Laajakulman käyttöohjeita??? (Samyang 14mm)

Mikko Saarella ei näytä olevan käsitystä himmentimen, aukon ja valovoiman käsitteistä.
Esim tuo ” F-luku tarkoittaa objektiivin polttovälin ja aukon halkaisijan välistä suhdetta. Jos f-luku on 1, polttoväli ja aukon halkaisija ovat sama. Jos f-luku on 4, aukon halkaisija on 1/4 polttovälistä (esimerkiksi 100 mm objektiivilla aukko olisi 25 mm halkaisijaltaan).”
Selitys on selvä osoitus tietämättömyydestä. Tuo olisi totta vain sellaisessa objektiivissa jossa on vain yksi ainoa kupera linssi. Käytännössä tuollaisella tiedolla ei ole mitään merkitystä.

Tuollaisessa laajakulmassa ”vaikeaa on tarkentaa” on pelkkää typeryyttä.
Tarkennusmoottorista ei ole maisemakuvauksessa mitään hyötyä kun tarkennus pitää yleensä asettaa hyperfokaaliseen etäisyyteen.

"Muuta aukko isommaksi(esm f 10)"

Muuta sä aukko vaikka ruskeaksi

Isompi-ruskea-aukko kirjoitti:

"Muuta aukko isommaksi(esm f 10)"

Muuta sä aukko vaikka ruskeaksi

Olisikohan asiallinen kommentti ihan vaan mahdottoman tuntuiinen.

Todellisuudessahan F10 on perin pieni kun vertaa F2,8 aukkoon. Tuossa käsin säädettävässä optiikassa sitä voinee katsellä kun irrottaa sen ja tsiikaa sen läpi pitäen suljinta auki sekä säätämällä aukkoa.

Yleensähän paras tarkennus tehdään myös automaattisesti tarkennettaessa maudollisimman suurella aukolla (F-luku mahd. pieni) ja kuvaus tehdään aukolla jossa on sopiva syväterävyys joka kasvaa aina kun aukkoa pienennetään (F-luku kasvaa). Erottelu eli kuvan yksityiskohtien määrä ollee useimmiten aukoilla F5,6 - F11 (järkkäreillä) jonka jälkeen alkaa valon hajonta kasvamaan sen pienen reiän ansiosta jota aukoksikin kamerassa kutsutaan, tuota kutsutaan diffraktioksi ja se kasvaa aina kun aukkoa tietyn rajan jälkeen pienenetään eli F-luka kasvatetaan. Joskus on kuitenkin jonkun muun seikan vuoksi ammuttava pienilläkin aukoilla, esim. kun halutaan pitkiä valotusaikoja ja valoa on ylenmäärin.

Aukkosarjassa F 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; jne valomäärä kennolla (filmillä) samalla ajalla aina puolittuu kun astutaan seuraavalle askeleelle.

Suurimman aukon syväterävyys on aina pienin joten tarkennus tehdään sillä ja kun kuvataan pienemmällä niin syväterävyysalue kasvaa ollen jo aika mahtava jossain F16 - 32 eli lähes koko kuva-alalla jos ei oteta makroja huomioon.

PS. aukkoja ei kamerassa voi sanoa juuri minkään värisiksi, ne kun ovat niin piilossa optiikan sisällä jottei niitä normaalisti edes näe. Veikkaan kuitenkin mustaa koska se vähiten aiheuttanee heijastuksia.

Alkuperäiselle kysyjälle, tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla jolla saat syväterävyyden mukavalla kuvausajalla. Itse käyttäisin F5,6 tai 8 jollei joku muu tekijä muuta vaadi.

Nuo muut numerot lienevät tarkennustason etäisyys kennon tasosta jota voit yrittää käyttää jos et näe syystä tai toisesta etsinkuvaa.

Nyt sitten kaikki ruskean aukon kaverit kirjoittamaan älyttömiä kommenttejanne!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Olisikohan asiallinen kommentti ihan vaan mahdottoman tuntuiinen.

Todellisuudessahan F10 on perin pieni kun vertaa F2,8 aukkoon. Tuossa käsin säädettävässä optiikassa sitä voinee katsellä kun irrottaa sen ja tsiikaa sen läpi pitäen suljinta auki sekä säätämällä aukkoa.

Yleensähän paras tarkennus tehdään myös automaattisesti tarkennettaessa maudollisimman suurella aukolla (F-luku mahd. pieni) ja kuvaus tehdään aukolla jossa on sopiva syväterävyys joka kasvaa aina kun aukkoa pienennetään (F-luku kasvaa). Erottelu eli kuvan yksityiskohtien määrä ollee useimmiten aukoilla F5,6 - F11 (järkkäreillä) jonka jälkeen alkaa valon hajonta kasvamaan sen pienen reiän ansiosta jota aukoksikin kamerassa kutsutaan, tuota kutsutaan diffraktioksi ja se kasvaa aina kun aukkoa tietyn rajan jälkeen pienenetään eli F-luka kasvatetaan. Joskus on kuitenkin jonkun muun seikan vuoksi ammuttava pienilläkin aukoilla, esim. kun halutaan pitkiä valotusaikoja ja valoa on ylenmäärin.

Aukkosarjassa F 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; jne valomäärä kennolla (filmillä) samalla ajalla aina puolittuu kun astutaan seuraavalle askeleelle.

Suurimman aukon syväterävyys on aina pienin joten tarkennus tehdään sillä ja kun kuvataan pienemmällä niin syväterävyysalue kasvaa ollen jo aika mahtava jossain F16 - 32 eli lähes koko kuva-alalla jos ei oteta makroja huomioon.

PS. aukkoja ei kamerassa voi sanoa juuri minkään värisiksi, ne kun ovat niin piilossa optiikan sisällä jottei niitä normaalisti edes näe. Veikkaan kuitenkin mustaa koska se vähiten aiheuttanee heijastuksia.

Alkuperäiselle kysyjälle, tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla jolla saat syväterävyyden mukavalla kuvausajalla. Itse käyttäisin F5,6 tai 8 jollei joku muu tekijä muuta vaadi.

Nuo muut numerot lienevät tarkennustason etäisyys kennon tasosta jota voit yrittää käyttää jos et näe syystä tai toisesta etsinkuvaa.

Nyt sitten kaikki ruskean aukon kaverit kirjoittamaan älyttömiä kommenttejanne!

Lue lisää

Olisikohan asiallinen kommentti ihan vaan mahdottoman tuntuiinen.
Nyt sitten kaikki ruskean aukon kaverit kirjoittamaan älyttömiä kommenttejanne!
Mahtaakohan nimimerkin ”Työeläkeläinen” oma pääkin olla vaikka lainattu orangilta ja naamioitu ihmisen näköiseksi, tai ihmistä muistuttavaksi ainakin?
Minähän en siinä väitä mitään vaan esitän vain mahdollisuuden kuten hänkin omassa asiassaan.
Mitään työeläkeläisen luulemaa tarkennustasoa ei ole olemassa, sellaisen esittäminen on pelkkää typeryyttä. Tarkennusetäisyys on sellaisen pallon kovera pinta jonka keskipisteessä on kamera.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Olisikohan asiallinen kommentti ihan vaan mahdottoman tuntuiinen.

Todellisuudessahan F10 on perin pieni kun vertaa F2,8 aukkoon. Tuossa käsin säädettävässä optiikassa sitä voinee katsellä kun irrottaa sen ja tsiikaa sen läpi pitäen suljinta auki sekä säätämällä aukkoa.

Yleensähän paras tarkennus tehdään myös automaattisesti tarkennettaessa maudollisimman suurella aukolla (F-luku mahd. pieni) ja kuvaus tehdään aukolla jossa on sopiva syväterävyys joka kasvaa aina kun aukkoa pienennetään (F-luku kasvaa). Erottelu eli kuvan yksityiskohtien määrä ollee useimmiten aukoilla F5,6 - F11 (järkkäreillä) jonka jälkeen alkaa valon hajonta kasvamaan sen pienen reiän ansiosta jota aukoksikin kamerassa kutsutaan, tuota kutsutaan diffraktioksi ja se kasvaa aina kun aukkoa tietyn rajan jälkeen pienenetään eli F-luka kasvatetaan. Joskus on kuitenkin jonkun muun seikan vuoksi ammuttava pienilläkin aukoilla, esim. kun halutaan pitkiä valotusaikoja ja valoa on ylenmäärin.

Aukkosarjassa F 1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; jne valomäärä kennolla (filmillä) samalla ajalla aina puolittuu kun astutaan seuraavalle askeleelle.

Suurimman aukon syväterävyys on aina pienin joten tarkennus tehdään sillä ja kun kuvataan pienemmällä niin syväterävyysalue kasvaa ollen jo aika mahtava jossain F16 - 32 eli lähes koko kuva-alalla jos ei oteta makroja huomioon.

PS. aukkoja ei kamerassa voi sanoa juuri minkään värisiksi, ne kun ovat niin piilossa optiikan sisällä jottei niitä normaalisti edes näe. Veikkaan kuitenkin mustaa koska se vähiten aiheuttanee heijastuksia.

Alkuperäiselle kysyjälle, tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla jolla saat syväterävyyden mukavalla kuvausajalla. Itse käyttäisin F5,6 tai 8 jollei joku muu tekijä muuta vaadi.

Nuo muut numerot lienevät tarkennustason etäisyys kennon tasosta jota voit yrittää käyttää jos et näe syystä tai toisesta etsinkuvaa.

Nyt sitten kaikki ruskean aukon kaverit kirjoittamaan älyttömiä kommenttejanne!

Lue lisää

”tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla”
Tuollaisen neuvon voi antaa vain mistään mitään ymmärtämätön.
Canon 6D:ssa Samyang 14 mm aukon säätö ei mitenkään vaikuta tarkentamiseen. Etsimessä näkyy aina kuva suurimmalla aukolla ellei sitä erikseen himmennetä napista painamalla (depth-of-field preview button).
Maisemassa ei ole mitään kohtaa johon tarkennetaan eikä 14 mm erikoislaajakulmalla sillä olisi edes mitään merkitystä. Etäisyys pitää asettaa sopivaksi objektiivin säätörenkaasta (yleensä 3m tai pidemmälle)

Mun mielestä Työeläkeläisen antama tarkennusneuvo oli hyvä. En ole ajatellutkaan, että se on noin vaikeeta, jos todella haluaa tarkennuksen juuri oikealle etäisyydelle, mutta kuitenkin pienemmän aukon lopulliseen kuvaan.

Suosittelen käyttämään manuaalitarkennukseen näyttöä, jos varsinaista elektronista etsintä ei ole. Optisesta etsimestä voi olla todella vaikeaa hienosäätää tarkennus, jos käyttää suurta aukkoa.

Voisin lyödä vaikka satasesta vetoa, ettei tuolla Samyangin objektiivilla 6D:n "depth-of-field preview button" tee yhtään mitään. Kyllä se himmentimen säätö täysin mekaanisesti toimii. Silti siinä on varmaankin pykälät, joten videokuvauksessakin ominaisuudesta on pelkkää haittaa, vaikka muuten aukon säätö objektiivirenkaasta voisi olla huomattavasti kätevämpää kuin kamerasta.

Ja muuten tod.näk. Samyangin etäisyysmerkinnät ovat mitä sattuu. Pitää itse testata, mikä on äärettömän kohta. Kaukaista maisemaa kuvatessa sen voi säätää hitusen (todellista) äärettömää lähemmäksi ja himmentää aukko ainakin f/4.0:aan aina, kun valoa on riittävästi.

"Tarkennusetäisyys on sellaisen pallon kovera pinta jonka keskipisteessä on kamera."

Tarkenna sä vaikka pallopääs sellaisella keltaisella keskiölläs

Isompi-ruskea-aukko kirjoitti:

"Tarkennusetäisyys on sellaisen pallon kovera pinta jonka keskipisteessä on kamera."

Tarkenna sä vaikka pallopääs sellaisella keltaisella keskiölläs

Kyllä se perusoptiikalla on tuo kaareva pinta vaikkakin sitä nykyään pyrittäneen optisesti hieman korjaamaan. Silti vaikka se olisikin kaareva sitä voidaan pitää tasona koska tasona se ilmenee siinä filmillä sekä kennolla ja valokuvauksestahan eli lopputuloksesta tässä taidetaan keskustella ei mistään optiikan ihmeistä.

Täällä vaan tuppaavat nuo jotkut "viisaat" aina menemään epäoleellisuuksiin käytännön kannalta, se kun on niin mukavaa ja itsetuntoa kohottavaa olla viisaampi kuin muut. Olisihan hänkin, siis tuo kaareva pallotaso, voinut antaa täydellisen selvityksen aloittajalle tuosta tarkennuksesta ja aukkojen vaikutuksesta tarkennusalueeseen vaan ei ollut tietoa vaikka pallo oli ihan selvääkin selvemmin selvillä.

Palloteoreetikko voisi ihan esimerkin vuoksi laskea suuriko on virhe jos meillä on tuo 14 mm optiikka ja tarkennustaso on 100 metrin päässä ja mikä ero on virheillä jos käytetään Fx kennoa tai Dx:ää. Saat hieman kokemusta miten tuo teoriasi käytännössä toimii nja vaikuttaa. laske myös siinä ohessa paljonko eroaa jkos otatkin kuvan vaikkapa 400 mm lintuputkella noilla samoilla rungoilla. Näytä että ymmärrät sen mistä kirjoitat vai onko se tietosi hevosmiesten tietotoimistosta?

Kun olet nuo laskenut niin hyvän lopputuleman vuoksi vertaa vielä miten se kaarevuus suhtautuu terävyysalueisiin eri aukoilla. vasta tämä tulos kertoo sen kaarevuuden merkityksen sinulle ja meille kaikille jotka kiitollisina odotamme suuren viisautesi tuloksia malttamattomina.

Noiden objektiivien kuvakulmat ovat saatavilla ihan yleisestä tiedosta eikä sitten muuta tarvitakaan kuin hieman matematiikkaa ehkä trigonometrian / pallogeometrian alueelta jos en paljoa erehdy, onhan koulustani sentään vierähtänyt viitisen kymmentä vuotta.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kyllä se perusoptiikalla on tuo kaareva pinta vaikkakin sitä nykyään pyrittäneen optisesti hieman korjaamaan. Silti vaikka se olisikin kaareva sitä voidaan pitää tasona koska tasona se ilmenee siinä filmillä sekä kennolla ja valokuvauksestahan eli lopputuloksesta tässä taidetaan keskustella ei mistään optiikan ihmeistä.

Täällä vaan tuppaavat nuo jotkut "viisaat" aina menemään epäoleellisuuksiin käytännön kannalta, se kun on niin mukavaa ja itsetuntoa kohottavaa olla viisaampi kuin muut. Olisihan hänkin, siis tuo kaareva pallotaso, voinut antaa täydellisen selvityksen aloittajalle tuosta tarkennuksesta ja aukkojen vaikutuksesta tarkennusalueeseen vaan ei ollut tietoa vaikka pallo oli ihan selvääkin selvemmin selvillä.

Palloteoreetikko voisi ihan esimerkin vuoksi laskea suuriko on virhe jos meillä on tuo 14 mm optiikka ja tarkennustaso on 100 metrin päässä ja mikä ero on virheillä jos käytetään Fx kennoa tai Dx:ää. Saat hieman kokemusta miten tuo teoriasi käytännössä toimii nja vaikuttaa. laske myös siinä ohessa paljonko eroaa jkos otatkin kuvan vaikkapa 400 mm lintuputkella noilla samoilla rungoilla. Näytä että ymmärrät sen mistä kirjoitat vai onko se tietosi hevosmiesten tietotoimistosta?

Kun olet nuo laskenut niin hyvän lopputuleman vuoksi vertaa vielä miten se kaarevuus suhtautuu terävyysalueisiin eri aukoilla. vasta tämä tulos kertoo sen kaarevuuden merkityksen sinulle ja meille kaikille jotka kiitollisina odotamme suuren viisautesi tuloksia malttamattomina.

Noiden objektiivien kuvakulmat ovat saatavilla ihan yleisestä tiedosta eikä sitten muuta tarvitakaan kuin hieman matematiikkaa ehkä trigonometrian / pallogeometrian alueelta jos en paljoa erehdy, onhan koulustani sentään vierähtänyt viitisen kymmentä vuotta.

Lue lisää

Voi HIISI miten taas tuli hätäiltyä ja oikoluku unohtui, yrittäkää ymmärtää vaikka noita kirjoitus "hirveitä" jäi tuohon tekstiin!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kyllä se perusoptiikalla on tuo kaareva pinta vaikkakin sitä nykyään pyrittäneen optisesti hieman korjaamaan. Silti vaikka se olisikin kaareva sitä voidaan pitää tasona koska tasona se ilmenee siinä filmillä sekä kennolla ja valokuvauksestahan eli lopputuloksesta tässä taidetaan keskustella ei mistään optiikan ihmeistä.

Täällä vaan tuppaavat nuo jotkut "viisaat" aina menemään epäoleellisuuksiin käytännön kannalta, se kun on niin mukavaa ja itsetuntoa kohottavaa olla viisaampi kuin muut. Olisihan hänkin, siis tuo kaareva pallotaso, voinut antaa täydellisen selvityksen aloittajalle tuosta tarkennuksesta ja aukkojen vaikutuksesta tarkennusalueeseen vaan ei ollut tietoa vaikka pallo oli ihan selvääkin selvemmin selvillä.

Palloteoreetikko voisi ihan esimerkin vuoksi laskea suuriko on virhe jos meillä on tuo 14 mm optiikka ja tarkennustaso on 100 metrin päässä ja mikä ero on virheillä jos käytetään Fx kennoa tai Dx:ää. Saat hieman kokemusta miten tuo teoriasi käytännössä toimii nja vaikuttaa. laske myös siinä ohessa paljonko eroaa jkos otatkin kuvan vaikkapa 400 mm lintuputkella noilla samoilla rungoilla. Näytä että ymmärrät sen mistä kirjoitat vai onko se tietosi hevosmiesten tietotoimistosta?

Kun olet nuo laskenut niin hyvän lopputuleman vuoksi vertaa vielä miten se kaarevuus suhtautuu terävyysalueisiin eri aukoilla. vasta tämä tulos kertoo sen kaarevuuden merkityksen sinulle ja meille kaikille jotka kiitollisina odotamme suuren viisautesi tuloksia malttamattomina.

Noiden objektiivien kuvakulmat ovat saatavilla ihan yleisestä tiedosta eikä sitten muuta tarvitakaan kuin hieman matematiikkaa ehkä trigonometrian / pallogeometrian alueelta jos en paljoa erehdy, onhan koulustani sentään vierähtänyt viitisen kymmentä vuotta.

Lue lisää

Sulla tuo tyhmyys näyttää lisääntyvän.

”14 mm optiikka ja tarkennustaso on 100 metrin päässä ja mikä ero on virheillä”
Ensinnäkin vai typerys tarkentaa 14 mm laajakulman ”100 metrin päässä” eikä se ole taso eikä linssien hionta vaikuta asiaan vähääkään, se kun ei muutu tarkennusetäisyyttä muutettaessa. Linssit eivät ”tiedä” mille etäisyydelle objektiivi on tarkennettu. Yleensä tuollainen laajakulma tarkennetaan 3–5 m etäisyyteen aloittajan tarkoittamassa kohteessa riippuen siitä onko kameran lähellä jotakin kohteen kannalta merkittävää.

”aukkojen vaikutuksesta tarkennusalueeseen”
Mitään tarkennusaluetta ei ole olemassa ja himmennys ei vaikuta tarkennukseen, eikä edes etsimessä näkyvään kuvaan. Objektiivi voidaan aina tarkentaa vain yhteen etäisyyteen.

”antaa täydellisen selvityksen aloittajalle … vaikkapa 400 mm lintuputkella”
Penäätkö ohjeita aloittajalle miten 14 mm objektiivi tarkennetaan 400 mm lintuputkella.

””tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla””
Älä missään tapauksessa myönnä että et ymmärrä mitään po. asiasta.

johan_tarkentuu kirjoitti:

Mun mielestä Työeläkeläisen antama tarkennusneuvo oli hyvä. En ole ajatellutkaan, että se on noin vaikeeta, jos todella haluaa tarkennuksen juuri oikealle etäisyydelle, mutta kuitenkin pienemmän aukon lopulliseen kuvaan.

Suosittelen käyttämään manuaalitarkennukseen näyttöä, jos varsinaista elektronista etsintä ei ole. Optisesta etsimestä voi olla todella vaikeaa hienosäätää tarkennus, jos käyttää suurta aukkoa.

Voisin lyödä vaikka satasesta vetoa, ettei tuolla Samyangin objektiivilla 6D:n "depth-of-field preview button" tee yhtään mitään. Kyllä se himmentimen säätö täysin mekaanisesti toimii. Silti siinä on varmaankin pykälät, joten videokuvauksessakin ominaisuudesta on pelkkää haittaa, vaikka muuten aukon säätö objektiivirenkaasta voisi olla huomattavasti kätevämpää kuin kamerasta.

Ja muuten tod.näk. Samyangin etäisyysmerkinnät ovat mitä sattuu. Pitää itse testata, mikä on äärettömän kohta. Kaukaista maisemaa kuvatessa sen voi säätää hitusen (todellista) äärettömää lähemmäksi ja himmentää aukko ainakin f/4.0:aan aina, kun valoa on riittävästi.

Lue lisää

”Suosittelen käyttämään manuaalitarkennukseen näyttöä”
Sinäkään et siis ymmärrä mitään aloittaja kysymästä asiasta. Suosittelet manuaalisen tarkennuksen käyttöä objektiivissa jossa on vain manuaalinen tarkennus — että sillälailla :)

”En ole ajatellutkaan …”
Tuo on varmasti totta!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Kyllä se perusoptiikalla on tuo kaareva pinta vaikkakin sitä nykyään pyrittäneen optisesti hieman korjaamaan. Silti vaikka se olisikin kaareva sitä voidaan pitää tasona koska tasona se ilmenee siinä filmillä sekä kennolla ja valokuvauksestahan eli lopputuloksesta tässä taidetaan keskustella ei mistään optiikan ihmeistä.

Täällä vaan tuppaavat nuo jotkut "viisaat" aina menemään epäoleellisuuksiin käytännön kannalta, se kun on niin mukavaa ja itsetuntoa kohottavaa olla viisaampi kuin muut. Olisihan hänkin, siis tuo kaareva pallotaso, voinut antaa täydellisen selvityksen aloittajalle tuosta tarkennuksesta ja aukkojen vaikutuksesta tarkennusalueeseen vaan ei ollut tietoa vaikka pallo oli ihan selvääkin selvemmin selvillä.

Palloteoreetikko voisi ihan esimerkin vuoksi laskea suuriko on virhe jos meillä on tuo 14 mm optiikka ja tarkennustaso on 100 metrin päässä ja mikä ero on virheillä jos käytetään Fx kennoa tai Dx:ää. Saat hieman kokemusta miten tuo teoriasi käytännössä toimii nja vaikuttaa. laske myös siinä ohessa paljonko eroaa jkos otatkin kuvan vaikkapa 400 mm lintuputkella noilla samoilla rungoilla. Näytä että ymmärrät sen mistä kirjoitat vai onko se tietosi hevosmiesten tietotoimistosta?

Kun olet nuo laskenut niin hyvän lopputuleman vuoksi vertaa vielä miten se kaarevuus suhtautuu terävyysalueisiin eri aukoilla. vasta tämä tulos kertoo sen kaarevuuden merkityksen sinulle ja meille kaikille jotka kiitollisina odotamme suuren viisautesi tuloksia malttamattomina.

Noiden objektiivien kuvakulmat ovat saatavilla ihan yleisestä tiedosta eikä sitten muuta tarvitakaan kuin hieman matematiikkaa ehkä trigonometrian / pallogeometrian alueelta jos en paljoa erehdy, onhan koulustani sentään vierähtänyt viitisen kymmentä vuotta.

Lue lisää

jos käytetään Fx kennoa tai Dx:ää
Voiko joku olla niin tyhmä että luulee aloittajan Canon 6D kamerassa olisi Fx kennoa tai Dx:ää?
Voiko tyhmyys johtua siitä, että omistaa Nikonin vai johtuuko Nikonin omistaminen tyhmyydestä?

ajatellutkaan kirjoitti:

”Suosittelen käyttämään manuaalitarkennukseen näyttöä”
Sinäkään et siis ymmärrä mitään aloittaja kysymästä asiasta. Suosittelet manuaalisen tarkennuksen käyttöä objektiivissa jossa on vain manuaalinen tarkennus — että sillälailla :)

”En ole ajatellutkaan …”
Tuo on varmasti totta!

Lue lisää

En siis ole aiemmin tullut ajatelleeksi Työeläkeläisen kertomaa tarkennusongelmaa objektiivilla, jossa on täysin manuaalinen himmennin. Ymmärsin kuitenkin välittömästi, mitä hänen lausahduksensa "tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla" tarkoittaa. Aika paljon nolompaa on, että sinä et vieläkään ymmärrä, mistä on kyse. Toivon, että aloittaja ymmärtäisi, vaikka onkin tehnyt todella tyhmän hankinnan ostaessaan Samyangin noin surkealla osaamisella, kun nähtävästi varaa olisi ollut kalliimpaankin optiikkaan.

Suosittelen sinua hakeutumaan lääkärille. Sinulla saattaa olla mielenterveysongelma, jota voitaisiin tehokkaasti hoitaa ja se parantaisi elämänlaatuasi. Jos erikoiset kirjoituksesi johtuvat persoonallisuusongelmasta tai vajaaälyisyydestä, niin otan osaa. Tosin sen verran pitkään olit tuossa välillä poissa täältä, että epäilin sinun joutuneen suljetulle osastolle tms. Tsemiä, kaikesta huolimatta!

Sanottakoon tähän loppuun, että minä kyllä olen lääkärillä käynyt, enkä ole täysin terve. Olen osoittanut älykkyyteni hankkimalla korkeahkon koulutuksen, vaikka välillä aivot käy hitailla kierroksilla. Käyttäydyn ajoittain vittumaisesti, mutta se on ihan oma valinta tällä foorumilla.

johan_tarkentuu kirjoitti:

En siis ole aiemmin tullut ajatelleeksi Työeläkeläisen kertomaa tarkennusongelmaa objektiivilla, jossa on täysin manuaalinen himmennin. Ymmärsin kuitenkin välittömästi, mitä hänen lausahduksensa "tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla" tarkoittaa. Aika paljon nolompaa on, että sinä et vieläkään ymmärrä, mistä on kyse. Toivon, että aloittaja ymmärtäisi, vaikka onkin tehnyt todella tyhmän hankinnan ostaessaan Samyangin noin surkealla osaamisella, kun nähtävästi varaa olisi ollut kalliimpaankin optiikkaan.

Suosittelen sinua hakeutumaan lääkärille. Sinulla saattaa olla mielenterveysongelma, jota voitaisiin tehokkaasti hoitaa ja se parantaisi elämänlaatuasi. Jos erikoiset kirjoituksesi johtuvat persoonallisuusongelmasta tai vajaaälyisyydestä, niin otan osaa. Tosin sen verran pitkään olit tuossa välillä poissa täältä, että epäilin sinun joutuneen suljetulle osastolle tms. Tsemiä, kaikesta huolimatta!

Sanottakoon tähän loppuun, että minä kyllä olen lääkärillä käynyt, enkä ole täysin terve. Olen osoittanut älykkyyteni hankkimalla korkeahkon koulutuksen, vaikka välillä aivot käy hitailla kierroksilla. Käyttäydyn ajoittain vittumaisesti, mutta se on ihan oma valinta tällä foorumilla.

Lue lisää

Et siis ymmärrä mitään po objektiivista. Mistä ihmeesta tuon manuaalisen himmentimen keksit?
Sillä säädetäänkö himmennintä manuaalisesti tai elektronisesti ei ole mitään tekemistä etsinkuvan kanssa. Objektiivin himmennin toimii vasta laukaisinta painettaessa eikä himmennys voi siis näkyä etsimessä kun peili on silloin jo yläasennossa.
Vastaava Canonin objektiivi maksaa noin 2300 €
Sanottakoon tähän loppuun, että mainitsemasi älykkyyden osoittaminen ei ilmeisesti onnistunut tai ole totta.
Sinäkään et takuulla pysty myöntämään ettet ymmärrä mitään po. asiassa.

FxDxAps kirjoitti:

jos käytetään Fx kennoa tai Dx:ää
Voiko joku olla niin tyhmä että luulee aloittajan Canon 6D kamerassa olisi Fx kennoa tai Dx:ää?
Voiko tyhmyys johtua siitä, että omistaa Nikonin vai johtuuko Nikonin omistaminen tyhmyydestä?

Lue lisää

Jos arvoisa FxDxAps ei ymmärrä mihin noilla lyhenteillä viittasin voin vain pahotella jälkeenjääneisyyttäsi.

Sitä millaisia kennoja, isoja vai pieniä, isompia vai pienempiä on noissa konttorikoneissa joita Caanoneiksi kutsutaan ei minulla ole hajuakaan mutta tiedän molempia lötyvän.

En tunne myöskään noita Samyangin optiikoita mutta käsitykseni on niiden olevan vähemmän automaattisia kuin mihin itse olen Nikkorin, Sigman ja Tamronin kanssa tottunut. Se taas onko kuvausaukon säätäminen täysin manuaalista vai tapahtuuko kuvausaukon säätö automaattisesti kun laukaisin painetaan puoliväliin ei sinänsä ole merkityksellistä vaan se, että manuaalitarkennus tehdään aina täydellä aukolla ja kuvausta varten tavalla tai toisella valitaan haluttu kuvausaukko.

Ainakin paremmissa Nikon rungoissa on painike/nappula josta painamalla saa sen kuvausaukon käyttöön myös peilin ollessa alhaalla jos haluaa vaikkapa tarkastella terävyysaluetta. Sen ainoa huono puoli on kuvan himmeneminen optisessa etsimessä kun aukko pienennetään riittävän pieneksi ja siksi onkin helpompaa tarkastella syväterävyysaluetta otetusta kuvasta siitä takanäytöltä.

ammuttava_kasvaa kirjoitti:

Sulla tuo tyhmyys näyttää lisääntyvän.

”14 mm optiikka ja tarkennustaso on 100 metrin päässä ja mikä ero on virheillä”
Ensinnäkin vai typerys tarkentaa 14 mm laajakulman ”100 metrin päässä” eikä se ole taso eikä linssien hionta vaikuta asiaan vähääkään, se kun ei muutu tarkennusetäisyyttä muutettaessa. Linssit eivät ”tiedä” mille etäisyydelle objektiivi on tarkennettu. Yleensä tuollainen laajakulma tarkennetaan 3–5 m etäisyyteen aloittajan tarkoittamassa kohteessa riippuen siitä onko kameran lähellä jotakin kohteen kannalta merkittävää.

”aukkojen vaikutuksesta tarkennusalueeseen”
Mitään tarkennusaluetta ei ole olemassa ja himmennys ei vaikuta tarkennukseen, eikä edes etsimessä näkyvään kuvaan. Objektiivi voidaan aina tarkentaa vain yhteen etäisyyteen.

”antaa täydellisen selvityksen aloittajalle … vaikkapa 400 mm lintuputkella”
Penäätkö ohjeita aloittajalle miten 14 mm objektiivi tarkennetaan 400 mm lintuputkella.

””tarkenna suurimmalla ja kuvaa sopivalla””
Älä missään tapauksessa myönnä että et ymmärrä mitään po. asiasta.

Lue lisää

Jos 100m on "ammuttavalle" liikaa niin laske se virhe vaikka metrin päässä jos se oloasi helpottaa. Kyseessähän on vain laskutoimitus jonka tuloksesta näemme paljonko se taso on siellä toisessa päässä kaarellaan kun vertaa mahdolliseen terävyysalueeseen eli paljonko se merkitsee kun otit asian itse kerran esille. Vai onko niin jotta pallogeometrian laskukaavat ovat kadoksissa ja kertoilet vain juoruja hevosmiesten tietotoimiston kahvilasta?

Saman laskunhan voi tehdä ihan tuolla 400 mm putkellakin ja se taas antaa hyvän vertailukohdan laajakulman ja pitkän putken tiettyihin eroihin. En tuossa edellisessäni myöskään mitenkään viitannut tuohon mitä pyrit esittämään hätävalheenasi kun et todellakaan näköjään pysty asiaa mitenkään osoittamaan. Netistä kuitenkin löytyy ihan helposti noihin laskuihin kaavat jos tuo pallogeometria on unohtunut koulun jälkeen ja riittävällä tarkkuudella sen kyllä pystyy laskemaan ihan trigonometrisinkin keinoin kahta kolmiota käyttämällä.

Kerro nyt paljonko on se kaarevuus 14 mm lasilla vaikka sitten metrin ja 10 metrin sekä sen 100 metrin etäisyydellä ja paljonko sillä on merkitystä kuvan terävyyden kannalta noissa mainituissa tapauksissa!

Saman voit laskea myös sillä 400 mm putkella niin näemme eron ja sen onko sillä kaarevuudella merkitystä todellisessa tilanteessa.

Nythän muistelen nähneeni mainoksen jossa joku valmistaja kertoi asentaneensa runkoon kaarevan kennon, se korjannee sitä virhettä jonka se kaarevuus aiheuttaa mutta kuinka paljon selviää meille kunhan saat nuo laskusi tulokset esityskuntoon.

Kyllä tarkennusalue on olemassa, kokeile vaikka makrokuvausta. Kuvaa 1:1 suhteessa mitä hyvänsä suurimmalla aukolla esim. F2.8 ja sitten vaikka F22 ja vertaa niiden tarkkuutta. Ensimmäisessä tarkka-alue lienee millin luokkaa mutta jälkimmäisessä se on jo kymmenen hujakoilla. On niissä tosin muitakin eroja ainakin diffraktion suhteen mutta se on taas toinen tarina.

FxDxAps … Sitä millaisia kennoja, isoja vai pieniä, isompia vai pienempiä on noissa konttorikoneissa joita Caanoneiksi kutsutaan ei minulla ole hajuakaan mutta tiedän molempia lötyvän.
Tiedät ihan höpöjä, Aloittajan kamerasta ei löydy Fx eikä DX-kennoa. FX on 36x24 mm ja DX on 24x16 mm. Canon 6D:n kenno on 35,8 x 23,9mm ja Canonin APS-C on 22,2x14,8 mm. Et siis tiedä mitään tästäkään asiasta :)

Mistä sinulle tuli tuollainen Caanon konttorikonevamma? Onko syynä sairaalloisen heikko itsetunto?

En ala sun putkihölmöilyyn mitään laskea kun se ei mitenkään kuulu po asiaan ”Onko aukko liian suuri/pieni, liian pimeää, tarvii jalustan? Ja mitä tarkoittavat renkaassa olevat luvut/mitat (0,28-3m)?”.
Laske itse jos on tarpeen tai aloita uusi keskustelu matematiikasta. Trigonometria ei ole kovin vaikeaa.

Mun kamerassa Samyang 14, 16 ja 85 milliset toimii sähköisellä ohjauksella (automatiikalla) paitsi tarkennus. Objektiivin immenninrengas on lukittu. Etsimeen syttyy merkkivalo kun tarkennus on kohdallaan. Toisessa rungossa on myös kuvanvakain (käytän vain 85 millisellä jos aika ja kohde on sopiva ja tukea ei ole). Canon 6D:ssa muistaakseni Samyang 14 mm aukkoa ei valita rungosta vaan objektiivin renkaasta (sähköinen kytkentä puuttuu)

Eikä se Sonyn kaareva kenno tarkennusetäisyyden pallomuotoon mitään vaikuta. Miksi tuollaista hölmöä esität.
Kennon koveruus aiheuttaa muutoksia objektiivin rakenteeseen ja piirtokykyyn kuvan reunoilla. Eli objektiiveista saadaan paremmin piirtäviä, yksinkertaisempia ja paljon halvempia.
Paremmuus tulee siitä että etäisyys objektiivin polttopisteestä on sama koko kennon alueella. Samaa tavoiteltiin jo filmiaikana tekemällä filmin rata kaarevaksi. Tieteellisessä kuvauksessa taivutettiin filmiä alipaineella.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Jos 100m on "ammuttavalle" liikaa niin laske se virhe vaikka metrin päässä jos se oloasi helpottaa. Kyseessähän on vain laskutoimitus jonka tuloksesta näemme paljonko se taso on siellä toisessa päässä kaarellaan kun vertaa mahdolliseen terävyysalueeseen eli paljonko se merkitsee kun otit asian itse kerran esille. Vai onko niin jotta pallogeometrian laskukaavat ovat kadoksissa ja kertoilet vain juoruja hevosmiesten tietotoimiston kahvilasta?

Saman laskunhan voi tehdä ihan tuolla 400 mm putkellakin ja se taas antaa hyvän vertailukohdan laajakulman ja pitkän putken tiettyihin eroihin. En tuossa edellisessäni myöskään mitenkään viitannut tuohon mitä pyrit esittämään hätävalheenasi kun et todellakaan näköjään pysty asiaa mitenkään osoittamaan. Netistä kuitenkin löytyy ihan helposti noihin laskuihin kaavat jos tuo pallogeometria on unohtunut koulun jälkeen ja riittävällä tarkkuudella sen kyllä pystyy laskemaan ihan trigonometrisinkin keinoin kahta kolmiota käyttämällä.

Kerro nyt paljonko on se kaarevuus 14 mm lasilla vaikka sitten metrin ja 10 metrin sekä sen 100 metrin etäisyydellä ja paljonko sillä on merkitystä kuvan terävyyden kannalta noissa mainituissa tapauksissa!

Saman voit laskea myös sillä 400 mm putkella niin näemme eron ja sen onko sillä kaarevuudella merkitystä todellisessa tilanteessa.

Nythän muistelen nähneeni mainoksen jossa joku valmistaja kertoi asentaneensa runkoon kaarevan kennon, se korjannee sitä virhettä jonka se kaarevuus aiheuttaa mutta kuinka paljon selviää meille kunhan saat nuo laskusi tulokset esityskuntoon.

Kyllä tarkennusalue on olemassa, kokeile vaikka makrokuvausta. Kuvaa 1:1 suhteessa mitä hyvänsä suurimmalla aukolla esim. F2.8 ja sitten vaikka F22 ja vertaa niiden tarkkuutta. Ensimmäisessä tarkka-alue lienee millin luokkaa mutta jälkimmäisessä se on jo kymmenen hujakoilla. On niissä tosin muitakin eroja ainakin diffraktion suhteen mutta se on taas toinen tarina.

Lue lisää

http://www.photozone.de/canon_eos_ff/532-samyang14f28eosff

Millähän laskukaavalla tuon sait?

Selvitäpäs miten laskit tuon 64 m?

Laskin tuon nyt itsekin ja Fx kennolla kun 14 mm kulma on noin 114 ast niin suoran etäisyyden ollessa 100 m on sen laitimmaisen valon kuljettava 183 m eli ero on 83 m. Dx kennolla se kulma on noin 90 ast jolloin tuo sivupituus on vastaavasti 141 m eli eroa on 41 m. tuohon sinun 64 metriisi en päässyt kummallakaan rungolla.

Tarkistapa laskelmasi. Netistä löytyy jopa kone joka sen laskee kunhan hieman viitsit sitä hakea.

Et siis vieläkään kykene ymmärtämään, että aloittajan kamerassa ei ole fx eikä dx kennoa.

Laskin tuon vanhalla nyrkkisäännöllä: ”kuva-alan leveys= etäisyys x (kennon leveys/objektiivin oulttoväli)”. En tarvitse netin ”koneita”, minulle vanha hyvä konsti on parempi kuin pussillinen uusia.
Selvitäppä sinä oma laskukaavasi.

Canon 6D kennon leveys on 35,8 mm joten kuva-alan leveys on esim 100 m:n etäisyydellä 100 x (35,8/14). Silloin kuva-alan reunaan kohteessa on etäisyyttä noin 164 metriä. Tuo nyrkkisäännön tarkkuus on minulle riittävä.
En ole huomioinut laskussa mm sitä, että objektiivi zoomaa tarkennettaessa joten kuvakulma muuttuu aina kun tarkennusta muutetaan. Siksi merkitsin noin arvon.

114° tarkoittaa objektiivin kuvakulmaa silloin kun se on mahdollisimman kauas tarkennettuna. Toisaalta kuvakulmalla tarkoitetaan objektiivin tuottamaa kuvaymyrää josta sitten rajataan kennon kokoinen alue. Lisäksi tuo Samyang 14mm tarkentuu kauas yli äärettömän (kts tarkennusrengas). 114° on siis kovin huono lähtöarvo kuva-alan leveyttä laskettaessa.

Tässä ei ole kysymys mistään sivun pituudesta. ”Laitimmainen” valo tulee kuva-alan kulmasta (114°) joten virhe on siellä vielä suurempi.

En usko, että pystyt koskaan ymmärtämään, että tarkennusetäisyys ei ole taso vaan kovera pallopinta. Ihan turhaan rehvastelit olemattomalla laskutaidollasi:)

Wau, ees tän yhyren kerran sä teit jotai muutaki ku auot päätäs. En jaksa tosin tarkistaa laskutuloksiasi, mutta voin kuvitella, että ne ovat oikeaa suuruusluokkaa. Laajakulmalla kuvatessa tosin saattaa olla toivottavaakin, että kuva on tarkka samalla etäisyydellä kamerasta, ei välttämättä tarkka suoralla seinällä. Koko ongelman kannalta keskustelu on aika turhaa, koska kaikissa objektiiveissa tarkka kuva pyritään luomaan tarkennustasolle. Kovera kenno yksinkertaistaisi optiikkaa tämän suhteen.

johan_tarkentuu kirjoitti:

Wau, ees tän yhyren kerran sä teit jotai muutaki ku auot päätäs. En jaksa tosin tarkistaa laskutuloksiasi, mutta voin kuvitella, että ne ovat oikeaa suuruusluokkaa. Laajakulmalla kuvatessa tosin saattaa olla toivottavaakin, että kuva on tarkka samalla etäisyydellä kamerasta, ei välttämättä tarkka suoralla seinällä. Koko ongelman kannalta keskustelu on aika turhaa, koska kaikissa objektiiveissa tarkka kuva pyritään luomaan tarkennustasolle. Kovera kenno yksinkertaistaisi optiikkaa tämän suhteen.

Lue lisää

Kuten totesit kysymys on pelkästään suuruusluokasta mm siksi kun objektiiveissa ei todellisuudessa ole kiinteää polttoväliä paitsi ns fixfocus-objektiiveissa.

Uskotko sinäkin, että on olemassa jokin tarkennustaso? Missä sellainen taso sijaitsee?
Tuo terävä samalla etäisyydellä kamerasta on pelkkää toiveajattelua niin kauan kuin kamerassa ei ole koveraa kennoa. Nyt tilanne on käytännössä sellainen, että kuva on aina tarkin kennon keskellä ja epäterävin kuvan kulmissa. Syitä siihen on useampia.

virheillä kirjoitti:

Kuten totesit kysymys on pelkästään suuruusluokasta mm siksi kun objektiiveissa ei todellisuudessa ole kiinteää polttoväliä paitsi ns fixfocus-objektiiveissa.

Uskotko sinäkin, että on olemassa jokin tarkennustaso? Missä sellainen taso sijaitsee?
Tuo terävä samalla etäisyydellä kamerasta on pelkkää toiveajattelua niin kauan kuin kamerassa ei ole koveraa kennoa. Nyt tilanne on käytännössä sellainen, että kuva on aina tarkin kennon keskellä ja epäterävin kuvan kulmissa. Syitä siihen on useampia.

Lue lisää

"Uskotko sinäkin, että on olemassa jokin tarkennustaso?"

No on olemassa siinä mielessä, että optiikassa pyritään joka tapauksessa tarkkaan kuvaan kohtisuoralla tasolla, ei koveralla pallopinnalla tms. Otettu kuva on kaksiulotteinen taso. Tarkennustasosta puhumisessa ei ole mitään väärää. Typerää saivartelua ja vääntämistä taas tämäkin.....

johan_tarkentuu kirjoitti:

"Uskotko sinäkin, että on olemassa jokin tarkennustaso?"

No on olemassa siinä mielessä, että optiikassa pyritään joka tapauksessa tarkkaan kuvaan kohtisuoralla tasolla, ei koveralla pallopinnalla tms. Otettu kuva on kaksiulotteinen taso. Tarkennustasosta puhumisessa ei ole mitään väärää. Typerää saivartelua ja vääntämistä taas tämäkin.....

Lue lisää

Tarkennustasossa ei ole mitään optiikkaa. Tarkennustasosta puhuminen on tahallista harhaanjohtamista jota on turha puolustella. Saattaa johtua myös ymmärtämättömyydestä.
On pelkästään typerää väittää kaikkea oikeaa tietoa saivarteluksi. Sen ymmärtäminen, että tarkennusetäisyys on kovera pallopinta on tärkeä tieto kun halutaan hallita syväterävyysaluetta.

”optiikassa pyritään joka tapauksessa tarkkaan kuvaan kohtisuoralla tasolla”
Tuo on ihan typerää höpinää jossa ei ole totuuden häivääkään. Ei siis ole mitään tarkennustasoa josta pyritään kuvaan kohtisuoralla tasolla.
Optiikassa pyritään tutkimaan sähkömagneettisen säteilyn käyttäytymistä. Fysikaalinen optiikka tutkii valon luonnetta ja geometrinen valon kulkemista.

Kameran objektiivilla pyritään piirtämään halutunlainen kuva kohteesta. ”Joka tapauksessa” ei ole kysymys kohtisuorasta pyrkimisestä minkään asian suhteen. Kuva ei kulje kohtisuoraan objektiivin läpi. Toisaalta valon kulkua kohteesta kameraan voidaan ”pyrkiä” säätämään myös objektiivia siirtämällä ja kääntämällä (ns. TS-objektiivit) sekä kuvatasoa tai/ja objektiivitasoa siirtämällä ja kääntämällä (ns. palkkikamerat).
Niitä kohtisuoraa tasoa kuvaajia on tapana nimittää tiiliseinän kuvaajiksi.