Kantaako AIS-viesti yhtä pitkälle kuin normaali puheliikenne? Katselin tuossa hetken aikaa muun puuhan ohessa plotterin AIS-listaa ja kauimmaiset näkyvät laivat olivat sen mukaan n. 25 mpk päässä. Tosin ne kauimmaiset tuntuivat näkyvän vähän on/off eli häipyivät välillä näkymästä.
AIS:n kantama
ais-vastaanottaja
19
218
Vastaukset
- TuomasAH
Ais toimii vhf taajuudella. Kantama on riippuvainen antenneista,lähetystehosta ja radio kelistä. Eli näkyvyyden vaihteluväli 0nm-150nm.
Ei itse asiassa ole noin. VHF:än kantama riippuu tasan tarkkaan kahdesta asiasta, radiohorisontista (eli antennin korkeudesta maan/vedenpinnasta) ja lähetystehosta. Radiokelit vaikuttavat MF- ja sitä pitempiin aaltoihin joiden kuuluvuuteen vaikuttaa heijastukstet troposfääriin, auringon pinnan aktiivisuus yms.
- utelias-kipinä
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Ei itse asiassa ole noin. VHF:än kantama riippuu tasan tarkkaan kahdesta asiasta, radiohorisontista (eli antennin korkeudesta maan/vedenpinnasta) ja lähetystehosta. Radiokelit vaikuttavat MF- ja sitä pitempiin aaltoihin joiden kuuluvuuteen vaikuttaa heijastukstet troposfääriin, auringon pinnan aktiivisuus yms.
Onkos asia todella näin? Muistelen kyllä itsekin, että koulutusmateriaalissa sanotaan VHF-aaltojen etenevän suoraviivaisesti ja olevan pahemmin heijastumatta, mutta sitten taas esimerkiksi aikoinaan radiolupatentissä Ficoran virkamies (tilaisuus oli ainakin silloin 90-luvulla eräänlainen yhdistetty koulutus- ja tenttisessio) sanoi, että sopivissa olosuhteissa VHF-kuuluvuus voi olla hurjasti pidempi kuin teoreettinen maksimi. Hänen esimerkkinsä koski tilannetta, jossa Pohjanmerellä oli hätäliikenne käynnissä ja suomalainen rahtilaiva yritti kanavalla 16 tilata radiopuhelua Suomeen, vaikka olisi pitänyt pysyä hiljaa. Helsinki Radio oli kuullut keskustelun, vaikka Tanskan länsirannikolla sijaitsevan maa-aseman, saati sitten Pohjanmerellä olevan laivan, lähetteen ei millään opilla pitäisi kantaa Suomen rannikolle asti.
- hitech
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Ei itse asiassa ole noin. VHF:än kantama riippuu tasan tarkkaan kahdesta asiasta, radiohorisontista (eli antennin korkeudesta maan/vedenpinnasta) ja lähetystehosta. Radiokelit vaikuttavat MF- ja sitä pitempiin aaltoihin joiden kuuluvuuteen vaikuttaa heijastukstet troposfääriin, auringon pinnan aktiivisuus yms.
On siinä muutama muukin asia joka vaikuttaa.
- Lähetysantennin korkeus, suuntakuvio ja polarisaatio
- Vastaanottoantenin korkeus, suuntakuvio ja polarisaatio
- Aluksen (antennin) keinunta
- Antennikaapelien häviöt
- Vastaanottimen herkkyys ja selektiivisyys
- Mahdolliset katveet radiotiellä
- Mahdolliset saman kanavan tai viereisen kanavan lähetteet sekä muut häiriölähetteet.
Hakusanoilla radio link budget voi opiskella lisää :)
- 10-14
Puhutko purje- vai moottoriveneestä? Eli miten korkealla oma antennisi on? Laivojen lähetysantennit ovat tyypillisesti jossain 50 m korkeudessa. Teoreettisen maksimikantaman saisit laskettua vaikka näin: antennin korkeuden neliöjuuri kerrottuna luvulla 3,856. Tässä käytetään metrisiä yksiköitä eli etäisyys on kilometrejä ja korkeus metrejä. Siis tuo laivan antenni kantaa 3,86*7,07=27 km. Meripeninkulmiksi muutettuna vajaat 15. Sitten oman antennisi korkeutta käyttäen sama laskukaava omalle maksimikantamallesi ja lasket sen luvun yhteen tuo 15 mpk kanssa. Maksimikantamalla siis tässä tarkoitetaan horisontin etäisyyttä antennista.
Taisin muuten saada vastauksen tuossa alussa esittämääni kysymykseen :) Sanoit, että kauimmaiset näkyneet olivat 25 mpk päässä, joten sinun oman antennisi pitää olla aika korkealla, ylempänä kuin moottoriveneessä yleensä olisi.- Joakim1
Minun veneessä AIS-antenni on laipioon teipattuna eli yläpää ehkä 1,5 m merenpinnasta. Säännöllisesti tulee näkyviin AIS-kohteita yli 20 mpk päästä ja kaikki ei-huviveneet näkyvät yli 5 mpk, tyypillisesti 10-15 mpk. Kauimmaiset laivat ovat olleet yli 30 mpk päässä.
Radiohorisontti ei ole mikään "teoreettinen maksimi" VHF:lle. Kantamalle löytyy kaavat, jotka ottavat huomioon kaiken tarvittavan ja niillä saa radiohorisonttia selvästi pidempiä kantamia, jos tehoa on tarpeeksi, antennit riittävän vahvistavia ja vastaanottimet herkkiä.
AISin ja puheen välillä on tietysti suuri ero siinä, että toinen on digitaalista ja toinen analogista. Digitaalinen joko tulee virheettä perillä tai ei lainkaan. Usein käy niin, että osa paketeista tulee ja osa ei. Tällöin laiva näkyy välillä tai kokoajan ja sen nimi ja muut tiedot voi tulla vasta paljon myöhemmin, koska se tieto lähetetään harvemmin.
Analogisen kuuluvuusrajan määrittely on paljon subjektiivisempaa, koska laatu heikkenee hiljalleen. - 10-14
Joakim1 kirjoitti:
Minun veneessä AIS-antenni on laipioon teipattuna eli yläpää ehkä 1,5 m merenpinnasta. Säännöllisesti tulee näkyviin AIS-kohteita yli 20 mpk päästä ja kaikki ei-huviveneet näkyvät yli 5 mpk, tyypillisesti 10-15 mpk. Kauimmaiset laivat ovat olleet yli 30 mpk päässä.
Radiohorisontti ei ole mikään "teoreettinen maksimi" VHF:lle. Kantamalle löytyy kaavat, jotka ottavat huomioon kaiken tarvittavan ja niillä saa radiohorisonttia selvästi pidempiä kantamia, jos tehoa on tarpeeksi, antennit riittävän vahvistavia ja vastaanottimet herkkiä.
AISin ja puheen välillä on tietysti suuri ero siinä, että toinen on digitaalista ja toinen analogista. Digitaalinen joko tulee virheettä perillä tai ei lainkaan. Usein käy niin, että osa paketeista tulee ja osa ei. Tällöin laiva näkyy välillä tai kokoajan ja sen nimi ja muut tiedot voi tulla vasta paljon myöhemmin, koska se tieto lähetetään harvemmin.
Analogisen kuuluvuusrajan määrittely on paljon subjektiivisempaa, koska laatu heikkenee hiljalleen.No, rannikkolaivurin radioluvan materiaalissa kuitenkin esitetään asia niin, että horisontti olisi kantaman raja, joten siltä pohjalta uskalsin pitää sitä teoreettisena maksimina. Kuten myös sanoin toisessa tekstissä, Ficoran kouluttaja aikoinaan kertoi toisenlaista tietoa eli että sopivissa olosuhteissa kantama voi olla pidempikin. Kuitenkin käsitykseni, jota saa vapaasti faktoilla oikoa, on, että lähetystehosta riippumatta antennien keskinäinen "näkyvyys" muodostaa sellaisen rajan, jonka ylittäminen on mahdollista mutta ei mitenkään varmaa.
Katselin viikonloppuna veneellä huoltopuuhien ohella aina välillä plotterin AIS-listaa. Oma antenni on n. 16 m korkeudessa. Kauimmaiset AIS-kohteet olivat 24-26 mpk päässä eli samaa luokkaa kuin aloittajalla. Kuriositeettina seurasin, missä vaiheessa Tallinnaa kohti lähtenyt Merilin katosi näkymästä; se oli n. 9 mpk kohdalla. Jos olisi sattunut olemaan läppäri mukana, olisi tietysti voinut vaikkapa Marinetrafficin avulla vertailla. - poikkeukset_erikseen
10-14 kirjoitti:
No, rannikkolaivurin radioluvan materiaalissa kuitenkin esitetään asia niin, että horisontti olisi kantaman raja, joten siltä pohjalta uskalsin pitää sitä teoreettisena maksimina. Kuten myös sanoin toisessa tekstissä, Ficoran kouluttaja aikoinaan kertoi toisenlaista tietoa eli että sopivissa olosuhteissa kantama voi olla pidempikin. Kuitenkin käsitykseni, jota saa vapaasti faktoilla oikoa, on, että lähetystehosta riippumatta antennien keskinäinen "näkyvyys" muodostaa sellaisen rajan, jonka ylittäminen on mahdollista mutta ei mitenkään varmaa.
Katselin viikonloppuna veneellä huoltopuuhien ohella aina välillä plotterin AIS-listaa. Oma antenni on n. 16 m korkeudessa. Kauimmaiset AIS-kohteet olivat 24-26 mpk päässä eli samaa luokkaa kuin aloittajalla. Kuriositeettina seurasin, missä vaiheessa Tallinnaa kohti lähtenyt Merilin katosi näkymästä; se oli n. 9 mpk kohdalla. Jos olisi sattunut olemaan läppäri mukana, olisi tietysti voinut vaikkapa Marinetrafficin avulla vertailla.Kyseessä on pari eri asiaa radiohorisonttia pidemmillä kuuluvuuksilla. Tietyissä olosuhteissa lähetys voi kanavoitua ylempiin kerroksiin ja putkahtaa sieltä kuuluviin ties missä. Tai sitten signaali voi heijastua maanpinnan ja samaisten kerrosten välillä edestakaisin kuin pingispallo. Nämä tilanteeta kuitenkin ovat poikkeustapauksia, joita auringonpilkut aiheuttavat.
Ja sitten on se normaali taipuminen hieman horisontin taakse. Ei se signaali veitsellä katkaisten katoa, eihän auringonlaskun jälkeenkään tule heti pimeä edes tropiikissa. - meku1
poikkeukset_erikseen kirjoitti:
Kyseessä on pari eri asiaa radiohorisonttia pidemmillä kuuluvuuksilla. Tietyissä olosuhteissa lähetys voi kanavoitua ylempiin kerroksiin ja putkahtaa sieltä kuuluviin ties missä. Tai sitten signaali voi heijastua maanpinnan ja samaisten kerrosten välillä edestakaisin kuin pingispallo. Nämä tilanteeta kuitenkin ovat poikkeustapauksia, joita auringonpilkut aiheuttavat.
Ja sitten on se normaali taipuminen hieman horisontin taakse. Ei se signaali veitsellä katkaisten katoa, eihän auringonlaskun jälkeenkään tule heti pimeä edes tropiikissa.VHF ei kyllä poukkoile edestakaisin missään ilmakehän kerrosten ja maanpinnan välissä. Tämän voit itsellesi todistaa ihan yksinkertaisesti tarkastelemalla ilmakehän vaimennusta VHF taajuusalueella. Sen sijaan yksinkertaista taipumista maanpinnan läheisyydessä voi tapahtua.
Tuo esimerkki, missä Suomalainen "Helsinki-radio" olisi kuullut pohjanmereltä Hätäkeskustelun, on ihan realistinen, mutta keskustelu on silloin kyllä käyty muilla kuin VHF taajuusalueilla. Esimerkki on muutenkin joko todella vanha, koska Helsingissä ei ole ollut rannikkoradioasemaa sitten 80-luvun (joka silloin toimi myös MF/HF alueella, nykyiset rannikkoradioasemat vain VHF), tai sitten Helsinkin-radio on tässä tapauksessa todellisuudessa ollut Helsinki MRSC, jossa niin ikään on kuuntelussa muitakin kuin VHF hätätaajuuksia.
Käytännössä VHF radion kantavuutta tarkastellessa radiohorisontti on kantaman rajaava tekijä. Käsipeleissä myös lähetysteho.
T. Sotilasmerenkulkija - meku1
Lisätään nyt vielä edelliseen, ettei mene väännöksi. VHF taajuudellakin voi esiintyä lyhyttä avaruusaaltoa, mutta vain taajuusalueen alapäässä, ei taajuuksilla joilla meri-vhf toimii. Meri-vhf taajuudet läpäisevät ilmakehän kerrokset. Samoja taajuuksia käytetäänkin esimerkiksi satelliittien ja maa-asemien väliseen tiedonsiirtoon.
- Utelias-kipinä
meku1 kirjoitti:
VHF ei kyllä poukkoile edestakaisin missään ilmakehän kerrosten ja maanpinnan välissä. Tämän voit itsellesi todistaa ihan yksinkertaisesti tarkastelemalla ilmakehän vaimennusta VHF taajuusalueella. Sen sijaan yksinkertaista taipumista maanpinnan läheisyydessä voi tapahtua.
Tuo esimerkki, missä Suomalainen "Helsinki-radio" olisi kuullut pohjanmereltä Hätäkeskustelun, on ihan realistinen, mutta keskustelu on silloin kyllä käyty muilla kuin VHF taajuusalueilla. Esimerkki on muutenkin joko todella vanha, koska Helsingissä ei ole ollut rannikkoradioasemaa sitten 80-luvun (joka silloin toimi myös MF/HF alueella, nykyiset rannikkoradioasemat vain VHF), tai sitten Helsinkin-radio on tässä tapauksessa todellisuudessa ollut Helsinki MRSC, jossa niin ikään on kuuntelussa muitakin kuin VHF hätätaajuuksia.
Käytännössä VHF radion kantavuutta tarkastellessa radiohorisontti on kantaman rajaava tekijä. Käsipeleissä myös lähetysteho.
T. SotilasmerenkulkijaTuota... Helsinki-Radio lopetti toimintansa vasta 31.12.1999. Satun tietämään, koska olin siihen aikaan Soneralla, joka ko. rannikkoradioasemaa hoiti, töissä. (En kuitenkaan sinänsä työasioissa tekemisissä sen kanssa.)
En ota valalle ihan 100% vakuutusta, että kouluttaja olisi todella puhunut vhf-taajuuksista kertomassani esimerkissä. Se muistikuva kuitenkin jäi. - Meku1
Utelias-kipinä kirjoitti:
Tuota... Helsinki-Radio lopetti toimintansa vasta 31.12.1999. Satun tietämään, koska olin siihen aikaan Soneralla, joka ko. rannikkoradioasemaa hoiti, töissä. (En kuitenkaan sinänsä työasioissa tekemisissä sen kanssa.)
En ota valalle ihan 100% vakuutusta, että kouluttaja olisi todella puhunut vhf-taajuuksista kertomassani esimerkissä. Se muistikuva kuitenkin jäi.Seison korjattuna
- Flipperisti
Oma tuntuma on se, että AIS kantaa pidemmälle. Tyypillisesti AIS näyttää kohteen ennen kuin keskustelu VTS:n kanssa alkaa kuulumaan. Tämä tosin moottoriveneessä, jossa on antenni turhankin matalalla, noin 1.5 m korkeudessa.
- kokenut_veneilijä
VHF kuuluvuus riippuu paljolti myös paikasta missä ollaan ja esim. DSC kutsu menee yleensä perille vaikka puhe yhteyttä ei saataisikaan! Joskus puhuu kahden moottoriveneen välillä leikiten noin 10 Merimailin ja pitemmältäkin matkalta vaikka antennien syöttöpiste on 2-3m välissä! Mutta jos olet esim. korkeiden kalliosaarien ympäröimä on hyvin hankala saada yhteyttä niiden takana oleviin veneisiin vaikka välimatka olisi olematon!
- pitkälle
Riippuu ais-lähettimen tehosta ja onko lähistöllä vahvistimia. Itämeren ulkopuolella on nähnyt parhaimmillaan yli 350nm päässä maalin ja eteläisellä Itämerelläkin yli 150nm. Ja ihan perhepurkkarilla, alle 20m masto, jossa antenni. Normaalistikin näkyy 10-50nm, riippuen lähettävästä laitteesta ja ympäristöstä. Oman vhf:n kantama tuppaa olemaan noin 20nm, joskin kuulee rannikkoasemia välillä vaikka kuinka pitkälle, jopa satoja maileja.
- 10-14
Vahvistimia? Ei kai AIS-liikenteelle mitään vahvistimia ole? Puhutko nyt oikeasti AIS-vastaanottimella nähdyistä vai Marinetrafficin tms. näyttämistä? 350 vaikuttaa aika käsittämättömältä. Siinä herää epäilys, että lähettäjän sijaintitieto on virheellinen. Ei ole ihan harvinaista, että huviveneet lähettävät sijaintietona nollaa, silloin on kyllä etäisyystietokin juhlavan näköinen :)
Kuriositeettina mainittakoon tapaus eiliseltä: Villinginsalmessa tuli vastaan iso moottorivene, jolla oli lähettävä AIS. Sen signaali katosi veneen tultua lähelle ja ilmestyi uudestaan jonkin verran sivuutuksen jälkeen. Ilmeisesti signaali vain kerta kaikkiaan meni oman antennini (16 m korkeudessa) alitse.
Täysin aiheeseen liittymätön juttu, kun muistui nyt mieleen. Oli taas Hevossalmessa joku valopää, joka tuli punaista valoa vasten silta-aukon läpi. Miten vaikea on tajuta, että punainen valo siinä opasteessa tarkoittaa ihan samaa kuin tieliikenteessäkin? - pitkälle
10-14 kirjoitti:
Vahvistimia? Ei kai AIS-liikenteelle mitään vahvistimia ole? Puhutko nyt oikeasti AIS-vastaanottimella nähdyistä vai Marinetrafficin tms. näyttämistä? 350 vaikuttaa aika käsittämättömältä. Siinä herää epäilys, että lähettäjän sijaintitieto on virheellinen. Ei ole ihan harvinaista, että huviveneet lähettävät sijaintietona nollaa, silloin on kyllä etäisyystietokin juhlavan näköinen :)
Kuriositeettina mainittakoon tapaus eiliseltä: Villinginsalmessa tuli vastaan iso moottorivene, jolla oli lähettävä AIS. Sen signaali katosi veneen tultua lähelle ja ilmestyi uudestaan jonkin verran sivuutuksen jälkeen. Ilmeisesti signaali vain kerta kaikkiaan meni oman antennini (16 m korkeudessa) alitse.
Täysin aiheeseen liittymätön juttu, kun muistui nyt mieleen. Oli taas Hevossalmessa joku valopää, joka tuli punaista valoa vasten silta-aukon läpi. Miten vaikea on tajuta, että punainen valo siinä opasteessa tarkoittaa ihan samaa kuin tieliikenteessäkin?Kyllä nuo maalit näkyi ihan omalla plotterilla ja merellä. Tuo 350nm oli Englannin kanaalin päästä Biskajan reunalle. Kertoivat, että maissa olisi AIS-vahvistimia tai olisiko pikemminkin toistimia, joiden ansiosta onnistuu. Lähettävän aluksien tietoja ei ollut syytä epäillä virheellisiksi.
- 10-14
pitkälle kirjoitti:
Kyllä nuo maalit näkyi ihan omalla plotterilla ja merellä. Tuo 350nm oli Englannin kanaalin päästä Biskajan reunalle. Kertoivat, että maissa olisi AIS-vahvistimia tai olisiko pikemminkin toistimia, joiden ansiosta onnistuu. Lähettävän aluksien tietoja ei ollut syytä epäillä virheellisiksi.
Tulin uteliaaksi ja tutkin vähän asiaa. Pitääpä siis syödä sanani: kyllä AIS-toistimia sittenkin todella on. Ilmeisesti niiden perustarkoitus on auttaa paikoissa, joissa maastoesteet voivat peittää alusten signaalit toisiltaan, mutta sivutuotteena voi sitten syntyä tuollainen signaalin kantautuma järjettömän kauas.
- AITS
10-14 kirjoitti:
Tulin uteliaaksi ja tutkin vähän asiaa. Pitääpä siis syödä sanani: kyllä AIS-toistimia sittenkin todella on. Ilmeisesti niiden perustarkoitus on auttaa paikoissa, joissa maastoesteet voivat peittää alusten signaalit toisiltaan, mutta sivutuotteena voi sitten syntyä tuollainen signaalin kantautuma järjettömän kauas.
Signaalin pitkä kantama ei ole ongelma koska AISilla tarkkaillaan vain valittua sädettä ja hälyytykset voi valita mieleisekseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.702022Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1641559- 1461475
- 901328
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491260Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2741090- 751002
Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi126997- 111976
Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin51812