Konica TC-X

Tässä käyttöohje:
http://butkus.org/chinon/konica/konica_tc-x/konica_tc-x.pdf
Kamerassa on suljinajan esivalintaan perustuva valotusautomatiikka.
Valiset vain tilanteeseen sopivan suljinajan ja kamera hoitaa ise himmennyksen, jos filminherkkyys on asetettu oikein.

Vinkkeli on alivalotuksen varoitus, valotusaikaa pitää pidentää, jos mittarin neula menee sille alueelle. Muuten säädät viisarin näyttämän luvun (aukon) objektiivista. Kamera tunnistaa herkkyyden myös filmipurkin pinnan merkeistä.

Ok..no oikein sitten ajattelin asian kun säätelin aukkoa ja valotusaikaa ja siitä päättelin että näin asia on mutta en ollut lainkaan varma ja toinen kamera on Praktica Nova..

Miten tuossa Prakticassa valitaan filmin herkkyys kun siinä valotetun filmin pois rullauskammen ympärillä on kiekolla DIN ja ASA arvot ja tämän pyörivän kiekon ympärillä on kehä jossa säteittäin lukemat 36, 20 ja 12, mitä lukemat tarkoittaa ja miten tuo filmin herkkyys valitaan eli mihin kohtaan esim. 100 filmiä käytettäessä kehän DIN 100 kierretään?

Tuhannet kiitokset tuon Konican kysymyksen vastauksista!

36, 20 ja 12 ovat filmien pituuksia, ilmeisesti siinä on jonkinlainen ruutulaskuri. 100 ISO/ASA filmiä vastaa 21 DIN.

Ok mutta kun tuo kehä pyörii ja kehällä nimenomaan nuo lukemat ASA ja DIN niin pitääkö kehää pyörittää valiten filmiä vastaava lukema vai miten, tuntuu että tuo kehä pyörii kuinka vaan eikä sinä mitään järkeä kun sitä ei voi lukita tms.

Voiko noin vanha mekaaninen kamera tunnistaa filmin herkkyyden, ei kai?

Itse filmin ruutulaskuri on oikean käden puolella rungon päällä.

Voisiko nuo kaksi kehää olla vaan siksi että voi asettaa tiedot filmistä eli esimerkiksi ASA 100/36 koska tuo ulkokehä jossa nuo 12, 20, 36 numerot, ei pyöri ja taas tuo missä ASA ja DIN lukemat, pyörii kehä "holtittomasti" eikä sillä tunnu olevan mitään muuta merkitystä koska on aivan sen tuntuinen että ei vaikuta mekaanisesti mihinkään vaan on pelkkä pyörivä kehä jossa kynnelle pieni tappi josta voi kehää siirtää. Muuta tarkoitusta en noille keksi.

Ilmeisesti kamera on nova I ilman valotusmittaria, siinä on vain muistutus filmin pituudesta ja herkkyydestä. Filmin ASA tai DIN-arvo laitetaan filmin pituutta vastaavan merkin kohdalle. 20-kuvan filmi oli yleinen ennen kuin 24-kuvainen korvasi sen.
http://www.butkus.org/chinon/praktica/praktica_nova_i/praktica_nova_i.htm
Filmiherkkyden automaattinen tunnistus tuli vasta 80-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/DX_encoding

Ok..tämä kamerani on pelkkä Praktica Nova, Nova 1 on taas eri malli.

Etsimessä on pyöreä keskusta joka jaettu vaakatasossa puoliksi ja kun painaa laukaisimen puoleen väliin ja aukko on esim. liian pieni valon määrän nähden niin alimmainen puolipallo muuttuu tummaksi ja jos aukko on valon määrän nähden liian suuri ja valotusaika liian pitkä muuttuu taas ylimmäinen puolikas tummaksi, onko tämä "valotusmittari" vai mikä?..vai oliko vain sattumaa että noin kävi?

..vai liekö joku syvyysterävyyden tarkistus?

Se ympyrän keskiö on leikkokuva jonka avulla tarkennetaan (etäisyys kohteeseen). Jo toinen puoli muuttuu tummaksi niin se johtuu siitä, että silmäsi ei ollut keskellä etsintä.
Tarkennus on oikein silloin kun pystysuorat linjat osuvat kohdalleen puoliympyrän kummassakin puoliskossa.
Tuollaisen leikkokuvatähyslasin voi hankkia uuteenkin järjestelmäkameraan. Mulla on tuollainen Kazeye:
http://www.katzeyeoptics.com/page--Custom-Focusing-Screens--store.html
http://shashinki.com/shop/images/KZ-70D.gif

Syväterävyyden tarkistus vain himmentää objektiivin. Muistaakseni noissa oli joku merkki siitä onko suljin viritetty. Minulla on ollut joskus Super TL.

Vaikka silmä on keskellä etsintä niin jompi kumpi puoliskoista tummenee kun painaa varovasti laukaisinta ja olen sihtaillut niin että silmä on mahdollisimman keskellä ja kun käännän aukkoa suuremmaksi niin silloin tummana näkyvä puolisko asteittain kirkastuu ja lopulta on yhtä kirkas kuin toinenkin puolisko ja samalla tavalla käy kun pidentää vaikka valotusaikaa, olen huomannut myös sen että puoliskot tummuu jos katsoo etsimen aivan reunasta mutta koskaan nyt ei niin paljon silmän paikka heitä etsimen keskeltä ja aika paljon saa pielessä saa silmä olla ennen kuin jompi kumpi puoliskoista tummaksi muuttuu..mutta jos se ei olekaan mikään valotuksen näyttö niin ok..tuo leikkokuva on kyllä tuttu, sellainen on ollut monessa kamerassa joilla olen "sihtaillut" mutta itse varsinainen kuvaaminen mekaanisilla kameroilla on jäänyt aika vähiin ja nyt sitä sitten opettelen.

Joo, ei siinä näy olevan mitään logiikkaa noiden puoliskojen tummumisessa. Johtunee vain leikkokuva-systeemistä.

Itse en ole koskaan ymmärtänyt tuota syväterävyyden tarkistusta miten se toimii, painiketta painettaessa himmenee vaan etsin, miten siitä himmenemisestä voi mitään tarkistaa??

Syväterävyyden kyllä ymmärrän mutta en noita tarkistussysteemeitä.

Kertokaas nyt joku miten tuo syväterävyyden tarkistus menee ja mitä sieltä etsimestä tulisi nähdä??

Säädä objektiivin aukoksi vaikka 16 ja tarkenna se mahdollisimman lähelle, niin syväterävyyden muutoksen huomaa paremmin. Syväterävyys katsotaan mattalasilta, ei siitä keskeltä leikkokuvasta.

Tuo leikkokuvatarkennus on kyllä hyvä ja tuon syväterävyyden voi unohtaa, syväterävyyshän korostuu mitä pidempi on polttoväli.

Maisemia kuvatessa ei tarvitse välittää syväterävyydestä mutta makrokuvauksessa joutuu jo sitäkin miettimään, eikös asia ole näin?

No eikös syväterävyysalue pitkällä putkella ole hyvin lyhyt eli jos tarkentaa kasvoissa nenän päähän niin muut kasvon osat on jo epäteräviä, sitä tarkoitin..ja "miettimisellä" tarkoitin juuri sitä että on "mietittävä" keinot syväterävyyden hallintaan! (olikohan nyt sopiva sana tuo "hallintaan" tässä yhteydessä mutta ymmärtää ken voi)

Et nyt oikein ymmärrä mitä yritän sanoa, termit mulla varmasti väärin, kukapa nyt "tarkkailee" syväterävyysaluetta jos pitkällä putkella kilometrien päähän kuvaa eli tarkoitin nimenomaan pitkällä putkella lähemmäs kuvattaessa syväterävyysalue voi olla muutaman sentin, sen huomaa kun esim. kuvaa hangen pinnalla jotain ötökkää tms. niin kun tarkennusrengasta pyörittää liikkuu terävyysalue edes takaisin kohteeseen ja molemmin puolin kohdetta ja jos ötökkä pitkulainen ja kuvaa edestä niin voi jäädä perä epätarkaksi. Itse tykkään kuvata 300 mm yksityiskohtia luonnossa ja silloin muu jää hyvin epätarkaksi ja yksityiskohta korostuu. Ei ehkä teknisesti kuvat mitenkään hienoja mutta omaksi iloksi kuvaan.

Makrokuvaus vaikeaa jos ei ole kunnon välineitä, yleensä valo ei riitä jos joutuu viemään objektiivin hyvin lähelle kohdetta, silloin olisi oltava kai rengassalama..joskus tällainen sunnuntaikuvaajakin onnistuu ottamaan hyvän kuvan.

Tarkoitinkin tuota syväterävyyden miettimistä ennen kuin kuvaa eli tällainen sunnuntaikuvaaja joutuu miettimään paljonkin eri asioita koska ei ole ammattilainen ja myös kaikkea muutakin joutuu miettimään miten kuvauksen suorittaa jos nyt ei käytä ihan vaan täysautomatiikkaa ja antaa mennä vaan..mutta jos filmille kuvaa niin olisihan se hyvä että kuvat onnistuisi ettei filmistä yli puolet ole sellaisia että saa nakata uunin pesään.

Kylläpäs nyt väännetään asia vaikeaksi, eikö muka polttoväliä voi valita, aivan varmasti voi valita ja älä väännä tuota syväterävyysalue-kuttua kieroon, TARKOITAN YHÄ SITÄ ETTÄ ALOITTELIJAN AINAKIN ON MIETITTÄVÄ SYVÄTERÄVYYS-ASIAA jos ottaa kuvan pitkähköllä putkella vaikkapa hangella olevasta ötökästä, on mietittävä kuinka kuvan ottaa ja haluaako teräväksi koko ötökän ja jos kuvaa pitkähköä ötökkää edestä päin niin ei välttämättä saa tarkaksi muuta kuin ötökän pään eli kuten sanoit "aukolla ja tarkennusetäisyydellä hallitaan syväterävyys-alue"..no niin sitä tarkoitin myös eli JOUTUU MIETTIMÄÄN MITEN SEN SYVÄTERÄVYYSALUEEN SAA HALLITTUA, pitkääkö minun vääntää rautalangasta se mitä kirjoitan vai oletko jostain muulta planeetalta :) ristus!

Aloinkin jo epäilemään että kyseessä on pakko olla jokin jolle täytyy vääntää rautalangasta yksikertaisinkin asia tai sitten on pudonnut jostain aluksesta maankamaralle kun ei mene asia perille.