polvileikkaus

Noin kaksi viikkoo kun kepit sain heittää veke. Vieläkää ei taivu 100 astetta vaikka leikattiin maaliskuun puolivälissä.Kuntopyörällä oon siis ajellu päivittäin.Sairista on vielä tän heinäkuun loppuun.

onnistu, kun 5vk Elmslie-Trillatista, ja ei saa ilman keppejä liikkua.Kaikinpuolin polvi jäykkä ja kipeä ja lonksuu oudosti....
Miten nimim.kipiä sun polvi?
ACL operaatiosta toivun reilu vuosi sitten hyvin, ja polvi taipui hietosti jo eka viikolla.

Yksilöllistä on, ja joka kerta vielä erilainen....

Oikeaa polvea leikattu kolmen vuoden aikana neljä kertaa, ja ikää on vasta 18.. Edessä on vielä vasemman polven leikkaus jossain vaiheessa, aika riippuu vakuutusyhtiöstä.
Mutta siis asiaan.. :)

• '03 elmslie-trillat
-kipsi 6vk, kepit ~7vk
• '03 em. leikkauksen ruuvin poisto
- kepit muutaman päivän
• '05 mediaalisen plican poisto
- ei keppejä (täysi varaus heti)
• '06 medial release
- ei keppejä (täysi varaus ja vapaa mobilisaatio)

* edessä vasemman a-scopia, jossa tarvittaessa lateral release, lcl ja acl korjaus.
Lähinnä tuo acl-rekonstruktion jälkeinen kuntoutus ja keppeily kiinnostaisi minua.. Jos jollain on tietoa, olisin kiitollinen :) Aloitin ACL-keskustelun vähän aikaa sitten, löytyy tällä hetkellä 2. sivulta. Sinne saisi tulla lisää kommentteja..

Tsemppiä kaikille polviensa kanssa tappeleville!!

kerran polvi tähystettiin osittain revenneen kierukan takii, kepit määrättiin kahdeksi päiväksi. ilman pystyin kävelemään heti


toisen kerran polvi leikattiin tammikuussa tehtii elmsie-trillat. kepit ja osavaraus 6vko. Tosin mie fiksuna tyttönä fuskasin ja toisella viikolla ilman keppejä jo konkkasin...
polvi ei vieläkään suoristu ihan täysin mut koukkuun rupes taipuun kolme viikkoa leikkauksesta. ensimmäiset 3viikkoa sain taivuttaa 60 asteeseen ja sen jälkeen 90 asteeseen. nyt polvi taipuu jo liian hyvin

Eli Acl oli revennyt, ulompi kierukka kokonaan irti (se kiinnitettiin hakasella) ja myös sisempi nivelside oli revennyt (sille ei tehty mitään muuta kuin ennen leikkausta pidin saranatukea sivuttaisliikettä estämässä). Leikkauksen jälkeen kierukan kiinnityksen vuoksi osavaraus 15 kg (jalan paino) 6 vko, (eli kepit koko ajan)ja sen aikan suoristus- ja koukistusharj. operaatiopaikasta saatujen ohjeiden mukaan. Kuntopyöräluvan ilman mitään vastusta sain 5 vko leikkuusta ja liukastumisvaaran vuoksi ei uimaan voinut mennä. Rintauintipotkut kielletty muuten aika pitkään leikkauksen jälkeen jalan kiertymävaaran vuoksi. Eikä oikein vieläkään nuo onnistu. Sit 6 vko jälkeen aktiivisesti kävelyä aluksi yksi keppi sai olla mukana ulkona terveellä puolella käytettynä mutta muutamassa päivässä siitä pääsi eroon. Kaikki liikunta aluksi vaikeaa, kuntopyörää 2 min x3/vrk tuskanhien saattelemana, kävely lähti kymmenistä metraistä jne mutta nyt olen saanut kesäkuun alusta aloittaa juoksua ja tällä hetkellä menee vajaa tunti kerrallaan. Tosin koko ajan jalkaa kuunneltava ja herkästi puutuu, on välillä kipeä mutta sitten saman lenkin aikana palautuu. Ei edelleenkään koukistu normaalisti, vaan jää n. 10 cm reidestä irti. Takareisi varsinkin on heikko kuntosaliharj. huolimatta ja kaikenkaikkiaan ohuempikin kuin toinen jalka. Ei oikeastaan enää turpoa kuin äärimmäisessä rasituksessa tai jos on istuttava pitkiä aikoja paikallaan. Kipeä pidempään (esim. päivän) äärimmäisen harvoin. Extremenä olin heinäkuun alussa vaeltamassa Haltin yli n. 70 km viiden päivän aikana. Tällöin käytin polvitukea maaston kivikkoisuuden ja kovien nousujen ja varsinkin laskujen vuoksi lähinnä yliojentumista ja sivuliikettä estämään. Reissu meni hyvin eikä tuolloinkaan polvi kipeytynyt kuin pitkästä automatkasta. Alussa siis malttia ja ohjeiden noudattamista mutta sitten paljon liikuntaa fys terp. ja ortopedin ohjeiden mukaan. Itselläni sl:n aikan 3-4 h/päivä ja nyt töissä ollessa 4-6 kertaa viikossa. Mainittakoon, että operaation jälkeen 2 1/2 kk sl. työstä, jossa kok päivä jaloillaan ja nostellaan ja kannellaan.
Onnea kaikille leikkaukseen meneville tai toipuville.

Olin helmikuussa polvileikkauksessa.
Minulle tehtiin uusi eturistiside.
Kepeillä kävelin noin 2 viikkoa.
Normaali kävely onnistui puolentoista
kuun paikkeilla leikkauksesta.
Polveni siis leikattiin avoleikkauksella.
3kk sain sairaslomaa ja sitten töihin ja
hyvin on polvi näyttänyt kestävän maanrakennus
töissä.

Mulla meni n. 3v sitten crossissa polivi, eli kummatki suviristisiteet, eturistiside ja takaristisiteestä säikeitä (ei korjattu). Polvi on operoitu kaksi kertaa, tällä hetkellä polvi kestää urheilua, mutta siinä on liikerajoitusta, eli aivan syväkyykyt ei mene. En saa polve koukkuun kunnolla. En tiedä näin 2v. jälkeen että onko kiinnikkeitä muodostunut sen vertaa että saisiko polven hoiidettua fysioterapiassa (eli polven liikkuvuus normaaliksi).

niin sanokaa nyt kaikki et sattuuko selkäydinpuudutus ku mul olis leikkaus tos kuukauden päästä

Vastaus tulee ehkä hieman myöhässä, mutta ei se selkäydinpuudutus tunnu missään. Sen tekee anestesiahoitaja jolla se menee ihan rutiinilla. Omasta mielestäni tipan laitto sattui enemmän kuin puudutus.

Kävin siis maanantaina Elmsie-Trillat operaatiossa joka meni ilmeisesti ihan hyvin. Joutuivat nukuttamaan loppuvaiheessa josta seurasi huono-olo ja oksensin kotimatkalla (kuopio-mikkeli) vähintään 15 kertaa. Mikään ruoka eikä neste kestänyt sisällä, joten tiistaiaamuna ambulanssipojat tulivat hakemaan kun lähti taju vessareissulla. Kipupumppu oli mennyt tukkoon, joten en saanut myöskään tarpeeksi kipulääkettä. Olin yhden yön osastolla nesteytyksessä ja kivunlievityksessä. Nyt on perjantai ja elämä alkaa pikkuhiljaa voittaa. Ainut miinus on lähes koko jalan mittainen kipsi joka vaihdettiin ortoosin tilalle sairaalassa keskiviikkona. Omasta mielestäni kipsin kanssa hieman tukevampi kuitenkin liikkua. Tänään ei ole tarvinnut ottaa vasta kuin yksi 1g panadol, sillä kivutkin on pysyneet ihan hallinnassa. Pientä vihlomista ja paineen tunnetta sääriluussa tuntuu, mutta se lienee ihan normaalia enkä ole sen takia viitsinyt lääkkeillä itseäni turruttaa. Sain myös Oxicontin tms. lääkettä mutta sitä en aio käyttää, sillä siitä tulee niin huono olo, että ei taas ruoka kestä sisällä.

Eiköhän tää elämä tästä alka pikkuhiljaa voittaa kun reilun parin viikon päästä saa kipsin pois ja voi aloittaa osavarauksen. Sitä odottelessa :)

Sairaslomaa tuli siis vuoden loppuum, eli n. 8 viikkoa. Ainakin nyt aluksi..

eka polvileikkaus kepeillä 8 viikkoa ilman painoa, sen jälkeen 4 viikkoa osapainolla ja pikkuhiljaa kepeistä luopuminen jonka jälkeen vielä 4 viikkoa ilman keppejä kuntoutusta jonka jälkeen pääsin palaamaan töihin eli 12 viikkoa elelin keppien kanssa >:/

Kuuluuko polven nivelrikkoon, ettei jalka kanna nousua rappusille? Kipua silloin ei ole, vain pelkästään lankeaminen kyykkyasentoon? Muuten kyllä särkyä on muillekin jakaa.

Siis mähän kävin tossa joku puoli vuotta sitten polvileikkauksessa. Leikkaus meni pahasti pieleen, kun arpi tulehtui tosi pahasti -> uudestaan leikkaukseen koska se mätä oli levinnyt luuhun asti. Leikkauksessa myös huomattiin että polvi oli virheasennossa, koska ensimmäinen leikkauskin oli siis mennyt pieleen. nyt käyn ahkerasti fyssarilla ja näyttäs siltä että en kävele enää ikinä. paska homma :(

Polvileikkaus 2 kk sitten. Pelkäsin kamalsti koko toimenpidettä, mutta ,pakko mikä pakko, kun ei kävely enää sujunut ja kivut polvessa kauheat. S ain heti konsultaation jälkeen ortopedini kanssa, laikkausajan 21,8.2012. EN niten epkäsin- hah hah -epiduraalipuuutusta..mutta seh'än ei tuntunut missään, niin hienonhienot piikit on nykyään, Leikkaukseni oli ehkä vähä vaikea, koska olin antanut polven mennä niin pahaan kuntoon, ettäse vääristi jo säärtä. oka siten myös sioristettiin leikkauksessa.
Valmistelut operatioon olivat monipuoliset , muta toki välttämättömät.Itse laikkaus kesti vain i0 minuuttia. Oikeastaan nautin kun lepäsin siinä tietämättämitä tehdään,kuuntelin vain ihanaa musiikkia ja ihettelin ono tllä jossain työmaa jossa porataan ja sahaaan.. Olin hereillä koko ajan,mutta kai jotenkin poissa, koska en voinut ymmärtää,että se "työmaa olikin minun polveni..
Leikkaus oli i.p.-a- pahin asiassa oli kun ne kivut alkoivat illalla... en ole koskaan enen tuntenut sellaista.Mutta mikä upea palvelu ja apu mitä:sain :riittävästi kipulääkitystä ja vihdoin kuukahdin nukumaan, Seuraavina päivinä oli kipua muttei sieät'mättömiä.Nautin yli viikon Panacodia. se on tosi hyvä aine--mutta...vaarallinen-eikö se ole tavallaan huumetta < tulin niin euforiseksi, että jo parin päivän päästä luulin käveleväni sauvoilla kuin ei mitän-ja kävelinkin. Mutta sitten kotiin- ja petin pohjalla viikkoja.. olin näet niin väsynyt, etten jaksanut kissaa sanoa. Nyt on kulunut tasan 2 kk leikkaukssta.Olen sängyssä suorittanut kuuliaisesti ohjeiden mukkiset liikkeet ja polvi alkoi iaipua hyvin.

Sain taiteltua polven johonkii ihmeelliseen asentoon kaatuessani noin 3 vk sitten, jalkaa suoristaessa paukkuu kummalisesti, lukkoilee ja oli kipeä n. 2 viikkoa tapahtuman jälkeen. Magneettikuvat otettiin kun epäiltiin kierukan repeämää . Kuvissa ei kumminkaan näkynyt mitään repeämää mutta lääkäri haluaa silti tähystää varmistaakseen ettei ole repeämiä, nestettä on kuulemma hiukan polvessa. Onko muilla käynyt niin että magneetti kuvissa ei näkynyt repeämää vaan vasta tähystyksessä huomattiin?

Itselläni meni polvi lukkoon toukokuussa ja nyt sit tähystettiin 2pv sitten. Röntgenissä ja magneetissa ei kummassakaan näkynyt yhtikäs mitään, mutta ortopedi oli kuitenkin sitä mieltä että tähystetään kun polvi kipuili ja välillä tuli ns. Lukittumisen oireita vaikkei uudelleen lukkoon asti mennytkään.
Perjantaina sain vielä jutella kirurgin kanssa ennen operaatiota joka oli itse sitä mieltä että tähystys olisi turha koska yleensä magneetti kertoo onko vikaa vai ei mutta olin tiukkana ja vaadin toimenpidettä sillä olinhan jo saapunut ja henkisesti valmistautunut tulevaan koitokseen!
Vihdoin sitten pääsin leikkaussaliin ja kun puudutus rupesi tehoomaan, kirurgi tunki tarvittavat kojeet polveen ja yllätys yllätys kierukka oli osittain irti ja kapseli oli melko kaukana kierukasta. Kyseiset osat ommeltiin kiinni ja nyt sit vaan odotellaan kiinnittyykö ne kunnolla vai ei. Sairaslomaa tuli näin aluksi ainakin 6vko josta ekat 3vko jalalle puolipainovaraus ja viimenen 3vko täyspainolla, kuitenkin kokoajan keppejä käyttäen.
Tässä vaiheessa polvi on niin turvoksissa etten saa jalkaa kunnolla edes suoraksi saatika pystyisin sillä astumaan ollenkaan. Reisilihas jumppa on ihan onnetonta kun jalka ei nouse senttiäkään, mutta täytyy vaan yrittää jotta sais edes jännitystä lihakseen aikaiseksi. Panacodi on paras ystävä tällä hetkellä, pitää kivut hyvin loitolla, myöskin kylmägeelipakkaukset polvessa auttaa kipuun ja toivottavasti laskee turvotustakin pian jotta pystyis alottaa lihastreenin kunnolla. Melko avuton olo siis vielä mutta eiköhän se tästä pikkuhljaa! :)

Minä en niinkään urheile eli en ole mikään koripalloilija, juoksika tms.., vaan lenkkeilen normaalisti kävellen.

Omatarinani polven sijoiltaan menemisestä:

Seurustelin vuonna 2011 yhden miehen kanssa ja omistan 2 koiraa.

Olin koirieni kanssa tavan mukaan ulkona ja pelasin ns jalkapalloa eli siis potkin puolityhjää koripalloa koirilleni, kun yks kaks vasemmasta polvesta meni polvilumpio pois paikoiltaan (mennyt monta vuotta sitten, ennen tätä tapahtumaa ja nivelkierukka löystynyt sitä mukaan) ja samaan läjään murtui sitten vasemmasta jalasta nilkka.

Pääsin leikkaukseen 13.03.2012 eli tasan 9kk sitten.

Leikkaus onnistui erittäin hyvin, mutta siltikään en uskalla juosta, vaikka lääkärit sanoivat, että voin juosta viimeistään toukokuussa 2012.

Polveni kuitenkin naksahtelee vielä, vaikka se on leikattu ja nivelkierukka vai mikä nyt lie nimeltään onkaan, niin on kiinnitetty oikeaan kohtaan 3 ruuvilla kiinni.

En tiedä sitten että onko leikkaus loppujen lopuksi onnistunut, koska se kuitenkin naksuu aina välillä ja kipuaaltoja tulee jonkin verran.

En ole käynyt lääkärissä näyttämässä polvea ja tiedän että pitäisi.

Onneksi pystyn kuitenkin normaalisti kävelemään ja toivuin leikkauksesta erittäin nopeasti.

Aloin kävelemään jo 14.03.2012 pieniä matkoja sisällä ilman kyynärsauvoja ja pikkuhiljaa jätin ne pois.

Nyt kaikki on muuten hyvin, mutta kuten jo pariin kertaan jo mainitsinkin, niin polvi naksahtelee välillä ja kipuaaltoja tulee jonkin verran, jotka kyllä särkylääkkeellä menee ohi.

Yhteydenotot: [email protected]

Jotkut tarvitsee leikkauksen jälkeen virtsakatetria . Onko se loppuiäksi ?

Minulla meni polvi ja se murtui ja eturistiside meni poikkki rustovaurio. Ei leikattu heti kasvun takia sain acl polvituen. n 4kk myöhemmin polvi pettti alta ja kierukka irtosi (tosin sitä luultiin ensi luusirpaleeksi) kepit n2vk ja sen jälkeen sai astua. Leikkaussallissa kävi ilmi että se oli kierukka eikä luunsirpale. Kierukka oli murskaantunu ja sitä ei voinut enään pelastaaa. kyseissessä leikkauksessa korjattiin myös acl. Leikkauksesta 2vk kävelin yhdellä kepillä ja melkein heti ilman. Polvi kuntoutui hyvin ja on parempi kuin ei leikattupolvi

Vaimoni polvinivel vaihdettiin keinotekoiseen 5 päivää sitten.
Jalka on kovasti turvoksessa ja viime yönä haava vuoti hieman siteen alle. Hän syö Panadolia ja jotakin muuta lipulääkettä. On monesti ollut oksettava olo ja tänään pn pyörryttänyt. Kävelee kyynärsauvojen avulla syömään ja vessaan. Jumppaa ei ole vielä kipujen vuoksi juurikaan tehnyt.
Voiko joku kommentoida tilannetta, onko OK?

Kivussa ei edes kannata tehdä mitään kuntoutusta, vain kivun sallimissa rajoissa. Mitä se muu kipulääke on. Panocod tms voi aiheuttaa pahoinvointia. Tästä kannattaa kysyä lääkäriltä tai apteekista. Myös kipulääkkeeseen voi saada pahoinvointi lääkkeen rinnalle, mikä auttaa tuon tuomaan pahoinvointiin.

Se miten sitä vuotoa on, jos runsasta ehdottomasti yhteys leikkanneeseen lääkäriin. Ja kyllä tietoa ja neuvoja kannattaa kysyä myös leikanneesta sairaalasta. Paremmin saatte neuvoa sieltä, jos polvinivel mm. Tulehtuu on kiire jo hoitoon.

Kalsi viikkoa sitten polvinivelleikkaus (keinonivel laitettiin). Neljäntenä päivänä kotiin. Tästä 11 pv kuluttua ommelten poisto.

Kotona ei ollut osaamista polven jälkitilan arviointiin. Turvotusta oli ja ompeluhakasten sei´istä tihkutti puolikuivaa vertä. Taivutus ei onnistunut juurikaan. Pyörrytti, heikotti, oksetti, maha sekaisin... lähes kaikki lääkkeen "yhdelle kymmenestätuhannesta" tulevat haitat kasautuivat. Kyynärsauvoilla pystyi käymään vessassa.

Hakasten poistossa hoitaja huolestui osin avoimesta haavasta ja kutsui lääkärin. Pitkään miettivät ja puristelivat. Puolikuivaa vertä vaikutti riittävän. Vuodot poistavaa putkea ei oltu asennettu. Päättivät katsoa huomiseen. Huomenissa, hoitajan johdattelemana, lääkäri laittoi heti sairaalaan, jossa kohta todettiin alhainen hemoglobiini. (Kipulääke ilmeisesti aiheuttanut suoleen verenvuotoa, jota ripuloiva ja paljon paperia käyttävä potilas ei huomannut.)
Haavasta kaivettiin sormin kahvikupillinen hyytynyttä verä ja valmisteltiin potilas puhdistusleikkaukseen. Leikkaussalissa oli pätkä vapaata n. 9 tunnin kuluttua. Leikkaus keskeutyi iltayöllä ensiapuun tulleen tappeluvamman vuoksi, puudutus lakkasi vaikuttamasta...jne. Aamulla potilas pyörtyi lattialle. Odotettavissa lienee hyvin pitkäaikaiset komplikaatiot.

Polvileikkaus edellyttää potilaalta vankkaa ja pitkäaikaista kokemusta. Ettei näin olisi, tulee sairaalamaailman ottaa oppia konetehtaista. Alkuun sopisi tutustua höyrykoneen käyttöohjeisiin.
"Jos tulee tällainen häiriö tai näyttää tältä..., on tehtävä tuo säätö tai kutsuttava tehtaan edustaja välittömästi paikalle."

Potilasohjeisiin on saatava tyypilliset mallikuvat hyvin ja huonosti paranemisen aloittaneesta polvesta.

60 % tekonivelen uusintaleikkauksista aiheutuu virheasennoista.
"Uusi Signature™-leikkausmenetelmä mahdollistaa polven tekonivelen optimaalisen asemoinnin magneettikuvien perusteella. Potilaalle tehdään ennen leikkausta magneettikuvaus lonkasta, polvesta ja nilkasta. Näiden kuvien perusteella pystytään tietokoneen avulla etukäteen suunnittelemaan ja leikkauksen yhteydessä myös tarkasti toteuttamaan potilaan polveen parhaiten soveltuva tekonivelen asemointi. Signature™-leikkausmenetelmällä on mahdollista palauttaa potilaan alaraajan suuntalinja kaikissa kolmessa avaruudellisessa suunnassa samaksi, mitä alaraajan linjaus oli ennen polven nivelrikon alkua."

"Opettelua seurannut" lienee kirjoittanut vanhemman menetelmän tuloksesta.

Minulta leikattiin oikeapolvi kolme viikkoa sitten. Koko jalka on vielä turvoksissa. voiko joku sanoa kuinka kauan saa kärsiä turvotuksesta. Pitäisikö mennä näyttämään lääkärille? Voisiko joku vastata mahdollisesti nopeasti k. vaivaan.

Kuinka kalliita nämä polvi leikkaukset on? Itselläni on vasen polvi sijoiltaan ja kipuillu yms. Ehkä joutuisi leikkauttamaan polven.

itsellä leikattiin polvi vuonna 2003 tyksissä ja vielläkin helvetilliset kivut, en voi kävellä ollenkaan ikää 28v en ole ylipainoinen

itelläni leikattiin oikean polven eturistiside ja kierukassa oli jtn hommaa kans tässä 4 pv sitten ja ihan hyvin saa suoristettua ja koukisteltua eikä kipuja ole kuin aamuisin pahimmat. sitten onko kellään ollu säären puutumista eturistiside leikkauksen jälkeen mulla se on ollut tunnoton ainakin tässä pari päivää ja vasemmalle puolelle polvesta on tullut mustelma ja sittenkun siitä vähän painaa eli mustelmasta ni sit ottaa tohon sääreen eli onko se ihan normi homma vai oisko jtn hermo ongelmaa yms?!

Hei,

omakohtainen kokemus tuosta turvotuksesta, että sain apua kipuun ja turvotukseen käyttämällä Game Ready-nimistä laitetta.. Sain sen mukaani Dextrasta ja pidin sitä kaksi viikkoa. Vei kivun ja pystyin nukkumaan yöllä... Suosittelen kyllä.. Muistaakseni joku grhealth tai jotain...

Hei! Polvilumpioni meni pois paikoiltaan liukastuessani ja kaatuessani maahan, myös sen jälkeen useita kertoja...neljä päivää sitten pääsin leikkaukseen jossa polven kudokset kiinnitettiin uudestaan metallilangoilla tms, koska lumpio ei enää pysynyt ollenkaan paikoillaan. En ajatellut leikkauksesta toipumisen olevan näin raskasta. Tähän mennessä en ole voinut kuntouttaa tätä jalkaa paljoakaan, ja pelkkä vessassa käynti on kovan työn takana. Peruskuntoni on suht hyvä, olen monia vuosia harrastanut nopeatempoista liikuntaa ja lihaskuntoa. Polvea kiristää paljon liikkuessani sekä tulee paineen tunne. Haavahakaset poistetaan tämän kuun lopussa sekä sitä ennen alan käyttämään ortoosia. Ehkä tämä kuitenkin tästä alkaa parantua viikkojen kuluessa :) ketään, kenellä samanlainen tilanne?

Mun polvi hajos n. 30 v. sitten, reisiluun päästä paloja pois tapaturmaisesti, samalla sijoiltaanmeno. Uusi sijoiltaanmeno parin vuoden päästä korjausleikkaus, sitten 5-7 v. välein kierukkaa ja nivelhiiriä pikkuhiljaa tähystyksillä pois. Tekonivel helmikuun alussa (2 kk sitten), ennen sitä 3 kk tiukkaa punttisalitreeniä kipulääkkeiden kanssa, 3 viikkoa leikkauksesta kuntosalille varovasti alkaen, kepit pois 4 vk leikkauksesta, lääkkeet pääosin pois 5 vk leikkauksesta, töihin (toimisto) 6 vk leikkauksesta, nyt kävelylenkkejä (n. 2 km) töissä vaihtelevia matkoja turvakengissä, varovasti kuntopyörällä lyhyitä matkoja, satunnaisesti joku Voltaren tai Panadol (ei Panacod) iltaisin tiukemman päivän jälkeen. Taipuu saman verran kuin terve polvikin ja joka asennossa; voi nostaa ja varata täysin, portaiden kulkeminen vielä vaikeaa. Parin viikon päästä kun sairausloma loppuu oikea pyörä ja pidemmät lenkit varovasti alken, portaat alkanevat sen jälkeen onnistua paremmin. Eli hyvä fyssari ja oikeat lihakset etukäteen kuntoon. Leikkausta ei kannata lykätä minkään tekosyyn varjolla, kuten ite tein lukiessani näitä palstoja; onnistuneista leikkauksista ei juuri kirjoitella.

heissan! kysyisin polven liukuproteesista kokemuksia, onko jollain. olen menossa sellaiseen.