Aateliset ja maaomistuksen keskittyminen heille

Kuningas-aatelija-rahvas

Aateliset olivat Suomen ensimmäisiä rikkaita
Suomeen syntyi rikkaiden luokka, kun Ruotsin kuningas lahjoitti suosikeilleen valtavia maa-alueita. 1800-luvulla aateli alkoi sijoittaa teollisuuteen, ja samaan aikaan jotkut porvarit loivat omaisuuksia yritteliäisyydellään.
Kuukausiliite 6.12.2014 6:41 Päivitetty: 6.12.2014 6:41
Anni Lassila HS

446

Erik Fleming rikastui sotimalla. Nuori sotapäällikkö kokosi Suomesta 2 400 ratsusotilaan joukon ja lähti häätämään tanskalaisia Suomesta.

Elettiin uuden ajan alkua, 1520-lukua. Ruotsin ja Tanskan hallitsijoiden liitto Kalmarin unioni oli pitänyt valtaa Pohjoismaissa neljännesvuosisadan ajan. Nyt luottamus unionikumppaneiden kesken oli mennyttä.

Flemingien sukuvaakuna.

Unionin kuninkaaksi 1520 noussut tanskalainen Kristian II oli juuri tapattanut ison osan Ruotsin ylimystöä Tukholmassa vietetyissä kruunajaisissaan.

Kuninkaaksi noustuaan Kustaa Vaasa kiitti soturiaan avokätisesti. Jo aiemmin Flemingit olivat saaneet kruunulta ja avioliittojen kautta hallintaansa Kuitian ja Suitian kartanot, mutta nyt Erik Fleming sai ritarin arvon ja läänitykseksi Raaseporin läänin.

Aatelisarvoja jaettiin alun perin palkkioksi talonpojille, jotka kykenivät varustamaan ratsusotilaan kuninkaan armeijaan.
Aatelisarvon tärkein sisältö oli vapautus veronmaksusta, mutta usein siihen sisältyi myös maalahjoituksia.
Vähitellen aatelistiloista yhdistyi kauppojen ja avioliittojen kautta kartanoita.


Kartano ei siihen aikaan tarkoittanut ylellistä rakennusta vaan aatelistolle tai kuninkaalle kuuluvaa veronmaksusta vapautettua suurtilaa.

Raaseporin läänitys oli Erik Flemingille kuin lottovoitto. Hän sai kerätä koko läänin alueen talonpojilta verot itselleen. Syksyllä kerättiin osa viljasadosta, keväällä eläimiä ja kalaa.

Aatelisena Flemingin ei itse tarvinnut veroja maksaa. Lisäksi Fleming sai palkkaa valtion viroista. Hän hoiteli kuninkaan asioita pitkin Ruotsin valtakuntaa valtaneuvoksena ja diplomaattina. Vaimo ja lapset asuivat Suitian kartanoa Siuntiossa.

Kartanon maita viljelivät vuokraviljelijät, jotka maksoivat vuokransa maan antimilla, rahalla ja työllä.

Näin vauraus ja maaomaisuus alkoivat Suomessa keskittyä.
Kuningas palkitsi sotaherransa ja sai vastineeksi uskollisuutta.

Rahvas elätti työllään itsensä ja kartanoiden väen ja söi ohrasta tai rukiista keitettyä puuroa ja leipää. Keväällä ja alkukesästä nähtiin usein nälkää, kun edellisen kesän viljasato ei riittänyt uuteen satokauteen asti. Leipää jatkettiin jäkälällä tai akanasilpulla. Jos kalaa tai lihaa oli, se oli säilötty tönköksi suolaamalla.

Aatelisarvoista tuli 1500-luvulla periytyviä. Vähitellen aateliset saivat verovapauden lisäksi lisää taloudellisia ja poliittisia etuoikeuksia: ylemmissä valtionviroissa sai toimia vain aatelinen,
ja Ruotsin valtakunnan päätöksenteossa aatelilla oli ylivalta.

28

161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Netissä

      edellisen lähde HS kk-l.

    • Suomen.kansaa.säälin

      Pelloista riitti suurimmassa osassa maata juuri ja juuri hengen pitimiksi. Pienikin epäonni riitti suistamaan tavallisen kansan nälänhätään. Vasta 1800-luvulla maatalouden kehittyminen ja teollistuminen alkoivat nostaa koko kansan elintasoa

      Elinolojen paraneminen oli hyvin hidasta eikä lainkaan suoraviivaista. Nälkäkatastrofit ja sodat tuhosivat aina välillä sen, mitä talonpoika oli sukupolvien ajan rakentanut. Esimerkiksi 1600-luvun lopulla katovuodet tappoivat kolmasosan väestöstä. Vielä 1860-luvun lopulla Suomessa kärsittiin nälänhätä, joka tappoi kahdeksan prosenttia väestöstä.

      Sääty-yhteiskunta tarkoitti muutakin kuin aatelin erivapauksia. Kaupankäynti ja monenlainen elinkeinotoiminta oli tiukasti rajattu kaupunkien porvareille. Melkein kaikkeen tarvittiin lupa, mikä hidasti talouden kehitystä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.

      • Lähde-sama-kuin-edellä

        Yhteiskuntajärjestys piti kuitenkin huolen siitä, että suurimmat omaisuudet kasautuivat aatelille ja kaupunkien porvareille. Vanhat aatelissuvut Ehrnroothit, Grotenfeltit, Mannerheimit, Standertskjöldit ja Creutzit hallitsivat isoja maa- ja metsäomaisuuksia ja sijoittivat jo varhain teollisuuteen.

        Myös kaupunkien kauppias-laivanvarustajat kokosivat 1700-luvulta alkaen omaisuuksia. Heitä olivat Jörn Donnerin esi-isät Kokkolassa, Wolffin suku Vaasassa tai Andreas Jaenisch, Johan Thesleff ja Paul Wahl Viipurissa. He olivat usein Ruotsin vallan aikaan maahan tulleiden palkkasotilaiden, hallintovirkamiesten ja kauppiaiden jälkeläisiä, joiden sukujuuret olivat Saksassa, Hollannissa tai Ranskassakin asti.
        Henrik Borgström


      • Ei-enää-Ruotsin-siirtoma

        1800-luku oli jo Venäjän vallan aikaa.


      • Omakohtainen.kokemus

        Vaan silti oli samat virkamiehet kansaa riistämässä vanhaan vakiintuneeseen tapaan. Tsaari sentään vähän sai korjattua asiaa. Suomen itsenäistyttyä virkamieskunta jatkoi kansan riistämistä totuttuun tapaan, tsaarikaan ei ollut enää haittona.
        Nyt meillä virkamieskunta on yksi maailman suhteellisesti laajimmista ja riisto sen mukaista. Kuvioon ón edellisten lisäksi astunut ylikansallinen valejuutalaisten riistojärjestelmä, jonka innokkaina kätyreinä oman valtakuntamme riistäjät toimivat.
        Asiasta kirjoittelevat vanhaan neuvostotapaan kyörätään mielisairaalaan pakkohoitoon ilman lääkärin lähetettä tai vankilaan ja sen lisäksi tuomitaan menettämään kaiken omaisuutensa. Eli sama vanha riistoperinne se nt vasta voimissaan onkin!


      • Omakohtainen.kokemus

        Vaan silti oli samat virkamiehet kansaa riistämässä vanhaan vakiintuneeseen tapaan. Tsaari sentään vähän sai korjattua asiaa. Suomen itsenäistyttyä virkamieskunta jatkoi kansan riistämistä totuttuun tapaan, tsaarikaan ei ollut enää haittona.
        Nyt meillä virkamieskunta on yksi maailman suhteellisesti laajimmista ja riisto sen mukaista. Kuvioon ón edellisten lisäksi astunut ylikansallinen valejuutalaisten riistojärjestelmä, jonka innokkaina kätyreinä oman valtakuntamme riistäjät toimivat.
        Asiasta kirjoittelevat vanhaan neuvostotapaan kyörätään mielisairaalaan pakkohoitoon ilman lääkärin lähetettä tai vankilaan ja sen lisäksi tuomitaan menettämään kaiken omaisuutensa. Eli sama vanha riistoperinne se nyt vasta voimissaan onkin!


      • Turvataloissa
        Omakohtainen.kokemus kirjoitti:

        Vaan silti oli samat virkamiehet kansaa riistämässä vanhaan vakiintuneeseen tapaan. Tsaari sentään vähän sai korjattua asiaa. Suomen itsenäistyttyä virkamieskunta jatkoi kansan riistämistä totuttuun tapaan, tsaarikaan ei ollut enää haittona.
        Nyt meillä virkamieskunta on yksi maailman suhteellisesti laajimmista ja riisto sen mukaista. Kuvioon ón edellisten lisäksi astunut ylikansallinen valejuutalaisten riistojärjestelmä, jonka innokkaina kätyreinä oman valtakuntamme riistäjät toimivat.
        Asiasta kirjoittelevat vanhaan neuvostotapaan kyörätään mielisairaalaan pakkohoitoon ilman lääkärin lähetettä tai vankilaan ja sen lisäksi tuomitaan menettämään kaiken omaisuutensa. Eli sama vanha riistoperinne se nt vasta voimissaan onkin!

        Omakohtainen kokemus! Miten nyt voit siellä mielisairaalassa?
        Vai pääsitkö jo vankilaan. Siellä on turvallisesti ruoka ja hoiva talon puolesta, vakka omaisuutesi onkin riistetty.


      • Ruunrperi_kirjoitti_2006

        Kohta valkoisen vaippansa talvinen maa

        kevään harmaille kedoille luovuttaa saa,

        hetki kuitenkin vain ja tilalle saa

        kukat nurmen, ruohonvihreä maa.

        Missä matoisen palstamme kevät on

        torajyvin kylvetty, lohduton.

        Eikö "mullasta" ees laadukkaasta

        voi muuta nousta kuin melun ja saasta?

        Näin aamussain tässä pohdiskelen

        yhtä, samaa, aina ihmettelen,

        eikö ihminen kukaan, ollenkaan

        sanoin kauneimmin voi meitä tavoittaa?


      • Eikö-sanoja-kauniimpia_
        Ruunrperi_kirjoitti_2006 kirjoitti:

        Kohta valkoisen vaippansa talvinen maa

        kevään harmaille kedoille luovuttaa saa,

        hetki kuitenkin vain ja tilalle saa

        kukat nurmen, ruohonvihreä maa.

        Missä matoisen palstamme kevät on

        torajyvin kylvetty, lohduton.

        Eikö "mullasta" ees laadukkaasta

        voi muuta nousta kuin melun ja saasta?

        Näin aamussain tässä pohdiskelen

        yhtä, samaa, aina ihmettelen,

        eikö ihminen kukaan, ollenkaan

        sanoin kauneimmin voi meitä tavoittaa?

        Nyt on heinäkuinen keskiviikko vuonna 2015.
        Joku antaa kirveeniskun käydessään edelleen toisille.


    • Lähde_
      • ynnämuinen

        Mitäpä noita menneitä muistelemaan. Niille ei mitään mahda. Voi vaikka miettiä, miten jälkipolvi säästyisi liioilta perintöveroilta.


      • 000000000000000000000

        Historian lehtien havinaa! Se on hyödyllistä.

        Kansa, joka ei tunne omaa historiaansa edes viime vuosituhannen osalta,

        on tuomittu toistamaan sitä.


    • SÄÄTYEROTTELU

      http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/saaty.html

      SÄÄDYT: Suurvalta Ruotsissa säätyerottelu vakiintui ja kiinteytyi. Maaseudun

      säätyläisväestön määrä lisääntyi etenkin 1600-luvun lopulla suurtilojen ja hallinnon keskityksen johdosta.
      Säätyerotus leimasi maallista vaellusta kehdosta hautaan siunaamiseen.

      Nelisäätyjako kuvasti yhteiskunnan eri väestöryhmien vaikutusvaltaa ja varallisuutta.
      Köyhä ja rikas eivät olleet vain taloudellisia termejä, vaan ne luonnehtivat myös yhteiskunnallista asemaa – köyhä oli vaikutusvallaton.
      Säätyjärjestelmän hierarkian ideologisena taustana oli kolmen hallituksen oppi.

      Säätyjaon ulkopuolelle jäi muun muassa palvelusväki, maaseudulla rengit ja piiat.

      1600-luvulla annetut palkollisasetukset toteuttivat palveluspakon.

      Vaasa-suvun sisäinen valtataistelu 1500-luvun lopulla ja suurvallan luominen merkitsivät aateliston vallan vahvistumista. Aatelisto oli virka- ja sotilassääty. Sillä oli laajat erioikeudet verovapauksineen ja lahjoitusmaineen. Sääty oli suljettu, mutta toisaalta suurvaltakaudella hallitsija nosti uusia sukuja aatelisarvoon. Sosiaaliselta rakenteeltaan aateli ei ollut yhtenäinen ryhmä, vaan 1600-luvun aateli voidaan jakaa ylempään ja alempaan, vanhaan ja uuteen sekä kotimaiseen ja ulkomailta peräisin olevaan aateliin.

      Aateliston omistama rälssimaa lisääntyi 1600-luvun alkupuolella nopeasti.

      Säädyt:

      1) Aatelisto:

      2) Papisto
      Kirkon ja papiston rooli suurvallan luomisessa ja paikallisella tasolla oli suuri. Valtio käytti pappeja omien päämääriensä ajamiseen.

      Papiston palkkausta ja kirkon hallintoa koskeneet erioikeudet vahvistettiin.
      (erioikeudet = privilegiot)
      Luterilaisuus salli pappien avioitumisen – alkoi syntyä pappissukuja. Pappilat olivat usein pitäjien mahtitaloja niin aineellisesti kuin henkisestikin.

      Papit harjoittivat niin lainaustoimintaa kuin kauppaakin. Monilla papeilla oli myös sukusiteitä rannikon kaupunkiporvareihin.

      Porvaristolla oli kaupan ja käsityön harjoittamiseen yksinoikeus. Kaupan merkityksen vahvistuminen ja hallinnon vaatimukset loivat tarpeen perustaa uusia kaupunkeja. Suurvaltakauden rasituksista porvaristo joutui kantamaan osan valtakunnan verotaakasta. Porvaristo jakautui 1600-luvulla niin sanottuun valtaporvaristoon ja pikkuporvareihin. Porvarissäädyn jäsenten ohella kaupungeissa asui porvarissäätyyn kuulumattomia, kuten virkamiehiä, työväkeä ja merimiehiä.

      4) Talonpojat
      Talonpoikien kruunulle maksama maavero alettiin 1600-luvulla tulkita vuokraksi.

      Jos talonpoika ei kolmena peräkkäisenä vuotena kyennyt maksamaan verojaan, kruunulla oli oikeus ottaa tila haltuunsa.
      Vain aateliset perintötilalliset säilyttivät oikeutensa.
      Läänitysmailla olleet kruunun vuokraviljelijät muuttuivat aateliston vuokraviljelijöiksi.

      ------------------------------------
      Säätyjaon ulkopuolelle jäi muun muassa palvelusväki, maaseudulla rengit ja piiat.

      • Lisäys_edelliseen

        3) Porvaristo jäi pois tuolta välistä.


      • HISTORIAN_TOTUUS

        Historian TOTUUS ei pala tulessakaan.


    • Ruotsin vallan aikana kuningas saattoi antaa mm. sodassa kunnostautuneelle rivimiehelle valtavan maa-alueen Suomen salomailta.

      Esi-isäni Jaakko jaakonpoika sai tälläisen alueen Savon sydämesta. Itsenäistymisen jälkeen i s o j a k o toimituksessa tästä suurtilasta jaettiin kokonainen kylä.

      Myös Halla-yhtiö petkutti isoisoisääni myymään suuren aarniometsätilan. Ensimmäisellä harvennushakkauksella yhtiö sai maksamansa summan korkoineen pois.

      Iisalmen virastotalossa näitä papereita on isot pinot. Minulla ei ole aikaa eikä haluakaan lähteä niitä penkomaan.
      Mökkini on kiinnitetty pankille viimeistä kynnyslistaa myöten remontointilainoja vastaan.

      • Kapteenille

        Meissä on sekoittuneita paljonkin, omakin äitini suku on tullut Euroopasta Tukholman kautta, eli sielläkin on muutaman sukupolven aika kulunut, minkä jälkeen haarautunut myöskin Suomeen.

        Isäni suku on suomalaista, tunteellista säveltäjän sukua, erittäin monijäsenistä....

        Molemmat suvut on tutkittu 1600-luvulle saakka, ja perimätieto kantaa isovanhempien kertomuksia ja kirjoituksia pitkälle.


    • midimieli

      Historianoppikirjaako kirjoitamme? Pitäisi olla säädetty maxpituus kirjoituksille.

      • aku.alamäge

        midimieli.
        Onhan täällä paperia. Pitkät kirjoitukset voi ohittaa.


    • roletaari

      Asiaa tarkistamatta kutina kiveksissäni kuiskii, että Pietari Brahe olisi ollut suurin lääniherra Suomessa.
      Sittemmin kruunu suoritti reduktiot kahdessa vaiheessa.

      • reinin.aika

        Pietari Brahe oli hyvä läänitysmies. Sanottiin että Brahen aikaan vai miten se meni.


      • roletaari
        reinin.aika kirjoitti:

        Pietari Brahe oli hyvä läänitysmies. Sanottiin että Brahen aikaan vai miten se meni.

        Sanonta "kreivin aikaan" jäi elämään kuvaten hyviä oloja ja aikaa!


    • Sananvapaus_rajoitettava

      Pitäisi kieltää puhumasta sodasta, jos naapuri on hyökännyt Suomeen armeijoineen.
      Roviolla polttamiset olleet ovat vain vaikutteita lännestä tai idästä.
      Sivistystä ja piispain tuomaa herran rangaistusta.

    • Juu-ha-ha

      Niinpä, kun valloittajat ovat itse kirjoittaneet historian

      vietyään suomalaisilta jalat alta

      niin ovat alkaneet vähitellen itsekin uskoa omiin vääristelyihinsä

      ja suomalaisten mustamaalaamiseen.

    • ennen.nää.ei.kiinnostanu

      Suomalaisia venäläistettiin vahvasti jonkun tsaarin aikana. Suomea ei tarvinnut, koska olimme jo venäjän autonomia.
      Kuitenkin ruotsinvallan aikana jotkut ruotsalaiset läänitysherrat riistivät suomalaisia verotuksella paljon raaemmin.

      • Suomalaisia-sivistettiin

        Niin tosiaan oli, se alistaminen oli raakaa peliä.
        Kuningas otti valtaamansa maat ja lahjoitti suosikeilleen aatelis-arvon kanssa isot alueet!
        Suomalaiset pakotettiin työläisiksi passaamaan ja rakentamaan linnaa ja kirkkoa.


      • anno-2015

        Mitäs tuumaat nyt tästä uudesta 2000 luvusta, jota oomme jo viisitoista vuotta elelty. Systeemit on muuttuneet niin meillä kuin muuallakin jo monet kerrat, joten tervetuloa uudelle vuosituhannelle.


      • Anno-Domino2015

        Sinäkin kannat geeneissäsi orjuutemme perintöä. Ellet tiedä sitä, se vaikuttaa pahasti. Jos tiedostat sen, voit puhua siitä, hallita ongelmaa ja elää sen kanssa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      76
      1464
    2. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1257
    3. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      119
      1207
    4. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      78
      1146
    5. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      70
      1004
    6. IS viikonloppu 18-19.5.2024.

      Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var
      Sanaristikot
      82
      813
    7. Oliko vähä sometettu taas vai?

      Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a
      Kauhava
      9
      752
    8. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      42
      745
    9. Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava

      Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän
      Idän uskonnot
      376
      722
    10. S on minun etunimen kolmas kirjain.

      Mikä sinun etunimen kolmas kirjain on?
      Ikävä
      53
      686
    Aihe