Tietoa kameroista

KameraOnYksinkertainen

Voisiko joku viisaampi vähän opastaa järkkäreistä ja objektiiveista kun itse en niistä ymmärrä. Mitkä ovat tärkeitä seikkoja runkoa tai objektiivia valitessa? Esim. Mistä tietää kuinka tarkkoja kuvia kameralla saa tai kuinka kaukaa objektiivin avulla saa tarkan kuvan ja mitä tarkoittaa objektiivissa polttoväli?

32

72

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Canonisti_minäkin

      Mene kirjastoon ja lainaa esimerkiksi joku John Hedgecoen Valokuvaajan suuri käsikirja.

    • kakkonen

      Mitkä ovat tärkeitä seikkoja runkoa
      —hinta, hinta ja hinta.
      Laatu näkyy suoraan hinnassa

      tai objektiivia valitessa?
      —polttoväli ja hinta

      Esim. Mistä tietää kuinka tarkkoja kuvia kameralla saa
      —se riippuu pelkästään lahjakkuudesta ja osaamisesta. Kameralla ei ole paljon osutta tässä asiassa.
      Digikameran tekniseen erottelukykyyn vaikuttaa kaksi asiaa: kennon resoluutio ja objektiivin piirtokyky. Huonompi näistä kahdesta on ensisijassa ”se tieto”

      tai kuinka kaukaa …
      —pääsääntöisesti kaikilla objektiveilla saa kuvan äärettömän kaukaa, esim tähdistä ja auringosta. Muutamat lähikuvausobjektiivit eivät tarkennu äärettömään.

      ja mitä tarkoittaa objektiivissa polttoväli?
      — no käytännössä (valokuvauksessa sitä, että kuinka suuri kohde mahtuu kuvaan tietyltä etäisyydeltä (kuvakulma).
      Ajatusmallina on sen piteen etäisyys linssin keskitasosta jossa samasta pisteestä lähteneet valonsäteet kohtaavat samassa pisteessä linssin toisella puolella
      Teoriassa se kuvaa optisessa systeemissä ns. polttopisteen etäisyyttä tietystä optisesta tasosta. Useamman linssin yhdistelmille voidaan määrittää vain efektiivinen polttoväli.
      http://www.diracdelta.co.uk/science/source/f/o/focal length/image001.jpg

      • kakkonen

        ps.
        tai kuinka kaukaa objektiivin avulla saa tarkan kuvan …
        Kaukaa kuvatessa ratkaisevaa on myös ilman laatu (puhtaus) ja valon siroutuminen ilmassa. Esim hyvin kaukaa kuvattuna kaikki maapallolla on siniharmaata. Eli tarkimman kuvan saa mahdollisimman läheltä (ei kaukaa)


    • Polttoväli nimenomaan kertoo sen, miten kaukaa voi ottaa kuvia niin, että kohde on kuvassa kohtuullisen kokoinen. Tyypillisen järkkärin kenno on n. 22-23 mm leveä. Tällöin n. 22 mm polttovälillä kuvaan tulee yhtä leveä alue kuin on etäisyys. Kun polttoväli kasvaa, pienenee tämä samassa suhteessa. Polttovälillä on myös muitakin vaikutuksia. Esimerkiksi pitkä polttoväli lyhentää syvyysterävyyttä. Pitkä polttoväli myös korostaa taka-alaa. Tämä tosin on pikemminkin kuvausetäisyyden ominaisuus. Sama tulos saataisiin osasuurennoksella. Laajakulma taas korostaa etualaa. Edellä mainitulla kennokoolla n. 30-35 mm polttovälillä olevia nimitetään normaaliobjektiiveiksi. Pienemmät ovat laajakulmia ja suuremmat teleobjektiiveja. Itse tosin pidän varsinaisena laajakulmana vasta objektiivia, jonka polttoväli on selvästi lyhyempi kuin kennon leveys, s.o. alle 20 mm. Kameran mukana tulee normaalisti zoom, joka menee hieman kummallekin puolelle, yleensä 18-55 mm. Tällainen käy hyvin yleisobjektiiviksi. Toinen vaihtoehto on n. 22-24 mm kiinteä. Tällaisia saa usein pieninä ns. pannukakkuobjektiiveina. Usein polttoväleistä puhutaan suhteessa 36 mm leveään kinokennoon. Siinä normaali on n. 50 mm (toisinaan on mainittu rajat 45-55 mm). Normaaliobjektiivilla otettu kuva periaatteessa näyttää tyypilliseltä katseluetäisyydeltä suunnilleen samalta kuin mitä silmät näkevät kohteen.

      Objektiivin tarkkuus sitten on hankalampi asia. Lähtökohta on, että kallis on tarkempi kuin halpa ja kiinteäpolttovälinen on tarkempi kuin zoom, mutta nämä ovat karkeita sääntöjä. Polttovälin ohella toinen merkittävä luku on valovoima. Mitä suurempi valovoima, sitä hämärämmässä voi ottaa kuvia ja sitä pienemmän syväterävyyden saa. Toisaalta valovoima nostaa hintaa, joten jos kuvaa lähinnä hyvässä valossa, voi valovoimasta tinkimällä säästää. Valovoima ilmaistaan lukuna´, kuten f/2,8. Mitä pienempi luku, sitä suurempi valovoima. Valovoimaisena objektiivina voi pitää f/2,0 tai valovoimaisempaa (zoomissa f/2,8). Etenkin halvemmissa zoomeissa valovoima pienenee polttoväliä kasvatettaessa. Olennainen seikka on myös se, onko objektiivissa kuvanvakainta. Se on käsivaralta kuvatessa tarpeen etenkin pidemmillä putkilla.

      Itse kameroissa on kolmea tyyppiä: peilietsimellä olevat, sähköisellä etsimellä olevat ja ilman etsintä olevat, joilla kuvataan näytöltä.

      • ilmanetsimelläolevat

        ”Mitä suurempi valovoima, sitä hämärämmässä voi ottaa kuvia”
        Tuo on pelkkää satuilua jossa ei ole totuudenhäivääkään, mutta mitä suurempi valovoima sitä kirkkaampi kuva etsimessä. Millä tahansa objektiivilla (valovoimalla) voi kuvata niin pimeässä, että etsimessä eikä silmällä näy mitään. ”Valovoimalla” (täydellä aukolla ei yleensä kuvata) kun se vinjetoi, aiheuttaa ca-virhettä ja piirtää huonommin kuin hieman himmennetty). Eniyten valvoimasta hyötyy jos ei osaa tarkentaa.

        ”Itse kameroissa on kolmea tyyppiä: peilietsimellä olevat, sähköisellä etsimellä olevat ja ilman etsintä olevat, joilla kuvataan näytöltä.”
        HEH!
        Moni pitää prismaetsintä parhaana toiset taas tykkää mittaetsimestä. Muutamiin kameramalleihin saa videoetsimen lisävarusteena jne. Etsimellä ei kuvata mitään ja sen asemesta voi käyttää kännykkää tai tietokonetta.

        Kuvanvatkain objektiivissa on turhake uusavuttomille. Lyhyillä polttoväleillä siitä on pääsääntöisesti haittaa


      • jfhqgfgedqdf

        "”Valovoimalla” (täydellä aukolla ei yleensä kuvata) kun se vinjetoi, aiheuttaa ca-virhettä ja piirtää huonommin kuin hieman himmennetty). Eniyten valvoimasta hyötyy jos ei osaa tarkentaa."

        Täydellä aukolla ei yleensä kuvata liian pienen terävyysalueen vuoksi.
        Mutta jos objektiivi on hyvä, on se terävimmillään täydellä aukolla.
        Katsos vaikka linkin objektiivia. Mitä tapahtuu heti, kun himmennät?
        http://slrgear.com/reviews/showproduct.php/product/1418/cat/10


      • ilmanetsimelläolevat

        Noin halvalla objektiivilla (n. 10 k€) tuskin kukaan harrastelija kuvaa.
        Mitä mahtaa tarkoittaa ”ei yleensä”

        heti, kun himmennät?
        image sharpness starts to degrade immediately (but very slightly) as the lens is stopped down. The practical effect of this isn't really noticed until about ƒ/16
        Terävyys ei ole ainoa eikä usein edes merkittävä asia objektiivin hyvyyttä arvioitaessa.

        Kerroppa mitä aikuisten oikeasti kuvaisit 500 mm f/4 objektiivilla täydellä aukolla (appeal to nature, wildlife and sports photographers)?


      • imenomaan

        Noita okaron mainostamia peilietsimiä löytyy vain markkinoiden surkeimmista muovileluista. Vastaavissa oikeissa kameroissa on prismaetsin.


      • pamppula
        jfhqgfgedqdf kirjoitti:

        "”Valovoimalla” (täydellä aukolla ei yleensä kuvata) kun se vinjetoi, aiheuttaa ca-virhettä ja piirtää huonommin kuin hieman himmennetty). Eniyten valvoimasta hyötyy jos ei osaa tarkentaa."

        Täydellä aukolla ei yleensä kuvata liian pienen terävyysalueen vuoksi.
        Mutta jos objektiivi on hyvä, on se terävimmillään täydellä aukolla.
        Katsos vaikka linkin objektiivia. Mitä tapahtuu heti, kun himmennät?
        http://slrgear.com/reviews/showproduct.php/product/1418/cat/10

        Tässä (jfhqgfgedqdf) onkin oiva esimerkki palstan hörhöistä. 10 000 euroa maksava objektiivi aloittajalle joka ilmoittaa ettei mitään kameroista ymmärrä.
        Luetun ymmärtäminen lienee harvinaista herkkua?


      • ilmanetsimelläolevat kirjoitti:

        ”Mitä suurempi valovoima, sitä hämärämmässä voi ottaa kuvia”
        Tuo on pelkkää satuilua jossa ei ole totuudenhäivääkään, mutta mitä suurempi valovoima sitä kirkkaampi kuva etsimessä. Millä tahansa objektiivilla (valovoimalla) voi kuvata niin pimeässä, että etsimessä eikä silmällä näy mitään. ”Valovoimalla” (täydellä aukolla ei yleensä kuvata) kun se vinjetoi, aiheuttaa ca-virhettä ja piirtää huonommin kuin hieman himmennetty). Eniyten valvoimasta hyötyy jos ei osaa tarkentaa.

        ”Itse kameroissa on kolmea tyyppiä: peilietsimellä olevat, sähköisellä etsimellä olevat ja ilman etsintä olevat, joilla kuvataan näytöltä.”
        HEH!
        Moni pitää prismaetsintä parhaana toiset taas tykkää mittaetsimestä. Muutamiin kameramalleihin saa videoetsimen lisävarusteena jne. Etsimellä ei kuvata mitään ja sen asemesta voi käyttää kännykkää tai tietokonetta.

        Kuvanvatkain objektiivissa on turhake uusavuttomille. Lyhyillä polttoväleillä siitä on pääsääntöisesti haittaa

        Mistä ihmeestä teitä saivartelijoita tulee. Tottakai kuvan voi ottaa vaikka linssinsuojus päällä. Eri asia on millainen siitä tulee. Suuri valovoima mahdollistaa kuvaamisen samalla ajalla ja herkkyydellä hämärämmässä kuin pieni valovoima.


      • imenomaan kirjoitti:

        Noita okaron mainostamia peilietsimiä löytyy vain markkinoiden surkeimmista muovileluista. Vastaavissa oikeissa kameroissa on prismaetsin.

        Kamerassa on peili, jolla kuva heijastetaan etsimeen. Etsinkuva sitten käännetään oikein päin pantapeilillä tai pentaprismalla. Toiminta kummassakin on samanlainen, mutta pentaprisma antaa kirkkaamman kuvan,


      • Nikon_D7100
        ilmanetsimelläolevat kirjoitti:

        ”Mitä suurempi valovoima, sitä hämärämmässä voi ottaa kuvia”
        Tuo on pelkkää satuilua jossa ei ole totuudenhäivääkään, mutta mitä suurempi valovoima sitä kirkkaampi kuva etsimessä. Millä tahansa objektiivilla (valovoimalla) voi kuvata niin pimeässä, että etsimessä eikä silmällä näy mitään. ”Valovoimalla” (täydellä aukolla ei yleensä kuvata) kun se vinjetoi, aiheuttaa ca-virhettä ja piirtää huonommin kuin hieman himmennetty). Eniyten valvoimasta hyötyy jos ei osaa tarkentaa.

        ”Itse kameroissa on kolmea tyyppiä: peilietsimellä olevat, sähköisellä etsimellä olevat ja ilman etsintä olevat, joilla kuvataan näytöltä.”
        HEH!
        Moni pitää prismaetsintä parhaana toiset taas tykkää mittaetsimestä. Muutamiin kameramalleihin saa videoetsimen lisävarusteena jne. Etsimellä ei kuvata mitään ja sen asemesta voi käyttää kännykkää tai tietokonetta.

        Kuvanvatkain objektiivissa on turhake uusavuttomille. Lyhyillä polttoväleillä siitä on pääsääntöisesti haittaa

        Kuvaan monesti "lyhyellä" putkella (16 - 35 mm F4 by Nikkor) enkä ole sen havainnut vakaajasta, jota sinä asiantuntemattomana vatkaimeksi nimität, olevan mitään haittaa vaan etua pikemminkin. Se auttaa varsinkin kun ajat ovat luokkaa 1/10 sek tai pidempiä eikä haluta käyttää salamaa tai sen käyttö on jostain syystä epäedullista tai mahdotonta. Mahdottomasta hyvänä esimerkkinä ovat vaikka sisäkuvat jostain katedraalista jonka pituus/leveys on kymmeniä metrejä tai jopa satakunta metriä.

        Hieman liiallistakin leikkiä on tuo halpuus 10 k€ optiikan kohdalla sillä harvalla meistä jotka tätä luemme on noin kallista lasia repussaan. Tuo k siinä €:n edellähän tarkoittaa kiloa eli 1000x se 10 sen edessä. Sanokaapa rehellisesti kenen mielestä 10'000€ optiikka on kovasti halpa? Näin eläkeläisenä, muistaakseni 0,3% eläkkeeni korotuksen jälkeenkin, se näyttää varsin kalliilta.

        500 mm F4 lasi olisi kiva vaan taitaa vaatia isomman repun joka tosin olisi pieni lisäsijoitus tuon linssin lisäksi. Vaikka en nyut tarkasta sen mahdollista todellista hintaa niin joku 10 k€ lienee alakanttiin arvattu. Mitäkö kuvaisin sen täydellä aukolla? Luontokohteita kun valon määrä on rajallinen.

        Minulla on ollut Sigman 100 - 300 mm F4 ja se ainakin kuvasi varsin mukavasti vielä sillä F4 aukollakin ja nyt säästän saadakseni Nikkorin uuden fresnellinssi 300mm F4 lasin koska se mahtuu reppuun ja on kevyt kantaa antaen kropilla 1,5x300mm kuvakulmaa eli lähes tuon 500 mm. Se uutuushinta noin 2000€ on tavalliselle eläkeläisellä pieni kynnys joskaan ei ajanmittaan ehkä voittamaton.


      • peilietsimelläolevat
        okaro kirjoitti:

        Mistä ihmeestä teitä saivartelijoita tulee. Tottakai kuvan voi ottaa vaikka linssinsuojus päällä. Eri asia on millainen siitä tulee. Suuri valovoima mahdollistaa kuvaamisen samalla ajalla ja herkkyydellä hämärämmässä kuin pieni valovoima.

        ”Suuri valovoima mahdollistaa kuvaamisen samalla ajalla ja herkkyydellä hämärämmässä kuin pieni valovoima.”
        —tuo kuvaa mainiosti sinun ymmärrystäsi po. asiassa. Nyt aloittaja tietääkin kaiken tarvittavan.
        Taidat olla peilietsimellä oleva?

        Kilpaillaanko tässä sillä kuka keksii hulluimman vastauksen aloittajan kysymyksiin?


      • sivukommentti

        "Kilpaillaanko tässä sillä kuka keksii hulluimman vastauksen aloittajan kysymyksiin?"

        Siinä kilpailussa sinä olet voittamaton. Ole vaan tyytyväinen osaamiseesi sillä saralla.


      • peilietsimelläolevat
        Nikon_D7100 kirjoitti:

        Kuvaan monesti "lyhyellä" putkella (16 - 35 mm F4 by Nikkor) enkä ole sen havainnut vakaajasta, jota sinä asiantuntemattomana vatkaimeksi nimität, olevan mitään haittaa vaan etua pikemminkin. Se auttaa varsinkin kun ajat ovat luokkaa 1/10 sek tai pidempiä eikä haluta käyttää salamaa tai sen käyttö on jostain syystä epäedullista tai mahdotonta. Mahdottomasta hyvänä esimerkkinä ovat vaikka sisäkuvat jostain katedraalista jonka pituus/leveys on kymmeniä metrejä tai jopa satakunta metriä.

        Hieman liiallistakin leikkiä on tuo halpuus 10 k€ optiikan kohdalla sillä harvalla meistä jotka tätä luemme on noin kallista lasia repussaan. Tuo k siinä €:n edellähän tarkoittaa kiloa eli 1000x se 10 sen edessä. Sanokaapa rehellisesti kenen mielestä 10'000€ optiikka on kovasti halpa? Näin eläkeläisenä, muistaakseni 0,3% eläkkeeni korotuksen jälkeenkin, se näyttää varsin kalliilta.

        500 mm F4 lasi olisi kiva vaan taitaa vaatia isomman repun joka tosin olisi pieni lisäsijoitus tuon linssin lisäksi. Vaikka en nyut tarkasta sen mahdollista todellista hintaa niin joku 10 k€ lienee alakanttiin arvattu. Mitäkö kuvaisin sen täydellä aukolla? Luontokohteita kun valon määrä on rajallinen.

        Minulla on ollut Sigman 100 - 300 mm F4 ja se ainakin kuvasi varsin mukavasti vielä sillä F4 aukollakin ja nyt säästän saadakseni Nikkorin uuden fresnellinssi 300mm F4 lasin koska se mahtuu reppuun ja on kevyt kantaa antaen kropilla 1,5x300mm kuvakulmaa eli lähes tuon 500 mm. Se uutuushinta noin 2000€ on tavalliselle eläkeläisellä pieni kynnys joskaan ei ajanmittaan ehkä voittamaton.

        ”Se auttaa varsinkin kun ajat ovat luokkaa 1/10 sek …”
        Tiedäkö millä (muutamilla) valotusajoilla vatkaimesta voi olla hyötyä aikuisten oikesti. Ihan kaikilla muilla valotusajoilla vatkaimesta on aina pelkästään haittaa.

        ”enkä ole sen havainnut vakaajasta … olevan mitään haittaa”
        Jos sinä et ole havainnut jotakin niin sitä ei ole olemassa???


    • osaamistatarvitaan

      Tarkkojen kuvien saamisessa tärkeitä asioita ovat mm. sellaiset kuin sopivan suljinajan käyttö suhteessa kohteen liikkeeseen, aukon säätö niin, että syvyysterävyys on riittävä, tarkennuksen saaminen tarkasti kohdalleen ja kameran tukeminen tarpeen mukaan esim. käyttämällä jalustaa.

      Näiden jälkeen mahdollisesti suurikokoisia printtejä tarvittaessa voi tulla vastaan myös kuvausvälineiden, kuten objektiivin, huonolaatuisuudesta johtuvan epätarkkuuden nouseminen ongelmaksi.

      Jos välineiden rajoitukset haluaa mahdollisimman vähäisiksi, niin täyskennoista järkkäriä vaan käyttöön, ja siihen omiin kuvaustarpeisiin optimaaliset primeobjektiivit. Merkillä ei niin väliä. Mutta toisaalta noillakaan ei välttämättä saa muuta kuin suttua aikaan, jos ei hallitse noita alussa mainittuja asioita. Osaamista tarvitaan, olipa käytössä aloittelijakitti tai malliston huippuvehkeet.

      • mainittuja

        ”tarkennuksen saaminen tarkasti kohdalleen”
        —tuo on hieman kompleksinen juttu. Oikeastaan pitäisi sanoa, että syvterävyysalue pitää saada oikalle etäisyydelle. Usein, varsinkaan maisemakuvissa, ei ole mitään tarkasti tarkennusetäisyyden kohdalla.
        Jos kaksi kohdetta (esim henkilöä) on kuvassa eri etäisyydellä (2 m ja 5 m) niin mihin tarkennat?


      • osaamistatarvitaan

        Niin, usein tosiaan suurin osa kuvasta on jossain aivan muualla kuin tarkennusetäisyydellä, ja siitäkin johtuen enemmän tai vähemmän epätarkkaa. Syväterävyysalueen säätäminen sopivaksi, sitähän se on, tarkennusetäisyyden ja aukon avulla periaatteessa. Joskus toki monimutkaisemminkin, kuten vaikka focus stackingin avulla.

        Kahden eri etäisyydellä olevan kohteen kuvaamisessa voisi koittaa tarkennusta 1/3 kohtaan kohteiden väliin ja pientä aukkoa. Tai tilanteen salliessa voisi ottaa erikseen kuvat molempiin tarkennettuna ja yhdistää ne jälkikäsittelyssä, jos molempien paras mahdollinen tarkkuus olisi pääasia. Ei tosin luultavasti oikein soveltuisi henkilökuvaustilanteeseen, mutta joillekin muille kohteille ehkä. Tai sitten voisi tulla kyseeseen sommitelmallinen valinta, olisiko toinen ehkä "pääkohde" joka näytettäisiin tarkempana, ja toinen jätettäisiin hieman sumeampana taustalle jne..

        Opettelua on vielä minullakin tämän kuvaushomman kanssa. Sen verran olen kuitenkin alkanut tiedostamaan, että suttukuvat ovat yleensä enimmäkseen oma moka eikä välttämättä välineiden vika, vaikka ne ei mitään huippulaitteita olisikaan.


      • caracoli

        ” voisi koittaa tarkennusta 1/3 kohtaan kohteiden väliin”
        Mikä siinä kohteiden välissä on se (piste) mihin tarkennetaan, joku hiukkanen ilmassa?
        Entä autofocuksella?


      • kohdalleen
        mainittuja kirjoitti:

        ”tarkennuksen saaminen tarkasti kohdalleen”
        —tuo on hieman kompleksinen juttu. Oikeastaan pitäisi sanoa, että syvterävyysalue pitää saada oikalle etäisyydelle. Usein, varsinkaan maisemakuvissa, ei ole mitään tarkasti tarkennusetäisyyden kohdalla.
        Jos kaksi kohdetta (esim henkilöä) on kuvassa eri etäisyydellä (2 m ja 5 m) niin mihin tarkennat?

        Esimerkkitapauksessa ( 2 ja 5 m) pitää tarkentaa 3 m etäisyydelle.
        Ja esim urheilukisojen lähtötelineissä (8 rataa) pitää tarkentaa n. 3:ksi lähimpään


      • Ei vaan pitää tallentaa siihen, joka voittaa kisan ja jättää muut epätarkaksi.


    • toteaja-

      Alkeiden neuvominen on ajanhaaskausta. Tietoa löytyy internetistä, jos vain itse vaivautuu hakemaan.

      • Sanoisin kokeilemalla opittavan paljon ja ehkä vielä parempi keino on yhyttää joku muu kameran kanssa kulkeva ja jutella. Useimmat meistä avaavat kyllä sanaisen arkkunsa kunhan joku sitä pyrkii raottamaan.

        Vaikka sieltä ei absoluuttisia totuuksia tulisikaan niin ehkä vinkkejä siitä mitä myös voisi yrittää jos on alkanut epäilyttämään oman osaamattomuuden tuloksena olevat kuvat, joita ei voi kuin ihmetellä.


    • Zaisseilla_sossuun

      Järjestelmäkameran runko määrittää usein, vaikkakaan ei välttämättä aina sen, kuinka laajasta objektiivivalikoimasta voit valita haluamasi linssit. Esimerkiksi jonkin Sonyn hankinta johtaa siihen, että joudut valitsemaan käyttämäsi optiikat joko verrattain heikkolaatuisista, mutta halvanpuoleisista tai ju****ttoman kallista statuslaseista, jotka ovat kyllä optisesti hyviä, mutta itkettävän kalliita.

      Piraatit ovat ja pysyvät pelkkinä piraatteina.

      Tässä suhteessa kannattaa toisin sanoen olla kameravalinnoissaan varovainen, vaikka brosyyrit (ja testit) kuinka ylistäisivät jotakin tiettyä runkoa.

      • varovainen

        Eli kannattaa ostaa 4/3 runko kun niihin on suurin objektiivivalikoima (tuhansia erilaisia)?
        Aloittelija tarvitsee ehdottomasti valtavan laaja objektiivivalikoiman?
        Sonyn uusi kaarevakennoinen tekee pian kaikki muut auttamattoman vanhanaikaisiksi ja objektiivien hinta putoaa rajusti?


      • Canonisti_minäkin
        varovainen kirjoitti:

        Eli kannattaa ostaa 4/3 runko kun niihin on suurin objektiivivalikoima (tuhansia erilaisia)?
        Aloittelija tarvitsee ehdottomasti valtavan laaja objektiivivalikoiman?
        Sonyn uusi kaarevakennoinen tekee pian kaikki muut auttamattoman vanhanaikaisiksi ja objektiivien hinta putoaa rajusti?

        Kannattaa ostaa sellainen runko, johon saa edullisesti pari kolme tärkeintä objektiivia. Kinovastaavuudeltaan noin 24, 50 ja 135 mm setti tai jopa vain noin 35 ja 85 mm pari kattaa pääosan kuvauksesta. Aloittelijan kannattaa välttää zoomeja, koska oikeasti toimiva zoomi on kallis ja painava. Canikonin lisäksi sekä Fujiin että m4/3:een saa tuollaiset.


    • Vain_paras_kelpaa

      Osta Canon. Ei tarvi katua ja ihmetellä että eipä löytynytkään sellaista objektiivia kuin tarvitaan.

    • ramivaan

      Mielenkiintoinen ketju, jokseenkin jokaisessa vastauksessa niin paha virhe että se sotkee aloittelevan ajatukset, mietin itsekseni, että miksei kysyjääle voisi vastata niin että hän saisi siitä apua, sensijaan että osoittaa omaan osaamattomuuttaa vastammalla koukeroisesti ja väärin.

      • 12ws

        Ja mitenkähän sun vastauksesi voisi auttaa aloittelevaa?

        Perusasiat on parasta aloittelijan opiskella jostain kirjasta. Esim. Pekka Punkarin Digikamerakoulusta kannattaa aloittaa.


    • ramivaan

      Vastaukseni auttaa siten, että aloittelija ei mene uskomaan tämän ketjun väitteitä. Se on iso apu ja siten välttää hukkaamasta aikaa. Se on samalla eräs keino keskustella, usein käytetty tapa on muistuttaa että kaikki julkikirjoitettu ei pidä paikkaansa. perusasiat on paras opetella alan koulutuksessa.

    • pers-aukko

      Suoli24 ärsyttävä puoli on että tänne pystyy anonyymisti kirjoittamaan kaikenlaista pa.skaa. Vaikea on sitten aloittelijan erottaa mikä on totta ja mikä tarua. Kokenut tietää kyllä mikä on son.taa ja mikä ei.

      • Canonisti_minäkin

        Pitää paikkansa ja satunnaisesti täällä pyörii yhä mainostajia, jotka yrittävät luoda halpissuttukittimuovilärpäkkeistä illuusion toimivasta kamerasta. Pahimmillan he yrittävät luoda illuusion helppokäyttöisestä kamerasta, joka ottaa kuvat sinun puolestasi.

        Unohdetaan kännykkä kamerat, jotka ovat tänä päivänä todella hyviä. Aloittelijan, joka haluaa opetella kuvaamaan, kannattaa hankkia pokkari tai runko, jossa on helppo asetta aika, aukko ja ISO. Mielellään saa olla vielä toimiva käsitarkennus. Ohjelmavalikot ovat vain typeryksiä varten ja osoittaa lähinnä huonoa makua insinööriltä, laittaa turhia ohjelmia säätökiekkoihin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En ole rakastunut

      Tai ihastunut sinuun. Kiinnostuin kyllä heti koska erotut massasta.
      Ikävä
      421
      4689
    2. Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa

      Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit
      Maailman menoa
      249
      2334
    3. Olen ärtynyt koska

      minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.
      Ikävä
      70
      1740
    4. Suomalaiset marjat loppuvat

      Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten
      Maailman menoa
      162
      1477
    5. Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin

      Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti
      Perussuomalaiset
      325
      1460
    6. Mitä teen väärin?

      Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää
      Sinkut
      140
      1161
    7. Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät

      Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu
      Suomussalmi
      67
      1157
    8. Haluaisin tietää

      mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔
      Ikävä
      80
      1130
    9. Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa

      ”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.
      Maailman menoa
      167
      1095
    10. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      41
      1015
    Aihe