paksua ketjua ankkurin jatkoksi ennen köyttä kuin pitkä ja ohuempi mutta riittävän paksu ketju, sillä näin menetellen veneeseen kohdistuva pystyvoima jää pienemmäksi, eli ankkuriin kohdistuva voima suuntautuu huomattavasti paremmin pohjan suuntaan. Lisäetuna saat köyden tarjoaman jouston nykäyksien vaimennukseen. Vielä parempaan tulokseen pääsisit isommalla ankkurilla, sillon myös pitopinta-ala olisi suurempi.

Lue lisää

"Jos verrataan kahta samanlaista venettä samoissa oloissa samanpainoisilla ankkurointikalustoilla. Toisessa pitkä ja painava ketju ja kevyt ankkuri ja toisessa iso ja painava ankkuri "

Onko tuollaisessa 'ankkurikaluston vakiopainossa' mitään tolkkua? Kyllä käytännössä vaativiin oloihin mentäessä lisätään painoa tarpeen mukaan sekä ankkuriin että ketjuun ( se köysi tarvittaessa). Tai en tiedä miten täällä Suomessa nykyään teette, en ole täällä purjehtinut enää lähes 15 vuoteen, veneeni on pysyvästi maailmalla.

Sinällään tuo on ihan järkevää:
"Jos siis ankkurisi on liian pieni ja kevyt, niin laita mieluummin lyhyt pätkä paksua ketjua ankkurin jatkoksi ennen köyttä kuin pitkä ja ohuempi mutta riittävän paksu ketju"
Varmaan hyvä neuvo Suomen vesille, jos ei käytetä sähköistä vinssiä ja kun olosuhteet eivät ole kovin vaativat.

Ocean kirjoitti:

Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. Testeissa Danforth parjää yleensä paljon paremmin, tuossa joukon heikoin. Samoin esim Delta pärjää testeissä hyvin.

Köysi / kettinki pohdinta yllä on tietysti totta, kun tuuli on myrskylukemissa ja on kova aallokko. Suomen suojaisilla ankkuripaikoilla tilanne on toinen, ketjusta on selkeä hyöty, köyden iskuvaimennusta taas ei tule, kun vene ei temmo yleensä Suomen ankkuripaikoilla.

Ketjusta on Suomessa hyötyä, koska yleensä halutaan käyttää lyhyttä köyttä/ketjua heikoissa tai keskituulissa, silloin ketju auttaa suuntaamaan vedon ankkurista vaakasuoraan.

Lue lisää

suunta

" Ketjusta on Suomessa hyötyä, koska yleensä halutaan käyttää lyhyttä köyttä/ketjua heikoissa tai keskituulissa, silloin ketju auttaa suuntaamaan vedon ankkurista vaakasuoraan. "
Suhteessa painoonsa pelkkä ketju suoriutuu tästä tehtävästä todella huonosti.
Laita jatkoksi köysi, niin paljon suurempi osa painosta suuntaa ankkuriin suuntautuvaa vetoa, kun vene ei enää nosta pääosaa ketjun painosta, kuten pelkällä ketjulla käy.

Tee vaikka testi laittamalla ensin 10 metriä ketjua päistään roikkumaan samalle korkeudelle ja mittaa pystyvoima molemmista päistä. Laita sitten 2m 2 kertaa paksumpaa ketjua 8 metriä köyttä vastaavaan testiin, niin huomaat sen ketjun pään tuottavan paljon suuremman pystyvoiman ja köyden puoleisen pään paljon pienemmän pystyvoiman, jos vaakavoima on molemmissa testeissä sama.

Kun testaat vielä siten, että päät ovat eri korkeudella, nin huomaat sen siirtävän painoa siihen korkeammalla olevaan päähän molemmissa testeissä, eli vene kantaa tuon painon suurimmaksi osaksi, ja ankkurin puoleisessa päässä hyöty on avuttoman pientä verrattuna kokonaispainoon. Jos laittaisit vaan kuulantyönnössä käytettävän kuulan ankkuriköyteen heti ankkurin viereen kiinni saisit olennaisesti paremman tuloksen samalla painolla vedon suuntautumisessa kuin pelkällä ketjulla.

Kaikissa testeissä pitää tietysti käyttää samaa vertailukelpoista kokonaispituutta köysi ketju kokonaisuudelle ääripäiden välissä.

Eli kerrataan vielä, heti siellä veneen keulan alla/edessä olevasta painosta ei ole yhtään mitään hyötyä ankkuriin kohdistuvan vedon suuntaamisessa, joten siellä ei kannata olla turhaan ketjua. Se paino pelkästään painaa keulaa alemmas.
Kaikkein varmimmin vedon suuntaan tuo paino vaikuttaa ollessaan itse ankkurissa. Siellä painovoima ja ankkuriin kohdistuva veto summautuvat yhdeksi voimavektoriksi, mille pohjan pito tuottaa sen halutun vastavoiman, minkä suunta on se mikä asiassa ratkaisee, eikä suinkaan ankkuriköyden suunta ankkurista lähtiessään.

Ocean kirjoitti:

"Jos verrataan kahta samanlaista venettä samoissa oloissa samanpainoisilla ankkurointikalustoilla. Toisessa pitkä ja painava ketju ja kevyt ankkuri ja toisessa iso ja painava ankkuri "

Onko tuollaisessa 'ankkurikaluston vakiopainossa' mitään tolkkua? Kyllä käytännössä vaativiin oloihin mentäessä lisätään painoa tarpeen mukaan sekä ankkuriin että ketjuun ( se köysi tarvittaessa). Tai en tiedä miten täällä Suomessa nykyään teette, en ole täällä purjehtinut enää lähes 15 vuoteen, veneeni on pysyvästi maailmalla.

Sinällään tuo on ihan järkevää:
"Jos siis ankkurisi on liian pieni ja kevyt, niin laita mieluummin lyhyt pätkä paksua ketjua ankkurin jatkoksi ennen köyttä kuin pitkä ja ohuempi mutta riittävän paksu ketju"
Varmaan hyvä neuvo Suomen vesille, jos ei käytetä sähköistä vinssiä ja kun olosuhteet eivät ole kovin vaativat.

Lue lisää

" Onko tuollaisessa 'ankkurikaluston vakiopainossa' mitään tolkkua? "
Tottakai on. Sillä saadaan asiat vertailukelpoiseksi. Muutenhan voit vaikka väittää tukkiankkurin pitävän paremmin kuin vaikka spade tai delta, vertaat vain 100 kg:n tukkiankkuria 5 kg:n moderniin ...
Vaativiin oloihin ei voi lisätä painoa sen jälkeen kun kaikki on jo käytössä. Eikä siinä ole mitään järkeäkään hankkkia veneeseensä loputtomiin lisäpainoa suurempaa pitoa varten hidastamaan venettä normaalikeleissä purjehdittaessa.
Kannattaa siis investoida sellaiseen painoon josta saa mahdollisimman suuren hyödyn niihin vaikeisiin oloihin.

Olennaistahan on juurikin se, että minkä painoisen kaluston jaksaa vielä nostaa sieltä perän säilytysboxista veteen ja jonka jaksaa myös nostaa takaisin sinne.
Samaten veneen kulun kannalta purjehdittaessa aallokossa nimenomaan kokonaispainolla on merkitystä.

"Varmaan hyvä neuvo Suomen vesille, jos ei käytetä sähköistä vinssiä ja kun olosuhteet eivät ole kovin vaativat. " Neuvo pätee ihan yhtä lailla vaativin oloihin kuin vähemmän vaativiinkin, se kun on yhtälailla vertailukelpoista.
Harvassa veneestä ankkuria nostetaan perän säilytysboxista veteen ja takaisin sähköisellä vinssillä.

ankkurista vielä kirjoitti:

" Onko tuollaisessa 'ankkurikaluston vakiopainossa' mitään tolkkua? "
Tottakai on. Sillä saadaan asiat vertailukelpoiseksi. Muutenhan voit vaikka väittää tukkiankkurin pitävän paremmin kuin vaikka spade tai delta, vertaat vain 100 kg:n tukkiankkuria 5 kg:n moderniin ...
Vaativiin oloihin ei voi lisätä painoa sen jälkeen kun kaikki on jo käytössä. Eikä siinä ole mitään järkeäkään hankkkia veneeseensä loputtomiin lisäpainoa suurempaa pitoa varten hidastamaan venettä normaalikeleissä purjehdittaessa.
Kannattaa siis investoida sellaiseen painoon josta saa mahdollisimman suuren hyödyn niihin vaikeisiin oloihin.

Olennaistahan on juurikin se, että minkä painoisen kaluston jaksaa vielä nostaa sieltä perän säilytysboxista veteen ja jonka jaksaa myös nostaa takaisin sinne.
Samaten veneen kulun kannalta purjehdittaessa aallokossa nimenomaan kokonaispainolla on merkitystä.

"Varmaan hyvä neuvo Suomen vesille, jos ei käytetä sähköistä vinssiä ja kun olosuhteet eivät ole kovin vaativat. " Neuvo pätee ihan yhtä lailla vaativin oloihin kuin vähemmän vaativiinkin, se kun on yhtälailla vertailukelpoista.
Harvassa veneestä ankkuria nostetaan perän säilytysboxista veteen ja takaisin sähköisellä vinssillä.

Lue lisää

Ei peräankkuria juuri Itämeren ulkopuolella käytetä. Ei siellä yleensä edes ole ankkuria peräkaiteessa. Keulassa kyllä usein parikin.

ankkurit kirjoitti:

Ocean kirjoitti :"Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. "

http://www.spade-anchor.co.uk/sd_reports2.htm
Lue tuosta missä on testattu, ja käy sitten vaikka kirjastossa lukemassa ne testit ja toki muitakin saa etsiä missä tuo ankkuri on testeissä ollut. Itse en ole vielä sellaista testiä löytänyt missä spade olisi ollut eikä olisi pärjännyt.
Huomaat että spade pärjää erinomaisesti käytännön testeissä pehmeissä pohjissa.
Kivikossa joko tarttuu liikaakin eikä saa ylös, tai ei tartu kuten eivät monet muutkaan, tai sitten toimivat kuten pitääkin. Kivikossa kyse on lähinnä sattumasta mikä noista toteutuu, riippuen ihan kivien koosta ja siitä miten päin mikin ankkuri kivikkopohjassa laahautuu.

Lue lisää

" Ocean kirjoitti :"Tuossa vertailutulokset perustuvat matemaattiseen/teoreettiseen tarkasteluun, eivät testeihin. "
Antamani linkki : http://www.spade-anchor.co.uk/sd_further_info41.htm
ei ollut suinkaan yhteen taulukkoon vaan pitkään artikkeliin, jossa lukee hieman ylempänä (tämän kohdan jälkeen :
"SWORD Anchor
Rating
êêêê
BEST BUDGET BUY " )

mm. näin :
" ... are not based on an independent test but on a combination of independent test results and by careful assessment of the anchor properties."

Joten tulkitsit tämän väärin ja yleistäen sitä liikaa :
" Figures are theoretical and not based on scientific testing. "
Linkaamani artikkeli perustuu siis nimenomaan testeihin, muttei yhteen ainoaan eikä sitä väitetä tieteelliseksi ja lisäksi niistä tehtyyn analyysiin.

12 kirjoitti:

Ei peräankkuria juuri Itämeren ulkopuolella käytetä. Ei siellä yleensä edes ole ankkuria peräkaiteessa. Keulassa kyllä usein parikin.

" Ei siellä yleensä edes ole ankkuria peräkaiteessa. "
Olkiukkojako ammuskelet ?
Kirjoitin säilytysboxissa olevasta ankkurista, missä niitä suomessakin yleensä pidetään. Kaiteessa ankkurin säilyttäminen on suomessakin todella harvinaista ja sieltä se varastetaan helposti.

Tässä ketjussa on jo linkattuna artikkeli jossa mainitaan peräankkurin käytöstä pitämään vene virran suuntaisena kääntyilemättä kun virran suunta vaihtuu, siis vuorovesivirrasta ja keulaankkurin kanssa samaan aikaan käytettynä.
Lisäksi kedge ankkurista on mainittu annetuissa linkeissä, minkä huomaisit lukemalla ne, ellei lontoon kieli tuota vaikeuksia. Ja jos tuottaa niin käytä esim google chromea niiden lukemiseen, kyllä niistä konekielikäännöksistäkin selvää saa vaikka aika kankeita ovatkin.

Ocean kirjoitti:

"Jos verrataan kahta samanlaista venettä samoissa oloissa samanpainoisilla ankkurointikalustoilla. Toisessa pitkä ja painava ketju ja kevyt ankkuri ja toisessa iso ja painava ankkuri "

Onko tuollaisessa 'ankkurikaluston vakiopainossa' mitään tolkkua? Kyllä käytännössä vaativiin oloihin mentäessä lisätään painoa tarpeen mukaan sekä ankkuriin että ketjuun ( se köysi tarvittaessa). Tai en tiedä miten täällä Suomessa nykyään teette, en ole täällä purjehtinut enää lähes 15 vuoteen, veneeni on pysyvästi maailmalla.

Sinällään tuo on ihan järkevää:
"Jos siis ankkurisi on liian pieni ja kevyt, niin laita mieluummin lyhyt pätkä paksua ketjua ankkurin jatkoksi ennen köyttä kuin pitkä ja ohuempi mutta riittävän paksu ketju"
Varmaan hyvä neuvo Suomen vesille, jos ei käytetä sähköistä vinssiä ja kun olosuhteet eivät ole kovin vaativat.

Lue lisää

Tässä uusiseelantilaisen ankkurivalmistajan ROCNAN mietteitä aiheesta :
http://www.rocna.com/kb/Scope_vs_catenary
: " What does this mean?

The practical consequence of this is that it is not necessary to carry heavy chain merely for the sake of it. Rather, chain can and should be as light as possible, subject to strength requirements. Many boats could lose a large amount of weight by swapping to a lighter but stronger chain, and then investing part of that weight back into a larger anchor. Performance (holding power) of the system is thus substantially improved, while total weight is actually lowered. Find more, including recommendations for chain sizes, in the chain section. "

Kyseisen ankkurin suunnittelija PeterSmith.net.nz on cruisaillut maailmalla vaativissa oloissa, mm antarktiksella ja patagoniassa, tietää siis mistä puhuu.
Siis lisää painoa ankkuriin ja ketjua huomattavasti kevyemmäksi niin pito paranee.
Myös muualla kuin suomessa. Ja ennenkaikkea kun olosuhteet ovat vaativat ankkurin pidon kannalta, jolloin se ketju on käytännössä suora ja kokonaan irti pohjasta vaikuttamatta lainkaan olemattomalla notkollaan siihen suuntaan mihin vene ankkuria kiskoo.

”50m köyttä kelalla lienee mahdollinen mutta aika iso viritys ja ilman kelaa täysin mahdoton käsiteltävä”
Ei noita keloja ennenkään tarvittu. Tarvitaan vain laatikossa tilaa köydelle, johon se juoksutetaan kuten kettinki keoksi. Laatikossa, poissa auringon poltteesta, köysi säilyy vahvana ”ikuisesti”, eikä haperru. Laatikosta köysi myös juoksee ulos ihan yhtä helposti, kuin kelasta ja takaisin laitto voi olla jopa helpompaa kuin kelan pyörittely, jos laatikko on sopivasti hollilla.

C/R kirjoitti:

”50m köyttä kelalla lienee mahdollinen mutta aika iso viritys ja ilman kelaa täysin mahdoton käsiteltävä”
Ei noita keloja ennenkään tarvittu. Tarvitaan vain laatikossa tilaa köydelle, johon se juoksutetaan kuten kettinki keoksi. Laatikossa, poissa auringon poltteesta, köysi säilyy vahvana ”ikuisesti”, eikä haperru. Laatikosta köysi myös juoksee ulos ihan yhtä helposti, kuin kelasta ja takaisin laitto voi olla jopa helpompaa kuin kelan pyörittely, jos laatikko on sopivasti hollilla.

Lue lisää

Köyden säilytys laatikossa, saavissa tai missä vastaavassa tahansa toimii erityisen hyvin kahdeksansäikeisten kanssa. Niitä ei saa siinä sotkuun oikein yrittämälläkään. Minulla peräankkurin köysi on kohtalaisen vapaana takaboksissa, eikä ikinä ongelmia vapaasti juoksemisen kanssa. Ja tosiaan putoaa sinne samaa tietä kun lähtiessä köyttä kiskoo sisään.

C/R kirjoitti:

”50m köyttä kelalla lienee mahdollinen mutta aika iso viritys ja ilman kelaa täysin mahdoton käsiteltävä”
Ei noita keloja ennenkään tarvittu. Tarvitaan vain laatikossa tilaa köydelle, johon se juoksutetaan kuten kettinki keoksi. Laatikossa, poissa auringon poltteesta, köysi säilyy vahvana ”ikuisesti”, eikä haperru. Laatikosta köysi myös juoksee ulos ihan yhtä helposti, kuin kelasta ja takaisin laitto voi olla jopa helpompaa kuin kelan pyörittely, jos laatikko on sopivasti hollilla.

Lue lisää

Hyvin toimii tosiaan! Minulla on kaksi ankkuria ja molempien köydet (käyttöankkurissa 50 m 16 mm 8 lyötyä) suorakaiteisessa laastipaljussa istuinkaukalon säilytystilan pohjalla. Sieltä hienosti juoksee köysi ulos ja nostettaessa vaan tiputttaa köyttä paljuun ja lopuksi ensin ankkuri ja sitten sen päälle 5 m 10 mm kettinkiä, joka estää ankkuria heilumasta. Tuo laastipalju suojaa hyvin myös muita tavaroita hankalilta Bruce- ja CRQ-ankkureilta. Noita saa alle 10 eurolla. Mulla taitaa olla tuo 65 l malli, johon siis mahtuu 10 15 kg ankkurit, kettingit ja köydet.
http://biltema.fi/fi/Rakentaminen/Laatoitus-ja-muuraus/Sangot/Laastipalju-86882/

C/R kirjoitti:

”50m köyttä kelalla lienee mahdollinen mutta aika iso viritys ja ilman kelaa täysin mahdoton käsiteltävä”
Ei noita keloja ennenkään tarvittu. Tarvitaan vain laatikossa tilaa köydelle, johon se juoksutetaan kuten kettinki keoksi. Laatikossa, poissa auringon poltteesta, köysi säilyy vahvana ”ikuisesti”, eikä haperru. Laatikosta köysi myös juoksee ulos ihan yhtä helposti, kuin kelasta ja takaisin laitto voi olla jopa helpompaa kuin kelan pyörittely, jos laatikko on sopivasti hollilla.

Lue lisää

Samaa täällä, köydet vaan lapataan laatikkoon oman tahdon mukaisesti, 50m köyttä 6m kettinkiä ja ankkuri päälle. Helpoin ja nopein.

Danforth on huono kivikoisessa pohjassa, se ei nappaa kiveen kiinni välttämättä ollenkaan kuten bruce. Veneen mukana tullut danforth ankkuri on pihakoristeena ja veneeseen ostin uuden bruce kopion.

Brucesta voi olla myöskin 100% varma, että se kaivatuu saveen, hiekkaan ja mutaan, danforthista ei.

vg4543y kirjoitti:

Danforth on huono kivikoisessa pohjassa, se ei nappaa kiveen kiinni välttämättä ollenkaan kuten bruce. Veneen mukana tullut danforth ankkuri on pihakoristeena ja veneeseen ostin uuden bruce kopion.

Brucesta voi olla myöskin 100% varma, että se kaivatuu saveen, hiekkaan ja mutaan, danforthista ei.

Lue lisää

Pari kertaa on Danforth jättänyt tarttumatta. Joka kerta ollut kyse silokalliosta, joten en ankkurtyypin piikkiin laittaisi. Kun Danforth on toisaalta oleellisesti helpompi säilytettävä, sen pysynyt peräankkurina jo 25 v. Yhdessä veneessä olen Brucen vaihtanut siihen Danforthiin säilytysongelmien takia.

Peräankkurina Danforth on hyvä, kun vedon suunta ei oleellisesti muutu. Keulasta ankkuroituna taas en sen varassa hyvin nukkuisi, sitä varten on CQR.

Lähes käsittämättömältä kuulostaa se jonkun kokemus, että Octoply tai minkään kahdeksaan lyödyn olisi saanut sotkuun ja jumiin. Minun melko pitkän ja todella monen purjehditun veneen kokemusteni mukaan sellaista ei tapahdu. Ainoastaan sen voi saada rakenteeltaan "ryhmyisenä" kiilautumaan joskus johonkin luukun reunaan.

"15-20 kg aura-ankkurit (pitojärjestyksessä Spade, Bugel tai Delta) ovat ilman vinssiä veneen perästä hankalia käsitellä. "
Mitenköhän vinssin tarve siihen liittyy mikä ankkurityyppi on käytössä ?
Eiköhän se liity pikemminkin siihen miten paljon painetta köyteen/liinaan/ketjuun veneen tuulenvastuksesta ja aallokosta syntyy. Ja isommissa veneissä tai liian painavan ketjun kanssa siihen miten painava ankkurointiokalusto yhteensä on, eli saadaankoi se ylös. Tuulenpaine on kuitenkin yleensä kunnon tuulessa selvästi painoa suurempi, eli se määräävä tekijä.

"ankkaroliina on tilaa säästävä ja toimii myös vinssillä jos vetokulma on oikea. Heittoploki voi olla tarpeen eikä liikaa kierroksia rummulle. "
Korkeintaan 1 kierros, mistä seuraa että liinaan saa korkeintaan 2 kertaisen kuorman verrattuna siihen voimaan minkä liinaan saisi suoraankin.
Ei siis riitä tuon kokoisessa veneessä mihinkään jos sattuu tuulemaan.

Peräankkuri käytössä tuulen sopivasti kääntyessä sivulle tulee ankaroliinaan useamman kilonewtonin veto varsin helposti. Silloin sitä liinaa ei saa säädettyä ja keula on joko liian lähellä tai liian kaukana rannasta. Jäätäessä pelkkään ankkuriin keulasta on veto samoissa oloissa selvästi pienempi, siinä liina voisi vielä toimia tuonkin kokoisessa veneessä, muttei peräankkuroinnissa.

ei minusta kirjoitti:

Pari kertaa on Danforth jättänyt tarttumatta. Joka kerta ollut kyse silokalliosta, joten en ankkurtyypin piikkiin laittaisi. Kun Danforth on toisaalta oleellisesti helpompi säilytettävä, sen pysynyt peräankkurina jo 25 v. Yhdessä veneessä olen Brucen vaihtanut siihen Danforthiin säilytysongelmien takia.

Peräankkurina Danforth on hyvä, kun vedon suunta ei oleellisesti muutu. Keulasta ankkuroituna taas en sen varassa hyvin nukkuisi, sitä varten on CQR.

Lähes käsittämättömältä kuulostaa se jonkun kokemus, että Octoply tai minkään kahdeksaan lyödyn olisi saanut sotkuun ja jumiin. Minun melko pitkän ja todella monen purjehditun veneen kokemusteni mukaan sellaista ei tapahdu. Ainoastaan sen voi saada rakenteeltaan "ryhmyisenä" kiilautumaan joskus johonkin luukun reunaan.

Lue lisää

"Lähes käsittämättömältä kuulostaa se jonkun kokemus, että Octoply tai minkään kahdeksaan lyödyn olisi saanut sotkuun ja jumiin. Minun melko pitkän ja todella monen purjehditun veneen kokemusteni mukaan sellaista ei tapahdu. Ainoastaan sen voi saada rakenteeltaan "ryhmyisenä" kiilautumaan joskus johonkin luukun reunaan. "

Ei 8-lyöty jumiin jääkään, mutta se hankaa luukun reunaan ikävästi, ja kuluttaa gelcoatin rikki. Kelasta se juoksee vapaasti hankaamatta ikävästi mihinkään, sillä peräkaiteet ovat pyöreää putkea ilman niitä reunoja.
Laastipalju toimii hyvin mikäli joku lappaa köyden sen luukun reunan ohi, mutta tuo rajoittaa nopeutta, joten sivutuulessa vene sortaa turhan paljon rantaan tullessa. Varsinainen ongelma siitä tulee kuitenkin vain pienellä miehistöllä kovemmassa sivutuulessa, minkä köysikelalla välttää.

Danforth on huono kivikoisessa pohjassa, se ei nappaa kiveen kiinni välttämättä ollenkaan kuten bruce. Veneen mukana tullut danforth ankkuri on pihakoristeena ja veneeseen ostin uuden bruce kopion.

Brucesta voi olla myöskin 100% varma, että se kaivatuu saveen, hiekkaan ja mutaan, danforthista ei.

15 kg on liian pieni 9 tonnin veneeseen, hommaa ainakin 30 kg, niin pysyy varmasti. Itsellä on 4 tonnin veneessä 20 kg bruce ja se on siinä ja siinä että pitää.

=LLKMMSSS kirjoitti:

Danforth on huono kivikoisessa pohjassa, se ei nappaa kiveen kiinni välttämättä ollenkaan kuten bruce. Veneen mukana tullut danforth ankkuri on pihakoristeena ja veneeseen ostin uuden bruce kopion.

Brucesta voi olla myöskin 100% varma, että se kaivatuu saveen, hiekkaan ja mutaan, danforthista ei.

15 kg on liian pieni 9 tonnin veneeseen, hommaa ainakin 30 kg, niin pysyy varmasti. Itsellä on 4 tonnin veneessä 20 kg bruce ja se on siinä ja siinä että pitää.

Lue lisää

4 tonnin veneessä 20kg Bruce !?!, missä sää oikein sitä ankkuroit? Mulla oli vähän alle 4 tonnin veneessä 7.5kg Bruce ja aina pysyi kun kiinni tarttui. Nyt vene noin 6 tonnia ja päivitin Brucen 10 kiloiseksi ja taas pysyy.
Pääsääntöinen käyttö Saaristomeren savipohjissa...

=LLKMMSSS kirjoitti:

Danforth on huono kivikoisessa pohjassa, se ei nappaa kiveen kiinni välttämättä ollenkaan kuten bruce. Veneen mukana tullut danforth ankkuri on pihakoristeena ja veneeseen ostin uuden bruce kopion.

Brucesta voi olla myöskin 100% varma, että se kaivatuu saveen, hiekkaan ja mutaan, danforthista ei.

15 kg on liian pieni 9 tonnin veneeseen, hommaa ainakin 30 kg, niin pysyy varmasti. Itsellä on 4 tonnin veneessä 20 kg bruce ja se on siinä ja siinä että pitää.

Lue lisää

okei unohdetaan Danforth kopio koska huono ja unohdetaan alumiiniankkuri koska kallis.

Eli jäljelle jää
2) Bruce kopio 15kg hintaan 79 puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/4860188
3) Kobra ankkuri 12kg hintaan 109puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/8397063

kumpi olisi parempi? Käyttö siis peräankkurina lähinnä luonnonsatamissa. Minkälainen teline hyvä?

Keulilla on jo iso CQR jossa 30m kettinkiä ja päälle 30m köyttä.

21 kirjoitti:

okei unohdetaan Danforth kopio koska huono ja unohdetaan alumiiniankkuri koska kallis.

Eli jäljelle jää
2) Bruce kopio 15kg hintaan 79 puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/4860188
3) Kobra ankkuri 12kg hintaan 109puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/8397063

kumpi olisi parempi? Käyttö siis peräankkurina lähinnä luonnonsatamissa. Minkälainen teline hyvä?

Keulilla on jo iso CQR jossa 30m kettinkiä ja päälle 30m köyttä.

Lue lisää

Joillain veneilijöillä on hyvistäkin ankkureista huonoja kokemuksia. Näin varsinkin kopiomalleissa, joissa jotkin ratkaisevat yksityiskohdat poikkeavat alkuperäisestä. Ja varsinkin, kun ankkuria käytetään olosuhteissa, joihin se ei ole tarkoitettu.

Maailman suurimmat venelehdet Yachting World ja SAIL tekivät laajan ja perusteellisen ankkuritestin, löytyy mm. täältä:
http://www.roschmarine.nl/images/DownloadStore/prod_20_48.pdf

Tuossakin huomataan, että kopio ei aina ole hyvä. Esim. Claw-ankkurista (Bruce-kopio) puuttui sorkkien etureunojen viisteet (keskisorkka alapuolelta ja sivusorkat yläpuolelta terävöitetty). Tuloksena oli yksi testin huonoimmista ankkureista.

Samanlainen tulos oli 2 "Danforth"-mallilla. Aito Fortress oli testin parhaita, kopio Performance huonoimpia.

Myös jotkin CQR-kopiot ovat huonoja. Joissain akseli on väljä ja aura pääsee kääntymään lähes poikittain eikä kärki pureudu vaan auran sivu laahaa pohjaaa pitkin.

Siitä Brucesta vielä: Ankkuri kehitettiin aikanaan öljylauttojen ankkurointiin. Ankkureiden koko oli valtava ja ne pureutuivat pohjaan kuin pohjaan jättimäisellä painollaan. Kun ankkuria kevennettiin 10-20 kg kokoon, se ei enää jaksanut pureutua meriruohon läpi. Siksi Bruce on huono mm. Välimerellä, jossa ankkuripaikoilla on usein paksua meriruohoa. Silloin teräväkärkinen aura on ylivoimainen Bruceen verraten. Kova sileä hiekkapohja on Brucelle myös haastava, pitää hyvin kunhan sen saa pureutumaan, jos vain saa.

21 kirjoitti:

okei unohdetaan Danforth kopio koska huono ja unohdetaan alumiiniankkuri koska kallis.

Eli jäljelle jää
2) Bruce kopio 15kg hintaan 79 puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/4860188
3) Kobra ankkuri 12kg hintaan 109puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/8397063

kumpi olisi parempi? Käyttö siis peräankkurina lähinnä luonnonsatamissa. Minkälainen teline hyvä?

Keulilla on jo iso CQR jossa 30m kettinkiä ja päälle 30m köyttä.

Lue lisää

Oletko laskenut kuljetuskulut mukaan??

Painava paketti => Painava lasku

Jos tilailu ulkomailta kiinnostaa, lahden toiselta puolen
http://www.benns.se/maxankare-galvat-520-kg-p-19172-c-241.aspx :

" Artikelnummer:1028610
Ett allround ankare av galvat stål.
Unikt grepp för flera bottentyper. Finns från 5-20kg.
Viktangivelser gäller för ankring med kätting hela vägen.

Vikt Lämplig båtvikt

5 kg 2 ton 210 kr 7,5kg 3,5 ton 315 kr
10 kg 6 ton 417 kr
15 kg 10 ton 598 kr
20 kg 20 ton 795 kr

Endast i Butik! "

Suomeksi tuo tarkoittaa ettei noita myydä nettimyynnissä !
Mikä nimimerkille Bruce rules tiedoksi.


"okei unohdetaan Danforth kopio koska huono ja unohdetaan alumiiniankkuri koska kallis.

Eli jäljelle jää
2) Bruce kopio 15kg hintaan 79 puntaa"
tai Motonetistä kuten jo mainittiin 69 eurolla ja pienemmillä postikuluillakin.

http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=38-6225
Tuote kuuluu ryhmään Bruce
Tuote
38-6225
Nimike
Ankkuri 15kg "Bruce"
Hinta
69.00 €

Kun sinulla jo on pehmeissä pohjissa kohtuullisesti pitävä 20kg:n CQR, niin bruce on silloin järkevämpi toiseksi kuin kobra, sillä se pitää paremmin vähän isompien kivien välissäkin. Toki kevyt mutta isokokoinen naara on niissä oloissa paras.

Tartteehan se liinakin käsin lappaa. Eihän kela ole kuin säilytystä varten, ulos liina sentään juoksee suoraan kelalta.

Ja kyllä 14 mm on aika ohut ankkuriköydeksi. Onhan siinä vetolujuutta, ainakin uutena, mutta heikentyminen iän myötä, mahdollinen hiertyminen käytössä ja käsittely vievät paksumpaan.

Vielä sekin, että elämä on...kasilyöty on parasta.

minkä mahtaa kirjoitti:

Tartteehan se liinakin käsin lappaa. Eihän kela ole kuin säilytystä varten, ulos liina sentään juoksee suoraan kelalta.

Ja kyllä 14 mm on aika ohut ankkuriköydeksi. Onhan siinä vetolujuutta, ainakin uutena, mutta heikentyminen iän myötä, mahdollinen hiertyminen käytössä ja käsittely vievät paksumpaan.

Vielä sekin, että elämä on...kasilyöty on parasta.

Lue lisää

Liina hiertyy rikki paljon nopeammin kuin 14mm köysi. Eikä kumpikaan välttämättä liian nopeasti normaalikäytössä.

Mutta kun liinan käsittely rajoittuu käytännössä alle 1000 Newtonin voimiin, niin ei sen kanssa tarvi 15 kg:n brucea, vaan 7.5 kg riittää.

Jos taas 40 jalkaisen laittaa peräankkuriin kunnon sivutuulessa, niin voimat ovat yli 10 kN, eikä sitä käsitellä kuin köydellä ja vinssillä, ja niiden voimien tuottamiseen tarvitaan se 15 kiloinen ankkuri. ( tai kevyempi alumiininen , mikä oli kysyjälle liian kallis )

Liina on siis hyvä pienempiin veneisiin, joissa ei tarvita vinssiä liinan pituuden säätöön kireänä, vaan käsivoimat riittävät. Tai sitten isompiin veneisiin vain rajoitetuissa tuulioloissa. En kyllä käsitä mitä liinalla tekee 15 kg:n ankkurin kanssa. Jos sillä pärjää niin pärjäisi puolet kevyemmälläkin, ja jos ei pärjää niin syynä on ettei liinaa pysty käsittelemään kun voimat ovat aivan liian suuret.

Lukekaa nyt edes tämä niin saatte hieman perustietoa ankkureiden toiminnasta : http://www.spade-anchor.co.uk/sd_further_info2.htm
Siinä 10 kg: teräs spade saavuttaa jatkuvasti yli 8 kN voiman luistaessaankin.
Tuollaista voimaa siinä 40-jalkaisessakin tarvitaan, kun keli oikeasti kovenee.

Ja ne ankkurien max voimathan oli esim siinä mainitussa testissä yli 5000 lb, eli yli 2.3 tonnia eli 23 kN.
http://www.roschmarine.nl/images/DownloadStore/prod_20_48.pdf

Tuo linkkisi liina (ja lyijypainotettu köysi) on aivan liian heikkoa 9 tn veneelle ja 15 kg ankkurille. Sehän kestää vain 2000 kg uutenakin eli vain samaa luokkaa kuin ankkuri saattaa pitää. Ei siis lainkaan varmuuskerrointa kulumalle, UV-heikentymälle ja nykäyksille. 16 mm köyttä (murtolujuus 5 tn) tuollaiseen pitää laittaa!

Kovin kallis on tuo "hovihankkijasi". 15 kg Bruce-kopio maksaa 60 € Biltemassa ja suomalaisesta köysiliikeestä saa 16 mm kasilöytyä polyesteriä alle 3 €/m.

8 + 15 kirjoitti:

Liina hiertyy rikki paljon nopeammin kuin 14mm köysi. Eikä kumpikaan välttämättä liian nopeasti normaalikäytössä.

Mutta kun liinan käsittely rajoittuu käytännössä alle 1000 Newtonin voimiin, niin ei sen kanssa tarvi 15 kg:n brucea, vaan 7.5 kg riittää.

Jos taas 40 jalkaisen laittaa peräankkuriin kunnon sivutuulessa, niin voimat ovat yli 10 kN, eikä sitä käsitellä kuin köydellä ja vinssillä, ja niiden voimien tuottamiseen tarvitaan se 15 kiloinen ankkuri. ( tai kevyempi alumiininen , mikä oli kysyjälle liian kallis )

Liina on siis hyvä pienempiin veneisiin, joissa ei tarvita vinssiä liinan pituuden säätöön kireänä, vaan käsivoimat riittävät. Tai sitten isompiin veneisiin vain rajoitetuissa tuulioloissa. En kyllä käsitä mitä liinalla tekee 15 kg:n ankkurin kanssa. Jos sillä pärjää niin pärjäisi puolet kevyemmälläkin, ja jos ei pärjää niin syynä on ettei liinaa pysty käsittelemään kun voimat ovat aivan liian suuret.

Lukekaa nyt edes tämä niin saatte hieman perustietoa ankkureiden toiminnasta : http://www.spade-anchor.co.uk/sd_further_info2.htm
Siinä 10 kg: teräs spade saavuttaa jatkuvasti yli 8 kN voiman luistaessaankin.
Tuollaista voimaa siinä 40-jalkaisessakin tarvitaan, kun keli oikeasti kovenee.

Ja ne ankkurien max voimathan oli esim siinä mainitussa testissä yli 5000 lb, eli yli 2.3 tonnia eli 23 kN.
http://www.roschmarine.nl/images/DownloadStore/prod_20_48.pdf

Lue lisää

Useita ankkuritestejä vuosilta 1999...2008 tästä linkistä :
http://anchors.synthasite.com/anchor-tests.php

Joakim_ kirjoitti:

Tuo linkkisi liina (ja lyijypainotettu köysi) on aivan liian heikkoa 9 tn veneelle ja 15 kg ankkurille. Sehän kestää vain 2000 kg uutenakin eli vain samaa luokkaa kuin ankkuri saattaa pitää. Ei siis lainkaan varmuuskerrointa kulumalle, UV-heikentymälle ja nykäyksille. 16 mm köyttä (murtolujuus 5 tn) tuollaiseen pitää laittaa!

Kovin kallis on tuo "hovihankkijasi". 15 kg Bruce-kopio maksaa 60 € Biltemassa ja suomalaisesta köysiliikeestä saa 16 mm kasilöytyä polyesteriä alle 3 €/m.

Lue lisää

Liinan vetolujuus 5900 kg.

Marinea Kelan halkaisija: 500 mm
Liinan leveys: 50 mm
Liinan pituus: 55 m
Testattu vetolujuus: 5900 kg
Paino: 7,7 kg

Myyntipakkaus sisältää:
Liinakelan kiinnikkeineen, 55 metrin liinan ja ohjausrenkaan.

5900 kg kirjoitti:

Liinan vetolujuus 5900 kg.

Marinea Kelan halkaisija: 500 mm
Liinan leveys: 50 mm
Liinan pituus: 55 m
Testattu vetolujuus: 5900 kg
Paino: 7,7 kg

Myyntipakkaus sisältää:
Liinakelan kiinnikkeineen, 55 metrin liinan ja ohjausrenkaan.

Lue lisää

Tietysti löytyy myös riittävän lujia liinoja. Tuo sitten maksaakin jo 275 €.

" löysin satasella 40m 16mm kolmilyötyä polyesterköyttä 4000kg vahvuudella. Mutta onko kolmilyöty ala-arvoista tähän käyttöön? Köysikela menee yli budjetin eli pitää toivoa että köysi juoksee laatikosta ulos. Kannattaako koilata avotilan penkille ennen ankkurin laskua vai antaa olla sekaisena laastipaljussa lokerossa, kumpi parempi??? "

Mikäli köysi hankaa luukun reunuksiin ja kanittaa, niin nosta vastedes koko laastipalju sinne penkille tai avotilan turkille, kun ketju ja ankkuri on ensin nostettu ylös. Silloin tuon laastipaljun jaksanet hyvin helposti nostaa ylös. Mikäli ei kanita niin anna olla paljun laatikossa ja köyden paljussa.

Kestääkö pollarisi tuon reilut paritonnia, vai onko sekin jo ennestään sitä halpabudjettitason muoviversiota ?
Entä onko pollarisi kiinni kannen vahvistamattomassa kohdassa mistä parin tonnin veto vie koko kannesta palan mennessään ?
Eli olisiko kuitenkin parempi, että jokin muu pettää ylikuormassa ensin ?

Vai voiko köyden jättää aina vinssille eli onko reittiä sieltä mereen missä ei paina kaidetolppaa hajalle tjmsp ?
Sopiiko 3 lyöty köytesi siihen. Onko muuten antaa linkkiä siihen köyteen ?

" Tarvitaanko telinettä vaiko ei? "
Jos mahtuu lokeroon, niin mihin sitä telinettä tarvitaan ?
Jos budjetti on tiukka niin siitä nimenomaan voi säästää, ei ankkurista tai köydestä tai niiden kiinnityspisteistä. Telineestä on hyötyä lähinnä varkaille, mikäli ankkuria siinä säilyttää.

spekseistäsi kirjoitti:

" löysin satasella 40m 16mm kolmilyötyä polyesterköyttä 4000kg vahvuudella. Mutta onko kolmilyöty ala-arvoista tähän käyttöön? Köysikela menee yli budjetin eli pitää toivoa että köysi juoksee laatikosta ulos. Kannattaako koilata avotilan penkille ennen ankkurin laskua vai antaa olla sekaisena laastipaljussa lokerossa, kumpi parempi??? "

Mikäli köysi hankaa luukun reunuksiin ja kanittaa, niin nosta vastedes koko laastipalju sinne penkille tai avotilan turkille, kun ketju ja ankkuri on ensin nostettu ylös. Silloin tuon laastipaljun jaksanet hyvin helposti nostaa ylös. Mikäli ei kanita niin anna olla paljun laatikossa ja köyden paljussa.

Kestääkö pollarisi tuon reilut paritonnia, vai onko sekin jo ennestään sitä halpabudjettitason muoviversiota ?
Entä onko pollarisi kiinni kannen vahvistamattomassa kohdassa mistä parin tonnin veto vie koko kannesta palan mennessään ?
Eli olisiko kuitenkin parempi, että jokin muu pettää ylikuormassa ensin ?

Vai voiko köyden jättää aina vinssille eli onko reittiä sieltä mereen missä ei paina kaidetolppaa hajalle tjmsp ?
Sopiiko 3 lyöty köytesi siihen. Onko muuten antaa linkkiä siihen köyteen ?

" Tarvitaanko telinettä vaiko ei? "
Jos mahtuu lokeroon, niin mihin sitä telinettä tarvitaan ?
Jos budjetti on tiukka niin siitä nimenomaan voi säästää, ei ankkurista tai köydestä tai niiden kiinnityspisteistä. Telineestä on hyötyä lähinnä varkaille, mikäli ankkuria siinä säilyttää.

Lue lisää

tässä linkki kolmilyötyyn köyteen http://goo.gl/yYQxX
en kyllä usko että peräankkurilla tulee parin tonnin vetoa ja vetää pollarin kannesta irti mutta mistäs sen tietää venehän on BAVARIA!!!

vai olisko tämä köysi parempi http://goo.gl/CzpJA eli gleistein painotettu köysi 16mm 40m hintaan 154,90 vai onko tämä palstan merikarhuille liian heikko eikä vetolujuus kestä ( hahhaha)

17 kirjoitti:

tässä linkki kolmilyötyyn köyteen http://goo.gl/yYQxX
en kyllä usko että peräankkurilla tulee parin tonnin vetoa ja vetää pollarin kannesta irti mutta mistäs sen tietää venehän on BAVARIA!!!

vai olisko tämä köysi parempi http://goo.gl/CzpJA eli gleistein painotettu köysi 16mm 40m hintaan 154,90 vai onko tämä palstan merikarhuille liian heikko eikä vetolujuus kestä ( hahhaha)

Lue lisää

hetkinen vielä halvemmalla irtoaa Biltemasta. Täytyypä suunnistaa sinne ostoksille

kolmilyöty 16mm 50m vain 79 euroa http://biltema.fi/fi/Veneily/Koydet/Ankkuri/Ankkurikoysi-250810/
ja lyijypainotettu 16mm 40m vain 109 euroa http://biltema.fi/fi/Veneily/Koydet/Ankkuri/Ankkurikoysi-250810/

mutta onko niin että tuo lyijypainotettu erittää lyijyä joka on vaarallinen raskasmetalli. Voiko saada lyijymyrkytyksen tuosta ja onko paha kaloille?

17 kirjoitti:

tässä linkki kolmilyötyyn köyteen http://goo.gl/yYQxX
en kyllä usko että peräankkurilla tulee parin tonnin vetoa ja vetää pollarin kannesta irti mutta mistäs sen tietää venehän on BAVARIA!!!

vai olisko tämä köysi parempi http://goo.gl/CzpJA eli gleistein painotettu köysi 16mm 40m hintaan 154,90 vai onko tämä palstan merikarhuille liian heikko eikä vetolujuus kestä ( hahhaha)

Lue lisää

http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/forces/forces.htm
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/tackle/tackle.htm
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/anchor/anchor.htm
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/static/sta_mix.htm
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/dynam/dynam.htm
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/acsories/acsories.htm
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/synthesis/synt.htm

No lue nuo kaikki läpi äläkä turhaan luule jotain puppua merikarhujen perinnetarinaa todeksi.
Siinä ketjun lukijoille oikeaa asiaa ankkuroinnista ja löytyy jopa linkit softaan jolla noita tilanteita voi laskea !!!

Peräankkurilla tuuli tulee veneeseesi pahimmillaan poikittain, mikä tietää ainakin 3-kertaista voimaa keulasta ankkurointiin verrattuna, ja siitä ankkurin osalle tulee poikittaissuunnassa puolet, eli vähintään 1.5 kertaa keulasta ankkurointivoiman verran. Ankkurisi vetää kuitenkin venettä myös taaksepäin, joten peräankkuriin kohdistuu vähintäänkin 2 kertainen voima verrattuna pelkkään keulasta ankkurointiin.
Tämä siis olettaen että keulasi on peräankkuroidessasi kiinni maissa tai laiturissa, kuten suomessa yleensä.

Minä en käyttäisi kolmilyötyä ankkuriköytenä. Menee paljon helpommin sekaisin kuin 8 lyöty, jota ei normaalikäytössä saa solmuihin kuin tarkoituksella.

Poijuhaan on myös syytä olla todella vahva. Mulla on pienemmässä veneessä Airfinin avohaka classic, johon olen todella tyytyväinen: http://www.arifin.fi/product/75/avohaka-classic-1000

Vahvistamattomia avohakojakin näkee yli 30-jalkaisissa veneissä, mutta ne ei kestä kun sattuu tuulemaan (veneeni on korjattavana, koska naapurilta sellainen oikeni syysmyrskyssä).

" Delta 65m kettinkiä 10mm syvyyssuhteessa 7-8:1 piti. "

Niin, ja sama delta 65m nailonköyttä olisi pitänyt vielä paremmin, kun veto kulma ankkuriin on noissa oloissa vajaan asteen tarkkuudella täysin sama, sillä ketjussa ei notkoa käytännössä ole noilla kuormituksilla. Ankkuriin kohdistuva voima kun olisi joustavalla köydellä ollut huomattavasti pienempi, kuten alla olevasta linkistäkin ilmenee :
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/dynam/dyn_mix.htm
Fysiikka kun on todellisuutta, vaikka onkin teoriaa.


http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/independent-performance-testing.php
JA kuten tästä ilmenee, ei noissa testeissäkään aina paljoa ketjua käytetä, 6m 8 millistä ja jotkin max 16kg ankkurit pitää hiekassa yli 2.3 tonnia ihan käytännössäkin eikä vain teoriassa !

Ankkurin valintaan iso ratkaiseva tekijä on ankkurointipohja. Välimeren pohja ja ankkurointisyvyys lienee hiukan erilainen kuin meidän Saaristomeren.
Normaalissa oloissa Saaristomerellä (Suomi/Ruotsi) ei Brucen kopio ole pettänyt,
tosin en ole tuollaisiin tuuliin ankkuria laskenut vaan ankkuroinut tyynen puolelle.
Tietysti jossain voi olla tilanne, että tyynemmälläkin puolella tuuli on yli 30kts...

"unohtakaa Bruce kun sitä ei enää valmisteta eikä se ole missään testissä pärjännyt vuosikymmeneen. Kopiot luultavasti ovat vielä huonompia. CQR on myös mennyttä maailmaa. Ilman niveltä aura-ankkurit ovat pitävämpiä ( esim.Spade, Bugel, Delta). Jos ankkurin hankinnassa joutuu säästämään ja tyytymään johonkin huonommin pitävään vaihtoehtoon tai aivan testaamattomaan kopioon niin sitten kannattaa lopettaa purjehtiminen. Halpa hinta on huono hankintaperuste"

no kerroppa sitten mikä ankkuri kannattaa peräankkuriksi hankkia. Kuten sanottu Plastimon Kobra ankkuri on hinnaltaan suht edullinen, olisko se järkevämpi ostos kuin Bruce???
3) Kobra ankkuri 12kg hintaan 109puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/8397063

On myös ihmisiä joille "good value for money" on tärkeä ostokriteeri ja aika usein halvalla saa ihan kelvollista laatua. On olemassa myös ihmisiä jotka luulevat että vain kalliilla hinnalla saa hyvää. Täältä palstalta on joskus tullut ihan asiantuntevia kommentteja joten jos jotain annettavaa on vaikkapa konkreettista ehdotusta hyvästä peräankkurista saaristomerelle luonnonsatamkäyttöön niin antaa tulla vaan. Linkki ja hinta mukaan jos mahdollista. Kuten sanottu veneestä löytyy jo "iso" CQR ankkuri keulilta. Nyt haetaan vain optimaalista peräankkurivarustusta (ankkuri ja köysi/liina/kettinki). Mitä itse laittaisit tähän käyttöön?

26 kirjoitti:

"unohtakaa Bruce kun sitä ei enää valmisteta eikä se ole missään testissä pärjännyt vuosikymmeneen. Kopiot luultavasti ovat vielä huonompia. CQR on myös mennyttä maailmaa. Ilman niveltä aura-ankkurit ovat pitävämpiä ( esim.Spade, Bugel, Delta). Jos ankkurin hankinnassa joutuu säästämään ja tyytymään johonkin huonommin pitävään vaihtoehtoon tai aivan testaamattomaan kopioon niin sitten kannattaa lopettaa purjehtiminen. Halpa hinta on huono hankintaperuste"

no kerroppa sitten mikä ankkuri kannattaa peräankkuriksi hankkia. Kuten sanottu Plastimon Kobra ankkuri on hinnaltaan suht edullinen, olisko se järkevämpi ostos kuin Bruce???
3) Kobra ankkuri 12kg hintaan 109puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/8397063

On myös ihmisiä joille "good value for money" on tärkeä ostokriteeri ja aika usein halvalla saa ihan kelvollista laatua. On olemassa myös ihmisiä jotka luulevat että vain kalliilla hinnalla saa hyvää. Täältä palstalta on joskus tullut ihan asiantuntevia kommentteja joten jos jotain annettavaa on vaikkapa konkreettista ehdotusta hyvästä peräankkurista saaristomerelle luonnonsatamkäyttöön niin antaa tulla vaan. Linkki ja hinta mukaan jos mahdollista. Kuten sanottu veneestä löytyy jo "iso" CQR ankkuri keulilta. Nyt haetaan vain optimaalista peräankkurivarustusta (ankkuri ja köysi/liina/kettinki). Mitä itse laittaisit tähän käyttöön?

Lue lisää

niin ja lisäyksenä veneenä siis 40 jalkainen Bavaria, ankkurivarustusta käytettäisiin ehkä 10-20 päivää vuodessa seuraavan 5 vuoden aikana Saaristomeren/Suomenlahden alueella kesä-heinä-elokuussa. Ankkuripaikan valinnassa yleisen järjenkäytön mukaan pyritään etsimään mahdollisimman suojainen paikka tuulen ja aallokon välttämiseksi mutta on tietenkin mahdollista että tässä ei onnistuta ja/tai tuulen suunta/voimakkuus muuttuu. Minkälainen peräankkurivarustus tulee valita???

34 kirjoitti:

niin ja lisäyksenä veneenä siis 40 jalkainen Bavaria, ankkurivarustusta käytettäisiin ehkä 10-20 päivää vuodessa seuraavan 5 vuoden aikana Saaristomeren/Suomenlahden alueella kesä-heinä-elokuussa. Ankkuripaikan valinnassa yleisen järjenkäytön mukaan pyritään etsimään mahdollisimman suojainen paikka tuulen ja aallokon välttämiseksi mutta on tietenkin mahdollista että tässä ei onnistuta ja/tai tuulen suunta/voimakkuus muuttuu. Minkälainen peräankkurivarustus tulee valita???

Lue lisää

40 ft bava painaa niin paljon, että jos haluat nukkua yösi rauhassa, hanki 20-30 kg bruce, muutama metri kettinkiä ja sähköinen ankkurivinssi.

ÄÅ#"""2 kirjoitti:

40 ft bava painaa niin paljon, että jos haluat nukkua yösi rauhassa, hanki 20-30 kg bruce, muutama metri kettinkiä ja sähköinen ankkurivinssi.

40ft bava painaa 8 tonnia esitteen mukaan, eli luultavasti 9 tonnia. Kuinka monella on sähköinen ankkurivinssi peräankkurissa?

15 kirjoitti:

40ft bava painaa 8 tonnia esitteen mukaan, eli luultavasti 9 tonnia. Kuinka monella on sähköinen ankkurivinssi peräankkurissa?

Paljon bavaa kevyemmissä moottoriveneissä näkyy sähköisiä ankkurivinssejä. Varmasti helpottaa elämää. On kokemusta isoista purkkareista ja todellakin kannattaa sijoittaa ankkurivinssiin ja painavaan ankkuriin ja kettinkiin, en mä ainkaan ostaisi 40 ft bavaa ilman niitä.

http://www.satamainssi.fi/satamainssi/tekstisivu.tmpl?navi_id=278
"Kun ilmaistaan ankkurin painoa, tarkoitetaan ankkurin painoa ilmassa.
Betonipaino painaa vedessä n 60% nimellispainostaan ja graniittipaino n 63 % nimellispainostaan

"

Bruce rules kirjoitti:

Ankkurin valintaan iso ratkaiseva tekijä on ankkurointipohja. Välimeren pohja ja ankkurointisyvyys lienee hiukan erilainen kuin meidän Saaristomeren.
Normaalissa oloissa Saaristomerellä (Suomi/Ruotsi) ei Brucen kopio ole pettänyt,
tosin en ole tuollaisiin tuuliin ankkuria laskenut vaan ankkuroinut tyynen puolelle.
Tietysti jossain voi olla tilanne, että tyynemmälläkin puolella tuuli on yli 30kts...

Lue lisää

Ankkurointiolosuhteet toki vaihtelee ja etenkin tämän ketjun teema eli peräankkurointi luonnonsatamiin on tapa, jota ei Pohjoismaiden ulkopuolella tapaa. Peräankkuriksi valitsisin alumiini Spaden tai Fortressin joissa pito Bruceen verrrattuna on moninkertainen ja paino vähäisempi. Vastaavasti kotivesillä puuttuu monilta systeemit kunnon keula-ankkurointiin. Uutta hankkiessa unohtaisin Brucen koska kaikki testit yhtäpitävästi osoittavat heikkoa pitoa verrattuna uudempii tyyppeihin.. Koska omistan Brucen niin joskus käytän. Yo esimerkkini oli Karpathoksen suojanpuolella ja tuulta ei voi valita.

rocna pitää kirjoitti:

" Delta 65m kettinkiä 10mm syvyyssuhteessa 7-8:1 piti. "

Niin, ja sama delta 65m nailonköyttä olisi pitänyt vielä paremmin, kun veto kulma ankkuriin on noissa oloissa vajaan asteen tarkkuudella täysin sama, sillä ketjussa ei notkoa käytännössä ole noilla kuormituksilla. Ankkuriin kohdistuva voima kun olisi joustavalla köydellä ollut huomattavasti pienempi, kuten alla olevasta linkistäkin ilmenee :
http://alain.fraysse.free.fr/sail/rode/dynam/dyn_mix.htm
Fysiikka kun on todellisuutta, vaikka onkin teoriaa.


http://www.petersmith.net.nz/boat-anchors/independent-performance-testing.php
JA kuten tästä ilmenee, ei noissa testeissäkään aina paljoa ketjua käytetä, 6m 8 millistä ja jotkin max 16kg ankkurit pitää hiekassa yli 2.3 tonnia ihan käytännössäkin eikä vain teoriassa !

Lue lisää

Yo viite summaa:"Obviously, the Long Chain Short Nylon Line is the winner, except for small boats that have on-board weight problems. Actually, there is no boundary between the mixed-rode versions: one can choose any Chain/Nylon mix inside a wide range, say, from 40/60 to 80/20, with no significant performance differences (test it yourself with our spreadsheet!). Practically, this involves having 2 rode elements at one's disposal before attempting to anchor."
Ketjun aiheesta eli peräankkuroinnista ollaan syrjässä mutta ei siis mitään mullistavaa uutta käyttämääni systeemiin 65mx10mm kettinkiä 40m paksua ankkurivinssiin sopivaa köyttä. Viitteessä käytetty 11:1 suhde syvyyteen ei usein ole toteutettavissa esim tilan puutteen vuoksi. 12m veteen ankkurointi vaatisi ulos 132m kettinkiä köyttä ja n. 300m tilaa. Ajatus, että vetokulma on muutaman asteen tarkkuudella sama eikä ketjussa ole notkoa on teoreettista fysiikkaa. Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. Vetokulmat vaihtelevat ja nykäykset ovat venettä tärisyttäviä. Käytännössä ketjussa on - ja on oltava- notkoa, jonka oikeneminen joustaa enemmän kuin nylonköysi. Jos veto on ylös ilman notkoa niin ankkuripelistä on lisättävä löysää. Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa, ei kymmeniä senttejä köyden venymistä.Teoreettisen graafin sijaan tarvitaan maski ja kirkas vesi niin ankkurikettingin toiminta selviää. Maskilla ankkurin tarkistus muutoinkin kuuluisi rutiiniin ja hyviin merimiestaitoihin

26 kirjoitti:

"unohtakaa Bruce kun sitä ei enää valmisteta eikä se ole missään testissä pärjännyt vuosikymmeneen. Kopiot luultavasti ovat vielä huonompia. CQR on myös mennyttä maailmaa. Ilman niveltä aura-ankkurit ovat pitävämpiä ( esim.Spade, Bugel, Delta). Jos ankkurin hankinnassa joutuu säästämään ja tyytymään johonkin huonommin pitävään vaihtoehtoon tai aivan testaamattomaan kopioon niin sitten kannattaa lopettaa purjehtiminen. Halpa hinta on huono hankintaperuste"

no kerroppa sitten mikä ankkuri kannattaa peräankkuriksi hankkia. Kuten sanottu Plastimon Kobra ankkuri on hinnaltaan suht edullinen, olisko se järkevämpi ostos kuin Bruce???
3) Kobra ankkuri 12kg hintaan 109puntaa täältä http://www.compass24.com/web/catalog/shop/technics_chandlery_anchor/8397063

On myös ihmisiä joille "good value for money" on tärkeä ostokriteeri ja aika usein halvalla saa ihan kelvollista laatua. On olemassa myös ihmisiä jotka luulevat että vain kalliilla hinnalla saa hyvää. Täältä palstalta on joskus tullut ihan asiantuntevia kommentteja joten jos jotain annettavaa on vaikkapa konkreettista ehdotusta hyvästä peräankkurista saaristomerelle luonnonsatamkäyttöön niin antaa tulla vaan. Linkki ja hinta mukaan jos mahdollista. Kuten sanottu veneestä löytyy jo "iso" CQR ankkuri keulilta. Nyt haetaan vain optimaalista peräankkurivarustusta (ankkuri ja köysi/liina/kettinki). Mitä itse laittaisit tähän käyttöön?

Lue lisää

" On myös ihmisiä joille "good value for money" on tärkeä ostokriteeri ja aika usein halvalla saa ihan kelvollista laatua.
Mitä itse laittaisit tähän käyttöön? "

Paras ankkuri järkevällä hinnalla on rocna, mutta jos 50% ... 100% painavamman kopio brucen saa halvemmalla, niin sillä saa käytännössä saman pidon, mutta painavampana sen käsittely on ikävämpää.

Suomessakin esiintyy ukkospuuskia ja syöksyvirtauksia, joiden yhteydessä tuulenpuuskien hetkelliset huiput ovat yli 25 m/s
Jos sellainen sattuu tulemaan suoraan sivusta veneesi ollessa peräankkurissa ja keula kiinni maissa, niin tarvitset 15 kg:n rocnan tai 25 kg:n brucen ja hyvän pitävän pohjan. Lisäksi tarvitset joustoa ankkurin ja veneen väliin ja sitä et ketjulla tule saamaan suomen tyypillisissä matalissa vesissä (ankkuri alle 10m syvyydessä ) esim 35m polyesteriköyttä 5m syvyydessä olevan ankkurin ja veneen välillä joustaa jo tarpeeksi, ellei köysi ole liian ylimitoitettu.

Toinen vaihtoehto on että lähdet irti rannasta tuollaiseen tilanteeseen jouduttuasi ennen rantaan ajautumista. Tuollaisen säätilan todennäköisyys osua juuri sinun kohdallesi kauden aikana lienee selvästi alle 1 miljoonasta.
Mutta miksei siihen silti voisi varautua kunnon ankkurilla, kun sellaisia kerran saa järkihintaan suhteessa veneen arvoon.
Miksi juuri tuossa kohdassa on pakko säästää viimeinenkin mahdollinen euro ja ottaa huonommin pitävä ankkuri halvalla kun kerran saa ?
Lue rocnan mitoitus suoraan valmistajan sivuilta veneellesi ja noudata sitä, niin ongelmia ei tule, kunhan välissä on riittävästi joustavaa köyttä.
Väliin ketjua sen verran ettei köysi hierry pohjan kiviin heti rikki eli 5 ... 10 metriä.

rocna on paras kirjoitti:

" On myös ihmisiä joille "good value for money" on tärkeä ostokriteeri ja aika usein halvalla saa ihan kelvollista laatua.
Mitä itse laittaisit tähän käyttöön? "

Paras ankkuri järkevällä hinnalla on rocna, mutta jos 50% ... 100% painavamman kopio brucen saa halvemmalla, niin sillä saa käytännössä saman pidon, mutta painavampana sen käsittely on ikävämpää.

Suomessakin esiintyy ukkospuuskia ja syöksyvirtauksia, joiden yhteydessä tuulenpuuskien hetkelliset huiput ovat yli 25 m/s
Jos sellainen sattuu tulemaan suoraan sivusta veneesi ollessa peräankkurissa ja keula kiinni maissa, niin tarvitset 15 kg:n rocnan tai 25 kg:n brucen ja hyvän pitävän pohjan. Lisäksi tarvitset joustoa ankkurin ja veneen väliin ja sitä et ketjulla tule saamaan suomen tyypillisissä matalissa vesissä (ankkuri alle 10m syvyydessä ) esim 35m polyesteriköyttä 5m syvyydessä olevan ankkurin ja veneen välillä joustaa jo tarpeeksi, ellei köysi ole liian ylimitoitettu.

Toinen vaihtoehto on että lähdet irti rannasta tuollaiseen tilanteeseen jouduttuasi ennen rantaan ajautumista. Tuollaisen säätilan todennäköisyys osua juuri sinun kohdallesi kauden aikana lienee selvästi alle 1 miljoonasta.
Mutta miksei siihen silti voisi varautua kunnon ankkurilla, kun sellaisia kerran saa järkihintaan suhteessa veneen arvoon.
Miksi juuri tuossa kohdassa on pakko säästää viimeinenkin mahdollinen euro ja ottaa huonommin pitävä ankkuri halvalla kun kerran saa ?
Lue rocnan mitoitus suoraan valmistajan sivuilta veneellesi ja noudata sitä, niin ongelmia ei tule, kunhan välissä on riittävästi joustavaa köyttä.
Väliin ketjua sen verran ettei köysi hierry pohjan kiviin heti rikki eli 5 ... 10 metriä.

Lue lisää

Mistäs sen rocnan oikein saa ostettua?

seppomartti kirjoitti:

Yo viite summaa:"Obviously, the Long Chain Short Nylon Line is the winner, except for small boats that have on-board weight problems. Actually, there is no boundary between the mixed-rode versions: one can choose any Chain/Nylon mix inside a wide range, say, from 40/60 to 80/20, with no significant performance differences (test it yourself with our spreadsheet!). Practically, this involves having 2 rode elements at one's disposal before attempting to anchor."
Ketjun aiheesta eli peräankkuroinnista ollaan syrjässä mutta ei siis mitään mullistavaa uutta käyttämääni systeemiin 65mx10mm kettinkiä 40m paksua ankkurivinssiin sopivaa köyttä. Viitteessä käytetty 11:1 suhde syvyyteen ei usein ole toteutettavissa esim tilan puutteen vuoksi. 12m veteen ankkurointi vaatisi ulos 132m kettinkiä köyttä ja n. 300m tilaa. Ajatus, että vetokulma on muutaman asteen tarkkuudella sama eikä ketjussa ole notkoa on teoreettista fysiikkaa. Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. Vetokulmat vaihtelevat ja nykäykset ovat venettä tärisyttäviä. Käytännössä ketjussa on - ja on oltava- notkoa, jonka oikeneminen joustaa enemmän kuin nylonköysi. Jos veto on ylös ilman notkoa niin ankkuripelistä on lisättävä löysää. Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa, ei kymmeniä senttejä köyden venymistä.Teoreettisen graafin sijaan tarvitaan maski ja kirkas vesi niin ankkurikettingin toiminta selviää. Maskilla ankkurin tarkistus muutoinkin kuuluisi rutiiniin ja hyviin merimiestaitoihin

Lue lisää

" Yo viite summaa:"Obviously, the Long Chain Short Nylon Line is the winner, except for small boats that have on-board weight problems. "
Et sitten ymmärrä, että tässä ketjussa on kyse juuri siitä small boat tapauksesta, jossa peräankkurin kanssa ei käytetä varsinaista vinssiä, ja ankkuri ketjuineen pitää jaksaa käsin nostaa ylös vedestä ja sijoittaa avotilan säilytys boxiin penkin alle. Siis nimenomaan kokonaispaino ratkaisee ja lisäksi köyttä voi käyttää avotilan vinsseillä, mutta ketjua ei voi.

Lisäksi suomen peräankkurointi tilanteessa ei voida käyttää muutenkaan 132 metriä köyttä ketjua, jolla saisi 12 m syvyisessä vedessä jotain vaikutusta ketjun roikkumalla, mutta 4m syvyisessä vedessä järkevillä peräankkurointi etäisyyksillä ketjun roikkumaa ei käytännössä ole lainkaan.

" Ajatus, että vetokulma on muutaman asteen tarkkuudella sama eikä ketjussa ole notkoa on teoreettista fysiikkaa. "
Ei vaan realiteetti matalissa vesissä ja syvemmissäkin silloin kun tilaa ei ole 100 metrin roden käyttöön. Saman painon sijoittaminen ankkuriin ketjun sijasta lisää pidon moninkertaiseksi, kuten noista linkeistä ilmanee, ja samoin mainituista ankkurivalmistajien sivuista, esim rocnan, jiohon linkit on jo annettu.

" Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. "
Mikä tuottaa valtavat dynaamiset voimat sillä joustamattomalla ketjulla linkin selostamalla tavalla.
Asiaa voi auttaa myös siirtämäällä varsinaisen ankkurin kiinnityksen hieman sivuun veneen keskilinjalta, jolloin aerodynaamiset voimat ovat aina samaan suuntaan, ja lisäämällä toisen kedge ankkurin rajoittamaan tuota swing liikettä olemattomiin. Silloin vene ei purjehdi itsekseen olennaisesti, ja dynaamiset voimat pienenevät todella huomattavasti, varsinkin kun välissä on joustavaa köyttä.

" Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa, ei kymmeniä senttejä köyden venymistä. "
Kuten linkistä ilmanee kettingin "jousto" on voimakkaasti epälineaarista lisäten huomattavasti dynaamisen kuorman vaikutusta ja suuruudeltaan vain alle 10 cm staattisen kuorman ylittyessä. Köydellä se on useita metrejä, eli 10 ... 100 kertainen.

Mitäs jos lukisit koko artikkelin ko saitilta, eikä vain sitä sivua mihin tuo linkki viittasi.

rocnaan hurahtanut kirjoitti:

Mistäs sen rocnan oikein saa ostettua?

Valmistajan sivuilla on kerrottu edustajat maailmalla. Suomessa näyttää olevan meredin. MUtta ei mikään estä ostamasta sitä muista EU maista jos tuo firma ei miellytä.

http://www.rocna.com/contact/where-to-buy-your-rocna-anchor/

0ll44444 kirjoitti:

Paljon bavaa kevyemmissä moottoriveneissä näkyy sähköisiä ankkurivinssejä. Varmasti helpottaa elämää. On kokemusta isoista purkkareista ja todellakin kannattaa sijoittaa ankkurivinssiin ja painavaan ankkuriin ja kettinkiin, en mä ainkaan ostaisi 40 ft bavaa ilman niitä.

http://www.satamainssi.fi/satamainssi/tekstisivu.tmpl?navi_id=278
"Kun ilmaistaan ankkurin painoa, tarkoitetaan ankkurin painoa ilmassa.
Betonipaino painaa vedessä n 60% nimellispainostaan ja graniittipaino n 63 % nimellispainostaan

"

Lue lisää

Tässä uusiseelantilaisen ankkurivalmistajan ROCNAN mietteitä aiheesta :
http://www.rocna.com/kb/Scope_vs_catenary
: " What does this mean?

The practical consequence of this is that it is not necessary to carry heavy chain merely for the sake of it. Rather, chain can and should be as light as possible, subject to strength requirements. Many boats could lose a large amount of weight by swapping to a lighter but stronger chain, and then investing part of that weight back into a larger anchor. Performance (holding power) of the system is thus substantially improved, while total weight is actually lowered. Find more, including recommendations for chain sizes, in the chain section. "

Kyseisen ankkurin suunnittelija PeterSmith.net.nz on cruisaillut maailmalla vaativissa oloissa, mm antarktiksella ja patagoniassa, tietää siis mistä puhuu.
Siis lisää painoa ankkuriin ja ketjua huomattavasti kevyemmäksi niin pito paranee.
Myös muualla kuin suomessa. Ja ennenkaikkea kun olosuhteet ovat vaativat ankkurin pidon kannalta, jolloin se ketju on käytännössä suora ja kokonaan irti pohjasta vaikuttamatta lainkaan olemattomalla notkollaan siihen suuntaan mihin vene ankkuria kiskoo.

"Uutta ankkuria hankkiessa unohtakaa Bruce kun sitä ei enää valmisteta eikä se ole missään testissä pärjännyt vuosikymmeneen. Kopiot luultavasti ovat vielä huonompia.
Jos ankkurin hankinnassa joutuu säästämään ja tyytymään johonkin huonommin pitävään vaihtoehtoon tai aivan testaamattomaan kopioon niin sitten kannattaa lopettaa purjehtiminen."
.......................

Olisiko pitänyt jo lopettaa purjehtiminen vai onko merenpohja hiljattain muuttunut? Iso tukkiankkuri pitää hyvin ja vietän purjehtiessa enemmän öitä ankkurissa kuin poijuissa. Ainoastaan yhden saaren hiekkapohjassa oli rekaamista yöllä, mutta muilla siellä olleilla veneillä piti vielä huonommin.

lyhyt ketju kirjoitti:

Tässä uusiseelantilaisen ankkurivalmistajan ROCNAN mietteitä aiheesta :
http://www.rocna.com/kb/Scope_vs_catenary
: " What does this mean?

The practical consequence of this is that it is not necessary to carry heavy chain merely for the sake of it. Rather, chain can and should be as light as possible, subject to strength requirements. Many boats could lose a large amount of weight by swapping to a lighter but stronger chain, and then investing part of that weight back into a larger anchor. Performance (holding power) of the system is thus substantially improved, while total weight is actually lowered. Find more, including recommendations for chain sizes, in the chain section. "

Kyseisen ankkurin suunnittelija PeterSmith.net.nz on cruisaillut maailmalla vaativissa oloissa, mm antarktiksella ja patagoniassa, tietää siis mistä puhuu.
Siis lisää painoa ankkuriin ja ketjua huomattavasti kevyemmäksi niin pito paranee.
Myös muualla kuin suomessa. Ja ennenkaikkea kun olosuhteet ovat vaativat ankkurin pidon kannalta, jolloin se ketju on käytännössä suora ja kokonaan irti pohjasta vaikuttamatta lainkaan olemattomalla notkollaan siihen suuntaan mihin vene ankkuria kiskoo.

Lue lisää

Suomeen sovellettuna siis tarvitaan ketjua sen verran, että köyden liitos ketjuun on pohjan terävien kivien ylä puolella eiukä hankaudu niihin rikki.

Nailon köysi on niin lähellä veden tiheuttä, että nosee jo hyvin heikossa tuulessa suoraksi ketjun ja veneen välillä. Jos lisäksi nostetaan ketjun liitos kohta metrin verran irti pohjasta vaikka pienellä kellukkeella, minkä on mitoittanut nostamaan juuri 1...2 metrin verran ketjua, niin koko nailon köysi pysyy silloin aina tuon metrin verran pohjan yläpuolella eikä hankaudu kivien teräviin särmiin.
Polyesteriköydet olisivat muuten jopa nailonia parempia pienemmästä venymästään huolimatta, mutta painavat liikaa ja siksi ottavat usein kiinni pohjaan.
Aina sivutuulessa veneen perä silloin liikkuu joka puuskassa poikittain ja köysi hankaa mahdollisiin kiviin. Tuon voi välttää joko kahdella peräankkurilla mikä on työläs vaihtoehto, tai sitten sillä kevyemmällä nailonköydellä.
Vielä kevyemmät ja siis kelluvat köydet kestävät uv:ta huonosti tai ovat liian jäykkiä kuten dynema ankkuriköydeksi.
Siksi käytänkin 12 strand nailonköyttä. Esim tällaista :
http://www.nobles.com.au/products.aspx?doc_id=1831
Köyden rakenne tuossa alimmaisessa taulukossa on siis se oikea, mutta parempi kuva siitä köyden rakenteesta on dynemaköydellä linkissä :
http://www.nobles.com.au/products.aspx?doc_id=1807
Mutta sitä ei venekoossa kannata ankkuriin laittaa, kun se ei veny riittävästi kuin vasta yli 100m pituuklsilla joita ei suomessa voi käyttää.

hyvin nukkunut kirjoitti:

"Uutta ankkuria hankkiessa unohtakaa Bruce kun sitä ei enää valmisteta eikä se ole missään testissä pärjännyt vuosikymmeneen. Kopiot luultavasti ovat vielä huonompia.
Jos ankkurin hankinnassa joutuu säästämään ja tyytymään johonkin huonommin pitävään vaihtoehtoon tai aivan testaamattomaan kopioon niin sitten kannattaa lopettaa purjehtiminen."
.......................

Olisiko pitänyt jo lopettaa purjehtiminen vai onko merenpohja hiljattain muuttunut? Iso tukkiankkuri pitää hyvin ja vietän purjehtiessa enemmän öitä ankkurissa kuin poijuissa. Ainoastaan yhden saaren hiekkapohjassa oli rekaamista yöllä, mutta muilla siellä olleilla veneillä piti vielä huonommin.

Lue lisää

Ei ole pohjan pito muuttunut.
Toki 50 kg tukkiankkuri pitää yleensä hiekassa sen minkä 10 kg rocnakin, ja kivipohjassa selvästi paremmin.
10 kg:n ankkurin käsittely perästä käsivoimalla vaan on paljon kevyempää ylösnostossa kuin sen 50kg:n antiikkiankkurin. Toki pienemmälläkin yleensä pärjää, kun olot ovat helpot, mutta joskus harvoin sitten rekaa kun siitä on eniten haittaa. Yleensä lomailevat perhepurjehtijat eivät halua lähteä rannasta keskellä yötä siksi että ukkosrintama sattuu kohdalle ja voimakkaita tuulenpuuskia voi tullakin yllättävästä suunnasta, jopa poikittain peräankkuroituun veneeseesi. Mutta eivät halua ajautua rantaankaan, siksi erinomainen moderni ankkuri on hyvä varuste, eikä maksa paljoa suhteessa veneen arvoon.

Hiekassa monet nykyankkurit ovatkin ylimitoitettuja, mutta kaikki pohjat eivät pidä yhtä hyvin ja silloin siitä ylimääräisestä pidosta onkin selvää etua modernin hyvin pitävän ankkurin käyttäjälle. 40 jalkaiseen kun hommaa 15 kg rocnan niin pitää vaikka ukkospuuskassa mutapohjassa, kunhan köyttä on välissä riittävästi.

Toki jopa 6 kiloisellakin saattaa tulla yleensä toimeen ihan kuten 15 kg tukkiankkurillakin.

seppomartti kirjoitti:

Yo viite summaa:"Obviously, the Long Chain Short Nylon Line is the winner, except for small boats that have on-board weight problems. Actually, there is no boundary between the mixed-rode versions: one can choose any Chain/Nylon mix inside a wide range, say, from 40/60 to 80/20, with no significant performance differences (test it yourself with our spreadsheet!). Practically, this involves having 2 rode elements at one's disposal before attempting to anchor."
Ketjun aiheesta eli peräankkuroinnista ollaan syrjässä mutta ei siis mitään mullistavaa uutta käyttämääni systeemiin 65mx10mm kettinkiä 40m paksua ankkurivinssiin sopivaa köyttä. Viitteessä käytetty 11:1 suhde syvyyteen ei usein ole toteutettavissa esim tilan puutteen vuoksi. 12m veteen ankkurointi vaatisi ulos 132m kettinkiä köyttä ja n. 300m tilaa. Ajatus, että vetokulma on muutaman asteen tarkkuudella sama eikä ketjussa ole notkoa on teoreettista fysiikkaa. Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. Vetokulmat vaihtelevat ja nykäykset ovat venettä tärisyttäviä. Käytännössä ketjussa on - ja on oltava- notkoa, jonka oikeneminen joustaa enemmän kuin nylonköysi. Jos veto on ylös ilman notkoa niin ankkuripelistä on lisättävä löysää. Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa, ei kymmeniä senttejä köyden venymistä.Teoreettisen graafin sijaan tarvitaan maski ja kirkas vesi niin ankkurikettingin toiminta selviää. Maskilla ankkurin tarkistus muutoinkin kuuluisi rutiiniin ja hyviin merimiestaitoihin

Lue lisää

" Viitteessä käytetty 11:1 suhde syvyyteen ei usein ole toteutettavissa esim tilan puutteen vuoksi. 12m veteen ankkurointi vaatisi ulos 132m kettinkiä köyttä ja n. 300m tilaa. "

http://www.rocna.com/kb/Scope_vs_catenary
Limits of catenary

The problem with catenary is that it does not really provide that much assistance. While the force required to pull a length of chain bar tight is extremely high, the force required to straighten out most of its curve is actually relatively low. We can easily demonstrate this by using a static computer simulation.

Simulating more testing winds of 50 knots, the catenary curve has all but disappeared. The chain is nearly straight and the angle of pull on the anchor is not being improved by the weight of the chain.
What does this mean?

The practical consequence of this is that it is not necessary to carry heavy chain merely for the sake of it. Rather, chain can and should be as light as possible, subject to strength requirements. Many boats could lose a large amount of weight by swapping to a lighter but stronger chain, and then investing part of that weight back into a larger anchor. Performance (holding power) of the system is thus substantially improved, while total weight is actually lowered. Find more, including recommendations for chain sizes, in the chain section.

Catenary in deeper water
katso linkin viimeistä kuvaa !
huomaat ettei syvässä vedessä tarvita niin suurta scopea kuin matalassa.
Painoa vaan tulee tuollaisella järjestelyllä tolkuttomasti, eli vinssi on ihan pakollinen. Ja siltikin valitsemalla painavamman ankkurin saa saman pidon jopa pelkällä ankkuriköydelläkin ilman ketjua, sillä esim rocna kestää kyllä kaivauduttuaan veto kulmaa ylöspäinkin, ilman että pito yläviistoon romahtaa pienemmän ankkurin vaakapidon alittavaksi.

Jos tuollainen 15 kg ankkuri 200 kg ketju vaihdetaan 40 kg ankkuriin ja köyteen, niin pito paranee huomattavasti vaikka scope olisi vaan se kolme 20m syvässä vedessä, mutta painoa säästyy ja paljon. Toki hankaamisen estämiseksi välissä on ketjunpätkästä hyötyä käytännössä, muttei sitä tarvita kuin 20 kg korkeintaan siihen tarkoitukseen.

moderniankkuri kirjoitti:

Ei ole pohjan pito muuttunut.
Toki 50 kg tukkiankkuri pitää yleensä hiekassa sen minkä 10 kg rocnakin, ja kivipohjassa selvästi paremmin.
10 kg:n ankkurin käsittely perästä käsivoimalla vaan on paljon kevyempää ylösnostossa kuin sen 50kg:n antiikkiankkurin. Toki pienemmälläkin yleensä pärjää, kun olot ovat helpot, mutta joskus harvoin sitten rekaa kun siitä on eniten haittaa. Yleensä lomailevat perhepurjehtijat eivät halua lähteä rannasta keskellä yötä siksi että ukkosrintama sattuu kohdalle ja voimakkaita tuulenpuuskia voi tullakin yllättävästä suunnasta, jopa poikittain peräankkuroituun veneeseesi. Mutta eivät halua ajautua rantaankaan, siksi erinomainen moderni ankkuri on hyvä varuste, eikä maksa paljoa suhteessa veneen arvoon.

Hiekassa monet nykyankkurit ovatkin ylimitoitettuja, mutta kaikki pohjat eivät pidä yhtä hyvin ja silloin siitä ylimääräisestä pidosta onkin selvää etua modernin hyvin pitävän ankkurin käyttäjälle. 40 jalkaiseen kun hommaa 15 kg rocnan niin pitää vaikka ukkospuuskassa mutapohjassa, kunhan köyttä on välissä riittävästi.

Toki jopa 6 kiloisellakin saattaa tulla yleensä toimeen ihan kuten 15 kg tukkiankkurillakin.

Lue lisää

En tarkoittanut mitään 50 kilon ankkuria, vaan 25 kg tukkiankkuri ( 5m ketjua). Pitää joka säässä ja pohjassa. Vene alle 4 tonnia.

rocnaa kehiin kirjoitti:

Valmistajan sivuilla on kerrottu edustajat maailmalla. Suomessa näyttää olevan meredin. MUtta ei mikään estä ostamasta sitä muista EU maista jos tuo firma ei miellytä.

http://www.rocna.com/contact/where-to-buy-your-rocna-anchor/

Lue lisää

Jaa Rocnan laadusta ja vahvuudesta kuva tässä http://s1.postimage.org/5pru65w27/bentrocna.jpg

valmistus siirtyi kiinaan ja materiaalissa fuskattiin...

19 kirjoitti:

Jaa Rocnan laadusta ja vahvuudesta kuva tässä http://s1.postimage.org/5pru65w27/bentrocna.jpg

valmistus siirtyi kiinaan ja materiaalissa fuskattiin...

Lue lisää

Noo, ei kait sitä nyt voi 500 euron ankkuriltakaan ihan täydellisyyttä vaatia...

19 kirjoitti:

Jaa Rocnan laadusta ja vahvuudesta kuva tässä http://s1.postimage.org/5pru65w27/bentrocna.jpg

valmistus siirtyi kiinaan ja materiaalissa fuskattiin...

Lue lisää

Mistä päättelet että tuo on aito rocna eikä halvalla tehty huono kopio ?

rocnaan hurahtanut? kirjoitti:

Noo, ei kait sitä nyt voi 500 euron ankkuriltakaan ihan täydellisyyttä vaatia...

Minkä kokoinen rocna maksaa 500 euroa ja mistä ostettuna ?
Ainakin tässä viestiketjussa linkatussa jenkkitestissä vuodelta 2006 (westmarin alan lehdet ) hinta oli alle 250 jenkkidollaria 15...16 kiloisesta.

rocnaan hurahtanut? kirjoitti:

Noo, ei kait sitä nyt voi 500 euron ankkuriltakaan ihan täydellisyyttä vaatia...

Aidossa rocnassa on muuten takuu. Jos se siis vääntyy käytössä niin saa uuden tilalle.
Kiinan kopiosta se tietysti puuttuu.

Peräankkurina tuskin vääntyy se kiinan kopiokaan ainakaan sivulle kuvan tavoin.
Joko tuuli on kääntynyt ja ankkuri ollut niin tiukassa ettei ole kääntynyt mukana yhden ankkurin varassa oltaessa tai ankkuri on väännetty testipenkissä.

Mistä ankkurista ei saada vartta väännettyä tai hajotettua millään tavalla ?
Nivelöidyllä varrella olevista jotka eivät pidä eikä siten tule niitä voimiakaan ?

rocna rules kirjoitti:

Minkä kokoinen rocna maksaa 500 euroa ja mistä ostettuna ?
Ainakin tässä viestiketjussa linkatussa jenkkitestissä vuodelta 2006 (westmarin alan lehdet ) hinta oli alle 250 jenkkidollaria 15...16 kiloisesta.

Lue lisää

Nyt on vuosi 2012 ja Westmarinella galvanoitu 20 kg Rocna maksaa $699 ( vero?).

rocna rules kirjoitti:

Minkä kokoinen rocna maksaa 500 euroa ja mistä ostettuna ?
Ainakin tässä viestiketjussa linkatussa jenkkitestissä vuodelta 2006 (westmarin alan lehdet ) hinta oli alle 250 jenkkidollaria 15...16 kiloisesta.

Lue lisää

No, tuli ehkä liioiteltua, 15 kg:n galvaani-rocna maksaa Meredinillä (Suomessa) 494 euroa, joten jäähän se selvästi alle sen 500. Seurasin tuossa rocna-uskovan linkkiä, ja jäljet johtivat sylttytehtaaseen.

rocna rules kirjoitti:

Mistä päättelet että tuo on aito rocna eikä halvalla tehty huono kopio ?

Aito Rocna on. Tässä taustaa

http://content.westmarine.com/documents/pdfs/RECALLS/PRODUCT SPECIFICATION NOTICE FOR WEBSITE - 8 01.pdf

http://www.cruisersforum.com/forums/f118/rocna-recall-china-vs-canada-quality-comparison-67395.html

seppomartti kirjoitti:

Yo viite summaa:"Obviously, the Long Chain Short Nylon Line is the winner, except for small boats that have on-board weight problems. Actually, there is no boundary between the mixed-rode versions: one can choose any Chain/Nylon mix inside a wide range, say, from 40/60 to 80/20, with no significant performance differences (test it yourself with our spreadsheet!). Practically, this involves having 2 rode elements at one's disposal before attempting to anchor."
Ketjun aiheesta eli peräankkuroinnista ollaan syrjässä mutta ei siis mitään mullistavaa uutta käyttämääni systeemiin 65mx10mm kettinkiä 40m paksua ankkurivinssiin sopivaa köyttä. Viitteessä käytetty 11:1 suhde syvyyteen ei usein ole toteutettavissa esim tilan puutteen vuoksi. 12m veteen ankkurointi vaatisi ulos 132m kettinkiä köyttä ja n. 300m tilaa. Ajatus, että vetokulma on muutaman asteen tarkkuudella sama eikä ketjussa ole notkoa on teoreettista fysiikkaa. Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. Vetokulmat vaihtelevat ja nykäykset ovat venettä tärisyttäviä. Käytännössä ketjussa on - ja on oltava- notkoa, jonka oikeneminen joustaa enemmän kuin nylonköysi. Jos veto on ylös ilman notkoa niin ankkuripelistä on lisättävä löysää. Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa, ei kymmeniä senttejä köyden venymistä.Teoreettisen graafin sijaan tarvitaan maski ja kirkas vesi niin ankkurikettingin toiminta selviää. Maskilla ankkurin tarkistus muutoinkin kuuluisi rutiiniin ja hyviin merimiestaitoihin

Lue lisää

seppomartti kirjoitti :"Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. Vetokulmat vaihtelevat ja nykäykset ovat venettä tärisyttäviä. "

Todistit juuri itse, ettei ketju jousta.
Mikäli joustaisi, niin niitä venettä tärisyttäviä, ja ankkuria irroittavia nykäyksiä ei tulisi.

Kun ankkuri tullaisen nykäyksen seurauksena irtoaa, ei 65m ketjusi olematon jousto riitä absorboimaan ajelehtivan veneen liike-energiaa, joten mikäli ankkuri tarttuu uudestaan tulee heti perään entistä vielä huomattavasti pahempi nykäys mikä joko irrottaa ankkurin uudestaan tai jotain hajoaa.

Kannattaa käyttää joustavaa köyttä, niin välttyy tuolta ongelmalta.
Sellainen pystyy absorboimaan veneen liike-energian vaikka 7 solmun ajelehtimis vauhdista helposti.

Jousto vähintään 42 % murtokuormaan asti. Kannattaa mitoittaa niin, että max jännitys = 20% murtolujuus, jolloin joustaa 12...13 %
http://www.yalecordage.com/pleasure-marine-ropes/anchoring-mooring-specialty/nylon-brait.html
Ja huomioida että käytössä oleva ankkuri pitää tuon mitoitukseen käytettävän voiman.

Muitakin tarkoitukseen soveltuvia toki löytyy esim tästä :
http://www.yalecordage.com/pleasure-marine-ropes/anchoring-mooring-specialty.html


"Käytännössä ketjussa on - ja on oltava- notkoa, jonka oikeneminen joustaa enemmän kuin nylonköysi. Jos veto on ylös ilman notkoa niin ankkuripelistä on lisättävä löysää."
Niin, eli kun köydellä riittää kovassakin tuulessa 1:8 scope, on ketjulla käytettävä jopa 1:20 scope, jolloin ankkuripaikalla voi loppua tila kesken, tai sitten veneessä ei vain ole niin paljon ketjua. Suomessa ankkuroidessa esim 4m syvyiseen veteen riittää siis periaatteessa 32m köyttä ulkona. Mutta pelkällä ketjulla 60 metriä on vielä liian vähän, sillä siinä ei vielä jousto silloin riitä, jolloin niitä nykäyksiä tulee.

12.5 % joustolla 32m köyttä joustaa 4 metriä. Silloin 20 kN max jännityksellä energiaa absorboituu ennestään löysään köyteen 40 kilojoulea. 8000 kg:n veneessä tuo tarkoittaa ajelehtimisvauhtia 3.1623 m/s eli 6.15 solmua.
Jos mennään köyden murtorajalle asti, niin voima olisi 100 kN, venymä 42% = 13.4 metriä ja energiaa absorboituisi yli 600 kJ. se vaatisi yli 23 solmun nopeutta.
Varmuusvaraa on niin paljon, että hieman ohuempikin köysi riittäisi. Jos laitetaan murtolujuudeltaan 50 kN köyttä, niin 20% jännityksellä max voima olisi 10 kN, jolloin ajelehtimis nopeus enintään 4.35 solmua. Peräsin sivuun lukittuna tuokaan ei ylity.

60 metriä ketjua, 20 N / metri veden alla, painaa 1200 N. Sen painopiste 4 metriä syvässä vedessä nousee suoristuessaan 2m pohjasta, jolloin sen potentiaali-energia on vaivaiset 2400 Joulea. Alussa tosin 4 metriä löysästä ketjustakin on irti samat 2m pohjasta, joten tuo laskelma pätee 64 metrin ketjulle 4m syvyisessä vedessä.
Tuo energiamäärä vastaa vain 1.5 solmun nopeutta samassa 8000 kilon veneessä.
Sen saman energian absorboi jo neljän metrin pätkä kyseistä 50 kN murtolujuudella olevaa köyttä 12.5 % venymällä ja 10 kN jännityksellä !

Ja tämä siis 64m ketjulla 4m syvässä vedessä, eli scope = 16
Ja tilaa tarvitaan tuplasti se mitä 32m köydellä.


Summa summarum, ketju ei jousta eikä kykene energiaa merkittäviä määriä absorboimaan, mutta köysi tekee sen helposti jopa lyhyellä pätkällä. Pitkäikäisyyden kannalta on kuitenkin syytä tehdä se hieman pitemmällä köydellä, sillä osa tuosta energiasta muuttuu köydessä lämmöksi, se kun ei ole ideaalinen jousi. Suurempi jousto myös mahdollistaa suuremmat veneen vauhdit ankkurissa nykiessä, jolloin veneen ja poikittain olevan peräsimen vastukset hukkaavat myös tuulesta temmattua energiaa tehokkaasti paikkoja rikkomatta, toisin kuin pelkkään ketjuun luottavien veneessä käy varsinkin matalassa vedessä lyhyellä scopella.

" Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa "
neljä metriä syvällä ankkuripaikalla edes kilometri ketjua ei jousta täysin löysästä suoristuessaan kuin vajaat 4 metriä.

"ei kymmeniä senttejä köyden venymistä."
Metrin pätkä ankkuriköyttä joustaa jo tuon verran. 50 metriä ankkuriköyttä joustaa jopa 20 metriä yhden kerran ennen murtumistaan.

Tällaistakin muuten tehdään :
http://www.yalecordage.com/pleasure-marine-ropes/anchoring-mooring-specialty/polydyne.html
14 millisellä murtolujuus 6800 kgf, murto jousto vähintään 15%
Työkuorma 1700 kgf, jolla joustaa 7.5 % ja absorboi energiaa 600 Joulea metriä kohden. Käy hyvin normaalille jalusvinssille, ja jopa itseskuuttaavan kitaan jos se on noin isolle halkaisjalle mitoitettu. Peräankkuriin voinee mitoittaa juuri sen verran ohuemmaksi että mahtuukin. Kun iskee ukkospuuska sivulta, niin köysi joustaa pari metriä lisää ja perä pääsee sen verran liikkumaan sivulle, että ankkuri vetää jo tuulenpuolellekin.
Ketju ei jousta, jolloin sen veto kasvaa kunnes ankkuri rekaa tai paikat hajoaa, sillä sen veto tulee edelleen taakse, ilman merkittävää poikittaiskomponenttia tuulenpuuskan voimia vastustamaan.

ankkuriköysi joustaa kirjoitti:

seppomartti kirjoitti :"Todellisuudessa ankkurissa oleva vene purjehtii itsekseen varsin vauhdikkaasti. Vetokulmat vaihtelevat ja nykäykset ovat venettä tärisyttäviä. "

Todistit juuri itse, ettei ketju jousta.
Mikäli joustaisi, niin niitä venettä tärisyttäviä, ja ankkuria irroittavia nykäyksiä ei tulisi.

Kun ankkuri tullaisen nykäyksen seurauksena irtoaa, ei 65m ketjusi olematon jousto riitä absorboimaan ajelehtivan veneen liike-energiaa, joten mikäli ankkuri tarttuu uudestaan tulee heti perään entistä vielä huomattavasti pahempi nykäys mikä joko irrottaa ankkurin uudestaan tai jotain hajoaa.

Kannattaa käyttää joustavaa köyttä, niin välttyy tuolta ongelmalta.
Sellainen pystyy absorboimaan veneen liike-energian vaikka 7 solmun ajelehtimis vauhdista helposti.

Jousto vähintään 42 % murtokuormaan asti. Kannattaa mitoittaa niin, että max jännitys = 20% murtolujuus, jolloin joustaa 12...13 %
http://www.yalecordage.com/pleasure-marine-ropes/anchoring-mooring-specialty/nylon-brait.html
Ja huomioida että käytössä oleva ankkuri pitää tuon mitoitukseen käytettävän voiman.

Muitakin tarkoitukseen soveltuvia toki löytyy esim tästä :
http://www.yalecordage.com/pleasure-marine-ropes/anchoring-mooring-specialty.html


"Käytännössä ketjussa on - ja on oltava- notkoa, jonka oikeneminen joustaa enemmän kuin nylonköysi. Jos veto on ylös ilman notkoa niin ankkuripelistä on lisättävä löysää."
Niin, eli kun köydellä riittää kovassakin tuulessa 1:8 scope, on ketjulla käytettävä jopa 1:20 scope, jolloin ankkuripaikalla voi loppua tila kesken, tai sitten veneessä ei vain ole niin paljon ketjua. Suomessa ankkuroidessa esim 4m syvyiseen veteen riittää siis periaatteessa 32m köyttä ulkona. Mutta pelkällä ketjulla 60 metriä on vielä liian vähän, sillä siinä ei vielä jousto silloin riitä, jolloin niitä nykäyksiä tulee.

12.5 % joustolla 32m köyttä joustaa 4 metriä. Silloin 20 kN max jännityksellä energiaa absorboituu ennestään löysään köyteen 40 kilojoulea. 8000 kg:n veneessä tuo tarkoittaa ajelehtimisvauhtia 3.1623 m/s eli 6.15 solmua.
Jos mennään köyden murtorajalle asti, niin voima olisi 100 kN, venymä 42% = 13.4 metriä ja energiaa absorboituisi yli 600 kJ. se vaatisi yli 23 solmun nopeutta.
Varmuusvaraa on niin paljon, että hieman ohuempikin köysi riittäisi. Jos laitetaan murtolujuudeltaan 50 kN köyttä, niin 20% jännityksellä max voima olisi 10 kN, jolloin ajelehtimis nopeus enintään 4.35 solmua. Peräsin sivuun lukittuna tuokaan ei ylity.

60 metriä ketjua, 20 N / metri veden alla, painaa 1200 N. Sen painopiste 4 metriä syvässä vedessä nousee suoristuessaan 2m pohjasta, jolloin sen potentiaali-energia on vaivaiset 2400 Joulea. Alussa tosin 4 metriä löysästä ketjustakin on irti samat 2m pohjasta, joten tuo laskelma pätee 64 metrin ketjulle 4m syvyisessä vedessä.
Tuo energiamäärä vastaa vain 1.5 solmun nopeutta samassa 8000 kilon veneessä.
Sen saman energian absorboi jo neljän metrin pätkä kyseistä 50 kN murtolujuudella olevaa köyttä 12.5 % venymällä ja 10 kN jännityksellä !

Ja tämä siis 64m ketjulla 4m syvässä vedessä, eli scope = 16
Ja tilaa tarvitaan tuplasti se mitä 32m köydellä.


Summa summarum, ketju ei jousta eikä kykene energiaa merkittäviä määriä absorboimaan, mutta köysi tekee sen helposti jopa lyhyellä pätkällä. Pitkäikäisyyden kannalta on kuitenkin syytä tehdä se hieman pitemmällä köydellä, sillä osa tuosta energiasta muuttuu köydessä lämmöksi, se kun ei ole ideaalinen jousi. Suurempi jousto myös mahdollistaa suuremmat veneen vauhdit ankkurissa nykiessä, jolloin veneen ja poikittain olevan peräsimen vastukset hukkaavat myös tuulesta temmattua energiaa tehokkaasti paikkoja rikkomatta, toisin kuin pelkkään ketjuun luottavien veneessä käy varsinkin matalassa vedessä lyhyellä scopella.

" Mittakaava kettingillä on esim. 5m joustoa puuskassa "
neljä metriä syvällä ankkuripaikalla edes kilometri ketjua ei jousta täysin löysästä suoristuessaan kuin vajaat 4 metriä.

"ei kymmeniä senttejä köyden venymistä."
Metrin pätkä ankkuriköyttä joustaa jo tuon verran. 50 metriä ankkuriköyttä joustaa jopa 20 metriä yhden kerran ennen murtumistaan.

Tällaistakin muuten tehdään :
http://www.yalecordage.com/pleasure-marine-ropes/anchoring-mooring-specialty/polydyne.html
14 millisellä murtolujuus 6800 kgf, murto jousto vähintään 15%
Työkuorma 1700 kgf, jolla joustaa 7.5 % ja absorboi energiaa 600 Joulea metriä kohden. Käy hyvin normaalille jalusvinssille, ja jopa itseskuuttaavan kitaan jos se on noin isolle halkaisjalle mitoitettu. Peräankkuriin voinee mitoittaa juuri sen verran ohuemmaksi että mahtuukin. Kun iskee ukkospuuska sivulta, niin köysi joustaa pari metriä lisää ja perä pääsee sen verran liikkumaan sivulle, että ankkuri vetää jo tuulenpuolellekin.
Ketju ei jousta, jolloin sen veto kasvaa kunnes ankkuri rekaa tai paikat hajoaa, sillä sen veto tulee edelleen taakse, ilman merkittävää poikittaiskomponenttia tuulenpuuskan voimia vastustamaan.

Lue lisää

lisätäänpä vielä, että jos suora ankkuri köysi venyy 32 metrisestä 34 metriseksi ankkurin ollessa 4 metrin syvyydessä, ja kiinnitys on kannessa metrin vesilinjan yläpuolella, niin perä pääsisi jo yli 11 metriä sivulle, ellei perä liikkuisi kääntyessään samalla myös eteenpäin keulakiinnityksen pakottamana. Tällöin ankkuriköydellä on jo aivan riittävä poikittais komponentti tasapainottamaan puuskan venettä sivulle työntävää voimaa. Tuossa tilanteessa köli ja peräsin vielä hidastavat veneen poikittaissuuntaan keräämää vauhtia, joten dynaaminen lisäkuormakin on vähäinen lisä staattiselle tuulikuormalle.

Esikiristetty peräankkuriketju ei jousta edes metriä, joten ankkuri rekaa tai paikat hajoavat.

Monet lehtien testit ovat osoittaneet, että CQR pitää vain yli 20 kiloisena, ja silloinkin selvästi moderneja huonommin. Pienessä mittakaavassa ne vaan ei kaivaudu kunnolla, kun auran kärkeen ei tule painoa nivelestä johtuen, kärki ei ole terävä, ja lisäksi CQR ankkuri ei itse hakeudu oikeaan tunkeutumisasentoon minkään painoisena kuin sattumalta.

Ei ole koskaan pitänyt kasvillisuuden peittämällä pohjalla ei tahdo tunkeutua savipohjaankaan. Ja muoto ei tietenkään pidä pikkukivien seassa muutenkaan, sillä kärki ei niiden välistä lähde kaivautumaan. Soraa ja moreenia saa siis myös välttää aiotulla ankkurointipaikalla. Mudassa taas pinta-ala ei riitä.

Mun Danforth on toiminut peräankkurina aina ja hyvin. Myös sivutuulessa sellaisissa oloissa että vieressä koko laituri lähti liikkeelle. Vaikeinta silloinkin oli saada ankkuri ylös, kun se oli kaivatunut todella syvään. Läheskään kaikki danforth-kopiot eivät toimi, koska lavat aukeavat vaihteleviin kulmiin, tämän ovat monet testit todenneet.