Uppoaminen peräsimen vaurion takia

tumpelotumppi

Katsoin aiemmista keskusteluista videon jossa Sweden Yacht 45 upposi ARC:ssa peräsinvaurion takia.
Vene Maksaisi varmaan uutena 500t ja valtamerikelpoinen. Onko tosiaan niin että A luokkaan hyväksytty vene uppoaa jos siitä tippuu peräsin, vai repikö peräsinakseli pohjaan reijän?

Omassa veneessäni peräsinakselin ympärille laminoitu lasikuituklöntti joka tulee reippaasti vesilinjan yläpuolelle ja sen edessä vielä laipio joka estää veden tulon.

14

529

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tukkikonttivalas

      Vedenpitävät laipiot veneen sisällä eivät kuulu CE-luokituksen vaatimuksiin. Valtameriveneessä ne on kuitenkin erittäin hyvät olla sekä keulassa että perässä.

      Kyseistä tapausta en tiedä sen tarkemmin, mutta peräsinakseli voi tosiaan repeytyä irti ja rikkoa rungon tai irrota kokonaan. Merellä voi törmätä valaaseen tai konttiin tai vaikka uppotukkiin ja jos sellainen osuu peräsimeen, niin silloin on vakava vaurio lähellä.

    • sy Snoopy

      ARCissa vuosia sitten katkesi Hunterista lasikuituinen peräsinakseli. Venettä yritettiin miehissä ohjata eri kostein, mutta lopulta vakuutusyhtiö antoi luvan jättää vene ja se taidettiin upottaai Atlantilla.. Kotisivut www.snoopy.fi

    • FF 27 Charlotta

      Näitä peräsivaurioita näyttää palstan mukaan tapahtuvan jonkin verran. Plokit irtoaa etc.. Millaisia testejä purjeveneille ylipäätään tehdään, ennen kuin niitä saa kuluttajille myydä? Onko ulkopuolisia luokituslaitoksia?

    • seppomartti

      ARC2012:ssa peräsin- ja ohjausvaurioira oli lukuisia, ehkä kymmenkunta. Nykyveneen heikoimpia kohtia ovat peräsin, vaijeriohjaus ja autopilotit. Valaaseen tai konttiin törmääminen on harvoin peräsinvauriossa todellinen syy koska isku osuisi keulaan ja köliin. Tarjosin sähköpostilla s/y Modus Vivendille apua kun peräsimen pudotessa oli syntynyt vuoto. Ilmeisesti peräsinakseli oli katkennut alalaakerin ja kvadrantin välistä. Akselin tynkä sitten ruhjoo vesitiiviin putken tai alalaakerin ympäristön. Saivat itse tukituksi vuodon ja selvisivät.

      • tukkikonttivalas

        Uppotukin osumisesta suoraan peräsimeen on dokumentoituja tapauksia. Itse tiedän pari. Molemmat Ovneja, joten vahingot jäivät pieniksi.

        Muistan lukeneeni myös jonkun suunnittelijan tai vastaan tekemän analyysin peräsimeen kohdistuvista voimista kun vene surffaa isolla allolla. Siinä tarjottiin vaihtoehtoista selitystä peräsimen katkeamiselle ilman vene törmää mihinkään ja syynä oli nimen omaan surffin aikana peräsimeen kohdistuvat voimat. Yritin etsiä artikkelia tähän viitteeksi, mutta en enää löytänyt sitä.


    • seppomartti

      Uppotukki oli Suomen vesillä aika tavallinen menneinä vuosikymmeninä. Välimerellä ja Atlantilla en ole nähnyt ensimmäistäkään. Se ei tarkoita, etteikä niitä jossain maaailmalla voisi olla mutta eipä näillä vesialueilla näy laivojen lastinakaan tukkeja. Muuta roinaa kelluu kylläkin liian paljon.
      Mitenkäs Ovnien alumiiniperäsimien kävi? Kippasivatko vaurioitumatta vai repesikö alumiini?
      Myötäaaltoon kovaa ajettaessa peräsimet ja ohjausmekanismit ovat kovilla ja varmasti kovemmilla kuin kryssiessä.Joku eksakti tieto olisi ihan mielenkiintoista lukea jos semmoista löytyy.

      • 17+7

        Myötätuulibroachissa ratti ei välttämättä käänny tappiin edes isolla haukkarilla. Päinvastoin mentäessä vene broachaa ja voi ohjata sormivoimin.

        Heijastelee kuormaa peräsinlavassa aika hyvin - kaikki jaarittaa aina kölistä ja kölipulteista mutta perasinrakenne olisi mielestäni se kohta johon pitäisi kiinnittää huomio.


      • tukkikonttivalas

        Noista Ovnien peräsinvaurioista oli täällä maininta vuosi sitten. Yhdeltä vääntyi peräsinakseli, mutta matka jatkui. Toiselle ei käynyt kuinkaan.
        http://keskustelu.suomi24.fi/node/10461157#comment-53883961

        Samassa keskustelussa on näköjään pari muutaki casea.

        Peräsimeen kohdistuvista voimista jouduin googlailemaan harvinaisen pitkään, mutta uskoisin löytäneeni oikean sivun. Tämä ensimmäinen on se mitä hain, mutta teksti oli vähän yleisempää kuin mitä muistelin.
        http://www.books-for-sail.com/boat-design-and-theory/18-rudder-failure-why-it-happens.html

        Edellistä etsiessäni löysin myös Paul H. Millerin PDF:n aiheesta "Dynamic Lift Coefficients for Spade Rudders on Yachts", jossa tutkitaan samoja voimia.
        http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=ADA542380


      • Kunnon tuenta
        17+7 kirjoitti:

        Myötätuulibroachissa ratti ei välttämättä käänny tappiin edes isolla haukkarilla. Päinvastoin mentäessä vene broachaa ja voi ohjata sormivoimin.

        Heijastelee kuormaa peräsinlavassa aika hyvin - kaikki jaarittaa aina kölistä ja kölipulteista mutta perasinrakenne olisi mielestäni se kohta johon pitäisi kiinnittää huomio.

        Lapioperäsimessä erityisesti rakenteen on oltava todella järeä. Ylä- ja alalaakerin lisäksi on hyvä olla erillinen tukirakenne, joka ottaa osan kuormasta. Liian yleinen on nykyään pelkkä pohjaan laminoitu putki, jossa laakerit ovat. Jos sellainen repeytyy irti pohjasta, vuoto voi olla suuri ja erittäin hankala tukkia. Olen nähnyt mielenkiintoisen peräsinakselin tuennan lapioperäsimelle mm. eräässä Sirena Pedrick 40:ssä. Siinä akseli oli tuettu paksuun metallikehikkoon upotetulla tukilaakerilla. Itse kehikko oli kiinnitetty pulteilla kahteen poikittaislaipioon. Näytti aika pomminkestävältä.


      • Seppomartti
        Kunnon tuenta kirjoitti:

        Lapioperäsimessä erityisesti rakenteen on oltava todella järeä. Ylä- ja alalaakerin lisäksi on hyvä olla erillinen tukirakenne, joka ottaa osan kuormasta. Liian yleinen on nykyään pelkkä pohjaan laminoitu putki, jossa laakerit ovat. Jos sellainen repeytyy irti pohjasta, vuoto voi olla suuri ja erittäin hankala tukkia. Olen nähnyt mielenkiintoisen peräsinakselin tuennan lapioperäsimelle mm. eräässä Sirena Pedrick 40:ssä. Siinä akseli oli tuettu paksuun metallikehikkoon upotetulla tukilaakerilla. Itse kehikko oli kiinnitetty pulteilla kahteen poikittaislaipioon. Näytti aika pomminkestävältä.

        Vaikka peräsimen alalaakeri ja putki olisivat kuinka hyvin laminoidut pohjaan niin se ei poista repeämisen vaaraa mikäli peräsinakseli katkeaa laakerin yläpuolelta esim. metallin väsymisen vuoksi. Uppoavan veneen jättämisen ymmärtää mutta raporteissa jotkut veneet on hylätty vain peräsimen menettämisen jälkeen. Outoa.


      • Pallonkiertoon
        Kunnon tuenta kirjoitti:

        Lapioperäsimessä erityisesti rakenteen on oltava todella järeä. Ylä- ja alalaakerin lisäksi on hyvä olla erillinen tukirakenne, joka ottaa osan kuormasta. Liian yleinen on nykyään pelkkä pohjaan laminoitu putki, jossa laakerit ovat. Jos sellainen repeytyy irti pohjasta, vuoto voi olla suuri ja erittäin hankala tukkia. Olen nähnyt mielenkiintoisen peräsinakselin tuennan lapioperäsimelle mm. eräässä Sirena Pedrick 40:ssä. Siinä akseli oli tuettu paksuun metallikehikkoon upotetulla tukilaakerilla. Itse kehikko oli kiinnitetty pulteilla kahteen poikittaislaipioon. Näytti aika pomminkestävältä.

        Pedrick taitaa olla enempi pallonkiertoon tehty. Normaalikäytössä tuollainen rakenne on ehkä turhan järeä?


      • Aki_
        Pallonkiertoon kirjoitti:

        Pedrick taitaa olla enempi pallonkiertoon tehty. Normaalikäytössä tuollainen rakenne on ehkä turhan järeä?

        Millä tavalla liian järeä? Tietysti jos kustannuksia syntyy liikaa niin sitten.


      • Pallonkiertoon
        Aki_ kirjoitti:

        Millä tavalla liian järeä? Tietysti jos kustannuksia syntyy liikaa niin sitten.

        Turhan järeällä tarkoitin sitä, että valmistajien ei yleensä kannata rakentaa veneitä tuolla lailla kuin esim. tuo Pedrick. Siinähän myös rungon palkisto, heloitukset ym. ovat aika lailla ylimitoitettua kaliiperia saaristo/rannikkokäyttöön. Valtamerillä tuskin haittaavat, päinvastoin.


      • Rakentelemaan
        Seppomartti kirjoitti:

        Vaikka peräsimen alalaakeri ja putki olisivat kuinka hyvin laminoidut pohjaan niin se ei poista repeämisen vaaraa mikäli peräsinakseli katkeaa laakerin yläpuolelta esim. metallin väsymisen vuoksi. Uppoavan veneen jättämisen ymmärtää mutta raporteissa jotkut veneet on hylätty vain peräsimen menettämisen jälkeen. Outoa.

        Näin on. Kyllä isommassa veneessä aina sen verran rakennustarpeita on, että jonkinlaisen ohjauslavan saa tehtyä, jos peräsin hajoaa. Luulisi, että parin oven tai turkkilevyn tuhoaminen olisi pikkujuttu vneen menettämiseen verrattuna.

        Mitäköhän vakuutusyhtiö sanoo veneen hylkäämisestä peräsinvaurion takia, jos uppoamisvaaraa ei ole?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hyvää rikkaiden hyysääminen Suomelle tuonut?

      Minäpä vastaan: ei yhtikäs mitään, vaan pelkkää vahinkoa. Demareiden ansiosta Suomen valtio oli käytännössä vielä 1980-
      Maailman menoa
      23
      7415
    2. Grahn-Laasonen: "Kansalainen joutuu pettymään, jos demareita äänestää"

      Ministeri viittaa tuoreeseen Helsingin Sanomien juttuun, jossa demarijohtajan keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi esite
      Maailman menoa
      98
      6076
    3. Tytti Tuppurainen häpäisi Suomen epäisänmaallisella lausunnollaan USA:n ulkoministerille Rubiolle.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011816267.html Miksi Tytti Tuppurainen päästetään antamaan typeriä lausuntoja noin
      Maailman menoa
      114
      4133
    4. Mitä haluaisit sanoa tänään hänelle?

      Rakastamallesi ihmiselle.
      Ikävä
      155
      4124
    5. Pystyisitkö olla

      Kanssani kaiken sotkun jälkeen? Ainakaan tunteet ei ole loppuneet
      Ikävä
      163
      1881
    6. Paras muistosi

      kaivatustasi?
      Ikävä
      61
      1738
    7. Miksi miehen on hankala ymmärtää

      Että hänen on tehtävä aloite. Niin sen kuuluu mennä luonnollisesti.
      Ikävä
      132
      1618
    8. Hei kuule nainen

      Seuraavan kerran kun nähdään, puhu minulle jooko! Näin toivoo mies
      Ikävä
      38
      1438
    9. Mitä sä musta oikein haluat?!

      Anna olla jo.
      Ikävä
      28
      1399
    10. Mitä puuhailet nyt ystävänpäivänä

      nainen, kun et ole mun kanssa?
      Ikävä
      45
      1394
    Aihe