Asunto Oy Häntämurjun Viiva-Suora on vuonna 1990 valmistunut kahdeksan huoneiston rivitalo. Siinä oli myytävänä huoneisto 3.
Myyntiesitteen mukana olevan isännöitsijäntodistuksen (24.6.2009) mukaan yhtiölainaa oli jäljellä 22 189,27 euroa. Omaosuus siitä oli 5547,31 euroa.
Hoitovastike 90,00 e /kk
Rahoitusvastike 124,20 e /kk.
Rahoitusvastike pysyi entisellään 124.20 euroa 31.5.2010 saakka. 01.06.2010 alkaen 155,40 euroa / kk/ (laskettu elokuun 2010 loppuun asti)
Ostin huoneiston 22.7.2009.
Velkakirjassa 25.6.2008 mainitaan seuraavan korontarkistuspäivämäärän olevan 25.6.2009.
En ole useista isännöitsijälle esittämistäni pyynnöistä huolimatta saanut tietooni 25.6.2009 korontarkistuksessa mahdollisesti tehdyistä muutoksista mitään.
Siitä syystä en ole pyrkinytkään laskemaan tarkkaan vaan seuraava on laskettu ”noin suunnilleen”. Arvailen ehtojen olevan suunnilleen vuoden 25.6.2008 mukaisia (= tasaerälaina, vuotuinen korko on 0,290 %-yksikköä yli 12 kuukauden euribor –koron, korko sisältyy eriin, pääomavastike erääntyy kuukausittain joka kuukauden viimeinen päivä).
Omaosuutta laskiessani laskin isännöitsijäntodistuksen päivämäärästä (24.6.2009) toukokuun loppuun 2010 asti 12 x 124,20 e ja kesäkuusta alkaen elokuun loppuun asti 2010 3 x 155,40 euroa /kk. /maksetut rahoitusvastikkeet yhteensä ovat 1956,60 euroa.
Isännöitsijän suusanallisesti ilmoittaman mukaan ovat talon kahdeksasta huoneistosta muut maksaneet omaosuutensa yhtiölainasta, paitsi kunta 3:sta ja minä 1:stä huoneistosta, yhtä monta neliötä jokaisessa huoneistossa.
Näin ollen yhtiölainaa on lyhennetty 4 x 1956,60 euroa /kk / laskettuna 24.6.2009 – 31.08.2010 ajalta yhteensä 7826,40 euroa, josta vähensin arvaillut korot ja mahdolliset muut kulut / yht. 4 % eli 313,04 euroa.
Tämän mukaan yhtiölainaa olisi jäljellä noin 14 362,87 euroa. Se jaettuna neljälle, oli kunkin osuus 3590 euroa elokuun lopussa (tiedossani ei ole, että olisi maksettu erikseen sovitusti, maksuohjelmasta poiketen enemmän lyhennystä).
25.8.2010 maksaessani yhtiölainan omaosuuden kokonaan, isännöitsijä kirjoitti velan määräksi 4.591,24 e. Laskujeni mukaan siinä on vähintään 1000 euroa liikaa.
Asiaa pengottuani katselin tilinpäätöstä. Siellä oli alijäämää, joka oli jäänyt huomamatta, koska vastikkeet pysyivät pitkään samankokoisina.
Kysyin isännöitsijältä, mihin tarkoitukseen ja keiden toimesta on otettu lyhytaikainen laina vuonna 2009. Aluksi hän kielsi mitään lainaa otetun, mutta pakkohan se oli lopulta myöntää, kun se näkyy taseessa.
Elokuussa 2010 sain jominulla olevan 25.6.2008 velkakirjan lisäksi pyynnöstäni liitteen velkakirjaan, jossa ei mainita mihin velkakirjaan, mutta tapahtumapäivä on 28.1.2010.Siinä mainitaan mm., että luoton pääoma on 18962,24 euroa, korkosaldo 28,87 euroa. (en ole edelleenkäämn saanut 25.6.2009 alkavalta jaksolta pankin maksuohjelmaa)
Liitteessä lukee, että 28.1.2010 alkaen tasaerä 200,00 euroa (sisältää koron). Lyhennyksen ensimmäinen eräpäivä on 31.01.2010. Sen jälkeen lyhennykset ovat joka kuukauden viimeinen päivä.
01.01.2011 alkaen tasaerä,501,82 euroa (sisältää koron).
Maksuohjelmaa ja korontarkistuspäivämäärää oli muutettu ja sitä oli salattu.
Isännöitsijä selitti, että tällä tavoin velan viimeinen eräpäivä pysyy samana.Miksi pitäisi pysyä? Tasaerissähän tavallisesti lainanmaksuaika pitenee. Liittyykö siihenkin joku saisuus?
Tässä on jotain hullua, vai onko minun ajattelussani tai laskuissani jotain vikaa?
Voisiko joku laskea ja auttaa? Vastailen kysymyksiin, jos on tarpeen.
Yhtiölaina ja omaosuus
8
2262
Vastaukset
- Häntämurjun Mörkö
9 kappale alkaa sanoin "Isännöitsijä suusanallisesti".
Pitää olla "Näin ollen on yhtiölainaa on lyhennetty 4 x 1956,60 euroa /24.6.2009 - 31.8.2010 välisenä aikana" eli neljä huoneistoa, jokainen niistä on maksanut em. aikana 1956,60 e. - Leila...
Onko isännöitsijä ulkopuolinen vai taloyhtiön osakas, jonka on sovittu hoitavan tehtävää ? Kuka hoitaa taloyhtiön kirjanpidon ? Taloyhtiön tiliotteista näkyy kuukausittain maksetut lainat ja korot.
Olet ostanut asunnon ja isännöitsijän todistuksen perusteella velkaa on ollut tuo 5547. Ymmärsinkö oikein, että taloyhtiö on kerännyt rahoitusvastikkeet yhtiölainaa ottaneilta osakkailta, mutta ei ole käyttänyt keräämiään rahoitusvastikkeita velan maksuun, vaan taloyhtiön muun toiminnan rahoittamiseen. Onko tämä edes laillista ? Vähintäänkin tarvitaan taloyhtiön hallituksen päätös asiaan ja se täytyy näkyä kokouspöytäkirjoissa. Arvaukseni on, että isännöitsijä on neuvotellut ehdot pankin kanssa uudelleen ja omavaltaisesti soveltanut asiaa. Keskustele asiasta hallituksen puheenjohtajan kanssa ja vaadi selvitystä.
Taloyhtiön hoitovastike vaikuttaa matalalta. Omassa taloyhtiössä kerätään ylimääräinen vastike siinä tilanteessa, että hoitovastikkeella kerätyt varat eivät riitä kuluihin.- Häntämurjun Mörkö
Isännöitsijä ei ole osakas vaan ulkopuolinen, isännöintifirmasta. Taloyhtiön kirjanpito hoidetaan joko siitä firmasta tai on sen firman hankkima.
En ole päässyt näkemään tiliotteita, mutta ihmettelen sitä, kun neljä osakasta maksaa kukin155,40 /kk, niin velkakirjan mukaan yhtiölainan tasaerät pankille ovat samaan aikaan 200 euroa /kk.
Kyllä, yhtiölainasta kunkin omaosuus oli 5547 euroa ja taloyhtiö (käytännössä isännöitsijä on lähettänyt osakkaille laput, joissa näkyy joka kuukauden 15 pnä maksettavat summat) kerää ja maksaa pankille joka kuukauden viimeisenä päivänä. Niitä rahoitusvastikkeita ei saa käyttää mihinkään muuhun kuin lainan lyhennyksiin, koska niitä kerätään vain niiltä, joilla on yhtiövelkaa. Osuutensa maksaneet maksavat vain hoitovastikkeen ja vesimaksun.
Pankissa sanottiin, että alijäämä oli syntynyt siitä, kun niin moni oli maksanut lyhyessä ajassa lainansa omaosuuden kokonaan.
Isännöitsijä sanoi, että alijäämä syntyi v. 2009 kesästä vuoden loppuun –aikana. Ja että se syntyi siksi kun oli kerätty liian vähän rahoitusvastiketta.
(Oikein arvasit. Isännöitsijä on ottanut omavaltaisesti uuden lainan.
25.6.2009 olisi pitänyt olla korontarkistuspäivä ja uusi lainanmaksumaksuohjelma, mutta jostain syystä asiaa on lykätty tammikuulle, jolloin on otettu lyhytaikainen laina ja liitetty se aikaisempaan pitkäaikaiseen lainaan. Uudesta lainasta kai johtui, että seuraava korontarkistuspäivä muuttui ja se on tasan vuotta myöhemmin uuden lainan ottopäivästä. Näitä tapahtumia yritettiin salata)
Tuolloin hallituksen puheenjohtajana ollut osakas vastasi kysymykseeni, ettei hän ole tiennyt lyhytaikaisen lainan ottamisesta mitään tai edes kuullut puhuttavan sellaisesta.
Maaliskuun alussa varsinaisessa vuosikokouksessa isännöitsijä esitti, että turha sitä on ottaa kallista tilintarkastajaa kun tässä on ammatti-ihmiset. Kaikki osakkaat nyökyttelivät, kuten lienee yleistä näissä taloyhtiön kokouksissa.
Talossa on sähkölämmitys ja huoneistokohtaiset mittarit, joten jokainen maksaa sähkölaitokselle suoraan sen minkä kuluttaa. Kaukolämpö- ja öljylämmitystaloissa lämmityskulut ovat hoitovastikkeessa.
- 19+3
Normaalisti pääomalainan maksuohjelmaa muutetaan, jos joku osakkaista maksaa velkaosuuden sisään. Tällöin maksuohjelma muuttuu niin, että viimeinen maksupäivä ei muutu (muutenhan samana säilyvä kuukausierä jaettaisiin entistä harvemmalle osakkaalle ja osakaskohtainen kuukausierä kasvaisi). Mikäli pääomavastikkeessa on ollut alijäämää, se tarkoittaa sitä, että pääomakustannuksia on rahoitettu hoitovastikkeella, ei päinvastoin.
- Häntämurjun Mörkö
”Normaalisti pääomalainan maksuohjelmaa muutetaan, jos joku osakkaista maksaa velkaosuuden sisään.”
Mutta taseesta näkyy, että 25.6.2008 otetusta yhtiölainasta (55 000 eurosta) on 31.12.2008 ollut pitkäaikaista lainaa 23 927,61 euroa, ja 31.12.2009 on pitkäaikaista lainaa 13 242,24 euroa ja lisäksi se lyhytaikainen laina 5720,00 euroa. Tästä saa käsityksen, että velkaosuutensa maksaneet ovat maksaneet kaikki samana vuonna eli 2008.
”Tällöin maksuohjelma muuttuu niin, että viimeinen maksupäivä ei muutu (muutenhan samana säilyvä kuukausierä jaettaisiin entistä harvemmalle osakkaalle ja osakaskohtainen kuukausierä kasvaisi). Mikäli pääomavastikkeessa on ollut alijäämää, se tarkoittaa sitä, että pääomakustannuksia on rahoitettu hoitovastikkeella, ei päinvastoin.”
Kuukausierän korottaminen olisi ollut hyvä kun korot on alhaalla.
Mutta tämän vuoden heinäkuussa isännöitsijä sanoi, että ylimääräisiä hoitovastikkeita on kertynyt melkein 3000 euroa, niistä ainakin 2200 on kertynyt tämän puolella, koska vuonna 2008 tilikauden voitto on 810 euroa.
Kuten jo taisin mainita, maksoin omaosuuden 25.8.2010 kokonaan ja mielestäni jouduin maksamaan liikaa noin 1000 euroa.
Sain lainaosuuslaskelman ajalta 1.1.2010 – 31.8.2010.
Rahoitusvastikkeita on kerätty 4348,80
Korkoa on mennyt 217,30
Lainanlyhennykset
sovitut 1382,68
ylimääräiset 0,00
Muut kulut 37,00
Pääomamenot yhteensä 1636,99
Siirtyvä yli / alijäämä 2711,81
Rahoitusvastikeylijäämä / -alijäämä 31.12.2009 - 3497,22
Pääomarahoitusylijäämä ( ) / - alijäämä (-) yhtensä 785,41
Lainapääoma 17579,56
Velkapääoma 18364,97
Velallisen vastikeyksikön osuus lainapääomasta 73,24817
Velallisen vastikeyksikön osuus velkapääomasta 76,52069
Pankille lyhennettävä summa, lainaosuus 4394,89
Velkaosuus 4591,24
-
1.1.2010 – 31.8.2010 välisenä aikana yhtiövelka on lyhentynyt yhteensä 597,27 euroa
Kun se jaetaan neljälle, kunkin osakkaan velka on lyhentynyt tuona aikana 150 euroa. Päälle päätteeksi vielä miinusmerkkinen voitto, tuhat euroa! - Leila...
Häntämurjun Mörkö kirjoitti:
”Normaalisti pääomalainan maksuohjelmaa muutetaan, jos joku osakkaista maksaa velkaosuuden sisään.”
Mutta taseesta näkyy, että 25.6.2008 otetusta yhtiölainasta (55 000 eurosta) on 31.12.2008 ollut pitkäaikaista lainaa 23 927,61 euroa, ja 31.12.2009 on pitkäaikaista lainaa 13 242,24 euroa ja lisäksi se lyhytaikainen laina 5720,00 euroa. Tästä saa käsityksen, että velkaosuutensa maksaneet ovat maksaneet kaikki samana vuonna eli 2008.
”Tällöin maksuohjelma muuttuu niin, että viimeinen maksupäivä ei muutu (muutenhan samana säilyvä kuukausierä jaettaisiin entistä harvemmalle osakkaalle ja osakaskohtainen kuukausierä kasvaisi). Mikäli pääomavastikkeessa on ollut alijäämää, se tarkoittaa sitä, että pääomakustannuksia on rahoitettu hoitovastikkeella, ei päinvastoin.”
Kuukausierän korottaminen olisi ollut hyvä kun korot on alhaalla.
Mutta tämän vuoden heinäkuussa isännöitsijä sanoi, että ylimääräisiä hoitovastikkeita on kertynyt melkein 3000 euroa, niistä ainakin 2200 on kertynyt tämän puolella, koska vuonna 2008 tilikauden voitto on 810 euroa.
Kuten jo taisin mainita, maksoin omaosuuden 25.8.2010 kokonaan ja mielestäni jouduin maksamaan liikaa noin 1000 euroa.
Sain lainaosuuslaskelman ajalta 1.1.2010 – 31.8.2010.
Rahoitusvastikkeita on kerätty 4348,80
Korkoa on mennyt 217,30
Lainanlyhennykset
sovitut 1382,68
ylimääräiset 0,00
Muut kulut 37,00
Pääomamenot yhteensä 1636,99
Siirtyvä yli / alijäämä 2711,81
Rahoitusvastikeylijäämä / -alijäämä 31.12.2009 - 3497,22
Pääomarahoitusylijäämä ( ) / - alijäämä (-) yhtensä 785,41
Lainapääoma 17579,56
Velkapääoma 18364,97
Velallisen vastikeyksikön osuus lainapääomasta 73,24817
Velallisen vastikeyksikön osuus velkapääomasta 76,52069
Pankille lyhennettävä summa, lainaosuus 4394,89
Velkaosuus 4591,24
-
1.1.2010 – 31.8.2010 välisenä aikana yhtiövelka on lyhentynyt yhteensä 597,27 euroa
Kun se jaetaan neljälle, kunkin osakkaan velka on lyhentynyt tuona aikana 150 euroa. Päälle päätteeksi vielä miinusmerkkinen voitto, tuhat euroa!miten isännöitsijä on toiminut. Olen samankokoisessa rivitaloyhtiössä osakkaana , jossa oli tehtiin remonttia. Sen kustannuksista asuntoon kohdistuva osuus oli mahdollisuus maksaa pois suoraan tai taloyhtiö otti lainaa. Hoidin kirjanpitoa. (Olen täysi amatööri siinä). Kaksi osakasta halusi lainan. Yhtiölainaa varten perustin erillisen tilin kirjanpitoon. Lainaa ( korkoja) lyhennettiin 2 kertaa vuodessa. Näiltä kahdelta osakkaalta kerättiin lyhennystä edeltävän 6 kuukauden aikana aina lyhennyserään tarvittava summa. Jossain vaiheessa toinen osakkaisesta maksoi osuutensa velkapääomasta sekä muutaman päivän korot heti perään, kun taloyhtiö oli lyhentänyt lainaa. Toinen jäi lyhentämään osuuttaan lainasta samalla summalla kuin aikaisemmin. Olisiko tässä kohtaa pitänyt tapahtua jokin muutos toisen velallisen erään ? Asunto, jossa oli velkaa jäljellä myytiin myöhemmin ja uudet ostajat olivat ottaneet yhteyttä suoraan lainanantajapankkiin ja pyytäneet maksaa jäljellä olevan lainan pois. Edellinen omistaja oli kuitenkin ehtinyt maksaa muutaman kuukauden pääomavastiketta, jonka myöhemmin palautin uusille asukkaille.
Periaatteessa systeemi on kuitenkin selvä. Se mikä kerätään pääomavastiketta, lyhennetään lainaa. Jos lyhennys tehdään kerran kuukaudessa , niin pääomavastike on ko. erän suuruinen.
Jäin ihmettelemään otettua lisälainaa. Kohdistuuko se vain yhtiölainaa ottaneisiin asuntoihin ?
Lainanottoon meidän taloyhtiössä on pyydetty valtuudet yhtiökokoukselta.
Tilintarkastajien käyttö ei ole nykyään pakollista.
Tarkistaisin vielä miten yhtiölainaa on kerätty ja lyhennetty omistamasi asunnon osalta vaikka koko siltä jaksolta, kun lainaa on ollut.
- ...
On syytä katsoa asiaa hieman tarkemmin.
Taloyhtiön taseessa löytyy tietysti merkintä siitä, kuinka paljon lainaa on vielä jäljellä. Tämä on taloyhtiön ja ulkopuolisen tahon (=pankin) väliseen sopimussuhteeseen kohdistuva velkasumma.
Yhtiön sisällä velka käsitellään siten, että osakkailta kerätään rahoitusvastiketta. Sitä maksavat tietysti vain ne huoneistot, jotka eivät ole maksaneet koko velkapääomaa pois.
Yhtiökokous puolestaan määrittelee rahoitusvastikkeen määrän. Jos asiat tehdään fiksusti, niin rahoitusvastiketta kerätään niin paljon, että kerätty summa kokonaisuudessaan riittää sekä lainan korkojen että lyhennyksien maksamiseen.
Kuvaamassasi tilanteessa on saattanut käydä niin, että rahoitusvastiketta onkin aiemmin kerätty liian vähän. Yhtiö on tietysti maksanut velkasuorituksia pankille, mutta osittain raha niiden maksamiseen onkin otettu rahoitusvastikesummien ulkopuolelta (=yhtiön keräämistä yhtiövastikkeista). Tämä huomioidaan kuitenkin silloin, kun tehdään rahoitusvastikkeen täsmäytyslaskentaa. Seurauksena voi olla se, että huoneistokohtainen lainamäärä on joko enemmän tai vähemmän kuin yksinkertaisella jakolaskulla saatava määrä pankille avoimena olevan lainan määrästä.
Jos sinulle on kaupanteon yhteydessä ilmoitettu "velaton hinta", joka ei pidä paikkaansa, niin voit tietysti vaatia vahingonkorvauksia myyjältä. Tässä kohdin kyse on kuitenkin myyjän ja ostajan välisestä riidasta. - dilii
nää taloyhtion laina asiat ovat outoja usein. meidän taloyhtiossa myyja osti asunnon 28.8.2013 lainasummalla 70 039 ja lyhensi lainaa 28 850 e ja korko 2% tekee 2.650 myi asunnon kahden vuoden päästä isännoitsijän todistuksessa laina oli 46.888 kun sen olisi pitänyt olla 43.809 eli myyjä sai 3080 e liian vähän rahaa ja ostaja saman summan liikaa velkaa..asiaa selvitellessa asiaa hallitus on selvittänyt että uutena silloin kun myyjä osti huoneiston laina on alunperin laskettu 3000 liian pieneksi..mikä ei pidä paikkaansa koska silloin kaikkien muidenkin lainat olisi väärin. totuus lieneen se että hallitus jonka puheenjohtaja on rakentaja itse on ottanut auskkailta salaa lainaa taloyhtiolle ja kayttänyt ne mihin lie käyttänyt ja niitä on peritty asukkailta ylisuurin lainakertoimin.
lainakerroin ollut uutena 6.67 e/m ja sitä on nostettu ajoittain 11.40 e/ m..kukaan ei tiedä miksi? kysyttäessä asiaa hallitus toimii kuin mafioosi eikä selitä asiaa miksi uuteen taloon, johon ei ole rakennettu mitään, lainakerroin on noussut ja myyntiesitteissä kerrottu laina osuus ei tässä wihosen rakentamissa taloissa ole pitänyt paikkaansa lainkaan. tosin on tullut erinäisä selityksiä että lainat alunperin uutena on laskettu kullekkin huoneistolle 3000 liian pieninä...no miksi sitten heti uutena asiaa ei ole viety yhtiokokoukseen ja korjattu..vaan vasta sitten kun asukkaiden lainat eivät ole lyhentaneet heidän lainaansa täysimääräisenä selitykseksi on tullut vasta silloin, että lainat alunperin uutena ovat olleet väärin laskettuja..täämä on joensuussa vihosen rakentamia taloja marjalassa..sotkua, sotkua, selitystä. (totuus lie että hallitus on valmistumisen jälkeen ottanut vähemmisto osakkailta salaa lainaa taloyhtiolle ja ne sotkevat lainalaskelmat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 521777
Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä
Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html1771567Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."
Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp201082Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!
Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi291023Ootko muuten vieläkään hiffannut
Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek122947- 48809
Miten nyt sanoisin
tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei39778- 57664
- 54642
Oletko joskus pieni ja haavoittuva
vai oletko aina vahva, miltä aina vaikutat? Nainen, oletko koskaan väsynyt ja haavoilla? Yritätkö silti pitää julkisivua51628