Kolmen itsellään toimeentulevan yliopiston yhteenliittäminen oli Suomen pahin korkeakoulukatastrofi. Hallinto on paisunut järkyttäviin mittasuhteisiin. Palveluorganisaatiota kasvatetaan koko ajan mutta mikään ei toimi. Kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä, kukaan ei tunne vastuuta.. Tavallinen opettaja tai tutkija ei tiedä, mitä tuo mammuttimainen palveluorganisaatio oikein tekee ja mihin siitä on hyötyä. Nokialta ja muista firmoista on rekrytoitu ihmisiä johtamaan jotain. Peräti kolmannes Aallon henkilökunnasta on jo muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilökuntaa. Kaikista saatavista ulkopuolisista tuloista 2/3, siis kaikista mm tutkimusrahoista, menee hallinnon ja laitosten ylläpitoon. Vuokrat ovat hirveät, korkeammat kuin yksityisillä markkinoilla. Budjettirahat eivät riitä kuin hädintuskin proffien palkkoihin. Tutkijat velvoiteaan pitämään luentoja, joista ei makseta palkkaa vaan he tekevät sen tutkimusten rahoittajien kuten Tekes, Akatemia, yrityiset yritykset jne, kustannuksella.
Aallon on lisäksi vallanut akkamafia, ylhäältä alas, itsestään liikaa luulevien ikääntyvien naisten porukka, jolla ei ole mitään yritysjohdolta vaadittavia ominaisuuksia.
Aallon on lisäksi vallanut akkamafia, ylhäältä alas, itsestään liikaa luulevien ikääntyvien naisten porukka, jolla ei ole mitään yritysjohdolta vaadittavia ominaisuuksia.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Valitettavaa mutta totta.
Menossa on yleinen ylimmän teknisen opetuksen alasajo. Rahoitusmalli, jossa opiskelijoiden saamat vuosittaiset opintopisteet ovat huomattavassa osassa yliopiston rahoituksessa vievät tietysti suuntaan, että yliopistot pudottavat vaikeat kurssit pois opinto-ohjelmasta ja lisäävät helppojen kurssien opintopistemääriä.
Näin lopputuloksena on insinöörejä, jotka nyhtävät kyllä kiivaaseen tahtiin opiskeluaikaisia opintopisteitä, mutta eivät käytännössä osaa mitään. Tällaisella insinöörikunnalla onkin sitten helppo viimeistellä suomalaisen vientiteollisuuden lopullinen alasajo.
Mutta onhan meillä onneksi petäjiä petun valmistusta varten. Ehkä tulevat kevytinsinöörit pystyvät kuitenkin suunnittelemaan toimivia pettupetkeleitä?
"yliopistot pudottavat vaikeat kurssit pois opinto-ohjelmasta ja lisäävät helppojen kurssien opintopistemääriä"
Tota, kursseja joissa on liian kova vaatimustaso on turha pitää ohjelmassa jos niihin ei tule opiskelijoita. Yleensähän se tarkoittaa sitä, että porukalla on liian heikko pohja, ja lähinnä kurssin vetäjien itsetunto kohenee opiskelijoiden kustannuksella. Silloin on tehtävä korjausliikkeitä, joilla saadaan opiskelijat mukaan opiskelemaan. Se ei suinkaan tarkoita välttämättä tason tiputusta, vaan välivaiheen opintojen lisäämistä. Noh, tuossa taas tulee opiskelijoiden (toisten) laiskuun ja toisten ajanpuute vastaan.
Mitä hyötyä on pitää "korkeatasoisia" kursseja jos niihin ei tule opiskelijoita tai suurin osa reputtaa? Onko silloin vikaa myös opetuksessa ja sen suunnittelussa?
Tämä siis yleisesti, koska Aalto-yliopisto ei ole tuttu.
Minä en oikein usko teoriaan, että Suomea vaivaa liiallisen korkea teknisen osaamisen taso, joka pitää koulutuksen tasoa alentamalla saada kohdalleen.
Ongelma tulee siitä, että teknillisiin yliopistoihin on sisäänottoa kasvatettaessa otettu opiskelemaan sellaisia, joilla ei oikeastaan ole opiskeluun kykyjä. Jos sisäänotot puolitettaisiin, niin opintojen keskeyttäminen olisi paljon vähäisempää, vaikka kurssien taso olisikin kohdallaan, puhumattakaan sitten seuraavasta osaamistason noususta.
Noin numeroleikkinä voi mainita, että Kiinassa on viisi suomellista Mensan rajan ylittäviä ihmisiä. Ilmeisesti heitä on kuudeskin suomellinen, kun kiinalaisten muita korkeampi keskimääräinen älykkyys lasketaan mukaan. Saa siinä teekkari Taavi Tavallinen turhaan yritää, kun kilpailijana on tällaisia ihmisiä.
Riippuu siitäkin, mitä pidät korkeatasoisena opetuksena. Monesti sellaiset, joilla on ennestään jo runsas osaaminen asiasta, kuvittelevat olevansa mensalaisia, vaikka joutuessaan tilanteeseen jossa mitataan kykyä kuormittavassa opiskelutilanteessa, ovat aivan yhtä heikoilla kuin ne, joita yleensä pitävät surkeuden perikuvina ja väärässä paikassa olevina henkilöinä.
Jostain syystä Suomessa pidetään sellaista opetusta korkeatasoisena joka edellyttää huomattavaa osaamista jo ennnestään ja ne joilla ei tätä osaamista ole, putoavat kelkasta. Tällöinhän on aivan valheellisesti esitetty, että opetus lähtee alkeista ja asian osaavat kohentavat itsetuntoaan perusteettomasti.
Eikös se juuri ole korkeaa tasoa, ettei lähdetä enää aivan perusteista liikkeelle? AMK:tahan nimenoman riivaa se, että ammattikoulutaustaisille joudutaan kertaamaan kaikki kerto- ja jakolaskuista lähtien.
On, mutta tarkoitankin sellaisia opppilaitoksia, jotka lupaavat esim. muuntokoulutusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ilman riittävää pohjaa olevat ovat heikoilla. Eli siis ne, jotka vaihtavat kokonaan koulutusohjelmaa.
En tarkoita tässä niitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole vähneet vaivaa opintojensa eteen ja sitten vain haukkuvat luennoitsijat paremman puutteessa. Lyhyt matikka on myös monelle ongelma.
Kuitenkin opetukselta pitäisi voida vaatia riittävää antia oman oppilaitoksen puolesta.
Kyllä minusta yliopistossa pitää pystyä omaksumaan suoraan yliopistotason asiaa, eikä esimerkiksi kerrata lukiosisältöjä. Diplomi-insinööritutkinnon sisältöä on jo tarpeeksi kutistettu, eikä siinä enää olisi varaa supistuksiin. Lisäksi jo jotakin osaavien on pitänyt jossakin elämänsä vaiheessa asiat opiskella. En oikein usko lysenkolaiseen hankittujen ominaisuuksien periytymiseen, jolloin diplomi-insinöörien lapset pääsisivät helposti läpi tekniikan opiskelusta myötäsyntyisten ominaisuuksiensa takia.
Koulutuksen tavoite on sittenkin se, että koulutetaan ihmisiä, jotka osaavat ammattiasioita mahdollisimman laajasti ja hyvin. Tätä varten on käytössä tietty opiskeluaika, joka pitäisi käyttää tehokkaasti. Jos tämä edellyttää tiettyä osaamisen lähtötasoa, niin tämä lähtötaso pitää opiskelijalta todella vaatia.
Koulutusohjelman vaihtajilta edellytetään yleensä tietty määrä ns. siltaopintoja, joilla on tarkoitus antaa peruseväät sille, että pystyy seuraamaan uuden opiskelualan koulutusta. Mikään ei tietenkään estä opiskelijaa omaehtoisesta, laajemmastakaan tiedonhankinnasta.
Tosin tiedän, etteivät oppilaitokset tosiasiassa pidä huolta siitä, että siltaopinnot aivan oikeasti suoritettaisiin ennen varsinaisia opintoja. Toisaalta kyllä ihmettelen näissä tapauksissa opiskelijoiden omaakin vastuuttomuutta.
Onko sinulla kenties omaa kokemusta asiasta, kun niin tunnut tietävän missä mennään?
Eihän lukiosisältöjen kertaaminen ole sinulta pois, vai onko? Onko niille pakko osallistua?
Millaisia muuten tuollaiset kurssit ovat, jotka mieletäsi ovat täysin väärin?
Eivät yliopistot järjestä pitkän päälle sellaisia opintojaksoja tai kursseja, joille ei ole tulijoita. Jos mainitsemiasi kursseja järjestetään, silloin niille on tarvetta, jotta yliopistolla riittää opiskelijoita.
Hiukan tuntuu, että kohdallasi puhuu pelkkä teoria vailla käytäntöä.
On, sieltä aidan toiselta puolelta.
Ei oo kyse lukioasiasta. Esim tuotantotalouden rahoituksen kurssin esitietovaatimukset vastaa arviolta 20 noppaa kauppiksella. Kurssissa vielä paljon kamaa päälle ja tulos 3 noppaa. JK ei käytännössä opeta vaan kertoo vaan kirjan nimen. Sitte kerran lasketaan koe, toiv pääsee läpi, mut mitään rutiinia asioiden hyödyntämiseen ei synny.
Yliopistoille yleisesti ehdotettiin mallia, jossa rahoituksesta suurempi osa perustuisi julkaistuihin artikkeleihin ja niiden suosioon. Mutta ei kelvannut, koska se muka suosisi englanninkielistä tutkimusta tjsp.
Pakko kyllä ihmetellä näitä kirjoittajia joiden mielestä taso on "nykyään" menossa alaspäin. Oletteko itse edes opiskelemassa vai vain kateellisia teitä fiksummille nuorille? Yliopistossa kurssin läpi pääsy vaatii tyypillisesti ainakin 45% pisteistä ja se ei tosiaankaan ole mitään helppoa lukioon verrattuna. Ei tuosta rajasta pahemmin jousteta ja kurssien sisällöt huomattavasti vaativempia kuin lukiossa (toisin kuin esim. jenkkiyliopistoissa, joissa ensimmäinen vuosi opetellaan vielä derivointia ). Ei Suomalaisilla yliopistoilla mitään hävettävää ole.
Opiskelijat kiljuisivat varmaan riemusta opettaessaan itseään, kun henkilökunta värkkäisi niitä artikkeleitaan. Molempiin ei suomalaisella opiskelija-opettajasuhteella pystytä.
Minulla nyt sattuu oleman varsin pitkäaikainen ja kohtalaisen syvällinenkin näkemys vaatimusten sekä opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä yliopistoissa. Opiskellutkin olen aikoinani aivan tarpeeksi, ja derivoida osaan vieläkin ainakin omiksi tarpeiksi, muutaman vuosikymmenen jälkeen opinnoista.
Ei meillä tietenkään ole mitään häpeämistä, varsinkaan jos otetaan huomioon tuo mainitsemani surkea opiskelija-opettajasuhde, joka on mennyt koko ajan yhä heikommaksi. Jos oikein häijysti sanoisi, tulos on suorastaan loistava, kun ottaa huomioon opiskelija-aineksen ja käytössä olevat resurssit.
Vai pitkä kokemus. Ja kuinkas paljon sinulla on ikää? 19 vuotta?
"Jos oikein häijysti sanoisi, tulos on suorastaan loistava, kun ottaa huomioon opiskelija-aineksen ja käytössä olevat resurssit. "
Juuri näin. Vaikka tilanne ei aikaisemminkaan ehkä ole ollut kovin häävi, niin kyllä nykyisin huomio kiinittyy siihen, kuinka huonoa opiskelija-aineksesta yritetään koulutta akateemisiin tutkintoihin. Onhan joukossa tosin edelleenkin hyvää ainesta ja tietysti myös huippuja, mutta nykyisin mukana on suuri osa sellaista opiskelija-ainesta, joka ei perinteisistä tutkinnoista olisi voinut selvitä ja joiden koulutukseen yliopisto ei tuntuisi olevan oikea paikka.
Aalto-yliopistossa työskentelee Wikipedian mukaan 4317 henkilöä. Suurin piirtein saman verran kuin Elisalla tai Oriola-KD:llä.
Keskeisimmät Aalto-yliopiston henkilöstöryhmät (professorit, tutkijat, opettajat, assistentit..) kykenevät itseohjautuvaan työhön. Jokainen - tai jokaisen lähiesimies - tietää paikkansa ja tavoitteensa, ilman että se täytyy heille erikseen kertoa ja johtaa. Työsuhteet lienevät tyypillisesti pitkiä määräaikaisputkia.
Elisan tai Oriola-KD:n kokoisen firman HR-osasto on ehkä viiden hengen laajuinen. Viestinnässä saattaa työskennellä pari-kolme työntekijää. Sisäisessä IT:ssä 10-50, riippuen toimialan tietointensiivisyydestä ja ulkoistuksista.
Miten Aallossa voi olla niin k ä s i t t ä m ä t t ö m ä n paljon hallintohenkilökuntaa. Yliopiston näkökulmasta hallintohenkilökunta on kuollutta painoa. Hankerahaa ruinaavat professorit maksavat hallintohenkilökunnan palkat "sivukuluina".
Mikä on pöhöttyneen hallintohenkilökuntaorganisaation todellinen arvo?
Raha tulee alhaalta päin mutta hirvittävän suuruisen byrokratian suoltama paska valuu alaspäin. Mikään ei enää toimi ja silloin lisätään byrokraatteja ratkaisemaan ongelmia.
että tuo hajoaa itsestään jo parin vuoden sisällä,
sitä huudetaan kurkku suorana, mutta onko yhtään opiskelijaa tai tutkijaa tullut arvostetuista länsimaisista yliopistoista. Tuskin, kehitysmaista sitäkin enemmän. Silläkö tehdään huippututkimusta?
Nythän pitää uusia opiskelijoita opettaa jo kohta lukemaan ja kirjoittamaan, savumerkit ja luolapiirrokset ei opinnoissa enää riitä.
Kyllä se siitä murenee pikku hiljaa. Kulut kasvaa ja tulot vähenee, ei hyvä yhtälö.
Tänään taas yksi askel kohti loppua. Tärkeintä, että hallinto voi hyvin ja saa rahaa kasvaviin kuluihinsa.
http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2013-03-08-002/?utm_source=is&utm_medium=boksi&utm_content=keskustelut&utm_campaign=is-boksi
KAIKKI PK-SEUDUN YLIOPISTOT PITÄIS YHDISTÄÄ
IHME PELLEILYÄ ETTÄ PITÄÄ OLLA MONTA ERI YLIOPISTOA MUUTAMAN KILOMETRIN ETÄISYYDELLÄ TOISISTAAN JOS KERTA ESIM. KUOPIO JA JOENSUU VOI OLLA SULASSA SOVUSSA SAMAA YLIOPISTOA
SAMA KOSKEE TAMPERETTA, MIKSI PITÄÄ OLLA KAKSI ERILLISTÄ YLIOPISTOA??? OULUSSAKIN TEKNIIKKA JA MUUT SAMASSA YLIOPISTOSSA
Tampereesta voisin sanoa sen verran, että teknillistä yliopistoa ja tavallista yliopistoa ei ainakaan TTY:läiset halua yhdistää. Hyvä niin. TTY on maineeltaankin ihan eri luokkaa kuin vasemmistotaustainen Tampereen yliopisto. TTY saa myös huomattavasti enemmän yksityistä rahaa, jota ei todellakaan haluta jaella sosiologeille ja sukupuolentutkijoille.
se nyt on se ja sama että mitä joku haluaa, ihan valtiotasolla kannattaisi miettiä että mikä on fiksua
Itse Aallossa TKK:lla opiskelevana voin sanoa, että opetuksen taso on huono. Itse kirjoitin laudaturin matikasta, mutta silti opetusta on vaikeaa seurata. Ei ole kyse lukioasian kertaamisesta. Opinnot edellyttää hyvin itsenäistä luonnetta sillä koulu tuntuu osan kurssien osalta kirjekurssilta. Vastaus avunpyymtöihin saattaa jopa olla kehotus googlata. Paska lafka ja huono valinta, mut täytyy lusia läpi, että paperit saa
Samoja kokemuksia.
Innovaatiopaskaa, pastellinvärejä, designea ja muuta hörhöilyä kyllä riittää, mutta peruskurssien opetus on paikoin jopa kuvottavan heikkoa.
Opetuksen "alasajosta" valittavat vanhat jäärät, jotka kaipaavat 50-lukua. Jos Aalto on jotain hyvää saanut aikaan niin se on opetuksen siirtäminen 2000-luvulle ja epäpätevien tai eläkeikää odottelevien ammattiopettajien osuuden väheneminen. Enää ei luentoja ole mahdollista pitää 10 tai 20 vuotta vanhoista kelmuista, ja uusille proffille hyvä opetus on perusedellytys uralla etenemiseen. Aalto tai ei Aaltoa, mikä tahansa uudistuminen on opetukselle parempi kuin menneisyyteen jämähtäminen. Uudet opiskelijat pitävät nykytilaa itsestäänselvyytenä niin, ettei tapahtunutta muutosta edes huomata.
"... ja uusille proffille hyvä opetus on perusedellytys uralla etenemiseen."
Jos tämä on totta edes Aallon osalta, niin sittenhän asiat ovat hyvin.
Itse opiskelin LUT:issa kymmeniä vuosia sitten ja ainakin silloin siellä opetuksen taso oli monien kurssien osalta suorastaan pöyristyttävän ala-arvoista. Surkeimmat luennot olivat nimenomaan teknisten aineiden, erityisesti energiatekniikan ja siellä mm. sähkötekniikan puolella.... Perusopinnoissa fysiikan ja matematiikan osalta luentojen pitäjät olivat sentään suurinpiirtein täyspäisiä ja pystyivät hoitamaan työnsä hyvinkin - eivät kuitenkaan kaikki, joten myös peruskurssien opetusjärjestelyt sisälsivät jälkikäteen arvioituna uskomattomia "ilmiöitä".
Jos satsattaisiinkin opetukseen ja tutkimukseen mutta kun sen sijaan rakennetaan puutarhoja, suunnitellaan kampuksia ja puuhamaita
Onhan täällä yksi joka tietää, miten mimulimummelit bandalissimuksina hallinnon rahoitusta pyörittää.
Aalto yliopisto pitäisi räjäyttää ennen kuin siitå tulee neljässadas kanasaivälisissä vertailuissa.
Onko muuten edelleen yhtä huonolla tasolla opetuksen laatu kuin oli noin 5 v sitten? Mitä mieltä nykyiset opiskelijat?
Voin kertoa, että Aallon opetuksen taso on edelleenkin surkeaa...
Vieläkin surkea opetus. Sleep
Se on katsos ollut jo vuosikymmeniä ajankuva ja vallitseva eetos, että keskittäminen on onnen ja autuuden tuova ratkaisu kaikkeen.
Teknisten alojen ei ainakaan kannata taiteita pitää laitoksessa,
mutta lopettaa.
Kun tahdotaan säästää rahaa, niin taide on hyvä kohde.
Tekniikan opiskelu paranee kun ei ole saanut taideopetusta ajoissa.
IHAN KYLMÄT AALLOT KULKEVAT SELKÄÄ PITKIN
------------------------------
Kukaan ei mieti, että Teknologian Aallossa luodaan UFO alieneitä, koska heitä ei ole olemassa.
Työtön ei voi pyrkiä Aaltoon, koska silloin ei ole työttömiä.
Mutta kuka nuori tahtoo valita työttömyyden polkua?
Mitä mieltä on Aalto yliopisto?
Ihan toimistossa istuminen koko päivän kuulostaa mahdottomalta.
Jos minulla olisi iso talo, niin en vain suoriutuisi autolla ajamisesta joka päivä töihin, IT firmaan, jossa ei ole mitään normaalia.
Sen ymmärsin.
Puvussa kulkeminen joka päivää on mahdotonta, pukea joka päivää puku ja solmio!
Paljon asioita, jotka eivät edes kuulu siihen ammattitietoon ja taitoon, mutta toissijaisiin asioihin.
..ja jos minulla olisi iso talo, kallis auto ja IT työpaikka lasin ja metallin taloissa, niin en suoriutuisi vaimosta kotona, koska ei olisi mitään sanoa, koska elämä tuntuisi tekopyhältä, se naisten sielumaisema suhteessa IT työhön ja isoon taloon ja kalliiseen autoon.
Sellaiset asiat tyhmettävät naisia ja samassa itseään, eikä suhteesta tulisi mitään hyvää.
Haastattelin eilen Designe nuorta ja hän kertoo pitkän taiteen ylistyksen jälkeen sen, että hänellä on epilepsia.
Hänellä - ja hän on opiskeluvaiheessa, mutta tekee jotakin työtäkin, tapoja, mitä hän ei tee tai tekee, jotta pystyisi katsomaan tietokonetta.
Yksi tunti ennen kuin ottaa epilepsia lääkkeitä, hän lopettaa tietokoneeseen katsomista.
Ennen toisia tapahtumia hän kanssa vähentää katselua..
Tästä ymmärsin, että sama ongelma on isolla joukolla ihmisiä, mutta siitä ei tehdä ongelman, vaikka se estää työn tekoa.
Tietokone ja terveys aihe kiinnostaa.
TODELLISET LUVUT JA FAKTAT!
Kyvyttömyyttä voi olla luultua enemmän.
Todettiin, että Milleniaanit ovat syntyneitä tietokoneiden äärellä,
niin heidän suhteensa koneisin on erilainen.
Kuinka erilainen?
Kuka se epänormaali runkkaaja opettaja siellä oli, aaltoyliopiston dekaani puolusteli runkkaaja opettajaa, mutta oppilaat ei katsonut hyvällä asiaa. verorahoille parempaa käyttöä ja runkkaaja opettajalle potkut.