Vene perä edellä laituriin

Tuo on aivan totta seppomartti. Mooringin saa luontevammin kiinni juuri keulaan ja itse asiassa monissa mooring paikoissa on kielletty keulan kiinnitys laituriin. Sinäänsä ajaminen mooring paikkaan keula edellä on kokonaisturvallisempaa - ei ole riskiä, että vedessä oleva köysi pääsisi potkuripyörteissä liikkeelle ja sotkeutumaan potkuriin.

Omassa tilannearvioinnissani mietiskelin tosin ensisijaisesti laituriin kiinnittäytymistä ja lähestymistä / pois lähtöä turvallisuuslähtöisesti vaikka on päivän selvää, että tuossa satamassa kipparilla ei sataman"yleisjärjestyksen" takia ollut mahdollisuutta muuhun kuin peräkiinnitykseen

TurunTautiako kirjoitti:

Tuo on aivan totta seppomartti. Mooringin saa luontevammin kiinni juuri keulaan ja itse asiassa monissa mooring paikoissa on kielletty keulan kiinnitys laituriin. Sinäänsä ajaminen mooring paikkaan keula edellä on kokonaisturvallisempaa - ei ole riskiä, että vedessä oleva köysi pääsisi potkuripyörteissä liikkeelle ja sotkeutumaan potkuriin.

Omassa tilannearvioinnissani mietiskelin tosin ensisijaisesti laituriin kiinnittäytymistä ja lähestymistä / pois lähtöä turvallisuuslähtöisesti vaikka on päivän selvää, että tuossa satamassa kipparilla ei sataman"yleisjärjestyksen" takia ollut mahdollisuutta muuhun kuin peräkiinnitykseen

Lue lisää

Samoin köyttä vasten ajo moottorilla ja peräsimen käytöllä ( mikä tässä videossa ei mennyt ihan oikein) ei onnistu keula edellä rantautuessa laisikaan. Vene kääntyilee paljon paremmin sivutuulessa perä edellä ajettaessa ( jos on lapioperäsin ja eväköli) ja tilanteen näyttäessä huonolta voi pakittaa pois uuteen yritykseen, mikä ei keula edellä juurikaan onnistu. Monta etua verrattuna meillä totuttuun tapaan keula edellä.

Koska oli kova sivutuuli, niin keulassa tietysti tiukattiin moring-linea eli keulaköyttä, samasta syystä kippari kiristi peräköydet koneen avulla jotta keula saatiin mahdollisimman ulos. Ja voi olla että käyttivät tiukkausapuna ankkurivinssiä, tiedä häntä, mutta eihän siinä lopulta kauan mennyt ja kaikki oli koko ajan hyvin hallinnassa. Hyvä suoritus!

Oli varmaan vaikeuksia saada keulanaru sopivaksi, kun sivutuulta oli noin paljon, joten kippari koitti helpottaa ajamalla eteen. Pollarit kyllä kestää. 5 vuotta sitten olin vetänyt fiskarin taljalla rantaan talvisäilytykseen huonosti, kun talvi tuli yllättäen. Keväällä se ei mennytkään helposti veteen. Jouduin vetämään kahden tonnin taljalla kovaa, ennen kuin vene lähti liikkeelle. Ja siinä oli siis alle tuhannen kilon veneen suhteellisen kevyt metallirengas, josta vedin. Vetoa oli varmasti paljon enemmän kuin tuossa.

Keula edellä Mooring köysiin Kroatiassa - Jeps.
Kroatiassa olisit saanut kuulla kunniasi.
Tosin siellä saa kuulla kunniansa, jos laituriin ajo vähänkin epäonnistuu.

Huono idea, mitä siinä voittaisit pysäyttämällä veneen ja menettämällä ohjailunopeuden?

seppomartti kirjoitti:

Huono idea, mitä siinä voittaisit pysäyttämällä veneen ja menettämällä ohjailunopeuden?

Vastatuuleen ohjailunopeus on paljon pienempi kuin myötätuuleen. Kun lähestyy vastatuuleen ei tarvitse ajaa niin kovaa kuten tuossa videolla tapahtuu. Kun veneen tuossa tilanteessa pysäyttää kaasuttamaalla voimakkaasti eteenpäin, ohjauskyky säilyy vaikka nopeus putoaa nollaan. Perä olisi helposti hallittavissa kun kaartaisi viereisen veneen keulan edestä oikealle, joten voisi ajaa aika läheltäkin välttääkseen keulan ajautumasta kovalla voimalla sivulle vasten viereistä venettä, ja mahdollisella keulapotkurilla voisi keulan liikettä vaimentaakin. Ajatus ei tietenkään toimi jos sääntöjen (perä edellä?) noudattaminen on turvallisuutta tärkeämpää.

Tunari1 kirjoitti:

Vastatuuleen ohjailunopeus on paljon pienempi kuin myötätuuleen. Kun lähestyy vastatuuleen ei tarvitse ajaa niin kovaa kuten tuossa videolla tapahtuu. Kun veneen tuossa tilanteessa pysäyttää kaasuttamaalla voimakkaasti eteenpäin, ohjauskyky säilyy vaikka nopeus putoaa nollaan. Perä olisi helposti hallittavissa kun kaartaisi viereisen veneen keulan edestä oikealle, joten voisi ajaa aika läheltäkin välttääkseen keulan ajautumasta kovalla voimalla sivulle vasten viereistä venettä, ja mahdollisella keulapotkurilla voisi keulan liikettä vaimentaakin. Ajatus ei tietenkään toimi jos sääntöjen (perä edellä?) noudattaminen on turvallisuutta tärkeämpää.

Lue lisää

Piti oikein katsoa uudestaan että mitä ihmettä täällä valitetaan kun ekakattomalla homma näytti menevä mallikkaasti. Ja uusintakatsomisen perusteella se meni todella hienosti ja ammattitaitoisesti. Luulisin että suurin osa ei edes ymmärrä mistä on kyse, ei ole koskaan kiinnittäytynyt mooring-köysien avulla. Tuossa vedettiin kaksi köyttä keulaan joka vei vähän aikaa mutta homma oli koko ajan erittäin hienosti hallinnassa, huolimatta kovasta sivutuulesta. Enkä minä tiedä oliko veneessä keulapotkuria vai ei, mutta ei sitä tarvittu kun luun puolen takakulman kiinnitysköyden ja moottorin vedon avulla saatiin keulaa tuuleen riittävästi.
Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tuon veneen kipparille ja miehistölle, samoin rannalla ja viereisessä veneessä auttaneille.
Tuuli nimittäin kovaa, ei tuollainen lattapohjavene muuten kallistu takilan tuulipaineesta kuten tuossa.

Tunari1 kirjoitti:

Vastatuuleen ohjailunopeus on paljon pienempi kuin myötätuuleen. Kun lähestyy vastatuuleen ei tarvitse ajaa niin kovaa kuten tuossa videolla tapahtuu. Kun veneen tuossa tilanteessa pysäyttää kaasuttamaalla voimakkaasti eteenpäin, ohjauskyky säilyy vaikka nopeus putoaa nollaan. Perä olisi helposti hallittavissa kun kaartaisi viereisen veneen keulan edestä oikealle, joten voisi ajaa aika läheltäkin välttääkseen keulan ajautumasta kovalla voimalla sivulle vasten viereistä venettä, ja mahdollisella keulapotkurilla voisi keulan liikettä vaimentaakin. Ajatus ei tietenkään toimi jos sääntöjen (perä edellä?) noudattaminen on turvallisuutta tärkeämpää.

Lue lisää

Helppo juttu, käännät vain satamaa 180 astetta ja niin on laituripaikka siirtynyt sisääntulost tuuleen päin. Jos vielä ennen laituriin ajoa kääntää 90 astetta, ei ole sivutuulestakaan harmia.

Peruuttaessa muuten ohjausnopeus vastatuuleen ei ole sen pienempi kuin myötätuuleenkaan, kun peräsimeen ei potkurivirta vaikuta. Kaksoisperäsimillä ei ole apua vastatuuleenkaan ajamisesta, nopeutta vain täytyy olla riittävästi. Ja jos ei vielä tullut selväksi, kiinnittyminen keula edellä ei toimi mooring-linen kanssa. Ei tuo aivan mallisuoritus ollut, mutta erittäin kelvollinen. Miehistön toiminnastakin näkee, ettei veneessä ollut minkäänlaista paniikkia.

normisuoritus kirjoitti:

Helppo juttu, käännät vain satamaa 180 astetta ja niin on laituripaikka siirtynyt sisääntulost tuuleen päin. Jos vielä ennen laituriin ajoa kääntää 90 astetta, ei ole sivutuulestakaan harmia.

Peruuttaessa muuten ohjausnopeus vastatuuleen ei ole sen pienempi kuin myötätuuleenkaan, kun peräsimeen ei potkurivirta vaikuta. Kaksoisperäsimillä ei ole apua vastatuuleenkaan ajamisesta, nopeutta vain täytyy olla riittävästi. Ja jos ei vielä tullut selväksi, kiinnittyminen keula edellä ei toimi mooring-linen kanssa. Ei tuo aivan mallisuoritus ollut, mutta erittäin kelvollinen. Miehistön toiminnastakin näkee, ettei veneessä ollut minkäänlaista paniikkia.

Lue lisää

"... Ja jos ei vielä tullut selväksi, kiinnittyminen keula edellä ei toimi mooring-linen kanssa...."

Täytyy varmaan selventää mitä mooring-linella oikein tarkoitetaan. Minä ymmärrän termin niin että sataman keskellä on isoja poijupainoja joista on johdettu kullekin laituripaikalle paksu köysi, joka siis on upoksissa kun se ei ole käytössä. Paksussa köydessä on kiinni ohuempi köysi jonka pää on kiinni laiturissa. Jos joku ystävällisesti vetää laiturilla tästä köydestä, paksu köysi nousee lähelle pintaa ja se on helposti nostettavissa puoshaalla veneeseen ja sidottavissa kiinni veneen knaapiin, joko keulaan tai perään riippuen siitä tullaanko paikalle perä vai keula edellä. Näin tämä toimii oman kokemukseni mukaan, joka rajoittuu Korsikaan ja Elbaan, En näe mitään syytä miksi samoin ei voisi tai saisi toimia Kroatiassakin.
Se, että kaksoisperäsinmellä varustetussa veneessä potkurivirta ei osukaan peräsimeen, eikä moottoria ryntäyttämällä siksi saavuteta ohjausvaikutusta, on hyvä huomio jota en hoksannutkaan tässä tapauksessa.

Tunari1 kirjoitti:

Vastatuuleen ohjailunopeus on paljon pienempi kuin myötätuuleen. Kun lähestyy vastatuuleen ei tarvitse ajaa niin kovaa kuten tuossa videolla tapahtuu. Kun veneen tuossa tilanteessa pysäyttää kaasuttamaalla voimakkaasti eteenpäin, ohjauskyky säilyy vaikka nopeus putoaa nollaan. Perä olisi helposti hallittavissa kun kaartaisi viereisen veneen keulan edestä oikealle, joten voisi ajaa aika läheltäkin välttääkseen keulan ajautumasta kovalla voimalla sivulle vasten viereistä venettä, ja mahdollisella keulapotkurilla voisi keulan liikettä vaimentaakin. Ajatus ei tietenkään toimi jos sääntöjen (perä edellä?) noudattaminen on turvallisuutta tärkeämpää.

Lue lisää

Jos tuossa tuulessa peruutat sen paikan ohi ja pysäytät, on vene poikittain jo sen pysähtyessä. Jarrutuksen aikana peräsin on potkurivirrasta huolimatta tehoton, kun vähintään puolet peräsimestä on vauhdin takia virtaus toiseen suuntaan. Lopputuloksena ajaudut sataman pohjukkaan, koska laiturien välissä et saa riittävää nopeutta tuulen painaessa keulaa alas.

Tunari1 kirjoitti:

"... Ja jos ei vielä tullut selväksi, kiinnittyminen keula edellä ei toimi mooring-linen kanssa...."

Täytyy varmaan selventää mitä mooring-linella oikein tarkoitetaan. Minä ymmärrän termin niin että sataman keskellä on isoja poijupainoja joista on johdettu kullekin laituripaikalle paksu köysi, joka siis on upoksissa kun se ei ole käytössä. Paksussa köydessä on kiinni ohuempi köysi jonka pää on kiinni laiturissa. Jos joku ystävällisesti vetää laiturilla tästä köydestä, paksu köysi nousee lähelle pintaa ja se on helposti nostettavissa puoshaalla veneeseen ja sidottavissa kiinni veneen knaapiin, joko keulaan tai perään riippuen siitä tullaanko paikalle perä vai keula edellä. Näin tämä toimii oman kokemukseni mukaan, joka rajoittuu Korsikaan ja Elbaan, En näe mitään syytä miksi samoin ei voisi tai saisi toimia Kroatiassakin.
Se, että kaksoisperäsinmellä varustetussa veneessä potkurivirta ei osukaan peräsimeen, eikä moottoria ryntäyttämällä siksi saavuteta ohjausvaikutusta, on hyvä huomio jota en hoksannutkaan tässä tapauksessa.

Lue lisää

"... Se, että kaksoisperäsinmellä varustetussa veneessä ...."
Ei kai tuossa Hanse 495 -veneessä ole kaksoisperäsintä?

epäilijä kirjoitti:

"... Se, että kaksoisperäsinmellä varustetussa veneessä ...."
Ei kai tuossa Hanse 495 -veneessä ole kaksoisperäsintä?

Hansessa ei ole, mutta maininta muistutuksena siitä, että sääntö ohjailuvauhdista vastatuuleen ei ole yleispätevä.

Alkukuvista näkee että styyran puolella oli laiturissa hyvää tilaa. Eikö tätä olisi voinut hyödyntää ajamalla reilun välin päähän naapurin kyljestä ensin ja kun köydet kiinni niin päästänyt lähemmäs?

eikaurismäki kirjoitti:

Alkukuvista näkee että styyran puolella oli laiturissa hyvää tilaa. Eikö tätä olisi voinut hyödyntää ajamalla reilun välin päähän naapurin kyljestä ensin ja kun köydet kiinni niin päästänyt lähemmäs?

Lue lisää

Sen tuulen puolella olleen tilan käyttäminen olisi vain tarkoittanut pidempää kiihdytysmatkaa tuulen mukana. Ja peräköyden kiinnittäminen sinne tuuleen olisi vääntänyt keulan joka tapauksessa päin toista venettä, vieläpä sellaisella voimalla, jota vastaan eivät käsivoimat riittäisi. Tuulta oli kuitenkin sen verran, että vene reilusti kallistui ja suhina videolla kuului.

Takaköysi on väärin. Pitäisi olla springi niin potkurivirta tehoaisi paremmin peräsimeen

eikaurismäki kirjoitti:

Alkukuvista näkee että styyran puolella oli laiturissa hyvää tilaa. Eikö tätä olisi voinut hyödyntää ajamalla reilun välin päähän naapurin kyljestä ensin ja kun köydet kiinni niin päästänyt lähemmäs?

Lue lisää

Näin varmaan jälkikäteen voi sanoa. Mitä kuitenkin tarkoitin, oli se mitä tehdä tilanteessa, johon kippari oli jo joutunut.

Eli ollaan jumissa viereisen veneen kanssa, tuuli painaa keulaa sitä kohti, eikä päästä peruuttamaan laituriin saakka.

Irvikitsas kirjoitti:

Näin varmaan jälkikäteen voi sanoa. Mitä kuitenkin tarkoitin, oli se mitä tehdä tilanteessa, johon kippari oli jo joutunut.

Eli ollaan jumissa viereisen veneen kanssa, tuuli painaa keulaa sitä kohti, eikä päästä peruuttamaan laituriin saakka.

Lue lisää

Eihän se missään jumissa ollut, ihan tarkoituksella nojasi tuulen alla olevan veneen kylkeen jotta sai köydet kiinni. Ja porukkaa vielä leppareita säätämässä molemmissa veneissä, hallittua toimintaa.

seppomartti kirjoitti:

Takaköysi on väärin. Pitäisi olla springi niin potkurivirta tehoaisi paremmin peräsimeen

"Väärin sammutettu", sano palopäällikkö :D

seppomartti kirjoitti:

Takaköysi on väärin. Pitäisi olla springi niin potkurivirta tehoaisi paremmin peräsimeen

Riippuu tavoitteesta. Jos ongelmana on kääntää venettä toimii springi paremmin. Videon tilanteessa näin ei ollut.
Siinä tavoitteena oli saada veneeseen tuulen kohdistuvaa sivuvoimaa kompensoitua köyden vedolla, jotta veneet saa irti toisistaan ja mooringköyden pujotettua paikalleen sen jäämättä fendareihin jumiin. Tässä takakulmaan kiinnitetty köysi toimii huomattavasti springiä paremmin, sillä samalla tuulensuuntaisella siirtomatkalla se tulee parempaan kulmaan veneeseen nähden, eli tuottaa suuremman poikittaisvoiman samalla köyden voimalla. Tehtävä onnistui hienosti, ja peräsimen ohjailuvaikutus oli enemmän kuin riittävä jo pienelläkin peräsinkulmalla. Tosin vasta sen jälkeen kun peräköysin oli saatu kiinni ja konetehoja ruvettiin käyttämään tarpeeksi yhtäjaksoisesti. Meniköhän se peräköysi aluksi kiinni edes oikeaan paikkaan, eli tarpeeksi tuulensuuntaan? Sitä ei videlta näy ja jos ei mennyt ei syy ollut veneen miehistön, vaan rannassa vastassa olleen köyttä kiinnittäneen henkilön.

Hieman helpommalla olisi voinut päästä jos olisi tullut satamaan keula edellä naapuri veneen ohi, ja peruuttanut sitten vastatuuleen ja kääntänyt sopivalla vauhdilla perä edellä laituriin. Voi toki riippua siitä kumpaaan suuntaan potkuri pyörii, ja ko veneelle sen käyttämä tapa saattoi siksi ollakin parempi. Siksi tämä kappale alkaakin konditionaalissa.

oikeinmeni kirjoitti:

Riippuu tavoitteesta. Jos ongelmana on kääntää venettä toimii springi paremmin. Videon tilanteessa näin ei ollut.
Siinä tavoitteena oli saada veneeseen tuulen kohdistuvaa sivuvoimaa kompensoitua köyden vedolla, jotta veneet saa irti toisistaan ja mooringköyden pujotettua paikalleen sen jäämättä fendareihin jumiin. Tässä takakulmaan kiinnitetty köysi toimii huomattavasti springiä paremmin, sillä samalla tuulensuuntaisella siirtomatkalla se tulee parempaan kulmaan veneeseen nähden, eli tuottaa suuremman poikittaisvoiman samalla köyden voimalla. Tehtävä onnistui hienosti, ja peräsimen ohjailuvaikutus oli enemmän kuin riittävä jo pienelläkin peräsinkulmalla. Tosin vasta sen jälkeen kun peräköysin oli saatu kiinni ja konetehoja ruvettiin käyttämään tarpeeksi yhtäjaksoisesti. Meniköhän se peräköysi aluksi kiinni edes oikeaan paikkaan, eli tarpeeksi tuulensuuntaan? Sitä ei videlta näy ja jos ei mennyt ei syy ollut veneen miehistön, vaan rannassa vastassa olleen köyttä kiinnittäneen henkilön.

Hieman helpommalla olisi voinut päästä jos olisi tullut satamaan keula edellä naapuri veneen ohi, ja peruuttanut sitten vastatuuleen ja kääntänyt sopivalla vauhdilla perä edellä laituriin. Voi toki riippua siitä kumpaaan suuntaan potkuri pyörii, ja ko veneelle sen käyttämä tapa saattoi siksi ollakin parempi. Siksi tämä kappale alkaakin konditionaalissa.

Lue lisää

Springi olisi pitänyt kiinnittää laiturilla pari kolme metriä ylemmäs tuuleen. Spingin käytöllä olisi riittänyt vähäisempi kaasutus ja keula olisi ollut helpommin hallittavissa.

12-1 kirjoitti:

Springi olisi pitänyt kiinnittää laiturilla pari kolme metriä ylemmäs tuuleen. Spingin käytöllä olisi riittänyt vähäisempi kaasutus ja keula olisi ollut helpommin hallittavissa.

Lue lisää

Et pääse veneestä käsin päättämään minne se marinero sen perä- tai springiköyden laituriin kiinnittää. Aina ei olisi edes tllaa kiinnittää sitä 3m enemmän tuulen suuntaan, vaikka marinero yrittäisi tehdä kuten sinä haluat. Voi myös olla että on tulossa muitakin veneitä eikä sinulle voida varata koko laituria rantautumisharjoitukseen. Tai siinä olisi voinyt olla tuulenpuolellakin vene jo ennestään. 3m ei myöskään riitä jos springiköysi on veneessä 7 m perää edempänä. Peräköydenhän saa helposti 45 asteen kulmaan, tarvittaessa käyttämällä suojanpuoleista peräköyttä ristiin, mutta silloin ohjailussakin saattaa olla jo vaikeuksia ilman keulapotkurin käyttöä.
Videon tilanteessa ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia keulan hallinnassa, vaan siinä että tuuli painoi venettä toista vasten, ja köysi jäi väliin jumiin. Toki naapuriveneen miehstö olisi voinut nostaa sen jo hyvissä ajoin esiin, mutta kun ei sitä tehnyt. Aina ei olisi edes paikalla, joten hommat pitää suunnitella sen mukaan toimiviksi riippumatta miten veneen miehistöön kuulumaton marinero toimii. Videon tapauksessa veneen kippari ymmärsi tämänkin, ja tarjosi marinerolle oikeaa köyttä.

oikeinmeni kirjoitti:

Et pääse veneestä käsin päättämään minne se marinero sen perä- tai springiköyden laituriin kiinnittää. Aina ei olisi edes tllaa kiinnittää sitä 3m enemmän tuulen suuntaan, vaikka marinero yrittäisi tehdä kuten sinä haluat. Voi myös olla että on tulossa muitakin veneitä eikä sinulle voida varata koko laituria rantautumisharjoitukseen. Tai siinä olisi voinyt olla tuulenpuolellakin vene jo ennestään. 3m ei myöskään riitä jos springiköysi on veneessä 7 m perää edempänä. Peräköydenhän saa helposti 45 asteen kulmaan, tarvittaessa käyttämällä suojanpuoleista peräköyttä ristiin, mutta silloin ohjailussakin saattaa olla jo vaikeuksia ilman keulapotkurin käyttöä.
Videon tilanteessa ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia keulan hallinnassa, vaan siinä että tuuli painoi venettä toista vasten, ja köysi jäi väliin jumiin. Toki naapuriveneen miehstö olisi voinut nostaa sen jo hyvissä ajoin esiin, mutta kun ei sitä tehnyt. Aina ei olisi edes paikalla, joten hommat pitää suunnitella sen mukaan toimiviksi riippumatta miten veneen miehistöön kuulumaton marinero toimii. Videon tapauksessa veneen kippari ymmärsi tämänkin, ja tarjosi marinerolle oikeaa köyttä.

Lue lisää

Nyt tulee konditionaalia sitten oikein olan takaa. Toiset puhuvat videon ajanhetkestä ja tilanteesta satamassa.

paremminolisivoinut kirjoitti:

Nyt tulee konditionaalia sitten oikein olan takaa. Toiset puhuvat videon ajanhetkestä ja tilanteesta satamassa.

KAikki paitsi sinä.

Mooringköyden kanssa touhuamisessa olisi myös parannettavaa videon toimintaan nähden. Laiturilla oleva "marinero" tulisi kiristää veden pinnalle normaalia/ lopullista kauempana luuvartissa oleva köysi heti kun vene oli suurin piirtein paikallaan. Keulagasti saa sen silloin nopeasti kannella juoksentelematta kiinnitetyksi ilman riskiä potkuriin joutumisesta kun köysi on vedettynä sivulle ja pintaan. Usein laiturihenkilökunta soisoo huuteleemassa asiattomia ohjeita muttei toimi järkevästi.

seppomartti kirjoitti:

Mooringköyden kanssa touhuamisessa olisi myös parannettavaa videon toimintaan nähden. Laiturilla oleva "marinero" tulisi kiristää veden pinnalle normaalia/ lopullista kauempana luuvartissa oleva köysi heti kun vene oli suurin piirtein paikallaan. Keulagasti saa sen silloin nopeasti kannella juoksentelematta kiinnitetyksi ilman riskiä potkuriin joutumisesta kun köysi on vedettynä sivulle ja pintaan. Usein laiturihenkilökunta soisoo huuteleemassa asiattomia ohjeita muttei toimi järkevästi.

Lue lisää

Ny menee kyl hifistelyksi, piti tsekata tuoki... Kohdassa 1:30 se marinero vielä kiinnittää leen takakulman peräköyttä annettuaan sitä ennen mooring köyden veneeseen. Kohdassa 2:00 luun puoleinen mooring köysi on ilmassa vedestä. Jos nopeammin toimisi niin menisi hosumiseksi.
Ainoa mikä ehken olisi voinut olla paremmin on sen ekan mooring köyden anto, eli jos laiturissa olleen veneen miehistö olisi viittinyt liata kätensä, niin sen olisi voinut nostaa sen leppareiden yli ennen saapuvan veneen nojausta, jolloin olisi varmaannii säästetty 15 sekuntia kun köyttä ei olisi tarvinnut pujottaa leppareiden alta pois. Tämäkin kävi kyllä hienosti kun kippari ymmärsi käyttää konetta jotta sai paineen leppareista pois.

Pavariantti kirjoitti:

Ny menee kyl hifistelyksi, piti tsekata tuoki... Kohdassa 1:30 se marinero vielä kiinnittää leen takakulman peräköyttä annettuaan sitä ennen mooring köyden veneeseen. Kohdassa 2:00 luun puoleinen mooring köysi on ilmassa vedestä. Jos nopeammin toimisi niin menisi hosumiseksi.
Ainoa mikä ehken olisi voinut olla paremmin on sen ekan mooring köyden anto, eli jos laiturissa olleen veneen miehistö olisi viittinyt liata kätensä, niin sen olisi voinut nostaa sen leppareiden yli ennen saapuvan veneen nojausta, jolloin olisi varmaannii säästetty 15 sekuntia kun köyttä ei olisi tarvinnut pujottaa leppareiden alta pois. Tämäkin kävi kyllä hienosti kun kippari ymmärsi käyttää konetta jotta sai paineen leppareista pois.

Lue lisää

Joko Pavarantti katsoi eri videota tai ei ymmärtänyt ohjettani, miten olisi voinut toimia paremmin. Kyseinen miehistö tuhertaa ensin leen eikä luuvartin moorinlinen kanssa, minkä kiinittävät viimeiseksi. Siis väärin. Ensinpitää tietenkin kiinnittää luuvartin köysi sivutuulessa. Toiminta oli tavanomaista, eli annetaan köysi veneen takaosassa olevalle miehistölle, joka kuljettaa löysää köyttä keulaan. Jos tässä käyttää moottoria niin riskeeraa löysän köyden joutumisen potkuriin. Missään kohtaa videossa ei luuvartin moorinlinea tarjottu ensin, kiristettynä, sivusta , kuten se parhaiten tehtäisiin.

seppomartti kirjoitti:

Joko Pavarantti katsoi eri videota tai ei ymmärtänyt ohjettani, miten olisi voinut toimia paremmin. Kyseinen miehistö tuhertaa ensin leen eikä luuvartin moorinlinen kanssa, minkä kiinittävät viimeiseksi. Siis väärin. Ensinpitää tietenkin kiinnittää luuvartin köysi sivutuulessa. Toiminta oli tavanomaista, eli annetaan köysi veneen takaosassa olevalle miehistölle, joka kuljettaa löysää köyttä keulaan. Jos tässä käyttää moottoria niin riskeeraa löysän köyden joutumisen potkuriin. Missään kohtaa videossa ei luuvartin moorinlinea tarjottu ensin, kiristettynä, sivusta , kuten se parhaiten tehtäisiin.

Lue lisää

Luulisin että oli sama video.
- rannalta tarjotaan ensin leen mooring koska toista ei voi tarjota ennen kun vene on mennyt sen yli. Tällä varmistetaan että on ainakin yksi keulaköysi. Ja en sanoisi toimintaa tuhertamiseksi, kun reippaassa sivutuulessa hoidetaan kiinnittyminen mallikkaasti.
Siis väärin sanoi palopäällikkö, mutta lopputulos oli kuitenkin aika hyvä :)
Ja jos leen mooring on keulassa, ja minuutin sisään siitä luun keulaköysi myös niin ei todellakaan tuhertamista. Ehken leen köyden tarjoamisen ideana oli että sen saisi keulaan ennen veneiden nojailua - näin ei käynyt mutta joka tapauksessa koneen avulla olisi pitänyt irrottaa veneet sen vetämiseksi keulaan, oli sitten toisen puolen keulaköysi kiinni tai ei. Siellä nimittäin tuuli.

Minusta tuo rantatuminen on opetusvideotasoa - jos osaisin ajaa ja käskyttää kuin tuon veneen kippari, olisin läpeensä tyytyväinen niiku entinen emäntä...

Tietysti seppomartti voip olla vielä pätevämpi, kannattas videoida ja jakaa meillekin.

Vai että miehistö tuhertaa, ehkä seppomartti on katsonut eri videota kuin minä :D Klara vappen vaan allihuuppa!

Totta :) tämän takia tuli itselleni mieleen opetella nuo manöverit ensin pikkuveneellä niin että jos sihti menee pieleen niin hauis riittää korjaamaan. Ei vaan hermo kestä kovin jyrkkää oppimiskerrointa kovin isolla veneellä.
Toki toinen vaihtoehto on että tunkee gastiksi riittävän monta vuotta ja ostaa oman veneen vasta sitten kun kokemuspohja on sellainen kipparointi sujuu kovissakin oloissa.
Mutta kuvan videossa oleva kapu ei joutunut naurunalaiseksi.

oppieiojaankaada kirjoitti:

Totta :) tämän takia tuli itselleni mieleen opetella nuo manöverit ensin pikkuveneellä niin että jos sihti menee pieleen niin hauis riittää korjaamaan. Ei vaan hermo kestä kovin jyrkkää oppimiskerrointa kovin isolla veneellä.
Toki toinen vaihtoehto on että tunkee gastiksi riittävän monta vuotta ja ostaa oman veneen vasta sitten kun kokemuspohja on sellainen kipparointi sujuu kovissakin oloissa.
Mutta kuvan videossa oleva kapu ei joutunut naurunalaiseksi.

Lue lisää

Itsellä on kyllä aiempaa veneilykokemusta, mutta ensimmäisen kerran pääsin kokeilemaan mooring kiinnitystä 45 ft Dufourilla Croatiassa. Tässä pätee sama kuin kaikissa asioissa. Eka kerta varovaisesti. Samalla katselin muiden rantautumisia niistä oppien. Jo viikon puolivälissä hommamme sai vastaanottajilta arvion "good mooring". Eli viestini pointti on että rohkeasti vaan kokeilemaan - ei se niin vaikeeta ole.

Miten harjoittelet Suomessa esim. mooringia, vuorovesivirtauksia yms.? Suomessakin satamat ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Kenenkä veneeseen nojailla harjoitusmielessä?

Osittain samaa mieltä. Esim. Suomessa tuo perä laituriin on osalle temppu jota ei haluta tehdä koska se voi epäonnistua. Näin olen kuullut lausuttavan kun itse on tullut perä edellä laituriin.
Rohkeasti kokeilemaan ensin helpossa paikassa.

Eisovimulle kirjoitti:

Miten harjoittelet Suomessa esim. mooringia, vuorovesivirtauksia yms.? Suomessakin satamat ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Kenenkä veneeseen nojailla harjoitusmielessä?

Lue lisää

On tullut selväksi ettei sovi sulle. Mutta meitä on paljon joille veneen kipparin vastuu sopii. Jos ei sovi sulle, niin unohda koko juttu, eikä sinun tarvitse olla huolissasi siitä miten me venettä ajelemme. Purjehdukseen liittyvät stressaavat tilanteet ovat meille osa rentouttavaa kokonaisnautintoa. En oikeastaan edes ymmärrä miksi olet tässä keskustelussa mukana???

agree kirjoitti:

Osittain samaa mieltä. Esim. Suomessa tuo perä laituriin on osalle temppu jota ei haluta tehdä koska se voi epäonnistua. Näin olen kuullut lausuttavan kun itse on tullut perä edellä laituriin.
Rohkeasti kokeilemaan ensin helpossa paikassa.

Lue lisää

Mun laiturinaapurilla on pitkäkölinen ja tuo sen aina perä edellä tolppien välistä laituriin. On muuten paljon vaativampi temppu kuin eväkölisellä lapioperäsimen kanssa. Pari vuotta sitten katselin, kun tytär opetteli tekemään saman isän opastuksella. Aika monta lähestymisyritystä tarvittiin ennenkuin ekan kerran osui oikeaan kohtaan oikeassa asennossa. Mutta sen jälkeen homma on sujunut tyttäreltä siinä missä isältäkin. Eikä minua ainakaan yhtään pelota oman kylkeni puolesta.

Eisovimulle kirjoitti:

Miten harjoittelet Suomessa esim. mooringia, vuorovesivirtauksia yms.? Suomessakin satamat ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Kenenkä veneeseen nojailla harjoitusmielessä?

Lue lisää

Vaxholm Tukholman itäpuolella käyttää mooring -köysiä. Siellä voi lomalla käydä treenaamassa.

ariel371 kirjoitti:

Vaxholm Tukholman itäpuolella käyttää mooring -köysiä. Siellä voi lomalla käydä treenaamassa.

Vaxholmissa voi jopa harjoitella suht samoissa olosuhteissa kuin videolla näkyi, tuuli sopii hyvin satamaan ja kiinnittyminen voi olla haastavaa.

Pavariantti kirjoitti:

On tullut selväksi ettei sovi sulle. Mutta meitä on paljon joille veneen kipparin vastuu sopii. Jos ei sovi sulle, niin unohda koko juttu, eikä sinun tarvitse olla huolissasi siitä miten me venettä ajelemme. Purjehdukseen liittyvät stressaavat tilanteet ovat meille osa rentouttavaa kokonaisnautintoa. En oikeastaan edes ymmärrä miksi olet tässä keskustelussa mukana???

Lue lisää

Hyvin sanottu! Juuri noin!

harjoitellut kirjoitti:

Vaxholmissa voi jopa harjoitella suht samoissa olosuhteissa kuin videolla näkyi, tuuli sopii hyvin satamaan ja kiinnittyminen voi olla haastavaa.

Ruotsissa olen törmännyt tähän kiinnitystapaan mm. Waxholm, Fejan, Sandhamn. Onko muita tiedossa. Minusta sopisi hyvin esim Mariksen itä satamaan

"Ehkä hieman maltillisempi kaasun käyttö jo laiturissa ollessa heruttaisi minulta vielä plussankin."
Ei vaan päinvastoin, siitä tulisi pitkä miinus. Plussan saisi jos konetta olisi käyttänyt riittävän isolla teholla riittävän pitkää jo aikaisemmin. Nyt kesti turhankin pitkään ennenkuin niin ymmärrettiin tehdä ja kylki saatiin irti naapurista.

kipparinatiedän kirjoitti:

"Ehkä hieman maltillisempi kaasun käyttö jo laiturissa ollessa heruttaisi minulta vielä plussankin."
Ei vaan päinvastoin, siitä tulisi pitkä miinus. Plussan saisi jos konetta olisi käyttänyt riittävän isolla teholla riittävän pitkää jo aikaisemmin. Nyt kesti turhankin pitkään ennenkuin niin ymmärrettiin tehdä ja kylki saatiin irti naapurista.

Lue lisää

Moottorilla et kylkeä saisi irti naapurista, kun kiinnitys on takakulmasta, Seppomartin ehdottamalla springillä olisi ehkä onnistunut. Mutta fendarien varassa naapuriin nojaaminen on ihan ok. Nyt moottoria tarvittiin pitämään paitsi perä irti laiturista, myös viemään keula niin ulos, että takaisin tullessa mooring-line kiristyy sopivasti. Sehän tulee vain käsin kiristetyksi ilman ankkurivinssiä.

ei.onnistuisi kirjoitti:

Moottorilla et kylkeä saisi irti naapurista, kun kiinnitys on takakulmasta, Seppomartin ehdottamalla springillä olisi ehkä onnistunut. Mutta fendarien varassa naapuriin nojaaminen on ihan ok. Nyt moottoria tarvittiin pitämään paitsi perä irti laiturista, myös viemään keula niin ulos, että takaisin tullessa mooring-line kiristyy sopivasti. Sehän tulee vain käsin kiristetyksi ilman ankkurivinssiä.

Lue lisää

Olisit katsonut sen videon, niin olisit huomannut että siinä kylki saatiin lopuksi irti naapurista vetämällä koneella eteenpäin takakulmasta kiinnitettyä peräköyttä vastaan. Ja keulamooringköysi saatiin kiinni vasta sen jälkeen.

onnistui.jo kirjoitti:

Olisit katsonut sen videon, niin olisit huomannut että siinä kylki saatiin lopuksi irti naapurista vetämällä koneella eteenpäin takakulmasta kiinnitettyä peräköyttä vastaan. Ja keulamooringköysi saatiin kiinni vasta sen jälkeen.

Lue lisää

On sentään joku muukin katsonut videon ja ymmärtänyt miten peräkulman köyttä vasten vedättämällä saatiin koko vene liikkumaan vasten kylkeä vasten puhaltavaa navakkaa tuulta.

Ja ne springit tietysti voi teoriassa ja tyynessä tietokoneen näppiksen äärellä viritellä mieleisekseen, ja ehkä tuossa käytännössäkin olisi voinut olla lisäköysiä. MUTTA ne olisi pitänyt vetää valmiiksi jo satamaan tullessa, joku antamassa peräköyttä ja toinen springiä (=hässäkkää), ja nyt homma hoitui mallikkaasti peräköysien avulla, kun oli toinen vene johon nojata sen hetken aikaa.

En oikeastaan ymmärrä mitä lisäetua tuossa tilanteessa siitä springistä oli ollut?

Laituriin tullessa tai lähtiessä springiä vasten ajaminen voi toimia paremmin kuin kuin veneen kulmaan kiinnitetyllä lyhyellä kiinnitysköydellä. Pitkä köysi eli springi sallii enemmän siirtymistä sivuttain potkurivirralla. Samoin springin vipuvarsi on puoli veneen leveyttä eli pidempi kuin takakulman kiinnityksessä. Kääntävän momentin ero on suuri jos peräpeili on kapea. Vastaavasti tietenkin nykyveneissä peräpeili on lähes veneen levyinen.
Tämän teorian soveltamisohjeet voi lukea esim. Morningscloud tai Attanable Cruising sivuilta.
Näillä sivuilla tavanomainen nimittely ja vinoilu saisi jäädä vähemmälle. Pavarantin vinoilu tyvenestä, teoriasta ja tietokoneen ääressä köysien virittelystä ei sikäli osu ihan kohdalle, että perä edellä laituriin on ollut 20v ajan päämetodini eteläisillä latitudeilla. Keula edellä siellä en ole varmaan kertaakaan ajanut laituriin. Springin laitan valmiiksi jos on haittaavaa tuulta mutta aika harvoin sitä lopulta tulee käytetyksi..

Pavariantti kirjoitti:

On sentään joku muukin katsonut videon ja ymmärtänyt miten peräkulman köyttä vasten vedättämällä saatiin koko vene liikkumaan vasten kylkeä vasten puhaltavaa navakkaa tuulta.

Ja ne springit tietysti voi teoriassa ja tyynessä tietokoneen näppiksen äärellä viritellä mieleisekseen, ja ehkä tuossa käytännössäkin olisi voinut olla lisäköysiä. MUTTA ne olisi pitänyt vetää valmiiksi jo satamaan tullessa, joku antamassa peräköyttä ja toinen springiä (=hässäkkää), ja nyt homma hoitui mallikkaasti peräköysien avulla, kun oli toinen vene johon nojata sen hetken aikaa.

En oikeastaan ymmärrä mitä lisäetua tuossa tilanteessa siitä springistä oli ollut?

Lue lisää

Jos et ymmärrä springin potkurivirran käyttöä ko tilanteessa niin katso s/v Morningcloud sivuja

seppomartti kirjoitti:

Jos et ymmärrä springin potkurivirran käyttöä ko tilanteessa niin katso s/v Morningcloud sivuja

Ymmärrän minäkin jotain ;) Ja jos sinä et ymmärrä peräköyden ja potkurivirran käyttöä ko. tilanteessa, niin katso tämän keskustelun aloittanut video uudestaan ajatuksen kanssa.
Kääntävän momentin ero on suuri jos peräpeili on kapea - mutta tässä tapauksessa peräpeili ei ollut kapea vaan ihan normaali silitysrautamallisen veneen peräpeili, jolloin vipuvarsi on puoli veneen leveyttä.
Olen pahoillani jos pikkupäissää (me tulimme kapakista kait pikkusen horjuen, lallallaa...) yösydännä käytin kärkästä kieltä. Tiedän että olet kokenut purjehtija, en minä sitä väheksy. En silti vieläkään voi ymmärtää videossa nähdyn hienon rantautumisen kritiikkiä. Eihän tuota paljon nätimmin olisi voinut tehdä.
Tai pitäisi olla toinen video missä sama temppu (n. kolmessa minuutissa vene just oikein kiinni, kahdella moring köydellä keulasta, navakassa sivutuulessa) tehdään joteskin hienommin tai nopeammin tai hallitummin springiä käyttäen. Olettaen että marinero tai muu rannalla olija ymmärtää sen springin kiinnittää tuulen yläpuolelle, jne...
Enkä välttämättä edes tarkoittanut sinua, tuolla tyynessä ja tietokoneen näppiksen ääressä heitolla, vaan muutamia muita joilla ei ole ollut haisuakaan miten Välimeren satamissa kiinnitykset tehdään, ja niitä jotka kauhistelee kun konetta käytetään kun eivät ole ymmärtäneet että sillä siinä siirrettiin koko venettä irti toisesta veneestä, todella nätisti ja tehoja riittävästi käyttäen.

seppomartti kirjoitti:

Laituriin tullessa tai lähtiessä springiä vasten ajaminen voi toimia paremmin kuin kuin veneen kulmaan kiinnitetyllä lyhyellä kiinnitysköydellä. Pitkä köysi eli springi sallii enemmän siirtymistä sivuttain potkurivirralla. Samoin springin vipuvarsi on puoli veneen leveyttä eli pidempi kuin takakulman kiinnityksessä. Kääntävän momentin ero on suuri jos peräpeili on kapea. Vastaavasti tietenkin nykyveneissä peräpeili on lähes veneen levyinen.
Tämän teorian soveltamisohjeet voi lukea esim. Morningscloud tai Attanable Cruising sivuilta.
Näillä sivuilla tavanomainen nimittely ja vinoilu saisi jäädä vähemmälle. Pavarantin vinoilu tyvenestä, teoriasta ja tietokoneen ääressä köysien virittelystä ei sikäli osu ihan kohdalle, että perä edellä laituriin on ollut 20v ajan päämetodini eteläisillä latitudeilla. Keula edellä siellä en ole varmaan kertaakaan ajanut laituriin. Springin laitan valmiiksi jos on haittaavaa tuulta mutta aika harvoin sitä lopulta tulee käytetyksi..

Lue lisää

Springin ero takakulmakiinnitykseen on paljon suurempi kuin veneen leveydestä tuleva momentti. Pelkästään springistä kiinni oleva vene roikkuisi suunnilleen sunnassaan kun tuuli ei paina sen enempää perää kuin keulaa. Moottoria tarvitsisi vain sen verran, että springiin tulee tuulen paineen suuruinen komponentti sivulle päin.

Tietysti, kuten pariin kertaan jo todettu, ei ole mitään takeita siitä, että laiturilla oleva marinero ymmärtäisi, mihin tarjottu springi pitäisi kiinnittää. Mikään ei kuitenkaan estäisi heittämästä ensimmäisenä keskiknaapissa olevaa köyttä laiturille, sitä vasten voisi moottorilla tehdä saman kuin takakulmassa olevalla köydellä. Köydet nyt vain olivat siellä, missä yleensäkin ovat, springin tarvehan on tuossa poikkeustapaus. Eli aika pienestä kauneusvirheestä tässä mielestäni puhutaan. Kyllä noin kova sivutuuli olisi täällä keula edellä laituriin tulevalle melkoinen haaste.

Pavariantti kirjoitti:

On sentään joku muukin katsonut videon ja ymmärtänyt miten peräkulman köyttä vasten vedättämällä saatiin koko vene liikkumaan vasten kylkeä vasten puhaltavaa navakkaa tuulta.

Ja ne springit tietysti voi teoriassa ja tyynessä tietokoneen näppiksen äärellä viritellä mieleisekseen, ja ehkä tuossa käytännössäkin olisi voinut olla lisäköysiä. MUTTA ne olisi pitänyt vetää valmiiksi jo satamaan tullessa, joku antamassa peräköyttä ja toinen springiä (=hässäkkää), ja nyt homma hoitui mallikkaasti peräköysien avulla, kun oli toinen vene johon nojata sen hetken aikaa.

En oikeastaan ymmärrä mitä lisäetua tuossa tilanteessa siitä springistä oli ollut?

Lue lisää

Jos vielä tarkemmin olisi katsonut videon, olisi nähnyt, että keulilla oli kolme miestä kiskomassa luun puolen mooring-linea. Se veto nosti keulan tuuleen ja moottorin käyttö vähän avitti. Navakassa tuulessa tuulen paine sivusta on, jos ei yhtä suuri kuin kuin moottorin paaluvetovoima, niin ainakin kolmannes siitä. Momenttivarsi taas tuulella on kymmenkertainen verrattuna puoleen perän leveyteen.

ei.riitä kirjoitti:

Jos vielä tarkemmin olisi katsonut videon, olisi nähnyt, että keulilla oli kolme miestä kiskomassa luun puolen mooring-linea. Se veto nosti keulan tuuleen ja moottorin käyttö vähän avitti. Navakassa tuulessa tuulen paine sivusta on, jos ei yhtä suuri kuin kuin moottorin paaluvetovoima, niin ainakin kolmannes siitä. Momenttivarsi taas tuulella on kymmenkertainen verrattuna puoleen perän leveyteen.

Lue lisää

Luun puolen kireä mooringline kiskoi venettä pääosin eteenpäin ja hyvin vähän suojan puolelle, eli paapuuriin. Sillä vedolla ei venettä siirretty tuulen suuntaan eli styyrpuuriin yhtään, vaan peräköyden vedolla, jonka pitkittäiskomponentin tuon mainitsemasi köyden veto yhdessä potkurin työnnön kanssa kompensoi.

suurempi.ero kirjoitti:

Springin ero takakulmakiinnitykseen on paljon suurempi kuin veneen leveydestä tuleva momentti. Pelkästään springistä kiinni oleva vene roikkuisi suunnilleen sunnassaan kun tuuli ei paina sen enempää perää kuin keulaa. Moottoria tarvitsisi vain sen verran, että springiin tulee tuulen paineen suuruinen komponentti sivulle päin.

Tietysti, kuten pariin kertaan jo todettu, ei ole mitään takeita siitä, että laiturilla oleva marinero ymmärtäisi, mihin tarjottu springi pitäisi kiinnittää. Mikään ei kuitenkaan estäisi heittämästä ensimmäisenä keskiknaapissa olevaa köyttä laiturille, sitä vasten voisi moottorilla tehdä saman kuin takakulmassa olevalla köydellä. Köydet nyt vain olivat siellä, missä yleensäkin ovat, springin tarvehan on tuossa poikkeustapaus. Eli aika pienestä kauneusvirheestä tässä mielestäni puhutaan. Kyllä noin kova sivutuuli olisi täällä keula edellä laituriin tulevalle melkoinen haaste.

Lue lisää

" ei ole mitään takeita siitä, että laiturilla oleva marinero ymmärtäisi, mihin tarjottu springi pitäisi kiinnittää. Mikään ei kuitenkaan estäisi heittämästä ensimmäisenä keskiknaapissa olevaa köyttä laiturille, sitä vasten voisi moottorilla tehdä saman kuin takakulmassa olevalla köydellä."

Jos se springi kiinnitetään liian vähän tuulen suuntaan laituriin kiinni, ja sitä vastaan vedetään koneella niin paljon, että tuulen paine kompensoituu, kääntyy vene keula tuuleenpäin niin paljon että peräkulma ruhhjoo itsensä ja suojan puolen naapurin hajalle. Sillä on siis liian suuri momentti kääntämään venettä samalla kun sivuveto ei vielä riitä. Sen kanssa onnistuminen edelllyttää että köysi on laiturilla täysin oikeassa paikassa eikä virheisiin ole varaa lainkaan, jollei ole keulapotkuria niitä kompensoimassa.
Springiä voi siis käyttää vasta sen jälkeen kun veneen saa pidettyä muilla keinoin niin kauan paikallaan että springi varmasti saadaan opikeaan paikkaan. Tämä onnistuu parhaiten käyttämällä sitä peräköyttä ensin. Toki keskeltä perää tuleva olisi parempi, sen kun saa aina riittävästi tuulenpuolellle kiinni laituriin vaikka tuulenpuolella olisi vähemmänkin tyhjää tilaa. Tuulenpuolelta lähtevää ei välttämättä saa ja springin kanssa se on jo yleistä. Videon tilanne oli se poikkeus jossa tilaa olisi riittänyt sillekin.

katsokaapasevideo kirjoitti:

Luun puolen kireä mooringline kiskoi venettä pääosin eteenpäin ja hyvin vähän suojan puolelle, eli paapuuriin. Sillä vedolla ei venettä siirretty tuulen suuntaan eli styyrpuuriin yhtään, vaan peräköyden vedolla, jonka pitkittäiskomponentin tuon mainitsemasi köyden veto yhdessä potkurin työnnön kanssa kompensoi.

Lue lisää

Jos tuo olisi totta, putoaisi keula väittömästi päin naapuria heti moottorivedon loputtua, mutta niinhän ei kuitenkaan käy. Eikä tarvita fysiikan lyhintä oppimäärää enempää voimien suhteen ymmärtämiseen. Keulassa momenttivarsi on todellakin kymmenkertainen verrattuna perän puolikkaaseen. Mooring-lineja taas on kuitenkin kaksi, jolloin niillä on selvä kulma veneeseen nähden ja tuplasti suurempi kulma silloin, kun keula on kiinni leen puolen veneessä. Mooring-linet eivät yleensä ole kovin kaukana laiturista. Pitkittäiskomponentin kompensointi on kiinnitysköyden normaali tehtävä, oli moottori vedossa tai ei.

Se on kyllä vähintään totta, että köyden kiskominen ei vie keulaa lainkaan leehen. Se köysi kun lähtee keulasta luun puolelle, leen puolen köysi on siinä löysänä.

kipparinatiedän kirjoitti:

" ei ole mitään takeita siitä, että laiturilla oleva marinero ymmärtäisi, mihin tarjottu springi pitäisi kiinnittää. Mikään ei kuitenkaan estäisi heittämästä ensimmäisenä keskiknaapissa olevaa köyttä laiturille, sitä vasten voisi moottorilla tehdä saman kuin takakulmassa olevalla köydellä."

Jos se springi kiinnitetään liian vähän tuulen suuntaan laituriin kiinni, ja sitä vastaan vedetään koneella niin paljon, että tuulen paine kompensoituu, kääntyy vene keula tuuleenpäin niin paljon että peräkulma ruhhjoo itsensä ja suojan puolen naapurin hajalle. Sillä on siis liian suuri momentti kääntämään venettä samalla kun sivuveto ei vielä riitä. Sen kanssa onnistuminen edelllyttää että köysi on laiturilla täysin oikeassa paikassa eikä virheisiin ole varaa lainkaan, jollei ole keulapotkuria niitä kompensoimassa.
Springiä voi siis käyttää vasta sen jälkeen kun veneen saa pidettyä muilla keinoin niin kauan paikallaan että springi varmasti saadaan opikeaan paikkaan. Tämä onnistuu parhaiten käyttämällä sitä peräköyttä ensin. Toki keskeltä perää tuleva olisi parempi, sen kun saa aina riittävästi tuulenpuolellle kiinni laituriin vaikka tuulenpuolella olisi vähemmänkin tyhjää tilaa. Tuulenpuolelta lähtevää ei välttämättä saa ja springin kanssa se on jo yleistä. Videon tilanne oli se poikkeus jossa tilaa olisi riittänyt sillekin.

Lue lisää

Perää voi sentään ohjata jopa tehokkaasti peräsimellä, vaikka köysi tulisikin kiinni liian lähelle. Keskeltä perää lähtevästä köydestä voi vetää vain poispäin laiturista.

kokeievaikka kirjoitti:

Perää voi sentään ohjata jopa tehokkaasti peräsimellä, vaikka köysi tulisikin kiinni liian lähelle. Keskeltä perää lähtevästä köydestä voi vetää vain poispäin laiturista.

Entä jos on twin rudder ja vain yksi potkuri?

KysyväEiEksy kirjoitti:

Entä jos on twin rudder ja vain yksi potkuri?

Sitten ei voi ja perä painaa naapuria vasten yhtä paljon kuin puheena olena keissin tapauksessa keula.

kokeievaikka kirjoitti:

Perää voi sentään ohjata jopa tehokkaasti peräsimellä, vaikka köysi tulisikin kiinni liian lähelle. Keskeltä perää lähtevästä köydestä voi vetää vain poispäin laiturista.

Köydellä voi aina vetää ainoastaan köyden suunnassa. Jos köysi kulkee enemmän tuulen suuntaan on voimallakin suurempi komponentti tuulen suuntaan. Siis samalla laiturikiinnikkeen paikalla keskelle perää kiinnitetty köysi vetää enemmän tuuleen päin kuin tuulenpuoleisesta peräkulmasta lähtevä köysi.
Videon tilanteessa peräsimellä ei voitu tehdä käytännössä mitään sen jälkeen kun vene oli pysähtynyt.

äläsekoile kirjoitti:

Köydellä voi aina vetää ainoastaan köyden suunnassa. Jos köysi kulkee enemmän tuulen suuntaan on voimallakin suurempi komponentti tuulen suuntaan. Siis samalla laiturikiinnikkeen paikalla keskelle perää kiinnitetty köysi vetää enemmän tuuleen päin kuin tuulenpuoleisesta peräkulmasta lähtevä köysi.
Videon tilanteessa peräsimellä ei voitu tehdä käytännössä mitään sen jälkeen kun vene oli pysähtynyt.

Lue lisää

Nyt on vektorilaskenta saanut täysin uudet raamit. Kun köysi on kiinni keskellä perää ja potkurikin on yleensä veneen keskilinjalla, ei vene siirry sivusuunnassa millään tehonkäytöllä edes tyynessä riippumatta köyden kiinnityspisteestä laiturilla. Tehoa lisäämällä ainoastaan köysi kiristyy enemmän. Takanurkasta lähtevällä köydellä on kääntävä momentti potkurin työntövoiman ja puolen perän mitan tulo. Kiinnitys kauemmas laituriin tuo perää tuuleen päin vetävää komponenttia, mutta ei vaikuta venettä kääntävään momenttiin.

Jos käytetään keskelle venettä kiinnitettyä springiä, joka menee kauemmas tuulen puolelle laiturilla, on tilanne aivan toinen. Tuulenpaineen suhteen kiinnitys on tasapainopisteessä ja siksi moottorin ja peräsimen avulla veneen suunta on hallittavissa. Ei tarvitse kuin päästää vene kauemmas laiturista ja se siirtyy helposti tuuleen päin.

älä.ite.sekoile kirjoitti:

Nyt on vektorilaskenta saanut täysin uudet raamit. Kun köysi on kiinni keskellä perää ja potkurikin on yleensä veneen keskilinjalla, ei vene siirry sivusuunnassa millään tehonkäytöllä edes tyynessä riippumatta köyden kiinnityspisteestä laiturilla. Tehoa lisäämällä ainoastaan köysi kiristyy enemmän. Takanurkasta lähtevällä köydellä on kääntävä momentti potkurin työntövoiman ja puolen perän mitan tulo. Kiinnitys kauemmas laituriin tuo perää tuuleen päin vetävää komponenttia, mutta ei vaikuta venettä kääntävään momenttiin.

Jos käytetään keskelle venettä kiinnitettyä springiä, joka menee kauemmas tuulen puolelle laiturilla, on tilanne aivan toinen. Tuulenpaineen suhteen kiinnitys on tasapainopisteessä ja siksi moottorin ja peräsimen avulla veneen suunta on hallittavissa. Ei tarvitse kuin päästää vene kauemmas laiturista ja se siirtyy helposti tuuleen päin.

Lue lisää

" Kiinnitys kauemmas laituriin tuo perää tuuleen päin vetävää komponenttia, mutta ei vaikuta venettä kääntävään momenttiin."
Lues ne vektorien alkeet uudestaan.
Momentti on sivuvoimakomponentti*pitkittäisetäisyys köyden kiinnityspisteestä veneen massakeskipisteeseen, kun köysi on kiinni keskellä perää. Jos se on kulmassa tulee momenttiin vielä lisäksi voiman pitkittäiskomponentti*kiinnityspisteen etäisyys veneen keskilinjalta.

Springin vaikutus on hyvin äkkinäinen ja epästabiili. Vene joko vajoaa tuuleen tai pyrkii kääntymään voimakkaasti springin puolelle.
Kääntymisen hallinta on helpointa jos tuulen puolella on vinssillä peräköysi. Kierto on tuolloin hallittavissa kaasulla ja potkurivirtaa peräsimellä ohjaten, jos nyt on kyseessä yksilapainen peräsinjärjestely. Mooringköyden tiukkaamisen jälkeen perä on otettava laituriin vinssaamalla. Lopuksi laitetaan knaapiköydet. Tämä on hyvä tapa koska ruori- / kaasumies pystyy tekemään sen hallitusti vinssaamalla ja kaasua säätämällä.

Mennessäni yksin mooring -köysiin 10 tonnin veneellä pakitan aina jonkun viereen, kylki toiseen veneeseen nätisti kiinni. Sitten nopeasti lyhyt köysi keskiknaapista naapuriveneen keskiknaapiin ja piukkaan. Sanovat mitä sanovat siinä veneessä. Tuo köysi pitää veneen riittävän paikallaan ettei se pakita laituriin tai karkaa ulommas. Peräköydet kiinni alustavasti ja vetoa eteen. Mooringköysi ylös ja vienti keulaan, sen kiristys. Paluu ruoriin ja pakkia, peräköysien säätö. Keskiknaapista se apuköysi pois.

Varsin harva miehistö pystyy reagoimaan muuttuviin tilanteisiin itsenäisesti. Voi jopa tulla sanomista. Parhaiten rantautuu aina yksin hommat etukäteen pohtimalla ja olosuhteet hyödyntämällä, ei niitä vastaan kamppailemalla. Hyvä tapa on pysähtyä 2-3 veneenmitan päähän ja katsoa veneen käytös siinä niin että vene on jo oikeassa asennossa. Jos tilaa ei siihen ole, kannattaa mennä pakilla jotta pääsee varmasti eteenpäin ajamalla pois pahasta paikasta. Vauhtia ei tarvita koskaan. Kaikki vauriot syntyvät vauhdista, se on aina riski.

älä.ite.sekoile kirjoitti:

Nyt on vektorilaskenta saanut täysin uudet raamit. Kun köysi on kiinni keskellä perää ja potkurikin on yleensä veneen keskilinjalla, ei vene siirry sivusuunnassa millään tehonkäytöllä edes tyynessä riippumatta köyden kiinnityspisteestä laiturilla. Tehoa lisäämällä ainoastaan köysi kiristyy enemmän. Takanurkasta lähtevällä köydellä on kääntävä momentti potkurin työntövoiman ja puolen perän mitan tulo. Kiinnitys kauemmas laituriin tuo perää tuuleen päin vetävää komponenttia, mutta ei vaikuta venettä kääntävään momenttiin.

Jos käytetään keskelle venettä kiinnitettyä springiä, joka menee kauemmas tuulen puolelle laiturilla, on tilanne aivan toinen. Tuulenpaineen suhteen kiinnitys on tasapainopisteessä ja siksi moottorin ja peräsimen avulla veneen suunta on hallittavissa. Ei tarvitse kuin päästää vene kauemmas laiturista ja se siirtyy helposti tuuleen päin.

Lue lisää

Sait vielä veneen masskeskipisteenkin mukaan. Eikun hyvää vappua vain, ota vielä pullollinen.

lopetajosekoilu kirjoitti:

" Kiinnitys kauemmas laituriin tuo perää tuuleen päin vetävää komponenttia, mutta ei vaikuta venettä kääntävään momenttiin."
Lues ne vektorien alkeet uudestaan.
Momentti on sivuvoimakomponentti*pitkittäisetäisyys köyden kiinnityspisteestä veneen massakeskipisteeseen, kun köysi on kiinni keskellä perää. Jos se on kulmassa tulee momenttiin vielä lisäksi voiman pitkittäiskomponentti*kiinnityspisteen etäisyys veneen keskilinjalta.

Lue lisää

Sulle taitaa olla lakikirjan momentit tutumpia, pysy niissä.

Osaatko selittää, miksi akselin köysileikkuri ei katkaise kiinnitysköysiä.
Mooringline pitää olla joko löysä ja pohjassa tai kiristettynä, mutta silloin se pitää olla vedettynä runsaasti sivuun. Jälkimmäinen tapa on hyvä, muttei yleensä laiturihenkilökunnan käytössä, etenkään läntisellä Välimerellä.

Tuossa on melko selkeä kuva noista Kroatian "mooringline" tai "lazy line" -systeemeistä:
https://moondance38.files.wordpress.com/2015/07/20150705boat-1.jpg

Kroatiassa_joskus kirjoitti:

Tuossa on melko selkeä kuva noista Kroatian "mooringline" tai "lazy line" -systeemeistä:
https://moondance38.files.wordpress.com/2015/07/20150705boat-1.jpg

Lue lisää

Tuossa linkissä on pääperiaate. Käytännön ratkaisu on usein pohjassa oleva järeä ketju, johon mooringlinet kiinnitetään. Pinnan yläpuolelta katsoen teknisellä ratkaisulla ei ole merkitystä.

taiketju kirjoitti:

Tuossa linkissä on pääperiaate. Käytännön ratkaisu on usein pohjassa oleva järeä ketju, johon mooringlinet kiinnitetään. Pinnan yläpuolelta katsoen teknisellä ratkaisulla ei ole merkitystä.

Lue lisää

Tuleeko satamahenkilökuntaa paikalle jeesaan köyden kanssa, vai millainen on tapa välimeren satamissa?
Missä kunnossa köysi on kun se veden alta noukitaan? Tarkoitan limottumista ym.kasvustoa.

enoleolluvälmerellä kirjoitti:

Tuleeko satamahenkilökuntaa paikalle jeesaan köyden kanssa, vai millainen on tapa välimeren satamissa?
Missä kunnossa köysi on kun se veden alta noukitaan? Tarkoitan limottumista ym.kasvustoa.

Lue lisää

Yleensä isossa satamassa tai kaupungin rannassa vesi on huonoa. Septi- eli holdingtankkeja ei ole ollut laisinkaan viime vuosia lukunottamatta ja esim Kreikassa on ollut tapana pistää wct yöksi lukkoon- jos niitä ylipäänsä on. Pohjassa lojuva köysi voi olla kuin likaviemäristä nostettu. Paljain käsin en koskisi vaan esim. tiskihanskat käteen. Minulla on ankkuriboksissa vähän paksummat kumihanskat valmiina.
Toinen ääripää kirkkaissa vesissä esim. jonkun saaren laiturissa. Vesi on puhdasta ja veneistä uidaan. Mooringköyttä voi käsitellä paljain käsin, jollei ole simpukoita viiltämässä. Ne viillot paranee hitaasti.
Satamahenkiläkuntaan tulee suhtautua varauksella. Sitä on kaikenlaista. Jotkut jopa haitaksi. Avuliaimmat olen tavannut Turkissa, vähiten avuliaat Kreikassa ja Italiassa. Tulevat useimmiten auttamaan tai ainakin passiiviseen valmiusasentoon ja käynnistyvät komennolla, johon pitäisi muistaa lisätä "please".

Jees, varmaan osasyy on siinä, että köysi on kiinni molemmista päistä ja katkeaa vain toiselta puolelta. Mietin Välimeren ajoverkkoja, ei taida leikkuri auttaa siinäkään.