Löytyikö nyt avaruudesta älyllistä elämää?

Megarakennelma

Avaruusteleskooppi Keplerin tehtävänä on löytää kaukaisia planeettoja, joilla voisi olla elämää. Kun planeetta kulkee tähden edestä, tähti himmenee säännöllisin väliajoin.

Nyt teleskooppi on mahdollisesti havainnut vielä jotakin tätäkin jännittävämpää, kirjoittaa The Atlantic. Se on outo, epäsäännöllisesti himmenevä tähti.

Tutkijoilla on kuitenkin toinenkin, jännittävämpi hypoteesi.

”Älyllisen elämän pitäisi aina olla se vihonviimeinen hypoteesi, mutta tämä näyttää jollakin tavalla ulkoavaruuden sivilisaation rakentamalta”, sanoo tähtitieteilijä Jason Wright.

http://www.theatlantic.com/science/archive/2015/10/the-most-interesting-star-in-our-galaxy/410023/

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiedemaailma-ihmeissaan-loytyiko-avaruudesta-alyllista-elamaa/6cjBaMFt?ref=ampparit:3a1a&ext=ampparit

Taitaa mennä paljon aikaa ja tupakkia että tämäkin selviää mikä aiheuttaa ko. havainnon. Voivatko tähtitieteilijät olla niin lopullisesti "hurahataneita" että esittävät edes tuollaisen ajatuksen - vieraasta sivilisaatiosta ?

Ei muuta kuin pähkäilemään tätäkin...

21

165

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vakuumiapina

      Todellisuudessa tähteä ympäröi vakuumielämän ekosysteemi jossa massiiviset avaruuseläinten parvet himmentävät epäsäännöllisesti tähden valoa. Siis tyyliin kalaparvet, mutta aivan toisenlaisella yksilömäärällä ja koolla. Avaruus elinympäristönä ei aseta eliöiden koolle ja lajimäärille rajoituksia.

      Vakuumielämä ..jos sitä on kehittynyt, se saattaa olla universumin suurin ekosysteemi

      http://www.hyodyllista.com/vakuumielaemae-jos-sitae-on-kehittynyt-se-t316594
      "Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä.
      Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista.

      Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai
      muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen.
      Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin
      osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä on
      keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa
      levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
      perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden
      valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.
      Taivaankappale-elämä on vain häviävän pieni osa universumin tähtien
      elovyöhykkeiden biomassasta, joka käyttää ravinnokseen lähitähden
      säteilyä ja hiukkasryöppyjä, sekä toisiaan.
      Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
      selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
      vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
      on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

      Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
      tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
      jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
      100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
      puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä. Aurinko esimerkiksi peittää
      mahdollisen heikon signaalikohinan, joka voisi olla yksilöiden
      viestintää melko lyhyillä etäisyyksillä (siis suhteessa vaikkapa
      auringon ja maan etäisyyteen), joka pidemmillä matkoilla hukkuisi
      kohinaan. Tämä viestintä taas voisi toimia hyvinkin, esim.
      ultravioletti-, näkyvänvalon-, infrapuna- tai radioaaltoalueella.
      Myöskin Merkuriusta pienemmät kappaleet jäävät todennäköisesti
      huomamatta, ellei tutkimusluotain sitten sattumalta ohita näitä
      avaruusvalaita aivan lähietäisyydeltä ja joudu kenties niiden ruokalistalle.

      Jonkin 100 miljardin tähden lähistölle (keskimäärin galaksissa),
      jossakin 100 miljardissa galaksissa on hyvinkin voinut kehittyä elämää,
      joka kestää tyhjiöolosuhteet ja säteilyn. Aikaa tyhjiöevoluutiolle on
      saattanut olla n. 10-12 miljardia vuotta, jos ja kun universumi on 13,7
      miljardia vuotta vanha. Tässä ajassa elämä saattaa evoluution myötä
      kehittyä millaiseksi vain, kun esimerkiksi elintila ei aseta rajoituksia
      koolle, iälle tai populaation määrälle, kuten planeetan tai kuun
      pinnalla tapahtuu väistämättä.
      Mitä suurempi populaatio, sitä suurempi evolutiivinen mahdollisuus
      uusien lajien kehitykselle. Avaruuden vakuumi saattaa olla lukemattomien
      tähtien lähistöllä täynnä elämää siinä määrin, että vastaavaa ei voi
      olla yhdenkään pallon pinnalla.

      Vakuumielämällä on myös suurempi mahdollisuus siirtyä uuden tähden
      ympärille ajan kuluessa kuin planeettaelämällä, koska yksi merkittävä
      este on jo ylitetty.

      Toisekseen jo ihminen suunnittelee tänään "avaruuskanoja"
      puolitosissaan, ja muutamien satojen vuosien päästä ihminen saattaa
      hyvinkin kehittää lajeja, jotka jossakin määrin kestävät vakuumielämää.
      Saattaa olla että jossain meitä huomattavasti edellä olevat
      sivilisaatiot ovat muokanneet eliöitä kestämään tyhjiöolosuhteita ja
      mahdollisesti laiduntavat "avaruuskarjaa" ja ovat levittäneet
      vakuumielämää ympärilleen, jossa se edelleen kehittyy ja on kehittynyt
      ehkä vuosimiljoonia.

      Tavallaan on siis kaksi mahdollisuutta vakuumielämän syntyyn; Joko se on
      syntynyt itsenäisesti tai sitten sitä on syntynyt älyllisten
      sivilisaatioiden geenimuokkauksen muodossa, tai kummallakin tapaa eri
      puolella universumia. Joka tapauksessa jos vakuumielämää on kehittynyt
      jo aikoja sitten, se saattaa olla maailmankaikkeuden yleisin
      elämänmuoto. Planeettojen biomassa saattaa olla näin häviävän pieni osa
      koko kaikkeuden biomassasta".

      • Vakuumielämää

        "Löytyikö nyt avaruudesta älyllistä elämää?
        http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1445048865404.html


        http://www.theatlantic.com/science/archive/2015/10/the-most-interesting-star-in-our-galaxy/410023/

        http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiedemaailma-ihmeissaan-loytyiko-avaruudesta-alyllista-elamaa/6cjBaMFt?ref=ampparit:3a1a&ext=ampparit

        Mitä kummaa siis tapahtuu Keplerin havaitseman KIC 8462852 -kohteen kiertoradalla? Varmaa vastausta on liki mahdotonta antaa. Kun tähti sijaitsee 1480 valovuoden päässä meistä, on varsin todennäköistä, ettei nopeita vastauksia ole odotettavissa. Tässä odotellessa voi heittää ilmaan kaikenlaista".
        .
        Todellisuudessa tähteä ympäröi vakuumielämän ekosysteemi jossa massiiviset avaruuseläinten parvet himmentävät epäsäännöllisesti tähden valoa. Siis tyyliin kalaparvet, mutta aivan toisenlaisella yksilömäärällä ja koolla. Avaruus elinympäristönä ei aseta eliöiden koolle ja lajimäärille rajoituksia.

        Vakuumielämä ..jos sitä on kehittynyt, se saattaa olla universumin suurin ekosysteemi

        http://www.hyodyllista.com/vakuumielaemae-jos-sitae-on-kehittynyt-se-t316594
        "Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä. Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista. Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen. Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä on keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina propulsioon perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.

        Taivaankappale-elämä on vain häviävän pieni osa universumin tähtien elovyöhykkeiden biomassasta, joka käyttää ravinnokseen lähitähden säteilyä ja hiukkasryöppyjä, sekä toisiaan. Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

        Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu, tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat 100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa, puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä. Aurinko esimerkiksi peittää mahdollisen heikon signaalikohinan, joka voisi olla yksilöiden viestintää melko lyhyillä etäisyyksillä (siis suhteessa vaikkapa auringon ja maan etäisyyteen), joka pidemmillä matkoilla hukkuisi kohinaan. Tämä viestintä taas voisi toimia hyvinkin, esim. ultravioletti-, näkyvänvalon-, infrapuna- tai radioaaltoalueella. Myöskin Merkuriusta pienemmät kappaleet jäävät todennäköisesti huomamatta, ellei tutkimusluotain sitten sattumalta ohita näitä avaruusvalaita aivan lähietäisyydeltä ja joudu kenties niiden ruokalistalle.

        Jonkin 100 miljardin tähden lähistölle (keskimäärin galaksissa), jossakin 100 miljardissa galaksissa on hyvinkin voinut kehittyä elämää, joka kestää tyhjiöolosuhteet ja säteilyn. Aikaa tyhjiöevoluutiolle on saattanut olla n. 10-12 miljardia vuotta, jos ja kun universumi on 13,7 miljardia vuotta vanha. Tässä ajassa elämä saattaa evoluution myötä kehittyä millaiseksi vain, kun esimerkiksi elintila ei aseta rajoituksia koolle, iälle tai populaation määrälle, kuten planeetan tai kuun pinnalla tapahtuu väistämättä. Mitä suurempi populaatio, sitä suurempi evolutiivinen mahdollisuus uusien lajien kehitykselle. Avaruuden vakuumi saattaa olla lukemattomien tähtien lähistöllä täynnä elämää siinä määrin, että vastaavaa ei voi olla yhdenkään pallon pinnalla. Vakuumielämällä on myös suurempi mahdollisuus siirtyä uuden tähden ympärille ajan kuluessa kuin planeettaelämällä, koska yksi merkittävä este on jo ylitetty.

        Toisekseen jo ihminen suunnittelee tänään "avaruuskanoja" puolitosissaan, ja muutamien satojen vuosien päästä ihminen saattaa hyvinkin kehittää lajeja, jotka jossakin määrin kestävät vakuumielämää. Saattaa olla että jossain meitä huomattavasti edellä olevat sivilisaatiot ovat muokanneet eliöitä kestämään tyhjiöolosuhteita ja mahdollisesti laiduntavat "avaruuskarjaa" ja ovat levittäneet vakuumielämää ympärilleen, jossa se edelleen kehittyy ja on kehittynyt ehkä vuosimiljoonia.

        Tavallaan on siis kaksi mahdollisuutta vakuumielämän syntyyn; Joko se on syntynyt itsenäisesti tai sitten sitä on syntynyt älyllisten sivilisaatioiden geenimuokkauksen muodossa, tai kummallakin tapaa eri puolella universumia. Joka tapauksessa jos vakuumielämää on kehittynyt jo aikoja sitten, se saattaa olla maailmankaikkeuden yleisin elämänmuoto. Planeettojen biomassa saattaa olla näin häviävän pieni osa koko kaikkeuden biomassasta".


      • vakuumifauna
        Vakuumielämää kirjoitti:

        "Löytyikö nyt avaruudesta älyllistä elämää?
        http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1445048865404.html


        http://www.theatlantic.com/science/archive/2015/10/the-most-interesting-star-in-our-galaxy/410023/

        http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tiedemaailma-ihmeissaan-loytyiko-avaruudesta-alyllista-elamaa/6cjBaMFt?ref=ampparit:3a1a&ext=ampparit

        Mitä kummaa siis tapahtuu Keplerin havaitseman KIC 8462852 -kohteen kiertoradalla? Varmaa vastausta on liki mahdotonta antaa. Kun tähti sijaitsee 1480 valovuoden päässä meistä, on varsin todennäköistä, ettei nopeita vastauksia ole odotettavissa. Tässä odotellessa voi heittää ilmaan kaikenlaista".
        .
        Todellisuudessa tähteä ympäröi vakuumielämän ekosysteemi jossa massiiviset avaruuseläinten parvet himmentävät epäsäännöllisesti tähden valoa. Siis tyyliin kalaparvet, mutta aivan toisenlaisella yksilömäärällä ja koolla. Avaruus elinympäristönä ei aseta eliöiden koolle ja lajimäärille rajoituksia.

        Vakuumielämä ..jos sitä on kehittynyt, se saattaa olla universumin suurin ekosysteemi

        http://www.hyodyllista.com/vakuumielaemae-jos-sitae-on-kehittynyt-se-t316594
        "Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä. Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista. Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen. Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä on keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina propulsioon perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.

        Taivaankappale-elämä on vain häviävän pieni osa universumin tähtien elovyöhykkeiden biomassasta, joka käyttää ravinnokseen lähitähden säteilyä ja hiukkasryöppyjä, sekä toisiaan. Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

        Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu, tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat 100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa, puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä. Aurinko esimerkiksi peittää mahdollisen heikon signaalikohinan, joka voisi olla yksilöiden viestintää melko lyhyillä etäisyyksillä (siis suhteessa vaikkapa auringon ja maan etäisyyteen), joka pidemmillä matkoilla hukkuisi kohinaan. Tämä viestintä taas voisi toimia hyvinkin, esim. ultravioletti-, näkyvänvalon-, infrapuna- tai radioaaltoalueella. Myöskin Merkuriusta pienemmät kappaleet jäävät todennäköisesti huomamatta, ellei tutkimusluotain sitten sattumalta ohita näitä avaruusvalaita aivan lähietäisyydeltä ja joudu kenties niiden ruokalistalle.

        Jonkin 100 miljardin tähden lähistölle (keskimäärin galaksissa), jossakin 100 miljardissa galaksissa on hyvinkin voinut kehittyä elämää, joka kestää tyhjiöolosuhteet ja säteilyn. Aikaa tyhjiöevoluutiolle on saattanut olla n. 10-12 miljardia vuotta, jos ja kun universumi on 13,7 miljardia vuotta vanha. Tässä ajassa elämä saattaa evoluution myötä kehittyä millaiseksi vain, kun esimerkiksi elintila ei aseta rajoituksia koolle, iälle tai populaation määrälle, kuten planeetan tai kuun pinnalla tapahtuu väistämättä. Mitä suurempi populaatio, sitä suurempi evolutiivinen mahdollisuus uusien lajien kehitykselle. Avaruuden vakuumi saattaa olla lukemattomien tähtien lähistöllä täynnä elämää siinä määrin, että vastaavaa ei voi olla yhdenkään pallon pinnalla. Vakuumielämällä on myös suurempi mahdollisuus siirtyä uuden tähden ympärille ajan kuluessa kuin planeettaelämällä, koska yksi merkittävä este on jo ylitetty.

        Toisekseen jo ihminen suunnittelee tänään "avaruuskanoja" puolitosissaan, ja muutamien satojen vuosien päästä ihminen saattaa hyvinkin kehittää lajeja, jotka jossakin määrin kestävät vakuumielämää. Saattaa olla että jossain meitä huomattavasti edellä olevat sivilisaatiot ovat muokanneet eliöitä kestämään tyhjiöolosuhteita ja mahdollisesti laiduntavat "avaruuskarjaa" ja ovat levittäneet vakuumielämää ympärilleen, jossa se edelleen kehittyy ja on kehittynyt ehkä vuosimiljoonia.

        Tavallaan on siis kaksi mahdollisuutta vakuumielämän syntyyn; Joko se on syntynyt itsenäisesti tai sitten sitä on syntynyt älyllisten sivilisaatioiden geenimuokkauksen muodossa, tai kummallakin tapaa eri puolella universumia. Joka tapauksessa jos vakuumielämää on kehittynyt jo aikoja sitten, se saattaa olla maailmankaikkeuden yleisin elämänmuoto. Planeettojen biomassa saattaa olla näin häviävän pieni osa koko kaikkeuden biomassasta".

        Outo tähti kutkuttelee median sensaationappulaa
        http://www.tiedetuubi.fi/avaruus/outo-tahti-kutkuttelee-median-sensaationappulaa
        "Nopealla silmäyksellä tähti KIC 8462852 on normaali keltavalkoinen F3-luokan kääpiötähti. Se on jonkin verran Aurinkoa suurempi ja kirkkaampi, pyörähtää akselinsa ympäri kerran hieman alle vuorokaudessa, ja liikkuu varsin hitaasti meistä poispäin. Tähti sijaitsee liian kaukana näkyäkseen paljain silmin. Hyvällä teleskoopilla sen voi kuitenkin erottaa Joutsenen tähdistössä.

        Neljän vuoden seurannassa se on kuitenkin osoittautunut yhdeksi oudoimmista tunnetuista tähdistä. Ehkä kaikkein oudoimmaksi.

        KIC 8462852 on epäsäännöllisesti muuttuva tähti. Tähden kirkkaus, eli siitä meille tuleva säteilyvuo, pienenee aika ajoin. Sekä muutoksen voimakkuus että kesto vaihtelevat: Tähden säteily on pitkään tasaista, kunnes äkillisesti pienenee jopa viidenneksellä. Himmeneminen on tähän mennessä kestänyt pisimmillään 80, lyhimmillään 5 vuorokautta. Sitten kirkkaus palaa ennalleen, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

        Toisin kuin muilla muuttuvilla tähdillä, KIC 8462852:n valokäyrän muutokset ovat outoja. Ne eivät selity tähden toiminnalla, eivätkä ne ole kiertävien planeettojenkaan aiheuttamia näennäisefektejä.

        Tutkimuksessa mukana ollut Turun yliopiston tutkija Heidi Korhonen ihmettelee havaintoja yhä:

        ”Löytö on todella mielenkiintoinen. Emme ole koskaan ennen nähneet vastaavanlaisia himmenemisiä tähdissä. Ne ovat todellakn jotain epätavallista ja mysteeristä. Mietimme useita selitysvaihtoehtoja, ja tarkistimme myös tarkasti, ettei kyse ollut instrumenttivirheistä. Emme keksineet mitään keinoa, jolla itse tähti voisi tehdä ja aiheuttaa himmenemiset. Oma osuuteni keskittyi juuri tähden tarkempaan tutkimiseen. Ainoana jäljelle jäävänä selityksenä ovat mahdolliset tähden ympärillä olevat tekijät.”

        Juuri tuo tekee tähdestä oudon. Aika ajoin jotain tulee juuri KIC 8462852:n ja meidän väliimme. Jokin peittää ajoittain merkittävän osan tähden kirkkaudesta. Tai oikeastaan näyttää siltä, että kyse on monista pienemmistä joistain, joiden yhteinen muoto lisäksi muuttuu.

        Laskelmien mukaan varjostava materia lienee alle 25 astronomisen yksikön (AU) päässä tähdestä. Täkäläisittäin se vastaisi aluetta jossain Neptunuksen radan sisäpuolella".

        Kyseessä voi siis olla vieraan sivilisaation rakentama Dysonin kehä (Dysonin pallo tai Dysonin sfääri) https://fi.wikipedia.org/wiki/Dysonin_kehä jolla Kardašovin skaalalla https://fi.wikipedia.org/wiki/Kardašovin_asteikko luokan II teknisesti kehittynyt sivilisaatio voisi hallita ja käyttää tähden energiaa. Tai vastaavan skaalan teknisen sivilisaation muita keinotekoisia megarakennelmia, esim. keinotekoisia planeettoja ym. rakennelmia tai avarsuusalusarmada.

        Toinen eksoottinen vaihtoehto on vakuumifauna, jonka valtavat parvet saavat ajoittain lähitähtensä säteilyn himmenemään maasta katsottuna.


      • Spaceman4

        Elämää vakuumissa - Vakuumivalaat ja hait

        Voiko tyhjiöön sopeutunut organismi liikkua sulavasti

        Kun katsoo ihmisen liikkumista avaruuspuvussa vakuumissa, meno on todella hidasta ja vaivalloista. Samoin avaruussukkulan liikkeet ovat kömpelöitä.

        Jos oletamme vakuumiin sopeutuneen eliön, joka siis paitsi kestäisi tyhjiön olosuhteet, olisi vuosimiljoonien/miljardien evoluution myötä kehittänyt myös liikkumiseen tarvittavat propulsiosysteemit esimerkiksi jotain kaasunpoistoelimiä, joiden suuntausta se voisi muuttaa, tai joita olisi useampi eri puolilla kehoa jarrutukseen, asennon- ja suunnanmuutoksiin sekä kiihdytykseen.

        Esimerkiksi jonkinlainen mustekalamainen eliö kaasupurkausaukolla/aukoilla tai delfiinimäinen eliö, jolla olisi liikutettavat kaasunpurkausaukkolisäkkeet evien sijaan. Voisiko tällainen eliö liikkua sulavasti vakuumissa, eli muuttaa suuntaa ja asentoa tai pysähtyä nopeasti kuten vaikkapa delfiini vedessä?
        Vai onko liikkuminen vakuumissa väkisinkin tuomittu vaivalloiseksi ja kömpelöksi vaikka evoluutio kuinka jyräisi eteenpäin.

        Tietenkin kysymyksen voi asettaa myös niin että onko tekniikan kehittyessä mahdollista rakentaa sulavasti ja ketterästi vakuumissa liikkuvia avaruusaluksia tai avaruuspukuja, jotka pystyisivät vaikkapa ilma-väliaineessa tapahtuviin sulaviin liikkeisiin verrattaviin temppuihin?

        Työntövoima saadaan kaasunpäästöstä eli kansanomaisemmin sanottuna pieremisestä. Kun sulkijalihaksia on useampia tai sitten ne ovat suunnattavissa, liikkuminen ja suunnanmuutokset onnistuvat. Mistäkö sitten pierittävää? No tämän ratkaisee se että toiset nauttivat liikkujien pierupäästöjä. Toisekseen kaasuja saadaan myös ruuansulatuksen kautta syömällä toisia pierijöitä.

        Eli vakuumielämän kierrätys toimii toisten päästämän kaasun hyväksikäytöllä ja/tai syömällä petona näitä kaasunpäästäjiä. Lisäksi mahdollinen kasveja/levää vastaava fotosynteesiin kykenevä vakuumielämä voi elää käyttämällä tähden säteilyä energialähteenään. Tähdet myös sylkevät valtavasti massahiukkasia avaruuteen.

        Jos elämä syntyy aurinkokunnan kehityksen yhteydessä, pikkukappaleita ensimmäisiksi elämän turvapaikaksi löytyy, samalla löytyy myös massaa joka voidaan muuttaa biomassaksi.
        Toisekseen tähtien ympäri kiertävistä planeetoista osalla saattaa olla Saturnuksen kaltainen vyö tai tähden elokehän sisällä saattaa olla asteroidivyöhyke jossa pikkumurikoita löytyy planeettakunnan kehityksen jälkeenkin. Planeetoille ei ajauduta koska liikkumiseen tarvittava työntövoima löytyy. Muutokset magneettikenttäaistissa taas varoittavat ajoissa planeettojen ratojen mahdollisesti sivutessa eloaluetta.

        Aurinkotuulen puhaltaessa kuolleita ja toimintakykynsä menettäneitä eliöitä kauemmas eloalueen reunoille, niihin on saattanut kehittyä omat raadonsyöjänsä, joita voi olla mikrobeista suuriin eläimiin. Näitä taas syövät mahdollisesti suuret petoeläimet, jotka tuovat massaa takaisin muualle eloalueelle. Myös suuret raadonsyöjät voivat synnyttää ja kasvaa elokehän reuna-alueilla ja tuoda biomassaa takaisin muualle elokehälle vaelluksillaan täysikokoisina/ikäisinä.

        Tähteä lähimmällä olevalla elokehän alueella "vakuumilevät" imevät tähden sm-säteilyä fotosynteesillä ja tätä levää syövät pienet eliöt. Pieneliöitä taas syövät avaruuden laiduntajat pienikokoisista aina "vakuumivalaisiin asti". Näitä taas syövät avaruuden pedot "vakuumihait". Eloalueen laidalle aurinkotuulen puhaltamaa biomassaa hyödyntämään taas kehittyy eri kokoisia raadonsyöjiä, jotka ajan kuluessa siirtyvät takaisin eloalueen etuosiin, palauttaen biomassaa.


      • vanha.juttu
        Spaceman4 kirjoitti:

        Elämää vakuumissa - Vakuumivalaat ja hait

        Voiko tyhjiöön sopeutunut organismi liikkua sulavasti

        Kun katsoo ihmisen liikkumista avaruuspuvussa vakuumissa, meno on todella hidasta ja vaivalloista. Samoin avaruussukkulan liikkeet ovat kömpelöitä.

        Jos oletamme vakuumiin sopeutuneen eliön, joka siis paitsi kestäisi tyhjiön olosuhteet, olisi vuosimiljoonien/miljardien evoluution myötä kehittänyt myös liikkumiseen tarvittavat propulsiosysteemit esimerkiksi jotain kaasunpoistoelimiä, joiden suuntausta se voisi muuttaa, tai joita olisi useampi eri puolilla kehoa jarrutukseen, asennon- ja suunnanmuutoksiin sekä kiihdytykseen.

        Esimerkiksi jonkinlainen mustekalamainen eliö kaasupurkausaukolla/aukoilla tai delfiinimäinen eliö, jolla olisi liikutettavat kaasunpurkausaukkolisäkkeet evien sijaan. Voisiko tällainen eliö liikkua sulavasti vakuumissa, eli muuttaa suuntaa ja asentoa tai pysähtyä nopeasti kuten vaikkapa delfiini vedessä?
        Vai onko liikkuminen vakuumissa väkisinkin tuomittu vaivalloiseksi ja kömpelöksi vaikka evoluutio kuinka jyräisi eteenpäin.

        Tietenkin kysymyksen voi asettaa myös niin että onko tekniikan kehittyessä mahdollista rakentaa sulavasti ja ketterästi vakuumissa liikkuvia avaruusaluksia tai avaruuspukuja, jotka pystyisivät vaikkapa ilma-väliaineessa tapahtuviin sulaviin liikkeisiin verrattaviin temppuihin?

        Työntövoima saadaan kaasunpäästöstä eli kansanomaisemmin sanottuna pieremisestä. Kun sulkijalihaksia on useampia tai sitten ne ovat suunnattavissa, liikkuminen ja suunnanmuutokset onnistuvat. Mistäkö sitten pierittävää? No tämän ratkaisee se että toiset nauttivat liikkujien pierupäästöjä. Toisekseen kaasuja saadaan myös ruuansulatuksen kautta syömällä toisia pierijöitä.

        Eli vakuumielämän kierrätys toimii toisten päästämän kaasun hyväksikäytöllä ja/tai syömällä petona näitä kaasunpäästäjiä. Lisäksi mahdollinen kasveja/levää vastaava fotosynteesiin kykenevä vakuumielämä voi elää käyttämällä tähden säteilyä energialähteenään. Tähdet myös sylkevät valtavasti massahiukkasia avaruuteen.

        Jos elämä syntyy aurinkokunnan kehityksen yhteydessä, pikkukappaleita ensimmäisiksi elämän turvapaikaksi löytyy, samalla löytyy myös massaa joka voidaan muuttaa biomassaksi.
        Toisekseen tähtien ympäri kiertävistä planeetoista osalla saattaa olla Saturnuksen kaltainen vyö tai tähden elokehän sisällä saattaa olla asteroidivyöhyke jossa pikkumurikoita löytyy planeettakunnan kehityksen jälkeenkin. Planeetoille ei ajauduta koska liikkumiseen tarvittava työntövoima löytyy. Muutokset magneettikenttäaistissa taas varoittavat ajoissa planeettojen ratojen mahdollisesti sivutessa eloaluetta.

        Aurinkotuulen puhaltaessa kuolleita ja toimintakykynsä menettäneitä eliöitä kauemmas eloalueen reunoille, niihin on saattanut kehittyä omat raadonsyöjänsä, joita voi olla mikrobeista suuriin eläimiin. Näitä taas syövät mahdollisesti suuret petoeläimet, jotka tuovat massaa takaisin muualle eloalueelle. Myös suuret raadonsyöjät voivat synnyttää ja kasvaa elokehän reuna-alueilla ja tuoda biomassaa takaisin muualle elokehälle vaelluksillaan täysikokoisina/ikäisinä.

        Tähteä lähimmällä olevalla elokehän alueella "vakuumilevät" imevät tähden sm-säteilyä fotosynteesillä ja tätä levää syövät pienet eliöt. Pieneliöitä taas syövät avaruuden laiduntajat pienikokoisista aina "vakuumivalaisiin asti". Näitä taas syövät avaruuden pedot "vakuumihait". Eloalueen laidalle aurinkotuulen puhaltamaa biomassaa hyödyntämään taas kehittyy eri kokoisia raadonsyöjiä, jotka ajan kuluessa siirtyvät takaisin eloalueen etuosiin, palauttaen biomassaa.

        Vakuumielämää löytyi !
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/12439472/vakuumielamaa-loytyi-!


      • Ympäristöt
        vanha.juttu kirjoitti:

        Vakuumielämää löytyi !
        http://keskustelu.suomi24.fi/t/12439472/vakuumielamaa-loytyi-!

        Jos mukaan otetaan muukin kuin hiileen ja veteen perustuva elämä niin suurimmat ekosysteemit ovat:

        1. Avaruus eli vakuumi

        2. Avaruuden kaasupilvet

        3. Tähdet (mm. ruskeat kääpiöt)

        4. Planeetat

        5. Kuut

        6. Pienemmät taivaankappaleet

        7. keinotekoiset rakennelmat (avaruusarkit, alukset ym.)


      • Pan-elämää

        Tähdet, kuten Aurinko, ovat kaikkein suurimpia vakuumieliöitä. Ne koostuvat plasmoista, joiden tiedetään käyttäytyvän elävien olentojen lailla (ja miksipä ei - kaikki on elävää).

        http://www.panpsychism.net/html/plasma.html

        Sir William Crookes, an English physicist, identified this state of matter in 1879. In 1927 the American Nobel Prize-winning physicist Irving Langmuir, named it Plasma borrowing the term from medical science because it resembled life itself- acting in a complicated and unpredictable manner. PlasmaÕs complexity vastly exceeds the other forms of matter.

        The sun is our most visible plasma along with all the other stars. A much cooler form of plasma is seen in the Northern and Southern lights. If youÕve ever seen the Aurora dancing, it seems to be alive! When David Bohm was studying plasma at Lawrence Lab U.C. Berkeley in 1943 he got he same impression.Ê
        Bohm discovered in high temperature gas, (plasma) that the electrons stripped from the atoms donÕt behave as individual particles but as part of a larger, organized whole. These electrons produced highly organized effects as if some organic process was choreographing their collective behavior. These collective movements now called Bohm-diffusion gave him the impression that this sea of electrons was somehow alive.


      • Kokijanro1
        Pan-elämää kirjoitti:

        Tähdet, kuten Aurinko, ovat kaikkein suurimpia vakuumieliöitä. Ne koostuvat plasmoista, joiden tiedetään käyttäytyvän elävien olentojen lailla (ja miksipä ei - kaikki on elävää).

        http://www.panpsychism.net/html/plasma.html

        Sir William Crookes, an English physicist, identified this state of matter in 1879. In 1927 the American Nobel Prize-winning physicist Irving Langmuir, named it Plasma borrowing the term from medical science because it resembled life itself- acting in a complicated and unpredictable manner. PlasmaÕs complexity vastly exceeds the other forms of matter.

        The sun is our most visible plasma along with all the other stars. A much cooler form of plasma is seen in the Northern and Southern lights. If youÕve ever seen the Aurora dancing, it seems to be alive! When David Bohm was studying plasma at Lawrence Lab U.C. Berkeley in 1943 he got he same impression.Ê
        Bohm discovered in high temperature gas, (plasma) that the electrons stripped from the atoms donÕt behave as individual particles but as part of a larger, organized whole. These electrons produced highly organized effects as if some organic process was choreographing their collective behavior. These collective movements now called Bohm-diffusion gave him the impression that this sea of electrons was somehow alive.

        Universumi lienee suurin tunnettu tietoinen olio, sillä ainakin me sen osana olemme tietoisia, joten meidän kautta vähintään myös universumi on tietoinen olento.


      • kokonaisuuden.osanen
        Kokijanro1 kirjoitti:

        Universumi lienee suurin tunnettu tietoinen olio, sillä ainakin me sen osana olemme tietoisia, joten meidän kautta vähintään myös universumi on tietoinen olento.

        Ajattelen -siis universumi ajattelee.


      • Avatar-avaruus
        Pan-elämää kirjoitti:

        Tähdet, kuten Aurinko, ovat kaikkein suurimpia vakuumieliöitä. Ne koostuvat plasmoista, joiden tiedetään käyttäytyvän elävien olentojen lailla (ja miksipä ei - kaikki on elävää).

        http://www.panpsychism.net/html/plasma.html

        Sir William Crookes, an English physicist, identified this state of matter in 1879. In 1927 the American Nobel Prize-winning physicist Irving Langmuir, named it Plasma borrowing the term from medical science because it resembled life itself- acting in a complicated and unpredictable manner. PlasmaÕs complexity vastly exceeds the other forms of matter.

        The sun is our most visible plasma along with all the other stars. A much cooler form of plasma is seen in the Northern and Southern lights. If youÕve ever seen the Aurora dancing, it seems to be alive! When David Bohm was studying plasma at Lawrence Lab U.C. Berkeley in 1943 he got he same impression.Ê
        Bohm discovered in high temperature gas, (plasma) that the electrons stripped from the atoms donÕt behave as individual particles but as part of a larger, organized whole. These electrons produced highly organized effects as if some organic process was choreographing their collective behavior. These collective movements now called Bohm-diffusion gave him the impression that this sea of electrons was somehow alive.

        Panpsykismi (kreik. pan 'kaikki' psykhē 'sielu') on mielenfilosofian suuntaus, jonka mukaan kaikkeuden ja tietoisuuden alkeishiukkaset ovat mielellisiä tai henkisiä (psyykkisiä tai mentaalisia) eli inhimillinen tietoisuus on niissä jo ”idullaan”. Panpsykismin sanotaan olevan lähempänä mystiikkaa tai parapsykologiaa kuin luonnontieteitä, koska sitä on mahdotonta osoittaa todeksi ja kokemusperäisen todentamisen asemesta tulokset ovat lähinnä filosofisia.

        Panpsykismi ei ole uusi aatesuunta, vaan esimerkiksi jo Gottfried Leibniz ja Baruch Spinoza kannattivat sitä 1600-luvulla.

        Paneksperientalismi on panpsykismin heikompi muunnelma. Sen mukaan kaikilla olioilla on elämyksellinen tietoisuus, mutta ei kognitiota eikä näin välttämättä mieltä. Paneksperientalismia on kannattanut muun muassa Alfred North Whitehead.

        Panprotoeksperientialismi on paneksperientalismiakin heikompi muunnelma, jonka mukaan kaikilla olioilla on ei-fysikaalisia ominaisuuksia, jotka ovat elämyksellisen tietoisuuden esiasteita (tai elämyksellinen tietoisuus piilevässä, kehittymättömässä muodossa), mutta ei kognitiota tai tietoista tajuntaa.

        Panpsykismin mukaan mieli on fyysistä. Esimerkiksi Daniel Dennett on perustellut mielen fyysisyyttä sillä, että jos henkisyys olisi luonteeltaan ei-fyysinen, sillä ei olisi fysikaalista energiaa eikä massaa eikä se täten voisi vaikuttaa maailmaan. Jos mieli voisi vaikuttaa fyysisen maailman ulkopuolelta, tämä johtaisi siihen, että energian säilymislaki ei pätisi.

        Niels Bohr ajatteli, että kvantti-ilmiöt muistuttivat tietoisen kokemuksen kokonaisvaltaisia piirteitä. Matemaatikko Roger Penrose on esittänyt samankaltaisia ajatuksia kirjassa Shadows of mind.

        Thomas Nagelin mukaan todellisuuden hiukkasilla on alkeellinen tietoisuuden taso, joka on olemassa riippumatta siitä, onko se elollisessa vai elottomassa aineksessa. Aivojen kaltaisessa organisaatiossa nämä reagoivat ja tuottavat monimutkaisempia henkisiä ominaisuuksia ja lopulta tietoisuuden. Tämä järjestäytyminen on Nagelin mukaan holistinen, emergentti ominaisuus, eikä sitä voida siksi ymmärtää reduktionistisesti.

        David Bohm on perustellut tietoisuuden olemassaoloa kvanttitason ilmiöillä. Hänen mukaansa alkeishiukkaseen, esimerkiksi elektroniin, liittyy uudentyyppinen aalto, joka vaikuttaa sen toimintaan; kvanttiaalto leviää laajalle. Tällöin hiukkanen alkeellisella tasolla ”tietää”, mitä sen ympäristössä tapahtuu. Bohmin mukaan on periaatteessa mahdollista, että tämä tieto johtaa tietoisuuteen, sillä hermosolut koostuvat atomeista ja atomit koostuvat alkeishiukkasista. Bohmin näkemys poikkeaa siitä, mitä kvanttitapahtumista yleensä ajatellaan, koska hänen mukaansa kvanttiaalto ei ”töni” hiukkasta vaan informoi sitä. Bohmin mukaan tietoisuus on pelkistettävissä kiinteästi aineen perusominaisuudeksi.

        John Searle on esittänyt, että siinä missä veden nestemäisyys on vesiatomien korkeampi (emergentti) taso, on mieli aivojen korkeamman tason piirre. Searlen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kokemusperäisen tieteen on mahdollista selittää tietoisuus seuraukseksi tietynlaisista aivojen tapahtumasarjoista.

        Filosofi David Chalmers on esittänyt, että yksi todellisuuden perusaines on informaatio, joka vaikuttaa kahdella tavalla: fysikaalisesti ja elämyksellisesti. Fyysinen osa tuottaa aineelliset vasteet ja elämyksellinen kokemuksellisuuden.

        Tämän panpsykismin mukaan esimerkiksi tähti tai planeetta voi olla tietoisesti järjestäytynyt kokeva "elävä" olio, joka informoi eli viestii muiden vastaavan rakenteen omaavien objektien kanssa. Universaali tai kosminen mieli saattaa kattaa jopa koko universumin, jolloin se on kokonaisuutena laajin tietoinen kokija ja olio. Multiversumi/hyperavaruustietoisuus -> Universumitietoisuus -> Galaktinen tietoisuus -> Tähtitietoisuus -> Planetaarinen tietoisuus -> Eliötietoisuus -> Solutietoisuus -> DNA-tietoisuus -> Molekyylitietoisuus -> Atomitietoisuus -> Ydintietoisuus -> Nukleonitietoisuus(Hadronit/baryonit/mesonit) -> Alkeishiukkastietoisuus(leptonit/kvarkit/bosonit) -> Eetteritietoisuus. Avaruus saattaa olla kaikilla tasoilla kokevaa ja tiedostavaa.


    • LuonnollinenSelityskö

      Suora lainaus tutkijoiden infosta:

      "Todennäköisyys sille, että Kepler ehtisi havaitsemaan tällaisen äärimmäisen epätodennäköisen ilmiön juuri oikealla hetkellä tähtitaivaalta, on kuitenkin lähes olematon. Luonnollisten selitysten epätodennäköisyyden vuoksi eräs epäluonnollinen selitys alkaa saada kannatusta tutkijoiden keskuudessa, nimittäin avaruusoliot"

    • PakkoOllaTotta

      Elämää vakuumissa - Vakuumivalaat ja hait

      Vakuumielämää ..siellä on avaruudessa pieremällä liikuskelevia valaita ja haita... ihan ehdoton ykköshypoteesi...

      Niin hullu ajatus että sen on pakko olla totta.

      • vakuumipussi

        Miljoona vakuumipussissa olevaa sinivalasta siellä pyörii. Se nyt on ihan selvää, kun asiaa oikein kunnolla miettii. Siiatkaan ei ole mitään kahen kilon siikoja, vaan apetta riittää yhdestä koko universumille. On se näky.


    • eskovaanhei

      Avaruudessa ei ole tiettävästi älyllistä elämää.

    • fifty.sixty

      Kotigalaksissamme Linnunradassa on yli 100 miljardia tähteä. Ainakin yhden tähden planeetalla on havaittu elämää. Näin ollen elämän todennäköisyys galaksissa on > 1/1e 11.

      Tunnetussa maailmankaikkeudessa on ainkin 100 miljardia muuta galaksia. Todennäköisyys, että yhdelläkään niistä ei ole elämää, on 37 %. Vastaavasti todennäköisyys, että ainakin yhdessä muussa galaksissa on tähti, jonka planeetalla on elämää, on > 63 %.

    • sillsipuli

      Ei ole tähän mennessä löytynyt eikä tule jatkossakaan löytymään, koska
      ei ole mitään löydettävää

      • A.Urinkokunta

        Tarkoitatko, että Maapallo on ainoa planeetta maailmankaikkeudessa, jolla on elämää? Tai ehkäpä ei ole mitään muita aurinkoja ja planeettoja, vaan ehkäpä tähdet ovatkin taivaankanteen kiinnitettyjä lamppuja? Se taivaankansi varmaan täytyy olla jossakin Aurinkokunnan ulkopuolella, koska avaruusluotaimet ovat matkanneet jo melko pitkälle osumatta vielä taivaankanteen. ;-)


      • kertaakertaa
        A.Urinkokunta kirjoitti:

        Tarkoitatko, että Maapallo on ainoa planeetta maailmankaikkeudessa, jolla on elämää? Tai ehkäpä ei ole mitään muita aurinkoja ja planeettoja, vaan ehkäpä tähdet ovatkin taivaankanteen kiinnitettyjä lamppuja? Se taivaankansi varmaan täytyy olla jossakin Aurinkokunnan ulkopuolella, koska avaruusluotaimet ovat matkanneet jo melko pitkälle osumatta vielä taivaankanteen. ;-)

        "Ei ole tähän mennessä löytynyt eikä tule jatkossakaan löytymään, koska
        ei ole mitään löydettävää".

        Joo, keskimäärin sata miljardia tähteä sisältävissä galakseissa toinen mokoma ruskeita/punaisia kääpiöitä, joiden ympärillä planeettakunnat, yleensä useampia planeettoja laskematon määrä ruskeita alikääpiöitä tai tähtienvälisiä planeettoja, pikkuplaneettoja, kuita, asteroideja sekä komeettoja.

        Tämä ainakin 100 miljardissa galaksissa galakseista linkoutuneet tähdet ja tähtikunnat ja niiden planeettajärjestelmät galaksien ulkopuolella.

        Eihän tuolla mitään muuta elämää ole kuin tämän meidän pallomme;)


    • Lisää_palloja

      Tuon lisäksi on löydetty 17 muutakin tähteä joita saattaa kiertää Dysonin pallo. Eli 17 potentiaalisesti hyvin pitkälle kehittynyttä sivilisaatiota jotka kykenevät keräämään aurinkonsa kaiken energian talteen ja käyttämään hyödyksi.

      http://home.fnal.gov/~carrigan/infrared_astronomy/Fermilab_search.htm

      https://disclosurelabs.wordpress.com/2014/02/16/search-yields-17-potential-dyson-sphere-candidates/

      A concluded research project known as the Fermilab Dyson Sphere Search, has yielded results which are curious and peculiar, to say the very least. The results yielded a massive 17 potential candidates in our own galaxy, which would fit the theory which was once postulated in the 50’s by Freeman Dyson – after whom the hyperstructure was named.

      • Folkloristi

        Kaikenlaisia kansantarinoita sitä "tiedekin" tuottaa. Voittaa ihan hyvin menninkäiset ja tontut.


    • tärkein_toimemmeko

      Tiettävästi maapallo on avaruudessa ja maapallolta löytyy elämää. Näin ollen avaruudessa on elämää.
      Teleskooppi ei taida olla oikea väline elämän tunnistamiseen? Tarvitaanko teleskooppia tunnistamaan se, että maapallolta löytyy elämää?
      Kuka meitä tuijottaisi teleskoopilla? Olemmeko me niin kiinnostavia olioita?

      Onko "naapurien" seuraaminen (vahtaaminen) niin tärkeää?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ihana on nähdä edes ohimennen

      Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su
      Ikävä
      161
      9240
    2. ymmärrätkö miksi minua sattui?

      Vinkki, jätit tekemättä jotain.
      Ikävä
      66
      4864
    3. Mies, mua jotenkin kiinnostaa

      Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?
      Ikävä
      149
      4672
    4. Aamu on aina iltaa viisaampi.

      Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene
      Ikävä
      23
      4042
    5. Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt

      Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko
      Ikävä
      35
      3603
    6. Moi kuumis.

      Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.
      Ikävä
      42
      3590
    7. Saattaisimme olla yhdessä

      Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla
      Ikävä
      38
      3498
    8. Miten hyvin tunnet kaivattusi?

      Mikä hänessä kiehtoo? Asiallisia vastauksia kiitos. 🙋🏻‍♂️
      Ikävä
      48
      3223
    9. Milloin olisi sinun ja kaivattusi

      Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?
      Ikävä
      42
      2931
    10. Oletko joutunut kestämään

      Mitä olet eniten joutunut kestämään?
      Ikävä
      49
      2724
    Aihe