PERHEKODIT

nnanni

Olen joutumassa lähiaikoina perhekotiin.Kertokaa kokemuksia,millaista siellä oikeasti on?

102

19455

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • riippuu

      tietenkin perhekodista! Kuuleman mukaan on olemassa sekä erittäin hyviä, asiallisia paikkoja, mut sitten toisaalta osassa perheistä on omiakin ongelmia. Mut hyvin on viihtyneet kaverit, jotka perhekodissa ovat varttuneet. Paljolti kai se on itestäkin kiinni. Miks joudut tuonne perhekotiin? Onko ajasta mitään tietoa? Jatkatko kuitenkin omassa koulussasi vai vaihdatko paikkakuntaa? Tsemiä sulle!

      • --

        Pikku-veljeni joutui perhekotiin parikuukautta saa tulla käymään kotona kerran 2 viikossa jos on käyttäytynyt hyvin,,,., hänellä on aina paljon mustelmia,,,..,, Hän on vasta 15 vuotias ja ´hakkaajat jotain 18 (3 - 5).
        Ilmoitimme asioista sossuille jotka eivät siitä mitään sanoneet.,.,
        Nytten viikkopari sitten veljeni hakkaaja oli muutanut poies ja hän nuuskisi muiden hakkaajien kuuntelulla tämän asuin paikan,,


        Tapasin tämän veljeni hakkaajan ja aloin arasti kysellä hänestä, hän sanoi tuntevansa tämän ja että on hakannut hävet monesti kehuskellen.
        Siinä vaiheessa sisälläni paloi viha, aloin tempoa tätä turpaan oikein olantakaa itsekkin sain siitä mustan silmän,, mutta olisitte nähneet sen toisen kaverin !!!!! SITÄ EI EES TUNNISTA SEN ÄITI!!!! ja nytten mulla ei oo asiat ihan hyvin :DDD
        mutta veljeni puolesta tämän tein!!!
        OMISTAN KOKO ELÄMÄNI VELJELLENI


      • -- kirjoitti:

        Pikku-veljeni joutui perhekotiin parikuukautta saa tulla käymään kotona kerran 2 viikossa jos on käyttäytynyt hyvin,,,., hänellä on aina paljon mustelmia,,,..,, Hän on vasta 15 vuotias ja ´hakkaajat jotain 18 (3 - 5).
        Ilmoitimme asioista sossuille jotka eivät siitä mitään sanoneet.,.,
        Nytten viikkopari sitten veljeni hakkaaja oli muutanut poies ja hän nuuskisi muiden hakkaajien kuuntelulla tämän asuin paikan,,


        Tapasin tämän veljeni hakkaajan ja aloin arasti kysellä hänestä, hän sanoi tuntevansa tämän ja että on hakannut hävet monesti kehuskellen.
        Siinä vaiheessa sisälläni paloi viha, aloin tempoa tätä turpaan oikein olantakaa itsekkin sain siitä mustan silmän,, mutta olisitte nähneet sen toisen kaverin !!!!! SITÄ EI EES TUNNISTA SEN ÄITI!!!! ja nytten mulla ei oo asiat ihan hyvin :DDD
        mutta veljeni puolesta tämän tein!!!
        OMISTAN KOKO ELÄMÄNI VELJELLENI

        Älä ole ääliö. Se oli yksi hyvä keikka. Jätä asia siihen. Kyllä sun veljesikin haluaa että sulla on oma elämä.


      • Anonyymi
        -- kirjoitti:

        Pikku-veljeni joutui perhekotiin parikuukautta saa tulla käymään kotona kerran 2 viikossa jos on käyttäytynyt hyvin,,,., hänellä on aina paljon mustelmia,,,..,, Hän on vasta 15 vuotias ja ´hakkaajat jotain 18 (3 - 5).
        Ilmoitimme asioista sossuille jotka eivät siitä mitään sanoneet.,.,
        Nytten viikkopari sitten veljeni hakkaaja oli muutanut poies ja hän nuuskisi muiden hakkaajien kuuntelulla tämän asuin paikan,,


        Tapasin tämän veljeni hakkaajan ja aloin arasti kysellä hänestä, hän sanoi tuntevansa tämän ja että on hakannut hävet monesti kehuskellen.
        Siinä vaiheessa sisälläni paloi viha, aloin tempoa tätä turpaan oikein olantakaa itsekkin sain siitä mustan silmän,, mutta olisitte nähneet sen toisen kaverin !!!!! SITÄ EI EES TUNNISTA SEN ÄITI!!!! ja nytten mulla ei oo asiat ihan hyvin :DDD
        mutta veljeni puolesta tämän tein!!!
        OMISTAN KOKO ELÄMÄNI VELJELLENI

        Ota ihan iisisti rambo


    • mutikka

      Itse oon asunu usemman vuoden loimaalla perhekodissa. Ihan hirvee paikka :S

      • saraonparasikinä

        mä oon asunu kans i´han paska paikka


    • Tässä kokemukseni

      Suurinosa perhekodeista on perustettu ahneudelle (huostaanotetusta lapsesta saa markoissa alle tonnin päivässä) ja osa vanhemmista on sekopäitä (ainakin perheiden äidit). Olen itse asunut perhekodissa, jonne "jouduin" isäni alkoholismin takia. Vaikka olin itse hakenut itselleni apua, minua kohdeltiin kuin vähäjärkistä paskaa. Perheen äiti otti minut silmätikukseen, neuroottisena ihmisenä alkoi vahtimaan käytöstäni (arvot ja asenteet sillä ihmisellä 50-luvulla), perheen isä taas oli hiljainen, poissaoleva hissukka.

      Tutustuin perheeni muihin sukulaisiin, joista kolmella(!) oli oma perhekotinsa- varsinainen bisnes siis. Ikähaarukka lapsissa oli n. 12-20 vuotta ja jokainen voi huonosti. Olimme b-luokan kansalaisia omissa kodeissamme, biologiset lapset jyräsivät meidät mennentullen mitä tuli esim. vaatehankintoihin tai viikkorahaan. Sossujen edessä vanhemmat esittivät aina parastaan ja me lapset olimme kuin 50-luvun kultaisesta käytösoppaasta- meitä oli uhkailtu ennen tapaamisia.

      Viikkorahan tai vanhempiensa tapaamisoikeuden menetti helposti, riitti että kehtasi sanoa vastaan vanhemmille tai sai huonon numeron kokeesta. Kieltäydyin periaatteen naisena siivoamasta neuroottisen äitini maalaussotkuja ja hän pisti minut arestiin kahdeksi viikoksi. Lievän ylipainoni takia sain puolet vähemmän ruokaa kuin muut ja rippijuhlieni aamuna kitkin itkien takapihalta rikkaruohoja "ettei kukaan vieraista sitten näe niitä". Yksi nuorista sekosi lopulta kolmen vuoden jälkeen ja melkein teki itsemurhan. Sain estettyä häntä, mutta vuoden päästä hän lähes tappoi vanhempamme. Niin paljon vihaa oli kertynyt vuosien aikana enkä siitä voi häntä syyttää...

      Toivon tosissaan että nuoret eivät joutuisi tämänkaltaisiin perhekoteihin. Minulle kokemus oli järkyttävä ja vieläkin, viiden vuoden jälkeen, näen siitä painajaisia. Hyviäkin perhekoteja varmasti on olemassa, mutta missä- sitä en tiedä. Ei ainakaan Kirkkonummella...

      • tiltaltti

        Ystävä hyvä, kiva kun kirjoitit!

        Mikäli sinulle on kaikki kirjoittamasi tapahtunut, niin otapa yhteys MLL:n kautta vaikuttajiin. Siinä yksi muoto, on muitakin. http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=84 ja muita.

        Toivon, että jokainen johon tämä käy, ottaa kantaa. Onko todella Suomessa sellainen tilanne, jossa lapset kärsii joka tapauksessa sijoitettuna, huostaanotettuna. Miten kukaan voi aikuisena katsoa peiliin ja sanoa minä välitän "nuorisosta".

        Nuoret ryhdikkäästi toimintaan, eikä välitetä vanhoista "minä tiedän kaikki" mielipiteistä. JOTAIN RAJAA JA JOTAIN RANGAISTUSTA!

        Hu huh


      • tosiaan.,.

        Vastaan nyt hyvin vähäisellä tiedonjyvälläni mutta siis kuitenkin. Perhekoti ja sijaiskoti on eriasia. Perhekoti saa toki kaikenlaisia tukia mutta sijaiskodissa vanhemmat saa n. 300 euroa/lapsi/kk. Niin sanottua ylläpitorahaa. Eiköhän ne rahat mene aivan lapsen parhaaksi ja yleensä ei edes riitä lapsen kustannuksiin.

        Perhekodit on julkinen yhteisö ja yleensä perhekoteihin otetaan nuoria/lapsia joilla tarve erinäisiin kuntoutuksiin ja muihin erityishuomioita vaativiin asioihin.

        Kyllä jokaiselle lapselle täytyisi olla edes oma huone. Kaikki on niin sossujen sanomisen varassa ja sijaisperheistä kova pula.

        Olen pahoillani mitä olet joutunut kestämään. Ikävää että luullaan automaattisesti että lapsella on kaikki hyvin perhekodeissa. Voi kun tuollaisia koteja ei edes olisi. Mutta tehän olette heidän asiakkaita ja aina saa antaa palautetta. Mikään ei estä sinua (asiallisesti) antamaan palautetta vielä vaikka tänäkin päivänä. Ota yhteyttä sosiaaliviranomaisiin, hehän pyörittävät tätä koko sekavaa touhua. Tiesitkö muuten että perhekodeissa kaikilla työskentelevillä täytyisi olla ammatillinen koulutus siihen työhön? Ja kokemusta ennekuin saavat itse aloittaa sellaisen toiminnan. Eli ihan helposti ei perhekotia perustetakkaan.

        Mutta kaikkea hyvää teille kaikille tulevaan.

        T: ehkä tuleva sijasikodin äiti


      • lapsen parhaaksi
        tosiaan.,. kirjoitti:

        Vastaan nyt hyvin vähäisellä tiedonjyvälläni mutta siis kuitenkin. Perhekoti ja sijaiskoti on eriasia. Perhekoti saa toki kaikenlaisia tukia mutta sijaiskodissa vanhemmat saa n. 300 euroa/lapsi/kk. Niin sanottua ylläpitorahaa. Eiköhän ne rahat mene aivan lapsen parhaaksi ja yleensä ei edes riitä lapsen kustannuksiin.

        Perhekodit on julkinen yhteisö ja yleensä perhekoteihin otetaan nuoria/lapsia joilla tarve erinäisiin kuntoutuksiin ja muihin erityishuomioita vaativiin asioihin.

        Kyllä jokaiselle lapselle täytyisi olla edes oma huone. Kaikki on niin sossujen sanomisen varassa ja sijaisperheistä kova pula.

        Olen pahoillani mitä olet joutunut kestämään. Ikävää että luullaan automaattisesti että lapsella on kaikki hyvin perhekodeissa. Voi kun tuollaisia koteja ei edes olisi. Mutta tehän olette heidän asiakkaita ja aina saa antaa palautetta. Mikään ei estä sinua (asiallisesti) antamaan palautetta vielä vaikka tänäkin päivänä. Ota yhteyttä sosiaaliviranomaisiin, hehän pyörittävät tätä koko sekavaa touhua. Tiesitkö muuten että perhekodeissa kaikilla työskentelevillä täytyisi olla ammatillinen koulutus siihen työhön? Ja kokemusta ennekuin saavat itse aloittaa sellaisen toiminnan. Eli ihan helposti ei perhekotia perustetakkaan.

        Mutta kaikkea hyvää teille kaikille tulevaan.

        T: ehkä tuleva sijasikodin äiti

        perhekoti saa lapsesta noin vuorokausi maksaa 3- 400 euroa vuorokausi.huom vuorokausi.ja sen maksaa se kunta joka on ottanut lapsen huostaan ja lähettänyt lapsen sinne. sijaisvanhemmat saa noin 1200-1400 euroa kuukaudessa riippuu lapsen iästä. en ole ikinä ymmärtänyt jos vanhemmissa on vikaa,miksei heitä oteta huostaan ja viedä hoitoon miksi aina lapsi. minusta lapsen pitäisi sada jäädä kotiin hyvien hoitajien seuraan ja vanhemmat hoitoon.


      • eräs vaan

        Joo, tutulta kuullostaa! Mä asuin 4 vuotta perhekodissa .Siitä on jo 6 vuotta aikaa.
        Minuakin kohdeltiin kuin vähäjärkistä paskaa, "äiti-hahmo" oli juuri se itse piru, kun taas "isä-hahmo" oli pahasti akkansa tossun alla. Meitä oli 6 lasta ja kaikki voitiin henkisesti huonosti. Me ei kuitenkaan koettu ruumiillista väkivaltaa, koska perhekodin vanhemmat toimivat niitten rajojen sisäpuolella ettei kukaan saa tietää, että bisnes pysyy pystyssä. Eli siinä mielessä olivat varovaisia. Mut sitä henkistä paskaa, sitä sitten tulikin... heillä oli 3 omaa tyttöä jotka olivat niin täydellisiä että! Oli ylioppilasta ja korkeakoulututkintoa ja kolmea eri ammattia. Jatkuvasti minuakin vertailtiin heihin: "Kyllä meidänkin tytöt, kyllä sinunkin pitäisi, kun Saara (nimi vaihdettu) oli sinun ikäisesi..." ym... Tää Äiti-hahmo sai raivo-kohtauksia ja huus meille. Sain vahingossa tietää että se söi tarvittaessa rauhoittavia.
        Joskus se otti (varsinkin nuorimpaa lasta) rinnuksista kiinni, työntää täräytti seinää vasten ja huus naama punaisena kasvot kiinni toisen kasvoissa. Kun mä satuin kerran sanomaan, että en pidä siitä tavasta jolla hän pitää olkapäästäni kiinni kun puhuttelee minua, niin hän otti sen ihan tavakseen ja lisäs sitä entisestään ärsyttääkseen mua! Ja samalla kyseli "mitä pahaa tässä on, mitä pahaa tässä on?"
        Jostain syystä en silloin paljon pitänyt pienistä lapsista/vauvoista... kun he saivat sen tietää niin heidän rakkaalla tyttärellään olikin juuri vauva syntynyt, ja sitä alettiin joka käänteessä mulle tuputtamaan. Inhoni kasvoi entisestään. Säännöt nyt oli ihan älytttömiä tottakai. Esim. koiraa ei saa silittää kun eteisessä koska siitä lähtee karvoja, toppia ei saa pitää koska se on liian seksikäs, hiuksia ei saa värjätä punaisiksi koska ne on liian seksikkäät (siis ei edes 17 vuotias tyttö), kylpytakkia ei voi pitää koska se on liian seksikäs, kissat (joita oli 2) piti harjata ulkona vuoden jokainen päivä ( Itse ajattelisin näin että vähempikin harjaaminen varmaan riittäis lyhyt karvaisella kissalla joka huolehtii turkistaan itsekkin) ja siis niin paljon muitakin älyttömyyksiä! Koskaan ei saanut tehdä poikkeusta missään säännössä, ei koskaan mitään joustoa! Esim. viikonloppuina ei saanut KOSKAAN nukkua klo 10.00 pidempään, muuten ei saanut aamupalaa.
        pikku-veljeni asui samassa perhekodissa ja käytiin isämme luona toisessa kaupungissa joka toinen vkonloppu.Isämme on alkoholisti, ja kerran mentyämme isän luo se ei ollutkaan kotona, vaan oli lähtenyt juomaan. Tämän asian johdosta ei saatu nähdä isäämme puoleen vuoteen.
        Olin ujo tyttö ja hieman arka elämää kohtaan.
        Tämä "Äiti-hahmo" selvensi minulle miten vaikeaa tulee olemaan oma elämä... koko sen neljän vuoden ajan hän muisti muistuttaa " Ei sinullakaan ole aina sen vertaa tulevaisuudessa rahaa, että olisi varaa sukat ostaa, kaikki pitää sitten ostaa, itse tienaamillasi rahoilla,ei se tule helppoa olemaan ym..." ( Tuohon aikaan mulla ei ollut mitään tietoa että yhteiskunta turvaa toimeentuloni vaikkei minulla olisi töitä, eikä hänkään siitä maininnut) Kun hän oli 4 vuotta aivopessyt minua tämän asian osalta, lopulta tulevaisuus ja tuleva oma elämä... en nähnyt enää tulevaisuutta. Lopulta tulevaisuus oli minulle pelottava tuntemattomuus ja nykyisyys liekehtivä helvetti.
        Harkitsin vakavasti itsemurhaa... neljän vuoden jälkeen olin vain täynnä patoutunutta vihaa, en tuntenut enää surua...
        Ehkä selvisin kaikesta ystävieni ansiosta...
        Kun lopulta muutin pois perhekodista, huomasin ettei oman elämän elämisessä ja omien asioidensa hoitamisessa ole mitään vaikeaa. Ei edes pidemmän päälle.Painajaisia näin kyllä paljonkin muuton jälkeen kyseisestä paikasta mutta ne harvenivat... enää näen harvoin painajaisia tai pahoja unia niiltä ajoilta, mutten voi väittää etteivätkö ne silloin tällöin palaisi. Selvisin! Ja siitä se elämä alkoi, kun pääsin pois!


      • JokuLÄ
        tiltaltti kirjoitti:

        Ystävä hyvä, kiva kun kirjoitit!

        Mikäli sinulle on kaikki kirjoittamasi tapahtunut, niin otapa yhteys MLL:n kautta vaikuttajiin. Siinä yksi muoto, on muitakin. http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=84 ja muita.

        Toivon, että jokainen johon tämä käy, ottaa kantaa. Onko todella Suomessa sellainen tilanne, jossa lapset kärsii joka tapauksessa sijoitettuna, huostaanotettuna. Miten kukaan voi aikuisena katsoa peiliin ja sanoa minä välitän "nuorisosta".

        Nuoret ryhdikkäästi toimintaan, eikä välitetä vanhoista "minä tiedän kaikki" mielipiteistä. JOTAIN RAJAA JA JOTAIN RANGAISTUSTA!

        Hu huh

        Vittuun vaikuttajies kanssa. Ei näihin asioihin kato vaikuttajat paljoon pysty vaikuttaan NIMIM.Kokemusta on.
        Ja ihan turha laukoo jotai et *harmi ku sulle on noin käynyt, ettei ol pystytty vaikuttamaan* Itse sain asiat järjestykseen Kaikesta henkisestä paskasta huolimatta. Ja siin vaihees nää kyseiset *vaikuttajat* kehen mä olin ollu yhteydessä huomas et jotain tosiaan oli huonosti, eikä muo kyseiseen laitokseen ikinäkään olis pitäny sijottaa...Just Juu *Tosi hirveetä et tehtiin sun osaltas pari vuotta sitten väärä päätös, ollaan tosi pahoillaan mut onneks sä nyt pääset pois*--Tyliin.
        Ketä korjaa ne pari vuotta, tai kertoo minkä takia asiat ei selvinny monesta kantelusta huolimatta......


      • laitoslapsi
        lapsen parhaaksi kirjoitti:

        perhekoti saa lapsesta noin vuorokausi maksaa 3- 400 euroa vuorokausi.huom vuorokausi.ja sen maksaa se kunta joka on ottanut lapsen huostaan ja lähettänyt lapsen sinne. sijaisvanhemmat saa noin 1200-1400 euroa kuukaudessa riippuu lapsen iästä. en ole ikinä ymmärtänyt jos vanhemmissa on vikaa,miksei heitä oteta huostaan ja viedä hoitoon miksi aina lapsi. minusta lapsen pitäisi sada jäädä kotiin hyvien hoitajien seuraan ja vanhemmat hoitoon.

        Tässä on pointtia!


      • Anonyymi
        eräs vaan kirjoitti:

        Joo, tutulta kuullostaa! Mä asuin 4 vuotta perhekodissa .Siitä on jo 6 vuotta aikaa.
        Minuakin kohdeltiin kuin vähäjärkistä paskaa, "äiti-hahmo" oli juuri se itse piru, kun taas "isä-hahmo" oli pahasti akkansa tossun alla. Meitä oli 6 lasta ja kaikki voitiin henkisesti huonosti. Me ei kuitenkaan koettu ruumiillista väkivaltaa, koska perhekodin vanhemmat toimivat niitten rajojen sisäpuolella ettei kukaan saa tietää, että bisnes pysyy pystyssä. Eli siinä mielessä olivat varovaisia. Mut sitä henkistä paskaa, sitä sitten tulikin... heillä oli 3 omaa tyttöä jotka olivat niin täydellisiä että! Oli ylioppilasta ja korkeakoulututkintoa ja kolmea eri ammattia. Jatkuvasti minuakin vertailtiin heihin: "Kyllä meidänkin tytöt, kyllä sinunkin pitäisi, kun Saara (nimi vaihdettu) oli sinun ikäisesi..." ym... Tää Äiti-hahmo sai raivo-kohtauksia ja huus meille. Sain vahingossa tietää että se söi tarvittaessa rauhoittavia.
        Joskus se otti (varsinkin nuorimpaa lasta) rinnuksista kiinni, työntää täräytti seinää vasten ja huus naama punaisena kasvot kiinni toisen kasvoissa. Kun mä satuin kerran sanomaan, että en pidä siitä tavasta jolla hän pitää olkapäästäni kiinni kun puhuttelee minua, niin hän otti sen ihan tavakseen ja lisäs sitä entisestään ärsyttääkseen mua! Ja samalla kyseli "mitä pahaa tässä on, mitä pahaa tässä on?"
        Jostain syystä en silloin paljon pitänyt pienistä lapsista/vauvoista... kun he saivat sen tietää niin heidän rakkaalla tyttärellään olikin juuri vauva syntynyt, ja sitä alettiin joka käänteessä mulle tuputtamaan. Inhoni kasvoi entisestään. Säännöt nyt oli ihan älytttömiä tottakai. Esim. koiraa ei saa silittää kun eteisessä koska siitä lähtee karvoja, toppia ei saa pitää koska se on liian seksikäs, hiuksia ei saa värjätä punaisiksi koska ne on liian seksikkäät (siis ei edes 17 vuotias tyttö), kylpytakkia ei voi pitää koska se on liian seksikäs, kissat (joita oli 2) piti harjata ulkona vuoden jokainen päivä ( Itse ajattelisin näin että vähempikin harjaaminen varmaan riittäis lyhyt karvaisella kissalla joka huolehtii turkistaan itsekkin) ja siis niin paljon muitakin älyttömyyksiä! Koskaan ei saanut tehdä poikkeusta missään säännössä, ei koskaan mitään joustoa! Esim. viikonloppuina ei saanut KOSKAAN nukkua klo 10.00 pidempään, muuten ei saanut aamupalaa.
        pikku-veljeni asui samassa perhekodissa ja käytiin isämme luona toisessa kaupungissa joka toinen vkonloppu.Isämme on alkoholisti, ja kerran mentyämme isän luo se ei ollutkaan kotona, vaan oli lähtenyt juomaan. Tämän asian johdosta ei saatu nähdä isäämme puoleen vuoteen.
        Olin ujo tyttö ja hieman arka elämää kohtaan.
        Tämä "Äiti-hahmo" selvensi minulle miten vaikeaa tulee olemaan oma elämä... koko sen neljän vuoden ajan hän muisti muistuttaa " Ei sinullakaan ole aina sen vertaa tulevaisuudessa rahaa, että olisi varaa sukat ostaa, kaikki pitää sitten ostaa, itse tienaamillasi rahoilla,ei se tule helppoa olemaan ym..." ( Tuohon aikaan mulla ei ollut mitään tietoa että yhteiskunta turvaa toimeentuloni vaikkei minulla olisi töitä, eikä hänkään siitä maininnut) Kun hän oli 4 vuotta aivopessyt minua tämän asian osalta, lopulta tulevaisuus ja tuleva oma elämä... en nähnyt enää tulevaisuutta. Lopulta tulevaisuus oli minulle pelottava tuntemattomuus ja nykyisyys liekehtivä helvetti.
        Harkitsin vakavasti itsemurhaa... neljän vuoden jälkeen olin vain täynnä patoutunutta vihaa, en tuntenut enää surua...
        Ehkä selvisin kaikesta ystävieni ansiosta...
        Kun lopulta muutin pois perhekodista, huomasin ettei oman elämän elämisessä ja omien asioidensa hoitamisessa ole mitään vaikeaa. Ei edes pidemmän päälle.Painajaisia näin kyllä paljonkin muuton jälkeen kyseisestä paikasta mutta ne harvenivat... enää näen harvoin painajaisia tai pahoja unia niiltä ajoilta, mutten voi väittää etteivätkö ne silloin tällöin palaisi. Selvisin! Ja siitä se elämä alkoi, kun pääsin pois!

        Moikka. Et olisi mahdollisesti voinut kertoa perhekodin nimeä ja missä sijaitsee? :) kiitos jo etukäteen.


    • yks

      Minä asuin kans perhekodissa reilun vuoden ja pääsin viikko sitten pois.Minusta siellä oli aika rentoo, sain uusia kavereita jotka oli tosi mukavia, tietty kaikilla on erillaisia ongelmia.Ja tosiaan se riippuu kyllä iha perhekodistakin. Ite kävin kahdessa eri perhekodissa ja se toinen niistä oli aivan kauhea, mutta toinen oli iha mukava paikka.Mut ainahan sitä kuitenki mielummin kotona asuis, jos vaan on mahollista asuu.Jossai paikoissa on erillaiset säännöt,esim. tuloajat ja vaateostos rajoitukset voivat vaihdella ja puhelimen käyttöki vaihtelee.. sekä viikkoraha..

      • ihanapienisinä

        Todella surullista, että joillakin on ollut noin negatiivisia kokemuksia perhekodista...:( Tuo biologisista vanhemmista "eristäminen" kuulostaa mielestäni oudolta "rangaistukselta". Yleensä perhekodin yhtenä tavoitteena on nimen omaan lapsen yhteyden pitäminen ja välien vahvistaminen biologisiin vanhempiin. Monessa perhekodissa on esimerkiksi omat asuintilat vanhemmille vierailuja varten. Voihan olla, että kuvailemasi perhekodin toimintamalleissa olisi tutkimisen paikka?

        Monet perhekodit ovat kuitenkin toimivia "sijaiskoteja", joissa on työtä sydämellään tekevä henkilökunta ja paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia, ikävä sanoa- mutta usein paremmat mahdollisuudet ja elämän edellytykset, kuin lapsilla on biologisten vanhempiensa luona... Jostakin syystähän lapsi perhekotiin sijoitetaan, ja voisin sanoa, että useimmiten perhekodeissa on "rennompi" meininki kuin esimerkiksi laitosmaisemmissa lastenkodeissa.

        Tietysti perhekodin yhteiset säännöt voivat aluksi tuntua vierailta ja omituisilta, varsinkin jos omassa kodissa ei ole juuri rajoja asetettu. Rajat ja säännöt ovat kuitenkin kaikkien yhteiseksi hyväksi suunniteltuja, suuressa yhteisössä ne ovat välttämättömiä arjen toimivuuden kannalta.

        Olisin kiinnostunut kuulemaan teiltä nuorilta, mitä te toivositte perhekodilta? Millaisia harrastusmahdollisuuksia, tiloja, henkilökuntaa, meininkiä...jne?


      • Tässä kokemukseni
        ihanapienisinä kirjoitti:

        Todella surullista, että joillakin on ollut noin negatiivisia kokemuksia perhekodista...:( Tuo biologisista vanhemmista "eristäminen" kuulostaa mielestäni oudolta "rangaistukselta". Yleensä perhekodin yhtenä tavoitteena on nimen omaan lapsen yhteyden pitäminen ja välien vahvistaminen biologisiin vanhempiin. Monessa perhekodissa on esimerkiksi omat asuintilat vanhemmille vierailuja varten. Voihan olla, että kuvailemasi perhekodin toimintamalleissa olisi tutkimisen paikka?

        Monet perhekodit ovat kuitenkin toimivia "sijaiskoteja", joissa on työtä sydämellään tekevä henkilökunta ja paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia, ikävä sanoa- mutta usein paremmat mahdollisuudet ja elämän edellytykset, kuin lapsilla on biologisten vanhempiensa luona... Jostakin syystähän lapsi perhekotiin sijoitetaan, ja voisin sanoa, että useimmiten perhekodeissa on "rennompi" meininki kuin esimerkiksi laitosmaisemmissa lastenkodeissa.

        Tietysti perhekodin yhteiset säännöt voivat aluksi tuntua vierailta ja omituisilta, varsinkin jos omassa kodissa ei ole juuri rajoja asetettu. Rajat ja säännöt ovat kuitenkin kaikkien yhteiseksi hyväksi suunniteltuja, suuressa yhteisössä ne ovat välttämättömiä arjen toimivuuden kannalta.

        Olisin kiinnostunut kuulemaan teiltä nuorilta, mitä te toivositte perhekodilta? Millaisia harrastusmahdollisuuksia, tiloja, henkilökuntaa, meininkiä...jne?

        En ole tähän mennessä törmännyt yhteenkään perhekotiin, jossa olisi "omat asuintilat vanhemmille vierailuja varten" enkä ole sellaisesta ennen tätä kuullutkaan. Meillä käytäntönä oli (kuten kaikilla muillakin perhekodeilla,joista tunsin nuoria), että viikonloput vietettiin vanhemmilla jos oli käyttäydytty hyvin. Eli huonosta käytöksestä rankaistiin jättämällä viikonlopuksi perhekotiin.

        On totta, että tuo paikka jossa asuin, ei ollut "tervehenkinen" millään tavalla ja asiani meni oikeuteen- perhekoti menetti toimilupansa. Hassua on, että samaan sukuun kuuluvat perhekodit pysyivät pystyssä, vaikka joukossa oli mm.lasten seksuaalista ahdistelua. Ehkäpä muut lapset eivät olleet tottuneet pitämään puoliaan kuten minä, en tiedä. Surettaa silti heidän puolestaan...

        Rajoista sen verran, että kotonani oli kyllä normaalit rajat ja kuri, en elänyt pellossa. Silti perhekodin säännöt tuntuivat järjenvastaisilta; jos tahtoi vaikkapa pari euroa kerran kuussa karkkiostoksiin, piti "anoa" sitä ja sijaisvanhemmat päättivät, että saiko vai eikö. Joskus meillä oli koulusta hyppytunteja ja maleksin kirjastossa. Joku perhekotini tuttu oli nähnyt minut ja soittanut heti sijaisäidilleni että täällä sitä vaan lintsataan- menetin vanhempieni tapaamisoikeuden kahdeksi viikoksi.

        Kesällä menimme ostamaan minulle uimapukua ja olin laihtunut (kiitos pienten annosten) sen verran, että odotettua pienempi koko mahtui hyvin päälleni. Sijaisäitini sai hepulin; ei niin läski tyttö kuin minä voinut mahtua hänen kanssaan samaan kokoon!! Hän huusi kuin palosireeni keskellä kauppaa, vaikka mukanamme ollut toinen nuori koitti rauhoitella häntä parhaansa mukaan. Lopputulos oli, että poistuin itkien kaupasta, kassissani kokoa liian iso uikkari joka roikkui takapuolesta pahasti. Kun menimme uimaan sijaisäitini ja hänen oman aikuisen tyttärensä kanssa, joka oli raskaana viimeisillään, sijaisäiti pamautti tyttärelleen että "Oletpas sinä läski"!!

        Kun tarkemmin ajattelee, minun ei olisi pitänyt koskaan lähteä omasta kodistani. Meillä riitti rahaa vaikka muille jakaa, perusolosuhteet olivat kunnossa. Minä en vaan jaksanut katsoa väkivaltaista äitipuoltani ja isäni juopottelua...


      • kokllipoduuwpi
        ihanapienisinä kirjoitti:

        Todella surullista, että joillakin on ollut noin negatiivisia kokemuksia perhekodista...:( Tuo biologisista vanhemmista "eristäminen" kuulostaa mielestäni oudolta "rangaistukselta". Yleensä perhekodin yhtenä tavoitteena on nimen omaan lapsen yhteyden pitäminen ja välien vahvistaminen biologisiin vanhempiin. Monessa perhekodissa on esimerkiksi omat asuintilat vanhemmille vierailuja varten. Voihan olla, että kuvailemasi perhekodin toimintamalleissa olisi tutkimisen paikka?

        Monet perhekodit ovat kuitenkin toimivia "sijaiskoteja", joissa on työtä sydämellään tekevä henkilökunta ja paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia, ikävä sanoa- mutta usein paremmat mahdollisuudet ja elämän edellytykset, kuin lapsilla on biologisten vanhempiensa luona... Jostakin syystähän lapsi perhekotiin sijoitetaan, ja voisin sanoa, että useimmiten perhekodeissa on "rennompi" meininki kuin esimerkiksi laitosmaisemmissa lastenkodeissa.

        Tietysti perhekodin yhteiset säännöt voivat aluksi tuntua vierailta ja omituisilta, varsinkin jos omassa kodissa ei ole juuri rajoja asetettu. Rajat ja säännöt ovat kuitenkin kaikkien yhteiseksi hyväksi suunniteltuja, suuressa yhteisössä ne ovat välttämättömiä arjen toimivuuden kannalta.

        Olisin kiinnostunut kuulemaan teiltä nuorilta, mitä te toivositte perhekodilta? Millaisia harrastusmahdollisuuksia, tiloja, henkilökuntaa, meininkiä...jne?

        Ihmettä niistä hyvistä paasataan?? On todella hyvä että on hyviäkin paikkoja, mutta onko tarkotuksena tehdä tutkimusta ja verrata kuinka "pahat" lastensuojelulaitokset kuitenkin jäävät "hyvien ja osaavien" LSkotien varjoon???


    • santra

      mä oon ollut perhekodilla n.5vuotta ja tämä on yhtä helvettiä,tekisin ihan mitä vaan että pääsisin täältä pois.vähän lohduttaa se että täytän 2viikonpäästä 18 ja saan muuttaa omaaan asuntoon :)

      • surusilmä

        Hei! Olen itse kolmen lapsen äiti ja vaikka joskus olen "tiukkapipo" haluan heille parasta (ei materiaa vaan rakkautta,turvallisuutta,onnea)
        Olemme mieheni kanssa miettineet josko meiltä löytyisi onnea jakaa se vieraan lapsen kanssa joka tarvitsisi meitä. Olisimmeko silloin perhekoti? Me emme haluaisi, että lapsi kokisi meidät kamalana asiana, vaan mahdollisuutena tasapainoiseen tulevaisuuteen. Jaksamista sulle = )


      • ,,muilkj
        surusilmä kirjoitti:

        Hei! Olen itse kolmen lapsen äiti ja vaikka joskus olen "tiukkapipo" haluan heille parasta (ei materiaa vaan rakkautta,turvallisuutta,onnea)
        Olemme mieheni kanssa miettineet josko meiltä löytyisi onnea jakaa se vieraan lapsen kanssa joka tarvitsisi meitä. Olisimmeko silloin perhekoti? Me emme haluaisi, että lapsi kokisi meidät kamalana asiana, vaan mahdollisuutena tasapainoiseen tulevaisuuteen. Jaksamista sulle = )

        Olen ollut töissä perhekodissa. elikkä siis..

        Perhekoti: Useimmiten lapset ovat täällä vanhempiensa ongelmien takia, ei omien ongelmiensa. Lapset ovat yleensä nuoria about 2-15 vuotiaita. On useimmiten kuin koti, jokaisella lapsella on omat huoneet. Työntekijöitä on kerrallaan 1-3 (tietenkin lapsimäärästä riippuen). Kotityöt tehdään kuin oikeissa kodeissakin, työntekijä tekee ruoan, pesee pyykin, siivoaa, ym. mahd. yhdessä lasten kanssa.

        Lastenkoti: (en ole aivan varma) ilmeisesti lapset ovat täällä lähinnä omien ongelmiensa vuoksi. Täällä heidän käytöstään seurataan ja päätetään voiko nuorta mahdollisesti päästää "ihmisten ilmoille".

        Sijaiskoti: Ottavat lapset huostaansa yleensä vanhempiensa ongelmien takia, myös omien vaikeuksiensa takia(harvemmin ei sentään mitään ongelma nuorta mihinkään perheeseen sijoiteta, vaan lastenkotiin tässä tilanteessaa).
        Asuvat perheessä kunnes on mahdollisuus muuttaa takaisin omaan kotiinsa.


      • Perhekodin uhri
        ,,muilkj kirjoitti:

        Olen ollut töissä perhekodissa. elikkä siis..

        Perhekoti: Useimmiten lapset ovat täällä vanhempiensa ongelmien takia, ei omien ongelmiensa. Lapset ovat yleensä nuoria about 2-15 vuotiaita. On useimmiten kuin koti, jokaisella lapsella on omat huoneet. Työntekijöitä on kerrallaan 1-3 (tietenkin lapsimäärästä riippuen). Kotityöt tehdään kuin oikeissa kodeissakin, työntekijä tekee ruoan, pesee pyykin, siivoaa, ym. mahd. yhdessä lasten kanssa.

        Lastenkoti: (en ole aivan varma) ilmeisesti lapset ovat täällä lähinnä omien ongelmiensa vuoksi. Täällä heidän käytöstään seurataan ja päätetään voiko nuorta mahdollisesti päästää "ihmisten ilmoille".

        Sijaiskoti: Ottavat lapset huostaansa yleensä vanhempiensa ongelmien takia, myös omien vaikeuksiensa takia(harvemmin ei sentään mitään ongelma nuorta mihinkään perheeseen sijoiteta, vaan lastenkotiin tässä tilanteessaa).
        Asuvat perheessä kunnes on mahdollisuus muuttaa takaisin omaan kotiinsa.

        Minun papereissani lukee ihan selvästi että huostaanotto tapahtui PERHEKOTIIN mutta ei siellä tai missään muuallakaan (mitä nyt tiedän siis paikkoja) mitään työntekijöitä ollut! Huone saattoi olla jaettu tai oma; riippui tiloista.


    • Tia1234

      minkä ikäinen olet?
      minä olen 3 kk päästä 18 ja sain itse päättää
      menenkö perhekotiin vai en.
      enkä mennyt, en pidä olllenkaan niistä.

    • äiti -73

      Tyttäreni on siellä.Hän ei ole ollut kauaakaan, kun löysin häneltä pahoja mustelmia. Sanoin asiasta sossuille ja he soittivat sinne, ja selitys oli joutuivat pitämään lujaa kiinni, kun lapseni oli pistänyt hanttiin. Sanoin, että pidän juttua outona, sillä olinhan itsekin pitänyt tyttärestäni kiinni, eikä ollut mustelmia. Ja pidin kiinni lujaa. Mutta vanhemmat: Älkää ikinä hakeko apua sossusta jos tarvitsette apua, vaan kieltäkää kaikki ja pyytäkää esim. sukulaisilta.

      • juheiuqfyouwisak

        Itse kanssa ollut Loimaalla parissa holding-tilanteessa ja mun kohdalla nää oli ihan norm. tottelettamuus tilanteita joihin mun mielestä ylireagoitiin henkilökunnan osalta. Oon kans nähny Loimaalla kyseistä toimintaa just vaan *KUN TÄYTYY ja on PAKKO käyttää voimaa* Sossuun ei tosiaan kannata mennä valittamaan. Matulassa jos asuu niin vaan pahentaa tilannetta, paitsi jos pysyy kasassa huolimatta henkisestä väkivallasta ja siitä että mahdollisesti vietät aikaasi aika paljon itseksesi


      • 2yrepoiqouugro32io
        juheiuqfyouwisak kirjoitti:

        Itse kanssa ollut Loimaalla parissa holding-tilanteessa ja mun kohdalla nää oli ihan norm. tottelettamuus tilanteita joihin mun mielestä ylireagoitiin henkilökunnan osalta. Oon kans nähny Loimaalla kyseistä toimintaa just vaan *KUN TÄYTYY ja on PAKKO käyttää voimaa* Sossuun ei tosiaan kannata mennä valittamaan. Matulassa jos asuu niin vaan pahentaa tilannetta, paitsi jos pysyy kasassa huolimatta henkisestä väkivallasta ja siitä että mahdollisesti vietät aikaasi aika paljon itseksesi

        Puuttumaan..Mutta siis tosiaan kannattaa ja pitääkin valittaa. Hommaa vaikka asianajaja, tee kärpäsestä härkänen, kärjistä joka asiaa. Itse kävin asioistani Jopa korkeimmassa oikeudessa, mutta en saanut sieltäkään mitään apua.
        Lopuksi kärjistin lopettamalla peruskouluni kesken, jolloin tietenkin sossut kiinnittivät huomiota, ja uusi paikka löytyi minulle yllättävän nopeasti. Mutta tosiaan jos ei siellä olisi ollut silloin sellaisia nuoria kuin oli, en pakolsti olisi ""Jaksanut/Kestänyt"


      • Yksinvaan

        Heippa
        Omat lapseni ovat perhekodissa. Toista lastani pidetään kiinni kun käy hurjaksi. Monesti olen katsonut joka kerta kun häntä näen että löytyykö mustelmia vartalosta. Ja onhan niitä silloin tällöin löytynyt. Kysynyt häneltä mistä mustelmat ovat tulleet. Lapsi vastaa että on kaatunut. Vaikka totuus on toinen. Ja kun kysyn henkilökunnalta asioita mitä on tapahtunut ja missä niin lastani syytetään joka asiasta vaikka olisi jonkun toisen aiheuttama. Muutenkin mitä olen seurannut perhekodin toimintaa "sivullisena" niin pidetään "kulissi" yllä. Ja tosiaan sossut eivät meitä vanhempia kuuntele mitä meillä on sanottavaa.


    • ikävä_on_ikuista

      Hyvä ystäväni asui perhekodissa muutaman vuoden 15- 17 vuoteen. Hän oli perhekodin vanhin "hoidokki", joten hän sai aina kaikki syyt niskoilleen jahän oli aina vastuussa nuoremmista.

      Hän teki itsemurhan täytettyään 17. Ihan vaan siksi ettei kestänyt sitä syyllistämistä ja syyttelyä jota koko perhekodissa. Hän oli kirjoittanut asiasta rippiraamattunsa sivuille. Kappas vaan itsemurhan jälkeen kun hänen siskonsa oli lukenut raamattua ja jättänyt sen perhekotiin, jotta voisi myöhemmin tulla hakemaan sen ja muut tavarat, sitä ei enää ollutkaan missään. Perhekodin pitäjät olivat huomanneet viestin raamatussa, eivätkä halunneet sen leviävän ihmisten tietoisuuteen.

      Perhekodit on perseestä

      • fjuyd

        on niitä hyviäkin perhekoteja... tai oli ainakin. itse olin piikkiössä pienessä perhekodissa joka oli aivan loistava


      • rippikoullainen
        fjuyd kirjoitti:

        on niitä hyviäkin perhekoteja... tai oli ainakin. itse olin piikkiössä pienessä perhekodissa joka oli aivan loistava

        Tarinoitahan on miljoonia, riippuu kertojasta. Yleensä tuppaa vaan olemaan niin, että on hyvä huudella kun ei itse ole ollut kokemassa sen enempää sijoitettuna tahi perhekodin työntekijänä asioita. Yleisesti ottaen suomen maassa on paljon "ammattilaisia" joka alalle mutta silti kun töihin pitäisi ruveta niin sitten ei olekkaan tekijöitä ja vastuunkantajia sen enempää aikuisissa kuin nuorissakaan. Jos nyt ajatellaan, että kaikki aikuiset hoitavat lapsensa ja nuorensa mallikkaasti niin mihin perhekoteja laitoksia tarvitaan....ainiin ei saa syyllistää ketään, mutta fakta on se, että aina on joku syy miksi lapsi, nuori joutuu kotoa pois, siitä vain ei yleensä saa puhua, eikä voi kun on se vaitiolo fuckin velvollisuus.


      • rööperi
        rippikoullainen kirjoitti:

        Tarinoitahan on miljoonia, riippuu kertojasta. Yleensä tuppaa vaan olemaan niin, että on hyvä huudella kun ei itse ole ollut kokemassa sen enempää sijoitettuna tahi perhekodin työntekijänä asioita. Yleisesti ottaen suomen maassa on paljon "ammattilaisia" joka alalle mutta silti kun töihin pitäisi ruveta niin sitten ei olekkaan tekijöitä ja vastuunkantajia sen enempää aikuisissa kuin nuorissakaan. Jos nyt ajatellaan, että kaikki aikuiset hoitavat lapsensa ja nuorensa mallikkaasti niin mihin perhekoteja laitoksia tarvitaan....ainiin ei saa syyllistää ketään, mutta fakta on se, että aina on joku syy miksi lapsi, nuori joutuu kotoa pois, siitä vain ei yleensä saa puhua, eikä voi kun on se vaitiolo fuckin velvollisuus.

        Kaikki huutaa apuva ja sitten kun jotain apuva saa niin se on väärää apuva jos kerran itse loppuin lopuksi tietää, että apu on naapureissa ja sukulaisissa niin sinne sitten vaan sitä hakemaan. Mullakin oli kerran yksi tuttu ja sen lapsi ei suostunut viemään roskapussia niin sossut huostaanotti sen, ja vei kauas kauas kotoa ja sen pituinen se....niin ja se ei ikinä päässyt käymään kotona ja sitä ei saanut tavata eikä sille voinut soittaa.


      • jkjfljhlk

        Se raamattu sitten saatiin kuitenkin(kö)?
        Ihan vain mielenkiinnosta, mikä paikka tää oli?


      • Anonyymi
        fjuyd kirjoitti:

        on niitä hyviäkin perhekoteja... tai oli ainakin. itse olin piikkiössä pienessä perhekodissa joka oli aivan loistava

        Tiedän varmaankin tämän paikan, koska sopii kuvaukseen. Tämä oli tosiaankin ihana paikka, olin siellä töissä. Kuuntelua, iloa, kehuja ja kannustusta kuului jokaiseen päivään. Työntekijänäkään en ole tuon jälkeen tuntenut oloani yhtä arvostetuksi muualla, en tiedä onko se edes mahdollista. Valitettavasti paikka lopetti toimintansa joitakin vuosia sitten.


    • mie

      Kyl se vaan olis niin parasta et kun ihmiset tulee siihen ikään et ne sikiää niin tars suorittaa joku testi et onks niistä yleensä vanhemmiks. Jäis monta itkua itkemättä.

    • :(((((((((((((((((((

      Siellä on kielletty julisteiden liimaaminen ja tietokonepelit. Vaatteista ei saa päättää itse. Nukkumaan mennään yhdeksältä tai kahdeksalta. Tukka ei saa olla pitkä pojilla. Kauppaan ei saa mennä yksin. Koulun mennään taksilla. Kännykkä ei saa olla hallussa.

    • mikä perhekoti?

      Mistä perhekodista oli kyse Kirkkonummen tapauksessa oliko Fridkulla, Linnunlaulu, Reimari, mikä?
      Asia on tärkeä.

    • pelottavaa

      Millaisia perhekoteja kiuruvedellä?
      yhdestä olen kuullut aika kamalaakin juttua...

    • kokemusta on

      ne kiduttaa ja hakkaa sua teettävät sulle siivouksen ja ruuanlaiton nepitää sua orjana kannattaa livistää äkkiä

    • perhekodissa:)

      no, mä asun kokkolassa perhekodissa . Ja se on ihan ok paikka, saa liikkua vapaasti ulkonan kavereiden kanssa 21.00 suurinpiirtein . saa viikkorahaa ja kuukausittain saa n.50 e vaaterahaa kerran puolessavuodessa saa käydä kampaajalla max. 100 e maksava. ihan kiva paikka saa olla poikaystäviä/tyttöystäviä
      mukavat aikuiset :D

      ps . toivottavasti pääset hyvään paikkaan tai menetät elämänhalun :(

    • laitoksesta

      Jep, jep. Perhkekotiin. Vitun neropatti, siitä se alamäki sitten alkaa. Suurin osa teinipennuista kuvittelee perhekotien ja laitosten olevan jotain "pelastuksia" kotiin verrattuna. Onneksi todellisuus on aivan toista. Kuria, järjestystä ja vahvimman oikeuden mukana menemistä. Näistä paikoista löytyy kaikki tuhlatut elämät, menetety tapaukset. Onnea vaan sitten.

    • ex-matulalainen

      Matula oli tuolloin v. 2007 kun itsekin tuolla olin, ihan järkyttävä paikka. "aikuiset" eivät välittäneet nuorten hyvinvoinnista vähääkään ja lasten sekä aikuisten välillä oli jatkuvaa konfliktia. Itse jouduin tuonne "normaalioloista" ongelmanani oli koulun käynti jne. vanhempani suht normaaleja, en vain pärjännyt koulussa. En koskaan unohda sitä palaveria jossa Marko mykkänen hienosti tokaisi että suurin osa laitoksen työiltä näytti porsailta ja olin itse ainoa ihmisen kaltainen siellä. Lisäksi taloissa piti olla tyttöjen ja poikien talot erikseen, vaan eipä ollut ei. Monelta olisi säästytty. Puhelin ja sekä internet kielto oli voimassa eikä vanhempiin tai sossuihin saanut yhteyttä. Luojan kiitos pääsin ajoissa pois. Huostaanotetun ja sijoitetun asema oli talossa selkeä ja ruokana tajutonta paskaa, puhumattakaan että olisi saanut sitä apua ja tukea mitä olisi tarvinnut. Kokemusta rikkaampana lähdin pois. EN VOI SUOSITELLA. Jos joku ex- matulalaisista tunnistaa niin moi vaan :) Toivottavasti sieltä selvisi joku suht täysjärkisenä. Itse lusin vain 4,5kk.

      • vankila. MATULA

        Olen itse kokenut matulassa kaiken laista vääryyttä, vaikka minulle vannottiin auttamista kaiken laisissa asioissa. Meillä kaupugille pääse juuri ja juuri 3 kertaa viikossa ehkä kahdeksi tunniksi. Mutta jotkut lapset vain ovat niin nais pomon lellikkejä. Ja asia joka on jäänyt kaivamaan mieltäni on että laitoksen työntekijä eli johtajan poika on kaksi kertaa antanut vähän lisää " vauhtia rappusissa" itse kaaduin ja sain mustelmia, ja en silloin vain jaksanut turhaa kertoa vanhemmille ja pahentaa oloani laitoksessa. Moni laitokseen tulleista työntekijöistä on eronnut, koska on huomannut nuoria kohtaan vääryyksiä. JA KETÄÄN EI TÄÄLTÄ SELVIÄ TÄYS JÄRKISENÄ ! en jaksa kaikkea kertoa mutta niitä riittäisi vaikka kuolemaan saakka. Älä missään nimessä tule matulaan ellet halua unohdetun lapsuuden ja paskan.


      • matulan traumat

        Olin vuonna 2000 matulassa ja olen edelleen traumatisoitunut kokemuksesta.. vuosi siellä teki tehtävänsä. Tulin etsimään tarinoita vieläkö sama meininki, ikävä kyllä.. kaikki ketkä siellä ovat saavat kärsiä henkisestä väkivallasta.. itse onneksi en muista enää paljoa mitä koin sillä mieli suojelee tapahtumilta. Kaikki mitä kirjoitat kuulostaa niin tutulta.. voimia sinulle, yritä joskus tulevaisuudessa kääntää voitoksi kokemasi vääryys... Vinkkinä minulta että parhaiten pärjää manipuloimalla mykkäsiä niin kuin hekin yrittävät sinulle tehdä. Kun olet täysi-ikäinen osaat nauttia elämästäsi sillä sitä siellä olo ei ole..


    • simpukkahiljaa

      Luin näitä vastauksia täältä ja en tietenkään hyväksy kaltoin kohtelua jne MUTTA minne muualle jos ei perhekoteihin tai laitoksiin jne lapsia, nuoria pitäs sijotaa kun ei kotona voi olla? Oliskohan nuortenkin vähän aika ottaa jonkunlaista vastuuta heidän käyttäytymisestään eikä odottaa että kaikki aikuiset olis jotain ihme tyyppejä jotka kestää mitä vaan niitä voi pomputtaa miten vaan. Monet avaa oman kotinsa ulkopuolisille lapsille ja jotkut ehkä tekee ihan hyvää työtäkin? Nuoret varsinkaan jotka ei ole kotonaan oppineet tekemään mitään mitä normaalissa perheessä tehdään ja ei ole ollut minkäänlaisia sääntöjä, heille on vaikeaa varsinkaan murrosiässä sopeutua toisten oloihin. Ketään ei pidä hakata alistettavaksi eikä haukkua, tälläisissä kodeissa pitäisi kuitenkin olla ihmisiä jotka pystyvät hoitamaan tilanteita järjellä ja jos ei voi niin ei pitäisi tehä työtä ollenkaan.
      Suomen lastensuojelu laki pitäisi pistää uusiksi ja kaikki sijaiskodit tai perheet ja laitokset ja sossu under Big Brother Watch.
      Mä oon kummiskin sitä mieltä että mitä pistät elämään saat sen takasin.
      Mun kaveri joutui lastenkotiin koska äitinsä oli juoppo ja vaarallinen tyyppi. Kävin kattoo häntä siellä monesti ja siel näytti ihan hyvältä se oli Hesassa mutta hän kun oli jo aika vanha oli oppinut äitinsä tavoille ni minkäs sille enää voi. Ongelma perheisiin pitää puuttua jo ajoissa ettei ole myöhästä lapsille.

    • kisu2

      Lueskelin näitä juttuja matulasta...Olen joskus aikoinaan asunut Matulassa ja minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa kyseisestä paikasta. Olin ollut sijoitettuna 4vuotta, voin kokemuksesta kertoa,että paikka kasvatti minua hyvin paljon! Tässä joku mainitsi lellikeistä,niin nämä teidän "lellikit" ovat niitä keneen luotetaan ja ketä on hoitanut asiansa hyvin ja on päässyt menemään ja tulemaan ,niin se menee perheissäkin. Ei kotonakaan lapsia päästetä joka ikinen päivä kylille. Lapsilla pitää olla rajoja! Jos joku väittää että laitokset ym.paikat on huonoja, niin olette niin väärässä! Pitäskö näitten nuorten olla tuolla kylill hillumassa ja tekemässä sitä mitä ne haluaa? Mun mielestä ei,joten jos ei vanhemmat syystä tai toisesta pysty antamaan ns. rajoja nuorillle, niin kyllä tälläiset paikat ovat niille , jossa sitten kasvetaan ihmisiksi!!Olin itsekkin tuolloin hankkinut ongelmia itselleni ,niin kyllä minut tiputettiin korkealta alas maanpinnalle, se on vaan niin jos itse möhlit niin kyllä saat rangaistuksetkin!! Jos käyttäydyit hyvin sait myös siitä palautetta ja joskus jopa jotain extraa. Ja hyvästä käytöksestä ei todellakaan heti palkita, käytöksen pitää olla PITKÄÄN hyvää! Se että työntekijät ovat "lähteneet" ei välttämättä aina johdu työnantajasta, vaan myös nuorista, miten he käyttäytyvät aikuisia kohtaan.Ei aikuisetkaan kaikkea jaksa. Jos te ette, muka kestä ns.vittuilua ym, niin miksi ihmeessä aikuisen pitäisi kestää? Eihän vika ole koskaan itsessään vaan kaikissa muissa. Nämä matulalaiset, matulalaisten vanhemmat ym, kirjottajat voisivat katsoa ensin peiliin ja sitten vasta tulla huutelemaan! Minä sanon ,että matula on yksi parhaimmista paikoista! Kiitos Matulalle minusta on tullut ihminen! On omasta asenteestaan kiinni haluaako muuttua vai pistääkö hanttiin! Niin ja eräskin täällä mainitsi kuinka asiantunteva hän on lasten kanssa, niin minullakin on hyvin iso perhe ja ,kun asuin 4 vuotta matulassa niin tutustun hyvin moneen ihmiseen ja olin PÄIVITTÄIN tekemisissä heidän kanssaan, niin kyllä minäkin olen sitten expertti.

      p.s Kaikki mikä näyttää kullalta ei ole kultaa. Ja nuoriin ei ole muka käytetty rahaa? Minun aikana, jokainen harrasti jotain ja kuulkaas Matula maksoi harrastukset!

      Jos teillä on asiat huonosti,älkää tulko tänne itkemään, vaan katsokaa peiliin ja miettikää missä vika voisi olla.

      T.Entinen Matulalainen ,nykyinen Helsinkiläinen sairaanhoitaja

      • matulan traumat

        Vai matulan työntekijä? Kuulostat siltä. Ketään sieltä pois tullut koe noin. Huh huh! Jo on paskaa.. rahaa heillä on mutta itse kuljin rääsyissä ja heidän vanhoissa vaatteissa. Tarinasi voisi olla satukirjasta.. Kerran kävi toimittaja aikanani ja kaikkia kiellettiin heille puhumasta tai..


      • Anonyymi

        Olisit korkeammalle päässyt ilman ongelmia nuoruudessasi.
        Otan osaa uravalintasi puolesta :/

        Lalalallallaa


      • Anonyymi

        Nyt aukes :D, eikös matulassa ollut yksi entisistä asukkaista töissä :D ja juuri muistaakseni sairaanhoitaja :D Pieni, heiveröinen, vaalea miesoletettu, vaikka "oletettuja sukupuolia" ei vielä arkipuheessa tuolloin ollut. Jotain naismaista kyllä tyypissä oli. Puhume siis miehestä


      • Anonyymi

        Matula maksoi?🤣

        Näitä laitoksilta kunnat ostavat palveluita. Maksavat sijoittamistaan nuorista hoitorahaa,
        Matula ei maksa harrastuksia, vaan ne menevät tästä rahasta 😂


    • Ex matulalainen

      Itse olin matulassa myös ja varmasti jäin mieleen asenteeni tähden. koskaan ei kukaan uskaltanut minuun koskea kun sitten vaan soitettiin poliisit paikalle kun tuli paha tilanne... muihin vähän heiveröisempiin saatettiinkin "käydä käsiksi" ja raahata huoneeseen niinkun monesti mullekkin uhkailtiin. matulasta täällä nyt on puhuttu / kerrottu aika paljon siitä mistä itsekkin olisin kertonut. nazi paikka ihan suoranaisesti. lapsia kusetetaan, sääntöjä muutetaan lennosta, puhelimia otettiin mun aikana pois kun halusi ilmoittaa jostain sossulle tai ei vaan annettu soittaa. rangaistuksina oli mitä kummallisempia hetken päähänpistoksia. esimerkiksi olin päivän syömättä kun en syönyt kasviksia niin ei annettu syödä muutakaan. eikö paikan pitäisi olla lastensuojelulaitos eikä mikään vitun "alistamis" leiri. no kasviksia en syönyt mutta hyvä käyttäytyminen ei siihen edesauttanut. isoin osa näistä aikuisista on täysiä perseen nuolijoita... kun mykkäset tulee taloon niin mopit heiluu ja käytös muuttuu sormia napsauttamalla. ja todellakin minun aikanani oli näitä perseen lipittäjiä. kun mielistelit ja juoksit vierellä kun koira niin joo kyllä etuuksia sateli ja kaikennäköistä pikku extraa tuli ihan vain siksi että muita vituttaisi. matulassa jos jossain rikotaan ihmisoikeuksia...

      • Huolestunut äiti

        Olisi kiva kerätä Matulasta kokemuksia ja nivota ne yhteen ja toimittaa eteenpäin. Nyt olisi melko hyvä aika, sillä tämä lastensuojelu on pinnalla. Vain kertomalla asioista voimme vaikuttaa siihen, miten perhekodit käyttäytyvät nuoria kohtaan. Hyviäkin paikkoja on, mutta itse äitinä en koe, että Matula niihin paikkoihin kuuluisi. Lapseni ei onneksi ehtinyt siellä kauaa olemaan, mutta arvet jäivät kuitenkin. Onneksi tyttärelläni oli sosiaalityöntekijä, joka häntä uskoi.


      • matulan traumat

        Allekirjoitan kaiken tuon. Alistamista ja älyttömiä rangaistuksia.. viimeisenä iltana laittoivat vielä istumaan 6h putkeen keittiössä hiljaa muiden kanssa iltaan asti jostain ihan älyttömästä. Ei päässyt pakkaa aamun lähtöä varten.. se on vapaudenriistoa koko meininki kun niihim aikoihin kun itse olin siellä, ei päässyt kun kouluun. Kunhan olisi ajoissa ymmärtänyt tehdä rikosilmoituksen, rikos jo vanhentunut. Niin kuin muutkin heidän rikokset. Kirjesalaisuuksien rikkominen, kajoaminen nuoriin.. lomilta tullessa miestyntekijät katsoivat kun riisunnut että et kuljeta mitään laitonta sinne. Laukut tutkittiin joka tavaraa myöden. Puhelinkielto ja jos soitit jonnekin, kuunneltiin.. että tällainen ihana paikka se Matula. On suoranainen ihme että en tehnyt itsemurhaa siellä ollessa. Kun menin sinne, oli vajaa vuosi kun yksi nuori oli tappanut itsensä paikan takia. Jokainen ketä sitä paikkaa puolustaa näissä keskusteluissa, ovat niiden työntekijöitä ja omistajia. Harmittaa etten aikoinaan päästyäni pois traumoiltani ymmärtänyt tehdä oikeusjuttua kokemuksistani.


      • Anonyymi

        Mitkä puhelimet? :D Siellä puhelimet makkarissa :D. Poliisit? Äläs höpötä. Työläiset soitti Mykkäsille ja lähes poikkeuksetta lampaat alistuivat.
        Siellä rakennettiin uutta yhteiskuntajärjestystä ja kuten nyt näemme yhteiskunnasta, tuollainen ideologinen kasvatus kääntyy päälaelleen, jos kokija ei ole kyennyt kääntämään kokemaansa vahvuudeksi. Ja hyvin harvat tähän pystyvät.

        Ma uri Tu ire (ja) La pset, looginen ansaitsemiskaava, joka kaatui kun suuruudenhulluus
        Ma rko Ma tleena ja ehkä jopa Mii** astuivat puikkoihin.
        Sittemmin alkoi palikat henkilökohtaisessa elämässä rakoilemaan, eroja ynnä muuta realistista.

        Markon lapsilla tuskin riskiä joutua kenenkään vietäviksi (ovat jo sen ikäisiä), mutta Matleenan pitäisi tästä olla ehkä hieman huolissaan.
        Paljon ei "epäonnistuneena" lastensuojelualan ammattilaisena kunnioitusta saa. On varmasti hirveää, jos joutuu miettimään, että riski sille, että oma lapsi saattaa joutua tilanteeseen, jollaista itse joskus on mahdollisesti edesauttanut, eikä voi asialle tehdä mitään konkreettista, on varmasti hirvä

        Nuorempana sitä jokainen kokee olevansa maailmanvaltias. Lyhytnäköiset eivät välttämättä hahmota pidemmän aikavälin haasteita omassa toiminnassaan. Se mitä on jollekkin voinut tehdä, sitä ei muuttuvan massan ominaispiirteen vuoksi voi loputtomasti kaikille tehdä .

        Ps. Sale teki kohtuullista ruokaa, kun ottaa huomioon käytettävissä olleet resussit :)



        Lalalallallaaa


      • Anonyymi
        Huolestunut äiti kirjoitti:

        Olisi kiva kerätä Matulasta kokemuksia ja nivota ne yhteen ja toimittaa eteenpäin. Nyt olisi melko hyvä aika, sillä tämä lastensuojelu on pinnalla. Vain kertomalla asioista voimme vaikuttaa siihen, miten perhekodit käyttäytyvät nuoria kohtaan. Hyviäkin paikkoja on, mutta itse äitinä en koe, että Matula niihin paikkoihin kuuluisi. Lapseni ei onneksi ehtinyt siellä kauaa olemaan, mutta arvet jäivät kuitenkin. Onneksi tyttärelläni oli sosiaalityöntekijä, joka häntä uskoi.

        Kyllä tämä on yhteiskunnan rakenteellinen ongelma

        Vanhustenhoito yms. muut, markkinatalouspainotteisessa yhteiskunnassa toimivat kilpailutetut yritykset tekevät liikevaihtoa. Harmi että ihmiset heräävät näihin asioihin aina liian myöhään.

        Ei pidetä suuremmin tärkeänä muuta kuin tiettyä tointa tai asiaa.
        Ei ymmärretä laajempia asiayhteyksiä.
        Asiayhteydet, kuten se että "raha otetaan sieltä, mistä saadaan", toteutuvat maailmassa, jonka rakentamiseen (siis sen tämänhetkisen asenneilmapiirin luomiseen) olemme jokainen osaltamme syyllisiä.
        "Silmiemme alla" luodaan jatkuvasti kaikenlaisia sovellutuksia ja säädöksiä, jollet sä (jollei ihmiset) kiinnitä niihin huomiota, tapahtuu raskaampia muutoksika, joita sitten on hidas korjata. Tarkoitan vaan, että jos on mahdollista tienata, jos on mahdollista "käyttäää järjestelmää", niin miksei sitä tekisi.
        Mitäs ihmiset ei kiinnitä oleellisiin yhteiskunnallisiin asioihin huomiota(?)
        Kaikki tieto, siis oleellinen, kuitenkin kaikkien saatavilla. Tiedon merkitys, siis sanan tieto merkitys on alentunut. Jos on kiinnostunut asioista, etsii luonnostaan kaikenlaista informaatiota.
        Ei nämä ongelmat "vaan jostain tule", silloin kun itse ne havaitsee. Ne kaikki ongelmat on tässä maailmassa, ilmenevät vaan ihmisille eri aikaan.
        Ehkä näyttäytyvät joillkekin, mutta ihmiselle ominaista sulkea silmänsä mahdollisuuksien mukaan.

        Lalalallallaa

        Mahtava ketju tämä :)


    • Niinpä niin!!!
      Kuinka moni teistä on mietinyt että miksi lapset sijoitetaan?!
      Olisiko syytä katsoa peiliin ennenkuin tulee tänne vinkumaan!!
      Vanhemmissa ja kakaroissahan se vika on!
      Ja itse olen monessa paikassa työskennellyt ja tiedän mstä puhun "aines on hullua" mm.13v. käyttää huumeita kun vanhemmat eivät saa rajoja aikaiseksi ja kun muut ne saavat niin silloin nousee vanhempien KATEUS!!
      Kuika moni tänä päivänä menee oikeasti eteenpäin? Kuinka moni pääsee peruskoulusta tai saa ammatin??
      Sinäkin mukamas huolestunut äiti olisit pitänyt lapsestasi huolta niin eipä olisi tarvinnut muuttaa kotoonta pois! Ja mitä tulee arpiin niin kyllä ne ova jo aijemmin tulleet!!
      Ja sinä sairaanhoitaja nostan hattua sinulle olet harva joka on päässyt eteenpäin ja noin pitkälle!!
      Itse olen lopettamassa alantyöt koska "aines" on jo minulle ja muille vaarallista .Työpaikalla joutuu jopa jo pelkäämään..Laitokseen tarvitaan samanlaiset "takaovet" kun on sossuilla siellä sossulassa! Lapset seuraavat vanhempien jalanjälkiä!! Ja geenit tuovat paljon!

      • huolestunut äiti

        :) Tässä sen näkee, miten "ammattilaiset" tänä päivänä keskustelee "ammatillisesti". Silloin kun lapseni oli sijoitettuna kyseiseen paikkaan, jouduin useampaan kertaan asiasta huomauttamaan. No mutta älä huoli, lapseni tuli kotia paljon ennen 18 vuoden ikää, sillä katsoimme moniammatillisen työryhmän kanssa yhdessä, että emme löydä sellaista paikkaa mistään lapselleni, josta löytyisi vankempi kokemus ja ehkäpä ammattitaitokin kuin minulta :) Tosin jätin siinä vaiheessa oman työni, jotta pystyin lastani hoitamaan kokonaisvaltaisesti. Jos aikuisilla ei ole muita keinoja tällaisissa paikoissa, kuin pahoinpitelyt, haukkuminen ja kiristäminen, niin asiat ovat huonosti. Tuntuu hölmöltä, että ns. paperillista ammattitaitoa saattaa olla, mutta jos puhdas aikuisuus puuttuu, niin silloin ei tee papereillakaan mitään. On varmasti hyvä, että olet ajatellut lopettaa työsi, sillä alalle tarvitaan uutta verta. :) Hienoa, että kommentoit ja hyvää syksyn jatkoa :) Ps. Toivotaan, että ehdotukset menevät läpi ja saamme tosiaan voimakkaan tarkkailun lastensuojelupaikkoihin.


      • huolestunut äiti
        huolestunut äiti kirjoitti:

        :) Tässä sen näkee, miten "ammattilaiset" tänä päivänä keskustelee "ammatillisesti". Silloin kun lapseni oli sijoitettuna kyseiseen paikkaan, jouduin useampaan kertaan asiasta huomauttamaan. No mutta älä huoli, lapseni tuli kotia paljon ennen 18 vuoden ikää, sillä katsoimme moniammatillisen työryhmän kanssa yhdessä, että emme löydä sellaista paikkaa mistään lapselleni, josta löytyisi vankempi kokemus ja ehkäpä ammattitaitokin kuin minulta :) Tosin jätin siinä vaiheessa oman työni, jotta pystyin lastani hoitamaan kokonaisvaltaisesti. Jos aikuisilla ei ole muita keinoja tällaisissa paikoissa, kuin pahoinpitelyt, haukkuminen ja kiristäminen, niin asiat ovat huonosti. Tuntuu hölmöltä, että ns. paperillista ammattitaitoa saattaa olla, mutta jos puhdas aikuisuus puuttuu, niin silloin ei tee papereillakaan mitään. On varmasti hyvä, että olet ajatellut lopettaa työsi, sillä alalle tarvitaan uutta verta. :) Hienoa, että kommentoit ja hyvää syksyn jatkoa :) Ps. Toivotaan, että ehdotukset menevät läpi ja saamme tosiaan voimakkaan tarkkailun lastensuojelupaikkoihin.

        Ja tosiaan, ettei asia pääse unohtumaan, niin kerään Matulan ex-nuorten ja toki myös nykyisten nuorten tarinoita sähköpostiin. Jos löytyy positiivia tarinoita, niin toki nekin ovat tervetulleita. Laita yhteystietosi myös mukaan ( en luovuta niitä kenellekään), sillä toimitan tarinat aluehallintovirastoon viimeistään 2014 vuoden tammikuussa. Ja siis nyt ei ole kyse siitä, mikä on syynä ollut huostaanottoon, sillä oli syy mikä tahansa, lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja lapsen oikeuksia tulee kunnioittaa!!! Joten myös vanhemmat, ottakaa yhteyttä. Osoite: [email protected]


      • huolestunut äiti

        Tervetuloa sinullekin sivuilleni: huolionsuuri.blogaaja.fi

        Laajentakaamme ympäristöä, ehkäpä myös facebookiin :)


      • matulan traumat
        huolestunut äiti kirjoitti:

        Ja tosiaan, ettei asia pääse unohtumaan, niin kerään Matulan ex-nuorten ja toki myös nykyisten nuorten tarinoita sähköpostiin. Jos löytyy positiivia tarinoita, niin toki nekin ovat tervetulleita. Laita yhteystietosi myös mukaan ( en luovuta niitä kenellekään), sillä toimitan tarinat aluehallintovirastoon viimeistään 2014 vuoden tammikuussa. Ja siis nyt ei ole kyse siitä, mikä on syynä ollut huostaanottoon, sillä oli syy mikä tahansa, lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja lapsen oikeuksia tulee kunnioittaa!!! Joten myös vanhemmat, ottakaa yhteyttä. Osoite: [email protected]

        Saitko paljon tarinoita ja asiaa eteenpäin? Harmittaa etten aiemmin ole lukenut tätä ketjua, minulla olisi ollut tarinani kerrottavana.. Vielä aikuisena nämä kokemukset vaivaavat mieltäni ja suren jos nuoret kokevat edelleen sellaista. Jonkun tulisi laittaa Mykkästen päät vadille näistä rikkomuksista.


      • Anonyymi

        Kuulostat todella sairaalta ja ilkeitä ihmiseltä. Jos tuollaiset ihmiset työskentelevät perhekodeissa en ihmettele yhtään näitä tarinoita.


      • Anonyymi

        Osaathan lukea myös omaa tekstiäsi?

        Lalalallallaa (*-*)


    • Minävain123

      Itsekin lastenkodissa olleena täytyy myöntää, että tuolloin, 4 vuotta sitten vihasin sitä paikkaa ihan sietämättömäksi. Vihasin niitä sääntöjä ja sitä, että minua ei osannut kukaan oikeasti auttaa ja tuntui ettei ketään oikeasti edes kiinnostanut! Jos ohjaajat varoittivat epäasiallisesta käytöksestä, tunsin vain enemmän tarvetta käyttäytyä huonosti. Olin uskomattoman onnellinen kun pääsin sieltä pois ja tuolloin vannoin, etten enää koskaan edes kuse sinne päin.

      No nyt 4 vuotta myöhemmin 21 vuotiaana, ja vähän jo aikuiseksi kasvaneena täytyy myöntää, että oma käytökseni tuolloin jopa hävettää. Olin ihan periaattesta kaikkea ja kaikkia vastaan. Kun jälkeen päin mietin, kuinka usein ohjaajat kertoivat minulle olevansa huolissaan minusta ja yrittävänsä auttaa minua, tulee niitä tilanteita lukuisia mieleen. Silloin todella ignorasin sen kaiken positiivisen ja laitoin huomiolle vaan negatiiviset asiat. Mutta teini-ikäinenhän olin ja todella jaksan uskoa siihen, että ohjaajat eivät kanna kaunaa käytöksestäni vaan ymmärtävät -ovathan he nähneet lukuisia muita murrosiän purkauksia.

      Te, joilla on jäänyt huono maku perhe- tai lastenkotiajasta, kehotan teitä antamaan itsellenne aikaa. Teini-iän kuohunnan jälkeen asiat alkavat näkyä taas realistisessa valossa. :) On osa murroikää taistella sääntöjä, rajoituksia ja itseen kohdistuvia negatiivisia toimenpiteitä vastaan. Tsemppiä!

      • Anonyymi

        Aikuisena tämä kaikki saattaa jatkua naiiviutena :). Tsemppiä sulle, olet ehkä hiukan jo myös vuodesta 2013 laajentanut perspektiiviäsi, toivottavasti. Olethan, kaiken järjen mukaan saanut realistisempaa kuvaa maailman toimimisesta, jollet, niin "kehotan" :D sinua siihen.


        Lalalallallaa


    • Harmistunut

      Lapsen ja nuorten oikeudet ok... Ongelma vain on nykyään että ei ole muuta kuin oikeuksia ei vastuuta ei velvollisuuksia. Kaikki sallittua kun on paha olo. Ja vika aina muualla kuin itsessä tai lähipiirissä. Koskee muuten aikuisiakin. Nykyään on muotia olla sekasin, masentunut ja ahdistunut. Seppo Taalasmaa lähti salkkareista ja taas suomen kansa voi huonosti.

      • Anonyymi

        Ei aikuiset ottaisi toiselta aikuiselta lapsia pois, jolleivät he pitäisi aikuisia syyllisinä :D. Nämä aikuiset jotka ottavat lapsesi tai lapsen kasvatettavakseen niin pitävät näitä lapsen otto- tai biologisiavanhempia, joiden lapsi heille on sijoityettu niin yhtälain syyllisinä

        Ainoa ero on se taakka, joka on valtava, jos epäkohdista jäädään "kiinni" tai ne paljastuvat versus perhe.

        Niin kyllä, vastuuta pakpillaan monissa eri kerroksissa ja monista eri syistä.

        Ainoa ett
        tämä järjestelmä on saanut rällästää suhteellisen mielivaltaisesti ja kasvattanutkin jonkin osan jostain ikäpolvesta, ja vielä jopa valtion ja kuntien valtuuttamalla.

        Ihmettelen, että ihmetellään yhteiskunnan tilaa tai sitä miksi ihmiset ajattelevat siten tai täten.
        Kaikki ihmisistä kuitenkin tavalla ta toisella ovat yhteiskunnan kasvattamia. Jotkut näkevät liian läheltä "miten asiat toimivat" ja soveltavat nitä myöhemmin oassa elämässään. Toiset taas vaan eivät tiedä, olettavat ja tämän vuoksi yllättyvät kerta toisensa perään, kun oletukset (joiden varaan maailmankuvat nojautuvat) eivät toteudukkaan.


        Lalla


    • lapsellista

      Huolestunut äiti.....Jos ei sun lapsi enää siellä ole, ni mitä se sulle enää kuuluu mitä kyseisessä paikassa tapahttuu? ei mitään. Olisit hiljaa vaan. Pistäppä sitten omaan kotiisi laitos/perhekoti pystyy, jos kerran niin hyvä olet! Ja tiedät miten lapsia kasvatetaan....mut ihmettelenpä vaan, miks sun oma lapsi sinne sitten "joutu" jos kerran niin hyvä äiti olet...hmm...katsoitko peiliin ennen kuin tänne tulit avautumaan? ET. Ja johan siinä on maailamanparantaja/ pelastaja kerää nimettömänä jotain tarinoita mitkä ei sulle kuulu... Jos asia sulle muka kuuluu ja haluat parantaa maailmaa ,ni kertoisit iha julkisesti nimesi ;) Vai onko sulla muka jotain menetättävää? Mut kyl se on ihan tainnu mennä vaan niin et sulla ja sun lapsella on mennyt välit kyseiseen paikkaan ja haluat "kostaa" tälle paikalle, mikä on mun mielestä TODELLA lapsellista! Mutta mikäs siinä kun ei omaa elämää ole....ja oma lapsi ei oo tainnu osata käyttäytyä siellä,miksi? koska vanhemmat! Mut eiks ne parhaat vanhemmat ole ne jotka ei rajoja lapsille laita? ei.

      • matulan traumat

        Ja ehkä sun ei kannata vähätellä nuorten traumoja jotka vaikuttaa loppuelämän heihin. Olen kiitollinen ikuisesti tälle ihmiselle joka yrittää auttaa näitä nuoria. Jos se vankila joskus lopetettaisiin niin säästyisi monen nuoren tuskat. Sitä se tälle ihmiselle kuuluu. Anna mennä, huolestunut äiti!


    • kokemudta on

      Varottaisin ainakin toivon kartanon perhekotia Kiimingissä siellä lapsia pahoinpidellään henkisesti ja Fyysisesti.

      • Ihan syvältä

        Ihan ihme sääntöjä näissä perhekodeissa. "Avoin ilmapiiri", mutta mistään ei puhuta. Iloton meininki! Ruokapöydässä ei saa keskustella, vaikka ruokailu on Euroopassa ja maailmalla sosiaalinen tapahtuma.

        Terv. ohjaaja


    • pienenä

      Itse olin perhekodissa loimaalla kanssa, minut otettiin siellä kanssa silmätikuksi. kaikki mitä tapahtui oli mun vika olin nuori (13 vuotias) ja ruumiillista sekä henkistäväkivaltaa oli. Se lähti pienestä että ohjaaja haukkui mua paskaks ja turhaks kun äitinikään ei musta välitä. Sitten alkoi noi seinään heittelyt , potkimiset, hiuksista repiminen ja laitettiin pakkaseen lumeen yö vaatteissa pariksi tunniksi. Kerran ohjaaja paiskasi oven mun päähän ja kaaduin maahan, olin pyörtyä sekä otsassa kauhea kuhmu missä oli mustelma. Hoitajat uhkaili käden katkaisemisella sekä sillä että ne lukitsee mut niin pitkäks aikaa että se mätääntyy. Ne löi tuoleilla ja heitti lattialle ja kuristi kyynerpäällä ja sanoi että jatkaa kunnes alan itkemään. En saanut soittaa kenellekkään en vanhemmille enkä sosiaalityöntekiöille ja äitiä ne ei päästänyt sinne koska he sanoivat että olen sanonut etten halua nähdä häntä. Äiti päästettiin lopulta viikkojen päästä ja hän halusi että nostetaan syyte mutta en jaksanut lähteä siihen. Ruokaa en saanut välillä pariin päivään ja ja valitin asiasta jolloin ohjaaja kaatoi mun päälle vedet ja heitin ruuat lattialle. He kaapivat ne lattialta ja sanoi että joudun syömään ne vaikka siinä menisi ikuisuus. Söin sen sitten lopulta illalla. Luulin pitkään että asia oli normaalia ja minun vika kun satuin itsekkin haistattelemaan. Lähdin sieltä sitten lopulta kun olin kavereiden kanssa lähtenyt viettää päivää koulun jälkeen ja poliisit nappasi kyytiin jolloin en halunnut lähteä enään matulaan ja ohjaajat ja poliisit yritti kaikki viedä mut väkisin mutta lopulta tilanne meni siihen että sain arvion että lähen mielisairaalaan. Viimeiset sanat olivat että "tervemenoa helvettiin" jonka naisohjaaja kuiskasi. Koskaan tietoa en sitten eteenpäin laittanut vaikka pelkäsin siellä ja mietin että miten niillä on oikeus siihen ymmärsin vuosia myöhemmin että ei ole. Olin niin pieni etten asialle edes mitään voinut tehdä.

    • pienenä

      Tapahtumat matulassa on niin pitkä etten edes pysty sitä tänne kirjoittamaan. Olinhan itsekkin pieni ja tyhmä sekä syyllistin itseäni asioista. Luottamus ohjaajiin ,miehiin yleisesti sekä fyysisesti vahvempiin meni kokonaan. Laitoksen jälkeen muhun ei saanut enään edes koskea enkä suostunut jäämään kenenkään kanssa kaksistaan huoneeseen ellen tiennyt pärjääväni. Jokaisesta ihmisestä tuli uhka jonka kanssa taistelin. pitkien sairaalajaksojen jälkeen aloin pienin askelin saamaan luottamusta mikä ennen oli. Muistot eivät vain lähde vaikka pari vuotta pidin kyseistä toimintaa normaalina. Ajoista on jo viitisen vuotta ja ne palaa mieleen edelleen.

      • matulan traumat

        Ymmärrän paremmin tunteesi kuin uskotkaan.. olen sanaton näistä tarinoista. Olin siellä vuonna 2000 ja miten monta vuotta sen jälkeen ties miten monet sadat nuoret ovat käyneet läpi sen helvetin jonka koin. Voimia sulle ja kaikille ketkä siellä olette tai olette olleet. Voi kun voisin tehdä jotakin hyväksenne mutta kaikki rikokset tosiaan jo omalta kohdaltani vanhentuneet. En tiedä minne voisin edes olla yhteydessä ja jaksaisinko sitä henkisesti.


      • aku6
        matulan traumat kirjoitti:

        Ymmärrän paremmin tunteesi kuin uskotkaan.. olen sanaton näistä tarinoista. Olin siellä vuonna 2000 ja miten monta vuotta sen jälkeen ties miten monet sadat nuoret ovat käyneet läpi sen helvetin jonka koin. Voimia sulle ja kaikille ketkä siellä olette tai olette olleet. Voi kun voisin tehdä jotakin hyväksenne mutta kaikki rikokset tosiaan jo omalta kohdaltani vanhentuneet. En tiedä minne voisin edes olla yhteydessä ja jaksaisinko sitä henkisesti.

        hohhoijaa näitä juttuja, suomi nousuun 7 päivää ja salatut elämät.


      • Vitun matula
        matulan traumat kirjoitti:

        Ymmärrän paremmin tunteesi kuin uskotkaan.. olen sanaton näistä tarinoista. Olin siellä vuonna 2000 ja miten monta vuotta sen jälkeen ties miten monet sadat nuoret ovat käyneet läpi sen helvetin jonka koin. Voimia sulle ja kaikille ketkä siellä olette tai olette olleet. Voi kun voisin tehdä jotakin hyväksenne mutta kaikki rikokset tosiaan jo omalta kohdaltani vanhentuneet. En tiedä minne voisin edes olla yhteydessä ja jaksaisinko sitä henkisesti.

        Olen kanssa asunut matulassa vuonna 2002-2006 . Mulla on sieltä tosi monta traumaa mutta löytyy sieltä muutama hyväkin hetki. Muistan kun olin n 13 vee ja ekaa joulua siellä. Tein varmaan jotain tosi pahaa kun mua ei päästetty kotiini jouluksi. Voitte kuvitella miltä se tuntuu lapsesta koska lapsihan tuolloin vielä olin. Mutta vanhempini rulivat käymään päivää ennen joulua ja se oli mukava yllätys koska kukaan k ollu kertonut siittä. Vaikka oli hirveä jäädä sinne jouluksi niin joulu itsessään oli ihan mukava. Meitä oli vain muutama nuori ja skaksi aikuista. Käytiin kirkossa , syötiin, pelailtiin ja oli tosi rentoo. Kiitos siitä näille kahdelle aikuiselle. Mulla on jäänyt eniten hampaankoloon itse paikan johtajia vastaan. Vanhimpia mykkäsiä. Taas vastapainosesti Marko Mykkänen oli mulle hyvin tärkeä. Ja mulla onkin olo että hän oli tosi reilu monessa asiassa. Mutta kyllä paikasta on niin paljon traumoja että ne aikuisenakin vielä vaivaavat. Kaikki ne vierihoidot, kiinnipidot, suljettu elämä lukittujen matulan ovien takana. Ja mäkin olin siellä todella pienten syiden takia. Istuttiin myös tötyöten kaikki nuoret jossain koska joku oli tehnyt jotain ja tehtii joukkopainetta että joku tunnaistaisi tai kertoisi syylissen. Kyllä sielä paljon käytettiin henkistä väkivaltaa. Muistan viimeisen päivänä matulassa ja sain tuire mykkäseltä kommentin että näytätpä aä hirveältä. Tuollaisen kommentin muistaa aina. Ja tää tuli siittä että olin leikannut hiukseni lyhyeksi. Olin itsekim usei ongelmissa mutta se johtuu myös siittä että mä olen vieläkin ihminen joka ei siedä kaltoin kohtelua itseään tai ystäviään kohtaan. Haluan oikeudenmukaista käytöstä. Me suurin osa olimme siellä 12-15 vuotiata kun olin. Eli me olimme LAPSIA. Lapsia joista tuntu pahalta ja turvattomalta. Aikuisten olisi pitänyt enemmän ymmärtää se. Minun aikana ei mitään seinään paiskomiaianole mutta tiedän että sielä on käytetty myös sellaista. Eräs ohjaaja itse kertoi kuinka oli pessyt yhden lapsen hampaat kiroiluata niin että yksi hammas katkennut. Tämä siittä syystä että
        Hänelle haistateltiin. Mulla on monta huonoa ja monta hyvää kokemusta paikasta. Heidän avullaan sain esim ylä-asteen käytyä kunnialla loppuun. Päästiin laskettuli ja vaellusreissuille, uimaan ymsyms. Harrastin myös ratsastusta mikä on kllis harrastus. Sitten on taas se kääntöpuoli


      • sannala

        Harrastitko ratsastusya Markolla?
        Matula, niinkuin musta kyllä laikki kokemukset tekeväy ihmisestä juuri sen tietyn ihmisen. Itse olen omista kokemuksisya kiitollinen, muutenhan en muusta tietäisi. Osaa sihtautua tietyllä tavalla asioihin ja perspektiivit laajemmat. Ei kaikki matulassa olleet kuitenkaan samalla tavalla asioita ole kokenut, joistakin on "luonto" saatu kitkettyä pois :/ Mielivalyaa ja puhdasta valtataistelua, lähes kaikki saavat tituleerata itseään psykoterapeuteiksi, jotka matulassa oppinsa ovat saaneet. Olen kiitollinen matulalle tämänhetkisestä mielenvahvuudestani, muuttujina vaikuttanut oma isäni ja hönen henkinen vahvuutensa sekä toisaalta vastakkainen esimerkki äidistäni, huvin lammasmainen henkilö


    • sikael

      huolestunut äiti onko asiasi mennyt eteenpäin?

    • Karsta

      Jukolan pitämät perhekodit Mäntyharjulla aivan kauheita paikkoja. Miten ne on saanutkin Lääninhallitukselta luvat. Työntekijät ovat epäpäteviä!

    • Wiineri----

      Toivon Kartano Ylikiimingissä on paikka, jonne en toivo kenenkään lapsia joutuvan. Pienimmistäkin rikkeistä uhkaillaan lomien palamisilla ja tuota lomien menettämistä käytetään kiristyskeinona.

      Muutenkin koko paikka on pelkkää uhkailua ja kiristystä, joka vaan luo ahdistusta ja toivottomuutta entistä enemmän.

      Siellä muutama poika kiusasi mua ja mua oli muutenkin koko peruskoulun ajan aina kiusattu, joten oli todella rankkaa aikaa olla tuolla, eikä se auttanut mua mitenkään. Päinvastoin, oli entistä huonompi olla. Kiusaamisesta kerroin tuolla eräälle vanhemmalle naishoitajalle, joka syyllisti mua siitä että kiusataan. Aloin itkemään entistä enemmän. koska en voi käsittää, että kiusaaminen olisi kiusatun vika ja vieläpä se, että paikan työntekijä, jonka tehtävä on auttaa ja tukea, niin kehtaa syyllistää siitä.

      Onneks noista ajoista on aikaa, puistattaa ajatellakaan tuota paikkaa.

    • PehekotiinKYLLÄSTYNYT

      Ite asun perhekodissa perhekodin vanhemmat valittaa mulle pikku asioista

      • Siis ihan mielenkiinnosta, kun yksi meidänkin luokkalainen perhekodissa on, minkälaisia vapauksia siellä annetaan? Saako esim mennä kavereille ja jäädä kylille hengaamaan yms?


    • Exmatula

      Mä en ymmärrä.. Itse asuin matulassa 2005-2006 ja ei siel kukaan muu mielestäni kiusannut/pahoinpidellyt ku muut nuoret. Iha ällistyttää!! Eikä ketään sillo ainakaan fyysisesti otettu kunnolla edes kiinni ku ei ne työntekijäparat saa tehdä mitään.. Totta kai jos riehuu nii rangaistaan.. Ite olin suhteellisen kiltti..
      Mun äiti ei kasvattanut mua huonosti,ei ollu hänestä kiinni että sinne päädyin. oli rajat kotonakin mut koulu meni penkin alle, olin kyllä iha hirvee :D Mä arvostan nyt 24 vuotiaana tota kokemuksta, toiminut muutaman vuoden yrittäjänä ja meen pian naimisiin. Sain sieltä ystäviäkin ja moni nuori puolusti kyllä . Monet nuoret kyl itte aiheuttivat ainakin siihe aikaa ongelmansa, kuten esim salaa tupakoimalla oli kyl seurauksensa, muistelen kiinni jäämistä!! ;) sillon pidin sitä paskana, olin teini. Mut kyl tosiaa päässä pitää olla muutakin ahdistusta jos tuon paikan takia itsensä tappaa.. Mul on hyviä muistoja. Tuiresta en tykänny.

      • Anonyymi

        Miten tupakan vieminen sisälle onnistui?


      • Anonyymi

        Se on aina vanhempien vika.


    • ymmälläristiriidasta

      Tuntuu näitä lukiessa että ovatko nämä nuoret ja lapset niin täynnä ongelmia kun heidät vasta huostaanotetaan että ovat tavallaan niin pilalla että eivät kykene vastaanottamaan mitään normaalia käyttäytymistä uusilta aikuisilta joiden heistä pitäisi pitää huolta.Jos ei ole ollut minkäänlaisia rajoja tekemisille niin ongelmiahan on varmaan tiedossa,Toisaalta luulisi että kun saa jonkun aikuisen joka vastaa normaaliarjesta ja puhtaudesta ja yörauhasta niin elämän pitäisi astua automaattisesti normaaliin.Miksiköhän teille on käynyt noin jos tuntuu että nämä perhekodit eivät teistä oikein huolehdi ovathan he koulutettua väkeä.Ei tainnut olle paljon hyvää sanottevaa teillä oliko teidän vanhempanne huolehtivia vanhempia?

    • poispääsin18v

      Jakkula on huonomainen paikka Vieremällä,sinne jos joutuu niin ei ole paluuta normaali elämään koskaan se jättää syvät arvet

    • Surusilmänuori

      Itkua joutuu nielemään kun näitä lukee. Niin tuoreesa muistissa omat kokemukset perhekodista. :( Sama sielläkin. Täysin epäreilu ja arvaamaton äiti ja isä tossun alla. Jos ei muuta vuosien aikana oppinut niin sen, etten osaa tehdä mitään oikein. Paras olla mahdollisimman näkymätön. Huutoa siitäkin kyllä sai muttei ihan niin usein. Eikä kukaan kuule ei näe kun muiden edessä esitetään niin huolehtivaista. Ulos heitolla uhkailtiin paljon ja kerrottiin miten kaduttaa että tuli tällaisia lapsia vaivoiksi otettua. Kunpa olisinkin lähtenyt tosi paljon ennen ei olisi niin kova tarve terapialle nyt. Työntekijät yrittivät välillä lohduttaa mutta heillekin huudettiin ja kiellettiin. Hekään eivät yleensä olleet kauaa. Laitos on paljon parempi. Voi taas hengittää kun tietää mitä tehdä ja mistä saa vaikka lvr:n. Rankkua ei tule ihan randomisti mistä milloinkin ja kehut tuntuu melkein liian hyvältä kun ei ole tottunut. Jotkut ohjaajat ovat tietty kivempia kuin toiset ja jotkut tykkää vallasta, mutta täällä sen sietää kun kukaan ei ole mikään yksin valtias. Enemmän valvontaa pitäisi olla perhekodeissa, eikä laittaa muutenkin koviakokeneita lapsia ojasta allikkoon! Vaikka asuin perhekodissa kauan, niin ikinä en takaisin mene edes samalle kylälle. Ja olen kateellinen niile jotka saavat tukea ja tahtovat vaikka käydä sijaisvanhempiensa luona vielä aikuisena. Minä olen vain vihainen ja katkera ja säälin niitä jotka siellä tänäkin päivänä hienossa talossa kärsivät.

    • Ylltn-80

      Mä jouvuin tain pääsin 14v perhekotiin .äiti ja veli on nistejä faija istu varmaan 100 kertaa vankilassa eikä se oikein ottautunu mihinkään perhejuttuihin kaikkia hörhöjä ja sekopäitä oli isäpuolina...oli kerrankin kiva kun oli rauhallista ja melkein kaikki oli ok. Ainut huonopuoli et koko olevansaa vähän lainalapsi ja sellanen jeesus tuputuksen maku ja kuri oli aika kova tuli kyllä kapinoituakin sitä vastaan. Pääsin omilleni 17v kun pääsin amiskaan toisrlle paikkakunnalle . Nyt oon ollu 15v puollustusvoimilla töissä. Ei ole ketään muita suvustani hengissä enää

    • Hyväpaikkakeravalla

      Perhekoteja on valitettavasti erilaisia. Mikäli joudut tai törmäät epäoikeudenmukaiseen kohteluun, pitää sinun olla välittömästi yhteydessä sosiaaliviranomaisiin sekä tarvittaessa ylempiin valvoviin viranomaisiin. Kenenkään ei pidä suostua huonoon kohteluun!!

    • Laidastalaitaan

      Se epäkohtiin puuttuminen on vain tosi paljon helpommin sanottu kuin tehty. Työntekijänäkin tiesin hyvin, että ilmoitusten paikkoja oli, mutta samalla ymmärsin yhtä hyvin, ettei minua kukaan uskoisi. Vanhemmat saivat lapset uhkailemalla sanomaan tai olemaan sanomatta ihan mitä halusivat ja itse he olivat todella hyvää pataa sossujen kanssa. Oikein kehuivat, miten heitä ja heidän ammattitaitoaan arvostetaan. Ainut keino olisi ollut tavalla tai toisella tallentaa tilanteita, mikä olikin monesti mielessä, mutta laitontahan se olisi ollut ja taas kääntynyt itseäni vastaan. Näissä paikoissa on ikävä kyllä aika helppo toimia ihan kuinka epäreilusti haluaa ja samalla pitää kulissi pystyssä. Onneksi asioita on sittemmin tullut myös ulkopuolisten tietoon ja onneksi asiallisia ja todella lämpimiäkin paikkoja on. Sellaisessa olen töissä tällä hetkellä, vaikka se vaatikin totaalisen ympäristönvaihdoksen ex-työnantajan verkostojen takia.

    • sannala1

      Matleenahan taitaa tällä hetkellä toimia uoneistobisneksessä. Riimi oli silloin ja näin myös myöhemmin ajateltuna nöyrin, jollain tavalla kuitenkin isotteleva, mutta asiallisin niistä sekopäistä.. Voi olla että purki patoutumiaan Matuun aina kun golffi lähti Mäkikitkon ympyrästä.
      Marko oli liian tietävä, oppiakseen laajemmin elämästä ja oman tietoisuutensa ulkopuolisesta ajattelusta. Manner ja Mirka olivat nuolijoita, sillä toimintatavala toimivia yksilöitä on hitveästi tänäpäiminä. Yhden irtisanoutuneen muistan ajaltani, Jampen ja kaksi itketettyä siskoa, muistaakseni Satu ja sitä toista en muista.. Itse en heistä niin välittänyt, mutta se yhteisöllisöiminen sai nuoret tietyllä tavalla kiinnittymään heihin. Ihan psykologian Perusteita siellä hyödynnettiin

      • Anonyymi

        Miikkan auto oli kyllä ihan kiva :), siis ei A vaan M


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miikkan auto oli kyllä ihan kiva :), siis ei A vaan M

        Matun kiinteistöura on hyvin pitkälti matulan konkurssista seurannut toimi :D. Erään Mykkäsen ex edelleen ainakin perhepalveluiden piirissä. Näin piiri piemo vaan pyörii :D
        Vähän kyllä kiinnostelis misä sukua nää tyypit alkujaan on...


    • Exmatulalainen

      Sannala1 minä muistan myös hyvin nää 2 siskosta, mitkä sieltä irtisanottiin. He olivat hyviä työntekijöitä, jotka välittivät nuorista. He eivät hyväksyneet sitä millain siellä kohdeltiin lapsia.

      En todellakaan kiellä sitä etteikö meissä siellä asuneissakin nuorissa olisi ollut vikaa ja ettemmekö olisi olleet kauheita niin toisille nuorille, kuin ohjaajillekkin.
      Aivan tyyppillistä siellä oli se että otettiin yksi aikuinen tai nuori silmätikuksi ja sitä syrjittiin.
      Tähänkään ei kyllä ohjaajat puuttuneet, jos joku nuori jäi muiden kiusaamaksi.

      En ymmärrä miten eritavalla nämä asiat on voitu kokea. Ihmettelen jos siellä jollain on oikeasti ollut hyvä olla, eikä ole kokenut mitään vääryyttä.
      Se oli todellakin henkistä väkivaltaa tiettyjen ohjaajien ja omistajien suunnasta.
      Itse en nyt varsinaista fyysistä väkivaltaa ole kokenut, muutamaa turhaa kiinnipitoa lukuunottamatta. Näin kyllä tapauksia missä myös pientä fyysistä väkivaltaa käytettiin nuoria kohtaan.
      Mä oon käynyt myös terapiassa ja käsitellyt näitäkin asioita ja tiedän ettei kaikki ole niin mustavalkoista. Silti en voi ikinä hyvällä omallatunnolla sanoa siellä kaiken olleen hyvin.

      Meidät pakotettiin syömään ja jos et syönyt niin et saanut muutakaan ja edellinen ruoka siirtyi seuraavalle ruualle ja niin edelleen..
      Siellä oli aivan liian paljon ja pitkiä vierihoitoa, joissa edes aikuinen ei saanut kommunikoida nuoren kanssa.
      Olit viikon tyhjässä huoneessa ja kirjoitit jotain käytöksen kultainen 10 sääntöä kirjaa missä oli lähes 100 sivua.
      Vanhempiin ei saanut pitää yhteyttä, kun 1x viikossa ja senkin saattoi menettää todella helposti.
      Sun kuukausi rahoja vähennettiin mitä pienemmistäkin rikkeistä ja sitten sitä kulki samoissa vaatteissa, kun ei ollut rahaa ostaa uusia.
      Vanhemmat mulle vaatteita osti, kun ei ollut kesälle mitään hellevaatteita.

      Toki näihin vuosiin mahtuu hyviä hetkiä ja monia kivoja aikuisia. Sain tehdä asioita, mitä en ehkä olisi kotona päässyt tekemään (laskettelu reissut pohjoiseen, vaellusreissut, retket veneellä saaristoon yms. )
      Tällä isiin liittyy hyviä muistoja, mutta osa nuorista ei näillekkään päässyt mukaan, koska oli mokannut jotain.
      Ne rangaistukset olivat vaan aivan liian suuria, siihen rikkeeseen nähden.

      Kaikista pahin oli itse Tuire Mykkänen. Ei ole mun mielestä normaalia että niin ohjaajat, kuin nuoret olivat paskat housuissa kun Tuire miehensä kanssa pamahti paikalle.
      Käsittääkseni heillä johtajilla ei edes ollut itsellä minkäänlaista koulutusta alalle.
      Markolla ja Matleenalla taisi olla, mutta eipä hekään siellä saaneet päätöksiä loppupeleissä tehdä.

      Vieläkin joskus nään unta, että mulla on mennyt siellä hyvin ja sitten teen pienen virheen ja kaikki oli siinä. Lomat paloi ja vierihoitoa paukkui. Joskus nään siittä painajaisia, kun joudutaan porukalla istumaan jossain olohuoneessa ja lomat meni samalla kun joku oli tehnyt pahaa, eikä myöntänyt sitä. Yritettiin joukko paineen kautta saada nuoret tunnustamaan.
      Toki tälläiset unet on harventunut vuosien varrella.
      En koe olevani edes mitenkään herkkä ihminen, joten kyllä todellakin niiden kokemuksien on tarvinnut olla traumaattisia.
      Kuitenkin me oltiin siellä moni jostain ala-asteikäisestä lähtien ja osan ongelmat sinne joutuessaan ovat olleet hyvin lieviä tai ei ollenkaan nuoren oma vika.
      Ylempänä joku mainitsikin, että tukea ja apua me moni nuori olisimme siellä tarvinneet, eikä henkistä väkivaltaa.

      • Anonyymi

        H ja tämän sisko :D? Kuvittelivat ja pyrkivät luomaan nuoriin ainoastaan suhdetta, luottamussuhdetta. Tietenkin hyvällä tarkoituksella, että voisivat säilyttää yhteytden nuoriin. Välittämisestä en puhuisi heidänkään kohdalla. Työntekijät ovat tärkeässä roolissa yhteisössä ja uusiin työtehtäviin siirtyessään matula unohtui :D O


    • Exmatulalainen

      Lisäykseni vielä edelliseen tekstiini, että kertoohan sekin jotain ettei tämä paikka ole enään pystyssä.
      Me marssimme äitini kanssa eräiden kotilomien päätteeksi sosiaalitoimistoon ja mulla oli juuri vaihtunut työntekijä sossussa. Tämä otti meidät tosissaan ja mut pian siirrettiin toiseen lastenkotiin.
      Sielläkin oli säännöt joita piti noudattaa ja sait rangaistuksia jos et noudattanut. Silti mulla ei näin aikuisena kun näen asiat niin ole pahaa sanottavaa. Meitä kohdeltiin reilusti ja asiallisesti.

      Niihin aikoihin kun mä pääsin pois Matulasta, alkoi myös moni muu sosiaalityöntekijä asioihin puuttumaan. Sinnehän ei sitten loppujenlopuksi laitettu enään nuoria ja pikkuhiljaa tämä paikka meni konkurssiin.
      Hyvä näin!!
      Rahaahan ne sillä vaan tienasi, koska kaikilla hienot autot, talot, veneet, mökkejä saaristossa ja etseteraa. Monesti tuntui, että heille se rahantulo oli pääasia, ei me nuoret.

    • xccxx

      mitä oli tuo vierihoito, kosketteliko joku sinua vierihoidossa tai jouduitko tekemään asioita mitä et halunnut tehdä
      avaatko asiaan enempi

      • Anonyymi

        Vierihoito on ihan vakiintunut lastensuojelun toimintamalli, ei niitä edes ymmärtämättömille viitsi avata


    • Anonyymi

      Ite jouduin laitoksee kiuruvedellä ja asunu täällä semmose 6-7 vuotta ja poliisit sano mulle et oon varmaa täällä vielä 21v

    • Anonyymi

      Perhekoti Wolmar,kuka tietää siitä?Noudattaa jotain outoa el camino-metodia jonka itse keksineet.Lasten yhteydenotto ja tapaamiset tarkasti rajattu ja kontrolloitu.

    • Anonyymi

      Onko kellään kokemusta espoon kuninkaantörmän paikasta

    • Anonyymi

      Voit itse mennä sinne tutustumaan vaikka Heti! Jokaisella on oma mieli ja sen mukaan hetävät läpää.Sulle kävi säkä,oneksi olkoon .Perhe kodissa elämällesi tulee säännöt mutta myös ohjaus ja SE SINUA KUNELLAN. SINUSTA OIKEASTI VÄLITETÄÄN 24H/ 7 PÄIVÄÄ.

    • Anonyymi

      Luin Paavon miljoonabisneksestä. Miljoonia menee ylläpitoon. Ja ne kuuluis olla kohtuudella olevia nuorten ja lastensuojelu rahoja. Mutta ne valuu oikeasta asiasta. Ihmettelin että kun kysyin onko perhekoti Paavon laitoksia. Kiellettiin jyrkästi. Eli valehdeltiin. Näin kertoivat perhekodin vanhemmat. Jäi mieleen että onko muutakin kun noin kävi. Jäi jäytään epäilyksiä

    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenna teen sen

      Se on nyt päätetty. Pääsen pois tästä epätietosuudesta.
      Ikävä
      81
      3464
    2. Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä

      Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html
      Maailman menoa
      200
      2012
    3. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1948
    4. Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."

      Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1578
    5. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      166
      1415
    6. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1415
    7. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1119
    8. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      97
      1058
    9. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      864
    10. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      850
    Aihe