Eihellin laturi

yksjukkis

mistähän sais KP20A 600V ? verkkokaupat tarjoaa 12A tyristoria, joku BT152-600R
ampeerit ja voltit ovat samat mutta liipaisu on 12v se on akkulaturissa liian suuri, muistaakseni tuo on 7v luokkaa, Kp:lle on hankala löytää datasivuja edes, mutta tarviis olla tyristori 20A 600v ja liipaisu himpun alle 7v.

27

1676

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Väärinkäsitys
      • Käy sanoi kelloseppä

        Eli jos ei vielä tullut selväksi, niin BT152-600R käy sen entisen tilalle.


    • Nietu

      Ei sellaista tyristoria olekaan, missä triggausjännite olisi 7V. Tyypillisesti se on 0,5V tietämissä. Max n. 1,5V. Eli varmaan puhut Conditions-otsakkeen alla olevasta luvusta.

    • yksjukkis

      jeps kiitos autoi kun laiton lasit päähän, noita saa, mutta mutteriviritteisiä ei tunnu löytyvän mutta eipä tuo haitaa. En ole jukka1, olen eläkeellä oleva vanha ukkeli ja räpellän joskus eletroniikan kanssa.

    • yksjukkis

      Juu löysin saman, mutta 40e laturiin pikkasen hintava osa ja vähän järeempi. Mikähän vika näihin tulee, siis käyttäjävika varmaan, johdot väärinpäin, oikosulku tai akun jännite on liian suuri siis 24v. Tän tyristorin pitäs kyllä kestää moiset kolhut, ja tuskin se lämpii liikaa. Olen ennenkin näitä käyttänyt ja vaihtanut, romiksesta löytyneistä tyristoreista, nyt taas ei ole löytynyt tarpeeksi isoja.

      • Jäänyt nurkkiin...

        Minulla on parikymmentä kiloa tyristoreja 380 V 160 A. Aitoa neuvostoatomivoimalalaatua. Olisiko riittävän järeitä sinulle?


    • yksjukkis
      • PulttiBoys

        Menekö siitä muutakin, kuin tuo tyristori? Ja millä tavalla tyristori rikkoontuu. Oikosulku, vai ei liipaistu enää.

        Äkkisestään, kun katselin sitä kytkistä, niin tyristori liipaistuu, vaikka sohaisisi ulostulokaapelit oikosulkuun. Suojana vain 30A sulake, jonka paloaikana tyristori ehtii vioittua. Eli taitaa olla hieman huonosti suunniteltu.


      • PulttiBoys
        PulttiBoys kirjoitti:

        Menekö siitä muutakin, kuin tuo tyristori? Ja millä tavalla tyristori rikkoontuu. Oikosulku, vai ei liipaistu enää.

        Äkkisestään, kun katselin sitä kytkistä, niin tyristori liipaistuu, vaikka sohaisisi ulostulokaapelit oikosulkuun. Suojana vain 30A sulake, jonka paloaikana tyristori ehtii vioittua. Eli taitaa olla hieman huonosti suunniteltu.

        Helppo suoja sekä oikosulkua, että väärinpäin kytkemistä vastaan on halpa 20A autorele. (ehkä noin 5€?) Releen kärjet plussa ulostuloon kytkennän ja pluskaapelin väliin. Diodi 1N4001 vetokäämiin akun puolelle, että vetää vain, kun kytketty oikeinpäin.

        Silloin tietysti ei ihan tyhjään akkuun käynnisty, mutta vois tehdä niin, että releen kärjet voi ohittaa painonapin ja vaikka ajovalolapun sarjakytkennällä. Hetkisen kun painaa nappia, niin lataus jää päälle.


      • Hyvä suoja.
        PulttiBoys kirjoitti:

        Helppo suoja sekä oikosulkua, että väärinpäin kytkemistä vastaan on halpa 20A autorele. (ehkä noin 5€?) Releen kärjet plussa ulostuloon kytkennän ja pluskaapelin väliin. Diodi 1N4001 vetokäämiin akun puolelle, että vetää vain, kun kytketty oikeinpäin.

        Silloin tietysti ei ihan tyhjään akkuun käynnisty, mutta vois tehdä niin, että releen kärjet voi ohittaa painonapin ja vaikka ajovalolapun sarjakytkennällä. Hetkisen kun painaa nappia, niin lataus jää päälle.

        Ei sen varaajan kuulukkaan lähteä päälle jos kytketään syväpurettuun akkuun. Tälläinen suojaus on kaikissa trukki / työkonevaraajissa, estetään varaajan rikkoutuminen mikäli akku on sökö / oikkarissa.


    • yksjukkis

      Ennenvanhaan oli vain muuntaja ja diodi, sekä kaapelit, jos et tietänyt missä järjestyksessä laitetaan virta päälle ja hauenleuat akkuun, saattoi akku räjähtää tai akkulaturi alkoi savuamaan. Sanottiin, että vain puolisuuntaus irroittaa kamaa akun kennoista paremmin kuin vakaa virta, en tiedä oliko noin vai ei. Sitten piti itse seurata milloin akku oli latinkissa, nyt on tyristori, joka estää käyttäjävirheet, mutta siinäkin pikkasen suunnittelua, eittei oikarissa mee tyristori pilalle.
      Tuossa kytkinkaavassa on pikku puute: 20A sulake on tasurin ja diodisillan välissä.
      Tein viimetalvena teholaturin, romiksesta rengassydänmuuntaja, toisio pois ja 2,5 kuparista pujotelmalla uusi toisio, säätö oli pirun tarkka ja 0,5 kierroksesta kiinni, sitten pultattavia diodeja, ja suurempi kuin peukalo, romiksesta tyristori, sitten jännejaolla liipaisu ja lopuksi trimmeri lakalla kiinni. Automaattisulke ja aikamoiset hauenleuat ja 6mm johtimet. Sillä saa melkein vehkeen kuin vehkeen käymään, jos ei ole pakkaskelit. Laiton halvat taulumittarit, ne eivät kestäneet ulkokäyttöä, nyt pitäs laittaa digimittarit.

    • Ein Hell

      Minulla on samanlainen mutta 10 A:n laturi. Voisiko olettaa, että sen kytkentäkaavio on samanlainen?

      • Hell Sten

        Ilmeisesti sama kytkentä, ainakin tuon ketjun aloittajan mielestä. Tyristorin tyyppi voi olla eri.

        Tein modifikaatiopiirroksen ylivirta-/ oikosulkusuojaukselle:
        http://aijaa.com/AaneBh
        Rr mitoitetaan siten, että tuo lisätty transistori aukeaa ja vetää liipaisutransistorin kannan "maihin". Eli vastuksen koko on 30 milliohmin luokkaa. Kokeiltava sopiva koko pätkimällä ylipitkää lankaa. Esim. sopivan mittainen kuparilankakin käy.


      • Lisäys
        Hell Sten kirjoitti:

        Ilmeisesti sama kytkentä, ainakin tuon ketjun aloittajan mielestä. Tyristorin tyyppi voi olla eri.

        Tein modifikaatiopiirroksen ylivirta-/ oikosulkusuojaukselle:
        http://aijaa.com/AaneBh
        Rr mitoitetaan siten, että tuo lisätty transistori aukeaa ja vetää liipaisutransistorin kannan "maihin". Eli vastuksen koko on 30 milliohmin luokkaa. Kokeiltava sopiva koko pätkimällä ylipitkää lankaa. Esim. sopivan mittainen kuparilankakin käy.

        Jotta kytkentä toimisi toivotunlaisesti, niin lisätyn virtarajoitustransistorin kollektorin ja emitterin väliin noin 10 - 22uF kondensaattori. Tämä sen takia, koska tyristorin ohjaustransistorille tulee siniaallon positiivisia puolikkaita, niin sopivalla aikavakiolla tasoitetaan tuon ohjaintransistorin kannan jännitettä, jotta suojaus toimisi toivotunlaisesti.

        En viitsi piirtää uudestaan, mutta jokainen kai tajuaa elkon tarkoituksen ja kytkentäpaikan.


      • Hell Sten
        Lisäys kirjoitti:

        Jotta kytkentä toimisi toivotunlaisesti, niin lisätyn virtarajoitustransistorin kollektorin ja emitterin väliin noin 10 - 22uF kondensaattori. Tämä sen takia, koska tyristorin ohjaustransistorille tulee siniaallon positiivisia puolikkaita, niin sopivalla aikavakiolla tasoitetaan tuon ohjaintransistorin kannan jännitettä, jotta suojaus toimisi toivotunlaisesti.

        En viitsi piirtää uudestaan, mutta jokainen kai tajuaa elkon tarkoituksen ja kytkentäpaikan.

        Sittenkin piirsin vielä tuon elkolisäyksen, joka tekee noin 20millisek. aikavakion.

        http://aijaa.com/OT5m20


      • Yksi vaan.
        Lisäys kirjoitti:

        Jotta kytkentä toimisi toivotunlaisesti, niin lisätyn virtarajoitustransistorin kollektorin ja emitterin väliin noin 10 - 22uF kondensaattori. Tämä sen takia, koska tyristorin ohjaustransistorille tulee siniaallon positiivisia puolikkaita, niin sopivalla aikavakiolla tasoitetaan tuon ohjaintransistorin kannan jännitettä, jotta suojaus toimisi toivotunlaisesti.

        En viitsi piirtää uudestaan, mutta jokainen kai tajuaa elkon tarkoituksen ja kytkentäpaikan.

        Tuosta virtarajoituskytkennästä puuttuu ylivirtatransistorin kannan suojavastus kannan ja rajoitusvastuksen väliin,kun suuri ylivirta syntyy niin virta pääsee tuhoamaan transistorin.Siis 22 --100ohmin vastus niin ei pääserikkomaan.
        Vastus ei vaikuta virtasäätöön eikä rajoitusarvoon.


    • yksjukkis

      Olet keksinyt helpon suojan tyristorille, kun tän vanhan pitäs kans estää liipaisuvirta tyristorille, mutta liian hitaasti vasta kun sulake menee, silloin on myöhäistä ja tyristori on lähes jokaisessa Enhellin laturissa lähes oikkarissa, kaikki jalat samaa puuta. Olipa hyvä, että puolivahingossa lukuvirheen takia laiton tänne kyselyn ja pitää modata vaikka noin. En tiedä miten jännitesyötöön lisätty 20A sulake, joka on varmaan jälkeenpäin lisätty, kerkii estämään liipaisuvirran tulon sieltäpäin.
      Tuolla edellä joku kysy onko kytkinkaava sama, jos on sininen loota, niin varmaan, josain malleissa on lisää mittareita, mutta peruskaava näyttäs olevan tää melko yksinkertainen, no komparaattori-hirviötä on ja niillä saa kaikki suojat pelaamaan, vaan tulevat vaikeimmiksi valmistaa ja korjata. Eli jos tasurille tulee vaihtojännite ja sieltä tasajännite, tyristori irti ja mitattava vaikka vastusmittarilla, onko kunnossa vai ei, jos on kunnossa niin tarkistetava tuo pikkulevy, ja vaikka akku kiinni ja tuleeko sieltä jotain tai jääkö matkalle, siinä se lyhyesti.

      • Hell Sten

        Kun amp-mittari menee maihin, niin varmaan sopiva vastus löytyis valmiina amp-mittarin käämityksestä. Eli kanta-/ emitteriväli amp-mittarin yli. Jos vastusta olis liikaa, niin kannalle sopiva jännitteenjako kahdella vastuksella tai pelkästään noin 220 ohm trimmeri. Liuku kannalle ja trimmerin päät amp-mittarin yli.


    • Anonyymi

      Kuuluisikos tuon muuntajan toisiojännite olla isompi kuin 13,0 volttia ac? Tasasuuntaajan jälkeen on enään 11,07 vdc. Halvalla mittarilla mitattuna kuormittamattomana

      Itsestäni ainakin tuntuu siltä. Miten voi akun ladata 14v asti jos edes muuntajasta ei saa kuin 13 ja siinä on vielä tasasuuntaajat ja muut rojut välissä

      • Anonyymi

        Mittari paskana!


      • Anonyymi

        Ihan oikea jännite on. Mittari näyttää pulssimaiselle tasajännitteelle tuollaisen arvon, mutta akun kyllä lataa varmasti täyteen.


      • Anonyymi

        Pitäisi olla aito kiertorautamittari, näyttää oikeaa tehollisarvoa kaikilla virtalajeilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäisi olla aito kiertorautamittari, näyttää oikeaa tehollisarvoa kaikilla virtalajeilla.

        ... kunhan taajuus on luokkaa alle 200 Hz eli matala. Hakkureiden aaltomuotojen kanssa kiertorauta näyttää mitä sattuu kun hakkuritaajuudet on kymmeniä tai satoja kHz.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ... kunhan taajuus on luokkaa alle 200 Hz eli matala. Hakkureiden aaltomuotojen kanssa kiertorauta näyttää mitä sattuu kun hakkuritaajuudet on kymmeniä tai satoja kHz.

        Kyllä valtakunnanverkon taajuus pysyy ihan hyvin noissa rajoissa. Ei useinkaan karkaile lähellekään 200 Hz.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä valtakunnanverkon taajuus pysyy ihan hyvin noissa rajoissa. Ei useinkaan karkaile lähellekään 200 Hz.

        Siniaallon 50Hz mittaamiseen ei muutenkaan tarvita tehollista näyttävää mittaria kun tasasuunnatun keskiarvollakin pärjätään tuolloin hyvin. Tasasuunnatun siniaallon keskiarvon ja tehollisarvon suhde on tarkasti tiedossa muutenkin.

        Tehollisarvoja tarvitaan silloin, kun aaltomuoto poikkeaa siniaallosta eli tarjolla on 50 Hz yliaaltoja joiden taajuus on N*50Hz. Kiertorautamittari näyttää näistä oikein 50 Hz, 100 Hz ja 150 Hz komponentit. Kiertoraudalta jää kaikki 200 Hz ylöspäin huomioimatta.

        Valtakunnanverkosta esimerkiksi kokoaaltotasasuunnattu kolmivaihesähkö tuottaa voimakkaimman rippelinsä taajuudella 300 Hz.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siniaallon 50Hz mittaamiseen ei muutenkaan tarvita tehollista näyttävää mittaria kun tasasuunnatun keskiarvollakin pärjätään tuolloin hyvin. Tasasuunnatun siniaallon keskiarvon ja tehollisarvon suhde on tarkasti tiedossa muutenkin.

        Tehollisarvoja tarvitaan silloin, kun aaltomuoto poikkeaa siniaallosta eli tarjolla on 50 Hz yliaaltoja joiden taajuus on N*50Hz. Kiertorautamittari näyttää näistä oikein 50 Hz, 100 Hz ja 150 Hz komponentit. Kiertoraudalta jää kaikki 200 Hz ylöspäin huomioimatta.

        Valtakunnanverkosta esimerkiksi kokoaaltotasasuunnattu kolmivaihesähkö tuottaa voimakkaimman rippelinsä taajuudella 300 Hz.

        Tasasuunnattua siniaaltoa pitää mitata tasavirta-alueella, mutta tavan mittarit eivät näytä sitä oikein. Vain meltorauta-mittarikoje hanskaa sen.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      127
      2014
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      102
      1805
    3. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      83
      1611
    4. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      61
      1464
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      33
      1162
    6. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      110
      1083
    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      51
      1053
    8. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      1046
    9. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      73
      1036
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      993
    Aihe