Oulun Yliopisto /OYS
Sisätautien klinikka
23.3.2000
Shirley Johnson
KEUHKOJEN AMMATTITAUDIT
Ammattitautikäsite ja lainsäädäntö
Ammattitaudeilla tarkoitetaan sairauksia, joiden päasiallinen aiheuttaja on jokin työhön liittyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Ammattitauti on Suomen lainsäädännön mukaan korvattava, kun se syntyy työ- tai virkasuhteen takia tai maatalousyrittäjänä tehdyssä työssä.
Ammattitaudin määritys perustuu kaksiportaiseen syysuhteeseen. Ensiksi tieteellisten tutkimusten perusteella on oltava selvää, että kyseinen tekijä voi aiheuttaa taudin. Toiseksi on osoitettava että henkilön sairaus johtuu kyseisestä altisteesta.
Tapaturmavakuutuslain mukaan vakuutusyhtiö korvaa tutkimuksista aiheutuneet tarpeelliset kulut perustelluissa ammattitautiepäilyissä, vaikka sairaus ei osoittaudukaan ammattitaudiksi. Ammattitaudin korvausmuotoja ovat mm. sairauskulujen korvaus, päiväraha, tapaturmaeläke, haittaraha ja kuntoutusetuudet.
Ammattitaudin takia laadittavia lausuntoja ovat ammattitautilausunto (E-lausunto) vakuutusyhtiölle ja ilmoitus uudesta ammattitaudista työsuojelun piiriviranomaisille.
Keuhkojen ammattitaudit
Keuhkoissa ilmenevät ammattitaudit luokitellaan seuraavasti: keuhkoputkistossa ilmenevat ammattitaudit (esim. ammattiastma), keuhkorakkuloissa ilmenevät ammattitaudit (esim. allerginen alveoliitti, orgaanisten pölyjen aiheuttama toksinen oireyhtymä [ODTS]), keuhkoparenkyymissä ja keuhkopussissa ilmenevät ammattitaudit (asbestin aiheuttamat ammattitaudit, fibrosoivat pölykeuhkosairaudet, ei-fibrosoivat pölykeuhkosairaudet) ja tulehdukselliset taudit (tbc).Tässä esityksessä käsitellään ammattiastmaa, allergista alveoliittia ja ODTS:aa.
Ammattiastma
Ammattiastmalla tarkoitetaan astmaa, joka on syntynyt herkistymisestä työympäristössä esiintyville biologisille tai kemiallisille altisteille.
Ammattiastma oli koko 1980-luvun ja 1990-luvun ensimmäisen puoliskon ajan työperäisten sairauksien rekisterissä nopeimmin yleistyvä ammattitauti. Ammattiastman yleistymiseen vaikuttivat lainsäädännön ja korvauskäytännön muutokset. Maatalousyrittäjät tulivat ammattitautilainsäädännön piiriin vuonna 1982, mikä näkyi sekä eläinepiteelien että jauhojen aiheuttamien astmatapausten määrän kasvuna. Vuosittan työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan n. 400 uutta ammattiastmatapausta.
Ramazzini mainitsi jo 1700-luvun alussa jauhopölyn aiheuttavan astmaattisia oireita mylläreille ja leipureille. Ensimmäinen raportti kemikaalien aiheuttamasta ammattiastmasta on vuodelta 1936, jolloin kemistillä oli todettu ftaalihappoanhydridin aiheuttama ammattiastma. Ammattiastman aiheuttajia tunnetaan tällä hetkellä yli 250.
Vuodesta 1988 lähtien eläinpöly on ollut tavallisin ammattiastman syy Suomessa. Tapaukset johtuvat suurimmaksi osaksi lehmäallergiasta (lehmänepiteeli, maatalousyrittäjät). Viljapölyt ovat edelleen toiseksi suurin aiheuttajaryhmä. Jauho- ja vilja-astmojen syynä on yhä useimmiten herkistyminen varastopunkeille tai leivänparanteina käytetyille entsyymeille.
Laboratorioeläinten käsittelijöistä n. 20-30% saa jonkinlaisia yliherkkyysoireita ja 5-10% sairastuu ammattiastmaan. Pääasialliset allergeenit ovat rottien, hiirien, marsujen, kanien ja hamsterien virtsan valkuaiset.
Tietyt ns. kovat puulajit ovat yleisiä herkistäjiä. Eniten tutkittu on jättituija (Thuja plicata), joka kanadalaisen tutkimuksen mukaan saattaa aiheuttaa ammattiastman 4%:lle sahatyöntekijöistä. Muita tunnettuja herkistäjiä ovat libanonin setri (Cedrus liban) ja abatsimänty (Triplochyton scleroxylon), josta valmistetaan saunan lauteita.
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota kosteusmikrobien aiheuttamiin hengitystieoireisiin, ja niiden aiheuttamia astmatapauksia on ilmoitettu Suomessa toistakymmentä vuodessa.
Entsyymit aiheuttivat saippuateollisuudessa astmaa jo 60-luvulla. Herkistymisvaara on ilmeinen sellaisten prosessien yhteydessä, joissa entsyymeja käytetään pölyävässä muodossa. Tämäntyyppisiä ympäristöjä ovat entsyymitutkimuslaboratoriot ja -tuotantolaitokset, pesuainetehtaat, leipomot ja rehutehtaat. Tyypillisiä entsyymien käyttöaloja ovat myös elintarviketeollisuus (esim. juuston ja oluen valmistus) ja tärkkelysteollisuus. Lääketeollisuudessa käytetään entsyymejä esim. diagnostisten valmisteiden tuotannossa.
Uusiin ammattiastman aiheuttajiin mm. terveydenhuollon työntekijöillä kuuluvat luonnonkumi, josta valmistetaan suojakäsineitä, sekä akrylaatit, jotka ovat varsinkin hammashoitohenkilöstön lisääntyvä herkistymisriski
Ruostumattoman teräksen puikkohitsaajilla ilmenee vuosittain joitakin hitsaushuurun aiheuttamia ammattiastmatapauksia. Aiheuttajana pidetään ruostumattoman teräksen suurta kromi- tai nikkelipitoisuutta.
Isosyanaatit ovat olleet ammattiastman tärkeimpiä syitä 1970-luvulta lähtien. Tolueeni-di-isosyanaattia (TDI) käytetään mm. polyuretaanin valmistuksessa, maaleissa ja liimoissa, pinnoitteissa ja kuparilankojen eristyskerroksessa. Difenyylimetaani-di-isosyanaatti (MDI) on lähes korvannut sen. Heksametyleeni-di-isosyanaattia (HDI) käytetään mm. autojen ruiskumaalauksessa. Isosyanaateille on yhteistä että erittäin pienet pitoisuudet herkistävät. Niiden aiheuttama astmareaktio on usein hidas ilmeten illalla tai yöllä, jolloin reaktiota ei aina osata yhdistää työhön.
Orgaaniset happoanhydridit herkistävät voimakkaasti. Ftaalihappoanhydridiä käytetään alkydihartsien, muovien hartsikovettajien ja polyesterin valmistuksessa.
Tetraklooriftaalianhydridiä (TCPA) käytetään mm. epoksihartsien kovettajana sekä värien ja muovien valmistuksessa. Epoksihartsien kovettajana käytetään myös heksahydroftaalihappoanhydridiä (HHPA) ja metyyliheksahydroftaalihappoanhydridiä (MTHPA).
Formaldehydi voi aiheuttaa ammattiastman. Formaldehydiastmaa on ilmaantunut lastulevy- ja vaneriteollisuudessa, tekstiilien käsittelyssä kuten silityksessä, sekä maalaus- ja lakkaustöissä.
Ammattiastman oireisiin kuuluvat työpäiviin liittyvä yskä, limaneritys ja hengenahdistus. Jos altiste aiheuttaa välittömän astmareaktion, on syy-yhteys helppo havaita. Viivästyneessä astmareaktiossa oireet saattavat tulla vasta työtuntien jälkeen illalla tai vasta seuraavana yönä. Aluksi oireita ei esiinny viikonloppuisin tai vapaapäivinä, mutta taudin kroonistuessa oireet jatkuvat myös lyhyiden vapaajaksojen yli, ja helpottuvat pidempien lomien aikana. Allerginen nuha tai silmän sidekalvotulehdus edeltävät usein keuhko-oireita.
Ammattiastman taudinmääritys perustuu astman osoittamiseen, työhön liittyviin astmaan sopiviin oireisiin ja työssä tapahtuneeseen altistumiseen herkistävälle aineelle. Lisäksi pitää voida osoittaa syy-yhteys altisteen ja taudin välillä.
Usein työntekijä osaa epäillä itse, mikä aine tai työ aiheuttaa astmaoireita. Muussa tapauksessa altiste pyritään selvittämään yhteistyössä työterveyshuollon ja työterveyslaitoksen kanssa.
Työpaikkaselvitykset ja käyttöturvallisuustiedotteet antavat tietoa työhön liittyvistä herkistävistä aineista.
Spesifin allergian osoittamiseksi voidaan käyttää ihopistokokeita tai spesifin IgE:n määritystä (RAST), jos työhön liittyvä altiste aiheuttaa IgE-välitteistä allergiaa. Testin negatiivinen tulos ei sulje pois herkistymistä varsinkaan kemikaalien yhteydessä. Ihopistokokeita voidaan tehdä kaupallisilla uutteilla, joita on saatavilla tavallisimmille ammattiastman aiheuttajille kuten useille eläinepiteeleille, jauhoille ja varastopunkeille. Ihopistokokeet muilla työpaikan pölyillä tai kemikaaleilla edellyttävät asiaan perehtynyttä ihotutkimusyksikköä ja yhteistyötä kemisti-immunologin kanssa.
Työpaikka PEF (peak expiratory flow)-seuranta on ensisijainen tutkimus ammattiastmaa epäiltäessä. PEF-mittaukset tehdään parin tunnin välein potilaan valveilla ollessa samaan aikaan sekä työ- että vapaapäivinä ja öisin, jos potilas herää oireisiin. Potilas merkitsee kaikki arvot lomakkeeseen, samoinkuin työn eri vaiheet ja käytetyt aineet, sekä oireet. Seuranta-aika on 2-3 viikkoa, mukana tulee olla pari viikonloppua tai vapaata jaksoa. Seurannasta katsotaan, laskeeko potilaan PEF-taso viikon aikana tai paraneeko se vikonlopun aikana. Vapaapäiviä selvästi suurempi PEF-vaihtelu työpäivinä viittaa ammattiastmaan. Jos luotettavasti ja oikeissa työolosuhteissa tehty PEF-työpaikkaseuranta on negatiivinen, eikä oireanamneesi sovi ammattiastmaan, altistustesteistä ja jatkotutkimuksista voidaan luopua. Jos anamneesi sopii ammattiastmaan, jatkotutkimukset on syytä tehdä, vaikka PEF-työpaikkaseuranta on negatiivinen
Altistuskokeita pidetään parhaimpana tapana osoittaa taudin ja altisteen välinen syy-yhteys. Niitä tulisi tehdä vain laitoksissa, joissa on keuhkosairauksiin erikoistunut ja altistuskokeisiin perehtynyt henkilökunta, ja joissa on mahdollisuus seurata keuhkoreaktiota 24 h:n ajan. Spesifinen keuhkoputkialtistuskoe voidaan tehdä kaupallisilla allergeeniuutteilla (ALK-laboratorion vesiuutteet: lehmän tai sian epiteeli, varastopölypunkit, homeet), joita annostellaan laimennossarjana dosimetrillä tai työnjäljittelytestinä (jauhojen tai puupölyn pölyttely, liimaus maalaus, hiusten vaalennus tai permanenttaus). Ennen altistusta tutkittavan astman tulee olla hyvässä tasapainossa. Tämä varmistetaan sairaalassa 1. vrk:n aikana tehtävällä PEF-seurannalla. Inhaloitavat steroidit tauotetaan 3 vrk:ta ennen altistusta. Spesifisen altistuksen lisäksi tehdään aina kontrollialtistus eri päivinä. Altistusten aikana ja niiden jälkeen seurataan vointia ja keuhkofunktioita ja kuunnellaan keuhkoja. Jos uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) ja PEF laskevat altistuksen jälkeen vähintään 15% ja kontrollialtistuksessa keuhkofunktiot pysyvät tasaisina tulos puhuu ammattiastman puolesta.
Negatiivinen tulos ei kuitenkaan aina poissulje ammattiastmaa, sillä altistuskoe on saatettu tehdä väärällä aineella, altistusaika on saattanut olla liian lyhyt tai aineen pitoisuus liian pieni.
Altistuskokeiden yhteydessä tutkittava on sairaalassa vähintään 4 vrk:n ajan.
Altistuskokeet kemikaaleilla ja uusilla taudinaiheuttajilla keskitetty Työterveyslaitoksella.
Ammattiastman hoito noudattaa astman yleisiä hoitoperiaatteita. Tärkein hoito on herkistävälle aineelle altistumisen välttäminen. Taudinmäärityksen jälkeen määritellään työrajoitukset, joiden perusteella potilas neuvottelee työterveyshuollon kanssa sijoittumisesta uuteen työkohteeseen. Lyhyehköissä altistumisissa astmaatikko voi suojautua asiamukaisella hengityssuojaimella. Karjanhoitotyössä on saatu hyviä kokemuksia moottoroiduista hengityssuojaimista. Ellei suora työhön sijoittuminen onnistu, on harkittava uudelleenkoulutusta. Ammattiastmapotilas kuuluu työterveyshuollon seurantaan.
Seurantatutkimukset ovat osoittaneet että vain osa ammattiastmaan sairastuneista paranee täysin altistumisen loputtua. Altistumisen jatkuessa ennallaan oireet vaikeutuvat aina ja astma saattaa jäädä pysyväksi. Varhainen diagnoosi edistää hyvää ennustetta
Allerginen alveoliitti (homepölykeuhko, farmer’s lung, hypersensitivity pneumonitis)
Allerginen alveoliitti on keuhkokudoksen allerginen sairaus, johon liittyy yleisoireita ja joskus oireita keuhkojen ulkopuolisissa elimissä. Vanhin kirjallisuudessa kuvattu allerginen alveoliitti on viljelijöiden homepölykeuhko (1930-luvulla).
Allergista alveoliittia aiheuttavat erilaiset biologiset hienojakoiset pölyt, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti (hiukkaskoko alle 5m m, optimi alle 0,5m m). Yleisimmin tautia aiheuttavat homesienten ja aktinomyseettien itiöt tai muut elimistölle vieraat proteiinipölyt. Sairastumiseen vaaditaan yleensä voimakas, usein toistuva tai jatkuva altistuminen biologisille pölyille, joten alveoliitit ovat usein työperäisiä sairauksia. Maailmanlaajuisesti tavallisimmat allergiset alveoliitit ovat viljelijöiden homepölykeuhko, farmer’s lung ja papukaijoja lemmikkeinä pitävien ihmisten linnunpölykeuhko, bird breeder’s/fancier’s lung. Suomessa viljelijöiden homepölykeuhko on yleisin. Vuosittain n. 100 tapausta ilmoitetaan työperäisten sairauksien rekisteriin.
Alveoliitin tyypillisimmät oireet ovat yskä, hengenahdistus ja kuumeilu ns. flunssamainen olo. Oireet ilmaantuvat allergeenille herkistyneille usein äkillisinä kohtauksina 4-8 tunnin kuluttua allergeenialtistuksesta. Usein oireet kuitenkin kehittyvät ilman äkillisiä kohtauksia siten, että sairastunut kärsii kuivasta yskästä ja mahdollisesta iltalämpöilystä ja huomaa fyysisen suorituskykynsä laskeneen.
Taudin äkillisessä vaiheessa keuhkoista kuullaan ritinöitä tai pienirakkulaisia rahinoita. Keuhkojen röntgen kuvassa nähdään tuolloin miliaarisia pienitäpläisiä infiltraatteja, joita on kaikkialla keuhkoissa painottuen alalohkoihin. Keuhkojen alaosissa voi olla maitolasimaisia samentumia ja Kerleyn c-viivoja alveolaarisen eksudaation merkkinä. Vähäiset parenkyymimuutokset ovat selvimmin kuvannettavissa HRCT:lla.
Kroonisissa tapauksissa nähdään fibroosia, joka painottuu keuhkojen ylälohkoihin.
Lasko ja CRP ovat koholla akuutissa vaiheessa, lisäksi veressä todetaan leukosytoosia. Useimmissa tapauksissa seerumissa todetaan antigeenispesifisiä IgG-vasta-aineita tautia aiheuttaneille altisteille. Antigeenispesifiset IgG- vasta-aineet ovat merkkinä altistumisesta ja täydentävät anamneesia. Yksistään niiden osoittamiseen ei diagnoosia voida perustaa.
Kliinis-fysiologisista löydöksistä diagnoosin kannalta keskeisimmät ovat alentunut valtimoveren happiosapaine ja huonontunut keuhkojen diffuusiokapasiteetti. Lisäksi todetaan ventilaatio-perfuusiosuhteen häiriö.Spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö, kun keuhkojen venyvyys huononee.
EKG:ssä todetaan epäspesifisiä ST-T- muutoksia. Bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä (BAL) kokonaissolumäärä ja lymfosyyttien määrä (yli 40% kokonaissolumäärästä) ovat lisääntyneet. Auttaja- ja estäjä-T-solujen suhde on yleensä pienentynyt l. estäjä-T-lymfosyyttejä on suhteellisesti enemmän
Akuutissa vaiheessa otetussa keuhkobiopsiassa nähdään keuhkorakkuloiden ja respiratoristen bronkiolien seinämässä soluinfiltraatiota, mikä koostuu aluksi liuskatumaisista leukosyyteistä, myöhemmin lymfosyyteistä ja monosyyteistä. Samoilla alueilla on myös epiteloidisolugranuloomia, Langhansin jättisoluja ja vierasesinejättisoluja, lisäksi verisuonissa havaitaan vaskuliittimuutoksia. Taudin kroonisessa vaiheessa granuloomat korvaantuvat fibroosilla ja interstitielli fibroosi hallitsee histologista kuvaa.
Allergisen alveoliitin diagnoosin tulee täyttää tietyt, kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit. Niitä ovat kolme ns. pääkriteeriä l. 1. altistuminen orgaanisille pölyille on osoitettavissa, 2. potilaalla on alveoliittiin sopivat oireet ja 3. thx-kuvassa nähdään alveoliittiin sopivat löydökset. Lisäkriteerit ovat seuraavat: 1. potilaan keuhkoista kuullaan pienirakkulaisia rahinoita, 2. keuhkojen diffuusiokapasiteetti on pienentynyt, 3. valtimoveren happiosapaine tai -kyllästeisyys on pienentynyt tai on levossa normaali ja laskee alle normaalin rasituksessa, 4. spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö, 5. keuhkobiopsiassa on alveoliittiin sopiva histologinen löydös, 6. altistuskokeessa on myönteinen tulos. Kaikkien pääkriteerien ja vähintään kahden sivukriteerin pitää täyttyä ja muiden samanlaisia oireita ja löydöksiä aiheuttavien sairauksien pitää olla poissuljettu ennen kuin diagnoosi on varma. Erotusdignostisina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen mm. mykoplasmapneumonia, sarkoidoosi, viruspneumoniat ja miliaaritbc.
Ensisijainen hoito on allergeenialtistuksen lopettaminen. Mikäli uutta altistusta vältetään, häviävät pääasialliset oireet ja kliiniset löydökset muutaman viikon ja rtg-löydökset muutaman kuukauden kuluessa ilman lääkehoitoakin. Kliinis-fysiologisista toimintamittareista normaalistuu nopeimmin valtimoveren happiosapaine (0-3kk:ssa), sen jälkeen spirometria löydökset (yl.1-12kk:ssa) ja hitaimmin keuhkojen diffuusiokapasiteetti (kuukausissa).
Taudin akuutissa vaiheessa potilas kuuluu sairaalahoitoon. On tärkeää huolehtia riittävästä hapetuksesta turvaamista. Kun diagnostiset toimenpiteet on tehty, voidaan aloittaa per oraalinen kortikosteroidilääkitys oireiden helpottamiseksi. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, mutta ei paranna pitkäaikaisennustetta.
Potilas on työkyvytön niin kauan kuin hänellä on oireita ja keuhkojen toiminta on epänormaalia. Käytännössä tämä aika on 3-6 kuukautta. Taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi on allergeenialtistuksen välttäminen olennaista. Ensi sijaisesti saneerataan ympäristö tautia aiheuttaneesta biologisesta pölystä. Ellei tähän pystytä, on käytettävä pölyisessä työssä tehokastaP2-luokan suodattimella varustettua hengityssuojainta. Uudelleenkoulutusta on myös tarvittaessa harkittava.
Taudin uusiutuminen saattaa johtaa keuhkofibroosiin. Kuolleisuus on n. 1%. Myös normaalisti toipuneiden keuhkoissa on kotimaisessa 10-vuotisseurannassa todettu HRCT:llä 23%:lta emfyseemaa joko yksinään tai yhdessä keuhkofibroosin kanssa. Pelkästään emfyseemaa todettiin 15%:lta. Tauti aiheuttaa siten n. neljännekselle sairastuneista pysyviä keuhkovaurioita.
Orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (organic dust toxic sdr, ODTS)
Äkilliseen voimakkaaseen kertaluonteiseen biologiseen pölyaltistukseen liittyy orgaanisten pölyjen aiheuttama toksinen oireyhtymä, ODTS. Se on käsitteenä verraten uusi. Oireyhtymä kuvattiin ensimmäistä kertaa viljasiilon aukaisuun liittyvänä oireiluna vuonna 1975, jolloin nimeksi ehdotettiin pulmonary mycotoxicosis. Useimmiten oireyhtymä liittyy viljan käsittelyyn ja siitä on aikaisemmin käytetty myös nimitystä grain fever. Nykyinen nimi otettiin käyttöön alan kansainvälisessä kokouksessa v. 1986. Oireyhtymää on kotimaisen kyselytutkimuksen mukaan 14%:lla viljelijöistä ja siitakesienimöiden työntekijöistä jopa 37%:lla. Maataloustyössä tyypillistä ODTS-oireilua aiheuttavia työtilanteita ovat vilja- ja heinävarastojen siivous, kotieläintyöt, puinti, viljan- tai heinänkuivurin siivous ja rehuviljan jauhatus. Vuonna 1998 työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin 20 ODTS-tapausta.
Oireyhtymän aiheuttajiksi on epäilty homeista peräisin olevia mykotoksiineja tai bakteerien endotoksiineja. Taudin mekanismia ei tarkoin tunneta. Ilmeisesti kyseessä on keuhkorakkuloiden epäspesifi inflammaatio l. alveoliitti, joka ei ole allerginen.
Oireisto on samankaltaista kuin allergisessa alveoliitissa mutta kirjavampaa. Mukana saattaa olla myös ylempien hengitysteiden, silmien ja ihon oireita ja hengityselin oireet voivat puuttua. Kuume on hallitseva oire. Oireet ilmaantuvat tyypillisesti 4-8 tunnin kuluttua altistumisesta. Keuhkoista voidaan kuulla pienirakkulaisia rahinoita ja veressä todetaan leukosytoosia. Mikrobispesifisiä IgG-vasta-aineita ei yleensä seerumista löydy, eikä thx-rtg:ssä todeta poikkeavaa. Keuhkojen toimintakokeissa ei yleensä ole muutoksia.
Spesifiä hoitoa ei ole. Altistuksen päätyttyä oireet häviävät yleensä muutamassa vuorokaudessa eikä pysyviä vaurioita ole kuvattu.
Pitkäaikaisseurannat kuitenkin vielä puuttuvat.
Kirjallisuutta
Newman Taylor, A J., Pickering, C A C.: Occupational asthma and byssinosis. Kirjassa :Occupational lung disorders, 3. painos, s.710-754. Toim. W R Parkes. Butterworth-Heinemann Ltd, Oxford 1994
Pickering, C A C., Newman Taylor, A J.:Extrinsic allergic bronchioalveolitis (hypersensitivity pneumonia). Kirjassa: Occupational lung disorders, 3. painos, s.667-709. Toim. W R Parkes Butterwort-Heineman Ltd, Oxford 1994
Nordman H,Keskinen H: Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet, 2. painos, s. 602-624. Toim. Kinnula V Tukiainen P Laitinen L L. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1999
Terho E O: Orgaanisten pölyjen aiheuttamat keuhkokudoksen yliherkkyysreaktiot. Kirjassa: Allergologia. 2. painos, s. 332-339. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E O. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1999
KEUHKOJEN AMMATTITAUDIT
23
7193
Vastaukset
- esitietoineen
Esitiedot:
57-vuotias nainen, jolla diffuusi keuhkosairaus. Keuhkokuvan mukaan muutoksia kauttaaltaan. Biopsioitu vasemman alalohkon reunasta kiinnikkeisissä olosuhteissa.
Tarkennettujen esitietojen perusteella kysymyksessä on entinen maatalon emäntä, jolla on jo 80-luvulla todettu basaalisia fibroosimuutoksia. Kymmenen vuotta sitten diagnostisoitu yksityissektorilla homepölykeuhko. Hoitanut karjaa raitisilmakypärän kanssa. Hakeutunut tutkimuksiin yskän vuoksi. Tutkimuksissa todettu keuhkomuutosten progredioineen.
Mikroskooppinen kuvaus:
Keuhkokudoksen perusarkkitehtuuri on osittain muuttunut. Muuntuneiden ja tulehtuneiden alueiden väleissä nähdään myös vähemmän tulehtuneita lähes normaaleilta vaikuttavia alueita. Muuntuneilla alueilla välikudos on leventynyt ja sisältää lisääntyneessä määrin sidekudosta kuten myös sileän lihaksiston kimpustoja. Joukossa on myös AB-PAS-positiivista löyhää fibromyksoidia sidekudosta, mikä on osittain joko alveolien sisällä tai välikudokseen inkorporoituneena. Välikudoksessa nähdään lisääntyneessä määrin tulehdussoluja, jotka ovat pääasiassa mononukleaarisia, lähinnä plasmasoluja ja lymfosyyttejä. Myös eosinofiilien ja syöttösolujen määrä on lisääntynyt. Alveolitiloissa nähdään vaahtosytoplasmaisia makrofageja. Lisäksi nähdään intra-alveolaarista ja myös interstitiaalista eksudaatiota. Välikudoksesta on löydettävissä monitumaisia soluja, joista osa on vierasesinetyyppisiä ja osa Langhans-tyyppisiä. Muutamien monitumaisten solujen sisältä löytyy kidemäisiä rakoja. Muutaman keuhkoputken seinämässä nähdään myös osittain tuhoutumista ja kroonisia tulehdusmuutoksia.
Kysymyksessä on krooninen interstitielli pneumonia, jossa soluisuus, eksudatiivisuus ja muutamat monitumaiset solut sopivat krooniseen allergiseen alveoliittiin.
PAD: Pneumonia interstitialis chronica, sopii krooniseen allergiseen alveoliittiin.
Seuranta:
Keuhkobiopsian jälkeen aloitettiin inhaloitava steroidi. Hengenahdistusoireisto rauhoittui ja keuhkofunktiot ovat parantuneet. Myös kliinisesti tapaus sopii krooniseen allergiseen alveoliittiin.
Erotusdiagnostiikka:
Tavallisen interstitiellin pneumonian (UIP) eli fibrotisoivan alveoliitin diagnoosia ajateltaessa kroonisen allergisen alveoliitin mahdollisuus on aina syytä pitää mielessä. Eksudaatio, runsaat mononukleaariset tulehdussolukertymät, monitumaiset solut, pienet granuloomat ja keuhkoputken tulehdus ovat krooniseen allergiseen alveoliittiin viittaavia. Tätä silmällä pitäen kaikki näytemateriaali on syytä tutkia.
Ennuste:
Altistuksen loppuessa taudin oireet helpottuvat. Kortikosteroideille saadaan myös vaste. Sen sijaan tavallisessa interstitiellissä pneumoniassa (UIP) eli fibrotisoivassa alveoliitissa ennuste on huono. Viiden vuoden kuluttua taudin diagnostisoimisesta vain noin 40 % potilaista on elossa.
Kirjallisuus:
Dail DH, Hammar SP. Pulmonary Pathology. Springer-Verlag, New York. 1988.
Katzenstein A-LA, Myers JL. Idiopathic pulmonary fibrosis. Clinical relevance of pathologic classification. Am J Rospir erit care Med 1998; 157:1301-1315
Tapaus 5. (B-98-128342) P Pääkkö
Esitiedot:
63-vuotias nainen, jolla veriyskää ja keuhkoissa infiltraatteja. Biopsia vasemman lohkon alareunasta.
Tarkennettujen esitietojen mukaan potilaalla on ollut nivelreuma vuodesta 1972. 1989 potilaalla oli veriyskäoire. Tällöin epäiltiin homepölykeuhkoa. Sittemmin poistettiin oikean keuhkon alalohkosta hamartomaa. Nykysairaus alkoi 1997 ja 1998 vaihteessa esiintyen päivittäisenä kirkkaana verenä yskösten joukossa. Keuhkokuvaan oli myös ilmaantunut uusia infiltraatioita.
Mikroskooppinen kuvaus:
Perifeerisen keuhkokudoksen perusarkkitehtuuri on hyvin säilynyt ja normaali. Siellä täällä nähdään alveolitiloissa konsentrisiä lamellaarisia kappaleita. Syvempää otetuissa leiketasoissa välitilasta löytyy homogeenisen eosinofiiliseksi värjäytyvää materiaalia. Ympärillä saatetaan nähdä jokunen vierasesinetyyppinen monitumainen solu ja jokunen pieni fokus mononukleaarisia tulehdussoluja. Kongo-värjäyksessä nähdään interstitiaalisessa eosinofiilisessä materiaalissa ja myös intra-alveolaarisissa konsentrisissa kappaleissa oranssia värjäytyvyyttä ja samanaikaista vihertävää kahtaistaittavuutta polarisoidussa valossa. Löydös sopii amyloidoosiin. Amyloidi-A antaa positiivisuutta etenkin konsentrisissa kappaleissa.
PAD: Amyloidosis (reaktiivinen amyloidoosi)
Seuranta:
Reaktiivinen amyloidoosi on tässä tapauksessa ilmeisesti nivelreumaan liittyvä. Amyloidoosin tyypittämiseksi ja leviämisen selvittämiseksi on tehty luuydin- ja rectumbiopsiat ja sydän-ECHO. Mitään merkkejä amyloidoosin leviämisestä muihin elimiin ei ole kuitenkaan tullut esille. 1/00 potilaalle on annettu hoitona jättimelfalaanihoito autologinen kantasolusiirre. Veriyskä on hävinnyt ja kliinisesti tilanne on rauhoittunut. Myös keuhkofunktiot ovat hyvät.
Erotusdiagnostiikka:
Erotusdiagnostisesti tulee kysymykseen keuhkon alveolaarinen mikrolitiaasi tai corpora amylacea. Kappaleiden määrän ja ulkonäön perusteella ensin mainittu ei tule kysymykseen. Sen sijaan viimemainittu on mahdollinen. Itse asiassa corpora amylacea -kappaleet värjäytyvät epäspesifisesti Kongo-värjäyksellä positiivisesti.
Tapauksen opetus:
Keuhkobiopsioissa kaikki materiaali on syytä ottaa petaukseen. Konsentriset kivikappaleet on syytä tutkia amyloidoosia ajatellen.
Kirjallisuu:
Dail DH, Hammar SP. Pulmonary Pathology. Springer-Verlag, New York. 1988.
Westermark P. Pathogenesis and nomenclature of amyloid. Sivut 473-475. Kirjassa Surgical Pathology Update 2001. 18th European Congress of Pathology. Toim Hauptmann S, Dietel M, Sobrinho-Simöes M. Wissensaftsverlag, Berlin. 2001.- kun meitä
paluu koetulossivulle
SH:n perinnölliset sairaudet (listamuoto) SH:n perinnölliset sairaudet (taulukkomuoto)
EOSINOPHILIC BRONCHOPNEUMOPATHY
Eosinofiilinen* keuhkoputkien ja keuhkojen sairaus
Koirien eosinofiilisessa keuhkoputkien ja keuhkojen sairaudessa (Eosinophilic Bronchopneumopathy EBP) luonteenomaista on keuhkojen ja keuhkoputkien liman eosinofiilien* infiltraatio*. Perinteisesti sillä on viitattu keuhkoputkiin kertyvään limaan, jossa on eosinofiilejä. (Pulmonary infiltrates with eosinophilia; PIE). Ihmisten PIE:n kohdalla termiä käytetään kuvaamaan laajaa kirjoa allergisia hengitystiesairauksia, joilla on monenlaisia kliinisiä oireita. Kuten ihmisillä syndrooman katsotaan olevan immunologisen yliherkkyyden aikaansaamaa. Siten taustalla oleva antigeenilähde* ahdistaa jatkuvasti sairastuneita ihmisiä ja koiria. Keuhkoputkien yliherkkyyden oletettuihin ja todettuihin syihin ihmisillä ja eläimillä kuuluu sienet, homeet, lääkeaineet, bakteerit ja loiset. Koirien EBP:n on todettu olevan yhteydessä keuhkomatoihin, keuhkoputken loisiin, erilaisiin kemiallisiin aineisiin ja lääkeaineisiin. Bakteerit ja sienet voivat mahdollisesti edesauttaa herkistymistä joissain eosinofiilisissä keuhkoputkien ja keuhkojen sairauksissa. Kuitenkin monissa tapauksissa mitään perustavanlaatuista syytä ei löydetä.
Sisään hengitettyjen allergeenien* rooli EBP:ssa on vielä epäselvä. Keuhkoputkien yliherkkyyden mekanismit ovat heikosti tunnettu, sekä ihmis- että eläinlääketieteessä. Ihmisten allergisissa hengitystiesairauksissa keuhkohuuhtelunesteessä ( bronchoalveolar lavage fluid (BALF) on lymfosyyttien epätasapaino, jossa on enemmän CD4 T soluja ja alempi prosentuaalinen osuus CD8 T soluja, josta johtuen on oletettu eosinofiilien kerääntyminen, keuhkojen yliherkkyys ja muut syyt. EBP koirilla on todettu samankaltainen epätasapaino, glukokortikosteroidilääkityksen jälkeen solutasapaino on palautunut normaaliksi. Siten eosinofiilien tulviminen hengitysteihin EBP koirilla on ajateltu ainakin osittain johtuvan CD4 T solujen tuottamista sytokiineistä*.
Muita immunoligisia havaintoja, joita on tutkittu EBP koirilla on immunoglobuliinien kerääntyminen vereen ja keuhkonesteeseen. Nämä löydöt viittaavat siihen, että seerumin ja liman immuunikato/vajaus ei ole EBP:n perustana.
Yleensä EBP todetaan nuorilla koirilla. Yleensä sairastuneet koirat ovat rodultaan siperianhuskyja ja alaskanmalamuutteja, mutta monet muutkin rodut voivat sairastua. Yleensä koiran kunto säilyy hyvänä, ellei sairauteen liity bakteerinen keuhkoputkientulehdus/keuhkokuume. Oireet ovat yleensä yskä, kakominen ja ylenantaminen. Nämä oireet esiintyvät 100% tapauksista. Akuuteissa tapauksissa kakominen ja oksentaminen ovat joskus pääoireet, jonka takia päädytään diagnoosiin ruuansulatushäiriöstä. Hengenahdistus on hyvin yleinen oire. Harvemmin oireena on sierainvuoto (50% tapauksista).
Broncoskopia saattaa paljastaa tyypillisä makroskooppisia löydöksiä, joihin kuuluu voimakas keltaisenvihreä lima tai tulehtunut limainen aines, voimakkaasti paksuuntunut limakalvo, jossa epäsäännöllinen pintarakenne ja toisissa tapauksissa osittain sulkeutuva ilmatiehyt uloshengitettäessä. Eosinofiilejä on myös runsaasti veressä (noin 60% tapauksista).
Yleensä steroidilääkitys puree hyvin, vaikka oireita ei aina saada kokonaan eliminoitua. Yskä ja hengenahdistus paranevat yleensä muutaman päivän sisällä lääkityksen alkamisesta. Sierainvuotoa on joskus vaikeampi saada reagoimaan hoitoon. Terapiaan kuuluu prednisoloni ja antibiootit, silloin kun tarvitaan (kun sairauteen liittyy sekundäärinen bakteerinen keuhkokuume.) Hoito aloitetaan melko suurella annoksella kolmen viikon ajan, jota vähitellen vähennetään ylläpitoannokseksi. Tauti voi uusiutua viikkojen tai kuukausien päästä lääkityksen lopettamisen jälkeen, vaikka toiset koirat voivat jäädä oireettomiksikin. Toistaiseksi on huomattu, että siedätyshoito ei näytä olevan ongleman ratkaisu, eikä sitä tulisi käyttää ilman samanaikaista glukokortikoidilääkitystä.
On harvinaista, että oireeet saataisiin kokonaan poistettua. Huonoimmin hoitoon vastaavat tapaukset, joita hoidetaan epäsäännöllisesti tai kun lääkitys lopetetaan yhtäkkiä eikä vähitellen annosta pienentämällä tai epäsäännöllisesti annetuilla steroidipistoksilla. Kliinisten oireiden kestolla, eosinofiilien infiltraation määrällä ja hoidon teholla ei näytä olevan minkäänlaista suhdetta. Jos lääkitys on riittävä, on koiran elämisentaso hyvä ja elinikä pitkä, vaikka lääkitystä täytyy jatkaa läpi koiran iän.
allergeeni = herkistävä aine, herkiste; allergisen reaktion antigeeni, joka aiheuttaa allergiareaktion, ks. antigeeni.
antigeeni = aine joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden eli immunoglobuliinien muodostumisen tai soluvälitteisen immuniteetin.
eosinofiili = eosinofiilinen granulosyytti, eosiinimielteinen jyvässolu, eosinosolu; granulosyytti jonka soluliman jyväset värjäytyvät parhaiten happamilla väriaineilla kuten eosiinilla.
eosinofiilinen = happamilla väriaineilla kuten eosiinilla värjäytyvä.
infiltraatio = tiivistyminen, tiivistymä 1. vieraiden solujen tai nesteiden tunkeutuminen tai kertyminen kudokseen; 2. tästä aiheutunut tiivistymä (infiltraatti); 3. kasvaimen tunkeutuminen ympäristöön; 4. nesteen ruiskuttaminen kudoksen eri kohtiin.
sytokiini = monentyyppisten solujen tuottamia, solujen välisinä viestiaineina toimivia pienimolekyylisiä proteiineja. - suojellaan
kun meitä kirjoitti:
paluu koetulossivulle
SH:n perinnölliset sairaudet (listamuoto) SH:n perinnölliset sairaudet (taulukkomuoto)
EOSINOPHILIC BRONCHOPNEUMOPATHY
Eosinofiilinen* keuhkoputkien ja keuhkojen sairaus
Koirien eosinofiilisessa keuhkoputkien ja keuhkojen sairaudessa (Eosinophilic Bronchopneumopathy EBP) luonteenomaista on keuhkojen ja keuhkoputkien liman eosinofiilien* infiltraatio*. Perinteisesti sillä on viitattu keuhkoputkiin kertyvään limaan, jossa on eosinofiilejä. (Pulmonary infiltrates with eosinophilia; PIE). Ihmisten PIE:n kohdalla termiä käytetään kuvaamaan laajaa kirjoa allergisia hengitystiesairauksia, joilla on monenlaisia kliinisiä oireita. Kuten ihmisillä syndrooman katsotaan olevan immunologisen yliherkkyyden aikaansaamaa. Siten taustalla oleva antigeenilähde* ahdistaa jatkuvasti sairastuneita ihmisiä ja koiria. Keuhkoputkien yliherkkyyden oletettuihin ja todettuihin syihin ihmisillä ja eläimillä kuuluu sienet, homeet, lääkeaineet, bakteerit ja loiset. Koirien EBP:n on todettu olevan yhteydessä keuhkomatoihin, keuhkoputken loisiin, erilaisiin kemiallisiin aineisiin ja lääkeaineisiin. Bakteerit ja sienet voivat mahdollisesti edesauttaa herkistymistä joissain eosinofiilisissä keuhkoputkien ja keuhkojen sairauksissa. Kuitenkin monissa tapauksissa mitään perustavanlaatuista syytä ei löydetä.
Sisään hengitettyjen allergeenien* rooli EBP:ssa on vielä epäselvä. Keuhkoputkien yliherkkyyden mekanismit ovat heikosti tunnettu, sekä ihmis- että eläinlääketieteessä. Ihmisten allergisissa hengitystiesairauksissa keuhkohuuhtelunesteessä ( bronchoalveolar lavage fluid (BALF) on lymfosyyttien epätasapaino, jossa on enemmän CD4 T soluja ja alempi prosentuaalinen osuus CD8 T soluja, josta johtuen on oletettu eosinofiilien kerääntyminen, keuhkojen yliherkkyys ja muut syyt. EBP koirilla on todettu samankaltainen epätasapaino, glukokortikosteroidilääkityksen jälkeen solutasapaino on palautunut normaaliksi. Siten eosinofiilien tulviminen hengitysteihin EBP koirilla on ajateltu ainakin osittain johtuvan CD4 T solujen tuottamista sytokiineistä*.
Muita immunoligisia havaintoja, joita on tutkittu EBP koirilla on immunoglobuliinien kerääntyminen vereen ja keuhkonesteeseen. Nämä löydöt viittaavat siihen, että seerumin ja liman immuunikato/vajaus ei ole EBP:n perustana.
Yleensä EBP todetaan nuorilla koirilla. Yleensä sairastuneet koirat ovat rodultaan siperianhuskyja ja alaskanmalamuutteja, mutta monet muutkin rodut voivat sairastua. Yleensä koiran kunto säilyy hyvänä, ellei sairauteen liity bakteerinen keuhkoputkientulehdus/keuhkokuume. Oireet ovat yleensä yskä, kakominen ja ylenantaminen. Nämä oireet esiintyvät 100% tapauksista. Akuuteissa tapauksissa kakominen ja oksentaminen ovat joskus pääoireet, jonka takia päädytään diagnoosiin ruuansulatushäiriöstä. Hengenahdistus on hyvin yleinen oire. Harvemmin oireena on sierainvuoto (50% tapauksista).
Broncoskopia saattaa paljastaa tyypillisä makroskooppisia löydöksiä, joihin kuuluu voimakas keltaisenvihreä lima tai tulehtunut limainen aines, voimakkaasti paksuuntunut limakalvo, jossa epäsäännöllinen pintarakenne ja toisissa tapauksissa osittain sulkeutuva ilmatiehyt uloshengitettäessä. Eosinofiilejä on myös runsaasti veressä (noin 60% tapauksista).
Yleensä steroidilääkitys puree hyvin, vaikka oireita ei aina saada kokonaan eliminoitua. Yskä ja hengenahdistus paranevat yleensä muutaman päivän sisällä lääkityksen alkamisesta. Sierainvuotoa on joskus vaikeampi saada reagoimaan hoitoon. Terapiaan kuuluu prednisoloni ja antibiootit, silloin kun tarvitaan (kun sairauteen liittyy sekundäärinen bakteerinen keuhkokuume.) Hoito aloitetaan melko suurella annoksella kolmen viikon ajan, jota vähitellen vähennetään ylläpitoannokseksi. Tauti voi uusiutua viikkojen tai kuukausien päästä lääkityksen lopettamisen jälkeen, vaikka toiset koirat voivat jäädä oireettomiksikin. Toistaiseksi on huomattu, että siedätyshoito ei näytä olevan ongleman ratkaisu, eikä sitä tulisi käyttää ilman samanaikaista glukokortikoidilääkitystä.
On harvinaista, että oireeet saataisiin kokonaan poistettua. Huonoimmin hoitoon vastaavat tapaukset, joita hoidetaan epäsäännöllisesti tai kun lääkitys lopetetaan yhtäkkiä eikä vähitellen annosta pienentämällä tai epäsäännöllisesti annetuilla steroidipistoksilla. Kliinisten oireiden kestolla, eosinofiilien infiltraation määrällä ja hoidon teholla ei näytä olevan minkäänlaista suhdetta. Jos lääkitys on riittävä, on koiran elämisentaso hyvä ja elinikä pitkä, vaikka lääkitystä täytyy jatkaa läpi koiran iän.
allergeeni = herkistävä aine, herkiste; allergisen reaktion antigeeni, joka aiheuttaa allergiareaktion, ks. antigeeni.
antigeeni = aine joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden eli immunoglobuliinien muodostumisen tai soluvälitteisen immuniteetin.
eosinofiili = eosinofiilinen granulosyytti, eosiinimielteinen jyvässolu, eosinosolu; granulosyytti jonka soluliman jyväset värjäytyvät parhaiten happamilla väriaineilla kuten eosiinilla.
eosinofiilinen = happamilla väriaineilla kuten eosiinilla värjäytyvä.
infiltraatio = tiivistyminen, tiivistymä 1. vieraiden solujen tai nesteiden tunkeutuminen tai kertyminen kudokseen; 2. tästä aiheutunut tiivistymä (infiltraatti); 3. kasvaimen tunkeutuminen ympäristöön; 4. nesteen ruiskuttaminen kudoksen eri kohtiin.
sytokiini = monentyyppisten solujen tuottamia, solujen välisinä viestiaineina toimivia pienimolekyylisiä proteiineja.Esim::
Jos kasvihuoneessa on 30 cfu/m3 Aspergillus fumigatusta tai Streptomycestä, MTT kehottaa työntekijöitä pitämään P2- tai P3 –luokan hengityssuojaimia. Seuraavassa linkissä sivulla 23:
https://portal.mtt.fi/pls/portal/docs/PAGE/MTT/JULKAISUT/PAATTYNEET/SARJAA/ASARJA47.PDF
AMMATTILIITTOJEN OLISI SYYTÄ PITÄÄ HUOLTA MYÖS MUIDEN ALOJEN TYÖNTEKIJÖISTÄ ! suojellaan kirjoitti:
Esim::
Jos kasvihuoneessa on 30 cfu/m3 Aspergillus fumigatusta tai Streptomycestä, MTT kehottaa työntekijöitä pitämään P2- tai P3 –luokan hengityssuojaimia. Seuraavassa linkissä sivulla 23:
https://portal.mtt.fi/pls/portal/docs/PAGE/MTT/JULKAISUT/PAATTYNEET/SARJAA/ASARJA47.PDF
AMMATTILIITTOJEN OLISI SYYTÄ PITÄÄ HUOLTA MYÖS MUIDEN ALOJEN TYÖNTEKIJÖISTÄ !me toimistotyöntekijät kestämme jopa sata kertaa suurempia määriä homeita ja sädesieniä, ihan ilman suojaimia ja jos nyt pikku kremppaa joskus on, niin se johtuu vain siitä että olemme vaihdevuosissa olevia yliherkkiä akkoja tai miehiä, jotka ovat kuin yliherkkiä akkoja.
Homeista ei ole haittaa kun niitä on sisällä toimistorakennuksessa, oireilu johtuu lähinnä joukkohysteriasta, somatisoinnista ja huonosta työilmapiiristä. Maatalous- ja puutarha-alan työntekijöillä näitä ongelmia ei ole, he ovat reippaita ulkoilmaihmisiä jotka eivät kitise turhasta. Sama home on navetassa terveyshaitta kun taas toimisto- (tai koulu-, päiväkoti-, sairaala- ym. rakennuksessa) se on normaalia, ulkoa tulevaa homekantaa, joka nyt on vain sattunut asettumaan märkään sokkeliin, seinään ja kattorakenteisiin. Tämä on ihan luonnollista ja normaaliin rakennuskantaan kuuluvaa.
Kosteusongelmasta selviää, kun tyhjentää kyllin usein sankoa, johon tippuu katosta vettä. Ainahan voi vaihtaa työpaikkaa, jos ei ole tyytyväinen tippuvaan veteen. Uusia, nuorempia ja reippaampia on kyllä tulossa tilallesi ja siinä menee muutama vuosi, ennen kuin hekin ovat työkyvyttömiä tai sen verran sairaita, että älyävät itse lähteä.
(P.S. Sankoesimerkki on eräästä entisestä työpaikastani.)- hilkkaliisa
homeahdistus kirjoitti:
me toimistotyöntekijät kestämme jopa sata kertaa suurempia määriä homeita ja sädesieniä, ihan ilman suojaimia ja jos nyt pikku kremppaa joskus on, niin se johtuu vain siitä että olemme vaihdevuosissa olevia yliherkkiä akkoja tai miehiä, jotka ovat kuin yliherkkiä akkoja.
Homeista ei ole haittaa kun niitä on sisällä toimistorakennuksessa, oireilu johtuu lähinnä joukkohysteriasta, somatisoinnista ja huonosta työilmapiiristä. Maatalous- ja puutarha-alan työntekijöillä näitä ongelmia ei ole, he ovat reippaita ulkoilmaihmisiä jotka eivät kitise turhasta. Sama home on navetassa terveyshaitta kun taas toimisto- (tai koulu-, päiväkoti-, sairaala- ym. rakennuksessa) se on normaalia, ulkoa tulevaa homekantaa, joka nyt on vain sattunut asettumaan märkään sokkeliin, seinään ja kattorakenteisiin. Tämä on ihan luonnollista ja normaaliin rakennuskantaan kuuluvaa.
Kosteusongelmasta selviää, kun tyhjentää kyllin usein sankoa, johon tippuu katosta vettä. Ainahan voi vaihtaa työpaikkaa, jos ei ole tyytyväinen tippuvaan veteen. Uusia, nuorempia ja reippaampia on kyllä tulossa tilallesi ja siinä menee muutama vuosi, ennen kuin hekin ovat työkyvyttömiä tai sen verran sairaita, että älyävät itse lähteä.
(P.S. Sankoesimerkki on eräästä entisestä työpaikastani.)Oletko mahdollisesti myös OYS:n entinen työntekijä? Samoin siellä tehtiin ja sanottiin:
(kopio sinun kirjoituksestasi)"Kosteusongelmasta selviää, kun tyhjentää kyllin usein sankoa, johon tippuu katosta vettä. Ainahan voi vaihtaa työpaikkaa, jos ei ole tyytyväinen tippuvaan veteen. Uusia, nuorempia ja reippaampia on kyllä tulossa tilallesi".
Kattoikkunoiden kohdalla ämpäri ei edes riittänyt joka paikassa, joten niissä oli neljä isoa saavia mikrobiologian laitoksellakin (yksi naapurin täti kertoi). Ylihoitaja sanoi, että jos ei kelpaa niin uusien hoitajien jono on Kajaanitielle asti.
Kaksi meidän osastolla tuli täysin työkyvyttömäksi ja monet oireilivat ja myös uudet reippaat hoitajatkin alkoivat oireilla. Yhdestä huoneesta käytiin vaihtamassa (v. 2006) "lahonnut kynnys" uudeksi. "Näytteitä ei tarvinnut ottaa". Kuka lienee tuon tarpeen määrittelee ja mitkä lienee kriteerit tuolle, ettei niitä tarvitse ottaa. Itse olen toinen noista "täysin työkyvytön".
Nyt tuota hoitajien jonoa Kajaanintielle asti ei enää ole ja OYS kärsii hoitajapulasta. Leikkaussalista on lähtenyt 80 työntekijää (kirurgeja ja hoitajia). Leikkaussalien henkilökunta oireili ja muutama heistä sairastui hyvinkin vakavasti.
Jos et ole OYS:n entinen työntekijä niin muuallakin toimitaan samoin kuin sinun työpaikallasi. hilkkaliisa kirjoitti:
Oletko mahdollisesti myös OYS:n entinen työntekijä? Samoin siellä tehtiin ja sanottiin:
(kopio sinun kirjoituksestasi)"Kosteusongelmasta selviää, kun tyhjentää kyllin usein sankoa, johon tippuu katosta vettä. Ainahan voi vaihtaa työpaikkaa, jos ei ole tyytyväinen tippuvaan veteen. Uusia, nuorempia ja reippaampia on kyllä tulossa tilallesi".
Kattoikkunoiden kohdalla ämpäri ei edes riittänyt joka paikassa, joten niissä oli neljä isoa saavia mikrobiologian laitoksellakin (yksi naapurin täti kertoi). Ylihoitaja sanoi, että jos ei kelpaa niin uusien hoitajien jono on Kajaanitielle asti.
Kaksi meidän osastolla tuli täysin työkyvyttömäksi ja monet oireilivat ja myös uudet reippaat hoitajatkin alkoivat oireilla. Yhdestä huoneesta käytiin vaihtamassa (v. 2006) "lahonnut kynnys" uudeksi. "Näytteitä ei tarvinnut ottaa". Kuka lienee tuon tarpeen määrittelee ja mitkä lienee kriteerit tuolle, ettei niitä tarvitse ottaa. Itse olen toinen noista "täysin työkyvytön".
Nyt tuota hoitajien jonoa Kajaanintielle asti ei enää ole ja OYS kärsii hoitajapulasta. Leikkaussalista on lähtenyt 80 työntekijää (kirurgeja ja hoitajia). Leikkaussalien henkilökunta oireili ja muutama heistä sairastui hyvinkin vakavasti.
Jos et ole OYS:n entinen työntekijä niin muuallakin toimitaan samoin kuin sinun työpaikallasi.sankoesimerkki on Helsingistä, Kallion virastotalosta. Sankoa tarvitsin omassa työhuoneessani, useassa kohdassa. Viihtyvyyttä paransi talvella 8 asteen lämpötila.
Nythän talo on peruskorjattu, mutta en ole kuullut sen tuloksista. Entiset kollegat ovat jättäneet työpaikan jo ajat sitten.
Että kyllä täällä Helsingissäkin osataan. Ehkä tämä tilanne joskus tulevaisuudessa muuttuu, onhan viime aikoina paikka paikoin tiedostettu kosteus- ja homeongelmien aiheuttama terveyshaitta, mutta ikävä kyllä meille se ei tuo mitään uutta enää. Terveys meni jo, eikä sitä saa takaisin.
- nisuiisu
esitys on kutakuinkin hyvä. Minä olisin kuitenkin lisännyt tähän esitykseen tältä sivulta löytyvät ammattiASTMAN aiheuttajat:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Tyoterveyshuolto/Tyoperaiset sairaudet/ammattiastma_taulukko.htm
Minun työpaikaltani, joka oli koulu Forssassa, ei näitä astman aiheuttajia ollut!
Onko Sinun työpaikassasi niitä esiintynyt?
Jos teet karjahoitotyötä, niin saatat altistua homeelle, mutta et tyypiliselle KOSTEUSvauriohomeelle.
Sen sijaan koulussani oli/on hienojakoista lasivillapölyä ja hirvittävät määrät sädesienten itiöitä. Sädesienten eli aktinomyseettien (oli toki muitakin) esiintyminen vittaa pitkäaikaiseen kosteuteen.
Miss Johnson puhuu alveoliitin kohdalla "altistuskokeen myönteisestä tuloksesta" (kohta 6.). Tämä EI tietenkään tarkoita, että homeuutteilla pitäisi altistaa työpaikastaan saiarstunutta, vaan sitä, että näin toimitaan vain siinä tapauksessa, että allergeenia ei tunneta varmuudella. Jos minä vein Työterveyslaitokselle laboratoriotulokskset koulurakennuksestani otetuista mikrobinäytteistä ja niissä oli 3 tai 4 plussaa streptomyces-bakteeria (=sädesieni), niin ei sairauteni aiheuttajasta pitänyt olla mitään epäselvyyttä.
Lukekaa vain allergisen alveoliitin kohtaa: Se on meidän sairautemme. EI ODTS tai astma!
MOT
Pekka Nikkola
P.S. Muitakaa! hiukkasen koko ratkaisee!!!!!!!miten hoidat omaa alveoliittiasi? Oletko lääkityksellä? Onko alveoliittiin lääkkeitä?
Olen itse saanut ODTS-lääkityksen lähinnä yleisoireisiin, tärinään ja ripuliin. Itse tautiin pitäisi vaan ottaa kortisonia kuureina. Säännölliset astmalääkkeet on lopetettu.
Muilla palstalaisilla lääkitys painottuu astmaan, mutta kun minulla on sitä niin pieni osa oireistani. Siksi haluaisin kuulla alveoliittidiagnoosin saaneiden kertomuksia lääkityksestään ja sen tehosta. En osaa hoitaa alveoliittia enkä ymmärrä mitä minun pitäisi nyt tehdä.- nisuiisu
homeahdistus kirjoitti:
miten hoidat omaa alveoliittiasi? Oletko lääkityksellä? Onko alveoliittiin lääkkeitä?
Olen itse saanut ODTS-lääkityksen lähinnä yleisoireisiin, tärinään ja ripuliin. Itse tautiin pitäisi vaan ottaa kortisonia kuureina. Säännölliset astmalääkkeet on lopetettu.
Muilla palstalaisilla lääkitys painottuu astmaan, mutta kun minulla on sitä niin pieni osa oireistani. Siksi haluaisin kuulla alveoliittidiagnoosin saaneiden kertomuksia lääkityksestään ja sen tehosta. En osaa hoitaa alveoliittia enkä ymmärrä mitä minun pitäisi nyt tehdä.Aerobeckiksi. Seretidehän tappaa Amerikassa, muttei tietenkään suomalaisia (heh! heh!)
Toinen lääke on Airomir.
Minusta nämä ovat lähinnä kosmetiikkaa, koska alveoliittiin ei ole parannuskeinoa.
Ainoa asia mitä voit tehdä, on välttää homeisia paikkoja ja sulan maan aikana ulkoilmaa. Minä siis oleskelen pääasiaassa SISÄLLÄ!
Pekka Nikkola
- Homeherkkä
Elikkä: mikäli orgaanisella pölyllä kyllästetty työpaikka sairastuttaa keuhkoputkitasolla, sitä kutsutaan astmaksi ja mikäli keuhkorakkulatasolla se on joko alveoliitti tai ODTS.
AMMATTIASTMAN oireisiin kuuluu työpäiviin liittyvä YSKÄ, LIMANERITYS ja HENGENAHDISTUS.
Astmareaktioita on kahdenlaisia, joko välitön tai tulla jopa tuntien päästä.
Ihmettelen vain mihinhän Shirley Johnson on jättänyt keuhkoputkiston osalta ALLERGISEN KEUHKOPUTKITULEHDUKSEN (kuuluu myös ammattitauteihin), johon kuuluu myös yskä, limaneritys voi kuulua kuvioon, mutta voi olla kuulumattakin, MUTTA HENGENAHDISTUS SIIHEN EI KUULU.
Ja lisäksi, tuo allerginen keuhkoputkitulehdusreaktiokin alkaa tuntien päästä altistuksesta.
Orgaanisessa pölyaltistuksessa on aina oireiluvaihe, joka ennen sairastumista voi kestää jopa vuosikausia ennenkuin se johtaa keuhkosairauksiin.
Astman ensioireiluun kuuluu hengenahdistus.
Allergisten keuhkoputkitulehdusten ensioireiluun ei kuulu hengenahdistusta.
Kun akuutti keuhkoputkitulehduskin voi jossain vaiheessa kroonistua, haluaisin tietää, onko tuo viivästynyt astmareaktio toistuvien akuuttien allergisten keuhkoputkitulehdusten perillinen?
Ja kun tuota astmaa tutkitaan TTL:llä saattaa käydä niin, että peffi ei notkukkaan riittävästi VIELÄ SILLÄ HETKELLÄ ammattiastman saamiseksi.
Voi toki notkua myöhemmin työpaikka-altistuksen jatkuessa, eli uusi lähete jossain vaiheessa TTL:lle.
Se onkin sitten toinen juttu miten todeta AKUUTTI ALLERGINEN ALVEOLIITTIREAKTIO, koska
näitä potilaita ei TTL saisi edes altistaa, koska siitä saattaa seurata pysyvä keuhkovaurio.
Ja aina akuutti muoto voi myös kroonistua.
Ja nähtävästi kroonisen muodon toteamiseen ei liity ongelmia.
Allergista alveoliittiakin edeltää myös oireiluvaihe JOHON EI KUULU JATKUVA YSKÄ eikä HENGENAHDISTUS.
Tuota oireiluvaihetta voi nimittää myös ODTS:ksi (peräisin v. 1986).
Kun työpaikan orgaaninen pölyaltistus saattaa tuottaa niin astmaattista kuin ODTS:mäistäkin oireilua, on todella kummallista, että siitä johtaako ODTS oireilu allergiseen alveoliittiin vai ei, ei löydy edes tutkimustuloksia.
Tosin ensin LÄÄKETIETEEN ELIITIN pitää ensin myöntää, että sekin kuuluu ALLERGISTEN OIREILUJEN SUUREEN JOUKKOON.
Tuohon lääketieteen eliittiin kuuluu Suomessa niin TTL kuin KTL:kin. Ja tuo eliitti sanelee, kuinka hommat pitää hoitaa orgaanisen pölyaltistuksen suhteen.
ELI TODELLA YKSIPUOLISESTI.
Tottahan se on, että eläimiä tutkitaan ja hoidetaan paremmin tässä maassa kuin ihmisiä.
Noista saamistani eosinofiilisista granuloomeistakaan (aiheuttaja allerginen reaktio) ei ihmislääkäri (ei TTL:kään) tiennyt mitään, mutta eläinlääkäri tiesi.
No, sen jälkeen eräs ihmislääkäri oli samaan mieltä tuon eläinlääkärin kanssa.
Ja noidenkin sanotaan kuuluvan allergiseen alveoliittiin.- Drifter
mitä tällä palstalla on tullut ilmi esimerkiksi TTL:n toiminnan tehokkuudesta ja tuloksista mielestäni koko laitos pitäisi pistää seurantaan.
Kaikkien näiden vuosien tulos TTL:n suhteen on ilmeisesti ollut vain tiettyjen piirien, ei potilaan, etujen mukainen.
Kyllä pistää miettimään koko laitoksen toiminta.
Samoin myös koko tämän maan johtavan eliitin toiminta.
Ynnäämällä kaiken tähän asti saaman tiedon perusteella ihmisten kokemuksista ja kohtaloista tuntuu siltä, että kaikki tämä tosiasioiden kiertäminen ja uudelleen selittely on vain kovapalkkalaisten johtavien puolustustaistelua totuutta vastaan.
Ja tähän tietenkin kuuluu poliittiset ryhmäkurin pitäjät kuin myös lasipalatsin kunkut.
Eikö ihmisellä ole mitään muuta virkaa kuin olla vain revittävänä rattaana heidän aivoituksiensa mukaan?
Kyllä on mennyt moraali alhaiselle tasolle, jos sitä nyt on ollenkaan.
Kaiken tämän merkillisen toiminnan hyväksyvät kaikki tieteen pariin kuuluvat aina kanslereita ja proffeja myöten.
Onko kyse vain rahasta ja omasta kunniasta vai ihmisen terveydesta ja sen edesauttamisesta?
Vai onko kyse ns. kilpailukyvystä välittämättä tulevasta polvesta?
Vai onko kyse pelkästään omien mokien tai ajattelemattomuuden ja saamattomuuden salaamisesta? - nisuiisu
ja allerginen keuhkoputkitulehdus syntyy samalla mekanismilla eli ne ovat ns. viivästynyttä soluvälitteistä allergiaa, siis IV-tyypin allergiaa.
Juuri tätä allergista keuhkoputkitulehdusta suomalaiset lääkärit ovat virheellisesti alkaneet nimittää ASTMAKSI! Onhan tästä ollut puhetta jo monta kertaa. TTL ei siis erittele allergista keuhkoputkutulehdusta, vaikka sen pitäisi se tehdä. Se sanoo sen olevan astma, koska sitten on helppoa valehdella, että se pysyy lääkityksen avulla hallinnassa. Tämä on tietysti täyttä potaskaa!!
Muista: aluksi tulehdus on keuhkorakkuloissa, joista se tietenkin leviää pikkuhiljaa keuhkoputkiin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun suoritetaan altistuskoe homeuutteilla, niin keuhkoputkissakin on tulehdus. Toisilla tämä tulehdus näkyy jopa pef-mittauksissa puhallustehon alenemana.
hometerveisin
Pekka Nikkola - homekorva
eosinofiilisista granuloomeistakaan
Onko ne finnintapaisia umpipatteja..
Tai onko ne sellaisia ihon alla tuntuvia "herneitä" jotka välillä katoaa pois..
???? - Homeherkkä
homekorva kirjoitti:
eosinofiilisista granuloomeistakaan
Onko ne finnintapaisia umpipatteja..
Tai onko ne sellaisia ihon alla tuntuvia "herneitä" jotka välillä katoaa pois..
????Ne ova sellaisia pikkurillin pään kokoisia liikkumattomia patteja, ihon alla tai syvemmällä kudoksessa. Katoilevat pikkuhiljaa itsekseen.
- Homeherkkä
nisuiisu kirjoitti:
ja allerginen keuhkoputkitulehdus syntyy samalla mekanismilla eli ne ovat ns. viivästynyttä soluvälitteistä allergiaa, siis IV-tyypin allergiaa.
Juuri tätä allergista keuhkoputkitulehdusta suomalaiset lääkärit ovat virheellisesti alkaneet nimittää ASTMAKSI! Onhan tästä ollut puhetta jo monta kertaa. TTL ei siis erittele allergista keuhkoputkutulehdusta, vaikka sen pitäisi se tehdä. Se sanoo sen olevan astma, koska sitten on helppoa valehdella, että se pysyy lääkityksen avulla hallinnassa. Tämä on tietysti täyttä potaskaa!!
Muista: aluksi tulehdus on keuhkorakkuloissa, joista se tietenkin leviää pikkuhiljaa keuhkoputkiin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun suoritetaan altistuskoe homeuutteilla, niin keuhkoputkissakin on tulehdus. Toisilla tämä tulehdus näkyy jopa pef-mittauksissa puhallustehon alenemana.
hometerveisin
Pekka NikkolaOireilin tyäpaikka-altistusaikanani kymmenen vuotta ODTS:mäisesti.
Parissa kolmessa tunnissa yli 39 nouseva kuume, joka saattoi aiheuttaa poskiontelo- tai keuhkoputkitulehduksen.
Ja tuon keuhkoputkitulehduksen tunnistaa itsekin vallan hyvin, eikä lääkärilläkään näytä olevan vaikeuksia sen toteamisessa.
Vasta kummenen vuoden jälkeen työpaikka-altistuksen takia keuhkoistani kuultiin PIENIRAKKULAISIA RAHINOITA ensimmäisen kerran.
Mitä tulee noihin pienen pienien keuhkotiehyiden, keuhkorakkuloiden tulehtumiseen tunnistan sen siitä, että en pysty puhaltamaan joogahengityksellä ilmaa pois keuhkoistani. Tulee "ilmalukko". Se tuli vasta kymmenen vuoden altistuksen jälkeen. Tilaan liittyy myös voimakas rasitushengenahdistus. Jo kymmenen metrin kävely puuskuttaa. Ja eipä pariin viikkoon tee mieli punkasta oikein noustakkaan.
Tilanteeseen liittyy aina myös keuhkoputki- ja ylähengitystietulehdus. Ja toipuminen kestää kolmisen kuukautta.
Kun sanot, että aluksi tulehdus on keuhkorakkuloissa, josta se tietenkin leviää pikkuhiljaa keuhkoputkiin, niin saan sen kuvan, että tulehdusreaktio on kaiken aikaa keuhkorakkuloissa päällä yltäen hitaasti etenevänä jossain vaiheessa jopa keuhkoputkitasolle asti.
No lääkärihän toteaa stetoskoopillaan onko keuhkoissa tulehdusta vai ei.
Kävin tuossa helmikuussa keuhkolääkärillä ja keuhkoista ei kuulunut mitään ritinöitä eikä rahinoita ja tiesin sen itsekkin.
Minulla ei siis ole ollut koskaan, eikä ole vieläkään kroonista tulehdusreaktiota keuhkojeni millään tasolla.
Pystyn toki järjestämään vaikkapa huomiseksi ritinöitä ja rätinöitä keuhkoputkiini ja tarvittaessa vaikkapa pienirakkulaisia rahinoita tuolla luonnon homealtistuksella, koska pystyn käynnistämään homealtistuksella immunokompleksivälitteinen rekatiotyyppini sitä halutessani, eli saamaan aikaiseksi niin akuutin allergisen keuhkoputkitulehduksen kuin akuutin allergisen alveoliittireaktionkin.
Tottakai soluvälitteinen reaktiotyyppi on myös olemassa. Siitä sanotaan, että se ei tuota vasta-aineita ollenkaan.
Kun minulta löytyy noille kosteusvauriomikrobeille IgG vasta-aineita verestäni ja kosteusvauriopunkille jopa IgE vasta-ainetta, en katso edes kuuluvani soluvälitteiseen reaktiotyyppiin.
En kuulu siihen lääketieteellisestikään, koska sitähän voidaan testata lapputestein.
Eli periaatteessa soluvälitteiselle homeallergikolle voitaisiin laputtaa homeita prickittämisen sijasta.
Moniallergikkona selkääni on isketty lappuja ilman tulosta ja on myös prickitetty neljä kertaa ilman muuta tulosta kuin tuo yksi ainut kosteusvauriopunkki.
Olen siis pienessä määrin anafylakitisen ja suuremmassa määrin immunokompleksivälitteisen reaktiotyypin sekasikiö.
Ja näyttää siltä, että suurin osa meistä homeallergikoista kuuluu tuohon ryhmään. - homekorva
Homeherkkä kirjoitti:
Ne ova sellaisia pikkurillin pään kokoisia liikkumattomia patteja, ihon alla tai syvemmällä kudoksessa. Katoilevat pikkuhiljaa itsekseen.
Käsivarsien alapuolella ja vatsan kohdalla.. herneitä ihon alla ,,, selluliittiä?
- Homeherkkä
homekorva kirjoitti:
Käsivarsien alapuolella ja vatsan kohdalla.. herneitä ihon alla ,,, selluliittiä?
Mulla on selluliitistä sellainen kuva, että kun sormien välissä puristaa kudosta, se näyttää appelssiinin pinnalta.
Kun minulla on vaikkapa polvi pitemmän aikaa kipeä (allerginen reaktio) siihen tulee pinnallisia kipukohtia joissa tuntuu hieroessa tuollaista hernemäisyyttä.
Kyllähän niin selluliitti kuin nuo "herneetkin" ovat osoituksena siitä, että aineenvaihdunta ei peuhaa normaalisti kuonanpoistojärjestelmän osalta.
Sanotaan, että kuonanpoistojärjestelmä poistaa kehostamme päivittäin normaalioloissa n. 50 miljärdia kuollutta solua.
Tulehdusrekation päälläollessa tuo solumäärä on moninkertainen.
Eipä ole mikään ihme jos kuonanpoistojärjestelmämme alkaa osoittelemaan tukkeutumisen merkkejä tavalla jos toisellakin.
- 123
Onko kenelläkään tiedossa gradun aihetta havittelevaa terveydenhuollon opiskelijaa.
Aihe ehdotus Astmasta - alveoliittiin
Tutkimus työperäisesti luokiteltujen henkilöiden diagnooseista. Eteneekö sairastuminen linjalla ammattiastma - ja myöhemmin vuosien jälkeen huomataakin potilaalla pahat alveoliitin oireet ...
Miten usein astmasta alveoliitiin ---- tai astmasta muihin sairauksiin....
Altistaako astma tosiaankin kaikkiin keuhkosairauksiin - kaikilla, vaiko vain työperäisesti tutkituilla?
Todella mielenkiintoinen tutkimusalue... ja materiaalia löytyy...- pitäisi olla
alveoliitista astmaan!
Tosin tämän tutkimuksen kuuluisi keskusrikospoliisin tehdä! - hilkkaliisa
,että minä tein opinnäytetyön: "Työpaikalla homealtistuksesta oireilevien ja sairastuneiden sosiaaliturva ja kuntoutus". Tutkimukseeni tuli 77 vastausta. Hyvin ikäviä kokemuksia homesairailla on. Sosiaaliturva ja kuntoutus eivät toteudu ja PALJON parantamisen varaa on. Homesairailla on hyvin monenlaisia sairauksia.
Valmistuin sosionomiksi 2004. Aikaisempi koulutukseni on kuulontutkijan (1975), perushoitajan (1990) ja terveydenhoitajan (1995)koulutukset.
Sosionomi koulutuksessa sairastuin, kun koulu oli homeinen. Ääni oli yskimisen vuoksi kokonaan pois viisi viikkoa: Äänihuulessani oli hematooma (verenpurkauma). Kävin koulun loppuun Silner-12 suojaimen kanssa. Silmiä en voinut suojata ja niihin tuli paha tulehdus, jota hoidettiin kome kuukautta kortisonitipoilla.
Erikoistuin lapsi- ja nuorisotyöhön. Sairastuin harjoittelujaksoilla kesäkuussa (neljä viikkoa) kun lapsiryhmässä oli kolme hometalolasta ja syksyllä (viisi viikkoa)kun ryhmässä oli vain yksi hometalolapsi. Lasten vaatteissa oli voimakas hometalon haju ja tietenkin homeitiöt tulivat vaatteiden mukana ja sairastuin niistä.
Minut todettiin työkyvyttömäksi (heinäkuussa 2004) useiden työkokeilujen ja koulutuksen jälkeen.
[email protected] - sosiaalinen tuki
Olen pitkään työelämässä ollut ja nyt opiskelen sosiaalityötä ja teen gradua ammattiastmatutkimusprosessista ja sosiaalisen tuen merkityksestä prosessin aikana. Itselläni todettiin ammattiastma homeiden aiheuttamana. Olen kiinnostunut ihmisten kokemuksista, kuinka he ovat kokeneet sosiaalisen tuen (emotionaalinen, tiedollinen, aineellinen) tutkimusprosessin aikana ja keneltä sitä tukea on saanut?
- hilkkaliisa
sosiaalinen tuki kirjoitti:
Olen pitkään työelämässä ollut ja nyt opiskelen sosiaalityötä ja teen gradua ammattiastmatutkimusprosessista ja sosiaalisen tuen merkityksestä prosessin aikana. Itselläni todettiin ammattiastma homeiden aiheuttamana. Olen kiinnostunut ihmisten kokemuksista, kuinka he ovat kokeneet sosiaalisen tuen (emotionaalinen, tiedollinen, aineellinen) tutkimusprosessin aikana ja keneltä sitä tukea on saanut?
Tein sosionomiopintoihini kuuluvana opinnäytetyön, joka varmaankin kiinnostaisi sinua. Yhtenä kysymyksenä oli: "Mistä olet saanut tukea?"
Terveydenhoitaja/sosionomi/työkyvytön homesairas
[email protected]
skype löytyy nimellä homentikko - hilkkaliisa
sosiaalinen tuki kirjoitti:
Olen pitkään työelämässä ollut ja nyt opiskelen sosiaalityötä ja teen gradua ammattiastmatutkimusprosessista ja sosiaalisen tuen merkityksestä prosessin aikana. Itselläni todettiin ammattiastma homeiden aiheuttamana. Olen kiinnostunut ihmisten kokemuksista, kuinka he ovat kokeneet sosiaalisen tuen (emotionaalinen, tiedollinen, aineellinen) tutkimusprosessin aikana ja keneltä sitä tukea on saanut?
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/1997-01/03.htm Kosteusvaurio työpaikalla - miten terveyshaitat tutkitaan? Päivi Loikkanen,
Aarne Laakkonen, Helena Keskinen
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/ehosisallys56.htm HOMEONGELMA JA SEN PSYKOSOSIAALISET VAIKUTUKSET
Minulta saat lisätietoa omasta tutkielmastani. Minua kiinnosti homesairaan sosiaaliturva ja kuntoutus (yksi osa alue -> psykososiaalinen tuki)
[email protected]
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692184
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012013- 771632
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411460- 751420
- 101347
- 311324
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?501215Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621180Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281169