Miten valokuvan taustan sumentaminen tehdään?

Joo, eihän se kennon koko sinänsä vaikuta, mutta kun kuvakulma pidetään samana niin johan alkaa kennon koko vaikuttamaan.

Yleensä olis hyvä tehdä sumennus kuvaushetkellä, mutta läheskään aina se ei onnistu. Jälkikäsittelynä sen tekeminen vaaitt taitoa että saa hyvän näköisen.

920 kirjoitti:

Joo, eihän se kennon koko sinänsä vaikuta, mutta kun kuvakulma pidetään samana niin johan alkaa kennon koko vaikuttamaan.

Yleensä olis hyvä tehdä sumennus kuvaushetkellä, mutta läheskään aina se ei onnistu. Jälkikäsittelynä sen tekeminen vaaitt taitoa että saa hyvän näköisen.

Lue lisää

Kyllä kennon koko vaikuttaa, mutta päinvastoin, kuin moni luulee. Jos polttoväli ja aukko on sama, niin mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys. Tämä johtuu pienemmästä sallitusta CoC:sta. Kinokennolle Coc on 0,03 mm, kroppikennolle n. 0,019 mm. Tämä siksi, että valmiissa kuvassa se olisi sama - esimerkiksi kymppikuvassa 0,125 mm.

Taustan epäterävyydelle on hyvä nyrkkisääntö. Se on maksimissaan polttoväli / aukkokulku, kun sitä katsotaan kohteen tasossa. Siis esimerkiksi 50 mm / 2,8 se on noin kohteen silmän kokoinen. Tämä tapahtuu silloin, jos tausta on äärettömässä. Esimerkiksi, jos on 22 mm f/2,0 ja 18-55 mm f/3,5-5,6. on noissa kummassakin taustan epäterävyys maksimissaan samaa luokkaa ~ 10 mm. Tyypillisessä digipokkarissa on jotain 21,5 mm f/5,9, Tällä pääsee vain 3,6 mm epäterävyyteen. Käytännössä tosin tausta aina ei ole äärettömässä, jolloin kuvausetäisyys ja sitä kautta kuvakulma ja kennokoko ym. vaikuttaa asiaan.

Siinä olet oikeassa, että taustan epäterävöittäminen kuvankäsittelyllä vaatii taitoa. Töheröiden kohteen ympärille jää tarkkaa taustaa,jolloin kuva on tökerön näköinen. Aloittaja ei kerro mitään kamerasta, mutta jos esim on Canonin järkkäri, niin 50 mm f/1,8 STM;:n saa 150 eurolla.

okaro kirjoitti:

Kyllä kennon koko vaikuttaa, mutta päinvastoin, kuin moni luulee. Jos polttoväli ja aukko on sama, niin mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys. Tämä johtuu pienemmästä sallitusta CoC:sta. Kinokennolle Coc on 0,03 mm, kroppikennolle n. 0,019 mm. Tämä siksi, että valmiissa kuvassa se olisi sama - esimerkiksi kymppikuvassa 0,125 mm.

Taustan epäterävyydelle on hyvä nyrkkisääntö. Se on maksimissaan polttoväli / aukkokulku, kun sitä katsotaan kohteen tasossa. Siis esimerkiksi 50 mm / 2,8 se on noin kohteen silmän kokoinen. Tämä tapahtuu silloin, jos tausta on äärettömässä. Esimerkiksi, jos on 22 mm f/2,0 ja 18-55 mm f/3,5-5,6. on noissa kummassakin taustan epäterävyys maksimissaan samaa luokkaa ~ 10 mm. Tyypillisessä digipokkarissa on jotain 21,5 mm f/5,9, Tällä pääsee vain 3,6 mm epäterävyyteen. Käytännössä tosin tausta aina ei ole äärettömässä, jolloin kuvausetäisyys ja sitä kautta kuvakulma ja kennokoko ym. vaikuttaa asiaan.

Siinä olet oikeassa, että taustan epäterävöittäminen kuvankäsittelyllä vaatii taitoa. Töheröiden kohteen ympärille jää tarkkaa taustaa,jolloin kuva on tökerön näköinen. Aloittaja ei kerro mitään kamerasta, mutta jos esim on Canonin järkkäri, niin 50 mm f/1,8 STM;:n saa 150 eurolla.

Lue lisää

"Kyllä kennon koko vaikuttaa, mutta päinvastoin, kuin moni luulee. Jos polttoväli ja aukko on sama, niin mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys. Tämä johtuu pienemmästä sallitusta CoC:sta."

Mutta tuo vaikuttaa vain teräväksi tulkittavaan alueeseen. CoC:lla ei ole mitään vaikutusta sumennukseen tai bokehiin selvästi epäterävällä alueella. Kun suurta osaa kuvista käytetään netissä huomattavasti alkuperäistä karkeammalla resoluutiolla, niin nuo kertomasi CoC-arvot menettävät merkityksensä.

En oikein ymmärtänyt nyrkkisääntöäsi ja käyttämiäsi termejä. Jospa lähdettäisiin ihan siitä perusasiasta, että aukko (aukon halkaisija) määrää terävyysalueen ja sen voi laskea, kun tiedetään objektiivin polttoväli ja aukkosuhde. Polttoväli / aukon halkaisija = aukkosuhde. Mitä suurempi aukko (EI välttämättä aukkosuhde), sitä lyhyempi terävyysalue. Esim. 22 mm f/2.0 objektiivilla aukon halkaisija on 11 mm ja 55 mm f/5.6 telellä 9,8 mm. Mielestäni voidaan siis sanoa, että tuo valovoimainen 22-millinen on periaatteessa parempi vaihtoehto kuin kittizoomi haettaessa taustan sumennusta. Esim. EF-S 24mm f/2.8 pannarissa aukko on jo 8,6 mm, joten kittizoomilla päästään parempaan tulokseen, vaikka aukkosuhde onkin selvästi huonompi.

tarkentaja kirjoitti:

"Kyllä kennon koko vaikuttaa, mutta päinvastoin, kuin moni luulee. Jos polttoväli ja aukko on sama, niin mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys. Tämä johtuu pienemmästä sallitusta CoC:sta."

Mutta tuo vaikuttaa vain teräväksi tulkittavaan alueeseen. CoC:lla ei ole mitään vaikutusta sumennukseen tai bokehiin selvästi epäterävällä alueella. Kun suurta osaa kuvista käytetään netissä huomattavasti alkuperäistä karkeammalla resoluutiolla, niin nuo kertomasi CoC-arvot menettävät merkityksensä.

En oikein ymmärtänyt nyrkkisääntöäsi ja käyttämiäsi termejä. Jospa lähdettäisiin ihan siitä perusasiasta, että aukko (aukon halkaisija) määrää terävyysalueen ja sen voi laskea, kun tiedetään objektiivin polttoväli ja aukkosuhde. Polttoväli / aukon halkaisija = aukkosuhde. Mitä suurempi aukko (EI välttämättä aukkosuhde), sitä lyhyempi terävyysalue. Esim. 22 mm f/2.0 objektiivilla aukon halkaisija on 11 mm ja 55 mm f/5.6 telellä 9,8 mm. Mielestäni voidaan siis sanoa, että tuo valovoimainen 22-millinen on periaatteessa parempi vaihtoehto kuin kittizoomi haettaessa taustan sumennusta. Esim. EF-S 24mm f/2.8 pannarissa aukko on jo 8,6 mm, joten kittizoomilla päästään parempaan tulokseen, vaikka aukkosuhde onkin selvästi huonompi.

Lue lisää

Kyllä samat geometrian lait pätevät silloinkin, kun on kyse bokehista. Pienikennoisen kuvaa suurennetaan enemmän, jolloin epäterävyys kasvaa. Samoin pienemmälläkin kuvalla suurennusten suhde pysyy samana. Siis pienikennoisen kuvaa suurennetaan aina sen 1,5-1,6 kertaa enemmän.

Minusta 9,8 mm on suurempi kuin 8,6 mm. Teippaa viivoitin ikkunaan. Ota kuva siitä niin, että taustalla hyvin kaukana näkyy epätarkkana joku kirkas piste viivoittimen asteikon kohdalla. Sen pisteen halkaisija sillä viivoittimen asteikolla on aukon koko eli esim. 9,8 mm. Kuvausetäisyys, polttoväli tai kennoko ei vaikuta, vain aukon koko vaikuttaa. Todellisuudessa se voi olla aavistuksen pienempi, jos objektiivi tarkentaa lyhentämällä polttoväliä siirtymisen sijaan.

okaro kirjoitti:

Kyllä samat geometrian lait pätevät silloinkin, kun on kyse bokehista. Pienikennoisen kuvaa suurennetaan enemmän, jolloin epäterävyys kasvaa. Samoin pienemmälläkin kuvalla suurennusten suhde pysyy samana. Siis pienikennoisen kuvaa suurennetaan aina sen 1,5-1,6 kertaa enemmän.

Minusta 9,8 mm on suurempi kuin 8,6 mm. Teippaa viivoitin ikkunaan. Ota kuva siitä niin, että taustalla hyvin kaukana näkyy epätarkkana joku kirkas piste viivoittimen asteikon kohdalla. Sen pisteen halkaisija sillä viivoittimen asteikolla on aukon koko eli esim. 9,8 mm. Kuvausetäisyys, polttoväli tai kennoko ei vaikuta, vain aukon koko vaikuttaa. Todellisuudessa se voi olla aavistuksen pienempi, jos objektiivi tarkentaa lyhentämällä polttoväliä siirtymisen sijaan.

Lue lisää

”Siis pienikennoisen kuvaa suurennetaan aina sen 1,5-1,6 kertaa enemmän”.
Tuo on ihan höpö-höpöä. Ihan yhtä typerää kun väittäisi, että isompikennoisen kuvaa joutuu aina rajaamaan enemmän.
Jos kuvataan samalta etäisyydeltä samalla objektiivilla niin isompikennoisen kuvaa jouttuu aina rajaamaan? Pikselien koko ratkaisee enemmän kuin kennon koko? Pikkukennoisessa voi olla paljon suuremmat pikselit kuin isokennoisessa?
Jos sumennuksen joutuutekemään kameralla niin ollaan nalkissa tiettyyn polttoväliin, aukkoon ja kuvausetäisyyteen? Kuvankäsittelyohjelmalla saa haluamansa sumennuksen millä tahansa polttovälillä, aukolla ja kuvausetäisyydellä?
Geometrian lait määräävät, että objektiivi piirtää aina huonommin sillä aukolla jolla saadaan haluttu sumennus?

geometria kirjoitti:

”Siis pienikennoisen kuvaa suurennetaan aina sen 1,5-1,6 kertaa enemmän”.
Tuo on ihan höpö-höpöä. Ihan yhtä typerää kun väittäisi, että isompikennoisen kuvaa joutuu aina rajaamaan enemmän.
Jos kuvataan samalta etäisyydeltä samalla objektiivilla niin isompikennoisen kuvaa jouttuu aina rajaamaan? Pikselien koko ratkaisee enemmän kuin kennon koko? Pikkukennoisessa voi olla paljon suuremmat pikselit kuin isokennoisessa?
Jos sumennuksen joutuutekemään kameralla niin ollaan nalkissa tiettyyn polttoväliin, aukkoon ja kuvausetäisyyteen? Kuvankäsittelyohjelmalla saa haluamansa sumennuksen millä tahansa polttovälillä, aukolla ja kuvausetäisyydellä?
Geometrian lait määräävät, että objektiivi piirtää aina huonommin sillä aukolla jolla saadaan haluttu sumennus?

Lue lisää

Jos on tarkoitus tuottaa samanlainen valmis kuva paperille kahdella kameralla, joilla on sama kuvakulma, mutta eri kennokoko, pitää sitä pienempikennoista todellakin suurentaa enemmän. Yleisesti, jos kinonkennolla tehdään kymppikuva, pitää suurentaa 4,17 kertaa. Kroppiennolla pitää suurentaa n. 6,7 kertaa. Nämä kertoimet toi pätevät yleisestikin, vaikka asiaa tarkastellaan ihan abstraktisti miettimättä mikä kohde on.

okaro kirjoitti:

Kyllä samat geometrian lait pätevät silloinkin, kun on kyse bokehista. Pienikennoisen kuvaa suurennetaan enemmän, jolloin epäterävyys kasvaa. Samoin pienemmälläkin kuvalla suurennusten suhde pysyy samana. Siis pienikennoisen kuvaa suurennetaan aina sen 1,5-1,6 kertaa enemmän.

Minusta 9,8 mm on suurempi kuin 8,6 mm. Teippaa viivoitin ikkunaan. Ota kuva siitä niin, että taustalla hyvin kaukana näkyy epätarkkana joku kirkas piste viivoittimen asteikon kohdalla. Sen pisteen halkaisija sillä viivoittimen asteikolla on aukon koko eli esim. 9,8 mm. Kuvausetäisyys, polttoväli tai kennoko ei vaikuta, vain aukon koko vaikuttaa. Todellisuudessa se voi olla aavistuksen pienempi, jos objektiivi tarkentaa lyhentämällä polttoväliä siirtymisen sijaan.

Lue lisää

Ok, taidat olla oikeassa. Ajattelin vertailussa jo sekaisin tilannetta, jossa kuvakulmat ovat samat eli polttovälien ero vaikuttaa syväterävyysalueeseen.

okaro kirjoitti:

Jos on tarkoitus tuottaa samanlainen valmis kuva paperille kahdella kameralla, joilla on sama kuvakulma, mutta eri kennokoko, pitää sitä pienempikennoista todellakin suurentaa enemmän. Yleisesti, jos kinonkennolla tehdään kymppikuva, pitää suurentaa 4,17 kertaa. Kroppiennolla pitää suurentaa n. 6,7 kertaa. Nämä kertoimet toi pätevät yleisestikin, vaikka asiaa tarkastellaan ihan abstraktisti miettimättä mikä kohde on.

Lue lisää

Jatkat älytöntä höpinää. Jos kummassakin kuvassa on sama resoluutio (=pikselien lukumäärä) niin miksi pikkukennoisen kuvaa pitäisi suurentaa enemmän?
Jos halutaan samankokoinen valmis kuva paperille samalla tulostusresoluutiolla niin vain pikselien lukumäärä ratkaisee, kennon koolla ei ole mitään merkitystä!
Isokennoisella on aina pakko kuvata lähempää, muutoin kuvan reunoille jää tyhjää tilaa joka pitää rajata pois kuvasta tai kohde on kuvassa liian pienenä?

yleisestikin kirjoitti:

Jatkat älytöntä höpinää. Jos kummassakin kuvassa on sama resoluutio (=pikselien lukumäärä) niin miksi pikkukennoisen kuvaa pitäisi suurentaa enemmän?
Jos halutaan samankokoinen valmis kuva paperille samalla tulostusresoluutiolla niin vain pikselien lukumäärä ratkaisee, kennon koolla ei ole mitään merkitystä!
Isokennoisella on aina pakko kuvata lähempää, muutoin kuvan reunoille jää tyhjää tilaa joka pitää rajata pois kuvasta tai kohde on kuvassa liian pienenä?

Lue lisää

Sun höpinäs on älyttömämpää.

"Jos halutaan samankokoinen valmis kuva paperille samalla tulostusresoluutiolla niin vain pikselien lukumäärä ratkaisee, kennon koolla ei ole mitään merkitystä!"

Ei kyllä se nyt vaan on niin, että pienemmän kennon kuvaa suurennetaan enemmän, jos sama näkymä halutaan näyttää samassa koossa. Pikselien lukumäärä ja koko voidaan tässä mielessä unohtaa. Pikselien lukumäärä vaikuttaa toki maksimisuurennukseen, mutta tyydyttäessä vähempään on tulos isommalla kennolla parempi.

Bongasin muuten jänskän syväterävyysaluesimulaattorin osoitteessa http://dofsimulator.net/en/

tarkentaja kirjoitti:

Ok, taidat olla oikeassa. Ajattelin vertailussa jo sekaisin tilannetta, jossa kuvakulmat ovat samat eli polttovälien ero vaikuttaa syväterävyysalueeseen.

Kuvausetäisyys vaikauttaa joo, kuten polttovälikin.
Samoin kuin kennon koko.
Ne saa kivasti kumoomaan toisensa, jos väittää, että että kuvan syväterävyyteen vaikuttaa vain käytetty aukkoarvo sekä suurennossuhde.

tarkentaja kirjoitti:

Sun höpinäs on älyttömämpää.

"Jos halutaan samankokoinen valmis kuva paperille samalla tulostusresoluutiolla niin vain pikselien lukumäärä ratkaisee, kennon koolla ei ole mitään merkitystä!"

Ei kyllä se nyt vaan on niin, että pienemmän kennon kuvaa suurennetaan enemmän, jos sama näkymä halutaan näyttää samassa koossa. Pikselien lukumäärä ja koko voidaan tässä mielessä unohtaa. Pikselien lukumäärä vaikuttaa toki maksimisuurennukseen, mutta tyydyttäessä vähempään on tulos isommalla kennolla parempi.

Bongasin muuten jänskän syväterävyysaluesimulaattorin osoitteessa http://dofsimulator.net/en/

Lue lisää

Tulostimen pisteiden koko on täysin riippumaton kameran pikselien koosta eikä kameran pikseleitä voi tulostaa paperille. Siksi kuvan koon/suurennustarpeen ratkaisee vain pikselien lukumäärä ja tulostusresoluutio. Uskon kyllä, että sinä et pysty tätäkään asiaa ymmärtämään.
RGB dataa (kennon kuvaa) voi tulostaa vain näytölle. Toistaiseksi ei ole menetelmää jolla RGB-kuvaa (valoja) voisi tulostaa paperille ja siksi tietystä lukumäärästä RGB-pikseleitä (esim 6) ”arvotaan” tulostimen muodostama piste (CMYK tms), siksi vai pikseleiden lukumäärällä on merkitystä (ei kennon koolla).

yleisestikin kirjoitti:

Jatkat älytöntä höpinää. Jos kummassakin kuvassa on sama resoluutio (=pikselien lukumäärä) niin miksi pikkukennoisen kuvaa pitäisi suurentaa enemmän?
Jos halutaan samankokoinen valmis kuva paperille samalla tulostusresoluutiolla niin vain pikselien lukumäärä ratkaisee, kennon koolla ei ole mitään merkitystä!
Isokennoisella on aina pakko kuvata lähempää, muutoin kuvan reunoille jää tyhjää tilaa joka pitää rajata pois kuvasta tai kohde on kuvassa liian pienenä?

Lue lisää

Unohda hetkeksi ne pikselit. Optisesti kamera muodostaa filmille tai kenolle kuvan. Tällä kuvalla on tietty koko ihan millimetreissä mitattuna. Kun siitä kuvasta eri välivaiheiden kautta tehdään paperivedos, pitää sitä kuvaa suurentaa. Mitä pienempi se alkuperäinen kuva on, sitä enemmän sitä pitää suurentaa.

jetr kirjoitti:

Kuvausetäisyys vaikauttaa joo, kuten polttovälikin.
Samoin kuin kennon koko.
Ne saa kivasti kumoomaan toisensa, jos väittää, että että kuvan syväterävyyteen vaikuttaa vain käytetty aukkoarvo sekä suurennossuhde.

Lue lisää

Kuvausetäisyys vaikuttaa kylläkin voimakkaammin kuin polttoväli. Kauempaa kuvattaessa terävyysalue ulottuu aina vähän kauemmaksi, vaikka huomioitaisiin myös suurennossuhde eli CoC-arvo. On siis kannattavampaa kuvata lähempää tiiviimmällä rajauksella ja/tai isommalla kennolla, jos tavoitteena on ainoastaan taustan sumennus. Esim. muotokuvauksessa ei kuitenkaan haluta mennä liian lähelle, joten kannattaa valita siksi mieluummin pitempi polttoväli, jolla aukko on yleensä isompi. Varsinkin kiinteän aukkosuhteen zoomeilla on parempi vaihtoehto ottaa etäisyyttä ja pitempi polttoväli.

okaro kirjoitti:

Unohda hetkeksi ne pikselit. Optisesti kamera muodostaa filmille tai kenolle kuvan. Tällä kuvalla on tietty koko ihan millimetreissä mitattuna. Kun siitä kuvasta eri välivaiheiden kautta tehdään paperivedos, pitää sitä kuvaa suurentaa. Mitä pienempi se alkuperäinen kuva on, sitä enemmän sitä pitää suurentaa.

Lue lisää

Todistat yhä uudelleen, että et ymmärrä mitään asiasta. Ohjelma jolla kuvaa suurennat ei tiedä mitään siitä minkä kokoinen kenno ja pikselit kamerassa on. Suurennussuhteen ratkaisee pelkästään pikselien lukumäärä, kuvansäätöohjelma ei tiedä mitään muuta kuvan koosta. Jos isompi ja pienempikennoisen kuvassa on yhtä monta pikseliä niin kuvat ovat suurentamatta täsmälleen samankokoiset. Kuvatiedosto ei ole analoginen eikä optinen eikä pikseli tiedä minkä kokoisesta kennosta se on kotoisin.
Jos omistaisit kameran niin saattaisit kokeilla miten asia todellisuudessa on.

Optisesti kirjoitti:

Todistat yhä uudelleen, että et ymmärrä mitään asiasta. Ohjelma jolla kuvaa suurennat ei tiedä mitään siitä minkä kokoinen kenno ja pikselit kamerassa on. Suurennussuhteen ratkaisee pelkästään pikselien lukumäärä, kuvansäätöohjelma ei tiedä mitään muuta kuvan koosta. Jos isompi ja pienempikennoisen kuvassa on yhtä monta pikseliä niin kuvat ovat suurentamatta täsmälleen samankokoiset. Kuvatiedosto ei ole analoginen eikä optinen eikä pikseli tiedä minkä kokoisesta kennosta se on kotoisin.
Jos omistaisit kameran niin saattaisit kokeilla miten asia todellisuudessa on.

Lue lisää

Trollaatko? Etkö ymmärrä, että se digitaalinen kuvatiedosto ei synny tyhjästä vaan se on tehty kameran kennolla olevasta kuvasta. Tällä kuvalla on fyysinen koko. Esimerkiksi Canonin kroppikennojen leveys on 22,3 mm. Kinokennon 36 mm. Siis jos tehdään 15 cm leveä kuva, niin edellistä suurennetaan 6,7 kertaiseksi. Jälkimmäistä suurennetaan vain 4,2 kertaiseksi.

Kun puhutaan syväterävyyksistä, epäterävyysympyröistä ym. puhtaasti optisista asioista, ei ole mitään merkitystä, mikä on se media, jolla kuva kaapataan, Vain sen koolla on merkitystä. Siksi on aivan turha puhua jostain pikselimääristä.

okaro kirjoitti:

Trollaatko? Etkö ymmärrä, että se digitaalinen kuvatiedosto ei synny tyhjästä vaan se on tehty kameran kennolla olevasta kuvasta. Tällä kuvalla on fyysinen koko. Esimerkiksi Canonin kroppikennojen leveys on 22,3 mm. Kinokennon 36 mm. Siis jos tehdään 15 cm leveä kuva, niin edellistä suurennetaan 6,7 kertaiseksi. Jälkimmäistä suurennetaan vain 4,2 kertaiseksi.

Kun puhutaan syväterävyyksistä, epäterävyysympyröistä ym. puhtaasti optisista asioista, ei ole mitään merkitystä, mikä on se media, jolla kuva kaapataan, Vain sen koolla on merkitystä. Siksi on aivan turha puhua jostain pikselimääristä.

Lue lisää

En lähtisi "okaro" tuohon suurennusleikkiin. Todellisuudessahan suurennus määräytyy sen mukaan miten kuva tulostetaan. Pikselimäärä on ratkaiseva erottelukyvyssä, ei kennon koko. Pintavedoksiahan ei digikuvista saa samaan tyyliin kuin negoista.

Pikselin koko ja tiheys kennolla saattaa vaikuttaa herkkyyteen ja kohinaan mutta jos oletamme kuvatun kohtuu ISO:lla niin on sama mikä on kennon koko ollut kun A4 tai A3 printataan jos vain pikseleitä/cm on riittävästi (valukuvalaaduksi mainitaan 300pix/" tai 118/cm, todellisuudessa aika hyvä tulee jo puolella tuosta).

Suurennoksen voit miettiö siitä miltä 5cm toukka kuvassa näyttää ja montako senttiä se siinä on. Maisemissahan harvoin pääsee suurentamaan oikeasti sillä harvoin kuvattava maisema on alle A4 kokoa.

Kuten okaro mainitsee niin taustan häivytys/sumennus on optiikan ansiota kunhan vain saadaan riittävän lyhyt terävyysalue. Siinä auttaa sekä suuri aukko (pieni F-luku) ja runsaat millin polttovälissä. makrollahan se on helppoa ja joskus jopa häiritsevää jos haluaa kuvata 1:1 koossa eli kennolle kuva alkuperäisessä koossa.

okaro kirjoitti:

Kyllä kennon koko vaikuttaa, mutta päinvastoin, kuin moni luulee. Jos polttoväli ja aukko on sama, niin mitä pienempi kenno, sitä pienempi syväterävyys. Tämä johtuu pienemmästä sallitusta CoC:sta. Kinokennolle Coc on 0,03 mm, kroppikennolle n. 0,019 mm. Tämä siksi, että valmiissa kuvassa se olisi sama - esimerkiksi kymppikuvassa 0,125 mm.

Taustan epäterävyydelle on hyvä nyrkkisääntö. Se on maksimissaan polttoväli / aukkokulku, kun sitä katsotaan kohteen tasossa. Siis esimerkiksi 50 mm / 2,8 se on noin kohteen silmän kokoinen. Tämä tapahtuu silloin, jos tausta on äärettömässä. Esimerkiksi, jos on 22 mm f/2,0 ja 18-55 mm f/3,5-5,6. on noissa kummassakin taustan epäterävyys maksimissaan samaa luokkaa ~ 10 mm. Tyypillisessä digipokkarissa on jotain 21,5 mm f/5,9, Tällä pääsee vain 3,6 mm epäterävyyteen. Käytännössä tosin tausta aina ei ole äärettömässä, jolloin kuvausetäisyys ja sitä kautta kuvakulma ja kennokoko ym. vaikuttaa asiaan.

Siinä olet oikeassa, että taustan epäterävöittäminen kuvankäsittelyllä vaatii taitoa. Töheröiden kohteen ympärille jää tarkkaa taustaa,jolloin kuva on tökerön näköinen. Aloittaja ei kerro mitään kamerasta, mutta jos esim on Canonin järkkäri, niin 50 mm f/1,8 STM;:n saa 150 eurolla.

Lue lisää

Laitan tähän teille helppotajuisen esimerkin. Kuvapari jonka löydätte alla olevista osoitteista on kuvattu 60 mm vanhalla Nikon makrolla käyttäen aukkoja F3,5 ja F13 muistaakseni mutta se selviää kuvien yhteydessä. Niissä on ihan kokeeksi joskus jonkun aiemman vastaavan keskustelun innoittamana kuvattu metrimittaa voin 45 asteen kulmassa käsivaralta joten mikään tieteellisen tarkka tuo tulos ei liene mutta suuntaa antava.

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#6009072288745694626

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/Testikansio#6009072273328450866

F13 kuvassahan terävyysalue on reilut 10 mm kun taas F3,5 kuvassa vain noin 4 mm eli alle puolet. Oikeat alueet voi likimain laskea trigonometrian avulla mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi koska kuvat ovat varsin havainnollinen esimerkki syvyysterävyyden ja aukon välisestä suhteesta.

Koska kuvaus on käsivaralta niin etäisyyskin on hieman kyseenalainen, eli onko justiinsa sama? en pysty vastaamaan mutta sinne päin.

Vanha sanontahan on, yksi kyva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, onko niin vai ei saatte itse päättää.

okaro kirjoitti:

Trollaatko? Etkö ymmärrä, että se digitaalinen kuvatiedosto ei synny tyhjästä vaan se on tehty kameran kennolla olevasta kuvasta. Tällä kuvalla on fyysinen koko. Esimerkiksi Canonin kroppikennojen leveys on 22,3 mm. Kinokennon 36 mm. Siis jos tehdään 15 cm leveä kuva, niin edellistä suurennetaan 6,7 kertaiseksi. Jälkimmäistä suurennetaan vain 4,2 kertaiseksi.

Kun puhutaan syväterävyyksistä, epäterävyysympyröistä ym. puhtaasti optisista asioista, ei ole mitään merkitystä, mikä on se media, jolla kuva kaapataan, Vain sen koolla on merkitystä. Siksi on aivan turha puhua jostain pikselimääristä.

Lue lisää

Et siis ymmärrä mitää myöskään kennon toiminnasta. Kenno ei tiedä kuvasta mitään, siinä on vain yksittäisiä toisistaan riippumattomia pikseleitä jotka muuttavat niistä mitattavaa jännitettä sen mukaan paljonko pikseliin osuu valoa. Näistä mittaustuloksista muodostuu ns. RAW-data josta sitten kameran tai tietokoneen softassa konvertoidaan tiedosto jota nimitetään digitaaliseksi kuvaksi. Digitaalinen kuva ei siis synny kennossa, eikä kennossa ole kuvaa. Pikselien sumeus ei vähääkään riipu siitä minkä kokoisessa kennossa se sijaitsee. Jos kuvaa suurennetaan niin siihen lisätään pikseleitäiha samassa suhteessa riippumatta siitä minkä kokoisessa kennossa ja minkä kokoisia alkuperäiset pikselit olivat.
Ihan ensimmäiseksi objektiivin muodostaman kuvan sumeutta muutetaan jo pikselien edessä olevissa suotimissa ja matriisissa. Joissakin kameroissa kuvaa sumennetaan kennoa liikuttelemalla moire-ilmiön vähentämiseksi. Kenon pikselit eivät siis ”näe” mitään kuvaa vaan suodattimet ja matriisin läpäisseen valopisteen.
Digitaalisesti suurennetussa kuvassa sumeuden muutos riippuu vain siitä minkälaisa pikseleitä kuvankäsittelyohjelma lisää kuvaan.
Jos kuvaa suurennetaan tulostusvaiheessa niin tulostusohjelma lisää siihen tulostuspisteitä täysin riippumatta siitä minkä kokoisesta kennosta kuvan data on kerätty.

tyhjästä kirjoitti:

Et siis ymmärrä mitää myöskään kennon toiminnasta. Kenno ei tiedä kuvasta mitään, siinä on vain yksittäisiä toisistaan riippumattomia pikseleitä jotka muuttavat niistä mitattavaa jännitettä sen mukaan paljonko pikseliin osuu valoa. Näistä mittaustuloksista muodostuu ns. RAW-data josta sitten kameran tai tietokoneen softassa konvertoidaan tiedosto jota nimitetään digitaaliseksi kuvaksi. Digitaalinen kuva ei siis synny kennossa, eikä kennossa ole kuvaa. Pikselien sumeus ei vähääkään riipu siitä minkä kokoisessa kennossa se sijaitsee. Jos kuvaa suurennetaan niin siihen lisätään pikseleitäiha samassa suhteessa riippumatta siitä minkä kokoisessa kennossa ja minkä kokoisia alkuperäiset pikselit olivat.
Ihan ensimmäiseksi objektiivin muodostaman kuvan sumeutta muutetaan jo pikselien edessä olevissa suotimissa ja matriisissa. Joissakin kameroissa kuvaa sumennetaan kennoa liikuttelemalla moire-ilmiön vähentämiseksi. Kenon pikselit eivät siis ”näe” mitään kuvaa vaan suodattimet ja matriisin läpäisseen valopisteen.
Digitaalisesti suurennetussa kuvassa sumeuden muutos riippuu vain siitä minkälaisa pikseleitä kuvankäsittelyohjelma lisää kuvaan.
Jos kuvaa suurennetaan tulostusvaiheessa niin tulostusohjelma lisää siihen tulostuspisteitä täysin riippumatta siitä minkä kokoisesta kennosta kuvan data on kerätty.

Lue lisää

Kyllä se trollaa. Tuttu mies.

tyhjästä kirjoitti:

Et siis ymmärrä mitää myöskään kennon toiminnasta. Kenno ei tiedä kuvasta mitään, siinä on vain yksittäisiä toisistaan riippumattomia pikseleitä jotka muuttavat niistä mitattavaa jännitettä sen mukaan paljonko pikseliin osuu valoa. Näistä mittaustuloksista muodostuu ns. RAW-data josta sitten kameran tai tietokoneen softassa konvertoidaan tiedosto jota nimitetään digitaaliseksi kuvaksi. Digitaalinen kuva ei siis synny kennossa, eikä kennossa ole kuvaa. Pikselien sumeus ei vähääkään riipu siitä minkä kokoisessa kennossa se sijaitsee. Jos kuvaa suurennetaan niin siihen lisätään pikseleitäiha samassa suhteessa riippumatta siitä minkä kokoisessa kennossa ja minkä kokoisia alkuperäiset pikselit olivat.
Ihan ensimmäiseksi objektiivin muodostaman kuvan sumeutta muutetaan jo pikselien edessä olevissa suotimissa ja matriisissa. Joissakin kameroissa kuvaa sumennetaan kennoa liikuttelemalla moire-ilmiön vähentämiseksi. Kenon pikselit eivät siis ”näe” mitään kuvaa vaan suodattimet ja matriisin läpäisseen valopisteen.
Digitaalisesti suurennetussa kuvassa sumeuden muutos riippuu vain siitä minkälaisa pikseleitä kuvankäsittelyohjelma lisää kuvaan.
Jos kuvaa suurennetaan tulostusvaiheessa niin tulostusohjelma lisää siihen tulostuspisteitä täysin riippumatta siitä minkä kokoisesta kennosta kuvan data on kerätty.

Lue lisää

Joko olet täysin tietämätön tai trolli. Joka tapauskessa on turha jatkaa, Kannattaa tutustua optiikan perusteisiin ja mitä kuvalla tarkoitetaan. Kenolle todellakin muodostuu kuva.

Työeläkeläinen kirjoitti:

En lähtisi "okaro" tuohon suurennusleikkiin. Todellisuudessahan suurennus määräytyy sen mukaan miten kuva tulostetaan. Pikselimäärä on ratkaiseva erottelukyvyssä, ei kennon koko. Pintavedoksiahan ei digikuvista saa samaan tyyliin kuin negoista.

Pikselin koko ja tiheys kennolla saattaa vaikuttaa herkkyyteen ja kohinaan mutta jos oletamme kuvatun kohtuu ISO:lla niin on sama mikä on kennon koko ollut kun A4 tai A3 printataan jos vain pikseleitä/cm on riittävästi (valukuvalaaduksi mainitaan 300pix/" tai 118/cm, todellisuudessa aika hyvä tulee jo puolella tuosta).

Suurennoksen voit miettiö siitä miltä 5cm toukka kuvassa näyttää ja montako senttiä se siinä on. Maisemissahan harvoin pääsee suurentamaan oikeasti sillä harvoin kuvattava maisema on alle A4 kokoa.

Kuten okaro mainitsee niin taustan häivytys/sumennus on optiikan ansiota kunhan vain saadaan riittävän lyhyt terävyysalue. Siinä auttaa sekä suuri aukko (pieni F-luku) ja runsaat millin polttovälissä. makrollahan se on helppoa ja joskus jopa häiritsevää jos haluaa kuvata 1:1 koossa eli kennolle kuva alkuperäisessä koossa.

Lue lisää

Optiikan lait pätevät digikuvauksessa siinä missä filmilläkin. Sillä, ettei kennolle syntynyttä kuvaa koskaan suoraan näe ei ole merkitystä. Pikseleistä on turha puhua syväterävyysasioissa.

Onko teillä tosissaan noita 5000 - 6000€ Leicoja vai onko tämä joku testi siitä paljonko joku meistä haaveilee noiden perään?

Täällä lankulla pysyisin jossain Canon, Nikon ja Pentax runkojen ja niihin sopivien lasien kimpussa koska ne lienevät meille kuitenkin sitä reaalimaailmaa ehkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

On tietysti reteetä kehuskella meille köyhille jotta ostin tässä 6000€ Leica rungon ja samalla rahalla pari lasia sen nokalle.

Tehkää kuten tuo nikon_d90 tekee ja muistaakseni on tehnyt aiemminkin, ottakaa niitä esimerkkejä omista nettikansioistanne niin muutkin näkevät mitä te oikeasti kuvaatte ja exif tiedoista vielä näkee millä. Se olisi reilua peliä kaiken kaikkiaan.

Omilla kokemuksillanne olette todella tässä päivässä enemmän kuin jos toistatte muiden kirjoittamia juttuja ominanne.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Onko teillä tosissaan noita 5000 - 6000€ Leicoja vai onko tämä joku testi siitä paljonko joku meistä haaveilee noiden perään?

Täällä lankulla pysyisin jossain Canon, Nikon ja Pentax runkojen ja niihin sopivien lasien kimpussa koska ne lienevät meille kuitenkin sitä reaalimaailmaa ehkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

On tietysti reteetä kehuskella meille köyhille jotta ostin tässä 6000€ Leica rungon ja samalla rahalla pari lasia sen nokalle.

Tehkää kuten tuo nikon_d90 tekee ja muistaakseni on tehnyt aiemminkin, ottakaa niitä esimerkkejä omista nettikansioistanne niin muutkin näkevät mitä te oikeasti kuvaatte ja exif tiedoista vielä näkee millä. Se olisi reilua peliä kaiken kaikkiaan.

Omilla kokemuksillanne olette todella tässä päivässä enemmän kuin jos toistatte muiden kirjoittamia juttuja ominanne.

Lue lisää

On niitä Leicoja suomalaisillakin kuvaajilla, koska niitä kannatta myydä köyhässä, kateellisessa Suomessa. Jos niitä ei ostettaisi, ei niitä myytäisikään. En kuitenkaan ymmärrä, miksi pitää olla kateellinen, jos jollain on varaa hyvään kameraan?

Oma valintani on Fujin f/1.4 35 mm normaali. Kevyttä kahden objektiivin paria hakevalle Fuji tarjoaa f/1.4 23 mm ja f/1.2 56 mm. Noilla saa jo melko lyhyen tarkan alueen täydellä aukolla. Oleellista on, ettei haaskaa rahaansa johonkin typerään suttuzooooomiiiiin, kun sillä saa paljon millejä.

Fujin X Pro1:stä saa tällä hetkellä alta tonnin, koska uusi versio on tulossa alkuvuodesta. Siihen joku edellämainituista objektiiveista tai mielellään tuo 23 56 pari, niin on mahdollista oppia hallitsemaan syvyysterävyyttä. Rahan meno on kohtuullisella tasolla ja kalusto on laadullisesti erittäin hyvä.

Jos on tullut jo ostettua joku croppi Canikon runko suttuzoomilla, niin pyyhettä ei kannata heittää kehään. Molemmille merkeille saa halvan f/1.8 50 mm telen tai kohtuuhintaisen f/1.4 50 version. Ne ovat sutun jälkeen oikein hyvä johdatus käyttökelpoisten objektiivien maailmaan.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Onko teillä tosissaan noita 5000 - 6000€ Leicoja vai onko tämä joku testi siitä paljonko joku meistä haaveilee noiden perään?

Täällä lankulla pysyisin jossain Canon, Nikon ja Pentax runkojen ja niihin sopivien lasien kimpussa koska ne lienevät meille kuitenkin sitä reaalimaailmaa ehkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

On tietysti reteetä kehuskella meille köyhille jotta ostin tässä 6000€ Leica rungon ja samalla rahalla pari lasia sen nokalle.

Tehkää kuten tuo nikon_d90 tekee ja muistaakseni on tehnyt aiemminkin, ottakaa niitä esimerkkejä omista nettikansioistanne niin muutkin näkevät mitä te oikeasti kuvaatte ja exif tiedoista vielä näkee millä. Se olisi reilua peliä kaiken kaikkiaan.

Omilla kokemuksillanne olette todella tässä päivässä enemmän kuin jos toistatte muiden kirjoittamia juttuja ominanne.

Lue lisää

"Onko teillä"

youtube videon objektiivit ovat elokuvaobjektiiveja - ei niitä ole valokuvaajilla, mutta kyllä, Suomessakin tehdään elokuvia
http://www.bhphotovideo.com/c/product/1029162-REG/leica_lei_sumc_set_cs_summicron_t2_0_lens_set.html

Canonisti_minäkin kirjoitti:

On niitä Leicoja suomalaisillakin kuvaajilla, koska niitä kannatta myydä köyhässä, kateellisessa Suomessa. Jos niitä ei ostettaisi, ei niitä myytäisikään. En kuitenkaan ymmärrä, miksi pitää olla kateellinen, jos jollain on varaa hyvään kameraan?

Oma valintani on Fujin f/1.4 35 mm normaali. Kevyttä kahden objektiivin paria hakevalle Fuji tarjoaa f/1.4 23 mm ja f/1.2 56 mm. Noilla saa jo melko lyhyen tarkan alueen täydellä aukolla. Oleellista on, ettei haaskaa rahaansa johonkin typerään suttuzooooomiiiiin, kun sillä saa paljon millejä.

Fujin X Pro1:stä saa tällä hetkellä alta tonnin, koska uusi versio on tulossa alkuvuodesta. Siihen joku edellämainituista objektiiveista tai mielellään tuo 23 56 pari, niin on mahdollista oppia hallitsemaan syvyysterävyyttä. Rahan meno on kohtuullisella tasolla ja kalusto on laadullisesti erittäin hyvä.

Jos on tullut jo ostettua joku croppi Canikon runko suttuzoomilla, niin pyyhettä ei kannata heittää kehään. Molemmille merkeille saa halvan f/1.8 50 mm telen tai kohtuuhintaisen f/1.4 50 version. Ne ovat sutun jälkeen oikein hyvä johdatus käyttökelpoisten objektiivien maailmaan.

Lue lisää

Rajalalta X Pro1 f/2.0 18 mm kitti 740 € ja f/1.2 56 mm 1100 € on käyttökelpoinen ja halpa aloituskokoonpano. Laajakulma ei ole Fujin parhaita objektiiveja, mutta runko ja tele ovat loistavia! Noilla voi oikeasti opetella kuvaamaan, eivätkä rajat tule vastaan kokeneemmallakaan kuvaajalla.

Jos tuosta 18 mm saa jotain niin sen voi antaa mennä vaihdossa, kun ostaa laajakulmaksi f/1.4 23 mm 830 €.

http://www.rajalacamera.fi/fujifilm-x-pro1-18mm-kit.html

http://www.rajalacamera.fi/fujinon-xf-56-1-2-r-objektiivi.html

http://www.rajalacamera.fi/fujinon-xf-23-1-4-r.html

Linkit ovat kaikki Rajalaan, jossa on ollut viimeaikoina parhaiten Fujia hyllyssä pääkaupunkiseudulla. Kun oikein hakee ja koluaa nettikauppoja tai Verkkiksellä on jotain tarjouksessa, voi tuosta saada pudotettua vielä jonkin verran. Myös Top Shot kannattaa vilkaista.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Onko teillä tosissaan noita 5000 - 6000€ Leicoja vai onko tämä joku testi siitä paljonko joku meistä haaveilee noiden perään?

Täällä lankulla pysyisin jossain Canon, Nikon ja Pentax runkojen ja niihin sopivien lasien kimpussa koska ne lienevät meille kuitenkin sitä reaalimaailmaa ehkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

On tietysti reteetä kehuskella meille köyhille jotta ostin tässä 6000€ Leica rungon ja samalla rahalla pari lasia sen nokalle.

Tehkää kuten tuo nikon_d90 tekee ja muistaakseni on tehnyt aiemminkin, ottakaa niitä esimerkkejä omista nettikansioistanne niin muutkin näkevät mitä te oikeasti kuvaatte ja exif tiedoista vielä näkee millä. Se olisi reilua peliä kaiken kaikkiaan.

Omilla kokemuksillanne olette todella tässä päivässä enemmän kuin jos toistatte muiden kirjoittamia juttuja ominanne.

Lue lisää

Tuollaisen käytetyn Cooke-objektiivin saa n. kymppitonnilla (esim ebaysta 18-100mm T3 Cooke 10,500 USD), lisäksi tarvitaan ns. sovite kameraan (esim PL/M) n 100€ .
Jos pelkää kateellisia niin esim Tamron SP 90mm f/2,8 ja Samyang 85mm f/1,4 objektiiveissa on kaunis bokeh eikä maksa paljon.

tosissaankin kirjoitti:

Tuollaisen käytetyn Cooke-objektiivin saa n. kymppitonnilla (esim ebaysta 18-100mm T3 Cooke 10,500 USD), lisäksi tarvitaan ns. sovite kameraan (esim PL/M) n 100€ .
Jos pelkää kateellisia niin esim Tamron SP 90mm f/2,8 ja Samyang 85mm f/1,4 objektiiveissa on kaunis bokeh eikä maksa paljon.

Lue lisää

Samyagn on omien kokemusteni mukaan optisesti että mekaanisesti hyvin rakennettu, tosin kokemukset ovat laajakulmapäästä. Ainoa miinus on automaattitarkennuksen puute.

Canonisti_minäkin kirjoitti:

On niitä Leicoja suomalaisillakin kuvaajilla, koska niitä kannatta myydä köyhässä, kateellisessa Suomessa. Jos niitä ei ostettaisi, ei niitä myytäisikään. En kuitenkaan ymmärrä, miksi pitää olla kateellinen, jos jollain on varaa hyvään kameraan?

Oma valintani on Fujin f/1.4 35 mm normaali. Kevyttä kahden objektiivin paria hakevalle Fuji tarjoaa f/1.4 23 mm ja f/1.2 56 mm. Noilla saa jo melko lyhyen tarkan alueen täydellä aukolla. Oleellista on, ettei haaskaa rahaansa johonkin typerään suttuzooooomiiiiin, kun sillä saa paljon millejä.

Fujin X Pro1:stä saa tällä hetkellä alta tonnin, koska uusi versio on tulossa alkuvuodesta. Siihen joku edellämainituista objektiiveista tai mielellään tuo 23 56 pari, niin on mahdollista oppia hallitsemaan syvyysterävyyttä. Rahan meno on kohtuullisella tasolla ja kalusto on laadullisesti erittäin hyvä.

Jos on tullut jo ostettua joku croppi Canikon runko suttuzoomilla, niin pyyhettä ei kannata heittää kehään. Molemmille merkeille saa halvan f/1.8 50 mm telen tai kohtuuhintaisen f/1.4 50 version. Ne ovat sutun jälkeen oikein hyvä johdatus käyttökelpoisten objektiivien maailmaan.

Lue lisää

Taisin kysyä, onko teillä? siis palstan kirjoittajilla niitä 5000€ Leica runkoja runsaastikin kun niitä täällä vähän väliä ängetään silmiimme?

Mahdoinkohan itse sanoa mitään kateellisuudesta, ei tule mieleen.

Minulla nyt ei ole yhtäkään noita 18 - 55mm "suttuja" mutta peruskuvaukseen netti- ja kymppikuvakäyttöön ne linssit kyllä kelpaavat ja vielä A4 printteihinkin jos vaan hieman katsoo miten kuvaa. Olen nähnyt niillä kuvattuja kuvia ja kyllä niistä kuvista kohteen tuntee.

Se on vähän siitä kiinni mitä haluaa kuvata millaisia laseja hankkii, onhan primet yleensä hieman parempia tarkkuudeltaan kuin zoomit mutta zoomit helpottavat kuvausta sen verran jotta itse tykkään niitä käyttää ja vanhoilla silmilläni katsoen ihan kohtuu tuloksella.

Jos runkona on D800 tai sen uudempia versioita 36 Mpix erottelulla niin aika harva lasi pystyy koko erottelun käyttämään hyväkseen testien mukaan (DxO), mitenkä sitten Canonin uuden 50 Mpix rungon kanssa? Lienee tulossa entistä tarkempia laseja joskin ehkä myös hintavampia.