Onko miehen negatiivisilla tunteilla merkitystä?

Hah "turbo charged ned flanders" - kuvaus positiivisuuden feikkaajille. :D

Täydellinen kiteytys.

Seuraavassa on "maailman parhaan PUA:n" kommentteja:

"I've been so burned by women my interest has waned."

"In fact my interest in life has waned."

- Mystery (23.7.2015)

En toki sano, että "hei masennutaan, se on paras tapa saada naisia", mutta tuo "turboahdettu ned flanders"-pua-oppi on kuitenkin aika vahvasti kyseenalaistettu tätä nykyä.

Tämä, samalta ajalta, on varsinainen loppukaneetti tähän yhteyteen - myös Mysterylta:

"Some people are so positive it makes me sick to my stomach. Positivity without a reason is lunacy"

Kieltämättä erittäin hyvin sanottu.

Tuo pakkopositiivisuus tuli tutuksi PUA-aikana, mutta nyt tuo "loppukaneetti" on pikemminkin korvannut sen.

Ja Mystery istuu tähän yhteyteen täydellisesti, koska nuo sinun kuvauksesi sopivat etenkin häneen.

(Kertoo toki että minkälaisia naisia PUA-opeilla saa, jos saa, mutta se onkin ihan eri puheenaihe. Vai onko? Luulen että naiset jotka eivät hyväksy mitään heikkoutta tai inhimillisyyttä ihmisiltä, eivät ole niitä joita kannattaa katsella edes yhtä iltaa).

Ex---PUA kirjoitti:

(Kertoo toki että minkälaisia naisia PUA-opeilla saa, jos saa, mutta se onkin ihan eri puheenaihe. Vai onko? Luulen että naiset jotka eivät hyväksy mitään heikkoutta tai inhimillisyyttä ihmisiltä, eivät ole niitä joita kannattaa katsella edes yhtä iltaa).

Lue lisää

Kelle tai mihin sä nyt oikein vastasit?

Epäselvää kirjoitti:

Kelle tai mihin sä nyt oikein vastasit?

Numerosarjalle.

Ex---PUA kirjoitti:

(Kertoo toki että minkälaisia naisia PUA-opeilla saa, jos saa, mutta se onkin ihan eri puheenaihe. Vai onko? Luulen että naiset jotka eivät hyväksy mitään heikkoutta tai inhimillisyyttä ihmisiltä, eivät ole niitä joita kannattaa katsella edes yhtä iltaa).

Lue lisää

"Luulen että naiset jotka eivät hyväksy mitään heikkoutta tai inhimillisyyttä ihmisiltä, eivät ole niitä joita kannattaa katsella edes yhtä iltaa)."

Veikkaanpa, että suurinta osaa ei kiinnosta vinkujat ja kauttaaltaan liian heikot miehet. Toisaalta myös helposti vierastavat miestä, jossa ei ole mitään heikkouksia.. tarttumapintaa hoivavieteille, tai särmää. Tai pitävät liian tasokkaana.
Aitopositiivisuus on aika vetoava piirre myös, teeskentely taas voi mennä ylikompensaatioksi helposti, jolloin vaikuttaa kuin ihmisessä olisi jotain vikaa.. niinkuin pahasti mielenvikainen, joka koittaa epätoivoisesti esittää normaalia.

85896589 kirjoitti:

"Luulen että naiset jotka eivät hyväksy mitään heikkoutta tai inhimillisyyttä ihmisiltä, eivät ole niitä joita kannattaa katsella edes yhtä iltaa)."

Veikkaanpa, että suurinta osaa ei kiinnosta vinkujat ja kauttaaltaan liian heikot miehet. Toisaalta myös helposti vierastavat miestä, jossa ei ole mitään heikkouksia.. tarttumapintaa hoivavieteille, tai särmää. Tai pitävät liian tasokkaana.
Aitopositiivisuus on aika vetoava piirre myös, teeskentely taas voi mennä ylikompensaatioksi helposti, jolloin vaikuttaa kuin ihmisessä olisi jotain vikaa.. niinkuin pahasti mielenvikainen, joka koittaa epätoivoisesti esittää normaalia.

Lue lisää

Katsoitko lainkaan tuon Alexin videoita (se ensimmäinen lähinnä) ja tuota mitä Mystery sanoi?

Mystery on käytännössä anti-teesi tuosta mitä sanot, ja se on sentään PUA-yhteisön mukaan maailman paras PUA. Tällöin joko se ei ole sitä, tai tuo pakkopositiivisuus ei ole tarpeen, kumpi se on?

Lisäksi muuten tuossa taas on ongelmallisena se sinisen ja punaisen pillerin kysymys, jonka olen toisaalla sanonut:

- sinipilleristi pysyy pää ikeessä

- punapilleristi on emotionaalisesti vapaa

Ex---PUA kirjoitti:

Katsoitko lainkaan tuon Alexin videoita (se ensimmäinen lähinnä) ja tuota mitä Mystery sanoi?

Mystery on käytännössä anti-teesi tuosta mitä sanot, ja se on sentään PUA-yhteisön mukaan maailman paras PUA. Tällöin joko se ei ole sitä, tai tuo pakkopositiivisuus ei ole tarpeen, kumpi se on?

Lisäksi muuten tuossa taas on ongelmallisena se sinisen ja punaisen pillerin kysymys, jonka olen toisaalla sanonut:

- sinipilleristi pysyy pää ikeessä

- punapilleristi on emotionaalisesti vapaa

Lue lisää

Katson sitä nyt.. Hyviä pointteja, kuten aina noissa.

Tapauskohtaista.. mikä sopii toiselle, ei toimi toisella. Liikkuvia osia on paljon.

Alexin jutut ovat ihan linjassa näkemäni ja kirjoittamani kanssa; olen itse apinoinut ja nähnyt monasti apinoitavan tiensä naisten pöksyihin.

En tunne Mysteryn peliä.. kukaties se toimii hänellä?
Kokonaispaketti ratkaisee.

Täten siis emotionaalisessa mielessä mies on silkka tuote "onnistuessaan". Aivan kuin pitkälle jalostettu koirarotu jonka valioyksilöä palkitaan kilpailussa "oikeanlaisen emotionaalisuuden" vuoksi.

Saman rotuiset - ei näyttelykelpoiset - sitten kärsivät erilaisista "emotionaalisen rodunjalostuksen" oireista - usein monin tavoin laiminlyötynä - koska "kasvattajat" eivät juuri koskaan kanna vastuutaan oikeasti.

Tässä pitää ymmärtää että sekä miesten kokema "miesten malli" että naisten määrittelemä "miesten malli" emotionaalisena standardina ovat kummatkin sairaita. Erilaisia - ja molemmat sairaita.

Joten - kollektiivisessa psykopatologisessa mielessä miesten tunteilla on äärimmäinen merkitys. Se määrä repressiota mitä miehet emotionaalisesti kokevat ei ole mitään muuta kuin räjähdysherkkää kollektiivista materiaalia.

Tästä on natsisaksat luotu niinsanotusti.

Sensijaan henkilötasolla/suhdetasolla/sosiaalitasolla miesten tunteilla ei ole oikeasti merkitystä ellei kyseessä ole ylilyönti TAI mies osoita sellaisia "onnistuneita tunteita oikeassa paikassa" jotka ovat sallituissa toleransseissa.

Erittäin hyvin kirjoitettu. Kiitoksia tästä, sillä tässä tuli asiaa ja paljon.

Vielä itse lisäisin, että tuossa miehen tunnepuolen ehdollistamisessa, on totta kai kysymyksessä puhtaasti kontrollointi: miehen tunteet ulkoistetaan naiselle, jolloin se mitä mies saa tuntea, on naisesta kiinni.

Tämä on taas hallitsemista, ja alistamista.

Miehen ei tulisi olla riippuvainen naisen hyväksynnästä.

Muuten taas mitä tulee tuohon alkuperäiseen ehdollistamiseen, minkä erityisen hyvin kuvailit, on se lyhyesti henkistä väkivaltaa: http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2014062418435730_lz.shtml

Felkwmlfmfmlkfe kirjoitti:

Joten - kollektiivisessa psykopatologisessa mielessä miesten tunteilla on äärimmäinen merkitys. Se määrä repressiota mitä miehet emotionaalisesti kokevat ei ole mitään muuta kuin räjähdysherkkää kollektiivista materiaalia.

Tästä on natsisaksat luotu niinsanotusti.

Sensijaan henkilötasolla/suhdetasolla/sosiaalitasolla miesten tunteilla ei ole oikeasti merkitystä ellei kyseessä ole ylilyönti TAI mies osoita sellaisia "onnistuneita tunteita oikeassa paikassa" jotka ovat sallituissa toleransseissa.

Lue lisää

Samoin tämän patoutunut energia näkyy aina kouluammuskelijoista (tai no, ei Sodini ja Rodger olleet varsinaisia kouluammuskeljoita) Isisiin kaltaisiin ryhmittymiin, missä naiset saavat sitten urakalla takaisin.

Jos Isisistä otettaisi pois 1. kuoleman jälkeinen mahdollisuus saada turmeltumattomia neitseitä 2. maan päällinen naisen seksuaalisen vallan täydellinen nollaaminen (naisia myydään halvalla hinnalla ja kukaan ei kärsi seksuaalista puutetta - nainen joka vastustaa tapetaan armotta) - niin olisiko sillä yhtään jäsentä? Tuskin. Ei pidä unohtaa, miten moni jäsen tulee nimenomaan länsimaista, missä naisen seksuaalinen valta on räjähtänyt täysin pois käsistä ja hypergamia on korvannut monogamian, samalla kun miehiä emotionaalisesti tukahdutetaan ja kontrolloidaan oman elämänsä uhreiksi.

Sairaus tulisi pysäyttää, ennen kun on liian myöhäistä.

Hmm. Kyllä tuo tunteiden näyttäminen koskee koko suomalaista yhteiskuntaa!!!
Herää kysymys, että kumpi sukupuoli kieltää poikaa itkemästä?Miehetkö?
Itse en ole kieltänyt lastani itkemästä!
Epäilempä , että miehen ei kuulu olla niin feminiininen kuin naisen.
On myös feminiinisiä miehiä, jotka ovat herkkiä persoonia.
On myös maskuliinisia naisia, jotka eivät niin herkästi itke!
Monet asiat vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai sen puutteeseen?

Tähti-Silmä kirjoitti:

Hmm. Kyllä tuo tunteiden näyttäminen koskee koko suomalaista yhteiskuntaa!!!
Herää kysymys, että kumpi sukupuoli kieltää poikaa itkemästä?Miehetkö?
Itse en ole kieltänyt lastani itkemästä!
Epäilempä , että miehen ei kuulu olla niin feminiininen kuin naisen.
On myös feminiinisiä miehiä, jotka ovat herkkiä persoonia.
On myös maskuliinisia naisia, jotka eivät niin herkästi itke!
Monet asiat vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai sen puutteeseen?

Lue lisää

"Herää kysymys, että kumpi sukupuoli kieltää poikaa itkemästä?Miehetkö? "

Luultavasti enemmän miehet, mutta ei minusta kyse ole edes yksittäisistä aikuisista, vanhemmista, opettajista tai sellaisesta. Vähän isommat lapset osaa tai ainakin osasi pikkupojille kertoa, että itkeminen ei ole miehekästä. Joskus vähän ennen kouluikää muka joku juttu sattui niin paljon, että sen takia piti itkeä. Katsotaan tuleeko vielä seuraavaa kertaa.

Ja oikeasti: ei auta itku markkinoilla. Kuka se sitten on, johon voi luottaa, jos kaikki vaan itkee joka asiasta. Mikä asia ikinä on itkemällä parantunut?

scrg kirjoitti:

"Herää kysymys, että kumpi sukupuoli kieltää poikaa itkemästä?Miehetkö? "

Luultavasti enemmän miehet, mutta ei minusta kyse ole edes yksittäisistä aikuisista, vanhemmista, opettajista tai sellaisesta. Vähän isommat lapset osaa tai ainakin osasi pikkupojille kertoa, että itkeminen ei ole miehekästä. Joskus vähän ennen kouluikää muka joku juttu sattui niin paljon, että sen takia piti itkeä. Katsotaan tuleeko vielä seuraavaa kertaa.

Ja oikeasti: ei auta itku markkinoilla. Kuka se sitten on, johon voi luottaa, jos kaikki vaan itkee joka asiasta. Mikä asia ikinä on itkemällä parantunut?

Lue lisää

https://youtu.be/X4BiEWq1U4k
" Ja oikeasti: ei auta itku markkinoilla. "
Tietyissä tilanteissa se itku ei auta :)
Mut mun mielestä itkulla on parantava vaikutus, en kuitenkaa osaa sen ihmeemmin määritellä.
Ehkä se antaa hetken helpotuksen tuskaan!
Mutta sen olen huomannut elämäni aikana, niin miehet reakoivat usein negatiivisesti asioihin jotka heitä ei miellytä!
Naiset ovat enemmänkin passiivis-aggresiivisia.
Kumpi sitten on parempi?
Ja kotoahan sen ilmaisu mallin saapi.

Tähti-Silmä kirjoitti:

https://youtu.be/X4BiEWq1U4k
" Ja oikeasti: ei auta itku markkinoilla. "
Tietyissä tilanteissa se itku ei auta :)
Mut mun mielestä itkulla on parantava vaikutus, en kuitenkaa osaa sen ihmeemmin määritellä.
Ehkä se antaa hetken helpotuksen tuskaan!
Mutta sen olen huomannut elämäni aikana, niin miehet reakoivat usein negatiivisesti asioihin jotka heitä ei miellytä!
Naiset ovat enemmänkin passiivis-aggresiivisia.
Kumpi sitten on parempi?
Ja kotoahan sen ilmaisu mallin saapi.

Lue lisää

"Mut mun mielestä itkulla on parantava vaikutus, en kuitenkaa osaa sen ihmeemmin määritellä. "

En tiedä. Voi ollakin. Epäilen vahvasti, että oma suhtautumiseni olisi oikea, enkä yritä tuputtaa sitä muille. En mene itse lapselle koskaan sanomaan että "älä itke". Mutta sen olen huomannut, että lapsillakin itku ei ole pelkästään mikään spontaani reaktio. Jos sattuu, niin saatetaan hyvin tarkistaa ensin aikuiselta että kannattaako tässä tilanteessa ruveta itkemään vai ei. Yritän olla palkitsematta itkua, eli syliin saa tulla ja
huomiota saa halutessaan ilman itkuakin.

scrg kirjoitti:

"Mut mun mielestä itkulla on parantava vaikutus, en kuitenkaa osaa sen ihmeemmin määritellä. "

En tiedä. Voi ollakin. Epäilen vahvasti, että oma suhtautumiseni olisi oikea, enkä yritä tuputtaa sitä muille. En mene itse lapselle koskaan sanomaan että "älä itke". Mutta sen olen huomannut, että lapsillakin itku ei ole pelkästään mikään spontaani reaktio. Jos sattuu, niin saatetaan hyvin tarkistaa ensin aikuiselta että kannattaako tässä tilanteessa ruveta itkemään vai ei. Yritän olla palkitsematta itkua, eli syliin saa tulla ja
huomiota saa halutessaan ilman itkuakin.

Lue lisää

Hyvä, kuulostaa järkevän luonnolliselta, inhimillisestä kasvatukselta :)
Siitä on hyvä jatkaa.......

Tähti-Silmä kirjoitti:

Hyvä, kuulostaa järkevän luonnolliselta, inhimillisestä kasvatukselta :)
Siitä on hyvä jatkaa.......

Oho. Nyt on paras etten jatka enempää, ettei palstaimago täysin nössöönny.

scrg kirjoitti:

Oho. Nyt on paras etten jatka enempää, ettei palstaimago täysin nössöönny.

Hahahaa....kävi mielessä , että mistä nyt tuulee....... ;D
Pus, pus......

Tähti-Silmä kirjoitti:

Hmm. Kyllä tuo tunteiden näyttäminen koskee koko suomalaista yhteiskuntaa!!!
Herää kysymys, että kumpi sukupuoli kieltää poikaa itkemästä?Miehetkö?
Itse en ole kieltänyt lastani itkemästä!
Epäilempä , että miehen ei kuulu olla niin feminiininen kuin naisen.
On myös feminiinisiä miehiä, jotka ovat herkkiä persoonia.
On myös maskuliinisia naisia, jotka eivät niin herkästi itke!
Monet asiat vaikuttavat tunteiden ilmaisuun tai sen puutteeseen?

Lue lisää

Eli siis vastustaessa paradigmaa pahennetaan tilannetta. "Emotionaaliseksi" opetetut pojat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa koska heihin kohdistetaan aina vain brutaalimpia tapoja saada poika linjaan. Tämä linjaanpakottaminen ei lopu ikinä, toisin kuin esim. koulukiusaaminen - joka loppuu hierarkian muodostuttua - niin paradigmasta poikkeaminen on pysyvä ärsyke.

Vaikka voit vanhempana vaikuttaa lapsesi kehitykseen ja näennäisesti välttää poikasi emotionaalisen kuoleman koska vanhemmanroolisi mahdollistaa tämän ehdottoman hyväksymisen - ei tämä tarkoita että olet "pelastanut" lapsesi - koska muu yhteisö toimenpiteineen ja odotuksineen kohdistaa lapseesi loppuelämän kestävän paineen muuttua paradigman mukaiseksi.

Olen duunissa sosiaalialalla nuorten kanssa. Yksi selvästi erottuva ryhmä on emotionaaliset nuoret miehet, iältään 18-35 vuotiaat (tai tämän ikäryhmän väkeä minä työssäni kohtaan) - jotka kärsivät hyvin suuresta määrästä mielenterveydellisiä ongelmia jotka ovat sekä ulkoa annettuja (kohtelu muilta) että myöskin sisältä ("miksi olen vääränlainen? mikä minussa on vikana?"). Nämä nuoret miehet ovat teoreettisesti aivan ehjiä kun tarkastellaan perus-objektiivisesti, mutta tämä yhteisö ei pysty sulattamaan heidän "androgyyniä" tunneilmaisuaan ja he eivät saa tunneilmaisulleen ympäriltä vastinetta - eli he ovat sopeutumattomia ja alkavat oireilla koska heidän sisämaailmansa ja ulkomaailma reaktioineen ovat niin räikeässä ristiriidassa. Sanoisin jopa että "Those boys are beyond fucked up.". Kyseisessä ryhmässä esim. transseksuaalisuus on moninkertainen verrattuna muihin luonne/mielenvinksahduksiin, tämä johtuu selvästikin siitä että tyttöjen emotionaalisuus on sallitumpaa joten ainoa keino pystyä olemaan emotionaalinen on "muuttua tytöksi/naiseksi" - sensijaan että olisi emotionaalinen ja olisi poika/mies. Ja siitähän sitten päästää mielenterveydellisten ongelmien uudelle kierrokselle ja entistä pahemmalle vieraantumiselle paradigmasta.

En väitä mutta voisin esittää uskaliaan väitteen että transseksuaalisuus miehissä johtuu yllättävän usein siitä että naiset ovat omineet tunneilmaisun itselleen. Sensijaan että mies "ottaisi tunteet omakseen" (jonka estää juurikin sosiaalinen systeemi, traditio ja tämä yhteiskunnan laajuinen systeemi) - on helpompaa alkaa muuttua naiseksi joilla on oikeus tuntea.

Mieti kaksi kertaa ennenkuin opetat pojastasi "emotionaalisen" - hän tulee kärsimään siitä enemmänkin kuin emotionaalisuuden latistamisesta koituisi haittaa, ja tuo "emotionaalisena miehenä eläminen antiemotionaalisessa mieskulttuurissa"-kärsimys saattaa johtaa aivan itsemurhaan saakka. Äitinä ajattelet tietenkin lapsesi ns. kokonaisvaltaista hyvää johon kuuluu emotionaalinen terveyskin - mutta muut ihmiset lopultakin etsivät lapsestasi vertaista (miehet) tai kumppania (naiset) jolloin hänen loppuelämänsä kontaktit tapahtuvat väistämättä vanhemmuudenidyllin ulkopuoleisessa odotusten ja roolien verkostossa - verkostossa jossa EI OLE TILAA EMOTIONAALISELLE POJALLE.

"Ainoat jotka ymmärtävät minua ovat äitini, terapeuttini ja kourallinen homoja".
- Suora lainaus erään asiakkaani suusta.

FRkjewfjmoifjjoiewjoif kirjoitti:

Eli siis vastustaessa paradigmaa pahennetaan tilannetta. "Emotionaaliseksi" opetetut pojat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa koska heihin kohdistetaan aina vain brutaalimpia tapoja saada poika linjaan. Tämä linjaanpakottaminen ei lopu ikinä, toisin kuin esim. koulukiusaaminen - joka loppuu hierarkian muodostuttua - niin paradigmasta poikkeaminen on pysyvä ärsyke.

Vaikka voit vanhempana vaikuttaa lapsesi kehitykseen ja näennäisesti välttää poikasi emotionaalisen kuoleman koska vanhemmanroolisi mahdollistaa tämän ehdottoman hyväksymisen - ei tämä tarkoita että olet "pelastanut" lapsesi - koska muu yhteisö toimenpiteineen ja odotuksineen kohdistaa lapseesi loppuelämän kestävän paineen muuttua paradigman mukaiseksi.

Olen duunissa sosiaalialalla nuorten kanssa. Yksi selvästi erottuva ryhmä on emotionaaliset nuoret miehet, iältään 18-35 vuotiaat (tai tämän ikäryhmän väkeä minä työssäni kohtaan) - jotka kärsivät hyvin suuresta määrästä mielenterveydellisiä ongelmia jotka ovat sekä ulkoa annettuja (kohtelu muilta) että myöskin sisältä ("miksi olen vääränlainen? mikä minussa on vikana?"). Nämä nuoret miehet ovat teoreettisesti aivan ehjiä kun tarkastellaan perus-objektiivisesti, mutta tämä yhteisö ei pysty sulattamaan heidän "androgyyniä" tunneilmaisuaan ja he eivät saa tunneilmaisulleen ympäriltä vastinetta - eli he ovat sopeutumattomia ja alkavat oireilla koska heidän sisämaailmansa ja ulkomaailma reaktioineen ovat niin räikeässä ristiriidassa. Sanoisin jopa että "Those boys are beyond fucked up.". Kyseisessä ryhmässä esim. transseksuaalisuus on moninkertainen verrattuna muihin luonne/mielenvinksahduksiin, tämä johtuu selvästikin siitä että tyttöjen emotionaalisuus on sallitumpaa joten ainoa keino pystyä olemaan emotionaalinen on "muuttua tytöksi/naiseksi" - sensijaan että olisi emotionaalinen ja olisi poika/mies. Ja siitähän sitten päästää mielenterveydellisten ongelmien uudelle kierrokselle ja entistä pahemmalle vieraantumiselle paradigmasta.

En väitä mutta voisin esittää uskaliaan väitteen että transseksuaalisuus miehissä johtuu yllättävän usein siitä että naiset ovat omineet tunneilmaisun itselleen. Sensijaan että mies "ottaisi tunteet omakseen" (jonka estää juurikin sosiaalinen systeemi, traditio ja tämä yhteiskunnan laajuinen systeemi) - on helpompaa alkaa muuttua naiseksi joilla on oikeus tuntea.

Mieti kaksi kertaa ennenkuin opetat pojastasi "emotionaalisen" - hän tulee kärsimään siitä enemmänkin kuin emotionaalisuuden latistamisesta koituisi haittaa, ja tuo "emotionaalisena miehenä eläminen antiemotionaalisessa mieskulttuurissa"-kärsimys saattaa johtaa aivan itsemurhaan saakka. Äitinä ajattelet tietenkin lapsesi ns. kokonaisvaltaista hyvää johon kuuluu emotionaalinen terveyskin - mutta muut ihmiset lopultakin etsivät lapsestasi vertaista (miehet) tai kumppania (naiset) jolloin hänen loppuelämänsä kontaktit tapahtuvat väistämättä vanhemmuudenidyllin ulkopuoleisessa odotusten ja roolien verkostossa - verkostossa jossa EI OLE TILAA EMOTIONAALISELLE POJALLE.

"Ainoat jotka ymmärtävät minua ovat äitini, terapeuttini ja kourallinen homoja".
- Suora lainaus erään asiakkaani suusta.

Lue lisää

Ei lasta voi opettaa emotionaaliseksi. Lapsilla on oma persoonallisuutensa.

FRkjewfjmoifjjoiewjoif kirjoitti:

Eli siis vastustaessa paradigmaa pahennetaan tilannetta. "Emotionaaliseksi" opetetut pojat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa koska heihin kohdistetaan aina vain brutaalimpia tapoja saada poika linjaan. Tämä linjaanpakottaminen ei lopu ikinä, toisin kuin esim. koulukiusaaminen - joka loppuu hierarkian muodostuttua - niin paradigmasta poikkeaminen on pysyvä ärsyke.

Vaikka voit vanhempana vaikuttaa lapsesi kehitykseen ja näennäisesti välttää poikasi emotionaalisen kuoleman koska vanhemmanroolisi mahdollistaa tämän ehdottoman hyväksymisen - ei tämä tarkoita että olet "pelastanut" lapsesi - koska muu yhteisö toimenpiteineen ja odotuksineen kohdistaa lapseesi loppuelämän kestävän paineen muuttua paradigman mukaiseksi.

Olen duunissa sosiaalialalla nuorten kanssa. Yksi selvästi erottuva ryhmä on emotionaaliset nuoret miehet, iältään 18-35 vuotiaat (tai tämän ikäryhmän väkeä minä työssäni kohtaan) - jotka kärsivät hyvin suuresta määrästä mielenterveydellisiä ongelmia jotka ovat sekä ulkoa annettuja (kohtelu muilta) että myöskin sisältä ("miksi olen vääränlainen? mikä minussa on vikana?"). Nämä nuoret miehet ovat teoreettisesti aivan ehjiä kun tarkastellaan perus-objektiivisesti, mutta tämä yhteisö ei pysty sulattamaan heidän "androgyyniä" tunneilmaisuaan ja he eivät saa tunneilmaisulleen ympäriltä vastinetta - eli he ovat sopeutumattomia ja alkavat oireilla koska heidän sisämaailmansa ja ulkomaailma reaktioineen ovat niin räikeässä ristiriidassa. Sanoisin jopa että "Those boys are beyond fucked up.". Kyseisessä ryhmässä esim. transseksuaalisuus on moninkertainen verrattuna muihin luonne/mielenvinksahduksiin, tämä johtuu selvästikin siitä että tyttöjen emotionaalisuus on sallitumpaa joten ainoa keino pystyä olemaan emotionaalinen on "muuttua tytöksi/naiseksi" - sensijaan että olisi emotionaalinen ja olisi poika/mies. Ja siitähän sitten päästää mielenterveydellisten ongelmien uudelle kierrokselle ja entistä pahemmalle vieraantumiselle paradigmasta.

En väitä mutta voisin esittää uskaliaan väitteen että transseksuaalisuus miehissä johtuu yllättävän usein siitä että naiset ovat omineet tunneilmaisun itselleen. Sensijaan että mies "ottaisi tunteet omakseen" (jonka estää juurikin sosiaalinen systeemi, traditio ja tämä yhteiskunnan laajuinen systeemi) - on helpompaa alkaa muuttua naiseksi joilla on oikeus tuntea.

Mieti kaksi kertaa ennenkuin opetat pojastasi "emotionaalisen" - hän tulee kärsimään siitä enemmänkin kuin emotionaalisuuden latistamisesta koituisi haittaa, ja tuo "emotionaalisena miehenä eläminen antiemotionaalisessa mieskulttuurissa"-kärsimys saattaa johtaa aivan itsemurhaan saakka. Äitinä ajattelet tietenkin lapsesi ns. kokonaisvaltaista hyvää johon kuuluu emotionaalinen terveyskin - mutta muut ihmiset lopultakin etsivät lapsestasi vertaista (miehet) tai kumppania (naiset) jolloin hänen loppuelämänsä kontaktit tapahtuvat väistämättä vanhemmuudenidyllin ulkopuoleisessa odotusten ja roolien verkostossa - verkostossa jossa EI OLE TILAA EMOTIONAALISELLE POJALLE.

"Ainoat jotka ymmärtävät minua ovat äitini, terapeuttini ja kourallinen homoja".
- Suora lainaus erään asiakkaani suusta.

Lue lisää

Mulla ei ole kompetenssia kommentoida tuosta yhtään mitään, mutta tuntuu että tuo mitä sanoit kannattaisi nostaa vaikka tuonne etusivulle omaksi aloitukseksi. Näitä juttuja voi kuitenkin lukea tämän pintapaskakuohunnan alla aika moni, jota koskee. Ymmärrys ei voi olla pahaksi.

FRkjewfjmoifjjoiewjoif kirjoitti:

Eli siis vastustaessa paradigmaa pahennetaan tilannetta. "Emotionaaliseksi" opetetut pojat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa koska heihin kohdistetaan aina vain brutaalimpia tapoja saada poika linjaan. Tämä linjaanpakottaminen ei lopu ikinä, toisin kuin esim. koulukiusaaminen - joka loppuu hierarkian muodostuttua - niin paradigmasta poikkeaminen on pysyvä ärsyke.

Vaikka voit vanhempana vaikuttaa lapsesi kehitykseen ja näennäisesti välttää poikasi emotionaalisen kuoleman koska vanhemmanroolisi mahdollistaa tämän ehdottoman hyväksymisen - ei tämä tarkoita että olet "pelastanut" lapsesi - koska muu yhteisö toimenpiteineen ja odotuksineen kohdistaa lapseesi loppuelämän kestävän paineen muuttua paradigman mukaiseksi.

Olen duunissa sosiaalialalla nuorten kanssa. Yksi selvästi erottuva ryhmä on emotionaaliset nuoret miehet, iältään 18-35 vuotiaat (tai tämän ikäryhmän väkeä minä työssäni kohtaan) - jotka kärsivät hyvin suuresta määrästä mielenterveydellisiä ongelmia jotka ovat sekä ulkoa annettuja (kohtelu muilta) että myöskin sisältä ("miksi olen vääränlainen? mikä minussa on vikana?"). Nämä nuoret miehet ovat teoreettisesti aivan ehjiä kun tarkastellaan perus-objektiivisesti, mutta tämä yhteisö ei pysty sulattamaan heidän "androgyyniä" tunneilmaisuaan ja he eivät saa tunneilmaisulleen ympäriltä vastinetta - eli he ovat sopeutumattomia ja alkavat oireilla koska heidän sisämaailmansa ja ulkomaailma reaktioineen ovat niin räikeässä ristiriidassa. Sanoisin jopa että "Those boys are beyond fucked up.". Kyseisessä ryhmässä esim. transseksuaalisuus on moninkertainen verrattuna muihin luonne/mielenvinksahduksiin, tämä johtuu selvästikin siitä että tyttöjen emotionaalisuus on sallitumpaa joten ainoa keino pystyä olemaan emotionaalinen on "muuttua tytöksi/naiseksi" - sensijaan että olisi emotionaalinen ja olisi poika/mies. Ja siitähän sitten päästää mielenterveydellisten ongelmien uudelle kierrokselle ja entistä pahemmalle vieraantumiselle paradigmasta.

En väitä mutta voisin esittää uskaliaan väitteen että transseksuaalisuus miehissä johtuu yllättävän usein siitä että naiset ovat omineet tunneilmaisun itselleen. Sensijaan että mies "ottaisi tunteet omakseen" (jonka estää juurikin sosiaalinen systeemi, traditio ja tämä yhteiskunnan laajuinen systeemi) - on helpompaa alkaa muuttua naiseksi joilla on oikeus tuntea.

Mieti kaksi kertaa ennenkuin opetat pojastasi "emotionaalisen" - hän tulee kärsimään siitä enemmänkin kuin emotionaalisuuden latistamisesta koituisi haittaa, ja tuo "emotionaalisena miehenä eläminen antiemotionaalisessa mieskulttuurissa"-kärsimys saattaa johtaa aivan itsemurhaan saakka. Äitinä ajattelet tietenkin lapsesi ns. kokonaisvaltaista hyvää johon kuuluu emotionaalinen terveyskin - mutta muut ihmiset lopultakin etsivät lapsestasi vertaista (miehet) tai kumppania (naiset) jolloin hänen loppuelämänsä kontaktit tapahtuvat väistämättä vanhemmuudenidyllin ulkopuoleisessa odotusten ja roolien verkostossa - verkostossa jossa EI OLE TILAA EMOTIONAALISELLE POJALLE.

"Ainoat jotka ymmärtävät minua ovat äitini, terapeuttini ja kourallinen homoja".
- Suora lainaus erään asiakkaani suusta.

Lue lisää

Kiitos mielipiteestäsi!
En varmaan osaa edes vastata kattavasti, mutta yritän!
Aihe on hyvin laaja-alainen jos aletaa spekuloida.
Ensinnäkin olen itse tunneihminen ja myös tunnevammainen saamani kasvatuksen johdosta. Olen myös koulu-ja työpaikka kiusattu.
Käyn säännöllisesti itsekin terapiassa, koska olen rikkinäinen sisältä.
Ymmärrän sinun ajatuksesi ja olen samaa mieltä asioista.
Myös persoonallisuus vaikuttaa kehityksessä!
Olen ollut poikaani kohtaan aina ymmärtväinen, auttavainen ja jos on ollut ongelmia ole hänen kanssa keskustellut niistä.
Mutta poikani isä on hyvin aggressiivinen ja kova luonteinen persoona.
Siis poikani kulkee kahden kodin välillä.
Se on tämän sukupolven kompastuskivi, millaisia heistä kasvaa?
Se kasvatustulos nähdään vasta myöhemmin, kun he ovat käyneet omat kipukohtansa lävitse.
Me saamme kuulla mitä teimne väärin kasvatuksessa!
Mutta poikani sanoi minulle, että minun luokse on hyvä tulla, koska hän saa näyttää pahanolonsa minulle, eli toimin hänelle "roskakorina" johon hän sai tyhjennettyä itsessänsä olevan vihan, pahanolon!
Minä äitinä otin sen vastaa, koska pystyin ja ymmärsin poikaani!
Hän kyllä osaa pitää puolensa ja olen huomannut hänessä ilkeitä piirteitä, johtuu varmaankin luonteesta, tiedä sitten mikä on totuus.
Elämä kuitenkin kaikkine ongelimiensa kanssa kasvattaa meitä ymmärtämään muita ja ennen kaikkea itseä, en usko että asiat joitaa kohtaamne olisi turhia!!!
Itse ole ainakin oivaltanut paljon asioita jotka ovat olleet kipukohtiani.
Minulle juuri äsken ehdotettiin mielenterveysyhdistyksen koultutusta, koska ymmärrän paljon henkisestä hädästä, ongelmista.
Olen myös lukenut monia psykologiaan liittyviä kirjoja! Aihe on aina kiinnostanut minua.

Mutta eihän tässäkään miehen tunteella ole väliä, vaan sillä seurauksella mikä niistä tunteista on.

Ketään ei edelleenkään kiinnosta se absoluuttinen tunne mitä mies kokee, tunteen itseisarvo on nolla. Tunteen merkitys ja arvo mielletään vasta seurauksen kautta, esim. sen tunteen kautta mitä se aiheuttaa naisessa.

"Tunteesi on huono koska se saa naisen tuntemaan negatiivisia asioita. "

Se että miehen tunne saisi jonkun konkreettisen ja kiistämättömän itseisarvon olisi helvetin merkityksekästä.

LKFMlkmewlkmflkm kirjoitti:

Mutta eihän tässäkään miehen tunteella ole väliä, vaan sillä seurauksella mikä niistä tunteista on.

Ketään ei edelleenkään kiinnosta se absoluuttinen tunne mitä mies kokee, tunteen itseisarvo on nolla. Tunteen merkitys ja arvo mielletään vasta seurauksen kautta, esim. sen tunteen kautta mitä se aiheuttaa naisessa.

"Tunteesi on huono koska se saa naisen tuntemaan negatiivisia asioita. "

Se että miehen tunne saisi jonkun konkreettisen ja kiistämättömän itseisarvon olisi helvetin merkityksekästä.

Lue lisää

Itse en kokenut sanovani että tunteilla ei olisi väliä, vaan niiden seuraksilla. Miten sinun mielestäsi miehen tunteilla olisi väliä, mutta ei niiden seuraksilla?

En ole sanonut sanallakaan siitä, että tunne on huono koska se saa naisia tuntemaan negatiivisia asioita. Jos noin ymmärsit niin, huonostipa asiani ilmaisin. Enkä ole sanonut edes että mikään tai kenenkään tunne olisi huono. Tunteet eivät ole moraalisesti ajatellen hyviä tai huonoja vaan tunteita joita me ihmiset tunnemme.

Kuten sanoit katkeruuteen on aina ulkopuolinen syy. Nyt jätetään kateus pois tästä termistä ja käsitellään katkeruutta. Katkeruus on tunne joka on seurausta loukatuksi tai kaltoin kohdelluksi tulemisesta ja usein toistuvasta sellaisesta eikä esim kerran tapahtuneesta loukkauksesta. Täälläkin naiset sanovat että miehet ovat tunteettomia ja miehillä ei ole tunteita mutta silti täällä kirjoittaa katkeroituneita miehiä kuten itsekin. Miten se on mahdollista koska "eihän meillä pitäisi olla tunteita"? Toisinsanoen juurikin mies ei saa näyttää tunteitaan. Jos hän sen tekee on hän onneton raukka "eikä mies" Miehen pitää yleisen mieltymyksen mukaan kätkeä tunteensa. Usein se näkyy uutiskuvissa mihin ne jo lapsuudessa opitut tunteiden piilottamiset johtaa ääritapauksissa.
Siinä olet väärässä että et ole kohdannut sekä katkeraa että onnellista miestä samassa paketissa. Nyt kohtaat. Olen helvetin katkera siitä että en koskaan ole saanut enkä tällä ulkonäöllä tule saamaan naista saati lapsia mutta! Olen helvetin onnellinen mihin olen pystynyt tässä elämässä. Mulla on terveys josta olen äärimmäisen onnellinen, on työpaikka ja työn luomaa hyvinvointia kaikilla saroilla niitä erittelemättä, on mukavia ihmissuhteita ja sellaisia ystäviä joiden kanssa saa nauraa vapailla itsensä henkihieveriin mukavien asioiden säestämänä, on äärimmäisen mielenkiintoiset harrastukset joissa vapaat sujuvat niin että ajan kulua ei vaan tajua mutta mikään ei poista sitä katkeruutta mitä koen muita miehiä kohtaan kun saavat helposti naisia ja suhteita ja lapsia ja usein itken itsekseni tätä asiaa salaa kun laitan peittoa korville. Olen katkera mutta onnellinen!

"Katkeruus on tunne joka on seurausta loukatuksi tai kaltoin kohdelluksi tulemisesta ja usein toistuvasta sellaisesta eikä esim kerran tapahtuneesta loukkauksesta. ... Olen helvetin katkera siitä että en koskaan ole saanut enkä tällä ulkonäöllä tule saamaan naista saati lapsia mutta!"

Siis onko joku kohdellut sua kaltoin? Vailla naista oleminen on kaltoin kohtelua? Valoja tauluun. No mut hei, kiva kuitenkin että oot onnellinen.

Onnellisestikatkera kirjoitti:

Kuten sanoit katkeruuteen on aina ulkopuolinen syy. Nyt jätetään kateus pois tästä termistä ja käsitellään katkeruutta. Katkeruus on tunne joka on seurausta loukatuksi tai kaltoin kohdelluksi tulemisesta ja usein toistuvasta sellaisesta eikä esim kerran tapahtuneesta loukkauksesta. Täälläkin naiset sanovat että miehet ovat tunteettomia ja miehillä ei ole tunteita mutta silti täällä kirjoittaa katkeroituneita miehiä kuten itsekin. Miten se on mahdollista koska "eihän meillä pitäisi olla tunteita"? Toisinsanoen juurikin mies ei saa näyttää tunteitaan. Jos hän sen tekee on hän onneton raukka "eikä mies" Miehen pitää yleisen mieltymyksen mukaan kätkeä tunteensa. Usein se näkyy uutiskuvissa mihin ne jo lapsuudessa opitut tunteiden piilottamiset johtaa ääritapauksissa.
Siinä olet väärässä että et ole kohdannut sekä katkeraa että onnellista miestä samassa paketissa. Nyt kohtaat. Olen helvetin katkera siitä että en koskaan ole saanut enkä tällä ulkonäöllä tule saamaan naista saati lapsia mutta! Olen helvetin onnellinen mihin olen pystynyt tässä elämässä. Mulla on terveys josta olen äärimmäisen onnellinen, on työpaikka ja työn luomaa hyvinvointia kaikilla saroilla niitä erittelemättä, on mukavia ihmissuhteita ja sellaisia ystäviä joiden kanssa saa nauraa vapailla itsensä henkihieveriin mukavien asioiden säestämänä, on äärimmäisen mielenkiintoiset harrastukset joissa vapaat sujuvat niin että ajan kulua ei vaan tajua mutta mikään ei poista sitä katkeruutta mitä koen muita miehiä kohtaan kun saavat helposti naisia ja suhteita ja lapsia ja usein itken itsekseni tätä asiaa salaa kun laitan peittoa korville. Olen katkera mutta onnellinen!

Lue lisää

En minä ainakaan ole koskaan nähnyt sellaista täällä yksittäisiä heittoja lukuunottamatta, että olisi puhuttu, että miehet ovat tunteettomia. Järjetön väite on se.

Kiva kuulla, että olet onnellinen ja katkera. Aina oppii uutta. Todennäköisesti et siis anna tuon katkeruuden myrkyttää itseäsi ja sitä tarkoitin, että siihen olisi hyvä pyrkiä meistä jokaisen. Katkeruudesta lopuminen ei muuten koskaan tarkoita sitä. että hyväksyisi kokemansa vääryyden. Tuli vaan muuten mieleeni, kun monesti ihmiset nämä asiat sekoittaa. Voi silti olla vihainen ja pettynyt ja kokea että tuli väärin kohdelluksi, vaikka luopuisikin siihen liittyvästä katkeruudesta.

noylamia kirjoitti:

"Katkeruus on tunne joka on seurausta loukatuksi tai kaltoin kohdelluksi tulemisesta ja usein toistuvasta sellaisesta eikä esim kerran tapahtuneesta loukkauksesta. ... Olen helvetin katkera siitä että en koskaan ole saanut enkä tällä ulkonäöllä tule saamaan naista saati lapsia mutta!"

Siis onko joku kohdellut sua kaltoin? Vailla naista oleminen on kaltoin kohtelua? Valoja tauluun. No mut hei, kiva kuitenkin että oot onnellinen.

Lue lisää

On. Mua on haukuttu rumaksi, mun seuraa on vältetty, jos olen lähestynyt naisia ihan normaaliin asialliseen tyyliin on käytännössä naurettu päin naamaa että "luuletko sä todella iskeväs mua tolla naamalla" ja adjektiiveja vastaavasta olisi vaikka kuinka kertoa. Mielestäni tämä on mun henkistä kaltoin kohtelua vai määritteletkö sä kaltoin kohtelun fyysisellä väkivallalla ainoastaan?
Se että olen tehnyt vastaavasti muusta elämästäni onnellisen ei luulisi olevan sinun elämästäsi pois vaikka viimeisestä lauseestasi on paistavinaan omanlainen katkeruus toisen onnellisuudesta. Voin olla väärässäkin mutta olen oppinut lukemaan melko tarkkaan ihmisiä myös rivien välistä. Toisaalta täällä miehien kanssa kinaavista naisista huomaa sen että jos mies on ns ruma ja epäonninen naisten suhteen ei hänellä saisi olla muutakaan onnea elämässään.

Tuo "olet vain katkera" on naisen tapa:
- osoittaa etttei hän voi kumota sitä mies mies on sanonut
- yritys saada viimeinen sana keskustelussa
- shaming language ja henkilöhyökkäys.

Samoin, katkeruuteen vetoaminen on argumentointivirhe, joten sillä ei ole mitään arvoa keskustelussa.

Muuten ihan hyvää pohdintaa.

Kuten toisaalla (ylempänä) sanoin, on mies alistettu ja koulutettu siten, että hänen tunteensa on ulkoistettu naiselle, jolloin nainen ohjaa miestä ohjaamalla hänen tunteitaan.

Tämä on sinisen ja punaisen pillerin miesten ero:
- sinipilleristi pysyy pää ikeessä
- punapilleristi on emotionaalisesti vapaa

Onnellisestikatkera kirjoitti:

On. Mua on haukuttu rumaksi, mun seuraa on vältetty, jos olen lähestynyt naisia ihan normaaliin asialliseen tyyliin on käytännössä naurettu päin naamaa että "luuletko sä todella iskeväs mua tolla naamalla" ja adjektiiveja vastaavasta olisi vaikka kuinka kertoa. Mielestäni tämä on mun henkistä kaltoin kohtelua vai määritteletkö sä kaltoin kohtelun fyysisellä väkivallalla ainoastaan?
Se että olen tehnyt vastaavasti muusta elämästäni onnellisen ei luulisi olevan sinun elämästäsi pois vaikka viimeisestä lauseestasi on paistavinaan omanlainen katkeruus toisen onnellisuudesta. Voin olla väärässäkin mutta olen oppinut lukemaan melko tarkkaan ihmisiä myös rivien välistä. Toisaalta täällä miehien kanssa kinaavista naisista huomaa sen että jos mies on ns ruma ja epäonninen naisten suhteen ei hänellä saisi olla muutakaan onnea elämässään.

Lue lisää

"On. Mua on haukuttu rumaksi, mun seuraa on vältetty, jos olen lähestynyt naisia ihan normaaliin asialliseen tyyliin on käytännössä naurettu päin naamaa että "luuletko sä todella iskeväs mua tolla naamalla" ja adjektiiveja vastaavasta olisi vaikka kuinka kertoa. Mielestäni tämä on mun henkistä kaltoin kohtelua vai määritteletkö sä kaltoin kohtelun fyysisellä väkivallalla ainoastaan?"
Jos tuollainen toistuu usein, niin en yhtään ihmettele, että tulee katkeraksi. Lähinnä ihmettelisin, jos se ei aiheuttaisi negatiivisia tunteita.
Kun sinulla on ilmeisesti talouspuoli kunnossa, niin oletko miettinyt koskaan plastiikkakirurgiaa? En vittuillakseni kysy, vaan sehän on kuitenkin nykyään Suomessakin jo aika yleistä, ja sillä pystyy kohentamaan ulkonäköä dramaattisestikin.

introverdi kirjoitti:

"On. Mua on haukuttu rumaksi, mun seuraa on vältetty, jos olen lähestynyt naisia ihan normaaliin asialliseen tyyliin on käytännössä naurettu päin naamaa että "luuletko sä todella iskeväs mua tolla naamalla" ja adjektiiveja vastaavasta olisi vaikka kuinka kertoa. Mielestäni tämä on mun henkistä kaltoin kohtelua vai määritteletkö sä kaltoin kohtelun fyysisellä väkivallalla ainoastaan?"
Jos tuollainen toistuu usein, niin en yhtään ihmettele, että tulee katkeraksi. Lähinnä ihmettelisin, jos se ei aiheuttaisi negatiivisia tunteita.
Kun sinulla on ilmeisesti talouspuoli kunnossa, niin oletko miettinyt koskaan plastiikkakirurgiaa? En vittuillakseni kysy, vaan sehän on kuitenkin nykyään Suomessakin jo aika yleistä, ja sillä pystyy kohentamaan ulkonäköä dramaattisestikin.

Lue lisää

Joopa joo. Jos nenä on vaikka toisella poskella ja kirurgi ompelee sen silmien alle, niin onhan se varsin mieltä ylentävää tietää, että siinä samalla noustiin sen riman yli, että nyt joku hyväksyy minut.

scrg kirjoitti:

Joopa joo. Jos nenä on vaikka toisella poskella ja kirurgi ompelee sen silmien alle, niin onhan se varsin mieltä ylentävää tietää, että siinä samalla noustiin sen riman yli, että nyt joku hyväksyy minut.

Lue lisää

Vain sillä on merkitystä, paraneeko elämänlaatu leikkauksella. Ja uskon, että suurimmalla osalla ulkonäöstään ihan oikeasti kärsivillä leikkaus voi parantaa/parantaisi sitä. Ympäröivää maailmaa tai naisten mieltymyksiä ei voi yksittäinen mies muuttaa, joten ainoa, mitä voi tehdä, on muuttaa itseään.
Lähestyn tällaisia asioita enemmän pragmaattisesti kuin tunteenomaisesti, vaikka muuten olenkin tunneihminen, ja suosittelisin kenelle tahansa vastaavassa tilanteessa olevalle samaa, jos hän nimenomaan sanoisi, että kärsii pahasti omasta ulkonäöstään, ja olisi oikeasti ulkonäöltään karu. Ei se loppujen lopuksi ole niin radikaalisti eri asia, kuin kehottaa lihavaa laihduttamaan, jotta kelpaisi paremmin vastakkaiselle sukupuolelle, vaikka kyseessä onkin synnynnäinen ominaisuus.

Juuri näin.

Nainen haluaa pitää kulissit yllä, ja pelkää että hänen olematon omatuntonsa alkaa osoittamaan aktivoitumissta, jos näkee sen mitä on aiheuttanut itsekeskeisyydellään ja hypergamiallaan miehille.

Tällön miesten nimenomaan tulisi näyttää se mitä naiset ovat aiheuttaneet.

Punainen pilleri = emotionaalinen vapaus.
Sininen pilleri = orjuus naiselle hänelle ulkoistettujen tunteiden kautta.

Joten jos nainen sanoo, että olet katkera tai vihainen, niin ole ylpeä, silloin olet tehhnyt jotainn oikein; olet suuttunut oikeutetusti vääryydestä tai ainakin ottanut sen esille (monesti nainen sanoo tuon vaikka mies ei edes olisi vihainen, kska se on shaming languagen ja henkilöhyökkäyksen muoto).

Kuten nimimerkki 31455... kirjoittaa ylempänä, ei tarvitse olla välttämättä iloinen, vaan tärkeämpää on se, että miehestä löytyy alfan ominaisuuksia (karismaa?).

Harva nainen jaksaa olla kiinnostunut kuinka paska tuuri sulla on ollut elämässä. Vielä harvempi haluu ryhtyä pelastamaan miestä, jolla asiat päin persettä. Se mikä susta näkyy ulospäin ratkaisee. Pitää olla selviytyjän asenne.

Mikä uskonto? Expua on niitä harvoja jotka perustelee täällä joka väitteensä ja sitten te alakynteen jäävät vedätte tekonaurulla jotain uskonto höpinää. Lähinnä huvittavaa kuinka hyvin expuan perustelut osuu ja uppoo:D

Niin ei katkerathan ei hyväksy katkeria ihmisiä ja syy on mielestäni se että ei katkerat eivät tiedä ja osaa edes kuvitella sitä huonoa tunne tilaa mikä katkeralla on. Katkeruus ei lopu vaan sanomalla että älä ole katkera. Ihminen joka ei tunne katkeruutta on kylmä ja tunteeton. Sanoisin psygolokisesti vajaaksi tai mielenterveysongelmaiseksi. Enkä tarkoita tällä henkilöitä jotka eivät ole juuri nyt katkeria vaan sitä että vaan iloiten ja riemuiten ottaa vastaan kaiken henkisen väkivallan ja nauraa päälle että onpa kivaa kun minua mollataan joka käänteessä niin sellainen henkilö ei ole mieleltään terve. Katkeruuden tunteminen on merkki terveesti ajattelevasta ihmisestä.

TunneItsesi- kirjoitti:

Niin ei katkerathan ei hyväksy katkeria ihmisiä ja syy on mielestäni se että ei katkerat eivät tiedä ja osaa edes kuvitella sitä huonoa tunne tilaa mikä katkeralla on. Katkeruus ei lopu vaan sanomalla että älä ole katkera. Ihminen joka ei tunne katkeruutta on kylmä ja tunteeton. Sanoisin psygolokisesti vajaaksi tai mielenterveysongelmaiseksi. Enkä tarkoita tällä henkilöitä jotka eivät ole juuri nyt katkeria vaan sitä että vaan iloiten ja riemuiten ottaa vastaan kaiken henkisen väkivallan ja nauraa päälle että onpa kivaa kun minua mollataan joka käänteessä niin sellainen henkilö ei ole mieleltään terve. Katkeruuden tunteminen on merkki terveesti ajattelevasta ihmisestä.

Lue lisää

Katkeruus perustuu siihen, että ihminen odottaa jotain muilta, odotus ei toteudu mutta tyyppi pitää odotusta oikeutettuna ja jää siihen odotukseensa kiinni. Henkisesti terve aikuinen ihminen ei jää pitkäksi aikaa kiinni toteutumattomiin odotuksiin vaan toimii - esim. hankkii ihmissuhteita joissa tulee hyväksytyksi jos nykyisissä ei tule tai nykyisiä ei ole. Jos on sosiaalisuuden perustaidotkin jääneet kehittymättä vaikka rankan koulukiusaamisen takia, niin sitten se taitojen opettelu alkaa siitä.

Tämä ei ole syyllistämistä vaan faktaa.

kehittymättömyyttä kirjoitti:

Katkeruus perustuu siihen, että ihminen odottaa jotain muilta, odotus ei toteudu mutta tyyppi pitää odotusta oikeutettuna ja jää siihen odotukseensa kiinni. Henkisesti terve aikuinen ihminen ei jää pitkäksi aikaa kiinni toteutumattomiin odotuksiin vaan toimii - esim. hankkii ihmissuhteita joissa tulee hyväksytyksi jos nykyisissä ei tule tai nykyisiä ei ole. Jos on sosiaalisuuden perustaidotkin jääneet kehittymättä vaikka rankan koulukiusaamisen takia, niin sitten se taitojen opettelu alkaa siitä.

Tämä ei ole syyllistämistä vaan faktaa.

Lue lisää

"Hankkii ihmissuhteita" Miten ruma mies vaan hankkii niitä? Tuo logiikka ei toimi siinä, jos mies syntyy rumaksi. Miten voi edes odottaa saavansa esim parisuhteen, kun on oppinut olemaan se joka ei tällä naamalla sitä saa, vaikka haluaisi. Ei se ole silloin minun odotuksesta kiinni olevaa katkeruutta, vaan olen saanut silloin sen katkeruuden jo äidin kohdussa. On perus asioita joista voi katkeroitua niin, että oma tekeminen siihen vaikuttaa esim voisin olla katkera rikkaille kun olen köyhä. Ratkaisu olisi tehdä työtä ja kouluttautua niin, että en olisi köyhä. Silloin avaimet katkeruuteen olisivat minun käsissäni. Nyt olen katkera komeille miehille, kun saavat naisen ja parisuhteen. Avaimet eivät ole enään minun hallussani, kun aihe tulevaan katkeruuteen on määräytyneet jo sikiönä. Mieli haluaa, mutta fyysinen puoli ei tuo naisia elämääni.

Oletko kuullut empatiasta?

Te ämmät olette niin itsekkäitä, että te pidätte miestä narsistisena lähteenä, jonka tehtävänä on uhrata alttarillenne resurssinsa, ja samalla toimia paristona josta ammennatte energiaa.

Tästä syystä te ette kykene myötätuntoon, vaan te tunnevammaiset siat etsitte yksipuolisesti antavaa uhria.

Älä kysy mitä mies voi antaa sinulle, kysy mitä sinä voit antaa miehelle!

Löytyy tosiaan paljon ihmisiä, jotka ovat paitsi energiasyöppöjä, niin myös niin haavoittuneita, kateellisia, voimattomia ja katkeria, etteivät kykena muuhun kuin painamaan sinua alas jo hyvissä ajoin ennen onnistumisen hetkeäsi..
Rakastavat selkään taputtelua kun sulla menee huonosti, syövät itseuskosi ja -varmuutesi pois hitaasti..

Se joidenkin mieltä heikolla liekillä lämmittävä ääripessimismi ei ole perusteltua jos se syö ihmisen uskon itseensä.

Hyperhooffen kirjoitti:

Löytyy tosiaan paljon ihmisiä, jotka ovat paitsi energiasyöppöjä, niin myös niin haavoittuneita, kateellisia, voimattomia ja katkeria, etteivät kykena muuhun kuin painamaan sinua alas jo hyvissä ajoin ennen onnistumisen hetkeäsi..
Rakastavat selkään taputtelua kun sulla menee huonosti, syövät itseuskosi ja -varmuutesi pois hitaasti..

Se joidenkin mieltä heikolla liekillä lämmittävä ääripessimismi ei ole perusteltua jos se syö ihmisen uskon itseensä.

Lue lisää

Huonosta energiasta pitää pyrkiä eroon. Jos joku ihminen on ok mutta silti tapaamisen jälkeen sinulla on outo olo ja tämä ihminen epäilyttää ja jättää mieleen kaihertamaan negatiivisia juttuja kannattaa lopettaa tyypin tapailu, oli sitten kaveri tai deitti.
Elämä on tarpeeksi rankkaa, mitä sitä negtiivisia maan rakoon tallojia alkaa mukanaan raahaamaan. Yksin ennemmin jos ei positiivista energiaa ja voimaa tarjoavaa tyyppiä löydä.

Täällä huudellaan naisen perään. Pitää muistaa että itselläkin tulisi olla jotakin annettavaa. Miksi ihmeessä kukaan alkaisi suhteeseen jos siitä ei tule minkäänlaista plussaa yksinäisyyteen verrattuna? Miksi ihmeessä kukaan alkaisi suhteeseen jos yksinoloon verrattuna suhteesta tulee enempi miinusta?
Enkä puhu nyt rahasta!

Hyperhooffen kirjoitti:

Löytyy tosiaan paljon ihmisiä, jotka ovat paitsi energiasyöppöjä, niin myös niin haavoittuneita, kateellisia, voimattomia ja katkeria, etteivät kykena muuhun kuin painamaan sinua alas jo hyvissä ajoin ennen onnistumisen hetkeäsi..
Rakastavat selkään taputtelua kun sulla menee huonosti, syövät itseuskosi ja -varmuutesi pois hitaasti..

Se joidenkin mieltä heikolla liekillä lämmittävä ääripessimismi ei ole perusteltua jos se syö ihmisen uskon itseensä.

Lue lisää

Tämä on hyvä pointti.

En nyt puhunut energiavampyyreista.

Olen hyvin tietoinen heistä, ja olen myös itse sulkenut sellaisia pois.

On olemassa rajansa kaikella.

Energiavampyyri ei eroa yhtään hypergamisesta ja narsistisen epäempaattisesta ottaja-naisesta, joka ei salli mitään inhimillisiä tunteita, ainkaaan jos ne ovat negatiivisia, miehessä, jonka tehtävänä on olla hänen vampyrisminsä kohde ja tuottaa hänelle positiivisia fibooja (tosin, ei pelkästään positiivisia, sillä naisen draaman halu on niin suurta).

Olen itsekin karistanut energiavampyyreita pois. Eräs oli hyvinkin dysfunktionaalisessa suhteessa, jolloin hän alkoi luomaan eräänlaista "virtapiiriä", jolloin hänen energiavampyyrivaimonsa (feministi) imi tältä resursseja, ja hän ryhtyi poraamaan siitä minulle. Toki olen empaattinen, mutta annan myös toimivia, aitoja ohjeita. Niitä ei tietenkään otettu, vaan minusta tehtiiin patteria josta haettiin virtaa, joka puolestaan luovutettiin syöjättärelle.

Tälläiselle sanoin ei. Joko hän hankkiutuisi tilanteesta eroon, lopettaisi valittamisen tai tekisi juuri kuten sanon, mutta en ole vampirismin kohde.

Huomattavaa onkin, että tuo hänen vaimonsa on juurikin tälläinen mikä ei hyväksy negatiivisia tunteita muissa kuin itsessään.

Se taas on lukunsa erikseen, miten usein olen tuollaisia naisia karistanut pois.

Naisen itsekkyys ja pahuus on lähes rajatonta!