Jeesus Kristus on maailman vapahtaja!

Mitä sitten, jos raamatussa sanotaan noin? Mitä se todistaa? Eihän raamattu ole faksista taivaalta tipahtanut, vaan se on kirjoitettu jotain 300 v ajanlaskun aloituksen jälkeen?

Ja hetki? Mitä vapahtaminen oikeastaan tarkoittaa? Mistä minukin pitäisi vapahtaa? Mielestäni olen vapahtunut jo ilman nimenomaista vapahtajaakin.

Kaikki uskonnot ovat omalla tavallaan oikeassa.

Olemme kaikki yhtä ja samaa energiaa eli tilaa eli luojaa.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=2602

tuolla Quantanamossa olisi joukko vapautettavia.
Tosin saattavat vartijat ampua jos Jeesus menee sinne vapauttelemaan.

... yksi Buddhan oppilas. Hellenistisen aikakauden filosofiat olivat pääsääntöisesti lähtöisin idästä, joten buddhalaisuus vaikutti paljon.

Ja mitähän tämä viesti tekee Buddhalaisuus palstalla... :DDDD

Ja mitähän tämä viesti tekee Buddhalaisuus palstalla... :DDDD

Vai niin haluaa? Sitä minäkin olen halunnut. Molemmat siis olemme halunneet ja toinen meistä peräti Jumala, jolle kaikki on mahdollista? Miksi sitä elävää yhteyttä ei sitten halustamme huolimatta ole syntynyt? Outo juttu.

Haluaisin tässä nyt vaan vastata tohon sun kysymykseen. Ei en todellakaan usko satuolentoihin ja kaikki mitä sä voit sillä raamatullas todistaa on vain se mitä siinä raamatussa sanotaan.

Rehellisesti nyt käsi sydämelle:miksi kirjoitit tälle palstalle tuollaisen viestin? Että joku tuhma syntinen buddhalainen tulisi uskoon? vai provosoidaksesi? Auta armias jos joku muu kuin kristitty tulisi teidän palstoillenne tuputtamaan maailmankatsomustaan...Pientä kunnioitusta nyt! Ja minä en sitten ole buddhalainen,eli ei tarvitse siellä herätyskokouksessa tilittää että voi kun ne "vääräuskoiset" ovat kiukkuista sakkia. Ja kuule,Jeesusta vastaan minulla ei ole yhtään mitään joten turha vastata tähän että usko Karitsan veren puhdistavaan voimaan. Nyt parasta lopettaa tämä viesti ennenkuin kirjoitan jotain mikä ei sovi ladyn suuhun.

Taidat olla nuori henkilö ja innoissasi asiastasi? Se on sinänsä varmaan hyvä, mutta mikä sopii yhdelle ei sovi kaikille. En osaa ottaa hirvittävän voimakkaasti kantaa siihen, mikä maailman noin 20000 uskonnosta on se oikea, koska en todella tiedä. Asioista voi kuitenkin puhua monella tavalla, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Parasta on mielestäni se, että ei puhuta niin kovasti, sillä se ei vakuuta, päinvastoin. Liian varma tietämienn on röyhkeyttä näissä asioissa. Kveekarit eivät puhu mittään, körtit eivät ole niinkään varmoja pelastumisestaan, mutta ikävöivät sitä kylläkin kovasti. En voi ymmärtää joidenkin kritillisten suuntausten itsevarmuutta, sitä ajatusta, että "koska ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta, ei hänen teoillaan ole mitään merkitystä". Oikea usko riittää. Mitä se oikea usko on? Ortodoksisuudessa ajatellaan, että "pelastuminen" on kahden kauppa: Jumalan armosta, mutta myös ihmisellä on oma vastuu, hänen on pyrittävä elämään oikein, teoilla on merkitystä. Tämä kuulostaa minusta asiapuheelta.

Olen sitä mieltä, että buddhalaisuus korostaa eettisyyttä jokapäiväisessä elämässä paljon merkittävämmällä tavalla kuin kristillisyys. En usko Että Jumalalla ja hänen poijjaallaan on mitään sitä vastaan, jos ihminen on eettinen? Jumala ei ole narsisti ihmisen lailla, hän ei tarvitse meidän suorittamaamme palvontaa. Jumala varmaan kestää sen, että joku "suorittaa" eettisen elämän buddhalaisena, ei se Jumalalta ole pois. Eettisyys on tärkiää, siihen panostetaan maailmassa aivan liian vähän noin yleisesti.

Lopulta varmaan sitten Jumala päättää nämä asiat, emme me. Ehkä siellä onkin jonkilainen dan-kollegio paikalla, jospa siellä on Siddartha-veikkonenkin kaverinsa, Nasaretin puusepän kanssa funtsimassa, että "mikä meni väärin"?